Pikajärven kartano eli Cantervillan linna on helmi Viron kartanoiden joukossa

Torstai 19.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Kerroin aikaisemmassa jutussani, että vietimme yhden yön agrologien Viron kartanomatkalla Cantervillan linnassa kreivittären sviitissä.

 

Linna sijaitsee Polvan maakunnassa Valgjärven kunnassa. Se sijaitsee 7 kilometrin etäisyydellä Otepäästä ja Tarttoon sieltä on matkaa 43 kilometriä.

 

 

 

 

Tien varrella olevassa viitoituksessa paikasta käytetään sen molempia nimiä; Pikajärven kartano (Pikajärve mõis) ja Cantervillan linna (Cantervilla loss).

 

Pikajärven kartano on paikan alkuperäinen nimi ja Cantervillan linna puolestaan eräänlainen markkinointinimi.

 

Käytän tässä jutussani paikasta molempia nimiä, mutta ”Cantervillan linna” kuvaa paikkaa mielestäni paremmin.

 

 

 

 

Cantervillan linnan portilla on urosleijona…

 

 

 

 

 

…ja naarasleijona tervehtimässä tulijaa.

 

************* 

 

Kartanon historia juontuu ainakin 1700-luvulle, sillä vuonna 1749 Pikajärven kartano erotettiin idempänä sijaitsevasta Valgjärven kartanosta.

 

Aluksi kartano kuului Schreiterfeld-suvulle, mutta sittemmin sillä oli useita omistajia.

 

Vuonna 1873 kartano siirtyi von Muellerien omistukseen ja heiltä kartano sitten takavarikoitiin vuoden 1919 tapahtumissa.

 

 

 

 

Nykyisin kartanon omistavat Relvo ja Saima Värton. Tämä on kuva kuvasta, jossa Saima ja Relvo Värton poseeraavat linnan edessä.

  

Relvo on varmaan varakas mies, mutta kyllä hän aamulla oli päivystämässä linnahotellin vastaanotossa, kun olin lähdössä aamukävelylle linnan ympäristöön.

 

 

 

 

 

Linnahotellin aulassa on Värton´in vaakuna oikein tupla-veellä komistettuna.

 

 

 

 

 

Relvo Värton on ilmeisen isänmaallinen yrittäjä, sillä hän kävi illalla tervehtimässä seuruettamme ja piti meille jyrisevän puheen – harmi, että vironkielinen puhe avautui meille sanoiltaan puutteellisesti, mutta isäntämme puheen poljento kertoi paljon.

 

 

***********

 

 

 

 

Linnahotellissa vieraiden vastaanottotiski on tavallisesta hotellirespasta poikkeava ja edukseen!

 

 

Cantervillan linnassa oli runsas aamiaispöytä ja siitä uskalsi ottaa – näin ei ollut edellisessä yöpymiskohteessamme Taageperan kartanossa.

 

 

Tässä joitain kuvia Cantervillan linnan ravintola- ja muista tiloista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

Voin suositella Cantervillan linnaa erääksi kohteeksi, kun käytte Virossa!

Näyttää siltä, että Cantervillan linnan ympäristössä nähdystä täytyy kertoa joskus toiste!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Keskusta katsoo eteenpäin!

Tiistai 17.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto äänesti eilen paljon puhutusta Rantaväylän tunnelista eli siitä, että aloitetaanko rakennustyöt vai hylätäänkö koko hanke.

Rakennustöiden aloittaminen voitti  lähes viisi tuntia kestäneen keskustelun jälkeen äänin 36 - 31.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry ja Keskustan Tampereen valtuustoryhmä toimittivat äänestystuloksen jälkeen medialle tiedotteen, jossa korostimme, että olemme valmiit kaikkien kanssa yhteistyöhön äänestystuloksen jälkeenkin.

Tiedotteemme kuului näin:

*********

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti, että Rantaväylän tunnelin rakennustyöt aloitetaan.

 

Tampereen keskustalaisissa oli tunnelin puolustajia ja sen vastustajia.

 

Tunnelikysymyksestä huolimatta Tampereen keskustalaisten keskinäinen yhteistoiminta on ollut koko ajan saumatonta ja on sitä jatkossakin. Yksituumaisuudelle on antanut vauhtia se myötätuuli, jota Keskustan toimintaa kohtaan tunnetaan valtakunnallisesti.

 

Tampereen Keskusta toivoo, että vastakkainasettelut puolueiden välillä ja puolueiden sisällä nyt unohdetaan ja aletaan tehdä yhdessä töitä Tampereen hyväksi.

 

Kaupungin taloustilanteen korjaaminen on monien muiden haasteiden ohella keskeinen tavoite, jonka kuntoon laittaminen on tärkeää.

 

Keskusta haluaa olla avoin eri suuntiin ja pyrkii kaikin tavoin siihen, että Tampereella saataisiin yhteisten asioiden hoitamiseen uusi alku.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry

Esko Erkkilä

puheenjohtaja           

 Keskustan Tampereen valtuustoryhmä

 

Timo Hanhilahti

puheenjohtaja

 

 

Lisätiedot:

 

Esko Erkkilä, 050 556 4878

Timo Hanhilahti, 040 800 4906

Viljakkalassa osataan arvostaa lähellä tuotettuja tuotteita ja oman kulmakunnan yrityksiä

Perjantai 13.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntamme osallistui lauantaina syyskuun 7. päivänä Viljakkalan Seurojentalolla järjestetyille Läheltä Sinulle –markkinoille. Myyntituotteemme olivat Viljakkalan Majajärvellä kasvattamamme juurekset ja marjat.

 

Vaimoni hoiti tuotteet myyntikuntoon sekä myös myynnin ja minun kontolleni jäi ainoastaan tuotteidemme logistiikasta huolehtiminen.

 

 

 

Tältä näytti myyntipöytämme ennen asiakkaiden saapumista. 

Myyntipöydän kuvaaminen ennen asiakkaiden saapumista oli oikea ratkaisu, sillä ovien avauduttua väentungos oli melkoinen. 

Ajoissa tapahtunut kuvaaminen oli siinäkin mielessä oikein, sillä ensimmäiset tarjolla olleet tuotteet – valkosipulit – loppuivat puolen tunnin ostoryntäyksen jälkeen.

 

 

 

 

Myyntipöydällämme oli tarjolla punajuuria, palsternakkoja, raitapunajuuria, porkkanoita, valkosipuleita, keltaista vahapapua, vihreitä papuja, tavallista sipulia sekä punasipulia. Näiden lisäksi oli tarjolla tyrnejä. 

Näytteeksi ja erikoisuutena tarjosimme ilmaiseksi härkäpapuja sekä mangoldia.

 

 

 

 

Kauppa kävi niin hyvin, että paluulogistiikalla oli huolehdittava ainoastaan muutamasta sipulinipusta takaisin ”mökkimaailmaan”.

 

 

 

 

 

Myyntipöytäämme vastapäätä oli Viljakkalan Marttojen myyntipöytä ja uskon, että he vetivät markkinoiden parhaimman myynnin.

