Tampereen kaupungin Palveluliikenne ansaitsee kiitoksen

Maanantai 14.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Mielelläni poikkean tavanomaisesta linjastani eli jonkin epäkohdan arvostelemisesta, kun nyt kerron Tampereen kaupungin Palveluliikenteestä.

 

Tampereen Palveluliikenne palvelee erityisesti ikäihmisiä, liikuntaesteisiä ja pyörätuolilla liikkuvia.

 

 

 

Tampereen Palveluliikenne hoidetaan pikkubusseilla, joista tässä eräs niistä eli linjalla 11 kulkeva.

 

 

 

Palveluliikenne kattaa koko ydinkaupungin, sillä palvelubussilinjoja on kaikkiaan 16.

 

Linjat 6, 11 ja 13 toimivat linjamaisesti, mutta pieniä poikkeuksia asiakkaiden toivomusten mukaan on niilläkin mahdollista tehdä.

 

Palveluliikenne toimii pääasiassa kutsuperiaatteella, sillä matka tilataan soittamalla bussin numeroon. Esimerkiksi Palokallion, Peltolammin ja Multisillan aluetta palvelevan palvelubussin puhelinnumero on 050-531 7244.

 

Palvelubusseilla on kaupungilla tiettyjä aikataulupisteitä, joista lähtöajat ovat kiinteitä.

 

Palveluliikenteessä matkan hinta on sama kuin kaupungin busseissa ja matkan voi maksaa joko Tampereen kaupungin matkakortilla tai käteisellä.

 

Palvelubussit liikennöivät maanantaista perjantaihin pääsääntöisesti klo 8.30 – 14.30.

 

 

 

Myös Lempäälässä on vastaavaa palvelutoimintaa. 

Tässä kuvassa eräs Lempäälän palvelubusseista pysähtyneenä Koivistonkylän Prisman luona Tampereella.

 

 

 

En ole vielä tarvinnut palvelubusseja, mutta olen seurannut matkustajien asettautumista palvelubussin kyytiin. 

Niissä Tampereen palvelubusseissa joita olen seurannut, ostokset pitää tunkea matkustajaosaston lattialle ja matkustajien syliin. 

Ainakin siinä Lempäälän palvelubussissa, josta tässä kuva, ostosongelma on ratkaistu sillä, että palvelubussin takana on erillinen tila matkustajien ostoksille.

Tuntumani Tampereen kaupungin Palveluliikenteeseen perustuu vain sivustakatsojan rooliin ja niihin asiakkaiden kommentteihin, jotka ovat kantautuneet korviini. Niiden perusteella uskallan sanoa, että palvelubussien kuljettajiksi on seuloutunut taksin- ja bussinkuljettajien aatelia - on kerrassaan ollut hienoa seurata sitä huolenpitoa, jota palvelubussien käyttäjät kuljettajilta saavat.

 

Vaikka tämä juttuni huokuukin tyytyväisyyttä Tampereen kaupungin Palveluliikenteelle, on sen verran todettava kehityskohteena, että seuraavissa kilpailutuksissa palvelubusseihin vaadittaisiin Lempäälän bussien tapaan erilliset tilat matkustajien ostoksille!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Talonrakentaja" ei tiedä, että onko hän rivitalo- vai kerrostalotyömaalla!

Sunnuntai 13.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Ei ole yllätys, että Kataisen hallituksen kunta- sekä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus ovat ajautumassa täydelliseen umpikujaan.

 

Sote-uudistusta valmistelevan palvelutyöryhmän varapuheenjohtajana toiminut STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee totesi TV-haastattelussa osuvasti ja paljastavasti, että...

...työryhmä ei tiennyt, onko se rakentamassa rivitaloa vai kerrostaloa ja miten eri huoneet kokonaisuuteen rakentuvat!

 

Totuudenmukaista puhetta pääministeri Jyrki Kataisen puoluetoverilta!

 

Palvelutyöryhmän raportti ilmestyi nettiin 11.1.2013. Monet ihmettelivät, että työryhmän työn tuloksia ei julkistettu vaikkapa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

 

Silmäilin 42-sivuisen loppuraportin läpi ja huomasin, että eipä raportissa ole mitään julkistettavan arvoista.

 

Työryhmä oli kokoonpanoltaan todellinen mammuttiryhmä. Nimien luetteleminen on turhaa, mutta työryhmästä kertoo jotain vaikkapa se, että sen sihteeristö oli jo alussa 11-jäseninen ja sitä täydennettiin ”työn” edetessä.

 

Nopean silmäilyn tuloksena kiinnitin huomiota Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtaja Marina Erholan eriävään mielipiteeseen, jossa lopuksi todettiin näin:

 

Jos edellytykset toimivan kokonaisuudistuksen läpiviemiselle tällä hetkellä puuttuvat, voi olla järkevämpää jatkovalmistella palvelurakenneuudistuksen sisältöä huolella ja jättää sen toteutus myöhempään ajankohtaan.

 

 

Erhola oli työryhmän jäsen ja samoin oli myös Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen, joka lausui työryhmän loppuraporttiin lisäämässään täydentävässä lausumassaan mm. näin:

 

Työryhmän työtä on vaikeuttanut myös se, että työtä sitovilla poliittisilla linjauksilla on rajattu eri vaihtoehtojen tarkastelua. Selvityshenkilöiden tehtävänä on nyt saada poliittisten kompromissien pohjalta syntyneistä linjauksista parissa kuukaudessa johdonmukaiselta näyttävä kokonaisuus.

 

 

Minusta Erholan eriävä mielipide ja Nenosen täydentävä lausuma todistavat, että palvelutyöryhmän työskentely on ollut yhtä tyhjän kanssa!

 

-Esko Erkkilä-

Terveysnysse syntyi asukasidean pohjalta

Lauantai 12.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on viime vuoden lokakuusta alkaen toiminut Terveysnysse.

 

Terveysnysse on pyörien päällä liikkuva sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvontapalvelu, joka liikkuu eri puolilla kaupunkia erillisen aikataulun puitteissa.

 

 

 

Terveysnysse on käytännössä Tampereen kaupunginkirjaston Netti-Nysse, jonka ”toimenkuva” muuttuu torstaisin ja perjantaisin pyörien päällä liikkuvaksi terveyspalvelukioskiksi.

 

Terveysnyssen reittiliikennöinti ulottuu eri puolille kaupunkia ja pysähdyspaikkoja on seuraavilla alueilla:

 

• Kaukajärvi
• Linnainmaa
• Lielahti
• Koivistonkylä
• Hervanta
• Tesoma

 

Reittiliikennöinnin lisäksi Terveysnysse palvelee tamperelaisia jokaisen kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 16.00 – 19.00 Keskustorilla.

 

Terveysnyssen palveluvalikoima tähtää ennaltaehkäisevään toimintaan terveys- ja sosiaalipalveluiden saralla.

 

Lainaan Terveysnyssen toiminnasta kertovaa Tampereen kaupungin informaatiota. Pätkä siitä kuuluu näin:

 

Terveysnyssessä on mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Paikalle voi tulla ilman ajanvarausta tai lähetettä.

 

Työntekijöinä on terveydenhoitaja, sosiaalialan ammattilainen ja mediasihteeri.

 

Terveydenhoitaja tukee elintapavalinnoissa, antaa tietoa terveyspalveluista ja ohjaa internetin terveystiedon lähteille.

Sosiaalialan ammattilaisen kanssa voi keskustella esimerkiksi toimeentuloon tai kulloiseenkin elämäntilanteisiin liittyvistä asioista. Hän neuvoo sosiaaliturvaan ja palvelujärjestelmään koskevissa kysymyksissä.

Mediasihteeri opastaa laaja-alaisesti internetin käytössä tiedonlähteenä.

 

Terveysnyssessä kävijä voi muun muassa mitata verenpaineensa, lainata liikuntavälineitä Kela-korttia vastaan sekä saada ravitsemusneuvontaa.

 

 

Olen saanut seurata Terveysnysse-projektia sen alusta alkaen, sillä idea Terveysnyssestä syntyi Alvari-toiminnassa.

