Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Sama jalusta, mutta patsas on vaihtunut vallanpitäjien mukaan

Maanantai 21.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olkoon tämän jutun alaotsikkona vaikkapa...

...patsaiden vaihtovuodet!

 

Olen parin viime vuoden aikana omakohtaisesti havainnut, että Viipurissa on paljon maamme historiaan liittyviä mielenkiintoisia seikkoja havaittavissa ja omin silmin nähtävissä.

 

Käsittelen nyt Viipurin Tervaniemessä sijainneita patsaita ja muistomerkkejä sekä sitä, mitä siellä nykyään on.

 

 

Tervaniemen kalliot sijaitsevat Viipurin keskustasta katsellen Viipurin linnan takana.

 

 

*************

 

Turistikartoissa saattaa ilmetä Pietari Suuren patsas ja sinne kannattaakin kävellä, jotta pääsee eräälle Suomen historian merkkipaikalle.

 

Tervaniemen kalliolle pystytettiin vuonna 1910 Pietari Suuren patsas.

 

Patsas pystytettiin Terveniemeen Suuren Pohjan sodan 200-vuotisjuhlien merkeissä, sillä Pietari Suuri seurasi Tervaniemen kallioilta Viipurin pommituksia vuonna 1710.

 

 

*************

 

Pietari Suuren patsas sai olla Tervaniemessä kahdeksan vuotta, sillä suomalaiset poistivat patsaan paikoiltaan vuonna 1918 ja pystyttivät samalle jalustalle 6. XII 1927 Suomen Itsenäisyydenpatsaan.

Pietari Suuren patsas sai siirtyä Helsinkiin, josta se vuonna 1930 palautettiin Viipuriin ja nyt Viipurin taidemuseoon.

 

 

viii1

 

Tässä on Viipurin linnassa oleva valokuva Suomen Leijona-patsaan paljastustilaisuudesta 6.12.1927 eli Suomen itsenäisyysjulistuksen 10-vuotispäivänä.

 

Patsaan huipulla oli ylväs Suomen-leijona ja alla teksti

 

SUOMEN

 

ITSENÄISYYSJULISTUKSEN

 

MUISTOKSI

 

6. XII  1927

 

 

 

 

viii2

 

 

Valokuvan selitystekstissä kerrotaan, että muistopatsas on Gunnar Finnen veistämä.

 

 

 

 

viii3

 

 

Viipurin linnassa on näytteillä osa muistopatsaan tekstiosakivestä.

 

Leijona oli pitkään kadoksissa, mutta sitten se löytyi runneltuna Monrepos´n puistosta ja on nyt tietääkseni erään omakotitalon nurmikolla olosuhteisiin nähden kohtuullisessa kunnossa.

 

 

 

************

 

 

Pietari Suuren patsas palasi Tervaniemen kalliolle Talvisodan jälkeen, kun Neuvostoliitto valtasi Viipurin.

 

 

 

***********

 

 

 

Tilanne kuitenkin muuttui, kun suomalaiset valtasivat Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Viipurin ja Pietari Suuren patsas sai taas lähteä Tervaniemen kallioilta.

 

 

**********

 

 

 

Pietari Suuren patsas sai palata nykyiselle paikalleen Jatkosodan jälkeen, kun Neuvostoliitto valtasi Viipurin.

 

 

**********

viii4

 

 

 

Kävin tapaamassa Pietari Suurta 6.7.2014, kun tein vajaat kaksi tuntia kestäneen aamukävelyn Viipurissa käydessäni.

 

 

Pietari Suuri nojaili tykkiin ja jatkoi Viipuria katsellen samaan tapaan kuin hän teki vuonna 1710.

 

Patsaalle johtavat portaat ja graniittipallot portaiden vierellä ovat vuosien saatossa pysyneet samoina.

 

 

 

 

viii5

 

 

Patsaan takana on kallioon hakattuna vuosiluku 1910 eli se, jolloin Pietari Suuren patsas ensimmäisen kerran pystytettiin jalustalleen.

 

 

 

 

viii6

 

 

Kalliolla on rautaketjuin ympäröitynä alue, jossa on kyrillisin kirjaimin hakattuna kallioon P-kirjain ja kerrotaan, että Pietari Suuri on itse sen siihen hakannut vuonna 1710!

 

 

 

 

viii7

 

 

Lähdin jatkamaan aamukävelyäni ja jätin Pietari Suuren tähyilemään Tervaniemen kalliolta aamuun heräävää Viipuria!

 

 

Kannustan suuntaamaan Viipurissa kävelymatkan Tervaniemen kalliolle Pietari Suuren patsaan juurelle ja suomaan syvälliset ajatukset niille tapahtumille, jotka ovat tapahtuneet Tervaniemen kalliolla runsaan sadan vuoden aikana - oikeastaan jopa runsaan kolmensadan vuoden aikana!

 

Toivon, että joskus tulevaisuudessa Suomen Leijona sekä Pietari Suuri saisivat sulassa sovussa seisoa Viipurissa Tervaniemen kalliolla ja katsella monikulttuurellisen Viipurin elämänmenoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Viipuri, Viipurin Tervaniemi, Tervaniemi, Pietari Suuri, Pietari Suuren patsas Tervaniemessä, Suomen Itsenäisyydenpatsas, Suomen Itsenäisyyden muistoksi 6.12.1927, Gunnar Finne, Viipurin linna, suomenlahti 2014,

Osaisipa tappurimme kertoa!

Perjantai 27.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen monissa yhteyksissä todennut, että joissakin maakunnissa puimakoneesta käytetään termiä ”tappuri”.

 

Näin ei ole meillä Viljakkalassa, vaan tappuri on tappuri ja puimakone on puimakone!

 

Kiipesin lievän yllytyksen tuloksena riihemme parvelle ja otin muutaman kuvan tappuristamme.

 

Oikeastaan kiipesin luvan parvelle, sillä luva on riihessä se tila, jossa puimattomat viljat käsiteltiin. Tappurimme on siis luvan parvella.

 

 

 

 

tappuri1

 

Välimäen eli nykyisin Maatalousyhtymä Erkkilän tappuri on ”käyttöä vailla valmis”, sillä kammesta vääntäen laite lähti helposti toimeensa – vain seipäillä kuivattu vilja puuttui!

 

 

 

 

tappuri2

 

 
Tutkailin tappuria ja totesin, että sen kyljessä lukee suurkirjaimin ”P. Sidorow´s Kontor Helsingfors”.

 

Kyseessä on myyjäliike ja nyt täytyykin perehtyä asiaan tarkemmin ja tutkailla, että mikä yritys on valmistanut tappurin.

 

Veikkaan englantilaista, yhdysvaltalaista tai saksalaista yritystä, mutta en tiedä.

 

*********

 

SMK eli Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy osti ”P. Sidorow, Suomalainen Kalustokauppa Oy:n” osake-enemmistön vuonna 1928.

 

Yritys jatkoi itsenäisenä yrityksenä SMK:n omistuksessa, mutta sen pääkonttori kuitenkin muutti Helsingistä SMK:n taloon Tampereelle.

 

Nettitiedustelu kertoi, että P. Sidorow on aikoinaan ollut merkittävä toimija mm. ompelukoneiden parissa, mutta myös maatalouskoneet näyttävät olleen yrityksen myyntiartikkeleita.

 

**********

 

Muistan hämärästi, kun Välimäen tappuri oli käytössä nykyisellä paikallaan.

 

Mielenkiintoista on, että tappurin käyttövoimana oli hevoskierto – katselin tappurin edestä, kun hevonen kiersi alhaalla ladossa ympyrää ja sieltä voima välittyi tappuriin!

 

************ 

Ihmettelen muutamaa asiaa:

 

  • miten tappuri on saatu nostettua luvan parveen?
  • miksi pientila on hankkinut oman tappurin?

 

 

 

Välimäen tappuri on nähnyt paljon – osaisipa se kertoa näkemästään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tappuri, puimakone, tappuri ei ole puimakone, puimakone ei ole tappuri, P.Sidorow, P.Sidorow - Suomalainen Kalustokauppa Oy, SMK, SMK:n talo, SMK Tampere,

Elonpolkuja -yhteistyöverkoston KYKY2014 -Gaala osoitti, että ikäihmiset taitavat kulttuurintuottamisen

Keskiviikko 16.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella vuonna 1999 toimintansa aloittanut ikäihmisten Elonpolkuja -yhteistyöverkosto on valtakunnallisesti tunnustettu, ainutlaatuinen lähes sadan yhteisön, yhdistyksen ja yritysyhteistyökumppanin ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöverkosto.

 

Elonpolkuja –yhteistyöverkoston muodostavat kaupungissa toimivat eläkeläisyhdistykset – Eläkeliiton Tampereen yhdistys on eräs Elonpolkuja –yhteistyöverkoston toimintaan osallistuvista yhdistyksistä.

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana olen mukana Elonpolkuja- yhteistyöverkoston tapahtumatyöryhmässä. 

 

 

 

Elonpolkuja –yhteistyöverkosto järjesti Musiikkiteatteri Palatsissa maanantaina 14.4.2014 KYKY2014 -gaalan, jossa tamperelaisten eläkeläisjärjestöjen jäsenet esiintyivät ja esittivät erilaisia kulttuuriesityksiä.

 

Kyseessä ei ollut kilpailu, mutta parhaat esitykset palkittiin.

 

 

img_4947.jpg

 

 

Eläkeliittolaisten esitykset aloitti Irja Lehmus, joka esitti kaksi itse kirjoittamaansa runoa.
 
Kilpailun tuomaristo kiitteli Irja Lehmuksen esityksiä ja totesi, että runot perustuvat esittäjän itsensä kokemaan.

 

 

musiikki2

 

 

Meeri Vettenranta Eläkeliiton Tampereen yhdistyksestä esitti ”yleisöön menevän” murrepakinan, jossa hän rehevällä etelä-pohjalaismurteella vertasi entistä aikaa nykymenoon.
 