 

 

 

 

 

Toisena kasvituotemyyjänä markkinoilla oli Meiserin puutarha, joka keskittyi purkeissa kasvavien chilien myyntiin.

Meiserit tarjosivat chiliä pieninä maistiaissiivuina ja ytyä niissä tuntui olevan.

Chilit sopivat oikein hyvin myös koristekasveiksi.

 

 

 

Yrittäjät Harri ja Susanna Meiseri olivat tyytyväisiä tuotteidensa menekkiin.

 

 

*********

 

Seuraavassa pieni kuvakimara muista sisätiloissa toimineista myyntipisteistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********

 

 

 

 

Veikko Hietamäki (vasemmalla) esitteli kalastusasioita ja Seppo Hyypöläinen (oikealla) puolestaan hankki uusia jäseniä Suomen suurimman eläkeläisjärjestön eli Eläkeliiton toimintaan.

 

 

 

 

 

Tampereen Seudun Työväenopisto – joka vastaa kansalaisopistotoiminnasta Viljakkalassa – oli myös mukana matkassa kahden henkilön voimin.

 

 

********

 

 

 

 

Tilaisuuden järjestäjät, myyjät ja eritoten ostajat olivat tyytyväisiä markkinapäivän antiin.

 

 

Kiitokset järjestäjille hienon tilaisuuden järjestämisestä – ensi syksynä uudestaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nekalan jäteaseman aukioloa syytä muuttaa

Maanantai 9.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Nekalan jäteaseman aukioloa syytä muuttaa

 

Nykyisin portilla on aamuisin autojono odottamassa avautumista.

 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tarastenjärven ja Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukset palvelevat asiakkaita arkipäivisin klo 06.30 alkaen. Sen lisäksi Koukkujärven jätteenkäsittelykeskus on avoinna lauantaisin klo 08.30 alkaen.

 

Tuntuu kummalliselta, että  Nekalan jäteaseman työntekijät saapuvat työpaikalleen maanantaisin ja tiistaisin vasta klo 10 - keskiviikosta perjantaihin sentään jo yhdeksältä.

 

Nekalan jäteaseman palvelut ovat tärkeitä esim. keittiö-, sauna- tai jotain muuta remonttia tekeville tamperelaisille.

 

Jäteasemalle haluttaisiin viedä jo aamuvarhaisella remonttitöissä syntynyttä, monesti hyvinkin hyödynnettävissä olevaa materiaalia. Se on kuitenkin mahdollista vasta, kun työpäivä on jo hyvässä vauhdissa!

 

Nekalan jäteaseman heikko palvelukyky näkyy aamuisin, kun pitkät autojonot peräkärryillään odottavat jäteaseman avautumista.

 

Hankala tilanne saattaa olla joillekin remonttijätettä tuoville kimmoke, että jätekuorma puretaankin metsäautoteiden varrelle maanomistajien vaivoiksi.

 

Esitän, että Nekalan jäteaseman aamu-aukioloaika yhtenäistetään Tarastenjärven ja Koukkujärven jätteenkäsittelykeskusten kanssa!

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

*********

Laadin tämän kirjoituksen torstaina 5.9.2013 ja toimitin sen samana päivänä Aamulehdelle, jotta hyväksyttäisiinkö se julkaistavaksi ”Lukijalta” –palstalla.

 

 

 

 

Kirjoitukseni täytti julkaisukriteerit, sillä se julkaistiin hieman kieliopillisesti fiksattuna jo sunnuntaina 8.9.2013 ilmestyneessä lehdessä.

Yllä esittämäni versio on Aamulehden toimituksen kieliopillisesti fiksaama kirjoitus.

Kirjoitus julkaistiin siis jo kolmantena päivänä sen lähettämisestä!

 

 

 

Liitin mukaan myös tämän valokuvan, mutta sitä ei lehdessä julkaistu – toimittajat ilmeisesti vakuuttuivat kuvan kertomasta niin, että juttuni läpäisi julkaisukynnyksen.

Nyt odotan, että Aamulehdessä julkaistu kirjoitukseni tehoaisi ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy muuttaisi Nekalan jäteaseman aukioloajat asiakkaiden tarpeita huomioiviksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maalehden kotiviinikilpailun vuonna 2012 voittanut Meelis Kask antoi hyviä ohjeita määräysten soveltamisesta

Torstai 5.9.2013 - -Esko Erkkilä-

On suomalaisittain hieman hämmentävää ja myös virkistävää todeta, että kuinka erilaisia määräyksiä sovelletaan muualla.

 

 

 

Poikkesimme elokuisella Viron kartanokierroksellamme Meelis Kask´n ja Kaisa Murin omistamalla viinitilalla Rannussa maistelemassa virolaisia kotiviinejä.

 

Meelis Kask voitti viime vuonna Maalehden järjestämän kilpailun, jossa haettiin viininvalmistuksen Viron mestaria!

 

Kask voitti kilpailun omenajälkiruokaviinillään, jonka nimi on: ”Heather Dream”.

 

Hänen toinen kilpailuviininsä ”Pörinä” – puolikuiva omenavalkoviini, ylsi kilpailussa viidennelle sijalle.

 

Meelis Kask on todellinen taitaja kotiviinin valmistuksessa, sillä häneltä osallistui kisaan peräti 11 eri laatuista kotiviiniä!

 

 

 

 

Meelis ja Kaisa ovat uusi kohde alueen matkailukohteena, mutta hyvin väki sinne näkyi osaavan, sillä vastaamme pikkutiellä tuli toinen bussi täynnä viininmaistelijoita, kun palasimme tilalta isolle tielle.

 

 

 

 

Viinimestari Meelis ei itse käytä alkoholia ja hänen vaimollaan Kaisalla onkin perheen sisällä makutuomarin rooli.

 

 

 

 

Tilalla on omenapuita ja omenoiden lisäksi Meelis valmistaa kotiviiniä mm. mustikoista ja jopa voikukista!

 

 

Meelis hankkii tarvittavat pullot läheiseltä motellilta ja ystäviltään.

 

 

 

 

Viininmaistelemisen välissä…

 

 

 

 

…oli tarjolla savustettua kalaa, juustoa sekä sipsejä.

 

 

 

 

 

 

Meelis osoitti luovaa ajattelua säännöksiä kohtaan, sillä hän ei myy viinejään, mutta vaihtaa niitä euroihin. 

En minäkään vaimoni kanssa mitään Meelikseltä ostanut, mutta vaihdoimme euroillamme häneltä yhden viinipullon!

 

 

 

 

 

 

Saimme Meeliksen ja Kaisan kotiviinitilalta myös se opin, että halkopinon voi tehdä ilman korvastimia – ja että ”välikorvastimet” tukevoittavat halkopinon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hella Wuolijoki oli syntynyt Viron Taageperassa

Sunnuntai 1.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Näytelmäkirjailija, poliitikko, Yleisradion pääjohtaja ja liikenainen Hella Wuolijoki syntyi Virossa Helmen kunnan...

