Santeri Alkio näki kauas

Keskiviikko 16.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen luonteeltani toteuttaja ja syvälliset menneisyyteen pohjaavat pohdinnat eivät ole koskaan olleet sitä toimintaa, johon olisin jaksanut perehtyä..

 

Ikä ja kokemus ovat kuitenkin tuoneet kiinnostukseni piiriin ainakin ripauksen syvällisemmän pohdiskelun arvostamista.

 

Viittaan edelliseen, kun totean, että olen keskustalaisena kenttätoimijana huonosti perehtynyt Alkiooni eli Keskustan ja sen edeltäjien aatepohjan luojan ajatusmaailmaan.

 

Eilen koin pienoisen ahaa-elämyksen, kun sain olla kahdessakin tilaisuudessa, joissa kansanedustaja Paula Lehtomäki vieraili Pirkanmaalla ja taustoitti Euroopan Unionin syvimpiä saloja.

 

 

 

 

 

Sain toimia juontajana siinä Kirjastotalo Metsossa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa Paula Lehtomäki alusti keskustalaisesta vinkkelistä EU-näköaloja.

 

 

 

********

 

 

Suhtaudun myönteisesti Euroopan Unioniin ja kerron nyt, että annoin aikoinaan jo EU-kansanäänestyksessä ääneni liittymisen puolesta

 

 

*******

 

 

 

Ilahduin, kun kansanedustaja Paula Lehtomäki kertoi keskustalaisen aatepohjan luojan

Santeri Alkion jo vuonna 1920 linjanneen visionäärisesti nykyisen EU:n tarpeellisuudesta!

 

 

 

 

 

 

 

Osoittaa Santeri Alkion kaukonäköisyyttä, kun hän 15.1.1920 julkaistussa ”Maan ääni”-lehdessä totesi näin:

 

”Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan yhdysvalloista.

 

On ilmeistä, että oman rauhan vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.”

 

 

********

 

 

Totesin tilaisuuden juontajana yleisölle Kirjastotalo Metsossa, että nämä Santeri Alkion sanat luovat vahvan selkänojan sille toiminnalle, jolla Keskusta valmistautuu ensi toukokuun 25. päivänä järjestettäviin europarlamenttivaaleihin!

 

Sain Santeri Alkion sanoista eilen vahvistuksen myös sille äänestyskopin hiljaisuudessa 16.10.1994 tekemälleni päätökselle, jolla asetuin puoltamaan Suomen EU-jäsenyyttä.

 

Alkion sanoma on myös vahva viesti sille toiminnalle, jota voimieni mukaan tulen tekemään lähikuukausien aikana Keskustan vaalimenestyksen eteen toukokuun eurovaaleissa!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Viron vanhauskoiset ja Peipsjärven rannan sipulitie

Keskiviikko 2.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen käynyt lukemattomia kertoja Virossa, mutta kahteen haluamaani kohteeseen en ole ennen viime elokuuta päässyt tutustumaan.

 

Kaipaamani kohteet ovat Peipsjärven länsirannalla asuvat vanhauskoiset ja kaakkois-Viron setunkaiset.

 

Agrologien elokuisella Viron kartanomatkalla sain kokea pienen pintaraapaisun Peipsijärven vanhauskoisten elämänmuodosta.

 

Viron vanhauskoiset ovat ”tiukan linjan” ortodokseja, jotka asuttavat Peipsjärven länsirannalle nauhamaisesti sijoittuvia kyliä.

 

 

 

 

Olen tyytyväinen, että poikkesimme valtatieltä Peipsjärven rantatielle ja saimme kulkea todellista sipulitietä monien vanhauskoisten kylien läpi. 

Peipsjärvi on Euroopan viidenneksi suurin järvi ja se oli pitkän aikaa kulkusuunnassamme oikealla.

 

 

Kuljimme ainakin seuraavien vanhauskoisten kylien läpi:

 

• Raja
• Kasepää
• Kolkja

 

 

Minulla oli paikka bussinkuljettajamme takana ja tässä muutamia valokuvia, kun ajoimme vanhauskoisten asuttamien kylien läpi:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*********

 

 

 

Sipulitiellä oli pienin välimatkoin sipulinmyyjiä, joilla oli tarjolla aitoja Peipsjärven sipuleita.

 

 

 

 

 

Myös muita juureksia ja vihanneksia oli tienvarsimyyjillä tarjolla.

 

 

 

 

Peipsjärven sipuleilla on Virossa sama maine kuin Suomessa Lopen perunoilla – vain ne ovat parasta laatua.  Tiedän kokemuksesta, että Piepsin sipuleiden kohdalla korkea laatu on tosiasia.

 

Peipsjärvellä sipulin viljelytekniikka perustuu vähintään puolen metrin korkeisiin sipulipenkkeihin ja sanotaan, että niistä saatava sato saattaa olla seitsenkertainen normaaliin viljelytekniikkaan verrattuna!

Voi, kun joskus pääsisi näkemään aidon peipsjärvisen sipuliviljelmän!

 

 

 

Oli hieno asia, että bussikuljettajamme (valkoisessa T-paidassa) halusi itsekin ostaa tienvarsimyyjältä aitoja Peipsin sipuleita ja se merkitsi, että myös monet retkemme osanottajista ryhtyivät sipulikaupoille.

 

Tapani mukaan ostin kymmenkunta isoa valkosipulia ja ne tulevat syksyn aikana päätymään Viljakkalan Majajärvelle valkosipulimaamme siemensipuleiksi!

 

 

 

 

 

Tiedustelin tältä myyjältämme, että kuinka kaukana tästä paikasta sijaitsee hänen sipuliviljelmänsä ja nuorimies vastasi, että kymmenen kilometrin päässä.

 

 

Perheemme on suuria sipulinystäviä ja jonkinlaisia sipulinkasvattajiakin, joten Peipsjärven rannan sipulitien kokemukset olivat unohtumaton elämys!

 

 

-Esko Erkkilä-

Alatskiven linnan suunnittelussa otettiin mallia Skotlannista

Tiistai 1.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Muuramen virolaisessa ystävyyskunnassa Alatskiven kunnassa sijaitseva Alatskiven linna oli eräs kohteemme elokuisella agrologien kartanomatkalla.

 

 

 

 

Opasteet Alatskiven linnaan kertovat, että kyseessä on nähtävyys.

 

 

 

 

 

Linnan päärakennus valmistui vuonna 1885 ja sen suunnittelussa paroni Nockeln otti mallia Englannin kuningasperheen kuningatar Victorian omistuksessa Skotlannissa sijaitsevasta Balmoralin linnasta.

 

 

Virolaisten kartanoiden ja linnojen tapaan myös Alatskivi joutui huonoon kuntoon Neuvostoliiton miehityksen aikana. Viron saavutettua uudelleen itsenäisyyden linna oli hetken myös suomalaisten rahattomien liikemiesten omistuksessa, mutta kun mitään ei tapahtunut, on linna nykyisin Viron valtion omistuksessa.

 

 

 

 

Tämän salin kunnostamiseen on Muuramesta, Alatskiven kunnan suomalaisesta ystävyyskunnasta, saatu lahjoituksena 10.220 euroa vuonna 2002.

 

 

 

 

Muuramen lahjoituksesta on erillinen maininta salissa olevalla pöydällä.

 

 

 

 

 

Me kaikki olemme osallistuneet Alatskiven linnan restaurointiin, sillä hanke on saanut EU-rahoitusta.

 

Muutamia kuvia Alatskiven linnan sisätiloista:

 

 

 

 

Eteistakalla on kokoa, sillä pesään mahtuisi pystyyn yli puolitoistametriset halot!

  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********

 

Kerroin Tartosta kertoneessa jutussani kapellimestari Eduard Tubinista.

 

 

Alatskiven linnassa on vuonna 2011 avattu ”Eduard Tubina Muuseum”.

 

 

 

 

 

Tässä kuvanveistäjä Airike Taniloo-Bogatkin´n kapellimestari Eduard Tubinista vuonna 2005 tekemä keramiikkaveistos. Sama mies, joka Tarton Teater Vanemuinen edessä heiluttaa tahtipuikkoa!

 

 

 

 

 

Eduard Tubin sävellyksistä kertovia vihkosia.

 

 

********

 

 

Alatskiven linnan alakerrassa on kudonta- sekä keramiikkapajoja ja siellä on myös mielenkiintoinen ”vahakabinetti” tavallisista entisaikojen ihmisistä:

 

 

 

  

Kotiopettaja ja kamreeri

 

 

 

 

Keittiöapulainen ja kokki

 

 

 

 

Kotihengetär

 

 

 

 

Ratsumies

 

 

 

 

 

Puutarhuri

 

 

 

 

Kartanonomistaja ja rouva. Nuo kaksi oikealla eivät ole vahanukkeja!