Oli hupaisaa seurata, kun eräät kaupunkiorganisaation ”silmäätekevät” yrittivät omia Terveysnysse-ajatuksen omaksi ideakseen. Pari tiukkaa välihuutoa poliitikoille lopetti kuitenkin idean omimisen.

 

Terveysnysse-idean eräänä pontimena oli Ylöjärven kaupungin toteuttama Terveyskioski Kauppakeskus Elossa. Myös se, että Lahdessa on Terveyskioskit peräti kahdessa eri kauppakeskuksessa - Kauppakeskus Triossa ja Launeen Prismassa - oli eräänlainen esikuva Tampereen Terveysnysselle.

 

Terveysnysse jatkaa toimintaansa ainakin tämän vuoden loppuun saakka ja jatkosta päätetään sen jälkeen.

 

Toivottelen Terveysnysse-toiminnalle kaikkea menestystä, sillä sen ennaltaehkäisevä työ on kaikkien osapuolten näkökulmasta erittäin kannatettavaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Laatokan jäälle Talvisodassa sankarivainajana kaatunut Elias Simojoki oli mallina Tampereella sijaitsevalle Vapaudenpatsaalle

Torstai 10.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Hämeenpuistossa, lähellä Kirjastotalo Metsoa, sijaitsee Vapaudenpatsas.

 

Patsaaseen liittyy useita mielenkiintoisia taustatarinoita ja uskon, että useimmat tamperelaisetkaan eivät tunne niitä.

 

 

 

Tässä patsas talvisessa asussaan – vasemmalla näkyy pieni nurkka Kirjastotalo Metsosta.

 

Vapaudenpatsas on Vapaussodassa tapahtuneen Tampereen valtauksen muistomerkki ja sen vuoksi patsaan varhaishistoriaan liittyy monia ristiriitoja.

 

Patsas on kuvanveistäjä Viktor Janssonin käsialaa ja se on paljastettu vuonna 1921 eli kolme vuotta Vapaussodan päättymisen jälkeen. Patsaan suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1918.

 

Patsaan pysyminen nykyisellä paikallaan tarvitsi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen ja se saatiin vuonna 1923. KHO päätti, että patsas on ”lain suojeluksessa”.

 

Veistoksen mallina toimi Elias Simojoki, jonka sukunimi oli vuoteen 1926 saakka Simelius.

 

Simojoki oli IKL:n kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Koulutukseltaan Simojoki oli pappi.

 

Simojoki oli syntynyt 1899 Rautiossa – Rautio liittyi Kalajokeen vuonna 1973. Opin työvuosieni alkuvaiheessa tuntemaan Raution mukavaksi pitäjäksi. Nykyään Kalajoki ja sen myötä Rautio luetaan kuuluviksi Pohjois-Pohjanmaalle, mutta minun ajatusmaailmassani molemmat ovat yhä edelleen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevia paikkakuntia.

 

Elias Simojoki toimi Talvisodan aikana rykmentin pastorina JR39:ssä.

 

Suomalaiset saivat pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen Koirinojalle Pitkärannan ja Impilahden välille, jonne rintamalinjat vakiintuivat tammikuun 1940 aikana.

 

Rintamalinjojen väliin jäi haavoittunut hevonen, joka tuskissaan makasi Laatokan jäällä. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset yrittivät ampumalla lopettaa hevosen kärsimykset, mutta eivät onnistuneet.

 

Elias Simojoki meni kärsivän hevosen luo ja lopetti sen pistoolinlaukauksella. Sen jälkeen Neuvostoliiton sotilaat ampuivat Simojoen ja niin Kiuruveden papista tuli yksi Talvisotamme sankarivainajista.

 

 

 

 

Laatokan jäälle tammikuun 25. päivänä 1940 kaatunut Elias Simojoki on ollut mallina Tampereen Vapaudenpatsaan mieshahmolle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalajoen sataman menestyminen on malliesimerkki "maakuntasataman" hienosta etenemisestä

Keskiviikko 9.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen suurella mielihyvällä seurannut Kalajoen sataman tavaraliikenteen kehittymistä viime vuosina.

 

Minulla on sataman pärjäämisen seurantaan hyvä syy, sillä sain aikoinaan tehdä kiinteää ja tuloksekasta yhteistyötä Kalajoen sataman kanssa.

 

Kalajoen sataman kehitysluvut osoittavat, että ”maakuntasataman” merkitys on arvaamattoman suuri laajalle alueelle sen lähiympäristössä.

 

Suurten satamien rinnalla pienehkön sataman kehittäminen vaatii sen sijaintipaikkakunnan kunnallisilta päättäjiltä oikeaa asennetta oman satamansa kehittämiseen ja sitä, että sataman käytännön asioiden hoitoon on osattu valita oikeat henkilöt.

 

Kalajoella nämä molemmat seikat ovat kunnossa – Kalajoen kaupungin päättäjät omaavat näkemyksen, jolla satamaa kehitetään pohjoisen Keski-Pohjanmaan ja eteläisen Pohjois-Pohjanmaan etuja palvelevaksi portiksi alueen talouselämälle. Kun päättäjät ovat sen lisäksi osanneet valita pystyvät henkilöt vastaamaan käytännön toiminnasta, ovat edellytykset tuloksekkaalle toiminnalle olemassa.

 

Jaksan korostaa kuntapäättäjien eli luottamushenkilöiden ja kunnan virkamiesten roolia sataman kehittämisessä.

 

Kun sataman potentiaalinen asiakas näkee, että kuntapäättäjät ja virkamiehet aidosti panostavat yhteistoiminnan kehittämiseen, voi asiakas tehdä päätöksensä luottavaisin mielin.

 

Suuret kuntayksiköt leijuvat omissa korkeuksissaan ja uskovat, että asiakkaat kumartavat heitä. Näin ei ole tapahtunut esimerkkitapauksessasi Kalajoelle.

 

Monien mielestä kansanedustaja ja entinen ministeri Tapani Tölli on maamme paras kunta-asioiden asiantuntija.

 

Muistan, kun Tölli jossakin tilaisuudessa mainitsi, että jos Kalajoki ei olisi itsenäinen kunta, niin Kalajoen Hiekkasärkät eivät olisi se matkailukeskittymä kuin se nyt on.

 

Jotta kunta tai kaupunki pystyisi kehittymään – tai paremminkin sanoen, jotta sitä pystyttäisiin kehittämään – sen pitää olla sopivan kokoinen. Suurkunnissa asiat jäävät liian monesti oman onnensa nojaan.

 

Yritysten hankinta on mm. Tampereella jäänyt vaille huomiota.

 

Tampereella ei ole edes yritysasiamiestä eli henkilöä, jonka puoleen Tampereelle tuloaan suunnitteleva yritys voisi kääntyä. Kaupungin organisaatiossa on kyllä jos jonkinlaista johtajaa ja heillä ikiomia johtoryhmiä, mutta raaka työnteko eli yritysten hankkiminen kaupunkiin on unohtunut.

 

Peräänkuulutan suurkunnilta samanlaista intoa kehittää kunnan elinkeinoelämää kuin Kalajoella on tapahtunut.

 

Olkoon sanani ja kokemukseni myös opiksi niille ”kuntauudistajille” jotka nyt yrittävät epätoivon vimmalla kasvattaa Suomeen mammuttikuntia.

 

 

-Esko Erkkilä-

Palvelua, jota käytännössä ei saa, on turha mainostaa halvoilla hinnoilla

Sunnuntai 6.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomessa on kansalaisilla tarjottavan informaation mukaan ns. omalääkärisysteemi.

 

Omaan korvat, jotka on lääkärin toimenpiteillä puhdistettava muutaman kerran vuodessa. Toimenpide kestää kymmenen minuuttia, joten teknisesti sen suorittaminen on helppoa.

 

Korvani menivät taas kerran tukkoon ja yritin tukeutua julkisen terveydenhoidon palveluksiin.

 

Etsin netistä omalääkärini ja totesin, että hän on Ulla Wärri-Raiko –niminen lääkäri, jolla on vastaanotto Hatanpään terveysasemalla Tampereella.