Meeri Vettenranta sai esityksestään yleisöltä raikuvat suosionosoitukset!

 

 

 

musiikki3

 

 

Kolmantena eläkeläisliittolaisena esiintyi Mirjami Kilponen säestäjänään poikansa Kimmo Kilponen.

 

Mirjami Kilponen on syntyjään Sortavalan Kirjavanlahdelta ja hän esittikin laatokkalaismaisemiin hyvin sopivan Veikko Lavin sanoittaman ja säveltävän ”Silakka-apajilla” –kappaleen.

 

 

 

Tuomaristo arvosti Mirjami Kilposen esitystä ja hänet palkittiinkin kunniamaininnalla!

 

 

Kiitokset hyvistä esityksistä ja onnittelut Mirjami Kilposelle sekä myös Irja Lehmukselle ja Meeri Vettenrannalle tätäkin kautta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elonpolkuja, Elonpolkuja -yhteistyöverkosto, Irja Lehmus, Meeri Vettenranta, Mirjami Kilponen, Sortavala, Kirjavanlahti, Sortavalan Kirjavanlahti, Laatokka, Veikko Lavi, Silakka-apajilla,

Luottamushenkilöpaikoille pitää saada vaihtuvuutta

Lauantai 12.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Elämme aikaa, jolloin lukemattomat yhdistykset pitävät kevätkokouksiaan.

 

Kevätkokouksissa hyväksytään edellisvuoden toimintakertomukset, käsitellään tulos- sekä taselaskelmat ja myönnetään tilivelvollisille vastuuvapaus.

 

Kevätkokouksissa ei valita yhdistyksille puheenjohtajaa ja eikä myöskään muita luottamushenkilöitä.

 

Se, että nyt ei valita luottamushenkilöitä antaa tilaisuuden pohtia luottamushenkilöpaikkojen täyttämistä.

 

Ehdin toimia liike-elämässä hieman yli 40 vuotta ja sinä aikana minulla oli seitsemäntoista (17) eri henkilöä suoranaisina esimiehinäni.

 

Suoranaisten esimiesten määrä on korrelaatiossa niiden tehtävien lukumäärän kanssa, joita sain hoitaa.

 

Seitsemäntoista esimiestä ja runsaat neljäkymmentä vuotta merkitsivät, että hoidin yhtä tehtävää keskimäärin hieman runsaat kaksi vuotta – ja tämä kaikki samassa yrityksessä.

 

On toki muistettava, että usein esimiehen vaihtuminen ei merkinnyt tehtävieni muuttumista. Esimiehen vaihtuminen kuitenkin aina piristi ja sai aikaan muutosta.

 

 

Kannatan kohtuullisen vireää vaihtuvuutta myös erilaisten yhdistysten johtopaikoilla.

 

Suomessa voidaan Tasavallan presidentiksi valita sama henkilö enintään kaksi kertaa kuuden vuoden pituiselle ajanjaksolle. Yhdysvalloissa on sama sääntö, mutta siellä kertajakso kestää vain neljä vuotta. Venäjälläkin on sama käytäntö, mutta siellä yksi ”välikauden presidentti” nollaa jaksotussäännön.

 

Yhdistysten johtopaikoilla neljän vuoden kertarupeama on mielestäni kohtuullinen. Vuosi tai parikin saattaa olla liian lyhyt aika, mutta kuuden vuoden jakso on mielestäni jo ylipitkä.

 

Olen vuosien varrella seurannut monia erilaisia yhdistyksiä, joissa puheenjohtaja on nököttänyt paikoillaan lähemmäs kymmenen vuotta ja tiedän tapauksia, joissa puheenjohtajalla on takanaan jo viidentoista vuoden jakso – jopa kahdenkymmenen vuoden puheenjohtajajaksoja olen tavannut!

 

On selvää, että kymmenen vuoden puheenjohtajuus rapauttaa yhdistyksen toiminnan ja jäsenet kaikkoavat. Tuntuu joskus suorastaan surkuhupaisalta, kun kymmenen vuotta puheenjohtajana jossain yhdistyksessä toiminut vielä rehentelee pitkällä puheenjohtajakaudellaan.

 

Puheenjohtaja ei tietysti valitse seuraajaansa, mutta istuvalla puheenjohtajalla on tietty vastuu siitä, että yhdistyksen johtopaikoille saadaan vireitä voimia.

 

Seuraavan puheenjohtajan valintaprosessi pitää aloittaa riittävän varhain, sillä on surkea tilanne, jos uusia vastuuhenkilöitä aletaan pohtia vasta yhdistyksen syyskokouksessa.

 

Yhdistysten puheenjohtajapaikat merkitsevät useinkin sellaisten tehtävien saamista, jotka vievät runsaasti aikaa. Usein puheenjohtaja joutuu tekemään yhdistyksessä monet tehtävät näkyvän roolinsa ohella julkisuudessa piilossa.

 

On hyvin tavallista, että puheenjohtajan hommiin sisältyy paljon sellaista, josta tehtävää hoitavalle kertyy myös selkeitä kustannuksia.

 

Varmaa on, että useimmat yhdistysten puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja sihteerit joutuvat liikkumaan omalla kustannuksellaan yhdistyksen asioilla, maksamaan ylimääräisiä parkkimaksuja sekä soittelemaan puheluita, joita ei tule perittyä yhdistykseltä.

 

 

Toivottelen yhdistyksille ”herraonnea” vastuuhenkilöiden valinnassa ja istuville vastuuhenkilöille puolestaan vastuuta siitä, että muistetaan kierrättää luottamushenkilöitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhdistykset, yhdistysten vastuuhenkilöt, yhdistyksen puheenjohtaja, yhdistyksen varapuheenjohtaja, yhdistyksen sihteeri, yhdistyksen johtokunnan jäsenet, johtokunnan jäsen, hallituksen jäsen,

Tampereen Eurooppanuorten mielestä ilmastopolitiikka on EU:n tärkein työsarka!

Lauantai 29.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Pidän valitettavana, että olin toinen ”aikuisista”, joka osallistui Tampereen Opiskelevat Keskustalaiset eli TOK:n järjestämään EU-seminaariin Kirjastotalo Metsossa maanantaina 24.3.2014.

 

 

tok1

 

 

Miksi aikuisten kiinnostus oli noin laimeaa, vaikka seminaarin paneelissa olivat mukana mm. Kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi, SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio sekä Keskustan eurovaaliehdokas Timo Kaunisto?
 

 

tok2

 

 
Seminaarin avasi TOK:n puheenjohtaja Lauri Heikkilä.

 

Täytyy mainita, että Lauri Heikkilä mukana myös Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnassa ihan omilla ansioillaan – ei siis mikään ”kiintiömies”!

 

 

tok3

 

 

Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Jirka Hakala toi seminaariin keskusjärjestön tervehdyksen.

 

 

 

tok4

 

 

Seminaarin alussa Tampereen Eurooppanuorten puheenjohtaja Riikka Liljeroos (vasemmalla) ja sihteeri Ida Pasanen kertoivat Eurooppanuorten toiminnasta.

 

***********

 

Eurooppanuorilla on moni kannatettavia tavoitteita toiminnassaan;

 

  • edistää myönteistä suhtautumista Euroopan yhdentymiseen
  • syventää nuorten Eurooppa-tietoutta
  • herättää keskustelua Eurooppa-asioista nuorten keskuudessa
  • ottaa kantaa Eurooppa-asioihin ja tehdä niihin liittyviä aloitteita päättäjille
  • toimia julkisena keskustelufoorumina ja asiantuntijatahona Suomen Eurooppa-politiikkaa muotoiltaessa

 

Seminaariyleisö kysyi Liljeroosilta ja Pasaselta, että mikä on se tärkein asia, johon Eurooppanuoret haluaa vaikuttaa.

 

 

Vaikka nuorisotyöttömyys koetteleekin kovasti eurooppalaista nuorisoa, niin siitä huolimatta Liljeroos ja myös Pasanen näkivät ilmastopolitiikan tärkeimmäksi saraksi, johon Euroopan pitäisi kiinnittää huomiota.

 

 

Mielestäni vastauksesta kuvastaa syvä tietämättömyys menneisyydestä ja katteeton luottamus tulevaisuuteen, kun Euroopan turvallisuutta ei nostettu tärkeimmäksi asiaksi.

 

 

*************

 

 

Ilmastokysymyksen nostaminen ykkösasiaksi oli ilmeisesti kuitenkin vain Liljeroosin ja Pasasen yksityisajattelua, sillä heidän esittämällään Eurooppanuoreten esittelydialla asiat olivat tässä järjestyksessä:

 

 

  • talouskriisi
  • demokratian tila Euroopassa
  • ilmastohaasteet
  • väestön ikääntyminen
  • nuorisotyöttömyys

 

 

***********

 

 

Oli positiivista, että ainakin Riikka Liljeroos jäi oman esityksensä jälkeen paikalle seminaariin ja toivon, että hän sai Tampereen Opiskelevien Keskustalaisten seminaarin jatko-osioista aineksia kehitellä myös Tampereen Eurooppanuorten ajatuksia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskustan Opiskelijaliitto, KOL, Tampereen Opiskelevat Keskustalaiset, TOK, Lauri Heikkilä, Jirka Hakala, Eurooppanuoret, Tampereen Eurooppanuoret, Riikka Liljeroos, Ida Pasanen, Minne menet EU?, Kimmo Sasi. Eero Vainio, Timo Kaunisto,

Kyllä nuoret osaavat!

Sunnuntai 23.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Opiskelijaliitto, Tampereen Opiskelevat Keskustalaiset ja MSL järjestivät eilen Tampereella Kirjastotalo Metsossa seminaarin, jonka teemana oli:

 

Minne menet EU?