 

 

 

 

 

Tilanhoitaja, pehtoori

 

 

************

 

 

Alatskiven linnan päärakennus on saatu kuntoon, mutta pihapiirin muiden rakennusten kunnostaminen ei vielä ole päässyt alkamaan.

Alatskivestä enemmän nettiosoitteessa www.alatskivi.ee

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kunnallinen monopoli on pahempi kuin yksityinen?

Tiistai 24.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti julkaisi 8.9.2013 Lukijalta-palstallaan mielipidekirjoitukseni, jossa kritisoin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Nekalan jäteaseman aukioloaikoja, sillä jäteasema avaa porttinsa asiakkaille vasta klo 10.00.

 

Julkaisin Aamulehden julkaiseman mielipidekirjoitukseni näillä palstoilla 9.9.2013.

 

Kirjoitukseni ei soveltunut Pirkanmaan alueen kuluttajajätehuollosta vastaavalle kunnalliselle monopoliyhtiölle, sillä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n logistikkapäällikkö Timo Varsala oli saanut tehtäväkseen vastata kirjoitukseeni.

 

 

 

 

Aamulehti julkaisi Varsalan kirjoituksen 17.9.2013 eli yhdeksän päivää omaa kirjoitustani myöhemmin.

 

Kirjoituksessaan Varsala luonnehtii, että Tarastenjärven sekä Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukset ovat ”jätehuollon hypermarketteja” ja Nekala niiden rinnalla vain ”lähikorttelin kivijalkakauppa”.

 

Varsalan vertaus ontuu pahasti, sillä ainakin meidän lähikorttelin kivijalkakauppa avaa ovensa aamuisin klo 7.00 ja sulkee ne vasta klo 23.00!

 

Toimitin vastineen vastineeni Aamulehdelle 20.9.2013.

 

Saattaa olla, että Aamulehti katsoo depatin päättyneeksi ja ei kirjoitustani enää julkaise, mutta julkaisen sen tässä.

 

Vastineen vastineeni otsikko oli tämän jutun otsikko ja varsinainen juttu kuuluu näin:

 

************

 

Juhlapuheissa tavataan sanoa, että yksityinen ja kunnallinen monopoli ovat molemmat yhtä pahoja asukkaille.

 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta Nekalan jäteaseman aukioloajoissa osoittaa, että kunnallinen monopoli voi olla pahempi kuin yksityinen monopoli.

 

On varmaa, että yksityinen monopoliyritys muuttaisi aukioloaikansa alkamista lähemmäs aamuvarhaista, jos asiakkaat sitä toivoisivat.

 

Kunnallinen monopoliyritys sen sijaan taistelee tutkainta vastaan ja haluaa avata porttinsa asiakaspalvelulle vasta hieman ennen puolta päivää.

 

Käsittämätöntä!

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

 

************

 

-Esko Erkkilä-

Pikajärven kartano eli Cantervillan linna on helmi Viron kartanoiden joukossa

Torstai 19.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Kerroin aikaisemmassa jutussani, että vietimme yhden yön agrologien Viron kartanomatkalla Cantervillan linnassa kreivittären sviitissä.

 

Linna sijaitsee Polvan maakunnassa Valgjärven kunnassa. Se sijaitsee 7 kilometrin etäisyydellä Otepäästä ja Tarttoon sieltä on matkaa 43 kilometriä.

 

 

 

 

Tien varrella olevassa viitoituksessa paikasta käytetään sen molempia nimiä; Pikajärven kartano (Pikajärve mõis) ja Cantervillan linna (Cantervilla loss).

 

Pikajärven kartano on paikan alkuperäinen nimi ja Cantervillan linna puolestaan eräänlainen markkinointinimi.

 

Käytän tässä jutussani paikasta molempia nimiä, mutta ”Cantervillan linna” kuvaa paikkaa mielestäni paremmin.

 

 

 

 

Cantervillan linnan portilla on urosleijona…

 

 

 

 

 

…ja naarasleijona tervehtimässä tulijaa.

 

************* 

 

Kartanon historia juontuu ainakin 1700-luvulle, sillä vuonna 1749 Pikajärven kartano erotettiin idempänä sijaitsevasta Valgjärven kartanosta.

 

Aluksi kartano kuului Schreiterfeld-suvulle, mutta sittemmin sillä oli useita omistajia.

 

Vuonna 1873 kartano siirtyi von Muellerien omistukseen ja heiltä kartano sitten takavarikoitiin vuoden 1919 tapahtumissa.

 

 

 

 

Nykyisin kartanon omistavat Relvo ja Saima Värton. Tämä on kuva kuvasta, jossa Saima ja Relvo Värton poseeraavat linnan edessä.

  

Relvo on varmaan varakas mies, mutta kyllä hän aamulla oli päivystämässä linnahotellin vastaanotossa, kun olin lähdössä aamukävelylle linnan ympäristöön.

 

 

 

 

 

Linnahotellin aulassa on Värton´in vaakuna oikein tupla-veellä komistettuna.

 

 

 

 

 

Relvo Värton on ilmeisen isänmaallinen yrittäjä, sillä hän kävi illalla tervehtimässä seuruettamme ja piti meille jyrisevän puheen – harmi, että vironkielinen puhe avautui meille sanoiltaan puutteellisesti, mutta isäntämme puheen poljento kertoi paljon.

 

 

***********

 

 

 

 

Linnahotellissa vieraiden vastaanottotiski on tavallisesta hotellirespasta poikkeava ja edukseen!

 

 

Cantervillan linnassa oli runsas aamiaispöytä ja siitä uskalsi ottaa – näin ei ollut edellisessä yöpymiskohteessamme Taageperan kartanossa.

 

 

Tässä joitain kuvia Cantervillan linnan ravintola- ja muista tiloista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

Voin suositella Cantervillan linnaa erääksi kohteeksi, kun käytte Virossa!

Näyttää siltä, että Cantervillan linnan ympäristössä nähdystä täytyy kertoa joskus toiste!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nekalan jäteaseman aukioloa syytä muuttaa

Maanantai 9.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Nekalan jäteaseman aukioloa syytä muuttaa

 

Nykyisin portilla on aamuisin autojono odottamassa avautumista.

 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tarastenjärven ja Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukset palvelevat asiakkaita arkipäivisin klo 06.30 alkaen. Sen lisäksi Koukkujärven jätteenkäsittelykeskus on avoinna lauantaisin klo 08.30 alkaen.

 

Tuntuu kummalliselta, että  Nekalan jäteaseman työntekijät saapuvat työpaikalleen maanantaisin ja tiistaisin vasta klo 10 - keskiviikosta perjantaihin sentään jo yhdeksältä.

 

Nekalan jäteaseman palvelut ovat tärkeitä esim. keittiö-, sauna- tai jotain muuta remonttia tekeville tamperelaisille.

 

Jäteasemalle haluttaisiin viedä jo aamuvarhaisella remonttitöissä syntynyttä, monesti hyvinkin hyödynnettävissä olevaa materiaalia. Se on kuitenkin mahdollista vasta, kun työpäivä on jo hyvässä vauhdissa!

 

Nekalan jäteaseman heikko palvelukyky näkyy aamuisin, kun pitkät autojonot peräkärryillään odottavat jäteaseman avautumista.

 

Hankala tilanne saattaa olla joillekin remonttijätettä tuoville kimmoke, että jätekuorma puretaankin metsäautoteiden varrelle maanomistajien vaivoiksi.

 

Esitän, että Nekalan jäteaseman aamu-aukioloaika yhtenäistetään Tarastenjärven ja Koukkujärven jätteenkäsittelykeskusten kanssa!

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

*********

Laadin tämän kirjoituksen torstaina 5.9.2013 ja toimitin sen samana päivänä Aamulehdelle, jotta hyväksyttäisiinkö se julkaistavaksi ”Lukijalta” –palstalla.

 

 

 

 

Kirjoitukseni täytti julkaisukriteerit, sillä se julkaistiin hieman kieliopillisesti fiksattuna jo sunnuntaina 8.9.2013 ilmestyneessä lehdessä.

Yllä esittämäni versio on Aamulehden toimituksen kieliopillisesti fiksaama kirjoitus.

Kirjoitus julkaistiin siis jo kolmantena päivänä sen lähettämisestä!

 

 

 

Liitin mukaan myös tämän valokuvan, mutta sitä ei lehdessä julkaistu – toimittajat ilmeisesti vakuuttuivat kuvan kertomasta niin, että juttuni läpäisi julkaisukynnyksen.