 

Ajanvaraus omalääkärille on hoidettava puhelimella ja runsaan kymmenen minuutin jonotuksen jälkeen puheluuni vastattiinkin. Muistutan, että yritysmaailmassa tavoite on tavallisesti se, että puhelimen kolmanteen piraukseen vastataan!

 

Soittoni omalääkärin ajanvaraukseen tapahtui 2.1.2013 ja sieltä kerrottiin, että seuraava vapaa aika olisi 14.1.2013 eli vajaan kahden viikon kuluttua!

 

Puheluuni vastannut sairaanhoitaja kertoi, että maksu hoitokäynnistä olisi 12,00 €. Lisäksi hoituri kertoi, että maksu perittäisiin vuoden aikana vain kolmasti ja sen jälkeen tapahtuvat lääkärissäkäynnit olisivat ilmaisia.

 

On luonnollista, että en voinut vastaanottaa minulle tarjottua aikaa, sillä kahden viikon jakso ”umpikorvaisena” ei olisi ollut mahdollista.

 

Yhteiskunnassamme on paljon vialla, jos terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääseminen vaatii kahden viikon jonotuksen.

 

Hätäapuna tarjottu ensiapu Acutassa ei kiinnostanut, sillä nettitutkailun perusteella siellä hoidetaan ainoastaan niitä, joiden tulee saada hoito viimeistään vuorokauden kuluessa sairastumisesta ja hoidon viivästyminen voi aiheuttaa pysyvää terveydellistä haittaa tai joiden henki on uhattuna.

Acutan sulki pois vaihtoehtojen joukosta pois parin vuoden takainen kokemukseni Acutasta - jouduin odottamaan yli neljä tuntia Acutan odotustilassa pienen vaivani vuoksi.

Tukeuduin korvieni aukaisussa entiseen tapaan Mehiläisen palveluihin ja maksoin mielelläni 50,10 €, joka kymmenen minuutin hoitotoimenpiteestä veloitettiin.

 

Hoitopaikan valinnassa ei painanut mitään se, että Mehiläisen sanotaan kotiuttavan voittonsa jollakin veroparatiisisaarella sijaitsevalle emoyhtiölleen – minulle oli tärkeintä saada kunnon hoito ja nopeasti!

On vastuutonta, että julkisen terveydenhoidon palveluksia mainostetaan edullisiksi.

Mielestäni palvelua, jota ei käytännössä ole mahdollisuutta saada, ei pitäisi markkinoida halvan hinnan argumenteilla - ensin on luotava systeemi, että palvelut pelaavat!

 

-Esko Erkkilä-

Liittokansleri Konrad Adenauer on antanut lisänimen Mercedes-Benz´n loistoautomallille

Lauantai 5.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Angela Merkel on Saksan kahdeksas liittokansleri.

 

Hänen edeltäjänsä ovat Konrad Adenauer, Ludwig Erhard, Kurt Georg Kiesinger, Willy Brandt, Helmut Schmidt, Helmut Kohl ja Gerhard Schröder.

 

Politiikkaa seuraavat muistavat heidät kaikki.

 

Konrad Adenauer toimi Saksan ensimmäisenä liittokanslerina 1949 – 1963.

 

On luonnollista, että Saksan liittokanslerilla on runsaasti edustustehtäviä, joissa tarvitaan riittävän edustuksellista autoa.

 

Konrad Adenauer valitsi edustusautokseen Mercedes Benz 300 –sarjan auton. Adenauerilla oli virkakautenaan käytössään kaikkiaan kuusi Mercedeksen 300 –tyypin autoa. Hänen käytössään oli kyseisen mallin avoauto-, kovakatto- sekä landaulet –versioita.

 

Mercedes-Benz 300 "Adenauer" autoja valmistettiin vuosina 1951 – 1962 kaikkiaan 12.290 kappaletta. Muutama Adenauer-Mersu on päätynyt Suomeenkin.

 

 

 

 

Yksi liittokansleri Konrad Adenauerin käytössä olleista Mercedes Benz 300 –autoista on esillä Münchenissä Deutsches Museum Verkehrszentrum –museossa.

 

 

 

Auton vierellä olevassa esittelyssä kerrotaan kuvan kera, että liittokansleri Adenauer on auton kyydissä yhdessä Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerin kanssa. 

Kyseessä on Eisenhowerin vuonna 1959 Bonniin tekemä valtiovierailu. Saksa oli silloin jaettu ja sen pääkaupunki oli Bonn.

Kuvasta nähdään, että Adenauerin ja Eisenhowerin autoletkassa on toinenkin ”Adenauer Mersu”.

 

 

 

Tässä kuvasta ottamani lähikuva. Muistamme Eisenhowerin ja Adenauerin juuri tuollaisina!

 

Adenauer-Mersussa on paljon sellaisia hienouksia, joita ei silloin tavallisissa autoissa ollut. 

Huomiota kiinnittää, että tuulilasinpyyhkijät ovat tässä loistoautossa kuitenkin perin vaatimattomat.

 

 

Maailmanpolitiikkaan liittyvät pienet seikat ovat usein kiinnostavia.

 

Eräs sellainen on Saksan ensimmäisen liittokanslerin Konrad Adenauerin käytössä ollut Mercedes Benz 300 joka on nähtävänä Deutsches Museum Verkehrszentrum –museossa Münchenissä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö tukee Juha Sipilää, kun tämä toteaa, että hiekka valuu hallituksen tiimalasissa

Perjantai 4.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö piti syyskokouksensa 28.12.2012 ja antoi kokouksestaan seuraavan tiedonannon:

 

Tiedonanto oli julkaisuvapaa heti.

 

*************

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön vuosikokous pidettiin 28.12.2012 . Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Esko Erkkilä. Varapuheenjohtajana alkavalla kaudella toimii Antti Juva ja kunnallissihteerinä jatkaa Titta Mattila.

 

Kokouksessa Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö muistutti, että hallituksen virheellinen toiminta STX-telakan loistoristeilijätilauksessa merkitsee ongelmia myös Pirkanmaalle ja Tampereelle.

 

Telakan alihankkijoina olleet pirkanmaalaisyritykset ja niiden työntekijät joutuvat nyt omalta osaltaan toimimaan maksumiehinä hallituksen saamattomuudelle.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö tukee puheenjohtaja Juha Sipilän hallitukselle tekemää kysymystä; mitkä ovat ne teollisuus- ja yhteiskuntapolitiikan toimet, joilla hallitus aikoo viedä Suomen uudelleen kestävän kasvun ja hyvinvoinnin uralle?

 

Lisätietoja

 

Tampereen Keskustan kunnallisjärjestön pj. Esko Erkkilä  050 556 4878

ja varapj . Antti Juva p. 050 511 1716

 

**********

 

Emme tiedotetta laatiessamme osanneet aavistella, että STX-telakka joutuu näin nopeasti aloittamaan YT-neuvottelut Turun ja Rauman telakoillaan.

 

YT-neuvottelujen aloittaminen sai jopa elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren tunnustamaan, että loistoristeilijätilauksen lipuminen Ranskaan nopeutti YT-neuvottelujen aloittamista.

                                         

Kokoomusministerin herääminen karuun todellisuuteen tuli valitettavasti liian myöhään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Saksalaisten V2 -ohjus on esillä Deutsches Museum´ssa Münchenissä

Maanantai 31.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Saksan viimeinen toivo II maailmansodan loppunäytöksessä oli V2-ase, jolla yritettiin tuhota Lontoo sekä Antwerpen ja auttaa Saksa voittoon.

 

V2 oli maailman ensimmäinen ballistinen ohjus.

 

Aito V2 on esillä Deutsches Museum´ssa Münchenissä ja pääsin tutustumaan siihen kosketusetäisyydeltä taannoisella lomamatkallamme Müncheniin.

 

V2:n virallinen nimi oli Aggregat 4 ja sen vuoksi siitä kuuleekin joskus käytettävän nimeä A2.