 

 

 

...Taageperan kylässä.

 

Olen jo parissa aiemmassa jutussani kertonut Taageperan kartanolinnasta ja Hella Wuolijoen synnyintalo sijaitsee lähellä Taageperan kartanolinnaa.

 

 

 

 

Tässä talossa syntyi Ella Murrik vuonna 1886.

 

 

 

 

Hella Wuolijoen synnyinkodin seinässä on tämä laatta, jossa kait kerrotaan, että EU sekä Viron valtio ovat osallistuneet kohteen kunnostamiseen.

 

Vastaavia laattoja näkee hyvin monien uusien EU-maiden erilaisissa kohteissa.

 

********

 

Ella Murrik siirtyi Suomeen 1904 ja aloitti opiskelunsa Helsingin Yliopistossa, jota silloin kutsuttiin Aleksanterin yliopistoksi.

 

Ella avioitui kansanedustaja Sulo Wuolijoen kanssa 1908 ja sen jälkeen hän käytti nimeä Hella Wuolijoki.

 

Hella Wuolijoella on ollut merkittäviä rooleja Suomen historiassa.

 

Eräs hänen ”nykypäivän rooleistaan” on se, että hän on ulkoministeri Erkki Tuomiojan isoäiti, sillä Hella ja Sulo Wuolijoen tytär Vappu oli suurlähettiläs Sakari Tuomiojan puoliso.

 

Yksi tekemättömistä töistäni on se, että pitäisi lukea Erkki Tuomiojan kirja ”Häivähdys punaista”. Kirjassa ulkoministeri Erkki Tuomioja kertoo isoäidistään Hella Wuolijoesta ja tämän sisaresta Salme Pekkalasta.

 

Agrologien Viron-matkamme opas kertoi, että hän toimi oppaana, kun Erkki Tuomioja kävi tutustumassa isoäitinsä lapsuudenmaisemiin.

 

Hella Wuolijoen asema on Suomen historiassa värikäs ja osin myös kiistanalainen.

 

Jaksan henkilökohtaisesti uskoa, että Hella Wuolijoella oli tietty rooli, kun Neuvostoliiton Tukholman suurlähettiläs Aleksandra Kollontai toimi välittäjänä Talvisodan rauhaan päätyneissä Suomen ja Neuvostoliiton välisissä neuvotteluissa.

 

Aleksanda Kollontain isä oli venäläinen kenraali ja äiti suomalaisen puutavarakauppiaan tytär ja Aleksandra viettikin lapsena kesiään Kuusaan hovissa Muolaalla.  Muistan, kun Muolaan hovista oli jotain jäljellä vielä kymmenkunta vuotta sitten, mutta nyt hienosta kartanosta ei liene enää mitään jäljellä.

 

Pysähtykää edes valokuvaamaan Hella Wuolijoen syntymäkoti, kun olette liikenteessä Helmen kunnan Taageperan kylässä, sillä niin merkittävästä henkilöstä on kyse, kun puhutaan Hella Wuolijoesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Olen ylpeä!

Keskiviikko 28.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Elinkeinoelämän keskusliiton tekemä investointitiedustelu kertoo, että elintarviketeollisuus on nyt Suomessa teollisuudenala, ”joka tuikkii valopilkkuna” teollisuuden investoinneissa.

 

Tienasin leipäni tasan neljänkymmenen vuoden ajan elintarviketeollisuuden palveluksessa ja olen ylpeä ”oman teollisuudenalani” nyt nauttimasta eteenpäin menosta.

 

Elintarviketeollisuudessa on ollut vaikeitakin aikoja, sillä sen eri toimialat ovat vuosien saatossa olleet esim. valtiovallan kaltoin kohtelun kohteina.

 

On ollut erilaisia veroja ja muita maksuja, joihin sopeutuminen on ollut työlästä.

 

Erityisen läheltä olen vuosien saatossa saanut seurata elintarviketeollisuuden erästä volyymitoimialaa eli rehuteollisuutta. Valkuaisverot, rasvaverot, maitojauheen käyttöpakot, valkuaisraaka-aineiden käyttörajoitukset ja muut valtiovallan kulloinkin keksimät rajoitukset ovat olleet suuria haasteita rehuteollisuuden vastuuhenkilöille.

 

On muistettava, että rehuteollisuus on kotimaisen elintarviketeollisuuden ja elintarvikevalmistuksen kivijalka ja siinä kivijalassa esiintyvät ongelmat heijastuvat ongelmina tavallisen suomalaisen ruokapöytään saakka.  

 

Elintarviketeollisuus oli entisaikaan hyvin herkkä erilaisille työmarkkinahäiriöille, kun poliittiset puolueet kävivät kovaa kiistaa määräysvallasta.

 

Työmarkkinaongelmat on osattu elintarviketeollisuudessa viime vuosina ratkaista, sillä eri osapuolet ovat nähneet, että tuontiruoka ja tuontielintarvikkeet ovat teollisuudenalan ja sitä kautta myös elintarviketeollisuudessa työskentelevien pahin uhka.

 

********

Elinkeinoelämän keskusliiton hiljattain julkaisema investointiselvitys kertoo, että elintarviketeollisuuden investoinnit tulevat tänä vuonna olemaan 18 % suuremmat kuin viime vuonna. Miljoonissa euroissa investoinnit ovat 353 -> 418!

 

 

Suurien teollisuudenalojen investoinneista kemianteollisuuden investoinnit tulevat tänä vuonna alenemaan 27 % ja metallien jalostuksessa peräti 50 %!

 

********     

 

Suomalaisen teollisuuden vaikeudet ovat valitettava asia, mutta elintarviketeollisuuden usko omaan tulevaisuuteensa antaa toivottavasti laajempaakin luottamusta kotimaisen teollisuuden pärjäämiselle.

 

Tässä pohdiskelussa on keskeinen haaste se, että osaisimme kansakuntana arvostaa suomalaista alkutuotantoa – kasvinviljely ja kotieläintuotanto tuottavat raaka-ainetta elintarviketeollisuudelle!

Se merkitsee, että alkutuotannon kannattavaisuudesta on huolehdittava – toivottavasti maan hallitus tiedostaa tämän.

 

 

Hyvä alkutuotanto ja hyvä elintarviketeollisuus!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onnistunut johtaminen on johtamista "maaston mukaan"!

Lauantai 24.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Otsikon toteamus ja siitä saamani omakohtaiset kokemukset tulivat mieleeni, kun luin Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän todenneen Mikkelin torilla kiveen hakatusta hallitusohjelmasta ja sen noudattamisesta näin:

 

”Sellainen ei ole tämän päivän johtamista.”

 

Omakohtainen kokemukseni tulee työelämästä ja muistan, kun eräs nuori jääräpäinen päällikkö – vai oliko hänellä peräti johtajan titteli – vaati myyntimiehiltä tarkat käyntisuunnitelmat yli vuoden päähän tulevaisuuteen; jos ei nyt päiväkohtaisesti, mutta ainakin kuukausitasolla jos ei viikkotasolla!