Nyt odotan, että Aamulehdessä julkaistu kirjoitukseni tehoaisi ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy muuttaisi Nekalan jäteaseman aukioloajat asiakkaiden tarpeita huomioiviksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalo-yhdistyksen "Läheltä Sinua" -tapahtuma ylitti kaikki odotukset

Sunnuntai 8.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalolla järjestettiin eilen ”Läheltä Sinulle” –tapahtuma.

 

Tapahtuma on jokavuotinen ja sen suosio näyttää kasvavan vuosi vuodelta.

 

Olin eilisessä tapahtumassa kahdessa roolissa; Viljakkala-neuvoston jäsenenä ja vaimoni myyntipöydällä olleiden tuotteiden logistiikkavastaavana!

 

Käsittelen tässä jutussani ainoastaan niitä seikkoja, joita kuulin eilisessä tilaisuudessa Viljakkala-neuvoston jäsenenä.

 

 

 

 

Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvostolla oli runsaslukuinen henkilöstö paikalla, sillä neuvoston jäsenistä kuusi henkilöä osallistui ”Läheltä Sinua” –tapahtumaan.

Tässä neuvostomme puheenjohtaja Tiina Isosaari (oikealla) ja jäsen Sari Lähde valmiina keskusteluihin viljakkalalaisten kanssa.

************

 

Päivystin osastollemme, mutta enemmän aikaa liikuin väen keskuudessa ja sain siten todellisen tuntuman synnyin- ja mökkikuntani asukkaiden tunnelmista nyt Ylöjärven kaupunkiin liittymisen jälkeen.

 

Viljakkalalaisten tunnelmat ovat hyvin epäluottavaiset, sillä kuntaliitos on tuonut tullessaan vain heikennyksiä asukkaiden jokapäiväiseen elämään.

 

Uusia kuntaliitoksia suunnittelevien kannattaisi poiketa viljakkalalaisten keskuudessa, jotta huomaisivat, että millaisia ongelmia kuntaliitokset aiheuttavat liitoskuntien asukkaille.

 

Yllättävän moni viljakkalalainen haluaisi tietää ne todelliset syyt ja kuviot, jotka olivat taustalla, kun Viljakkala liittyi Ylöjärveen.

 

Miksi liitossuunnaksi valittiin Ylöjärvi eikä Hämeenkyrö tuntuu kaivertavan monen lähellä Ylöjärven rajaakin asuvan viljakkalalaisen mieltä.

 

Avaavatko mahdolliset uudet kuntaremontit tien sille, että aikoinaan tehty ilmeisen virheellinen kuntaliitossuunta voidaan purkaa?

Se jää nähtäväksi.

 

On luonnollista, että monet viljakkalalaiset kadehtivat hämeenkyröläisiä, sillä he eivät nyt ole esimerkiksi sen ikeen alla, jota Tampereen kaupunkiseudun MAL asettaa asukkaiden harmiksi. MAL-sopimus merkitsee maakäytön, asumisen ja liikenteen kahlitsemista Tampereen kaupunkiseudulla, mutta kun Hämeenkyrö ei kuulu Tampereen kaupunkiseutuun, niin sen alueella MAL-sopimus ei ole voimassa.

 

Viljakkala-neuvosto ei kuitenkaan märehdi niitä kuvioita, jotka aikoinaan merkitsivät Viljakkalan liittymistä Ylöjärveen, vaan me katsomme tulevaisuuteen.

 

Käsitän, että olen Viljakkala-neuvostossa vapaa-ajanasunnon Viljakkalassa omaavien ”kiintiöedustaja”. Kun kuitenkin olen syntynyt Viljakkalassa ja omaan vahvat jokapäiväiset siteet edelleenkin Viljakkalaan katson, että omaan kapasiteettia kantaa huolta viljakkalalaisten hyvinvoinnista myös tulevaisuudessa.

 

Toivon, että minä ja muut Viljakkala-neuvoston jäsenet saavat jatkuvaa palautetta niistä seikoista, joita viljakkalalaiset kokevat tärkeiksi jokapäiväisessä elämässään.

 

Vain niiden perusteella Viljakkala-neuvosto pystyy Ylöjärven kaupungin virallisena luottamushenkilöelimenä toimimaan viljakkalalaisten puolesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maaseudulla pitää saada asua, yrittää ja elää!

Perjantai 6.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa Nisun metsästysmajalla oli keskiviikkona 4.9.2013 tilaisuus, jossa käsiteltiin Ylöjärven kaupungin alueella sijaitsevien kylien elinvoiman kehittämistä.

 

Olin paikalla Viljakkala-neuvoston varapuheenjohtajan roolissa.

 

 

 

 

 

Paikalla oli kolmisenkymmentä kyläaktiivia sekä Kuru-neuvoston ja Viljakkala-neuvoston jäsentä.

 

 

 

 

Nisun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Markku Ylijoki esitteli kokoontumispaikkamme sekä Nisun kyläyhdistyksen toimintaa.

 

 

 

 

KyläNyt-hankkeen kyläkoordinaattori Anna Kulmakorpi toimi tilaisuuden johdattelijana.

 

 

 

 

Tampereen Seudun Työväenopiston  Riitta Ilvonen kertoi, että he vastaavat kansalaisopistotoiminnasta myös Ylöjärven alueella.

 

Heillä on halu lisätä kansalaisopiston kurssitarjontaa maaseudulla. Maaseudulla sallitaan pienemmät opintoryhmät kuin kaupungissa.

 

Myös yhden illan koulutukset ja teematilaisuuksien järjestäminen ovat kansalaisopiston mahdollisuuksien rajoissa.

 

Tampereen Seudun Työväenopisto haluaa kuunnella kuntalaisia!

 

Milloinkahan saamme kuopata nimen ”työväenopisto”?

 

Uskon vakaasti, että nimi on kansalaisopistotoiminnan laajentumisen eräs este.

 

 

 

 

 

Pirkan Kylät ry:n kyläasiamies Marja Vehnämaa kertoi, että Pirkanmaalla on 300 kylää, joissa on kyläyhdistyksen merkeissä toimintaa.

 

Pirkan Kylät ry:n toiminta rahoitetaan 90 prosenttisesti EU:lta saatavilla varoilla ja loppu 10 % hoidetaan omarahoituksena.

 

Vuosibudjetti on tasoa 60.000 €.

 

Parhaillaan on laadintavaiheessa Pirkanmaan uusi kyläohjelma ja sen ainespuiksi kyläasiamies Vehnämaa kaipaili konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.

 

*******

 

Eräänä hienona esimerkkinä tuli esille se, että Pälkäneeseen kuntaliitoksella liittyneen Luopioisten Yrittäjät ovat ottaneet tavakseen kutsua Luopioisten alueella toimivat kyläyhdistykset yhteiseen tilaisuuteen vuosittain.

 

*******

 

Viljakkala-neuvoston toivottiin toimivan samoin Viljakkalassa kuin Luopioisten Yrittäjät toimivat Luopioisissa! Lupasimme käsitellä asiaa seuraavassa kokouksessamme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viherherukka on hieno suomalainen marja!

Tiistai 30.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Viherherukka on monien mielestä paras herukka. Erityisesti lapset pitävät viherherukan miedosta ja makeasta mausta.

 

On ehkä yllätys, että viherherukka on miedosta maustaan huolimatta todellinen C-vitamiinipommi, sillä se sisältää C-vitamiinia lähes yhtä paljon kuin tyrni!

 

Viherherukka on mustaherukan muunnos, joka syntyy mustaherukan itsepölytyksen tuloksena.

 

Viherherukkaa viljellään ainoastaan Suomessa – ehkä tämäkin on yllätys monille.

 

Olemme aikojen kuluessa istuttaneet mökillemme parisenkymmentä viherherukkapensasta ja emme ole sitä katuneet.

 

Siihen aikaan, kun istutimme viherherukkamme, oli ainoa lajike ”Vertti”. Nyt on jalostustyön tuloksena tullut myös muita lajikkeita, mutta niistä meillä ei ole kokemusta.

 

Uusia lajikkeita ovat ainakin ”Vilma” ja ”Venny”.

 

Osa viherherukoistamme on karussa kasvupaikassa metsän vierellä ja siellä viherherukka ei pidä olostaan. Viherherukka vaatii hyvässä kasvukunnossa olevan maan ja sellaisen paikan, jossa kosteutta on sopivasti. Heikosti menestyvien viherherukoidemme vieressä on toinen rivi niitä ja siinä ne menestyvät selvästi paremmin – pienikin kasvupaikan muutos on merkittävä viherherukalle.