 

 

 

V2 oli saksalaisella täsmällisyydellä kerrottuna pituudeltaan 14,036 metriä. 

Tässä kuvassa laukaisuasennossa oleva ohjus on kuvattuna alhaalta ylöspäin.

 

 

 

Ohjuksessa oli gyroskooppeihin perustuva ohjausjärjestelmä ja tässä kuvassa koskettelen juuri tätä ohjuksen osaa. 

V2:n taistelukärkenä oli ohjausjärjestelmän yläpuolella näkyvä osuus ja se sisälsi n. 1.000 kiloa amatoli -nimistä räjähdettä. Amatoli on trinitrotolueenin eli TNT:n ja ammoniumnitraatin seos. Sitä on helppo valmistaa ja sen vuoksi se oli hyvin tavallinen räjähde toisessa maailmansodassa.

 

 

 

Deutsches Museum´ssa oleva V2-ohjus on havainnollisuuden vuoksi avattu ja siksi nähdäänkin, että esim. ohjuksen ohjauksessa tarvittavat siipien säädöt tapahtuivat ketjuvälityksellä.

 

 

 

V2 oli nykyisten avaruusalusten rinnalla lilliputtikokoa. 

Museossa on V2:ta (kuvassa äärimmäisenä vasemmalla) verrattu myöhempiin Neuvostoliiton, USA:n sekä Venäjän lähettämiin avaruusaluksiin ja kokovertailussa nähdään V2:n lilliputtimaisuus.

 

 

 

Museossa on pienoismalli V2:n laukaisuasemasta.

 

Museossa pyöri non stop-esityksenä filmi, jossa SS-joukkojen Valtakunnanjohtaja Heinrich Himmler vierailee v. 1944 Peenemündessä, jossa sijaitsi natsi-Saksan asevoimien tutkimuskeskus Heeresversuchsstelle Peenemünde. Tutkimuskeskus oli V2-aseen keskeinen kehittelypaikka.

 

Filmillä ilmenee, että V2-aseen kehittely oli haastavaa hommaa. Nähdään, että yksi koelaukaisu päätyy läheiseen metsikköön ja eräs toinen laukaisu kaataa V2-ohjuksen jo laukaisualustalle.

 

Museossa pyörinyt filmi on kaikkien katseltavissa, jos googlaa vaikkapa näin: ”V2 Himmler”. 

Näin googlaten tulee ensimmäiseksi vaihtoehdoksi ”1944 Himmler Visiting Peenemunde in the Wrong Day...” – siitä vaan katselemaan V2- ohjuksen kehittelyä!

Filmiltä nähdään, että lähimetsikköön päätyneen ohjuksen taistelukärki ehti aktivoitua ja maahan osuesssaan ohjus aiheutti valtavan räjähdyksen.

Laukaisualustalle kaatuneen ohjuksen taistelukärki ei ehtinyt aktivoitua ja sen vuoksi kaatuminen aiheutti ainoastaan ohjuksen polttoaineen palamisen kaatumispaikalla, mutta ei taistelukärjen räjähdystä.

 

V2-ase on käsitteenä tuttu kaikille sotahistoriasta kiinnostuneille. Niitä ammuttiin matkaan koelaukaisujen lisäksi yhteensä 3.172 kappaletta.

Lasketaan, että V2-ohjusiskut aiheuttivat Lontoossa n. 7.000 ihmisen surman ja suuret aineelliset vahingot, mutta natsi-Saksan häviötä ne eivät pystyneet muuksi muuttamaan.

 

Kiitokset Deutsches Museum´lle, että V2-ohjukseen on mahdollisuus tutustua näin perusteellisesti museon päänäyttelyssä Münchenissä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Deutsches Museum Verkehrszentrum´ssa Münchenissä on kolme hallia täynnä mielenkiintoisia kuljetustekniikan välineitä menneiltä vuosikymmeniltä

Lauantai 29.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Münchenissä käydessä kannattaa poiketa Deutsches Museum´n sivumuseossa Deutsches Museum Verkehrszentrum´ssa tutustumassa kuljetustekniikkaan liittyviin menneiden aikojen kuljetusvälineisiin ja alan saavutuksiin.

 

Me teimme niin, kun olimme lähes viikon mittaisella lomamatkalla Münchenissä.

 

Museon osoite on Theresienhöhe 15 ja sinne kertyy kävellen matkaa Münchenin keskustasta vajaat kaksi kilometriä. U4- ja U5- linjojen pysäkki ”Schwanthalerhöhe” on museon lähipysäkki ja sieltä on kävelyosuuden opastus museolle.

 

 

Tässä kaksi innokasta suomalaista Münchenin matkaajaa ja kuvaaja kolmantena ovat menossa museoon 3.12.2012 klo 15.15. 

Näyttelyt suljettiin klo 17.00, mutta hyvin ehdimme tehdä pintapuolisen tutustumisen museon kaikkien kolmen hallin tarjontaan.

 

 

 

Museon pihalla on isokokoinen patsas hieman hitaammin liikkuvasta kulkijasta!

 

 

 

Museon ykköshallin teemana on kaupunkiliikenne ja tässä yleiskuva hallin tarjonnasta.

 

 

 

Vuonna 1982 valmistetulla taksi-Mersulla on takanaan 1.500.000 ajokilometriä.

 

 

 

Tämä kupla-Volkkari on valmistettu Mexicossa ja siellä se on myös toiminut taksina.

 

 

 

Trabant, …

 

 

 

…Wartburg ja…

 

 

 

…Ford Capri sekä…

 

 

 

…vuonna 1972 valmistettu NSU ovat saaneet arvoisensa paikan näyttelyhallissa.

 

 

 

Sata vuotta vanha Adler ja…

 

 

 

…vuonna 1932 valmistettu Mercedes-Benz 370 S ”Mannheim” Sportcabriolet ovat tämän osaston helmiä.

 

 

Kakkoshallin teemana on matkustaminen.

 

 

Heti kakkoshallin ovella ovat rinnakkain saksalainen veturi vuodelta 1912 ja nykyaikainen luotijuna.

 

 

 

Mercedes ”Simplex” vuodelta 1905, jonka huippunopeus on 60 kilometriä tunnissa.

 

 

Opel 4/12 PS ”Laubfroch” vuodelta 1924 taittoi tunnissa matkaa 65 kilometrin huippunopeudella.

 

 

 

Vaikka kyse onkin saksalaisesta museosta, niin ulkomaistakaan autonvalmistusta ei ole unohdettu.

 

 

 

Kolmoshallin teemana on liikkuminen ja siihen liittyvä teknologia.

 

 

Kierroksen alussa esitellään lumella ja jäällä tapahtuvan liikkumisen välineitä.

 

 

 

Tähän joukkoon ovat päässeet myös suomalaiset sukset vuodelta 1895 – melkoinen saavutus Suomelta!

 

 

 

Hallin varmaankin arvokkain esine on ensimmäinen bensiinikäyttöinen auto vuodelta 1886.

 

 

Auton esittelyteksti tässä.

 

 

Deutsches Museum Verkehrszentrum´ssa kannattaa käydä, jos haluaa tutustua yli 4.500 maaliikenteeseen liittyvään museoesineeseen.

 

Museon nettiesitteessä todetaan, että liikenne ja liikkuminen ovat tärkeimpiä perustuksia taloudessa ja yhteiskunnassa.

 

"Vain ne, jotka tietävät historiasta, voivat muovata tulevaisuutta tarkoituksella."

 

Taidatkos sen paremmin sanoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

BMW on merkittävä tekijä myös moottoripyörien enduro-maailmassa

Torstai 27.12.2012 - -Esko Erkkilä-

BMW-ryhmään kuuluu myös Husqvarna ja se merkitsee, että Husqvarnan moottoripyörät ovat hyvin esillä BMW Weltissä.

 

 

BMW:n Husqvarna-tallin kirkkain tähti on kaikkien aikojen enduro-historian paras kuljettaja suomalainen Juha Salminen.

 

Salminen siirtyi KLM:ltä BMW:n Husqvarna-talliin 4.11.2008.