 

Myyntimiesten suoranaisena esimiehenä tunsin, että pieleen mennään ja pahasti.

 

Tämä aika oli raskainta aikaa työssäni, mutta…

 

 

…siitäkin selvittiin!

 

Selviäminen oli sitä, että saimme yksikkömme johtajaksi sittemmin vuorineuvokseksi kohonneen yritysjohtajan, joka halusi johtaa yritystä ”maaston mukaan”, kuten hän itse johtamistapaansa luonnehti.

 

Maaston mukaan johtaminen oli sitä, että suunnitelmia toki laadittiin, mutta päivän markkinatilanne oli se pohja, jonka mukaan toimittiin.

 

No, tuleva vuorineuvos hoiteli hommat siten, että jääräpäinen nuorimies osasi lähteä etsimään töitä muualta ja hänen päätöksensä oli suuri helpotus koko organisaatiolle.

 

Jääräpäisen nuorukaisen lähdön jälkeen ja tulevan vuorineuvoksen johtamana alkoi yksikkömme voimakas kehittyminen. Töissä oli taas mukava olla ja tulosta syntyi!

 

 

*******

 

Nykyhallituksen pilkuntarkka hallitusohjelma ja sen pilkuntarkka noudattaminen eivät mahdollista hallituksen tekemään sellaisia päätöksiä, joita nyt tarvittaisiin.

 

Sellainen ei ole tämän päivän johtamista!

 

Lukijani voivat itse päätellä, että kuka tai ketkä ovat nykyhallituksessa niitä jääräpäisiä vastavalmistuneita nuorukaisia, jotka ovat ammentaneet oppinsa oppikirjoista tai peräti jenkeistä, mutta joilla ei ole näkemystä ympärillä tapahtuneista muutoksista.

 

On valmistauduttava siihen, että vasta seuraavat eduskuntavaalit on se ”vuorineuvos”, joka pystyy syrjäyttämään vallasta nämä jääräpäiset ja kokemattomat nuoret?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalpaveljien Ritarikunnan rakentaman ritarilinnan rauniot ovat Viljandin merkittävin turistikohde

Perjantai 23.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Elokuun puolessa välissä toteutetun agrologien Viron kartanomatkan ensimmäisen päivän ehtoopuolella pysähdyimme Viljandin kaupungissa.

 

Olen kerran aikaisemmin poikennut Viljandissa, mutta silloin kohteenamme olivat ainoastaan vanhan ritarilinnan rauniot.

 

Niillä kävimme myös nyt ja ne ovatkin turistien pääkohde Viljandissa.

 

 

 

 

Ritarilinnoitus on ollut mahtava kokonaisuus Viljandi-järven rannalla.

 

Alkuperäinen linna rakennettiin jo vuonna 1224 ja se oli kooltaan Liivinmaan suurin.

 

 

 

 

Ritarilinnan raunioita ympäröi 13 metriä syvät vallihaudat ja ne ovat säilyttäneet muotonsa tähän päivään saakka.

 

 

 

 

Linnanrauniot sekä niitä ympäröivä puisto ovat turistien ja viljandilaisten vapaasti käytettävissä.

 

Linnanraunioilla järjestetään kesällä monenlaista teatteri- sekä musiikkitoimintaa.

 

 

 

 

Vierailuhetkellämme lipunmyyjät olivat jo paikalla ja äänentoistolaitteita asennettiin paikoilleen.

Tässä on alkamassa olleen esityksen mainos!

 

 

 

 

Ritarilinnan raunioiden vallihautojen yli pääsee kulkemaan vuonna 1879 valmistunutta riippusiltaa pitkin.

Riippusillan on rakentanut riikalainen Felser & Co.

 

 

*********

 

 

Vielä joitain kuvia ritarilinnan raunioilta;

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******

 

 

Viljandissa käydessä kannattaa ehdottomasti poiketa tutustumassa Kalparitarien Veljeskunnan rakentaman ritarilinnan raunioihin.

Jos samaan aikaan raunioilla on menossa jokin kulttuuritapahtuma, niin linnakokemus vain paranee!

 

 

-Esko Erkkilä-

Olutsveren kartanoon saatiin sähköt ensimmäisenä paikkana koko Baltiassa

Torstai 22.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Viron kartanomatkamme toinen kohde oli Olutsveren kartano Viljandinmaalla.

 

Tallinnasta on Olutsvereen matkaa 142 kilometriä.

 

 

 

 

Kartanossa toimii peruskoulu sekä Olutsveren Palvelu- ja Maatalouskoulu eli Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskool.

 

Kartano on Viron valtion omistuksessa, mutta oli mielenkiintoista kuulla, että Norja on vahvasti tukenut kartanon opetustoimintaa.

 

 

 

 

Kartanoa esitteli meille hyvällä suomenkielellä ja iloisella tavallaan Elvira Grosberg, joka kertoi omaavansa kartanossa emännän roolin sekä tyttöjen opettajana toimimisen.

 

 

*******

 

 

Kartanossa opiskellaan mm. maanviljelijöiksi, kokeiksi sekä elintarviketeollisuuden monipuolisiksi taitajiksi.

 

Lehmiä kartanossa ei ole, mutta hevosia on peräti 12, muutama poni, vuohia sekä lampaita – kartanossa on myös mehiläisiä.

 

Olutsveren kartanon pinta-ala on 800 hehtaaria ja siitä on peltoa 160 hehtaaria.

 

Ruis on kartanon tärkein viljalaji ja sen lisäksi viljellään vehnää, speltti-vehnää, ohraa, kauraa, rapsia, perunaa sekä juureksia.

 

Hehtaarisadot ovat hyviä, sillä viime vuonna rukiin ja vehnän satotaso oli 7,8 tonnia per hehtaari ja rapsia tuli 4.000 kiloa hehtaarilta.

 

Kartano työllistää 70 ihmistä.

 

 

********

 

Kartanon historia on värikäs ja siitä kertoo mm. se, että eräällä entisaikojen kartanonomistajalla oli 6 lasta vaimonsa kanssa ja niiden lisäksi 13 avioliiton ulkopuolista lasta!

 

Kartanon salongeissa oli seinillä useita muotokuvia ja kysyinkin, että onko muotokuvissa tämä ihmemies, mutta Elvira-emäntä kertoi, että hänestä ei ole muotokuvaa kartanossa.

 

 

********

 

 

Olutsveren kartanolla on hyvät nettisivut ja ne löytyvät googlaten:

”Olutsvere möis”.

 

********

 

Muutamia kuvia kartanosta, sen sisätiloista ja puutarhasta:

 

 

 

 

Kartanon eteishallin matot ovat Viron parlamentin entisiä mattoja.

 

 

 

 

 

 

 

 

Pitihän kartanon tuoleja kokeilla!

 

 

 

 

********

 

 

 

 

 

 

 

 

*******

 

 

 

 

Olutsveren kartanon tähän rakennukseen on aikoinaan saatu sähköt ensimmäisenä koko Baltiassa!