 

Vertti-viherherukalla on kaksi heikkoutta; sen kasvutapa on lamoava ja sen marjat varisevat helposti niiden kypsyttyä.

 

Meillä viherherukat kasvavat nurmikolla ja pensasta ympäröivä nurmikko pitää Vertin lamoavan kasvutavan vuoksi leikata lyhyeksi ennen kuin marjat alkavat kypsyä.

 

Viherherukan marjat ovat parhaimmillaan läpikuultavan kypsinä, mutta silloin ne ovat erityisen helppoja varisemaan.

 

 

 

 

Tänä vuonna keksin varisemisongelmaan ainakin osaratkaisun, kun työnsin oksien alle lasten laskettelupulkkia, joihin varisevat marjat sitten ropisivat! Suosittelen.

 

 

 

 

 

Viherherukkasatomme oli tänä vuonna 16 kiloa.

 

Perheessämme herukoiden poimintavastuu on pääosin minulla, mutta vastaavasti minun ei tarvitse osallistua mansikoiden poimintaan eikä marjojen puhdistamiseen. Kuudentoista kilon poimimisessa kuluikin melkein koko toissapäivä.

Olen tulokseen tyytyväinen, sillä pulkkakeksinnön ansiosta jokseenkin kaikki marjat saatiin pakkaseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Räisälän kirkko on ristiä lukuun ottamatta saanut säilyttää ulkoasunsa entisellään

Lauantai 20.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Useimmat Neuvostoliitolle pakkoluovutetulla alueella sijaitsevat kirkot kokivat jo sotien aikana ja varsinkin neuvostovallan aikana kovia.

 

Joidenkin kirkkojen kohdalla kohtalo on kuitenkin ollut lempeä, sillä ne ovat ainakin ulkoasultaan entisen näköisiä.

 

Yksi näitä onnekkaista kirkoista on Räisälän kirkko.

 

Pääsimme taannoisella Karjalan Kannaksen matkallamme tutustumaan Räisälän kirkkoon.

 

 

 

 

Räisälän kirkon seinät on tehty pitäjän omasta graniitista ja päätykolmiot tiilestä.

Kirkko valmistui vuonna 1912 eli viime vuonna voitiin juhlia kirkon 100-vuotisjuhlia.

Räisälän kirkon on suunnitellut arkkitehti ja insinööri Josef Stenbäck.

 

Stenbäck on ollut kautta aikain tuottoisin suomalaisten kirkkojen suunnittelija, sillä hän on suunnitellut kaikkiaan 35 suomalaista kirkkoa – osan näiden kirkkojen rakennusprojekteista Stenbäc on myös urakoinut.

Pakkoluovutetulle alueelle Stenbäck´ n suunnittelemista kirkoista jäivät Räisälän lisäksi Koiviston, Kuolemajärven ja Terijoen kirkot.

 

 

 

 

Räisälän kirkko toimii nykyisin Räisälän kulttuuritalona ja sen alttari näyttää tänä päivänä tältä.

Alttaritaulu ehdittiin siirtämään Kokemäelle, jonne monet räisäläläiset asettuivat asumaan.

 

 

 

 

Kirkossa valmisteltiin käyntimme aikana parhaillaan joitain juhlia, sillä kirkkosalia oltiin koristelemassa ilmapalloin ja harsokankain.

 

 

 

 

Sakastissa…

 

 

 

 

…ja kirkon eteisessä oli siistiä.

 

 

 

 

Eteistilassa flyygeli odotti soittajaansa.

 

 

 

 

Kirkonpenkit olivat nykymuotoiset. Huomaa kirkon hienomuotoinen holvikatto.

 

 

 

 

Urkuja kirkonparvella ei enää ole, vaan ne on korvattu nykyaikaisemmilla musiikkipeleillä.

 

 

 

 

Näkymä urkuparvelta alttarille.

 

 

 

 

Urkuparvelle johtavat jykevät kiviportaat ovat nähneet paljon!

 

 

 

 

On ilahduttavaa, että kirkon välitön ympäristö on hoidettu hyvin.

 

 

 

 

Räisälän hautausmaa on tuhottu neuvostovallan aikana,…

 

 

 

 

…mutta suomalaiset ovat vuonna 1992 pystyttäneet Neuvostoliiton tuhoaman sankaripatsaan tilalle uuden muistomerkin, jossa todetaan

 

PAIKKA, JOSSA SEISOT ON PYHÄ

 

 

 

On pysähdyttävää, että Räisälän kirkko seisoo edelleen paikoillaan ja saamme käydä siellä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuukaupin sillalla on merkittävä paikka Suomen sotahistoriassa!

Torstai 18.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Tietoni Kuukaupin sillasta ovat olleet hyvin puutteelliset ennen sitä Karjalan Kannaksen matkaa, jolle sain osallistua kenraali Pentti Lehtimäen johdolla heinäkuun alkupäivinä.

 

Kuukapin silta ylittää Vuoksen Antreassa.

 

 

 

 

Kuukaupin silta uudelta sillalta kulkevan linja-automme ikkunasta kuvattuna.

 

 

 

 

Vuoksen pintaan Kuukaupin sillalta on matkaa n. kymmenen metriä ja virta on tällä kohdalla vuolas.

 

 

 

 

Tässä Kuukaupin sillan ”Venäjän puoleinen” maatuki.

 

 

 

 

”Vuoksi” venäjäksi.

 

 

 

 

Matkaseurueemme piti kahvinkeittotauon Kuukaupin sillan Antrean puoleisella omalöytöisellä levähdyspaikalla, mutta…

 

 

 

 

…eniten minua ja monia muita kiinnosti lähteä kävellen tutustumaan tarkemmin Kuukaupin siltaan.

 

 

 

 

Sillalle pääseminen oli estetty kiviestein…

 

 

 

 

 

…ja aihetta olikin, sillä sillan kansirakennelmat ovat arveluttavassa kunnossa - alapuolella virtaavaa Vuoksea pystyy havainnoimaan siltakatteen lävitse!

 

 

 

 

Sillalle ei olisi suomalaisten turvallisuusmääräysten mukaan ollut mitään asiaa!

 

 

 

 

 

Kuukaupin sillalta näkymät Vuokselle ovat mahtavat…

 

 

 

 

…ja kuvautinkin itseni mahtavissa Vuoksen maisemissa.

 

 

 

Sillalla oli liikuttava sen huonon kunnon vuoksi varovasti ja uskon, että parin vuoden kuluttua kukaan ei enää uskalla liikkua Kuukaupin vanhalla sillalla!

 

 

************

 

 

 

Tässä on Kuukaupin sillan Antrean puoleinen maatuki.

 

Tästä tai toisesta maatuesta suomalaiset löysivät hyökkäysvaiheessa elokuun 28. päivänä 1941 radiomiinan, jonka henkensä uhalla purki silloinen luutnantti Lauri Sutela, josta myöhemmin tuli Puolustusvoimain komentaja.

 

Radiomiinan toimintamekanismi selvitettiin ja todettiin, että miinat pystyttiin räjäyttämään lähettämällä radiolla tiettyä kolmisointua.

 

Suomalaisten valloittamilla alueilla oli tapahtunut lukuisia selittämättömiä miinaräjähdyksiä ja nyt niiden syyksi selvisivät neuvostoliittolaisten asentamat radiomiinat.

 

Radiomiinojen jatkotuhojen estämiseksi suomalaiset alkoivat soittaa radiossa jatkuvasti Säkkijärven polkkaa ja se esti puna-armeijan kolmisoinnun aiheuttamat miinojen räjäytykset.

Minulle oli uutta, että toisena kappaleena suomalaiset soittivat myös Saariston Sirkkaa!

 

 

Oli hienoa, että pääsin Karjalan Kannakselle suuntautuneella matkallamme käymään Kuukaupin sillalla, sillä sen asema suomalaisessa sotahistoriassa on kiistämätön!

 

 

-Esko Erkkilä-

Karhen Markkinat olivat osoitus kylien vetovoimasta

Tiistai 2.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa Karhen koulun pelikenttä oli vilkas markkinapaikka viime lauantaina eli 29.6.2013, kun Karhen koulun vanhemmat ry järjesti koululla perinteiset Karhen Markkinat.

 

 

 

Tämä yleiskuva on otettu siinä vaiheessa, kun markkinat alkoivat olla lopuillaan, mutta väkeä riittää vielä.

Väki ja myyjät viihtyivät markkinoilla hyvin ja siitä on hyvänä osoituksena se, että myyjät ja toimintaansa esitelleet yhdistykset pääsivät jatkuvan yleisömäärän vuoksi purkamaan kojujaan vasta puolisen tuntia virallisen markkina-ajan jälkeen!