 

Juha Salminen on saavuttanut lukemattomia enduron maailmanmestaruuksia ja häntä arvostetaan laajalti.

 

 

  

Juha Salmisen Husqvarna on esillä BMW Weltissä.

 

 

 

Pyörän takana on kuva Salmisen tiimin riemusta, kun päätähti on jälleen kerran voittanut maailmanmestaruuden.

 

 

  

Salmisen enduro-pyörän ”konehuone” näyttää tältä.

 

 

 

BMW Weltissä on kävijöiden viihdyttämiseksi erilaisia aktiviteetteja ja vierailumme aikana eräs moottoripyöräilijä päräytti koneensa käyntiin ja ajeli Weltin portaikoissa…

 

 

 

 

…ja vieraiden joukossa käytävillä.

 

 

 

BMW Weltissä vierailevat voivat ilmaiseksi kokeilla ajotaitojaan useissa ajosimulaattoreissa.

 

 

Ajosimulaattoreiden tilanteet on ohjelmoitu todellisia kilpa-ajotilanteita vastaaviksi.

 

Kokemuksemme perustella suosittelen, että BMW Weltissä ja BMW Museossa tapahtuvaan vierailuun kannattaa varata koko päivä!

Kun ohjelmaan ottaa tutustumisen myös Olympiakylän alueeseen, muodostuu siitä ohjelmaa koko pitkäksi päiväksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

BMW Welt - paikka, johon Münchenissä kannattaa tutustua

Keskiviikko 26.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Münchenin Olympiapuisto ja BMW Welt sijaitsevat samalla alueella ja sinne on hyvät joukkoliikenneyhteydet U-Bahnilla.

 

 

 

 

Tässä on kuvattuna Münchenin Schnellbahnnetz ja Olympiapuisto sekä BMW Welt sijoittuvat tässä verkostossa hieman keskiviivan vasemmalle puolelle lähelle kaavion ylälaitaa.

 

Kävimme molemmissa paikoissa joulukuun alussa. Tutustuimme Olympiapuistoon pintapuolisesti, mutta BMW Welt´iin tarkemmin.

 

 

 

Olympiapuiston käytävät ja kulkuväylät olivat joulukuisena pakkaspäivänä hiljaiset, mutta voi kuvitella sitä väenpaljoutta joka kesällä liikkuu näillä käytävillä.

 

 

 

Münchenin Olympiapuiston televisio- ja näkötorni hallitsee Olympiapuiston ilmettä.

 

 

 

Olympiapuiston vieressä sijaitsee BMW:n pääkonttori ja sen edessä näkyvä maljamainen BMW-museo. Ajanpuutteen vuoksi emme käyneet BMW-museossa.

 

 

 

BMW:n pääkonttorin ja BMW-museon vieressä sijaitsee BMW Welt - sen tarjontaan tutustuimme parin tunnin ajan. 

BMW Welt´iin ei ole pääsymaksua, mutta BMW Museoon on n. kymmenen euron suuruinen pääsymaksu.

 

 

 

BMW Welt´n peruskivi on muurattu heinäkuun 16. päivänä 2004. 

Se on valtava, tiimalasin muotoon suunniteltu 16.000 neliömetrin suuruinen futuristinen teräksestä ja lasista rakennettu nähtävyys. 

Rakennuksesta saa asiantuntijoiden mukaan kelluvan vaikutelman ja lasikatto tuo pilvet lähelle vierailijaa.

 

 

 

Näyttely- ja yleisötilat ovat useassa kerroksessa ja kaikki kertoo siitä, että BMW-konsernilla pyyhkii hyvin.

 

 

 

BMW Welt toimii BMW-konsernin maailmanlaajuisen myyntiorganisaation koulutus- ja palkintomatkakohteena. Saimme tästä vankan vinkin, sillä kuulimme koulutustilaisuuteen osallistuneiden myyntimiesten puhuvan mm. suomea.

 

BMW Weltin kongressitiloja käytetään myös suurten yleisötilaisuuksien ja konserttien järjestämiseen.

 

 BMW-ryhmään kuuluvat nykyisin myös Rolls Royce...

 

 

...ja Mini.

On selvää, että niiden molempien esittelyyn on varattu runsaasti tilaa BMW Weltistä.

 

 

”Tavallisia bemareita” BMW Weltissä on esillä kymmeniä eri malleja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************

BMW:llä on tarjottavanaan myös pienemmän kokoluokan ajoneuvoja!

 

 

Jatkan juttuani BMW Weltistä huomenissa - pysy saitilla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Glockenspiel -kellopelinäytös kuuluu tärkeimpiin nähtävyyksiin Münchenissä

Perjantai 21.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Münchenin keskus on Marienplatz-aukio, joka on kaupungin elämän keskipiste.

 

Paikalle pääsee helposti julkisilla kulkuvälineillä, mutta taannoisella Münchenin-matkallamme kävelimme joka kerta sinne ja sieltä takaisin. Matkaa hotellimme ja Marienplatzin välillä oli runsas kilometri.

 

 

 

Marienplatzin merkittävin nähtävyys on Neues Rathaus eli Uusi kaupungintalo.

Neues  Rathus on tyyliltään uusgoottilainen ja se on lajissaan Keski-Euroopan upeimpia rakennuksia.

 

 

 

Rakennuksen tornissa on Glockenspiel-kellopeli, joka täytyy jokaisen Münchenissä käyvän nähdä. 

Kellopelinäytökset alkavat päivittäin klo 11.00 ja 12.00 – maaliskuusta lokakuulle on myös iltapäivänäytös klo 17.00.

 

 

 

Katselimme ja kuuntelimme eräänä päivänä klo 12.00 alkaneen näytöksen.

 

 

 

 

Kellopelissä on kaksi osaa ja tässä molempien osien kellopelit ovat siinä asennossa, jossa ne "katselevat" kansaa silloin, kun näytös ei ole käynnissä.

 

 

 

 Kellopelin yläosan näytöksessä kerrotaan maailmankuulun Hofbräuhaus´n perustajan Baijerin herttuan Wilhelm V:n ja tämän vaimon Renate Lorrainen onnellisesta avioliitosta. Onnellisen avioliiton solmimisen kunniaksi näemme kellopelin yläosassa turnajaiset.

 

 

 

Turnajaisissa kohtaavat Baijerin valko-sininen ratsukko sekä Lothringen puna-valkoinen ratsukko. On luonnollista, että baijerilainen ratsukko voittaa taistelun.

 

 

Kellopelisoiton puolivälissä yläosan toiminta laantuu ja alaosassa alkaa puolestaan tapahtua.

 

 

 

Kyseessä on Schäfflertanz eli tynnyrintekijän tanssi.

 

 

 

Tynnyrintekijän tanssin alkuperä ajoittuu tarinan mukaan vuodelle 1517, jolloin tynnyrintekijät tanssivat kadulla fiktiivisen ruton jälkeen. 

Tynnyrintekijät halusivat tuoda eloa ruton runteleman kaupungin kaduille.

 

 

Münchenissä järjestetään todellinen Schäfflertanz –tapahtuma seitsemän vuoden välein. Silloin kansa ja tanssijat valtaavat Marienplatz-aukion sekä lähitienoot.

Tämä vuosi oli yksi seitsemästä vuodesta ja seuraavan kerran Marienplatz´lla tanssitaan tynnyritekijän tanssia vuonna 2019.

 

 

 

Neues Rathus´n tornissa nuket tanssivat tynnyrintekijän tanssia kuitenkin näin talvellakin kahdesti päivässä!

 

 

 

Neues Rathus´n tornikellon ehtiessä 11 minuuttia yli kahdentoista päättyvät molempien osien kellopeliesitykset.

 

 

Kannattaa ajoittaa Marienplatz-aukiolla käynti kellopelien soittoaikaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Keskustaan saavutaan nopeasti, jotta voidaan olla hitaasti ja rauhallisesti perillä"

Torstai 20.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman lopputulosta esiteltiin luottamushenkilöille ja muille asianosaisille torstaina 13.12.2012. Esittely tapahtui aamupäivätapahtumana Museokeskus Vapriikissa.