 

 

*******

 

Suosittelen Olutsveren kartanon ottamista Viron matkojenne ohjelmaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhteinen Tampere - näköalaton kaupunki?

Maanantai 19.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Tämän jutun otsikko on valitettavan tosi muunnos Tampereen kaupunkistrategialuonnoksesta, joka tänään esitellään Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

 

Virkahenkilöiden laatimassa luonnoksessa on hyvää ja hyväksyttävää sen tekninen rakenne, sillä siinä esitetään aihepiirikohtaisesti Tampereen kaupungin strategiset painotukset vuonna 2025 ja tavoitteet vuosille 2014 – 2017.

 

Tekniseen oikeaoppisuuteen kuuluu se, että näiden lisäksi samalla A4-sivulla on aihepiirikohtaisesti lueteltu ne mittarit, joilla vuosien 2014 – 2017 onnistumista tarkastellaan.

 

******

 

Strategialuonnoksen positiiviset piirteet rajoittuvatkin teelmäksen tekniseen rakenteeseen, sillä asiakirjan tekstisisältö on paljolti tyhjän puhumista.

 

******

 

Olen työurani aikana saanut muutamankin kerran olla osallisena yrityksen strategian päivitysprosessissa – pienenä tekijänä, mutta osallisena kuitenkin.

 

En ole milloinkaan kuullut tai nähnyt näin hölynpölyä ja kevyttä asioiden käsittelyä täynnä olevaa strategialuonnosta, kuin tänään Tampereen kaupunginvaltuutetuille esitetään hyväksyttäväksi!

 

On kuitenkin epärealistista kuvitella, että tänään tapahtuvassa valtuustokäsittelyssä tultaisiin muuttamaan virkahenkilöiden, pormestarin ja apulaispormestareiden sekä johtavien viranhaltijoiden laatimasta strategialuonnoksesta pilkkuakaan. Valitettavaa, mutta totta!

 

******

 

Strategiset painotukset voisivat vallan hyvin olla noin yleisluonteisia, kuin tänään kaupunginvaltuustolle esitettävässä asiakirjassa kerrotaan.

 

Homma menee pieleen – ja pahasti -, kun tavoitteissa vuosille 2014 – 2017 esitetään samanlaista tyhjänpäiväistä soopaa, kuin kohdassa ”Strategiset painotukset 2025”.

 

Peräänkuulutan konkreettisia toimenpiteitä, jotta asetettuihin strategisiin tavoitteisiin päästäisiin.

 

******

 

Asiakirjaluonnoksesta löytyy ihan oikeitakin asioita:

 

Osiossa ” Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen” on ”Tavoitteet 2014 – 2017” kohdassa esitetty aivan tarkkojakin tavoitteita sekä niiden toteutumamittareita. Aivan kaikki ei ole siis niin hampaatonta, kuin Tampereen kaupunkistrategia-luonnoksessa noin yleisesti maalaillaan.

 

Annan ehdot Tampereen kaupunkistrategialuonnokselle ja valittelen, että kaupunginvaltuutetut joutuvat tänään hyväksymään täydellistä höttöä sisältävän asiakirjan lähivuosien ohjenuoraksi.

 

Tästä ei Tampereelle hyvää seuraa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos Tampereen välttämättä halutaan velkaantuvan, miksi sen pitää tapahtua Rantaväylän tunnelin vuoksi?

Sunnuntai 18.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain muutama päivä sitten olla paikalla erikoisessa tilaisuudessa, kun Tampereen korkein luottamushenkilö ja kaksi johtavaa virkahenkilöä yrittivät perustella luottamushenkilöille, että kuinka tärkeää ja kuinka vaihtoehdotonta on tukea Rantaväylän tunnelin rakentamista.

 

Korkeimman luottamushenkilön puolustamiseksi on toki todettava, että hän kahteenkin kertaan lyhyessä tervehdyksessään korosti, että jokainen päättää suhtautumisensa itse.

 

Rahoitusalan expertti lateli powerpoint-kuvia, joissa perusteltiin, että Rantaväylän tunnelin rahoitus on järjesteltävissä.

 

Tampereen kaupunki saa kuulemma helposti 100.000.000 euroa (= 100 M€) uutta pitkäaikaista lainaa ja sen lisäksi kaupunki saisi vielä 50.000.000 euroa (= 50 M€) Rantaväylän tunneliin rakennusaikaista lainaa!

 

Jos Tampereen kaupunki ottaisi uutta lainaa 130.000.000 euroa (=130 M€), niin silloin Tampereen kaupungin lainamäärä kohoaisi asukasta kohti rahoitusexpertin vakuuttelujen mukaan ”vain” 3.000 euroon per asukas.

 

Ihmettelen ylimmän luottamushenkilöjohdon ja johtavien rahoitusalan virkahenkilöiden kovaa halua kasvattaa Tampereen kaupungin lainamäärää Rantaväylän tunnelin rakentamisen vuoksi.

 

Jos Tampereen kaupungin lainamäärää on ”pakko” kasvattaa, niin miksi sitä ei tehdä parantamalla esimerkiksi ikääntyneiden, lapsiperheiden, vammaisten, työttömien, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja muiden yhteiskunnan vähempiosaisten olosuhteita? Miksi Tampereen lainataakkaa halutaan kasvattaa Rantaväylän tunnelin vuoksi?

 

Omaan nelikymmenvuotisen yritystaustan ja erityisesti työurani loppupuoliskolla sain jatkuvasti painiskella taloudellisten realiteettien puristuksessa.Talousasiat kohosivat työssäni työurani lopussa tärkeiksi, sillä jouduin asemaan, jossa piti vastata vastuualueeni taloudellisesta tuloksesta.

 

Velaksi elämiseen turvautuminen on yrityselämässä kauhistus, mutta sitä se ei näytä olevan kuntamaailmassa! Miksi näin on?

 

Vastaan itse ja totean, että talousasioiden holtiton hoitaminen kuntamaailmassa on hyväksyttyä, sillä päätöksentekijät eivät koskaan joudu siitä tilille – asukkaat ja veronmaksajat maksavat holtittoman elämän ja holtittomat päätökset.  

 

Mainitsemani erikoinen tilaisuus vahvisti käsitystäni, että Rantaväylän tunnelin rakentamiseen ei ole mitään tarvetta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onneksi Tavase on tipahtanut joukosta pois!

Lauantai 17.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ylin luottamushenkilöjohto ja pari johtavaa virkamiestä järjestivät alkuviikolla valtuustoryhmille ”opastustilaisuuden”, jossa kerrottiin, että miten pitää suhtautua Rantaväylän tunneliin.

 

Kukin valtuustoryhmä käsiteltiin erikseen – pienemmät valtuusryhmät käsiteltiin yhdessä ronttakaupalla.