 

*********

 

Olin paikalla ”kahdessakin persoonassa”.

 

Esittelin Viljakkala-neuvoston toimintaa Viljakkala-neuvoston omalla osastolla ja olin kyyti- sekä apupoikana, kun vaimoni oli myymässä markkinoilla mansikoita, varhaisperunoita, taimia ja lasitöitään.

 

Kerroin 30.6.2013 näillä palstoilla Viljakkala-neuvoston esiintymisestä Karhen Markkinoilla ja nyt kerron hieman yleisemmin poikkeuksellisen hyvin onnistuneesta tapahtumasta.

 

 

 

Tässä vaiheessa vaimollani on näköjään vielä myymättä osa Timo-varhaisperunasta, mutta ne menivät kuitenkin kuin kuumille kiville.

Hyvän menekin ymmärtää, sillä markkinaväki näki, että kyse ei ole mistään bulk-tuotannosta, vaan huolella tuotetuista lähiperunoista.

Kävin perunannostoon vasta markkinapäivän aamulla klo seitsemän tienoilla, joten perunat olivat takuulla nostotuoreita.

 

 

 

 

Mansikkaropposet katosivat ostajien torikasseihin vikkelään.

Harmittelen, että en aamukiireissä ehtinyt kuvaamaan houkuttelevan näköisiä mansikkaropposia kuljetuslaatikoissaan!

 

 

 

Varhaisperunoiden ja mansikoiden loputtua myyntipöydällä oli tarjolla omatekoisia lasitöitä.

Minäkin saan osallistua lasitöiden valmistamiseen leikkaamalla lasiveitsellä lasista haluttuja kappaleita sekä saan myös hioa niitä hiomakoneella, mutta tiffany-töissä tärkeään juotostyöhön minulla ei ole ”lisenssiä”.

 

*********

 

 

Oli mukava pikaisella käynnillä todeta, että Keskustan teltalla riitti paljon kävijöitä.

Toimintaa Keskustan teltalla johti Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestön puheenjohtaja Riitta Koskinen (oikealla) ja hänen vierellään Esko Arola sekä Markku Ylijoki olivat paikalla, kun kävin teltalla.

 

Juha Sipilä tuntui olevan monien mielessä Karhellakin!

 

 

*********

                

 

Viljakkalan Pelimannit esiintyivät juhlateltassa muutamaan kertaan ja hienosti esiintyivätkin.

 

Markkinapäivän jälkeen sain Viljakkalan Pelimanneissa soittavalta kaveriltani Mauno Heinoselta sähköpostiviestin, joka sisälsi linkin Youtube-esitykseen, jossa Viljakkalan Pelimannit esittävät vahvennuksineen mielikappaleeni ”Äänisen aallot”!

 

Hieno esitys löytyy googlaamalla ”Viljakkalan Pelimannit Äänisen aallot”. Kannattaa katsoa ja nauttia!

 

********

 

Tapasin markkinoilla paljon tuttuja ja minulle oli pienoinen yllätys, että tapasin siellä varsin paljon tamperelaisia!

 

Markkinoilla liikkui useita tamperelaisia, jotka ovat mukana Tampereen kunnallispolitiikassa.  Se on pelkästään hyvä asia ja toivon, että Viljakkalassa kesäasunnoillaan kesää viettävät tamperelaispäättäjät huomaavat, että maaseutua ei voi tuoda kaupunkiin.

 

Maaseutu pitää kokea maaseudulla ja toivoa sopii, että yhä useampi tamperelaispäättäjä ei hamuile kehyskuntia Tampereen hulvattoman taloudenpidon maksumiehiksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomuksella synkkä näkemys tulevaisuudesta: Kyselee kuntalaisilta, että mistä palveluista kunnat voisivat luopua!

Sunnuntai 26.5.2013 - -Esko Erkkilä-

LC Ylöjärvi/Keijärvi ja LC Ylöjärvi/Teivo järjestivät eilen eli 25.5.2013 Kauppakeskus Elon piha-alueella perinteiset Ylöjärven Markkinat.

 

 

 

Kauppakeskus Elo Ylöjärvellä on nopeasti noussut merkittäväksi kauppapaikaksi Pirkanmaalla. Kauppakeskuksen hyvä sijainti on vauhdittanut sen nopeaa kasvamista.

 

Poikkesin tapahtumassa ja viivyin eri osastoilla parisen tuntia.

 

Kaikki puolueet olivat omilla osastoillaan paikalla ja kaikilla olikin mielenkiintoista kerrottavaa markkinaväelle.

 

 

***********

 

 

Eniten minua ihmetytti se negatiivinen asenne, joka oli vallalla Kokoomuksen osastolla.

 

Kokoomuslaiset olivat väsänneet osastolleen yleisökysymystempauksen, jossa he kysyivät kansalaisten mielipidettä niistä kunnallista palveluista, jotka eivät ole kunnalle lakisääteisiä ja joista kunnat voisivat luopua!

 

Kerrassaan negatiivinen lähtökohta tulevaisuuden kannalta!

 

Kokoomuslaiset antoivat runsaasti vihjeitä niistä palveluista, joista kunnat heidän mielestään kai voisivat luopua – ainakaan nämä kokoomuslaisten vihjeeksi kertomat kunnan palvelut eivät ole heidän listauksensa perusteella lakisääteisiä:

 

• kirjasto
• kulttuuritoimi
  • kuvataidekoulu
  • kulttuuritapahtumat
• liikuntapalvelut
• lukio
• nuorisotyö
• erityisnuorisotyö
• koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta
• työväenopisto
• musiikkiopisto
• kiinteistöt, jotka eivät tue varsinaista toimintaa
• piha-alueiden kesäajan hoito
• puistoalueiden kesäkukat
• eräiden urheilualueiden ja ulkoilupaikkojen kunnossapito
• leikkikentät
• yksityistieavustukset
• avoin varhaiskasvatus eli leikkitoiminta
• ikäkausiterveystarkastukset
• omaistenhoidon tukien uudet saajat
• veteraanien ruokailu
• seutuyhteistyö siltä osin kuin ei ole pakollista
• elinkeinotoiminta
• yritysten työllistämistuki
• työ- ja toimintakeskus
• suhdetoiminta
• tiedotus ja markkinointi
• kansainvälinen toiminta
• erilaiset avustukset

 

Järkyttävä lista!

 

Onko Kokoomuksen puoluetoimisto lähettänyt paikallisille organisaatioilleen ohjeet, että kansalaisia on valmennettava näiden palvelujen lopettamiseen?

 

Suhdetoiminta – mitä se sitten kokoomuslaisittain merkitseekään – on tässä Kokoomuksen listalla ainoa, josta minä olisin valmis luopumaan.

***********

SDP:n, Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten osastoilla oli hyvä meininki ja mikään näistä puolueista ei ollut Kokoomuksen tavoin lopettamassa kuntalaisten kannalta tärkeitä palveluja.

 

 

 

Vauhdikkain ja tulevaisuudenuskoisin tunnelma oli Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestön puheenjohtaja Riitta Koskisen johtamalla Keskustan osastolla.

Keskustan osastolla ei valmisteltu kansalaisia kunnan palvelujen leikkaamiseen, vaan katsottiin luottavaisesti tulevaisuuteen.

 

 

 

Keskustan osastolla kansanedustajat Mikko Alatalo (vasemmalla) ja Arto Pirttilahti (oikealla) loivat tulevaisuudenuskoa kansalaisilla. Eduskuntavaalit ovat jo kahden vuoden kuluttua ja silloin kansalaisilla on tilaisuus muuttaa nykymeno toiseksi!

 

 

 

Keskusta oli markkinoilla mukana vahvalla miehityksellä, sillä paikalla oli myös Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska (vasemmalla), joka tässä keskustelee ylöjärveläisen Elina Siepin ja Viljakkalasta kotoisin olevan Pekka Hietaniemen kanssa. Ovaska on ehdolla Keskustan eurovaaliehdokkaaksi!

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo kierteli näyttelyalueella ahkerasti – tässä hänen keskustelukumppaninaan on Esko Monthan ja takana katselee Minna  Sarvijärvi, Keskustan kaupunginvaltuutettu Ylöjärveltä!

 

 

Kiitokset LC Ylöjärvi/Keijärvelle ja LC Ylöjärvi/Teivolle, sillä markkinat olivat mielenkiintoiset ja kokonaiskuvaa ei kohtuuttomasti latistanut edes se, että Kokoomuksen osastolla oli perin pessimistinen näkemys tulevaisuudesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti voimme luottaa apulaispormestari Pekka Salmen lupaukseen!