 

 

Seminaarin parasta antia oli paneelikeskustelu, jonka teemana oli haastavasti:

 

”Paneeli EU:n tulevaisuudesta, uhista ja mahdollisuuksista sekä laajenemisesta”

 

 

paneeli1

 

 

Paneelin vetäjänä toimi Keskustan eurovaaliehdokas Petri Honkonen Saarijärven Pylkönmäeltä.

 

 

Seminaarin järjestäjät olivat tehneet kerrassaan hyvää työtä, sillä paneeliin osallistuvat:

 

 

paneeli2

 

 

Kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi

 

 

 

paneeli3

 

 

SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio

 

 

 paneeli4

 

 

 

Vihreitten eurovaaliehdokas Ozan Yanar

 

 

 paneeli5

 

 

Keskustan eurovaaliehdokas, MSL:n puheenjohtaja ja paljon muuta Timo Kaunisto!

 

 

 

Otan tässä jutussani esille ainoastaan ne näkökohdat, jotka panelistit esittivät itsestään ja suhtautumisestaan Euroopan Unioniin esittelypuheenvuoroissaan:

 

 

Kokoomuksen Kimmo Sasi muistutti aivan oikein, että hän oli taannoisessa hallituksessa Eurooppa-ministerinä.

 

SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio luonnehti itseään SDP:n listalla euro-kriittisimmäksi ehdokkaaksi.

 

Vihreiden eurovaaliehdokas Ozan Yanar kertoi työkseen tutkivansa palkkaeroja EU:n sisällä ja totesi, että EU on välttämätön, mutta EU:n harjoittamaa ulkopolitiikkaa voidaan kritisoida.

 

Keskustan eurovaaliehdokas Timo Kaunisto muistutti, että EU:ssa maatalous- sekä ympäristöasioiden päätökset muuttavat EU-maiden kansalaisten arkipäivän elämää eniten.

 

 

 

Kiitän jo tässä vaiheessa järjestäjiä mainion seminaarin järjestämisestä ja pyrin siihen, että käsittelen seminaarin antia tarkemmin tällä areenalla myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskustan Opiskelijaliitto, Tampereen Opiskelevat Keskustalaiset, KOL, TOK, Kimmo Sasi, Eero Vainio, Ozan Yanar, Timo Kaunisto, MSL, EU:n ulkopolitiikka, SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio, kansanedustaja Kimmo Sasi, Petri Honkonen,

Äänestäjä luottaa vain Eduskunnan pöytäkirjojen kertomiin äänestystuloksiin - ei toripuheisiin!

Keskiviikko 5.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalaiset äänestäjät saivat helmikuun 28. päivänä tuntea, että kuinka maakunnan hallituspuolueiden edustajat yksituumaisesti äänestivät Keskustan ja Perussuomalaisten välikysymystä vastaan ja puolustivat Kataisen – Urpilaisen –Virkkusen –linjaa kuntien pakkoliitoksien puolesta.

 

Eduskunnan pöytäkirjoista suoraan kopioitu tieto kertoo vääjäämättömästi, että kaikki paikalla olleet pirkanmaalaiset Kokoomuksen, SDP:n, Vasemmistoliiton, Vihreiden sekä Kristillisdemokraattien edustajat kannattivat hallituksen kuntapolitiikkaa ja siten myös kuntien pakkoliitoksia:

 

 

*************

 

 

 

Äänestys 1 klo 13.01     Istunto 17/28.02.2014   klo 13.00

1

Hallituksen kuntapolitiikka

 

Ainoa käsittely

Asiakirjat:

VK 1/2014 vp  |

Puhemiehenä toimi puhemies Eero Heinäluoma /sd. Puhemies ei osallistu äänestykseen.

 

Äänestysasettelu:

Nauttii luottamusta / Elsi Kataisen ehdotus

Jaa:

98

Ei:

68

Tyhjiä:

0

Poissa:

33

Yhteensä:

199

Äänestys kansanedustajittain

Ahvenjärvi Sauli /kd

Jaa

 

Myller Riitta /sd

Jaa

Alanko-Kahiluoto Outi /vihr

Jaa

 

Myllykoski Jari /vas

Jaa

Alatalo Mikko /kesk

Ei

 

Mäkelä Outi /kok

Jaa

Anttila Sirkka-Liisa /kesk

Ei

 

Mäkinen Tapani /kok

Jaa

Arhinmäki Paavo /vas

Jaa

 

Mäkipää Lea /ps

Ei

Autto Heikki /kok

Jaa

 

Mäkisalo-Ropponen Merja /sd

Jaa

Backman Jouni /sd

Jaa

 

Männistö Lasse /kok

Jaa

Blomqvist Thomas /r

Poissa

 

Mäntylä Hanna /ps

Ei

Brax Tuija /vihr

Jaa

 

Mäntymaa Markku /kok

Poissa

Donner Jörn /r

Jaa

 

Mölsä Martti /ps

Ei

Eerola Juho /ps

Ei

 

Nauclér Elisabeth /r

Jaa

Eestilä Markku /kok

Poissa

 

Niikko Mika /ps

Ei

Elomaa Ritva /ps

Ei

 

Niinistö Jussi /ps

Ei

Eloranta Eeva-Johanna /sd

Jaa

 

Niinistö Ville /vihr

Jaa

Feldt-Ranta Maarit /sd

Poissa

 

Nylander Mikaela /r

Jaa

Filatov Tarja /sd

Jaa

 

Nylund Mats /r

Jaa

Gestrin Christina /r

Jaa

 

Oinonen Pentti /ps

Poissa

Grahn-Laasonen Sanni /kok

Jaa

 

Ojala-Niemelä Johanna /sd

Jaa

Gustafsson Jukka /sd

Jaa

 

Orpo Petteri /kok

Jaa

Guzenina-Richardson Maria /sd

Jaa

 

Paasio Heli /sd

Jaa

Gästgivars Lars Erik /r

Jaa

 

Paatero Sirpa /sd

Poissa

Haapanen Satu /vihr

Jaa

 

Packalén Tom /ps

Ei

Haavisto Pekka /vihr

Jaa

 

Palm Sari /kd

Jaa

Hakkarainen Teuvo /ps

Ei

 

Paloniemi Aila /kesk

Ei

Halla-aho Jussi /ps

Ei

 

Pekkarinen Mauri /kesk

Ei

Harkimo Leena /kok

Jaa

 

Pekonen Aino-Kaisa /vas

Jaa

Hautala Lasse /kesk

Ei

 

Pelkonen Jaana /kok

Jaa

Heikkilä Lauri /ps

Ei

 

Peltonen Tuula /sd

Poissa

Heinonen Timo /kok

Jaa

 

Piirainen Raimo /sd

Jaa

Hemmilä Pertti /kok

Jaa

 

Pirttilahti Arto /kesk

Ei

Henriksson Anna-Maja /r

Poissa

 

Puumala Tuomo /kesk

Ei

Hiltunen Rakel /sd

Jaa

 

Rajamäki Kari /sd

Jaa

Hirvisaari James /m11

Ei

 

Rantakangas Antti /kesk

Ei

Holmlund Anne /kok

Jaa

 

Rauhala Leena /kd

Jaa

Hongisto Reijo /ps

Ei

 

Ravi Pekka /kok

Jaa

Huovinen Susanna /sd

Poissa

 

Rehula Juha /kesk

Ei

Ihalainen Lauri /sd

Jaa

 

Reijonen Eero /kesk

Ei

Immonen Olli /ps

Ei

 

Risikko Paula /kok

Jaa

Jalonen Ari /ps

Ei

 

Rossi Markku /kesk

Poissa

Jaskari Harri /kok

Jaa

 

Rundgren Simo /kesk

Ei

Jokinen Kalle /kok

Jaa

 

Ruohonen-Lerner Pirkko /ps

Ei

Joutsenlahti Anssi /ps

Ei

 

Räsänen Päivi /kd

Jaa

Jungner Mikael /sd

Jaa

 

Saarakkala Vesa-Matti /ps

Poissa

Jurva Johanna /ps

Ei

 

Saarikko Annika /kesk

Poissa

Juvonen Arja /ps

Ei

 

Saarinen Matti /sd

Jaa

Jääskeläinen Jouko /kd

Jaa

 

Salolainen Pertti /kok

Jaa

Jääskeläinen Pietari /ps

Ei

 

Salonen Kristiina /sd

Jaa

Kaikkonen Antti /kesk

Ei

 

Sankelo Janne /kok

Poissa

Kalli Timo /kesk

Ei

 

Sarkomaa Sari /kok

Jaa

Kalliorinne Risto /vas

Jaa

 

Sasi Kimmo /kok

Poissa

Kalmari Anne /kesk

Ei

 

Satonen Arto /kok

Jaa

Kanerva Ilkka /kok

Jaa

 

Savola Mikko /kesk

Ei

Kantola Ilkka /sd

Jaa

 

Sinnemäki Anni /vihr

Jaa

Karhu Saara /sd

Poissa

 

Sipilä Juha /kesk

Poissa

Kari Mika /sd

Jaa

 

Skinnari Jouko /sd

Jaa

Karimäki Johanna /vihr

Jaa

 

Soini Timo /ps

Ei

Katainen Elsi /kesk

Ei

 

Soininvaara Osmo /vihr

Jaa

Katainen Jyrki /kok

Poissa

 

Soukola Ismo /ps

Ei

Kataja Sampsa /kok

Poissa

 

Stubb Alexander /kok

Poissa

Kauma Pia /kok

Jaa

 

Suutari Eero /kok

Jaa

Kerola Inkeri /kesk

Ei

 

Taimela Katja /sd

Jaa

Kettunen Pentti /ps

Ei

 

Tainio Hanna /sd

Jaa

Kiljunen Anneli /sd

Jaa

 

Tiainen Eila /vas

Jaa

Kiuru Krista /sd

Poissa

 

Tiilikainen Kimmo /kesk

Ei

Kiuru Pauli /kok

Jaa

 