 

On mielestäni kerrassaan sopimatonta ja nurinkurista, että virkahenkilöt patistavat luottamushenkilöitä päättämään virkahenkilöiden haluamalla tavalla. Onneksi ylin luottamushenkilö painotti pariinkin kertaan, että jokainen tekee oman päätöksensä.

 

Tilaisuus kallistui lopputulemaltaan Rantaväylän tunnelin osalta tukemaan niitä kielteisiä tuntemuksia, jotka ovat prosessin aikana vahvistuneet.

 

Junttaustilaisuuden positiivisin anti oli, kun totesimme, että Tavase on pudonnut pois Tampereen kaupungin suurinvestointien joukosta – järki on siis tältä osin voittamassa!

 

Tampereen kaupungin lähivuosien investointikohteeksi junttaajat mainitsivat seuraavat projektit:

 

• Rantaväylän tunneli
• Ratikka
• Jätevesien keskuspuhdistamo
• Energiahankkeet
• Uudet asuinalueet
• Pysäköintiratkaisut

 

Positiivista listauksessa on se, että junttaporukka ei maininnut Tampereen lähivuosien investointikohteena tekopohjavesiprojekti Tavasea!

 

Tampereen päätöksentekoprosessi on nyt siis jopa virkahenkilöiden osalta päätynyt siihen, että Tavase-hanke tullaan kuoppaamaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Meitä yritetään höynäyttää!

Perjantai 16.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Kaikki muistamme, kun kotona leivottiin pullaa, piparkakkuja ja aikaisemmin myös kunnon ruisleipää.

 

Kotileivonnassa syntyvä hajunautinto on vailla vertaa – se saa veden herahtamaan kielelle.

 

Tätä ominaisuuttamme käyttävät hyväkseen kaikenmaailman lind´it ja yhä lisääntyvässä määrin myös muut päivittäistavarakaupat.

 

Kyseessä on myymälöiden paistopisteet, joissa vain paistetaan muualla valmistetusta taikinasta valmistetut raa´at leivonnaiset.

 

Moni kuluttaja luulee, että myymälän paistopisteestä hankittu tuote on alusta alkaen valmistettu kyseisessä myymälässä.

 

Näin ei kuitenkaan ole, vaan valmis taikina on tullut paistopisteelle useimmiten ulkomailta. Toki kotimaisiakin taikinantoimittajia on olemassa.

 

Kotimaisten elintarvikkeiden hyvä imago ja korkea laatu sekä kuluttajien halu tietää ostamiensa tuotteiden alkuperä ovat vaikuttaneet siihen, että myymälöiden paistopisteissä yleensä kerrotaan taikinan alkuperä.

 

Kuluttajien pitää yhä useammin tiedustella ostamiensa elintarvikkeiden alkuperää.

 

Alkuperän kyseleminen on hyvä keino ehkäistä päivittäistavarakaupan pyrkimykset antaa myymistään elintarvikkeista sellainen kuva, jota ne eivät ansaitse!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vasemmistoliittolainen liikenneministeri Merja Kyllönen alueellistaa valtion toimintoja Helsinkiin ja Viroon!

Torstai 15.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Valtiovarainministeriön nettisivuilla todetaan alueellistamisesta näin:

 

”Alueellistamisella tarkoitetaan valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.”

 

Samainen tietolähde toteaa alueellistamisen tavoitteista seuraavaa:

 

”Alueellistamisen tavoitteista säädetään alueellistamislaissa.

Tavoitteena on

• turvata valtion tehtävien tuloksellista hoitamista ja työvoiman saantia valtion tehtäviin,
• edistää maan tasapainoista alueellista kehitystä; sekä
• tukea työllisyyttä maan eri osissa.”

 

Kaiken pitäisi siis olla kunnossa, mutta nyt värikkäästä kielenkäytöstään tunnetun liikenneministeri Merja Kyllösen ”peukalon alla” oleva Finavia Oyj toteuttaa alueellistamista perin oudosti.

 

Finavia ilmoitti maanantaina 12.8.2013, että Tampereella Aitovuoressa sijaitsevat aluelennonjohtopalvelut siirrettäneen Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

 

Aluelennonjohdolla on tärkeä osuus lentotuvallisuuden varmistamisessa, sillä Aitovuoresta valvotaan kaikkia Suomen ylilentoja ja sen lisäksi sieltä valvotaan lentoliikenteen sujumista Suomen kaikkien 25 lentoaseman välillä.

 

 

Mutta ei tässä vielä kaikki!

 

 

Liikenneministeri Merja Kyllösen (vasemmistoliitto) vastuulle kuuluva Finavia Oyj ilmoitti aluelennonjohtoon liittyvistä järjestelyistä kertoessaan, että se tutkii mahdollisuuksia ulkoistaa lennonneuvontapalvelut Viroon!

 

 

Kerrassaan luovaa alueellistamista!

 

 

Lennonneuvontapalvelut ovat lentoliikenteen sujumisen ja lentoturvallisuuden kannalta elintärkeä toiminto, sillä niillä palvellaan lentoyhtiöitä ja lentäjiä heidän operatiivisessa toiminnassaan. Lentosään kertominen ja reittiselostukset ovat sitä toimintaa, jota lennonneuvontapalvelut tarjoavat.

 

 

********

 

 

Julkisuudessa kerrotaan, että ministeri Kyllösen vastuualueelle kuuluvan Finavia Oyj:n toimet ovat tulleet liikenneministerille ”puun takaa”.

 

Tuntuu suorastaan pelottavalta, että lentoliikenteestä ja sen turvallisuudesta vastaavalla ministerillä ei ole tietoa hän vastuualueensa eräästä tärkeimmästä seikasta.

 

Ihmettelen myös sitä, että Kataisen-Urpilaisen hallitus on nyt romuttamassa Matti Vanhasen hallitusten ja Mari Kiviniemen hallituksen aikana liikkeelle lähtenyttä alueellistamista.

 

Kataisen hallituksen alueellistamisen ”miedontamista” saattoi kyllä jo odottaakin, sillä Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa siitä todetaan näin:

 

”Valtion toimintojen alueellistamisen tulokset ja menettelytavat selvitetään ja sen pohjalta jatketaan alueellistamista; sekä valtion toimintojen alueellistamisen laatua ja kustannustehokkuutta arvioidaan.”

Ainakin näin jälkikäteen on helppo huomata, että jo hallitusohjelmaan on kirjattu se, jota Kataisen-Urpilaisen hallitus on johdonmukaisesti noudattanut eli maakuntien kurjistaminen ja heikompien alueiden lyömistä!

 

 

********

 

Toivoa sopii, että nyt kun Finavia Oyj:n suunnitelmat on saatu ”puun takaa” myös liikenneministeri Merja Kyllösen tietoon, hän menettelee Finavia Oyj:n suunnitelmien kanssa samoin kuin hän menetteli ns. Kyllösen giljotiinilistan paljastuttua.

 

Giljotiinilistahan koski Valtatie 8:n uudistamistöiden jäädyttämistä Turun ja Porin välillä.