Torstai 16.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle taannoin rakennettu Ikea-tavaratalo aiheutti rakennusaikanaan lähialueellaan sijaitseville taloille todellisen Ikea-helvetin.

 

Ikea-liittymien vaatimat louhinnat aiheuttivat suurta vahinkoa Palokallion alueen omakotitaloille.

 

Ikea-tavaratalon vaatimien louhintojen ohella Tampereen kaupunki tuki ruotsalaisjätin rantautumista Tampereelle peräti 30 miljoonaa euroa maksavilla liikennejärjestelyillä.

 

 

Vaimoni asiantuntevan rakentamissuunnittelun ansioista omakotitalomme rakennettiin huolella ja sen ansiosta talomme kärsi Ikea-helvetissä vain 600 euron vahingot. Tampereen kaupunki korvasi meille aiheutuneet vahingot.

 

Lähempänä Ikea-helvettiä sijainneet omakotitalot kärsivät suuret räjäytystöiden aiheuttamat vahingot, sillä useat talot kärsivät puolueettoman arvioinnin mukaan yli 30.000 euron vauriot.

 

Teimme Palokallion Omakotiyhdistyksen toimesta Tampereen kaupungin kanssa ns. Ikea-sopimuksen, mutta kaupunki on tulkinnut sopimusta todellisessa paikassa vessapaperin arvoiseksi.

 

Arvostan Tampereen ensimmäistä pormestaria Timo P. Niemistä monessa asiassa, mutta tässä asiassa hän juoksupoikineen veti oikein kunnolla nenästä meitä palokalliolaisia.

 

Meille oli pitävä valitus Ikean Tampereelle tulemisen estämiseksi Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa, mutta tyhmyyksissämme vedimme sen pois, kun pormestari hännystelijöineen lupasi meille yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista.

 

********

 

Pelkäämme, että meitä odottaa Ikea-helvettiä pahempi tilanne, kun Lahdesjärven teollisuusaluetta ollaan laajentamassa Ikeasta etelään moottoritien itäpuolella.

 

Meille on kerrottu, että Ikean eteläpuoliselta alueelta joudutaan räjäyttämään kalliota peräti seitsemän metrin verran, jotta alue saadaan tasaiseksi!

 

Räjäytykset merkitsisivät täystuhoa omakotitaloillemme!

 

Laadin meitä vaanivasta uhasta kysymyksen viime viikolla olleelle kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasillalle. En itse päässyt paikalle, mutta kysymykseni kuului näin:

 

**********

 

Pelkäämme Lahdesjärven alueelle Ikean eteläpuolelle moottoritien varteen suunniteltuja mammuttilouhintoja.

 

Olemme saaneet kuulla, että alueelta tullaan louhimaan jopa seitsemän metrin verran kalliota, jotta Ikean eteläpuolinen alue saadaan tasaiseksi. Sen lisäksi tulevat ne louhinnat, jotka tarvitaan maanpinnan tasosta alaspäin tapahtuvalle rakentamiselle.

 

Ns. Ikea-louhinnat aiheuttivat Palokallion omakotialueella useihin omakotitaloihin suuret vahingot. Puolueettomien arvioiden mukaan useat talot kärsivät yli 30.000 euron vahingot.

 

On todennäköistä, että suunniteltavat louhinnat aiheuttaisivat taloillemme Ikea-louhintoja suuremmat vahingot.

 

Aikooko Tampereen kaupunki toteuttaa Lahdesjärven alueella Ikea-louhintoja suuremmat räjäytystyöt?

 

Jos aikoo, miten Palokallion omakotialueen taloille tapahtuvat vauriot aiotaan minimoida?

 

Kuinka Tampereen kaupunki aikoo korvata Lahdesjärven uusista louhinnoista Palokallion omakotitaloille aiheutuvat räjäytysvahinkovauriot?

 

 

*********

 

En päässyt tilaisuuteen, mutta olen tyytyväinen apulaispormestari Rekka Salmen kysymykseeni antamaan vastaukseen.

 

Salmi oli vastannut näin:

 

Lahdesjärvellä ei aiota käynnistää laajoja räjäytyksiä vaan suunnittelussa mennään maaston muotojen ehdoilla.  

 

********

 

Lyhyt vastaus, mutta toivon, että se pitää tosipaikassa kutinsa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Slovenia on pohjoisimpia alueita, joissa suolantuotanto luonnon keinoin merivedestä on mahdollista

Keskiviikko 8.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Slovenialla on merenrantaa ainoastaan hieman yli neljäkymmentä kilometriä.

 

Suositun lomakaupungin Portoroz´n lähellä sijaitsee Krajinski park Secoveljske soline eli alue, jolla aikaisemmin on tuotettu merkittävästi suolaa suoraan merivedestä auringon ja tuulen kuivattavan vaikutuksen avulla.

 

Tutustuimme alueeseen taannoisella Slovenian matkallamme.

 

Krajinski park Secoveljske soline, joka lyhennetään Kpss, on pinta-alaltaan 750 hehtaaria. Siellä tuotetaan suolaa yhä nykyäänkin ja tuotanto tapahtuu perinteisillä menetelmillä. Suolantuotannon historia tällä alueella on ainakin 700 vuotta vanhaa.  

 

 

 

Suolantuotannossa hyödynnetään vuorovesi-ilmiötä, sillä korkeaveden aikana merivettä päästetään altaisiin, joista varsinainen suolantuotanto alkaa.

 

 

Kuivatusprosessi alkaa heti ja vettä lasketaan tietyn rytmiikan tahdissa aina seuraavaan altaaseen. Altaiden välissä on yksinkertaiset laudasta rakennetut sulut.

 

 

Haihdutusaltaat ovat matalia, sillä vedenkorkeus niissä ilmaistaan muutamilla senteillä. Eri altaiden korkeuserot ovat hyvin pieniä, mutta vedellähän on tunnetusti notkea selkä, joten pienetkin korkeuserot merkitsevät tuotantoprosessin etenemistä.

 

 

 

Kuivatusaltaiden pohjan rakentaminen perustuu luonnonmateriaalien käyttämiseen ja niiden tarkkaan tuntemiseen. Erikoissavi ja erilaiset mineraalit muodostavat altaiden pohjan.

Jos altaan pohja turmeltuu vaikkapa jonkin terävän esineen taitamattoman käytön vuoksi, kestää vuosikausia saada paikattua aiheutunut vahinko.

 

 

Suolapitoisuudeltaan tiivistynyt merivesi päätyy viimein altaisiin, joista suola voidaan kerätä.

Altaan pohjalta kerätty kostea suola kuljetetaan miesvoimin liikkuvilla raidevaunuilla loppukuivatukseen…

 

 

 

…altaiden päässä oleville betonialustoille.

 

 

Kpss:n suolantuotantolaitoksilla on retkikuntia varten tasokas esittelytila ja siellä retkikunnat voivat tutustua entisajan suolantuotantoon havainnollisesti. On muistettava, että altailla tapahtuu taas alkavana kesäkautena suolantuotantoa perinteisillä menetelmillä.

 

 

Suolantuotantokausi alkaa Sloveniassa kesäkuussa ja jatkuu säiden mukaan syyskuun maisemiin saakka. Suolantuotanto Kpss:n tapaan on vahvasti säiden armoilla.

 

 

 

Esittelytilan videoesityksessä näimme kuivatusaltaiden pohjalle kerättyjä suolakekoja, jotka sitten raidevaunuilla kuljetettiin betonialustoille loppukuivatusta varten.

 

 

Slovenian Kpss-suolapuisto on mainio paikka sellaiselle linnustolle, joka viihtyy tässä ympäristössä. Myös tietyt kasvit viihtyvät suolapuiston miljöössä.

 

 

 

Slovenian Kpss-suolapuisto on ollut alun perin Piran-nimisen lähikaupungin väestön toimeentulon lähde.

Sen vuoksi Kpss:n suola on nykyään tuotemerkiltään...

”Piranske soline”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko kouluratsastus eläinrääkkäystä?

Perjantai 3.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Slovenian matkamme vapaapäivänä ehdimme tutustumaan Postojnan tippukiviluolien lisäksi myös Lipizzan hevossiittolan toimintaan.

 

Suurin osa porukastamme jäi koko päiväksi Lipizzaan, mutta hyvin mekin ehdimme siihen kouluratsastusnäytökseen, joka esitetään kaikille koko päivän ajan tähän maailmankuuluun hevossiittolaan tutustuville.

 

Lipizzan hevossiittola on tosiaan maailmankuulu, sillä Lipizzanhevonen on jalostettu siellä.

Lipizzanhevosen kotimaa on Slovenia. Hevonen on lämminverinen ja rakenteeltaan kevyt.