Toivakka Lenita /kok

Jaa

Kivelä Kimmo /ps

Ei

 

Toivola Jani /vihr

Poissa

Kiviniemi Mari /kesk

Ei

 

Tolppanen Maria /ps

Ei

Kiviranta Esko /kesk

Ei

 

Tolvanen Kari /kok

Jaa

Kokko Osmo /ps

Ei

 

Torniainen Ari /kesk

Ei

Komi Katri /kesk

Poissa

 

Tossavainen Reijo /ps

Ei

Kontula Anna /vas

Jaa

 

Tuomioja Erkki /sd

Jaa

Kopra Jukka /kok

Jaa

 

Tuppurainen Tytti /sd

Poissa

Korhonen Martti /vas

Poissa

 

Turunen Kaj /ps

Ei

Korhonen Timo V. /kesk

Ei

 

Tuupainen Kauko /ps

Ei

Koskela Laila /ps

Ei

 

Tynkkynen Oras /vihr

Jaa

Koskinen Johannes /sd

Jaa

 

Tölli Tapani /kesk

Ei

Kumpula-Natri Miapetra /sd

Jaa

 

Uotila Kari /vas

Jaa

Kurvinen Esko /kok

Jaa

 

Urpalainen Anu /kok

Jaa

Kuusisto Merja /sd

Jaa

 

Urpilainen Jutta /sd

Poissa

Kyllönen Merja /vas

Jaa

 

Vahasalo Raija /kok

Jaa

Kymäläinen Suna /sd

Jaa

 

Wallin Stefan /r

Poissa

Kärnä Jukka /sd

Jaa

 

Wallinheimo Sinuhe /kok

Jaa

Kääriäinen Seppo /kesk

Ei

 

Vapaavuori Jan /kok

Poissa

Lapintie Annika /vas

Jaa

 

Vehkaperä Mirja /kesk

Poissa

Lauslahti Sanna /kok

Jaa

 

Vehviläinen Anu /kesk

Ei

Lehti Eero /kok

Jaa

 

Wideroos Ulla-Maj /r

Poissa

Lehtomäki Paula /kesk

Ei

 

Viitamies Pauliina /sd

Jaa

Leppä Jari /kesk

Ei

 

Viitanen Pia /sd

Jaa

Lindström Jari /ps

Ei

 

Vikman Sofia /kok

Jaa

Lindtman Antti /sd

Jaa

 

Virkkunen Henna /kok

Poissa

Lintilä Mika /kesk

Ei

 

Virolainen Anne-Mari /kok

Jaa

Lipponen Päivi /sd

Jaa

 

Virtanen Erkki /vas

Jaa

Lohela Maria /ps

Ei

 

Virtanen Pertti /ps

Ei

Lohi Markus /kesk

Ei

 

Vähämäki Ville /ps

Ei

Louhelainen Anne /ps

Ei

 

Väätäinen Juha /ps

Poissa

Maijala Eeva-Maria /kesk

Ei

 

Väätäinen Tuula /sd

Poissa

Matikainen-Kallström Marjo /kok

Jaa

 

Yrttiaho Jyrki /vr

Ei

Mattila Pirkko /ps

Ei

 

Zyskowicz Ben /kok

Jaa

Modig Silvia /vas

Poissa

 

Östman Peter /kd

Jaa

Mustajärvi Markus /vr

Ei

 

 

Pirkanmaalaisista kansanedustajista SDP:n Saara Karhu sekä Kokoomuksen Kimmo Sasi eivät osallistuneet äänestykseen.

On luonnollista, että Keskustan Mikko Alatalo ja Arto Pirttilahti olivat äänestyksessä kuntien pakkoliitoksia vastaan!

 

 

**********

 

 

Viittaan juttuni otsikossa kansanedustajien toripuheisiin ja niiden totuudenvastaisuuteen.

 

 

 pakkoliitokset

 

 

Pirkanmaalaiset saivat kansanedustajien toimien ja puheiden ristiriitaisuudesta vahvan näytön, kun entinen opetusministeri ja nykyinen kansanedustaja Jukka Gustafsson kertoi 1.3.2014 ilmestyneessä Aamulehden ilmoituksessaan olevansa tavattavissa Keskustorin markkinoilla maanantaina 3.3.2014 ja teemana ilmoituksessa oli raflaavasti:

 

”EI KUNTIEN

PAKKOLIITOKSILLE”

 

 

Käsittämättömän nopeaa takinkääntämistä – helmikuun viimeisenä päivänä kuntien pakkoliitosten puolesta Eduskunnassa ja jo seuraavana päivänä lehti-ilmoituksessa niitä vastaan!

 

Harmi, että kuluttajansuojasäännökset eivät koske politiikkojen toimintaa!

 

Onneksi Eduskuntavaalit ovat ainakin joka neljäs vuosi ja silloin äänestäjät pystyvät osoittamaan, että voidaanko heitä vetää nenästä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntien pakkoliitokset, Tampereen kehyskuntien pakkoliitokset, Kokoomus puoltaa kuntien pakkoliitoksia, pirkanmaalaiset kansanedustajat kuntien pakkoliitosten puolesta, Jukka Gustafsson, Mikko Alatalo, Arto Pirttilahti, ei kuntien pakkoliitoksille,

Yksityisteiden pimennys järjetöntä

Tiistai 25.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Lähetin Aamulehden ”Lukijalta”-palstalle tarjoamani jutun lehdelle 16.2.2014.

 

Juttuni koski Tampereen kaupungin päätöstä, jolla se on luopumassa Teisko-Aitolahti –alueella yksityisteiden valaistuksesta ja siirtämässä vastuun tiekunnille.

 

Aamulehti julkaisi juttuni eilen eli 24.2.2014.

 

teisko-aitolahtivalaistus

Alla kirjoitukseni teksti:

 

 

*****************

 

Yksityisteiden pimennys järjetöntä

 

Tampereen kaupunki on luopumassa yksityisteiden valaistuksesta pohjoisella suuralueellaan.

 

Asia on harmillinen alueen asukkaille, mutta Tampereen päätös on suuri palvelus niille, jotka vastustavat Suur-Tampereen syntymistä.

 

Päätös osoittaa, että Tampereen kaupungin päättäjiltä ei heru pienintäkään myötätuntoa niille, jotka asuvat hieman etäämmällä suunnitellusta ratikkareitistä.

 

Suunnitelmassa ei ole kysymys säästöistä vaan siitä, että päättäjät haluavat sulkea sivummalla asuvat kaikkien palvelujen ulkopuolelle.

 

Tampereen kehyskuntien ei kannata asettaa hyvää palvelukykyään ja taloudellista asemaansa kyseenalaiseksi, sillä kuntaliitos toisi niille ainoastaan ongelmia ja palvelujen karsimista.

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

**************

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teisko, Aitolahti, Teisko-Aitolahden alueen yksityisteiden valaistus, yksityistiet, yksityistiet Tampereella, Suur-Tampere, kuntaliitokset, kehyskunnat,

Tampereen kaupungin suunnitelmilla luopua Teisko-Aitolahti -alueella yksityisteiden valaistuksesta on kauaskantoisia vaikutuksia

Keskiviikko 19.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on yksipuolisesti ilmoittanut, että se luopuu Teisko-Aitolahti – alueella sijaitsevien yksityisteiden valaistuksesta ja luovuttaa yksityisteiden valaistuksen tiekuntien huolehdittavaksi.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry sekä Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys ry jättivät Tampereen kaupungille asiaa koskevan muistuksen 16.2.2014.

 

 

Muistutuksemme kuuluu näin:

 

***********

 

 

MUISTUTUS

ASIA: Aitolahti - Teisko alueella olevien yksityisteiden tievalaistuksen luovuttaminen tiekunnille.

 

Tehdyn katusuunnitelman mukaan kaupunki on luovuttamassa yksityisteiden tievalaistuksen tiekuntien hoidettavaksi. Mikäli tiekunnat eivät ota valaistusta hoitoonsa ja omistukseensa, kaupunki purkaa kustannuksellaan tievalaistuksen suunnitelluilta alueilta.

Keskustan Teisko - Aitolahti paikallisyhdistys käsitteli kokouksessaan asiaa ja haluaa antaa suunnitelmasta muistutuksen.

Vastustamme jyrkästi suunnitelmaa. Suunnitellulla toimenpiteellä asetetaan kuntalaiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella. Kaupungin tulee kohdella asukkaitaan tasavertaisesti. Valaistuksella on erittäin suuri merkitys alueen liikenneturvallisuuden sekä yleisen turvallisuuden takaamisessa. Syksyn ja talven pimeänä aikana tarvitaan katuvalaistusta, jotta kulkeminen olisi turvallista ja ylipäätään mahdollista. Koska valaistukset ovat pääosin risteysalueilla, onnettomuusriski kasvaa huomattavasti, mikäli valaistusta ei ole.

Suunnitelmassa olevien valopisteiden määrä (238 kpl) on noin 0,06 % kaupungin koko katuvalaistuksesta. Vuosikustannukset näistä ovat n. 20 000 euroa sisältäen energian ja kunnossapidon. Kustannuserän tuoma liikenneturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden hyöty on huomattavasti suurempi kuin poistosta saatava säästö.

Tiekuntien kanssa ei ole neuvoteltu ennen suunnitelmien nähtäville asettamista.  Suunnitelma koskee 19 tiekuntaa.  Suurimmalla osalla ei ole mahdollisuutta ottaa valaistusta hoitaakseen kustannussyistä. Valaistuksen uusiminen nykyisten valaisintyyppien muuttuessa laittomiksi, liittymät ja uudet keskukset joillakin alueilla ovat liian merkittävä kustannuserä pienille tiekunnille. Valaistuksen katsotaan olevan myös veroista kerättyä vastinetta alueella.

Kaupungin talouden tasapainottamiseksi tulisi kustannussäästöjä kartoittaa muualta.