 

Listan tultua julkisuuteen Kyllönen lupasi näin:

 

”Kun saan sen käsiini, revin sen tuhanneksi kappaleeksi. Varmuuden vuoksi vielä poltan sen.”

 

 

-Esko Erkkilä-

Jussi Mäntysen Hirvi-veistoksen alkuperäinen pronssivalos seisoo ylväänä Viipurissa

Tiistai 13.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun 7. päivänä iltakävelymme pääkohteena Viipurissa oli tutustua Jussi Mäntysen Hirvi-veistokseen.

 

Mielestäni se on Alpo Sailon vuonna 1935 Sortavalassa paljastetun ”Runonlaulaja”-patsaan ohella merkittävin suomalainen veistos, joka on jäänyt Neuvostoliiton ja myöhemmin siis Venäjän haltuun.

 

 

 

 

Jussi Mäntysen vuonna 1928 Viipurin Torkkelinpuistossa paljastettu taideteos kuvaa nelimetrisessä komeudessaan uroshirveä.

 

 

Hirvi-veistos on monien suomalaisten pääkohde, kun he käyvät Viipurissa.

 

 

 

 

 

Halusin, että sukulaismieheni ikuistaisi minut Hirvi-veistoksen äärellä.

Valitan, että pukeutumiseni ei ole riittävän kunnioittava tähän tilaisuuteen.

 

***** 

 

Minulle oli yllätys, että Hirvi-veistoksen kopiota on paljastettu vuonna 1955 Lahdessa Erkonpuistossa, vuonna 1969 Turussa Kupiittaanpuistossa ja vielä vuonna 1972 Helsingissä Luonnontieteellisen museon edessä.

 

Minusta ainoa oikea Hirvi-veistos sijaitsee Viipurissa. Näin siitä huolimatta, että Viipuri on sodassa menetetty viholliselle.

 

 

 

Hirvi-veistos sijaitsee Torkkelinpuistossa Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin kirjastotalon vieressä. Kirjastotalo on nyt pressujen ympäröimä kunnostustöiden vuoksi ja sinne ei ole mahdollisuutta päästä tutustumaan.

 

 

 

 

 

Lähellä Hirvi-veistosta on Yrjö Liipolan vuonna 1932 veistämä ”Metsänpoika” –teos.

 

Yrjö Liipolalla on useita veistoksi mm. Tampereella ja Metsänpojan ohella hänen yksi merkittävimmistä teoksistaan on Suomen Vapaudenpatsas Vaasassa.

 

Suomen Vapaudenpatsas sijaitsee Vaasan Kauppatorilla ja ajatus patsaan saamisesta Vaasaan syntyi Vapaussodan ylipäällikön C.G. E. Mannerheimin esikunnasta.

 

Viipurissa sijaitseva Metsänpoika kuuluu Yrjö Liipolan parhaimpiin töihin.

 

 

On mielestäni paikallaan, että Viipurissa suomalaiset käyvät Jussi Mäntysen Hirvi-patsaalla sekä Yrjö Liipolan Metsänpoika-patsaalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kyllä se kuulee suomen kielen, joka ymmärtää kaikkein mielen"

Maanantai 12.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Otsikon sanat ovat Mikael Agricolan Rukouskirjan esipuheesta vuodelta 1544.

 

 

 

 

 

Ne ovat kirjoitettuna myös siinä Agricolan patsaan jalustassa, joka sijaitsee Viipurissa Pietari-Paavali kirkon edustalla.

 

Katselimme patsasta heinäkuun alussa sukulaismiehen kanssa, kun olimme iltakävelyllä Viipurissa.

 

 

 

Tässä otsikon sanat Agricolan patsaan jalustassa.

 

 

Patsas on kopio siitä Emil Wikströmin veistämästä patsaasta, joka asetettiin Viipurin tuomiokirkon edustalle vuonna 1908.

Nykyinen patsas on paljastettu vuonna 2009.

Tämän patsaan jalusta on veistetty Antreassa eli nykyisessä Kamenogorskissa.

 

 

 

 

 

Patsaan kauluskivenä on alkuperäinen, osin vaurioitunut Emil Wikströmin suunnittelema kivi.

 

 

 

 

Patsaassa lukee suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi ”Autuaita ovat rauhantekijät”

 

 

Mikael Agricolan patsas sopii hyvin Viipuriin, sillä hänen todennäköinen hautapaikkansa on Viipurin vanhassa tuomiokirkossa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Iltakävelyllä Viipurissa

Sunnuntai 11.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Saavuimme taannoisen Venäjän-matkamme viimeiseen kohteeseen Viipuriin heinäkuun 7. päivänä.

 

Olen monesti ollut mukana Viipurissa läpiajomatkalla, mutta perusteellisemmasta Viipurin vierailustani on kulunut paljon aikaa, sillä se tapahtui jo vuonna 1985.

 

Majoituimme hotelliin ja päivällisen jälkeen lähdimme sukulaismiehen kanssa iltakävelylle kaupungille.

 

 

Kuljimme Salakkalahden rantoja,…

 

 

 

 

 

…ja ohitimme hotelli Druzhban Salakkalahden toisella puolella.

 

 

 

 

Vielä katse Salakkalahden pohjukkaan…

 

 

 

 

 

…ja samasta paikasta otettu tunnelmakuva Viipurin linnasta.

 

 

 

 

 

Pyöreä torni,…

 

 

 

 

…kauppahalli…

 

 

 

 

…ja vuonna 2009 avattu Victoria hotelli kauppatorin laidalla.

 

 

 

Vuonna 1293 Viipurin perustaneen Ruotsin marskin Tyrgils Knutssonin eli Torkkeli Knuutinpojan patsas…

 

 

 

 

 

…on vuonna 1993 palautettu hänen nimeään kantaneelle torille.

 

 

 

 

 

Viipurin tunnetuin nähtävyys on vanhan tuomiokirkon kellotorni.

 

 

 

 

 

Oli miellyttävä yllätys, kun huomasimme, että rujosta ulkonäöstään huolimatta kellotornista kuuluivat kaupungin ylle kiirineet kellonlyönnit tasa- ja puolitunteina. 

Olen luullut, että kellotorni on mykkä, mutta näin ei olekaan!

Lähes pelästyimme, kun iltayhdeksältä olimme kellotornin äärellä ja kellot alkoivat soida!

 

 

 

Iltakävelymme jatkui, mutta siitä myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sakkolan Kiviniemeen tutustumiseen kannattaisi varata aikaa tunnin verran!

Perjantai 9.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa toteutetulla Venäjän matkallamme pysähdyimme nopeasti myös Sakkolan Kiviniemessä.

 

Kiviniemi on sotahistoriallisesti merkittävä paikka, mutta se on merkittävä paikka myös matkailullisesti.

 

Olen saanut poiketa Kiviniemessä usein, mutta viimeisimmästä poikkeamisesta on ehtinyt kulua jo nelisen vuotta. Kerroin siitä aikoinaan näillä sivuilla ja silloinen juttuni löytyy googlaamalla vaikkapa näin: ”Esko Erkkilä Losevo”.