Rotu on jalostettu jo 1500-luvulla.

Lipizzanhevoset ovat väriltään yleensä "vaalenevia kimoja".

Säkäkorkeus lipizzanhevosella vaihtelee 150 - 163 sentin välillä.

 

 

 

Kouluratsastusnäytös esitettiin hevossiittolan maneesissa.

Asetuin maneesikatsomossa keskivaiheille ja vasemmalle näkymä oli tämä…

 

 

 

…ja oikealle puolestaan tämä.

 

 

 

 

”Sirkustirehtöörinä” toimi mieshenkilö, joka juonsi jokaisen osanäytöksen sloveniaksi, englanniksi ja italiaksi.

 

 

 

Näytös alkoi kahden ratsukon maneesin ympäriratsastuksella.

 

 

 

Ratsukot esittivät erilaisia askelluksia.

 

 

 

Uudet ratsukot maneesille ja vauhti kohosi näytöksen edetessä.

 

 

 

Myös vankkurit tulivat rekvisiitaksi mukaan.

 

 

 

Hevosten etenemistä muodostelmassa.

 

 

 

Hevosten alistaminen kuuluu kouluratsastuksen luonteeseen.

 

 

 

Näytöksen huippu oli, kun ratsukko kahden miehen voimin pakotettiin kahdelle jalalle ja sen jälkeen potkaisemaan ilmassa takajaloillaan tyhjää!

Potkaisu tapahtui niin nopeasti, että en ehtinyt sitä kuvaamaan, mutta näyttävä ja ilmeisen vaarallinen temppu se oli.

 

 

**********

 

Näin vasta nyt ensimmäisen kerran kouluratsastusta ”livenä”.

 

En pitänyt näkemästäni.

 

Olen toiminut hyötyeläinten parissa yli 40 vuotta ja sillä kokemuksella totean, että ei ole oikein alistaa jaloa eläintä siten kuin kouluratsastuksessa tapahtuu.

 

Ratsukot olivat vauhkoja ja kaikesta näki, että ne pelkäsivät. Pienikin poikkeama tavallisuudesta aiheutti hevosparoille ryntäilyä.

 

Valitan, jos kouluratsastuksen harrastajat eivät pidä mielipiteestäni! En kuitenkaan näe syytä muuttaa sitä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Sanaristikoiden vakioeläimen vieraana

Keskiviikko 1.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Vierailimme taannoisella Slovenian matkallamme maan ykkösnähtävyydellä eli Postojnan tippukiviluolilla. Kohde ei kuulunut alkuperäiseen matkaohjelmaamme, mutta sovitimme Postojnassa käynnin matkamme ainoaa vapaapäivään.

 

 

 

Postojna sijaitsee maan pääkaupungin Ljubljanan ja kohteemme Portoroz´n puolivälissä mainioiden liikenneyhteyksien varrella.

 

 

Postojnan tippukiviluolat on löydetty vuonna 1818. Luolastolla on pituutta yli 20 kilometriä.

 

 

 

Luolastolla on ollut sotilaspoliittistakin merkitystä, sillä saksalaiset miehittäjät käyttivät osaa luolastoa polttoainevarastonaan, jonka slovenialaiset partisaanit tuhosivat 23.4.1944.

 

Partisaanien onnistuneesta operaatiosta kertovat luolaston suun mustuneet seinät.

 

 

 

 

Luolaston turistikierros alkaa ajelulla pienoisrautatievaunuissa, joissa matkataan kierroksen alussa varmaan kilometrin verran vuoren uumeniin.

 

 

 

Meidän kierroksellemme osallistui väkeä ehkä kolmisensataa ja se merkitsi kahden erillisen vaunuletkan matkaamista isoon ”aloitussaliin”.

 

Junamatkalla saimme pientä esimakua mahtavasta kohteestamme.

 

 

 

Kävelymatkan ”aloitussalissa” meidät jaettiin ryhmiin sen mukaan, että mitä kieltä opas puhui.

Kuuluimme englanninkieliseen ryhmään, joka pääsi pienen kokonsa ansiosta ensimmäisenä kävelyosuudelle. Meluisa italiankielinen nuorisoporukka käsitti selvästi yli sata osanottajaa ja se jäi etenemisjärjestyksessä viimeiseksi.

 

 

 

”Aloitussalissa” oli korkeutta useita kymmeniä metrejä ja joka puolella oli mahtavia tippukiviluomuksia. Tippukivet kasvavat joko alhaalta ylöspäin tai ne kasvavat jääpuikkojen tapaan ylhäältä alaspäin.

Vaaleat tippukivet sisältävät runsaasti kalkkia ja tummat puolestaan runsaasti rautaa.

 

 

Kävelyreitti on aidattu hyvin, joten eteneminen reitillä on turvallista. Kävelyalusta on tasaista ja se on päällystetty materiaalilla, jossa jalkineet eivät luista. Tämä mahdollistaa turvallisesti jyrkätkin nousut ja laskut matkan varrella.

Suokaa anteerksi kuvan heikko laatu.

 

 

 

Kävelyreitin loppupuolella on vierekkäinen kaksi erilaista tippukiveä; tummanpuhuva rautapitoinen ja vaalea kalkkipitoinen.

Oppaamme kertoi, että tätä parivaljakkoa käytetään paljon luolaston markkinointiaineistossa.

 

 

  

Kävelymatkamme lopussa oli hämärä erikoishuone, jonka lasi-ikkunoiden takana näimme sanaristikoissamme ehkä eniten esiintyvän eläimen eli olmin.

Alueella ei saanut valokuvata, sillä harvinainen eläin ei kaipaa eikä hyväksy salamavaloja.

 

******

Wikipedia kertoo olmista näin:

 

Olmi (Proteus anguinus) on sokea salamanteri, joka elää Dinaaristen alppien karstimaiden maanalaisissa vesistöissä ja järvissä. Sen pituus on 25–30 cm. Olmin ruumis on pitkulainen ja raajat ovat heikosti kehittyneet. Sen eturaajoissa on kolme sormea ja takaraajoissa kaksi varvasta. Olmilla on kolme ulkoista kidusparia ja sen kidukset ovat punaiset. Väriltään se on valkeankeltainen, mutta se tummenee auringonvalossa. Olmin ruokavalioon kuuluvat kaikki pienet eläimet, jotka ovat ajautuneet ulkoa virran mukana esim. madot ja pienet äyriäiset. Yleensä olmi synnyttää eläviä poikasia mutta yli +15 asteen lämmössä se voi myös munia.

 

*********

 

 

 

Olmi on kuvattuna monissa slovenialaisissa matkamuistoesineissä ja se on päässyt myös…

 

 

 

 

…Slovenian erääseen postimerkkiin.

**********

Postojna Jaman merkityksestä Slovenian tai oikeastaan silloisen Jugoslavian merkittävänä turistikohteena kertoo se, että Jugoslavian presidentti Josip Broz Tito vieraili tippukiviluolastossa ensimmäisen kerran jo 28.5.1945.

********

Kannustan tutustumaan Postojna Jamaan eli Postojnan tippukiviluoliin, kun olette sielläpäin liikkumassa!

 

Siellä näkee ilmielävän olmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Tarastenjärvelle rakennettavan hyötyvoimalaitoksen tekniset ratkaisuvaihtoehdot on tutkittava huolella

Torstai 25.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Kannatan Tampereen Sähkölaitos Oy:n tytäryhtiön Tampereen Energiantuotanto Oy:n ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n yhdessä Tampereen Tarastenjärvelle suunnitteleman hyötyvoimalaitoksen rakentamista.

 

Alun perin laitoksen toiminnan piti perustua arinapolttoon, mutta nyt on kisaan tullut vahvasti myös kaasutustekniikkaan perustuva tekninen ratkaisu.

 

En ole jätteenpolton ammattilainen, mutta käsitän, että arinapoltto on jo vuosikymmenet sitten kehiteltyä tekniikkaa, kun puolestaan kaasutustekniikka on menetelmänä uusia ja kehittyneempi versio.

 

Kaasutustekniikasta ei vielä ole laajempaa kokemusta, joten alan konkarit luottavat enemmän arinapolttoon.

 

Tampereen Sähkölaitos Oy:n sekä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimesta ollaan nyt nopealla aikataululla selvittämässä arinapolton ja kaasutustekniikan kokonaisedullisuutta.

 

Peräänkuulutan molempien omistajayhtiöiden luottamushenkilöiden roolia puolueettoman selvityksen vaatijoina.

 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja on vaihtumassa ja näen perusteltuna, että yhtiön uudella toimitusjohtajalla olisi keskeinen rooli polttotekniikan valinnassa.