 

Olin paikalla Etelä-Alvareiden edustajana.

 

Kutsuttuja oli pitkä lista eli seuraavat tahot:

 

Keskustan kehittämisen seurantaryhmä

 

Luottamushenkilöt

Yhdyskuntalautakunta

Valtuustoryhmät

 

Kansalaisyhdistykset

Suomen liikenneliitto ry

Alue-Alvarit

 

Yrittäjät ja elinkeinoelämä

Tampere tunnetuksi ry

Tammerkosken yrittäjät

Tampereen kauppakamari

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

Tampereen Aluetaksi Oy

 

Tampereen kaupunki

Takli projektiryhmä

Keskustahanke

Joukkoliikenne

Liikennesuunnittelu

Kaavoitus

Vammais- ja esteettömyysasiamies

Tapahtumatoimisto

 

Muut asiantuntijat

Tampereen teknillinen yliopisto

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Pirkanmaan ELY-keskus

 

On hämmästyttävää, että laajasta kutsuttujen joukosta huolimatta paikalla oli ainoastaan n. 25 henkilöä ja heistäkin osa poistui kesken tilaisuuden.

 

Tilaisuuden tekniset järjestelyt onnistuivat hyvin, sillä asiaohjelma oli onnistuttu sijoittamaan vajaan kahden tunnin jaksoon ja siitäkin keskusteluosuus käytti vajaan tunnin.

 

 

 

Tilaisuuden avannut apulaispormestari Timo Hanhilahti muistutti, että Tampereen keskustan kehittäminen on tärkeä asia, sillä Tampereen keskustan vetovoima merkitsee paljon koko Pirkanmaalle.

 

Hanhilahti korosti, että lopulliset ohjauspäätökset tulevat aikanaan luottamushenkilöiltä.

 

Hän peräsi vaihtoehtoja keskustan kehittämiseen, sillä vaihtoehtojen esittäminen takaa aina parhaan lopputuloksen

 

Apulaispormestari peräänkuulutti keskustan kehittämisessä muistettavan tamperelaisuutta. Hanhilahti konkretisoi tämän merkitsevän mm. sitä, että mistä tahansa Suomesta kotoisin olevan pitää viidensadan metrin keskustakävelyn perusteella tietää olevansa Tampereella!

 

 

 

Suunnittelutyötä johtanut Björn Silfverberg alusti varsinaisen asiaosuuden ja hänen esityksensä teema oli:

”Hidas ja nopea kaupunki kulkumuotojen yhteispelillä”.

 

Silfverberg muistutti, että suunnittelutyön johtavana teemana on ollut Tampereen kilpailukyvyn parantaminen.

 

-Monta isoa hanketta on tulossa suunnitteluun ja päätöksentekoon, sanoi Silfverberg.

 

Silfverbergin esityksen todellinen helmi oli mielestäni tämän jutun otsikkolause;

”Keskustaan saavutaan nopeasti, jotta voidaan olla hitaasti ja rauhallisesti perillä”

 

Toinen asia, josta olin mielissäni ja josta omaan myös tiettyä kokemusta, oli se kun Silfverberg totesi, että Würzburg on kaupunki, josta voidaan ottaa oppia Tampereen keskustaa kehitettäessä.

 

Vierailin lomamatkallani Würzburgissa viime Vappuna ja sain tästä baijerilaiskaupungista miellyttävän vaikutelman.

 

Myös se miellytti minua, kun Silfverberg totesi olevan tärkeää, että autolla pitää päästä keskustaan.

 

Polkupyöräilijät ovat ahtautuneet liiaksi Tampereen keskustaan ja suunnitelmien toteuttaminen merkitsee, että Hämeenkatu rauhoitetaan pyöräilyltä Koskipuiston ja Rautatienkadun väliseltä matkalta – hieno asia!

 

Eräs hyvä slougan, joka jäi ”soimaan” Silfverbergin esityksestä oli

 

”Järveltä järvelle”

 

Sen sisältö jäi tilaisuudessa hieman avoimeksi, mutta toivottavasti Tampereen kaupungin ideanikkarit pystyvät jalostamaan sen pohjalta hienon mainoslauseen Tampereen markkinointiin.

 

 

 

Projektiarkkitehti Kay Bierganns keskittyi ”Keskusta kehittyy” –esityksessään Tampereen keskustan maanalaisten pysäköintitilojen esittelyyn ja uusien pysäköintitilojen kaavailuihin.

 

P-Hämppi on tässä vaiheessa valmis, mutta P-Frenckell ´n osalta on laajentamissuunnitelmia.

 

P-Kunkku on kokonaan aloittamatta ja kulkuyhteys Näsinkallion eritasoliittymästä Tampereen keskustan maanalaisiin pysäköintitiloihin on luonnollisesti vasta suunnittelijoiden pöydällä, sillä se on osa mahdollisesti joskus toteutettavasta Rantaväylän tunnelista.

 

On todettava, että Bierganns´n esityksestä huokui hänen vajavainen suomalaisen ja tamperelaisen kulttuurin tuntemuksensa. Vast`ikään baijerilaisista maisemista palanneena voin todeta, että emme voi ja meidän ei kannata suoraan kopioida keski-eurooppalaisia ratkaisuja Tampereelle.

Konsulttien lennokkuus on kuitenkin tiettyyn rajaan saakka hyvä ja se voidaan tässä vaiheessa antaa anteeksi ja jopa hyväksyä, mutta asia on luottamushenkilöiden aikoinaan lopullisessa päätöksenteossa huomioitava.

 

Alustusten aikana ja niiden jälkeen käyty keskustelu oli vilkasta.

 

Hämeenkadun ehkä joskus tapahtuva rauhoittaminen henkilöautoliikenteeltä puhutti, sillä yhtenä "kiertoväylänä" käytettävä Satakunnankatu on paikoitellen vain n. kymmenen metriä leveä. Silfverberg vakuutti, että Satakunnankadun leveys on riittävä. Silfverbergin vastausta "on syytä epäillä"!

 

Tampereen keskustan liikenneverkon kehittäminen on tamperelaisten ja pirkanmaalaisten kannalta tärkeää.

 

Seitsemän kilometrin etäisyydellä Tampereen keskustasta asuvana se ei ole kuitenkaan minulle ”maailman tärkein” asia. Saan lähes kaikki tarvittavat palvelut Koivistonkylästä ja Tampereen-Pirkkalan rajamailla sijaitsevalta Sarankulman-Partolan alueelta.

 

Käyn toki Tampereen keskustassa, mutta viivyn siellä vain välttämättömän ajan.

 

Toivon, että ”keskusta-kansan” liikennejärjestelyihin ml. ratikat ja tunneli haaskattaisiin mahdollisimman vähän rahaa, sillä se kaikki on pois muista tärkeistä menoeristä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Marja-Liisa Manka on aarre!

Keskiviikko 19.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Juhana Vartiainen (SDP) haluaa työnantajille mahdollisuuden laskea iäkkäiden työntekijöiden palkkoja.

 

Hän kertoi ajatuksistaan Iisalmen Sanomien haastattelussa, joka julkaistiin 16.12.2012.

 

Haastattelussa Vartiainen toteaa, että varttuneesta työntekijästä voi tulla rasite työnantajan näkövinkkelistä varsinkin, jos hänelle maksetaan liian kovaa palkkaa suhteutettuna työpaikalla lorvimiseen.

 

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajana 23.4.2012 alkaen toiminut Vartiainen herätti taannoin huomiota ja vankkaa pahennusta, kun hän kertoi torkkuvansa työaikana päivänokosia antiikkisohvallaan.

 

Näitä demariviitan omaavia ylijohtajia Suomi nyt tarvitsee, jotta hallituksen todelliset tavoitteet ja tavoitteiden taustahahmot tulevat selviksi kaikille suomalaisille.

 

Vastustan jyrkästi niiden demarien pyrkimyksiä, jotka aikovat erottaa ylijohtaja Vartiaisen SDP:n jäsenyydestä!  On muistettava, että Vartiainen on kuulunut SDP:n talouspoliittiseen ryhmään ja SDP junaili hänet VATT:n ylijohtajaksi – miksi demarit ovat nyt hyvää miestään erottamassa puolueesta?