Esitämme, että kaupunki luopuu suunnitelmasta yksityisteiden katuvalaistuksen luovuttamisesta tiekunnille tai ainakin siirtää ratkaisun tekoa ja neuvottelee yhteistyössä tiekuntien kanssa sopivasta ratkaisusta yksityisteiden valaistuksen hoitamiseksi.

 

Teiskossa 16.2.2014

Keskustan Teisko - Aitolahden py. ry          Keskustan Tampereen kj. ry

pj. Jorma Kuitunen                                           pj. Esko Erkkilä

 

***********

 

Henkilökohtaisena mielipiteenäni totean, että Tampereen kaupungin tekemällä päätöksellä on kauaskantoiset vaikutukset, sillä se merkitsee selkeää linjanvetoa  Suur-Tampereen muodostumista vastaan.

 

Teisko liittyi Tampereeseen vuonna 1972 ja Aitolahti jo vuonna 1966.

 

Kuntaliitosten jälkeen Tampere on jättänyt Aitolahden sekä Teiskon alueet takamaakseen ja keskeiset päättäjät suhtautuvat Teiskoon sekä Aitolahteen väheksyvästi, suorastaan vihamielisesti.

 

Kannattaa todeta, että Teiskon sekä Aitolahden alueilla Keskustalla on puolueista suurin kannatus!

 

Nyt suunnitteilla oleva yksityisteiden valaistuksesta luopuminen on uusin esimerkki Teiskon ja Aitolahden alueiden sortamisesta.

 

Asia on hankala Teiskon ja Aitolahden asukkaille, mutta antaa Tampereen kehyskunnille eli Kangasalle, Lempäälälle, Vesilahdelle, Nokialle, Pirkkalalle sekä Ylöjärvelle selkeän viestin, että niiden ei pidä edes harkita kuntaliitoksia Tampereen kanssa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teisko, Aitolahti, Teisko-Aitolahden alueen yksityisteiden valaistus, yksityistiet, yksityistiet Tampereella, Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö, Jorma Kuitunen, Suur-Tampere, kuntaliitokset, kehyskunnat,

Opposition Keskustan johdolla tekemässä välikysymyksessä on monia kansalaisia kiinnostavia kohtia

Tiistai 18.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Elsi Katainen oli ensimmäinen allekirjoittaja, kun oppositio esitti helmikuun 11. päivänä hallituksen kuntapolitiikkaa koskevan välikysymyksen.

 

Välikysymystekstin loppuun oli osattu hyvin koota ne keskeiset seikat, joihin kansalaiset haluavat saada vastauksen.

 

Tässä ne ovat:

 

  • miksi hallitus ei keskeytä kaaokseen ajautuneita ja toteuttamiskelvottomia kuntarakenne- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia ja aloita niiden linjaamisen uudelleen parlamentaarisesti sekä luovu kaupunkiseutujen kehyskuntien pakkoliitoksista?

 

  • aikooko hallitus antaa kaupunkiseutujen kehyskuntien pakkoliitoksiin tähtäävän lakiesityksen?

 

  • onko hallituksella aikeita palauttaa kuntien välisen yhteistyön syventäminen tasavertaiseksi uudistusvaihtoehdoksi kuntaliitosten rinnalle?

 

  • onko hallitus aikeissa tehdä uusia lisäleikkauksia kuntien valtionosuuksiin ja toteuttaa hallitusohjelmassa, viime vuoden kehysriihessä sekä viime syksyn rakenneuudistuspaketissa kunnille kaavaillut uudet lakisääteiset velvoitteet?

 

  • miten hallitus huolehtii siitä, että tulevaisuudessa kuntien tehtävät ja rahoitus ovat tasapainossa, kuntien ja kokonaisten alueiden väliset erot eivät kasva kohtuuttomiksi ja jokaiselle on turvatut lakisääteiset palvelut sekä vaikuttamismahdollisuudet?

 

Hallitus vastaa välikysymykseen keskiviikkona 26.5.2014.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: välikysymys kuntapolitiikasta, välikysymys hallituksen kuntapolitiikasta, välikysymys kehyskuntien pakkoliitoksista, Elsi Katainen, kansanedustaja Elsi Katainen, kuntien välinen yhteistyö, kuntien valtionosuuksien lisäleikkaukset, pakkoliitokset,

Ihmeellistä, että Henna Virkkunen yhä edelleen jaksaa jääräpäisesti puolustaa Kokoomuksen karilleajanutta kuntauudistusta

Tiistai 11.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen SDP:n kansanedustaja Mikael Jungner´n luonnikkaasta esiintymisestä Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Jyväskylässä lauantaina 8.2.2014.

 

Tänään joudun ”raportoimaan” kuntaministeri Henna Virkkusen jääräpäisestä esiintymisestä samoilla politiikka- ja toimintapäivillä sunnuntaina 9.2.2014.

 

Hallituspuolueiden edustajien esiintyminen erosi toisistaan kuin yö ja päivä – mustanpuhuva ja pelottava yö oli Henna Virkkunen ja valoisa sekä tulevaisuudenuskoinen päivä puolestaan Mikael Jungner!

  

Politiikka- ja toimintapäivien toisen päivän aloitti tapahtuman ehkä tärkein osio, jonka teemana oli:

 

Mihin menet kuntauudistus?

 

virkkunen1

Tässä session alustajat ennen alustusten alkamista:

 

Ministeri Henna Virkkunen: Mitä kuuluu kuntauudistukselle?

 

Professori Arto Haveri (oikealla): Kuntauudistus itsehallinnon näkökulmasta.

 

Kansanedustaja Tapani Tölli (keskellä): Kuntauudistus kestävälle pohjalle.

 

 

 

virkkunen2

 

 
Session mainiona juontajana toimi Keskustanuorten varapuheenjohtaja, Joensuun kaupunginvaltuutettu Katja Asikainen – ministeriainesta joskus tulevaisuudessa!

Olipa piristävää kuulla Virkkusen ja Haverin esitysten jälkeen, kun juontaja totesi Tölliä areenalle juontaessaan jotenkin siihen suuntaan, että nyt sitten saamme kuulla, miten asiat pitäisi hoitaa!

 

 

 

virkkunen3

 

 

Ministeri Virkkunen paukutteli alustuksensa puhujapöntöstä tapansa mukaan tunteettomasti ja kaavoihinsa kangistuneena, vaikka kai hänellekin pitäisi pikkuhiljaa olla valjennut, että Kokoomus on kuntasuunnitelmillaan karilla ja vahvasti onkin.

 

 

 

virkkunen4

 

 

Tässä Virkkusen esittämässä diassa on kaksikin kohtaa, joiden sanomaan kannattaa pysähtyä.

 

 

Oli monille kokeneillekin Keskustan päättäjille yllätys, että Kokoomuksen hellimän kuntauudistuksen pakkoliitospykälän eräs laukaisukohta olisi se, jos naapurikuntien taajama-alueet ovat kasvaneet yhteen! Taajama-alueiden yhteenkasvaminen olisi siis Kokoomuksen ajamassa pakkoliitosmallissa yksinään elementti, joka merkitsisi kuntien pakkoliitosta!

 

Tämä Virkkusen esittämä näkökohta oli Keskustan kaksipäiväisten politiikka- ja toimintapäivien todellinen uutispommi!

 

 

Tässä diassa on yksi Tampereen seutukunnan pakkoliitosta merkitsevä yksi toinenkin kohta ja se on tämä:

 

”Alueen taloudellinen eriytymisperuste 150 euroa/as”

 

Tampereella tulotaso on 500 euroa per asukas pienempi kuin kehyskunnissa ja kun Kataisen-Virkkusen linja on se, että he sallisivat eroksi ainoastaan max 150 euroa/asukas, niin Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden, Ylöjärven, Nokian ja Kangasalan pakkoliittäminen Tampereeseen toteutuisi, jos Kokoomus saisi asian päättää!

 

Onneksi asia ei ole Kokoomuksen päätettävissä ja siitä Tampereen kehyskunnat saavat kiittää Keskustaa.

 

 

virkkunen5

 

 

Alustusten jälkeen Arto Haveri, Henna Virkkunen ja Tapani Tölli vastasivat salintäyden yleisön kysymyksiin.

 

 

Keskeinen Virkkusen ajatuksia kritisoiva kuulijoiden näkemys oli se, että koko selvitysalue saisi äänestää kuntien pakkoliitosten puolesta tai niitä vastaan.

 

Täytyy kummastella ministeri Virkkusen näkemystä, että esimerkiksi Tampereen asukkaat saisivat päättää Vesilahden, Lempäälän, Nokian, Kangasalan, Ylöjärven tai Pirkkalan asukkaiden puolesta, että niiden pitää pakkoliittyä Tampereeseen.

 

Kummallisia ovat Kataisen hallituksen ministerien ajatuksenjuoksut!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Henna Virkkunen, Arto Haveri, Tapani Tölli, Kokkomuksen kuntaliitossuunnitelmat, pakkoliitokset kuntien pakkoliitokset, Kokoomuksen pakkoliitokset Kokoomuksen ajamat kuntien pakkoliitokset, Kataisen-Virkkusen pakkoliitoshallitus, Lempäälän pakkoliitos,

Tampereen Infra Liikelaitoksen esimerkki osoittaa, että myös kunnallinen liikelaitos pystyy palvelemaan kaupunkilaisia ja tekemään tulosta!

Perjantai 7.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen ylpeä, kun Tampereen Infra Liikelaitos toimitti eilen julkisuuteen seuraavan tiedotteen:

 

 

************

 

 

Tampereen Infra Liikelaitos teki ylijäämäisen tuloksen

 

Tampereen Infra saavutti vuonna 2013 ylijäämäisen tuloksen ensimmäisen kerran markkinahintoihin siirtymisen jälkeen.