 

Korostan polttotekniikkojen vajavaista tuntemustani, mutta muistutan, että kaasutusvaihtoehto antaisi kotimaisille ja osin jopa tamperelaisille alan valmistajille pääsyn toteuttamaan innovaatioitaan käytännössä.

 

Kaasutustekniikkaan perustuvan laitoksen laitetoimittajina voisivat toimia ainakin Metso Power Oy ja BMH Technology Oy.

 

Kuten alussa jo totesin, suhtauduin lämpimästi Tammervoima Oy:n perustamiseen.

 

On mielestäni perusteltua, että Tammervoima Oy:n käyttöönottama polttotekniikka ”olisi viimeistä huutoa” ja että se mahdollisimman laajalti perustuisi suomalaisten innovaatioiden varaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Sloveniasta ja Kroatiasta!

Tiistai 16.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain olla vaimoni ja hieman yli 30 muun henkilön kanssa mukana MTK-Pirkanmaan, MTK-Satakunnan ja MTK-Varsinais-Suomen järjestämällä perinteisellä maatalousmatkalla, joka tänä keväänä suuntautui Sloveniaan ja Kroatiaan.

 

Vietimme matkastamme pääosan Sloveniassa, sillä retkemme Kroatiaan kesti vain yhden päivän.

 

On todettava, että matkajärjestelyt eivät vastanneet sitä, mihin olemme näillä matkoilla tottuneet, mutta toki matkalla näki paljon uutta. Matkan tekniseksi toteuttajaksi oli valittu Trio Travels.

 

Lensimme sinivalkoisin siivin Ljubljanaan, mutta siirryimme heti laskeuduttuamme…

 

 

 

 

…Slovenian lyhyellä rannikolla Adrianmeren rannalla sijaitsevaan Portoroz´n rantalomakaupunkiin, joka olikin tukikohtamme koko matkan ajan.

Portoroz merkitsee suomennettuna Ruusujen satamaa.

Italian raja kulkee lähellä Portoroz´a ja sen vuoksi siellä lähes kaikki viralliset opasteet ovat slovenian lisäksi myös italiaksi.

 

 

 

Portoroz´ssa on yksi rantakatu, jonka varrelle kaikki toiminta on keskittynyt.

 

 

 

Kaupunkia ympäröi kauniit ja jyrkät rinteet, joilla sijaitsevat talot ovat huolehtineet hyvin ympäristöstään.

Matkamme aikana Portoroz´ssa oli melko viileää, mutta parina päivänä lämpö kohosi yli 15 asteen.

Lämpö herätti liikenteeseen myös sisiliskot. Tässä parikin kuvaa erään ruokapaikkamme ravintolan kivijalassa vilistäneistä veijareista:

 

 

***********

 

 

Slovenia itsenäistyi Jugoslaviasta 25.6.1991. Se liittyi Natoon 29.3.2004, Euroopan Unioniin 1.5.2004 ja euroon se liittyi 1.1.2007 – hengästyttävä vauhti!

 

Slovenia on kehittynyt maa – sen näkee mm. yleisestä siisteydestä ja kansalaisten palveluhalukkuudesta, joten se on paikkansa ansainnut eurooppalaisessa perheessä.

 

Taloudelliset ongelmat vaanivat kuitenkin nurkan takana, mutta niitä ei ainakaan tavallinen matkaaja havainnut.

 

Suuri yllätys ei olisi, vaikka Slovenia lähiaikoina liittyisi Kreikan ja Kyproksen tavoin muiden euromaiden tukeen taloudellisissa ongelmissaan.

 

 

Liikenneinfra on kunnossa – harmi slovakialaisten kannalta, että maa on useiden naapurimaiden silmissä läpikulkumaa.

Hyvin lähellä majapaikkakuntaamme sijaitsi Italian puolella Trieste ja sen satamaan oli Ljubljanan suunnasta jatkuva vilkas rekkaliikenne, joka ei ilmeisesti lainkaan hyödyttänyt moottoritiemaksuja lukuun ottamatta Sloveniaa.

 

**********

 

 

Ljubljanan lentokenttä sijaitsee kauniiden vuorien vierellä ja bussimatkustajat meidänkin bussissa tallensivat ahkerasti näitä näkymiä matkamme päätteeksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ovatko raitiotiehankkeen linjausvaihtoehdot ennenaikaista ryntäilyä hankkeen puuhaajilta?

Torstai 11.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin nettisivuilla oli aprillipäivän iltaan saakka kysely, jossa tiedusteltiin raitiotiereitille vaihtoehtoisia linjauksia kolmeen kohtaan:

• Kaleva; Sammonkatu vai Teiskontie ja Kissanmaankatu
• Keskustan itäosa; Itsenäisyydenkatu vai Kalevantie
• Pispalan kannas; Paasikiventie vai Pispalan valtatie.

Pidän kyselyä ennenaikaisena, sillä ensiksi pitäisi rauhassa päättää, että lähdetäänkö Tampereelle puuhaamaan raitiotietä.

 

Vastasin toki kyselyyn, mutta eri kysymysten kohdalla toin esille hankkeen kustannusvaikutukset ja niiden selvittämisen tärkeyden.

 

Raitiotiehanke on osamaksua Vihreille siitä hyvästä, että he näyttävät vihreää valoa rakennusliikkeille ja kokoomuksella Rantaväylän tunnelin rakentamisesta.

 

Jos Rantaväylän tunneli jää rakentamatta, on aiheellista kysyä, että saavatko Vihreät siitä huolimatta heille luvatun ”hyvän”.

 

Asun sellaisella alueella Tampereella, että tuskin koskaan tulen tarvitsemaan nyt suunniteltua pätkäraitiotietä. Kaltaisiani tamperelaisia on lukemattomia.

 

Oletan, että kiivaimpia raitiotien kannattajia ovat henkilöt, jotka perin vähän tuovat Tampereen kaupungin kassaan verotuloja. Toisten rahoilla on helppo vaatia kaikenlaista!

 

Esitän, että Tampereella laaditaan kattava suunnitelma bussi-, lähijuna- ja mahdollisen raitiotieverkoston yhteensovittamisesta, jossa huomioidaan myös henkilöautoliikenteen kehittämismahdollisuudet.

 

Suunnitelma pitää ulottaa kattamaan myös Tampereen itsenäiset ympäristökunnat, sillä Tampere tarvitsee talousongelmissa kärvistellessään entistä enemmän yhteistyötä itsenäisten kehyskuntien kanssa. Liikenneolosuhteiden kehittäminen on tässä työssä keskeinen yhteistyöalue.

 

Olen saanut ”lunta tupaan”, kun olen ollut samaa mieltä monien keskeisten asiantuntijoiden kanssa siitä, että Tampereen raitiotiesuunnitelma kustantaa suuruusluokkaa 500 – 700 miljoonaa euroa. Pidän parinsadan miljoonan kustannusarviota haihatteluna ja osoituksena siitä, että talouden lakeja ei tunneta.

 

Kustannusarviossa pitää yhden hassun raideparin lisäksi huomioida ne linjat, jotka on viisasta rakentaa mahdollisen raitiotielinjaston osasiksi. Kalusto-, terminaali- ja henkilöstökustannukset pitää jo alustavassa selvittelyssä kartoittaa paremmin kuin nyt ollaan tekemässä.

 

Alustavassa suunnittelussa ei ole sanalla käsitelty mahdollisen raitiotiesysteemin yritysmuotoa eikä sitä, että onko kyse Tampereen kaupungin omasta tuotannosta vai heitetäänkö mahdollinen ”raitiotieyritys” markkinavoimin raadeltavaksi.

 

Asukasdemokratian näkökulmasta raitiotieyrityksen pitäisi kuulua Tampereen kaupungin oman tuotannon piiriin, sillä kunnallinen, mutta yhtiöitetty toteutustapa olisi demokratian irvikuva.

 

Tiedän, että itsenäisten kehyskuntien mukaantulo merkitsee yhtiöittämispeikon vaanimista nurkan takana, mutta homma pitää pystyä estämään ilman yhtiöittämistä.

 

Vastasin toki konsulttiyritys Ramboll´n kyselyssä myös reittivaihtoehtoihin ja valitsin TAYS:n ja tulevan Kannen kautta Pispalan valtatietä pitkin kulkevan linjausvaihtoehdon.

 

TAYS:n ja Kannen kautta kulkevien linjausvaihtoehtojen perusteet ovat itsestään selvyyksiä ja Pispalanvaltatien valitsin Tipotielle kohoavan uuden sosiaali- ja terveysaseman vuoksi.

 

 

-Esko Erkkilä-