 

 

Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun professori, YTM ja FT Marja-Liisa Manka otti ylijohtaja Vartiaisen lausumasta ”kopin” ja tyrmäsi Vartiaisen väitteet eläkeikää lähestyvän työntekijän muuttumisesta työnantajalle rasitteeksi.

 

Professori Manka näkee ikääntyvässä työntekijässä paremminkin aarteen työnantajalle.

 

Mankan kommentit Vartiaisen haastattelusta julkaistiin Yleisradiossa ja hänen kommenteistaan on juttu Yleisradion nettisivuilla. Juttua on kommentoitu n. kolmesataa kertaa, joten Mankan senioreita kannustavat mielipiteet kiinnostavat.

 

Professori Marja-Liisa Manka on suosittu esiintyjä erilaisissa tilaisuuksissa ja olen päässyt kerran kuuntelemaan häntä. Tilaisuus, jossa otin yllä olevan valokuvan, järjestettiin Aamulehden toimesta Tampere-talossa 12.3.2012.

 

Marja-Liisa Mankan alustus oli kannustava ja häntä oli innostavaa kuunnella. Mankalla on yliopistotaustansa pohjana hyvä käytännön kokemus liike-elämän eri tehtävistä, joten hänen esityksensä omaavat vahvaa pohjaa.

 

Kannustan juttuni lukijoita menemään paikalle, jos tiedätte professori Marja-Liisa Mankan olevan esiintymässä.

 

Internetissä on runsaasti aineistoa professori Mankan eri tilaisuuksissa esittämistä esityksistä – kannattaa tutustua!

 

Marja-Liisa Manka on aarre suomalaiselle yhteiskunnalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suo, kuokka ja Jussi ovat mennyttä aikaa?

Tiistai 18.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistys järjesti lämminhenkisen jouluisen hetken Tampereella sunnuntaina 16.12.2012.

 

 

 

Tilaisuus oli kaikille avoin ja sen avasi Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja, SuPer´n järjestöpäällikkö Raija Moilanen.

 

 

 

Aluksi Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen jäsen, kansanedustaja Mikko Alatalo piti ajankohtaiskatsauksen eduskunnan syksystä.

Mikko oli tapansa mukaan valmistautunut esitykseensä hyvin. Hän jos kuka on kokenut esiintyjä, mutta jaksan aina ihailla Mikon tapaa valmistautua esityksiinsä – se on kuulijoiden kunnioittamista parhaimmillaan!

 

Otan esille muutamia asioita Mikon kolmevarttia kestäneestä ja mielenkiintoisesta puheenvuorosta:

 

• Keskustan kannatus on viimeisimmän HS-gallupin mukaan yhä nousussa ja se kertoo Keskustan politiikan nauttimasta luottamuksesta.

• Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän tuoma uusi poliittinen kulttuuri on saanut kiitosta kaikkien puolueiden kannattajilta ja hän nauttiikin arvostusta myös muissa puolueissa.

• Hallituksen toteuttama koulutuspaikkojen vähentäminen merkitsee, että metropolialue voittaa ja keskittäminen jyllää myös koulutuksessa.

• Demarien linja lastenhoidossa on ”Kehdosta kunnalle” –periaate. Eikö lapsia voida enää kotona kasvattaa?

• Energiatodistuksen vaatiminen myyntitilanteissa omakotitaloilta saa konsulttien armeijat liikkeelle rahastamaan omakotiasujia. Keskusta kannattaa Ruotsin mallin mukaista todellisiin kustannuksiin perustuvaa todistusta.

• Talouselämää hallituksen ruuvi kiristää. Keskusta ei halua alentaa palkkoja.

• Sote-uudistus pakottaa kunnat kuntaliitoksiin, sillä myös elinvoimaiset 20.000 – 50.000 asukkaan kunnat pakotetaan taipumaan uudistuksiin.

• Hallitus on taipumassa EU:n esittämään turvemaiden raivaukseen ja kyntökieltoon. Maa- ja metsätalousvaliokunta vastusti asiaa, mutta suuren valiokunnan mielipide oli sekava. Vihreät hallitsevat pienellä mandaatilla koko hallituksen työskentelyä. Turvemaiden raivaus- ja kyntökielto merkitsisivät, että suo, kuokka ja Jussi ovat mennyttä aikaa.

 

 

 

 

Esityksensä jälkeen Mikko otti esille kitaransa ja esitti uusimman kappaleensa;

 

"On kotipiha hiljainen"

 

 

Kappaleesta ennustetaan uutta kestohittiä, sillä sen sanat koskettavat monia suuriin ikäluokkiin kuuluvia.

 

Kiitän Mikkoa kattavasta eduskuntakatsauksesta ja puhuttelevasta ”On kotipiha hiljainen” –kappaleesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Turkistalous tekee arvokasta työtä ruokalaskumme alentamiseksi

Maanantai 17.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa kansalaisaloite turkistalouden kieltämiseksi Suomessa.

 

Hankkeen taustatoimijoina ovat Eläinsuojeluliitto Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta eläimille sekä SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto.

 

Luettelo taustatoimijoista kertoo, että kyseessä on porukka, joka yleensäkin haluaa ajaa Suomen nykyistäkin tukalampaan tilanteeseen taloudellisesti.

 

Oletan, että taustatoimijat ovat erilaisten yhteiskunnan tukea nauttivien toimijoiden ”työntekijöitä”, jotka saavat toimeentulonsa muiden työskentelyn tuloksena.

 

Otaksun tietäväni jotain turkisalan toiminnasta, sillä toimin sen lähietäisyydellä useita vuosia.

 

Osallistuin maamme suurimman vapailla markkinoilla toimineen turkiseläinrehutehtaan hallintoon turkisalan vaikeimpina hetkinä, joten myös alan vaikeudet ovat tiedossani.

 

Otan turkisalan merkityksestä esille sen, että teurastamoteollisuuden sivujakeiden hyödyntäminen auttaa jokaista suomalaista kuluttajaa ruokalaskun alentajana.

 

Teurastamoteollisuudessa syntyy sivujakeita, joita ei pystytä hyödyntämään elintarviketeollisuudessa. Tavallisessa kielenkäytössä sivujakeista käytetään termiä ”teurasjätteet”.

 

Kierrätyksen ja taloudellisen toiminnan vinkkelistä katsellen kyseessä ei ole suinkaan mikään jäte, vaan arvokas raaka-aine turkiseläinten rehunvalmistuksessa. Sen vuoksi teurastamoteollisuus kutsuukin teurasjätettään aivan oikein rehujakeeksi.

 

”Teurasjäte” eli rehujae on turkistalouden tarvitsema raaka-aine, josta turkiseläinten rehutehtaat kilpailevat. Ne maksavat siitä teurastamoille hyvän hinnan.

 

Teurastamoille maksettava hyvä hinta rehujakeesta merkitsee alhaisempaa hintaa niille lihajalosteille, joita teurastamot myyvät kaupan jakeluteille ja sitä kautta edelleen kuluttajille. Osa teurastamojen tuotteista päätyy vientiin, joten turkistalouden teurastamoteollisuudelta hankkimat rehujakeet tukevat maamme vientiä.

 

Teurastamoiden toinen vaihtoehto teurasjakeelle olisi sen kuivaaminen energiatarkoituksiin, sillä esimerkiksi teurasjätteen hautaaminen ei EU:ssa ole mahdollista.

 

Teurasjätteen kuivaaminen on teknisesti toki mahdollista, mutta se ei ole taloudellisesti kannattavaa, sillä kuivattu teurasjae tultaisiin kuitenkin kuivaamisen jälkeen käyttämään kunnallisten lämpövoimaloiden energialähteenä. Jos teurasjätteestä kuivattua tavaraa ei pystytä käyttämään kotimaisten lämpövoimaloiden energialähteenä, on se vietävä ulkomaille. On selvää, että silloin syntyy mittavia kustannuksia.