 

Liikeylijäämäksi muodostui 1,5 miljoonaa euroa. Tulos oli 1,7 miljoonaa euroa tavoitetta parempi. Edellisestä vuodesta 2,9 miljoonaa euroa parantunut tulos tehtiin 8,4 miljoonaa euroa pienemmällä liikevaihdolla.

 

Liikevaihdon lasku johtuu pääosin asfalttiaseman myynnistä ja Vuoreksen alueen rakentamisen tasaantumisesta. Muilta osin toiminnan laajuus on säilynyt ennallaan.

 

Liikevaihdoksi muodostui 60,9 miljoonaa euroa.

 

Tuottavuus on kehittynyt myönteisesti. Työt on tehty pienemmällä henkilömäärällä ja tätä ei ole korvattu ulkopuolisilla ostoilla. Kannattavuutta on parannettu kulurakenteeseen ja yritysmäisiin toimintatapoihin liittyvillä toimenpiteillä. Hyvää tulosta ovat lisäksi edesauttaneet loppuvuoden pitkään jatkunut rakentamiskausi ja aurauslähtöjen vähäisyys.

 

Tampereen Infra on läpikäymässä valtuuston päättämää vaativaa viiden vuoden kehittämisohjelmaa, josta kolme vuotta on takana. Ohjelmassa kannattavuustavoite nousee vuosittain. Liikelaitos ylitti jo toisena vuonna peräkkäin sille ohjelmassa asetetut taloustavoitteet.

 

Vuosi 2013 oli liikelaitokselle myönteisen kehityksen vuosi myös asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyden näkökulmasta. Tämä myönteinen suunta jatkui jo toista vuotta peräkkäin.

 

- Kolme vuotta sitten elimme aika vaikeita aikoja ja näistä vaikeuksista olemme selvinneet. Ylijäämäinen tulos antaa meille hienon ponnistuspohjan tulevaisuuteen. Henkilöstön usko liikelaitoksen pärjäämiseen on selvästi noussut, arvioi toimitusjohtaja Sakari Suominen.

 

Liikelaitoksen henkilöstön määrä vuoden 2013 lopussa oli 446 henkilöä. Henkilöstömäärän sopeuttamiseen liittyvä ja kaupungin sisäisiä työmarkkinoita hyödyntänyt uudelleensijoitusohjelma saatiin etupainotteisesti päätökseen vuonna 2013.

 

- Tampereen Infran henkilöstöllä on tärkeä tehtävä: pidämme Tampereen pyörät pyörimässä ja Tampereen viihtyisänä. Olemme tekemässä Tampereen tulevaisuutta. Tästä tärkeästä tehtävästä olemme suoriutuneet aiempaa tuloksekkaammin, korostaa toimitusjohtaja Sakari Suominen.

 

Tampereen Infra tuottaa palveluja kadunpidon ja kaupunkiympäristön elinkaaren eri vaiheisiin kaupungin sisäisille asiakkaille. Palveluvalikoimaan kuuluvat suunnittelu, paikkatietoon liittyvät palvelut sekä rakentaminen ja kunnossapito. Lisäksi Tampereen Infra vastaa kaupungin ajoneuvokaluston (mukaan luettuna Tampereen Kaupunkiliikenteen linja-autot) korjaamopalveluista sekä tarjoaa auto- ja kuljetuspalveluja.

 

Tampereen Infra

Jokipohjantie 24

33800 Tampere

 

 

*************

 

Olen saanut seurata Tampereen Infran taivalta sen perustamisesta eli 1.1.209 alkaen.

 

Toimin edellisen vaalikauden ajan Infran johtokunnan varapuheenjohtajana ja viime vuoden alusta alkaen johtokunnan jäsenenä, joten Infra-taustaa minulla on nyt viiden vuoden ajalta.

 

Infrassa johtokuntatyöskentely on ollut yritysmäistä ja siellä ei ole politikoitu – se lieneekin merkittävä syy, että Infra on nyt taloudellisesti terve yksikkö.

 

Allekirjoitan mielipiteen, joka kuuluu näin:

”Infran tehostamistoimenpiteet pelastivat Tampereen kaupungin oman tuotannon!”

 

Infran esimerkki osoittaa, että kaikkea ei kaupungeissa ja kunnissa tarvitse eikä pidä yksityistää.

 

Kunnallisen liikelaitoksen ja myös kunnan muidenkin yksiköiden pärjääminen vaatii päätöksentekijöiltä selkeää tahtotilaa – se vaatii pätevän toimivan johdon, se vaatii motivoituneen sekä osaavan henkilöstön ja se vaatii sellaisen luottamushenkilöjohdon, joka omaa monipuolisen kokemuksen yhteiskunnan eri alueilta, jotta se pystyy yhtenäisenä johtokuntana sparraamaan toimivaa johtoa yhä parempiin saavutuksiin!

 

Lyhytnäköiselle politikoinnille ei ole sijaa, kun liikelaitosta saatetaan kuntalaisten kannalta hyvään iskuun!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infra, Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta, Tampereen Infra teki ylijäämäisen tuloksen,

Menikö kokoomuksen pakkoliittäjiltä syömähammas, kun Henna Virkkunen tunnusti häviönsä?

Lauantai 25.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Eilinen päivä oli mielenkiintoinen ainakin kahdessa mielessä niille, jotka vastustavat kokoomuksen pitkään jatkunutta kuntakiusaamista.

 

Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen nosti eilen aamulla tassunsa pystyyn kuntien pakkoliitoksia ajaessaan, kun ilmoitti pyrkivänsä 25.5.2014 järjestettävissä vaaleissa EU-parlamenttiin.

 

 

Virkkusen toiminta on ollut jääräpäistä ja lähes raukkamaista rintamakarkuruutta on myös se, että hän nyt luopuu kuningasajatuksestaan eli mm. Tampereen kehyskuntien pakkolahtaamisesta.

 

On ollut kiintoisaa seurata sitä kokoomuslaisten hiljaisuutta, joka on vallinnut Virkkusen antautumisen jälkeen – eipä ole kommentteja kuulunut!

 

 

 

************

 

 

Toinen merkittävä askel kokoomuksen kuntakiusaamisen lopettamisessa oli, kun kokoomuslainen kansanedustaja Eero Lehti sanoi suorat sanat kokoomuksen ajamalle kuntien pakkoliitoslaille.

 

Eero Lehti on jo monesti aiemminkin osoittanut epäkokoomuslaisia piirteitä kannanotoissaan, joten hänen eilinen avautumisensa ei tullut yllätyksenä – yllätys oli se suoruus, jolla Lehti hyökkäsi oman puolueensa pääministeriä ja muita puolueensa kuntakiusaajia vastaan.

 

Lehti vaati eilen, että pääministeri Kataisen on vedettävä pois käsittelystä suurten kaupunkiseutujen pakkoliitoslakiesitys.

 

Kansanedustaja Eero Lehti vaati, että "kunnat sekasortoon ajava kuntauudistus" on keskeytettävä ja kutsuttava oppositio parlamentaariseen valmisteluun.

 

Mahtoi pääministeri Kataisella olla korvat kuumana, kun kuuli vaikutusvaltaisen kokoomuskansanedustajan tuomion omalle ja ministeri Henna Virkkusen toiminnalle!

 

Kansanedustaja Eero Lehti kuuluu niihin harvoihin kokoomuksen kansanedustajiin, jotka ovat ennen poliittista toimintaansa tehneet ”oikeita töitä” – Lehti tekee oikeita töitä myös kansanedustajana ollessaan ja se lienee eräs syy, että hän ehdottelee järkeviä.

 

 

***********

Nyt jäämme mielenkiinnolla odottamaan puolueiden seuraavia siirtoja, kun kokoomuksen hellimä kuntien pakkoliitoslaki on murentumassa käsiin!

 

Eniten kansalaisia ehkä kuitenkin kiinnostaa seuraavat galluptulokset, jotka mittaavat puolueiden kannatusta, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt!

 

Niitä odotellessa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntakiusaaminen, kokoomuksen kuntakiusaaminen, kuntien pakkoliitokset, Henna Virkkunen, Jyrki Katainen, Eero Lehti,

Keskustan Pirkanmaan piirihallitus otti selkeän kannan kuntien pakkoliitoksia vastaan!

Lauantai 18.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piirin piirihallitus kokoontui 16.1.2014 Tampereella ja otti kannanotossaan selkeästi kielteisen kannan hallituksen suunnittelemia kuntia pakkoliitoksia vastaan.

 

Piirin toiminnantarkastajana osallistuin kokoukseen ja siinä roolissa oli rohkaisevaa todeta, että koko piirihallitus oli yksimielinen kokouksesta annetun kannanoton laadinnassa.

 

Piirihallituksen kannanotossa todetaan mm. näin:

 

 

”Pirkanmaan Keskusta toteaa, että pirkanmaalaisten hyvinvoinnin sekä terveyden edistämiseksi tarvitaan kunnat ja hallinnonalat ylittävää yhteistyötä, eikä pakollisia kuntaliitoksia.

 

Pirkanmaan Keskusta toimii yhtenäisen ja kehityskelpoisen Pirkanmaan puolesta ja toteaa, että suurkunta-ajatus on kehityksen este. Myös Tampereen rikkaus on sitä ympäröivät itsenäiset kehyskunnat.

 

Terve kuntien välinen kilpailu edesauttaa kehitystä.

 

Tampereen kehyskunnat ovat elinvoimaisia ja kyvykkäitä tuottamaan palveluita joko yksin tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa.

 

Mitkään tutkimukset eivät ole todistaneet suurkuntien taloudellisuuden puolesta, mutta päinvastaisia todisteita on.

 

Tanskassa toteutettujen pakkoliitosten myötä kulut ovat kasvaneet eli suuruuden ekonomia ei ole toiminut.

 

Pirkanmaan Keskustan mielestä sairaanhoitopiirejä ei tule lakkauttaa.”