 

Kiviniemessä eli venäläisittäin Losevossa, järjestettiin Moskovan olympialaisten koskimelonnat – koskimelonta oli silloin näytöslajina olympialaisissa.

 

 

 

Kiviniemi on vilkas paikka ja ”kylänraitille” merkityt suojatiet eivät tuo jalankulkijoille mitään suojaa.

 

 

 

 

Vuoksen partaalla sijaitseva market tarjoaa monenlaisia tuotteita ostettavaksi.

Kannattaa kuitenkin poiketa hieman marketista etäämmällä sijaitsevissa kaupoissa, sillä asiointi niissä on aina pienoinen elämys.

 

 

 

 

Marketista satakunta metriä Käkisalmen suuntaan sijaitsee kalankasvattaja ”Igor`n” kalanmyyntipiste, jonka pihalla olevassa altaassa ui eläviä kaloja.

Ainakin neljä vuotta sitten ne oli ruokittu Rehuraisio Oy:n valmistamilla kalanrehuilla.

 

 

 

 

Kalanmyyntipisteessä on kattava tarjonta savustettuja kaloja.

 

 

 

 

Kelpaa näistä valita!

 

 

 

 

 

Suoritin tältä nuorekkaalta mummulta ostoksina valkosipuleita, jotka – yllätys, yllätys – pääsevät syksyn aikana kasvamaan ensi vuoden valkosipuleita mökkitontillamme.

 

Valkosipuleiden lisäksi ostin mummulta myös pari aitoa venäläistä hapankurkkua. Maittavia olivat, sillä niiden valmistusliemessä ei oltu säästelty valkosipuleita!

 

Nämä kauppa- ja makuhetket ovat Venäjällä matkustamisen helmiä!

 

 

 

 

Vartin pysähdyksen jälkeen matkamme jatkui Vuoksen yli kohti uusia seikkailuja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereella Laukontori on kauppapaikkana jäänyt jälkeen Tammelantorista

Torstai 8.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Jouduin asioiden hoitamisen takia eilen käymään mökkimaailmasta kivikylässä eli Tampereella ja kun aikaa oli, niin poikkesin aamutuimaan ”auditoimassa” Tammelantorin ja Laukontorin.

 

Olen antanut kertoa itselleni, että Laukontori on kauppapaikkana hiipunut ja vastaavasti Tammelantori on puolestaan vilkas kauppa- sekä tapahtumapaikka.

 

Totesin, että näin on käynyt.

 

Tarkoitukseni oli torikierroksilla kartoittaa vihannesten sekä marjojen laatu- ja hintatilannetta, jotta osaa antaa oikean arvon omille viljelyksilleen ja niiltä saatavalle sadolle.

 

Tässä ”auditointiraporttini” pienen kuvakimaran muodossa:

 

 

Aluksi Tammelantori

 

 

Mustikkaa oli tarjolla runsaasti.

Tässä esimerkkinä thaimyyjien mustikkatarjontaa. Selvennyksenä myyntipöydällä oli kyltti: ”Itsepoimittua”.

 

On mielestäni positiivista, kun iloiset thaipoimijat itse tarjoavat suomalaisista metsistä poimimaansa mustikkaa suoraan kuluttajille!

 

 

 

 

Pensasmustikan satoaika on alkanut ja tutkailin suurella mielenkiinnolla sen hintatasoa.

 

 

 

 

Olen suuri sipulinystävä ja pidän kovasti punasipulista.

Tällä myyjällä oli hyvinkasvaneita punasipuleita – ne olivat lähes samaa kokoluokkaa kuin meidän pellolla kasvavat nyt ovat!

Nämä punasipulit maksoivat 2 €/nippu ja nipussa taisi olla kolme tai neljä punasipulia – halvalla menevät!

 

 

 

 

Vieressä oli tavallista sipulia ja silläkin oli hintana sama edullinen hinta.

Sipulinviljelyllä ei pääse rikastumaan.

 

 

 

 

Kotimaisen kukkakaalin hintataso oli viljelijän näkökulmasta yllättävänkin korkea.

Nyt osaan antaa oikean arvon omille kukkakaaleille!

 

 

 

 

Eurajokisen Janne Jaakkolan ”perunabaarin” hinnoissa näkyi Siikli-perunan arvostus. Timoa sai eurolla, kun Siikli maksoi tuplasti.

Timolla on kuitenkin oma paikkansa suomalaisessa perunapaletissa, sillä se varttuu korjuukokoon ensimmäisenä!

 

 

 

 

 

Avomaan kurkku on säilyttänyt mukavasti hintatasonsa, vaikka sitä on näillä säillä tulossa markkinoille runsaasti.

 

 

 

 

 

Tammelantori oli jo aamutuimaan suosittu kahvittelupaikka ja…

 

 

 

 

 

…myös kirpputorimyyjät toivat eloa torielämään.

 

 

Ja sitten muutama kuva Laukontorilta:

 

 

 

 

Avomaan kurkkujen hintataso oli alhaisempi ja paprikoiden puolestaan korkeampi kuin Tammelantorilla.

 

 

 

 

Kesäkurpitsat olivat pienikokoisia, sillä ainakin meillä niiden annetaan kasvaa suuremmiksi.

 

 

 

 

Eniten halusin nähdä papujen hintatasoa. Tammelantorilla niitä ei ollut tarjolla kenelläkään, mutta Laukontorilla eräällä myyjällä oli tarjolla vihreitä papuja.

Tammelantorilla ainakin yksi myyjä kertoi, että kuluttajat eivät osaa kysyä papuja. Laukontorilla tämä ainoa papujenmyyjä puolestaan kertoi myyvänsä niitä useita laatikollasia päivässä!

Hintataso oli yllättävän korkea, sillä ainakin meille on tulossa todella runsas sato jos yöpakkaset eivät tule vielä pariin viikkoon.

Meillä on muuta rivimetri kasvamassa vihreitä papuja, mutta keltaisia vahapapuja kasvamassa taitaa olla yli sata rivimetriä. Kukahan nekin ehtii poimimaan ja laittamaan pakastuskuntoon?

 

 

 

 

 

Tässä oli hyvälaatuisia kukkakaaleja, mutta yleispiirteenä havaitsin sen, että vihannesten laatutaso on Tammelantorilla korkeampi kuin Laukontorilla.

 

 

Miksi Laukontorin suosio kauppapaikkana on hiipunut?

 

 

Kysyin asiaa yhdeltä myyjältä ja hänen mukaansa Laukontorin myyjät ovat välittäjiä eli he myyvät eri tuottajien tuottamia tuotteita, kun Tammelantorin myyjät ovat puolestaan omien tuotteidensa myyjiä!

 

En tiedä, että onko asia näin, mutta jos se on näin, niin mieluummin minä ja varmaan moni muukin haluaa ostaa torivihannekset suoraan tuottajalta!

 

Onko tässä syy Laukontorin suosion laskemiseen?

 

 

 

-Esko Erkkilä-