 

Jos teurastamoteollisuuden kaikki sivujakeet jouduttaisiin kuivaamaan ja sen jälkeen käyttämään lämpövoimaloiden energialähteenä, olisi ruokalaskumme selvästi suurempi kuin nykyisin.

 

Turkistalouden puolesta puhuu moni asia, mutta alan merkitys ruokalaskumme alentajana on tämän juttuni aihe.

Jos turkistalous ei olisi teurastamoiden tärkeä yhteistyötaho, niin kotieläintuotteidemme alkutuotanto paineskelisi huomattavasti nykyistä suuremmissa ongelmissa - näin olisi erityisesti sikatalouden kohdalla.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ruusukaalin viljely - haparoiva, mutta mielenkiintoinen kokeilu

Keskiviikko 12.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Hankimme viime keväänä muutaman ruusukaalin taimen ja istutimme ne muiden kaalikasvien joukkoon ”ryytimaallemme”.

 

Olimme lähes unohtaneet ruusukaalimme, mutta ennen kyntötöitä kiinnitimme kuitenkin huomiota muutamaan ruusukaaliyksilöön.

 

Ruusukaali on toki tuttu kasvina, mutta vasta nyt ensimmäisen kerran kokeilimme sen kasvattamista.

Kirjallisuustietoon ruusukaalin kasvatuksesta perehdyin auttamattomasti liian myöhään.

 

 

 

Ruusukaalisatoamme tässä.

 

Sato ei päätä huimannut, mutta sen kokeilumme aiheutti, että ensi kesänä yritämme uudestaan!

 

 

Ruusukaali vaatii pitkän kasvuajan, sillä kasvuajaksi nettitieto kertoo 110 – 130 vuorokautta ja silloinkin kyse on varhaislajikkeista. Lisäksi kerrotaan, että ruusukaalin viljely onnistuu ainoastaan Etelä-Suomessa.

 

Ruusukaali vaati runsaasti kasvutilaa, sillä riviväliksi suositellaan 50 – 60 senttiä ja taimiväliksi jopa 70 senttiä.

 

Rikkakasvien torjunta on oltava kohdallaan ja myös kasvinsuojelusta kaalikoita sekä kaalikärpästä vastaan on huolehdittava. Kasvinsuojelu meillä toki hoituukin, sillä ilman kunnollista kasvinsuojelua puutarhamaalta on turha odottaa satoa.

 

Ruusukaalin viljelyssä ”ei pääse palkoille”, mutta itse kasvatettu vihannes lautasella on aina hieno asia.  Silloin ei kasvatuksen vaivoja eikä ongelmia muistella, kun lautasella on itse kasvatettuja puutarhatuotteita!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen vaarallisin bussipysäkki sijaitsee Automiehenkatu 2:ssa bussilinjalla numero 5!

Lauantai 8.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Joukkoliikenteen viimeisin aikataulumuutos kohteli kaltoin Peltolammilla ja Palokalliolla asuvia tamperelaisia.

 

Linjan 26 vuoroväli muuttui 20 minuutista puoleen tuntiin.

 

Ongelmaa lievittämään luotiin uusi bussilinja numero 5, mutta sen vaikutusalue on rajallinen Peltolammin osalta ja täysin mitätön Palokallion asukkaiden kohdalla.

 

Viitoslinja palvelee tyydyttävästi Automiehenkadulta keskustan suuntaan, mutta keskustasta Automiehenkadulle matkustajat joutuvat poistumaan bussista Tampereen heikoimmalla ja vaarallisimmalla bussipysäkillä.

 

Automiehenkatu 2:ssa sijaitsevaa bussien pysähtymispaikkaa ei voi parhaalla tahdollakaan kutsua bussipysäkiksi, sillä se ei täytä alkeellisintakaan bussipysäkin kriteeriä.

 

 

Linjan numero 5 bussi on saapunut keskustan suunnasta Automiehenkatu 2:ssa sijaitsevalle ”bussipysäkille”.

Huomaathan, että paikalla ei ole pienintäkään pysäkkilevennystä, vaan bussi joutuu pysähtymään ajoradalle.

 

 

 

Matkustajat joutuvat poistumaan bussista suoraan nurmikolle.

Varusteina pitää kesäaikaan olla kumisaappaat ja talvella talvijalkineiden lisäksi oma lumilapio, jotta pystyy hangessa saamaan itselleen jonkinlaisen kulku-uran.

Voi vain kuvitella, että miltä tuntuu poistua bussista korkean lumivallin päälle. Toinen vaihtoehto on se, että bussi koukkaa "bussipysäkillä" lähelle ajoradan keskiviivaa ja antaa matkustajille mahdollisuuden poistua bussista ajoradalle.

 

 

 

Bussin lähettyä jatkamaan matkaansa on matkustajien jatkettava tarpomistaan kohti Lempääläntien jalkakäytävää kesäaikana nurmikolla ja talvella hangessa…

 

 

 

 

…tai toinen vaihtoehto on kulkea ajoradalla. Ajoradalla kulkeminen on vaarallista, sillä Automiehenkatu on vilkasliikeinen läpiajokatu, jonka varrella sijaitsevat mm. Biltema sekä Tampereen Ikea.

 

 

 

Kesäaikaan nurmikolla kulkeminen on haasteellista, sillä rapakoita pitää väistellä, jos aikoo kuivin jaloin selvitä Lempääläntien jalkakäytävälle.

 

 

Bussilinjalla 5 sijaitseva Automiehenkatu 2:n ns. ”bussipysäkki” on bussipysäkin irvikuva.

 

On ollut asioiden luokatonta valmistelua, että linja numero 5 perustettiin ilman asianmukaisten bussipysäkkien rakentamista.

 

Milloin ja kuinka nopeasti tilanne aiotaan korjata?

 

 

-Esko Erkkilä-

Leonid Breznev´n ja Erich Honecker´n Veljellinen suudelma

Perjantai 7.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Selailin vanhoja valokuvaotoksiani ja katselin runsas vuosi sitten Berliinin matkallani ottamiani valokuvia.

Kaikki tässä jutussa julkaistut kuvat olen ottanut 14.9.2011.

 

Tein matkani sukulaismiehen kanssa. Hän on Berliinin asiantuntija ja löysimme hänen opastuksellaan mielenkiintoisia kohteita.

 

Eräs kohteistamme oli se osa Berliinin muurista, joka siitä vielä on jäljellä.

 

 

 

Muurin itäpuoli on nykyisin tasaista nurmikkoa. Aiemmin se oli todellinen kuolemankenttä. Nyt muuriin on sen itäpuolelle maalattu mitäänsanomattomia graffitteja.

 

 

 

Muurin länsipuolella on todellinen taidegalleria ja se on kerrottu myös useissa opastintauluissa, joita on monia muurin länsipuolella. Tässä yksi opastintauluista.

 

Paras ensiksi!

 

 

Tässä muurin kuuluisin teos - Leonid Brežnev´n ja Erich Honecker´n Veljellinen suudelma!

Teokseen kuuluu suomennettuna lause:

”Herra auta minua selviytymään tämän kuoleman syleilyn keskeltä”

 

Seuraavissa kuvia muuriin maalattuista muista taideteoksista:

 

 

 

 

Olen ”mittatikkuna” tämän maalauksen vierellä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tästä tilanteesta tehty maalaus on maailmankuulu - siinä itäsaksalainen sotilas Hans Conrad Schumann loikkaa länteen!

Nähtyään tilaisuutensa tulleen Schuman päätti hypätä aidan yli länsipuolelle, jossa hänet otettiin poliisiauton kyytiin. Paikalla ollut valokuvaaja Peter Leibing onnistui saamaan hänestä kuvan juuri kun hän on hyppäämässä aidan yli.

Tästä kuvasta tuli yksi kuuluisimmista kylmää sotaa kuvaavista valokuvista.

Kuva Schumann´n loikasta on ikuistettu Berliinin muurin länsipuolen galleriaan!

 

Muuriin maalatut taideteokset kertovat ajasta, jonka emme soisi palaavan!

 

 

-Esko Erkkilä-