 

**********

 

Keskustan Pirkanmaan piirin selkeä kannanotto Pirkanmaan kehittämiseksi itsenäisten kuntien voimalla on oikea linjaus ja se antaa Keskustalle hyvät mahdollisuudet tuplata nykyiset kaksi kansanedustajapaikkaa seuraavissa eduskuntavaaleissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntien pakkoliitokset, kuntien pakkoliitokset Pirkanmaalla, Keskustan Pirkanmaan piiri, Keskustan Pirkanmaan piirin piirihallitus, Keskustan Pirkanmaan piirin kannanotto,

Keskustan tulossa oleva välikysymys hallituksen kuntalinjasta pakottaa kokoomuksen ja demareiden kansanedustajat tulemaan ulos koloistaan

Perjantai 17.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Hallituspuolueiden kansanedustajat ovat alkaneet ensi eduskuntavaaleihin tähtäävän sumutustyön, kun ovat pikkuhiljaa alkaneet puheissaan sekä kirjoituksissaan liukenemaan Kataisen-Urpilaisen-Virkkusen ajamista kuntien pakkoliitoksista.

 

Kansalaiset ovatkin ymmällään, kun Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen antaa edelleen tukensa puoluetoverilleen kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkuselle, joka pitää pilkkanaan kuntapäättäjiä ja ajaa kuntien pakkoliitoksia.

 

Nyt kansalaiset ovat saamassa selvyyden, mitä maakuntien kokoomuslaiset kansanedustajat perimmiltään kuntien pakkoliitoksista ajattelevat, kun Keskusta on esittämässä asiasta välikysymystä.

 

Pirkanmaalla tullaan tarkasti seuraamaan, että äänestävätkö…

 

  • Kimmo Sasi

  • Harri Jaskari

  • Arto Satonen

  • Pauli Kiuru

 

ja

 

  • Sofia Wikman

 

 

 

…kuntien pakkoliitosten puolesta vai yhtyvätkö he Keskustan tekemään välikysymykseen!

 

Kokoomuslaisten kanssa saman ratkaisun edessä tulevat painiskelemaan myös pirkanmaalaiset SDP:n kansanedustajat yhdessä vihreiden Oras Tynkkysen ja kristillisdemokraattien Leena Rauhalan kanssa.

 

Arvostan Keskustan suunnitelmia välikysymyksen tekemiseksi kuntien pakkoliitoksista.

Arvostan myös sitä, että Keskustalla on lehtitietojen mukaan tarkoitus osoittaa välikysymys pääministeri Jyrki Kataisen vastattavaksi.

 

Elämmekö Jyrki Kataisen hallituksen viimeisiä hetkiä?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskustan välikysymys kuntien pakkoliitoksista,

Yksi puukartellijutun oikeuskäsittelyssä on varmaa: Asianajajat voittavat!

Keskiviikko 15.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Maaliskuussa pääsee vauhtiin Suomen suurin vahingonkorvausoikeudenkäynti, kun Helsingin käräjäoikeus alkaa käsitellä metsäyhtiöitä vastaan nostettuja kanteita ns. puukartellijutussa.

 

Vastaamassa ovat UPM, Stora Enso ja Metsäliitto. Niiltä haetaan korvauksia yli 200 miljoonaa euroa vahingonkorvauksena vahingoista, jotka puunmyyjät ovat mielestään kokeneet puukartellin vuoksi.

 

Kerrotaan, että aluksi päätetään ovatko vahingonkorvausvaatimukset vanhentuneet.

 

On selvää, että oikeudenkäynnistä muodostuu pitkä, sillä pelkästään muuramelaisen Reijo Lahtosen kokoamassa metsänomistajaryhmässä on lähes 700 metsänomistajaa.

 

Se on myös selvää, että prosessissa on varmuudella yksi voittaja eli asianajajat!

 

Jouduin työssäoloaikanani seuraamaan asianajajien menettelyä, kun olin työnantajani edustajana vuokraamassa varastotilaa konkurssiin menneeltä Keskusosuusliike Hankkijalta.

 

Hankkijan konkurssipesän asianajajat eivät suostuneet koskaan tekemään varastotilojen vuokrasopimusta kuin kuukaudeksi kerrallaan, sillä heidän mukaansa uudesta vuokrasopimuksesta piti aina sopia konkurssipesän asianajajien kokouksessa!

 

Voi vain kuvitella, että kuinka suuren laskun asianajajat kirjoittivat Hankkijan konkurssipesälle kerran kuukaudessa pitämästään kokouksesta, jossa he päättivät jatkaa varastotilan vuokrasopimusta taas kuukaudella!

 

Pidän tärkeänä, että metsäyhtiöt joutuvat edesvastuuseen laittomasta toiminnastaan, mutta pidän selviönä myös sitä, että kartellijutun ainoat varmat voittajat ovat asioita kummaltakin puolelta hoitavat asianajajat!

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Puukartelli, puunostokartelli, puunostokartelli UPM, puunostokartelle Stora-Enso, puunostokartelli Metsäliitto, UPM, Stora-Enso, Metsäliitto, Hankkija, Hankkijan konkurssipesä, Keskusosuusliike Hankkija, Keskusosuusliike Hankkijan konkurssipesä,

Pääministeri Jyrki Kataisen ohella myös SDP aloitti selittelyt tavoitteenaan sumuttaa kansalaisia vuoden 2015 eduskuntavaaleissa

Tiistai 14.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Kataisen-Urpilaisen hallitus joutui odotetusti ottamaan ns. ”lusikan kauniiseen käteensä” ja toteamaan, että kuntien pakkoliitoksia ei tulla tekemään nykyisen hallituksen aikana.

 

Hallituksen tappion selittelyn aloitti kokoomuslainen pääministeri Katainen, kun hän pääministerin haastattelutunnilla 12.1.2014 totesi Ylen laatiman uutisen mukaan, että hallitus tekee lainsäädännön loppuun asti, eikä ole tarkoitus, että myöskään tulevat hallitukset käyttävät pakkoa laajassa mittakaavassa. Sen sijaan laki muka antaa tuleville hallituksille yhden työvälineen muiden joukkoon ehkäistä kunnallisten palveluiden loppumisen.

 

Kataisen haave taitaa kokea haaksirikon, sillä vahva veikkaus on, että seuraava hallitus siirtää Kataisen-Urpilaisen hallituksen pakkoliitoslait sinne minne ne kuuluvatkin eli roskakoriin.

 

Olen seurannut telaketjukokoomuslaisten reaktioita ja he ovat paheksuneet Kataisen perääntymistä Kataisen itsensä ja Henna Virkkusen aiemmista uholinjauksista.

 

Kataisen perääntyminen kertoo, että kokoomus on jo nyt aloittanut vuoden 2015 eduskuntavaaleihin tähtäävän uskottelunsa kuntien pakkoliitoksia muka karttavasta linjastaan.

 

Uskokoon ken tahtoo!

 

 

***********

 

 

SDP on eduskuntaryhmänsä puheenjohtaja Jouni Backmanin suulla ilmaissut samaa, kun Backman eilen ilmestyneessä Demokraatti-lehdessä väläytti, että hallitus tulee arvioimaan uudelleen kuntien pakkoliitoslain.

 

 

 

**********

 

 

Nostan hattua tamperelaiselle kansanedustaja Hanna Tainiolle, joka eilen Tampereen radion haastattelussa jääräpäisesti edelleen toitotti, että kuntien pakkoliitoslaki toimisi ”perälautana” sille, että valtiovalta voisi pakottaa kunnat pakkoliitoksiin.

 

Kiitokset Hanna Tainiolle, sillä kansalaiset arvostavat vuoden 2015 eduskuntavaaliehdokkaita, jotka jo näin hyvissä ajoin ennen vaaleja selkeästi ilmoittavat, että heidän valintansa merkitsisi kuntien pakkoliitoksia!

 

Uskon, että ainakin Pirkkalan, Ylöjärven, Kangasalan, Lempäälän, Nokian sekä Vesilahden äänestäjät antavat suuren arvon Hanna Tainion suoraviivaiselle ilmoitukselle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jyrki Katainen, pääministerin haastattelutunti 12.1.2014, kuntaliitokset, kuntien pakkoliitokset, kokoomus - kuntien pakkoliitokset, SDP - kuntien pakkoliitokset, Jouni Backman perääntyy kuntien pakkoliitoksista, Kokoomus perääntyy,

Kypsyvätkö kokoomuslaiset?

Perjantai 10.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomen Kuvalehti paljasti, että hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen piti julkistaa mm. Tampereen seudun kuntien pakkoliitossuunnitelmat jo ennen joulua.

 

Poliittisesti epämiellyttävän esityksen torppasivat kuitenkin SDP:n ja Kokoomuksen johto ”epäviisaana” ja ”huonon ajankohdan” vuoksi.

 

Keskustan tamperelainen kansanedustaja Mikko Alatalo paljasti Virkkusen Tamperetta ja sen ns. kehyskuntia koskevat suunnitelmat Tamperelainen –lehdessä 5.1.2014 julkaistussa kirjoituksessaan.

 

Nyt näyttää, että Alatalon tekemät paljastukset alkavat polttamaan Pirkanmaan kokoomuslaisia kansanedustajia.

 

 

**********

 

 

Muutamia poimintoja eilen aamupäivällä YLE Tampereen tavoittamien Pirkanmaan kokoomuslaisten kansanedustajien mietteistä:

 

Kimmo Sasi: ”Perustuslain kannalta mahdolliset pakkoliitokset ovat kuitenkin ongelmallisia.”

 

Arto Satonen: ”Paras ratkaisu asiaan löytyy alueen kuntien omalla yhteistyöllä. Pakko tuntuu erittäin kaukaiselta asialta.”

 

Myös Harri Jaskari vierastaa pakkoa. Hän on sitä mieltä, että palveluiden järjestämisestä pitää pystyä ratkaisemaan alueellisella tasolla.

 

Pauli Kiuru ei tässä vaiheessa halua kommentoida asiaa. Hän sanoo näin: ”En ole nähnyt lakiehdotusta, joten en tiedä mitä se tulee sisältämään. Käymme asiaa kokoomusryhmässä läpi istuntokauden alkaessa helmikuun alussa.”

 

Yle Tampere ei tavoittanut kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikman´a.

 

 

********

 

Odotan, että media selvittää lähipäivinä myös SDP:n pirkanmaalaisten kansanedustajien näkemykset ns. kehyskuntien pakkoliitoksista Tampereeseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kehyskuntien pakkoliitokset Tampereeseen, Henna Virkkunen, Mikko Alatalo, Kimmo Sasi, Arto Satonen, Harri Jaskari, Pauli Kiuru, Sofia Vikman, pakkoliitokset, kokoomus ja kuntien pakkoliitokset,

Tunnen pienoista kademieltä säveltäjämestari Jean Sibeliusta ja Suomen ensimmäistä tangokuningas Kauko Simosta kohtaan!

Sunnuntai 29.12.2013 - -Esko Erkkilä-

En ole ehkä ainoa, joka koen vähäpätöisyyttä, kun pitäisi loihtia ystäväperheen tai yrityskumppanin vieraskirjaan henkevä tervehdys kiitokseksi mukavasta yhteisestä hetkestä.

 

Kerron pari esimerkkiä tapauksista, joissa joku etevä on osannut taidoillaan hoitaa ”vieraskirjaongelman” hienosti.

 

 

*********

 

Ensimmäinen juttuni koskee – ei enempää ja ei vähempää kuin säveltäjämestari Jean Sibeliusta.

 

Sain jokunen aika sitten vierailla vuosiharjoittelupaikassani Hahkialan kartanossa Hauholla.

 

Hahkialan kartanon aulassa on nähtävyytenä talon vieraskirja siltä ajalta, jolloin säveltäjämestari Jean Sibelius oli käynyt vaimonsa Aino Sibeliuksen kanssa vieraisilla silloisen kartanonomistajan, oikeuskansleri Axel Charpentierin luona.

 

Sibelius on vetäissyt vieraskirjaan muutaman nuotin säveltämästään Finlandia-hymnistä ja nimensä tämän nuotistonpätkän alle!

 

Eipä siinä sitten muuta tarvittukaan!

 

 

**********

 

 

Toinen muisteluksenpätkäni liittyy siihen, kun minut lyötiin Hämeenkyrön Kierikkalan kylän Maisemakahvilassa joskus vuosia sitten Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan ritariksi numero 307.

 

Meitä oli silloin muistaakseni kuusi henkilöä, joille Ritarikunnan Suurmestari Eero Pylsy soi ritariarvon.

 

Eräs ritariksi silloin lyödyistä oli Viljakkalasta eli synnyinpitäjästäni kotoisin oleva Suomen ensimmäinen tangokuningas Kauko Simonen. Hänet valittiin Suomen ensimmäiseksi tangokuninkaaksi vuonna 1985.

 

Ritariksi lyönnin jälkeen katselimme, että kuka kiittäisi Suurmestaria meille suodusta kunniasta ja silloin Kauko nousi ylös ja viritti Maisemakahvilassa hienon tangon – siinä oli kiitos Suurmestarille meidän kaikkien puolesta!

 

Kauko Simosta pääsee kuuntelemaan netistä useidenkin kappaleiden tiimoilta, mutta ensimmäiseksi suosittelen googlaamaan vaikkapa näin:

”Kauko Simonen Monika, Monika, Monika”

 

Kauko Simonen tapaa aina kesäisin käydä laulamassa Inkulan Holvisillan kesäjuhlilla Viljakkalassa – pitääpä merkitäkin ensi kesän juhlatilaisuuden aika kalenteriini, sitten kun se www.holvisilta.fi sivuille ilmestyy!

 

 

************

 

Osaan yhden ”slouganin”, joka sopii joihinkin yhteyksiin ja opin sen kolmisenkymmentä vuotta sitten eräältä työkaveriltani.

 

Se sopii vaikkapa syntymäpäivätervehdykseksi ja kuuluu kaikessa karuudessaan näin:

 

 

”Tervehdin Sinua lämpimin onnentoivotuksin merkkipäivänäsi”

 

 

Bisnesmaailmaan, esimerkiksi uuden liikkeen avajaisiin muokkasin sen näin kuuluvaksi:

 

 

”Tervehdimme Teitä lämpimin onnentoivotuksin uuden kurkihirren alle siirtymisen vuoksi!”

 

 

Vaimoni suhtautuu nykyisin tervehdykseeni suurella varovaisuudella, sillä hän pelkää, että olen sitä jo käyttänyt, kun onnisteltava on täyttänyt edellisen kerran tasavuosikymmeniä!

 

Aiheellista varovaisuutta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraskirja, vieraskirjakiitokset, Jean Sibelius, Aino Sibelius, Axel Charpentier, Hahkilan kartano, Länsi-Hahkilan Opetus- ja Koetila, Matti Simonen, tangokuningas 1985 Matti Simonen, Matti Simonen Viljakkala, www.holvisilta.fi, Inkulan Holvisilta,

Hämeenkyröläistä Jouni Ovaskaa ehdotetaan Keskustan eurovaaliehdokkaaksi ja kansanedustaja Arto Pirttilahti on valmis jatkamaan kansanedustajana myös vuoden 2015 eduskuntavaaleissa

Sunnuntai 17.11.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piirin eilen Nokialla järjestetty piirikokous oli hieno ja tulevaisuuteen uskova tilaisuus.

 

Olen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja myös ensi vuonna. Sen lisäksi olen toiminut jo kahtena vuonna Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnantarkastajana ja kun lisäksi olen Keskustan Koivistonkylän-Nekalan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja, olin virallisena kokousedustajana paikalla.

 

 

sarkola1

 

 

Tässä kansanedustaja Arto Pirttilahden ottama kuva vakuudeksi siitä, että olin paikalla.

 

sarkola2

 

 

Teimme yksimielisen päätöksen, että Keskustan Pirkanmaan piiri ehdottaa puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaskaa ehdolle Keskustan eurovaaliehdokkaaksi – vaalit järjestetään 25.5.2014.

 

 

 

sarkola3

 

 

Kokouksemme toinen iso ja miellyttävä uutinen oli se, kun kansanedustaja Arto Pirttilahti Mänttä-Vilppulasta ilmoitti olevansa käytettävissä ehdokkaana vuonna 2015 järjestettävissä eduskuntavaaleissa!

On luonnollista, että jos Kataisen-Urpilaisen hallitus joutuu sellaisiin vaikeuksiin, että ennenaikaiset eduskuntavaalit tulevat ajankohtaisiksi, niin Pirttilahti on valmis ehdokkaaksi myös jo silloin.

On hyvä, että suurta luottamusta nauttiva istuva kansanedustaja jo tässä vaiheessa ilmoitti olevansa valmis siihen suureen savottaan, joka viimeistään vuonna 2015 käynnistyy Kataisen-Urpilaisen hallituksen aiheuttaman suuren hämmingin korjaamiseksi.

 

 

************

 

Sain kokouksessa yksimielisen tuen Keskustan Tampereen paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja Toivo Auran ehdotukselle, jossa minua ehdotettiin jatkamaan piirin toiminnantarkastajana myös vuonna 2014.

 

Luottamustehtävä on mielenkiintoinen, sillä piirimme puheenjohtaja Pertti Hakanen ja piirihallitus ovat kutsuneet toiminnantarkastajan mukaan piirihallituksen kokouksiin.

 

 

********

 

Piirikokous valitsi keskuudestaan viisi-jäsenisen kannanottovaliokunnan ja tulin valituksi sen jäseneksi.

 

Laadimme luonnoksen piirikokouksen kannanotoksi ja piirikokous hyväksyi luonnoksemme ilman muutoksia:

 

Piirikokouksen kannanotto kuuluu näin:

 

 

********

Pirkanmaan Keskusta ei hyväksy pakkoliitoksia

Valtion tulee kunnioittaa kuntien oikeutta rakentaa kuntarajat ylittävää alueellisista yhteistyötä kuntien omista lähtökohdista.

Mahdollisten muutosten Pirkanmaan kuntajaossa pitää perustua aitoihin toiminnallisiin hyötyihin ja kansanvaltaiseen päätöksentekoon jokaisessa kunnassa.

Kaikissa kuntarakenteen muutoksissa tulee turvata todellisen kuntaidentiteetin säilyminen sekä varmistaa oikeus paikalliseen päätöksentekoon palvelutuotannossa ja maankäytössä.

Ihmisillä on säilytettävä vaikutusvalta asuinympäristönsä kehittämiseen ja vapaa oikeus valita elämäntapaansa sopiva asuinpaikka.

Pirkanmaan vetovoimaisuuden ja työllisyyden vahvistamiseen löytyy leveimmät hartiat mahdollistamalla kaikkien alueiden kehittäminen.

Tuloksia saadaan yhdistämällä joustava paikallinen hallinto kasvuhaluisten yrittäjien osaamiseen ja voimavaroihin. 

 

**********


Olen vakuuttunut, että piirikokousosanottajat olivat tyytyväisiä päivän antiin – tästä on hyvä lähteä toimimaan niin, että nykymenoon saadaan Tampereen seutukunnalla, Pirkanmaalla ja myös koko Suomessa muutos!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jouni Ovaska, Arto Pirttilahti, EU-vaalit, Keskustan Pirkanmaan piiri, Pertti Hakanen, Pirkanmaan Keskusta ei hyväksy pakkoliitoksia, Pirkanmaan Keskusta ei hyväksy kuntien pakkoliitoksia, kuntien pakkoliitokset, pakkoliitokset, Pirkanmaa,

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »