Uudet Alue-Alvarit aloittivat työnsä

Lauantai 16.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on asukkaiden osallistumiseen luotu on kanavansa – Alue-Alvarit.

 

Alvari-esitteissä todetaan, että Alvarit ovat vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Sen kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun.

 

Tiedonkulku Alvareiden avulla on siis kaksisuuntaista.

 

Tampereella toimii neljä alueellista Alvaria; Etelä-, Kaakkois-, Koillis- ja Länsi-Tampereella.

 

Keskikaupungilla ei ole omaa Alvari-ryhmää, mutta siellä toimii samaa tarkoittava sähköpostilista, jonka kautta keskikaupungin asukkaat saavat ajankohtaista tietoa kaupungin eri hankkeista ja suunnitelmista.

 

Alvareihin ilmoittautuminen on vapaaehtoista ja kaikki ilmoittautuneet ovat päässeet Alvareiden jäseniksi.

 

Kaikki Alue-Alvarit järjestävät vuosittain n. kolmisenkymmentä tilaisuutta ja niihin toivotetaan tervetulleiksi myös ne, jotka eivät ole ilmoittautuneet Alue-Alvareiksi.

 

Alue-Alvareiden toimintakausi on kaksi vuotta ja kaudet on rytmitetty siten, että valtuustokausi on jaettu kahteen kaksivuotis-jaksoon.

 

Alue-Alvarit järjestäytyivät tämän viikon aikana ja myös Etelä-Alvari piti järjestäytymiskokouksensa torstaina 14.2.2013.

 

 

 

Järjestämiskokousta johti Etelä-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen.

 

Tampereen kaupungin organisaatio saattaa tilaaja-tuottaja –malleineen olla monille hieman haasteellinen hahmotettava, mutta saimme todeta, että Aija pystyi selvittämään kaupunkiorganisaation yksinkertaisesti ja tajuttavasti. Aija esityksestä olisi opiksi otettavaa monelle virka- ja luottamushenkilölle!

 

 

 

Kaupunginhallitus nimesi Etelä-Alvariin 56 jäsentä ja heidän kaupunginosakohtaiset kotipaikkansa selviävät tästä kuvasta.

Huomaan, että olen ainoa palokalliolainen Etelä-Alvarissa.

 

 

Järjestäytymiskokouksen tärkein asia oli valita Etelä-Alvarille puheenjohtaja- sekä varapuheenjohtaja.

 

 

Kokous valitsi Ensi Järvisen sekä minut ääntenlaskijoiksi ja tässä Taina Lampun ottamassa kuvassa kerromme vaalin tuloksen.

Äänestykseen osallistui 38 henkilöä.

 

 

 

Äänestyksen tuloksena Juhani Skogberg toimii Etelä-Alvarin puheenjohtaja vuodet 2013 ja 2014 ja Taina Lampu toimii varapuheenjohtajanamme saman ajanjakson.

Mainittakoon, että he molemmat toimivat samoissa tehtävissä jo aiemminkin!

 

Onnittelut vastavalitulle puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Myyräntyötä metsissä ja pihoissa"

Perjantai 15.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Synnyinkunnassani Viljakkalassa toimii paikallisten kulttuuriarvojen ja ympäristönäkökohtien vaalimiseen keskittynyt yhdistys Vipu Viljakkala ry. Yhdistyksen tavoitteena on hyvän elinympäristön järkevä ja pitkäjänteinen kehittäminen.

 

 

Vipu Viljakkala ry järjesti Viljakkalan Seurojentalolla mielenkiintoisen luontoillan torstaina tammikuun 31. päivänä.

 

Illan teemana oli tämän jutun otsikko.

 

Olen Vipu Viljakkala ry:n jäsen ja osallistuin mielenkiintoiseen tapahtumaan.

 

 

 

Illan asiantuntijaksi oli saatu Metsäntutkimuslaitoksen metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen.

 

Vipu Viljakkala ry oli saanut luennoitsijaksi todella korkeatasoisen tiedemiehen, sillä professori Henttonen on alansa siteeratuimpia tutkijoita.

 

Heikki Henttonen on mukana kansainvälisellä ISIHighly Cited.com^SM -listalla. Tälle listalle pääsevät kultakin tieteenalalta ne tutkijat, joiden julkaisuihin viitataan muiden tutkijoiden julkaisuissa kaikkein eniten. Suomesta Highly Cited -listoille on kaikkiaan päässyt yhdeksän tutkijaa ja Henttonen on yksi heistä.

 

 

 

Tilaisuuden avasi Vipu Viljakkala ry:n puheenjohtaja Ismo Friman.

 

 

 

Professori Henttonen kertoi, että hänen työnantajallaan Metlalla eli Metsäntutkimuslaitoksella on lakisääteinen velvollisuus tuholaisseurantaan ja tuholaisennusteiden laatimiseen.

Metla toteuttaa tehtäväänsä julkaisemalla kahdesti vuodessa myyräraportin Metsälehdessä.

Raportti sisältää katsauksen menneeseen ja ennusteen myyräkannan tulevasta vaihteluista ajallisesti ja alueellisesti.

 

 

 

Myyräkannan vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Tässä kuvassa vasemmalla ylhäällä on esitetty vuoden 1988 myyräkanta ja sen jälkeen myyräkannan kehittyminen vuosittain siten, että alhaalla oikealla kuvataan tilannetta vuonna 2011.

 

Metsänhoitoyhdistykset seuraavat Metlan myyräennustuksia tarkkaan, mutta valitettavasti metsänomistajat ottavat ne huonosti huomioon metsänhoitotöitä suunniteltaessa.

 

On toki myös todettava se, että puuntaimia tuottavat taimistot tuottavat uusia taimia tasaisesti vuodesta toiseen eli ”taimilogistiikka” on tietynlainen este myyräennusteiden huomioimiselle metsänviljelyssä.

 

Professori Henttonen totesi, että pahana myyrävuonna myyrien taimikoille aiheuttamat vahingot yltävät tasolle 20 miljoonaa euroa!

 

Usein ajatellaan, että myyrien luontainen torjunta olisi tehokas tapa myyrävahinkojen estämisessä.

 

Professori Heikki Henttonen kävi luettelonomaisesti läpi joitakin myyrätuhojen estämiskeinoja:

 

• erilaisia peloteääniä antavat piipparit ovat huiputusta
• ennen taimien istuttamista suoritettu kunnollinen laikutus on hyvä keino myyrätuhojen torjunnassa
• varpuspöllöjen myyräsaalistuksella ei ole mitään merkitystä
• ketuilla ei ole vaikutusta myyrätuhojen torjunnassa
• myyräpatogeenien käyttäminen on EU:ssa mahdotonta
• kyykäärme ja supi ovat tehokkaita myyrien torjunnassa, mutta niiden ”työssäoloaika” on vuoden aikana lyhyt

 

Professori Henttonen listasi metsänviljelyssä tekijöitä, jotka lisäävät myyrien tuhovaaraa:

 

• pellonmetsityksessä myyrävaara on monikymmenkertainen hakkuualueille tehtävään metsänuudistamiseen verrattuna
• taimikon lähistöllä sijaitsevat heinäiset myyräbiotyypit lisäävät myyrävahinkojen mahdollisuutta
• runsas pintakasvillisuus itse taimikossa tai sen lähistöllä kasvattavat myyrätuhojen vaaraa
• pehmeä eloperäinen maaperä helpottavat myyrien elämää
• runsaslumiset talvet ovat otollisia myyrien lisääntymiselle
• puulajeilla on erilainen herkkyys myyrätuhoille; hybridihaapa on herkin -> tammi -> koivu -> mänty -> kuusi

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta lehtikuusen onnistuneesta istuttamisesta n. 15 vuotta sitten runsaan hehtaarin alueelle. Kysyin Henttoselta lehtikuusen herkkyydestä myyrätuhoille ja sain vastauksen, että lehtikuusi on herkkä myyrätuhoille. Meillä istuttaminen sattui ilmeisesti sopivaan ajankohtaan, sillä myyrätuhoja ei ole ilmennyt.

 

 

 

Esityksensä lopuksi professori Henttonen käsitteli myyräkuumetta ja siihen liittyviä seikkoja.

 

Myyräkuume on suomalainen sairaus, sillä EU:n alueella tavattavista myyräkuumetapauksista 70 % tavataan Suomessa.

 

Suomessa todetaan vuodessa n. 1.000 – 3.500 tautitapausta. On kuitenkin muistettava, että ainoastaan 20 % tartunnan saaneista saa akuutin taudin, joten infektioita on vuodessa jopa 15.000 tapausta.

 

Myyräkuumeen isäntälaji on metsämyyrä ja muissa myyrälajeissa sitä ei ilmene.

 

Lopputalven aikana lähes kaikki metsämyyrät ovat taudinkantajia.

 

Myyräkuumeen tartunta tulee ihmiseen tavallisimmin puuliiterin pölyn kautta.

 

Riskitekijöitä myyräkuumeen saamiseen ovat ammatti (maanviljelijä), harrastukset, olla nuori mies, tupakointi.

 

Myyräkuumeessa akuuteista tapauksista 5 % joutuu dialyysiin.

 

Se on tavallaan lohdullista, että myyräkuumeen sairastamisen jälkeen henkilölle syntyy ikuinen immuniteetti!

 

 

Kiitän Vipu Viljakkalaa mielenkiintoisen luontoillan järjestämisestä.

 

Taas kerran tuli todettua se, että jos todellisella asiantuntijalla on kyky ja taito esittää asiansa mielenkiintoisesti, on esitystä ilo kuunnella.

 

Professori Heikki Henttosella on taito esittää asiat mielenkiintoisesti ja sen vuoksi häntä on ilo kuunnella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Isän ja tyttären patsaat samassa kaupungissa

Lauantai 9.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Lienee harvinaista, että isällä ja tyttärellä on molemmilla erilliset muistopatsaat. Vielä harvinaisempaa on se, jos patsaat sijaitsevat samassa kaupungissa.

 

Pärnussa näin on, sillä isän eli Johann Valdemar Jannsen´n patsas ja tyttären Lydia Koidulan patsaat sijaitsevat kaupungissa.

 

 

 

Johann Voldemar Jannsen´n patsas sijaitsee Pärnussa Rüütli-kadun varrella. 

Johann Jannsen oli virolainen runoilija ja lehtimies joka eli 1819 – 1890. 

Jannsen perusti Pärnu Postimees –lehden ja sillä oli merkittävä vaikutus Viron kansallistunteen vahvistamisessa.

 

 

 

Sanotaan, että Johann Jannsen´n patsaan kirjaa kosketellessa koskettelijan tietomäärä kasvaa ja tässä näkyy, että pyrin kasvattamaan tietomäärääni!

 

 

 

Johann Voldemar Jannsen´n tytär Lydia Jannsen – myöhemmin Lydia Koidula – kohosi merkittäväksi henkilöksi Virossa. 

Lydia Koidulan patsas sijaitsee Koidula-puistossa Pärnussa. 

Lydia Koidulasta (1843 – 1886) kehittyi Viron kansallisrunoilija ja…

 

 

 

…hänet ehdittiin ikuistamaan ensimmäisenä ja ainoana naisena Viron ”sada krooni” seteliin.

 

Vuonna 1871 Lydia Koidula matkusti Suomeen ja tapasi tällä matkallaan mm. J.V. Snellmanin, Elias Lönnrotin sekä Yrjö Koskisen.

 

Johann Voldemar Jannsen ja hänen tyttärensä Lydia Koidula ovat henkilöitä, joiden muistopatsaisiin kannattaa Pärnussa käydessä tutustua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Beethoven-konsertti Pärnun konserttitalossa oli elämys

Perjantai 8.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Harrastimme tuttavapariskunnan kanssa musiikkikulttuuria, kun tammikuun lopulla sisällytimme Pärnun kylpyläviikon ohjelmaamme käynnin Beethoven-konsertissa Pärnun hienossa konserttitalossa.

 

 

 

Pärnun konserttitalo (Pärnu kontserdimaja) sijaitsee kaupungin keskustassa lähellä Port Arthur –tavarataloja ja linja-autoasemaa. 

Vuonna 2005 Pärnun konserttitalo oli vaarassa joutua keskikaupungin sijainnistaan huolimatta tulvan uhriksi. Merenpinnan taso kohosi silloin Pärnussä 2,95 metriä ja vesi oli neljää senttiä vaille konserttitalon kynnyksiä!

Uskomatonta!

 

 

 

Konsertissa ei luonnollisesti voinut kuvata, joten nyt joudumme kuvien osalta tyytymään konserttijulisteisiin…

 

 

 

…sekä konserttitalon lämpiössä pyörineeseen kuvaruutumainokseen.

 

 

Kyseessä oli teemaltaan perhekonsertti – Kultainen klassikko - ja ohjelma koostui seuraavista teoksista:

• Beethovenin ”Konsertti viululle, sellolle ja pianolle C-duuri op. 56 (Kolmikkontsert)”…

• …ja väliajan jälkeen Beethovenin ”Sinfonia nro. 7 A-duuri, op. 92”.

 

Konsertin järjesti Viron Konsertti ja kyseessä oli kolmen erillisen konsertin ensimmäinen esiintyminen, sillä seuraavana päivänä sama konsertti oli nautittavissa Tallinnassa Estonia konserttisalissa ja sitä seuraavana iltana vielä Jöhvin konserttitalossa.

 

Pärnun kaupunginorkesterissa oli mukana kaikkiaan 35 soittajaa – osa heistä oli orkesterin vahvistuksia Tallinnasta.

 

Konserttiliput maksoivat 5,00 euroa henkilöltä ja siihen hintaan sai myös narikkapalvelun.

 

Varasimme ennen konserttia väliaikatarjoilun ja se olikin hieman haastava juttu.

 

Kaikki kuitenkin sujui hienosti sen jälkeen, kun löysimme väliaikaa tarkoittavan vironkielisen sanan ”vaheaeg”.

 

Varasimme vaheaeg-tarjoiluksi kolme caputsinoa, yhden teen, kolme isoa valkosuklaalla päällystettyä leivosta, kolme Hennessy-konjakkia sekä yhden kermaliköörin.

Tilatut ja maksetut tarjoilut odottivat meitä vaheaeg´lla ”ykkös-pöydässä” ja ne maksoivat yhteensä 24 euroa – ei paha hinta!

 

Hieman ihmetytti, että n. neljänsadan konserttivieraan joukosta vain me neljän hengen seurueena olimme varanneet etukäteen väliaikatarjoilun.

 

Varsinainen konsertti oli otsikkoa lainaten elämys.

 

Kolmekymmentäviisi-jäsenisen orkesterin solisteina toimivat;

 

• Arvo Leibur, viulu
• Henry-David Varema, sello
• Jüri Alperten, piano

 

Jüri Alperten toimi myös orkesterin kapellimestarina.

 

Yhden euron maksaneesta konsertin monipuolisesta ja 12-sivuisesta ohjelmalehdestä ilmeni, että konsertin solistit olivat varsin paljon maailmaa nähneitä musiikkitaiteilijoita - taitaapa heidän toimestaan virolainen musiikkitaitelija olla esiintynyt kaikilla maailman mantereilla!

 

Mielenkiintoista, että viulutaiteilija Arvo Leibur on työskennellyt mm. Kuopion konservatoriossa.

 

 

 

Konsertin jälkeen kipaisin konserttitalon toiseen kerrokseen ja otin tämän kuvan.

 

 

 

Konserttisaliin mahtuu 800 – 900 kuuntelijaa ja kertoivatpa lipunmyyjät, että oikein kun tiukkaan ihmiset laittautuvat, niin tuhat ihmistä mahtuu kuuntelemaan musiikkia.

 

 

Kannustan, että Pärnun lomaviikon aikana kannattaa käydä nauttimassa Pärnun konserttitalon tarjonnasta – voin vakuuttaa, että kokemus on hieno ja todeta, että se ei tee suurta lovea matkakassaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

M/S Viking Grace on suomalaisen laivanrakennuksen hieno taidonnäyte

Torstai 7.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain tutustua STX Finland Oy:n Pernon telakalla Turussa valmistettuun M/S Viking Grace-laivaan Eläkeliiton Pirkanmaan piirin luottamushenkilöille järjestämällä koulutusristeilyllä helmikuun 4. – 5. päivinä.

 

M/S Viking Grace on suomalaisen laivanrakennuksen huipputuote, josta me suomalaiset voimme olla ylpeitä.

 

Gracesta voivat olla ylpeitä myös turkulaiset ja kiitollisia Viking Line Abp:n varustamokonsernille, kun Grace aloitti liikenteen Turku-Ahvenanmaa-Tukholma –linjalla.

 

 

Viking Gracen rakentamisaikainen projektinumero oli NB 1376 ja se ilmenee mm. laivan sisätiloissa sijaitsevassa ”tyyppi-informaatiossa”. Samaisesta informaatiosta selviää myös se, että laiva on otettu liikenteeseen vuonna 2013.

 

 

 

M/S Viking Grace on niin suuri alus, että sen saaminen tavalliseen amatöörikuvaan on melkein mahdotonta ja sen vuoksi tyydynkin tässä jutussa kuvaan, joka meille esiteltiin laivan esittelytilaisuudessa.

 

 

Viking Grasen matkustajahytit ovat tasoltaan samaa luokkaa kuin yleensä risteilyaluksilla.

 

Eräs extra on se, että jokaisessa hytissä oleva televisio on kuvantoisto-ominaisuuksiltaan korkealuokkainen ja kooltaan suuriruutuinen. Kokonaan toinen kysymys on se, että milloin televisiota ehtii Grace-risteilyllä tuijottamaan!

 

Shoppin Word´n sanotaan Gracella olevan pinta-alaltaan maailman suurin kelluva tax-free –myymälä. Pinta-alaa myymälässä on 1.600 neliömetriä eli lähes viidenneshehtaari!

 

Tax-free –myymälässä tarjolla olevat tuotteet ovat tunnettuja maailmanmerkkejä ja on selvää, että hinnaltaan halpaluokan tuotteita Gracelta on turha etsiä. Myymälä on väljästi toteutettu ja sen vuoksi ostamiseen yllyttävä.

 

Gracen laatutasosta kertoo se, että ravintoloissa porsliiniastiat ovat Villeroy & Boch –laatua.

 

Viking Gracen erikoisuus on SPA-osasto ja sen erikoisuutena on lumiluola. Esittelijämme kertoi, että Viking uskoo erityisesti lumiluolan kiinnostavan ulkomaisia risteilyvieraita. Me emme poikenneet Spa-osastolla.

 

 

 

Vogue club–nightglub &  lounge on paikka, jossa tapahtuu varhaistunneille saakka. 

Tutustumismatkamme aikana tässä kaksikerroksisessa yökerhossa esiintyi Anne Mattila.

 

 

Viking Gracella on valoja, musiikkia ja tuoksuja käytetty siten, että tiloja voidaan käyttää joustavasti ja monipuolisesti vuorokauden eri aikoina. Saman tilan pystyy kokemaan erilaisena riippuen siitä, että mikä on kellonaika!

 

 

 

Laivalla ei ole monilta Itämeren laivoilta tuttua keskiaulaa eli ostoskatua, vaan Gracella kulkuvirrat on kanavoitu kansien reunoille. 

Kansien reunoille sijoitetuilta ”kulkuterasseilta” on hienot näkymät Turun, Ahvenanmaan ja Tukholman saaristoihin.

 

 

 

Näkymät halkaisijaltaan puolitoistametrisistä ”kulkuverannan” pyöreistä ikkunoista ovat varmaan kesäaikaan kerrassaan mahtavat!

 

 

 

Myös pikkuväki on huomioitu Gracen ohjelmatarjonnassa,…

 

 

 

…sillä mm. Ville-jänis esiintyi yhdessä lasten kanssa.

 

M/S Viking Grace täytyy kokea ja sen vuoksi suosittelenkin siihen tutustumista hetimmiten!

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä politiikka- ja toimintapäiviltä sekä Keskusta-risteilyltä Tallinnaan!

Maanantai 4.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskusta järjesti politiikka- ja toimintapäivät Helsingissä ja niiden jälkeen risteilyn Tallinaan 2. – 3.2.2013.

 

Olin mukana ”maatapahtumassa” ja myös risteilyllä.

 

Maatapahtumat toteutettiin Keskustan historiaan kiinteästi liittyvällä Ostrobotnialla sekä sen vieressä sijaitsevalla Helsingin kaupungin ruotsinkielisellä työväenopistolla eli Arbiksella.

 

Tunnelma kaikissa tapahtumissa oli rento ja tulevaisuudenuskoinen. Kaikesta aisti, että Keskustalla on nyt tekemisen meininki.

 

Ohjelmaa oli runsaasti ja kun monet ohjelmaosiot tapahtuivat samanaikaisesti, oli ongelmia valita itselle mielenkiintoisin tapahtuma.

 

Me tamperelaiset teimme tiettyä jakoa, jotta ainakin joku meistä pystyi olemaan läsnä tärkeimmissä tapahtumissa.

 

Tämä oli jo toinen politiikka- ja toimintapäivätapahtuma jolle pääsin osallistumaan. Keskustan politiikkaristeilyille olen kuluneen neljän vuoden aikana voinut osallistua kaikille!

 

Politiikka- ja toimintapäivien annista riittäisi juttua moniksi päiviksi, mutta tänään pelkistän tunnelmat kahteen toteamukseen.

 

• Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen tiivisti, että kokoomus syyllistää nyt ihmisiä ja toitottaa, että älkää vain oleskelko.

 

• Eurovaaleihin ilmoittautunut Timo Kaunisto puolestaan totesi puheenjohtaja Juha Sipilän esiintymisestä, että Sipilä ei puhunut paperista vaan sydämestä!

 

 

Me tamperelaiset liikuimme ahkerasti väen joukossa ja loimme monia uusia kontakteja Keskustan johtohenkilöihin. Uskon, että nämä kahden päivän aikana luodut kontaktit ja henkilökohtaiset jutustelut merkitsevät jatkossa Keskusta-päättäjien tilaisuuksia Tampereella.

 

Tässä malliksi pari valokuvaa Tampereen Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahden keskusteluista...

 

 

 

…kansanedustaja Simo Rungrenin…

 

 

 

…ja puheenjohtaja Juha Sipilän kanssa.

 

 

Pysäytin Rungrenin ja Sipilän luoksemme ja pyysin heitä keskusteluihin pienen tamperelaisryhmämme kanssa.

Saimme molemmissa keskusteluissa uutta tietoa ja pystyimme välittämään Rungrenille sekä Sipilälle niitä asioita, jotka ovat Tampereelle tärkeitä!

Jälleen kerran tuli osoitetuksi se, että päättäjien kanssa pitää rohkeasti käydä keskusteluihin, sillä vain siten voi viedä asioita eteenpäin.

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä palata tällä saitilla joihinkin niistä asioista, jotka nousivat pintaan tapahtumissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Finnwatch ry:n julkaisema selvitys kaupan omien merkkien tuotteiden vastuullisuudesta on surullista luettavaa

Sunnuntai 3.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Finnwatch ry on yhdistys, joka tutkii yritysten yhteiskuntavastuuta kehittyvissä maissa. Yhdistyksen taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä.

 

 

Finnwatch ry julkisti 21.1.2013 laatimansa selvityksen, jonka kattoteemana on ”Halvalla on hintansa”. Julkaistun selvityksen nimi on;

 

”Kaupan omien merkkien tuotteiden vastuullisuus”

 

Selvityksessä tarkastellaan suurimpien Suomessa toimivien vähittäiskauppojen omien merkkien eli niin sanottujen private label -tuotteiden vastuullisuutta. Tarkastelussa on mukana neljä vähittäiskaupan ketjua: S-ryhmä, Kesko, Suomen Lähikauppa/Tuko Logistics sekä Lidl Suomi.

 

Selvityksen kenttätutkimuksessa esimerkkituotteiksi oli valittu Thaimaassa prosessoitavat…

 

 

…tonnikalasäilykkeet…

 

 

 

…sekä ananasmehu.

 

 

Esimerkkituotteet oli valittu osuvasti, sillä mainituissa tuoteryhmissä kaupan omat merkit ovat vahvoja.

 

Ylläolevat kuvat ovat laadultaan heikkoja, sillä ne on kuvattu tietokoneen ruudulta Finnwatch ry:n tekemästä selvityksestä.

 

Perheessämme ei käytetä tonnikalatuotteita ja sen vuoksi en ole seurannut kyseisen tuoteryhmän tuotteitakaan, mutta virvoitusjuomia sekä mehuja tulee seurattua hieman tarkemmin. Emme toki osta niitäkään, sillä meillä on oman puutarhan marjoja riittävästi, mutta kaupan mehut kiinnostavat sen vuoksi, että tavallisena kuluttajanakin olen huomannut mehuissa olevan hyvin paljon private label –tuotteita eli kaupan omia merkkejä.

 

Finnwatch ry:n selvitys antaa todella lohduttoman kuvan siitä välinpitämättömyydestä, jolla maamme suurimmat päivittäistavarakaupan jakelutiet S-ryhmä, Kesko, Suomen Lähikauppa/Tuko Logistics sekä Lidl Suomi suhtautuvat juomahyllyillään tarjolla olevien merkittömien tuotteidensa vastuullisuuteen.

 

Finnwatch ry:n selvityksen mukaan Thaimaassa ananasmehutiivistettä valmistavan Natural Fruit -yhtiön olosuhteet tehtaalla viittaavat jopa pakkotyöhön ja ihmiskauppaan.

 

Työntekijöiden kertomukset ananasmehutiivistettä valmistavan tehtaan työoloista ovat karmeaa luettavaa:

 

Jos siirtotyöntekijä käyttää wc:ssä aikaa yli 10 minuuttia, hänen palkastaan vähennetään puolen tunnin palkka.

 

Työntekijät sanoivat lämpöhalvausten sekä pyörtymisten olevan yleisiä.

 

Työntekijöiden mukaan osa tehtaan koneista on vaarallisia ja varomattomien työntekijöiden vaatteita tai ruumiinosia saattaa jäädä kiinni koneisiin ja aiheuttaa näin tapaturmia. Kolme haastateltua työntekijää kertoi tapauksesta, jossa työntekijä oli kuollut koneesta saamaansa sähköiskuun.

 

Erittäin vakavia ihmisoikeusloukkauksia, kuten pakkotyöhön ja ihmiskauppaan viittaavia käytäntöjä, löydettiin ananasmehutiivistettä tuottavasta tehtaasta, joka toimitti raaka-ainetta Suomessa prosessoitaviin ja markkinoitaviin private label -mehuihin.

 

 

Aamulehti referoi Finnwatch ry:n selvitystä tammikuun 22. päivänä julkaistun lehtensä 7-palstaisessa jutussa ja paljasti, että Natural Fruits-yhtiö valmistaa tiivisteet Eldorado-, Pirkka- ja Rainbow-mehuille.

Samassa jutussa paljastetaan myös se, että Thaimaassa tuotettu ananasmehutiiviste tulee Suomeen hollantilaiseen Refresco-konserniin kuuluvan Vip-Juicemakerin Suomessa valmistamien ananasmehujen kautta.

 

Poikkesin lähi-Prismassani ja huomasin, että Vip-Juicemakerin valmistamia Rainbow-ananasmehutuotteita oli tarjolla ainakin kaksi massalatausta. Massalatausten kyljessä oli kissankokoisin kirjaimin ”Valmistettu Suomessa”!

 

Kannattaa googlata ”Vip Juicemaker” ja tutkailla yhtiön nettisivuja!

 

On luonnollista, että Finnwatch ry:n selvityksen tuloksena yritys yrittää selitellä omaa ja raaka-ainetoimittajansa toimintaa thaimaalaisen ananasmehutiivisteen käytössä.

 

***********

 

Positiivista tässä prosessissa on se, että Kesko, S-ryhmä ja Tuko ovat luvanneet ottaa vakavasti tiedot, joiden mukaan niiden myymiä ananasmehuja tuotetaan Thaimaassa epäinhimillisissä oloissa.

 

Kysyä sopii; miksi vasta Finnwatch ry:n tekemän selvityksen jälkeen, sillä on päivänselvää, että epäkohdat ovat olleet kaupparyhmittymien tiedossa koko ajan. Ainakin epäkohtien olisi pitänyt olla kaupparyhmittymien tiedossa!

 

On hyvä, että maamme lehdistö on ottanut vahvasti esille private label –tuotteita nyt kohdanneen kohun. Toivottavasti aiheutunut kohu laittaa hieman jäitä hattuun niille päivittäistavarakaupan jakeluteille, jotka aikovat surutta laajentaa merkittömien tuotteiden tarjontaa.

 

Olen aina karttanut päivittäistavarakauppojen private label –tuotteita ja Finnwatch ry:n nyt julkistama selvitys vahvistaa, että olen toiminut kuluttajana vastuullisesti.

 

Neljäkymmentä sivua pitkä selvitys on helposti kovahermoisten luettavissa www.finnwatch.org –sivuilta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Väyrynen on ajoituksen mestari!

Lauantai 2.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan vaalivankkurit lähtivät hienosti liikkeelle kohti ensi vuoden Europarlamenttivaaleja ja seuraavan vuoden Eduskuntavaaleja, kun VTT Paavo Väyrynen ilmoitti olevansa ehdokkaana molemmissa vaaleissa.

 

Paavo Väyrynen ilmoitti asiasta blogissaan 29.1.2013.

 

Väyrynen taustoittaa ehdokkaaksi lähtemistään näin:

 

”Ilmoitan ehdokkuuksistani jo nyt ennen muuta Britannian pääministerin David Cameronin äskettäisen linjapuheen innoittamana. Cameronin avaus käynnistää todellisen keskustelun EU:n ja euroalueen tulevaisuudesta.”

 

Suosittelen lukemaan Väyrysen blogin osoitteessa www.vayrynen.com.

 

Uskallan ennustaa, että tuota nettiosoitetta tullaan kaikkien politiikasta kiinnostuneiden toimesta seuraamaan tiiviisti ainakin seuraavat kaksi ja puoli vuotta!

 

Keskustalla tulee olemaan vahva ehdokaslista runsaan vuoden kuluttua järjestettävissä Europarlamenttivaaleissa. Sanon näin, vaikka osaan arvailla vasta osan ehdokasnimistä.

 

Keskustan istuvista mepeistä Anneli Jäätteenmäki ja Hannu Takkula ovat jo nyt vahvistaneet olevansa ehdokkaina 8.6.2014 järjestettävissä Europarlamenttivaaleissa. Toivon, että myös Riikka Manner päätyy siihen, että asettuu uudelleen ehdokkaaksi.

 

Jäätteenmäki, Takkula, Manner ja Väyrynen olisi sellainen kvartetti, että muilla puolueilla ei ole esittää vastaavaa ehdokasjoukkoa.

 

On varmaa, että myös muita keskustalaisia kiinnostaa Europarlamenttivaaliehdokkuus, sillä veikkaan tästä kvartetista löytyvän ministereitä vuonna 2015 muodostettavaan Juha Sipilän ensimmäiseen hallitukseen.

 

Viides ja ilmeisesti myös kuudes sija Keskustan listalla Europarlamenttivaaleissa 2014 merkinnevät paikkaa Brysselin koneessa vuoden 2015 keväästä eteenpäin, sillä seuraavat Eduskuntavaalit järjestetään 19.4.2015!

 

Toivon, että tapaan Anneli Jäätteenmäen, Hannu Takkulan, Riikka Mannerin ja Paavo Väyrysen tänään sekä huomenna Helsingissä järjestettävillä Keskustan toiminta- ja politiikkapäivillä sekä ”maaohjelman” jälkeen toteutettavalla Tallinnan-risteilyllä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n Kulttuuripalkinto Vesuri luovutettiin Johannes Jonov´lle

Perjantai 1.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere on Tampereella toimiva opinto- ja kulttuuriyhdistys.

 

Yhdistyksen monipuolisen toiminnan eräs vuosittainen muoto on jakaa kulttuuripalkinto tamperelaiselle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

 

Kulttuuripalkintona on suomalaisvalmisteinen Vesuri!

 

Yhdistys päätti tänä vuonna jakaa Kulttuuripalkinto Vesurin pääsihteeri, seniori, sadan maratonin mies Johannes Jonov´lle.

 

Kulttuuripalkinto ojennettiin Johannes Jonov´lle hänen 85 –vuotispäivänään 30.1.2013.

 

Sain olla paikalla Jonov´n kotona hänen 85 –vuotispäiväjuhliensa yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa.

 

 

 

Kulttuuripalkinnon luovuttamiseen liittyvän kunniakirjan tekstin luki ja luovutussanat lausui MSL-Tampereen hallituksen jäsen,  edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela.

 

 

 

Kulttuuripalkinto Vesurin päivänsankarille luovutti MSL-Tampereen puheenjohtaja Kaarina Peltomäki (oikealla). 

Muut henkilöt oikealta lukien ovat Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Raija Kytöharju, Ari Hirvikoski ja Atte Nikkanen.

 

 

 

Pääsihteeri Johannes Jonov on toiminut ansiokkaasti veteraaniurheilun kehittäjänä ja myös siihen ansiokkaasti itse osallistuen – takeena tästä on hänen saavutuksensa sadan maratonin juoksemisesta! 

Veteraaniurheiluseura Kunto-Pirkkojen perustajajäsenyys on puolestaan osoitus Jonov´n työstä veteraaniurheilun järjestötyössä.

 

 

 (Kuva: Atte Nikkanen)

Sain onnitella Johannes Jonov´a Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana ja kiitin päivänsankaria hienon tilaisuuden järjestämisestä. Kiitin päivänsankaria siitä arvokkaasta järjestötyöstä, jota hän on tehnyt ja johon jatkuvasti edelleen osallistuu.

Kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen Raija Kytöharju ojensi päivänsankarille kukat.

 

 

 

Johannes Jonov kertoi meille muisteluksia värikkään taipaleensa varrelta. 

Erityisen läheisiä Jonov´lle ovat Tampereen ortodoksisen seurakunnan asiat, sillä hän on isänsä vanavedessä toiminut kuoripoikana seurakunnan Tampereen pyhäkössä jo varhain.

 

 

 

Johannes Jonov toimi Sara Hildenin taidemuseon johtokunnan jäsenenä 2009 – 2012.

Luottamushenkilöasemaansa merkittävän ja arvostetun museon johtokunnan jäsenenä Jonov muistelee lämmöllä. Tämä luottamushenkilöasema tuo Jonov´lle edelleen menoja, sillä hän on juuri saanut kutsua saapua vieraaksi pian avattavan uuden näyttelyn avajaisiin.

 

 

MSL-Tampere on jakanut Kulttuuripalkinto Vesurin vuosittain vuodesta 2006 alkaen.

 

Palkinnon aikaisemmat saajat ovat;

 

• kansanedustaja Mikko Alatalo
• ex-kansanedustaja Sulo Aittoniemi
• edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela
• valokuvaaja Jukka Rautio
• toimitusjohtaja Arto Huhtinen
• toimistosihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen
• musiikkiterapeutti Tuija Salama-Leppänen

 

Onnitteluni uusimmalle Kulttuuripalkinto Vesurin saajalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Viru Varietee" -tanssiryhmän esitys Pärnussa toi mukavia muistoja mieleen Neuvostoliiton aikaisista varietee-näytöksistä Tallinnassa

Keskiviikko 30.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliiton aikana Tallinnan matkat olivat suosittuja ja edullisia viedä yhteistyökumppaneita palkinto- ja ”opintomatkalle” Tallinnaan. Olen saanut olla isäntänä monilla näillä matkoilla.

 

Matkoilla majoituttiin joko Viru-hotellin tai Olympia-hotelliin ja kertaakaan matkoilla ei kohdattu mainittavia ongelmia.

 

Matkojen opetuksellinen luonne oli varsin vaikea toteuttaa mm. siitä syystä, että neuvottelutilojen varaaminen molemmista hotelleista oli haasteellista.

 

Neuvottelutiloja toki oli, mutta silloisen neuvostokäsityksen mukaan samaa neuvottelutilaa ei pystynyt varaamaan kuin yksi ryhmä päivässä! Jos neuvottelutila oli varattu vaikkapa illaksi klo 18.00, niin sinne ei päässyt hetkeksikään esim. puolen päivän tietämillä!

 

Näiden palkintomatkojen yksi ohjelmanumero oli loistokkaan varieteen seuraaminen jommankumman hotellin yökerhossa.

 

Hyvin trimmatut ja vähäpukeiset sekä komeilla strutsinsulilla koristellut tytöt vetivät häikäisevän varietee-ohjelman illan aikana. Oli siinä maalaispojilla ihmettelemistä!

 

Hieman vanhaa tallinnalaista tunnelmaa saimme aistia taannoisella Pärnun kylpylämatkallamme, jolloin olimme katsomassa Tervis-kylpylän ”Terveyden Kulttuurikeskuksessa” tallinnalaisen ”Viru Varietee” –tanssiryhmän esitystä.

 

Ryhmässä esiintyi viisi sorjaa tanssijatarta, kaksi miestanssijaa…

 

 

 

…ja heidän lisäkseen laulusolisti.

 

 

Esityksessä sai valokuvata ja pieni valokuvakimara kertoo tunnelman ehkä parhaiten:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääsyliput Terviksessä järjestettyyn varietee-näytökseen maksoivat 10 euroa henkilöltä, joka suomalaisittain tuntuu kohtuulliselta.

 

Terviksen Terveyden Kulttuurikeskuksessa on lähes joka ilta erilaista ohjelmaa ja sinne on mahdollisuus mennä myös muissa kylpylöissä lomaa viettävien.

 

Pärnussa käydessänne suosittelen tutkailemaan Terviksen ohjelmaa ja menemään paikalle – nähtävää yleensä riittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pärnu on Viron kesäpääkaupunki, mutta löytyy sieltä nähtävää ja koettavaa talvellakin

Tiistai 29.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen palannut Pärnuun tekemältämme kahdeksan päivää kestäneeltä kylpylälomalta takaisin Suomeen.

 

Tämä oli jo viides viikon mittainen kylpylälomamme Pärnussa – yhteensä olemme viettäneet virolaisissa kylpylöissä nyt yksitoista viikon mittaista lomaa. Olemme viettäneet kylpylälomamme joka kerta eri kylpylässä.

 

 

 

Estonian Roheline Maja eli Vihreä Talo oli tämänkertainen kylpylämme. 

Pärnussa sijaitsevat Estonia-kylpylät tekevät tiivistä yhteistyötä, sillä nytkin saimme raveja eli hoitoja kaikissa kolmessa Estonia-kylpylässä. Vihreän Talon lisäksi samaan kokonaisuuteen kuuluvat Valkoinen Talo eli Valge Maja sekä Puistotalo eli Pargi Maja.

 

 

 

Vihreä Talo (oikealla) ja Valkoinen Talo ovat yhdistetty käytävällä, mutta Puistotaloon matkaa kertyy n. 300 metriä.

Se, että Vihreän Talon asukkaille osa raveista eli mm. vesivoimistelu annetaan Puistotalossa, on merkittävä epäkohta ja toivon monien kylpylävieraiden tapaan, että asiaan saataisiin muutos.

 

 

 

Viro vapautui neuvostomiehityksestä v. 1991 ja sen jälkeen Viron lippu on saanut hulmuta vapaasti kaikkialla Virossa. 

Pärnussa Viron lipun seurassa oli melkein joka paikassa Pärnun oma lippu eli valkoinen risti sinisellä pohjalla.

 

 

 

Pärnun vaakunassa pilvestä esiin ojentuva käsi kannattelee ristiä ja ristin vierellä on avain.

En tiedä, että voidaanko vaakunaheraldiikkaa ja kirkkotaidetta verrata toisiinsa, mutta kirkkotaiteessa pilvestä esiin ojentuva käsi kertoo Jumalasta lahjojen antajana ja kaiken luojana.

 

 

Pärnussa vanha ja uusi rakennuskanta sijaitsevat usein aivan rinnakkain.

 

 

 

Tämä vanha puutalo…

 

 

 

…ja kadun toisella puolella sijaitseva nykyaikainen kivitalo ovat kuvattu täsmälleen samoilta jalansijoilta.

Näytti siltä, että kivitalo ei ollut lainkaan asuttu - ovatko rahat loppuneet rakennusprojektin viime hetkillä?

 

 

 

Pärnussa on hyvin tavallista, että Müüa-kylttejä näkyy kaupungilla runsaasti. Kyse on myytävänä olevista kohteista. 

Tammikuussa 2005 myrskytuulet ja tulvat aiheuttivat kaupungissa suuria vahinkoja. Merivesi nousi silloin lähes kolme metriä normaalitasoaan ylemmäs.

On luonnollista, että varsinkin alavilla seuduilla ja lähellä merenrantaa Pärnussa näkee runsaasti Müüa-kylttejä, mutta…

 

 

 

…näkee niitä kaupungin keskustaan rakennettujen hienojen lasipalatsienkin ikkunoissa!

 

**********

 

Valitettavasti kaikki Pärnuun suuntautuneet käyntini ovat ajoittuneet talviaikaan, joten Pärnu kesäkaupunkina on minulta jäänyt kokematta.

 

Vaikka minulla on omakohtaista kokemusta Pärnusta ainoastaan talvelta, uskallan suositella matkan suuntaamista tähän Viron neljänneksi suurimpaan kaupunkiin niin kesällä kuin talvellakin!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Tampereen kaupungin pitää noudattaa hallintolain 2 luvun 9 §:n 1 momentin määräyksiä

Maanantai 28.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Hallintolain 2 luvun 9 §:n 1 momentti toteaa selkeästi:

 

”Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.”

 

********

 

Mainitun lain 9 § kuuluu kokonaisuudessaan näin:

 

 

”9 §

Hyvän kielenkäytön vaatimus

Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Asiakkaan oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisessa asioidessaan on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tai mitä johtuu Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista.”

*********

Olen jo pidemmän aikaa aikonut puuttua Tampereen kaupungin kielenkäyttöön, jossa eri toimielimistä käytetään mitä kummallisimpia lyhenteitä.

 

Lyhenteiden käyttäminen oli kai alkujaan tarkoitettu koskemaan kaupungin virkahenkilöiden välistä viestintää, mutta nyt se on laajenemassa myös yleisölle suunnattuun viestintään.

 

Paheksun myös sitä, että Tampereen kaupungin luottamushenkilöelimissä esittelevät virkahenkilöt käyttävät valitettavan yleisesti näitä eriskummallisia lyhenteitä, kun tarkoittavat hyvinkin tuttua yksikköä tai toimielintä. Asioista päättävillä luottamushenkilöillä on usein vaikeuksia hahmottaa, että mistä oikein on kyse, kun virkahenkilöt asioita esitellessään toimivat hallintolain määräysten vastaisesti.

 

Vilkaisu Tampereen kaupungin nettisivuille antaa surkean kuvan niistä tavoista, joilla Tampereen kaupungin sisällä ja nyt enenevässä määrin myös asukasviestinnässä käytetään ihmeellisiä lyhenteitä.

 

Tässä Tampereen kaupungin eri toimielinten ”viralliset” lyhenteet, jotka ovat juurtuneet virkahenkilöiden keskinäiseen kielenkäyttöön, mutta yhä laajenevassa määrin myös luottamushenkilöille suunnattuun informaatioon sekä ovat valitettavasti juurtumassa myös siihen informaatioon, jolla virkahenkilöt viestivät Tampereen kaupungin asioita kaupunkilaisille:

 

ATEJO        Tampereen Aterian johtokunta

AVOJO        Avopalvelujen johtokunta

ELNE           Vanhusneuvosto

ELV             Eläkeläisvaltuusto

ESHJO         Erikoissairaanhoidon johtokunta

HEJA           Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto

IKILA          Ikäihmisten palvelujen lautakunta

INFRAJO    Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta

KH                Kaupunginhallitus

KUVAJO     Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen johtokunta

KV                Kaupunginvaltuusto

KVKYS       Kaupunginvaltuusto, kyselytunti

LAIJO          Laitoshoidon johtokunta

LANULA    Lasten ja nuorten palvelujen johtokunta

LIJO             Liikennelaitoksen johtokunta

LOGJO        Tampereen Logistiikan johtokunta

MANE         Maahanmuuttajaneuvosto

NAYTTO    Tampereen ammattiopiston näyttötoimikunta

OSELA        Osaamis- ja elinkeinolautakunta

PAPEJO      Päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta

PELNEUV  Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukunta

SAHIM        Saara Hildenin taidemuseon johtokunta

SIVELA       Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

SUJA            Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto

TAJO           Toisen asteen koulutuspalvelujen johtokunta

TAMKO      Tampereen ammattikorkeakoulun hallitus

TARLA       Tarkastuslautakunta

TETOLA     Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta

TIKEJO       Tilakeskuksen johtokunta

TIOJO          Tietotekniikkakeskuksen johtokunta

TUKUJO     Tullinkulman Työterveyden johtokunta

VANE          Vammaisneuvosto

VLJO           Tampereen veden johtokunta

YLA             Yhdyskuntalautakunta

YRJA           Ympäristö- ja rakennusjaosto

 

 

Valitettavaa on se, että näiden muka virallisten lyhenteiden lisäksi eri yksiköt ovat keksineet tulosyksiköilleen mitä ihmeellisimpiä lyhenteitä.

 

 

Kaikkien tuntema Mauri Antero Numminen käytti vuosikymmeniä sitten hyväkseen hevosen hoito-opasta, kun hän lauloi suositun kappaleensa; ”Jenkka hevosen puhdistamisesta”.

 

Olen pohtinut, että samanlaisen hupikappaleen voisi helposti laatia, kun käyttäisi Tampereen kaupungilla käytössä olevien eri toimielinten lyhenteitä.

 

Vakavasti puhuen vaadin, että Tampereen kaupunki noudattaa hallintolain 2 luvun 9 §:n 1 momentin määräyksiä ja lopettaa konstailunsa erikoisten lyhenteiden käyttämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Festung Hohensalzburg on tutustumisen arvoinen maamerkki Salzburgin kattojen yläpuolella

Torstai 24.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Festung Hohensalzburg sijaitsee Itävallan Salzburgissa ja se on eräs Euroopan suurimmista keskiaikaisista linnoista.

 

 

 

”Korkea Salzburgin linnoitus” on suora käännös linnan saksankielisestä nimestä. Linna näkyy Salzburgin keskikaupungille, sillä se sijaitsee yli sata metriä korkeammalla kuin Salzburgin kaupungin keskusta.

 

 

Hohensalzburg–linnoituksen eri kulmilta on hienot näköalat eri puolille Salzburgin kaupunkia. Muutama näköala malliksi:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******* 

 

 

Linnoituksen sisäpihoilla oli joulukuun alussa hiljaista, mutta parhaaseen turistiaikaan siellä varmaan on väkeä liikkeellä. 

Linnoituksessa järjestetään erilaisia musiikki- yms. tapahtumia ja niiden järjestämiselle linnoitus tarjoaakin näyttävät puitteet.

 

 

 

Linnoitus on ollut joka suhteessa ”omavarainen” ja sitä se on ollut myös hengellisen toiminnan osalta. 

St. Georgs Kapelle-niminen pieni linnoituskirkko on rakennettu vuonna 1502 ja se on toimiva kirkko tänä päivänäkin.

 

 

 

Linnoitusta on alettu rakentamaan jo 1100-luvulla ja eräässä kohdassa on esillä linnoituksen varhaisimmat perustukset.

 

 

 

Saksalaisten museoiden tapaan esillä on havainnollisia pienoismalleja ja tässä…

 

 

 

 

…parikin kuvaa linnoituksen rakennustöistä kertovista pienoismalleista.

 

 

Linnoituksessa on myös muutaman huoneen laajuinen museo.

 

 

 

Käsiaseet ja…

 

 

 

…linnoituksen puolustamiseen tarkoitetut järeämmät aseet olivat havainnollisesti esillä.

 

 

 

 Kurinpitoon liittyvät jalkapuut ja…

 

 

 

…syyllisiksi epäiltyjen kuulusteluissa käytetyt kidutusvälineet kuuluivat linnoituksen varustukseen ja ne olivat museossa esillä.

 

 

 

Linnoituksesta sotaretkille lähteneet ritarit huolehtivat retkensä aikana linnoitukseen jääneiden linnanneitojen ja vaimojensa siveydestä tehokkaan näköisillä siveysvöillä.

 

 

 

Juoruiluun ja…

 

 

 

…muiden panetteluun syyllistynyt linnoituksen väki sai päähänsä syyllisyyttä osoittaneen ”päähineen” ja hänet laitettiin linnoituksen sisäpihalle häpeäpaaluun yleisen pilkanteon  kohteeksi.

 

 

 

Suosittelen Salzburgissa tutustumista Hohensalzburg–linnoitukseen – varatkaa aikaa kunnolla, jotta ehditte paneutua sen antiin perusteellisemmin kuin me!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kataisen hallitus rikkoo haparoinnillaan presidentti Urho Kekkosen tärkeintä viisautta

Tiistai 22.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Presidentti Urho Kekkosen tunnettu järjestys sisä- ja ulkopolitiikalle oli selkeä: jos jomman kumman on oltava rempallaan, olkoon se sisäpolitiikka.

 

Me kaikki tiedämme, että pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen harjoittama sisäpolitiikka on hakoteillä, mutta viimeaikojen tapahtumat kertovat, että valitettavasti myös hallituksen ulkopolitiikka on tuuliajolla.

 

 

 

Sain joululahjaksi VTT Juhani Suomen toimittaman kirjan valtiosihteeri Matti Tuovisen päiväkirjasta 1972-1985. Kirja on mielenkiintoinen aikalaiskuvaus UM:n johtavan virkamiehen kokemuksista Kekkosen ja Koiviston Suomessa. Kirjan nimi on ”Salaisuuksien vartija” ja sen alaotsikkona on ”Lehtiä valtiosihteeri Matti Tuovisen päiväkirjasta 1972-1985”.

 

 

 

Loppiaisen tienoon sukulaisvierailulla ahmin Pertti Suomisen kokoaman kirjan ”Armeijan silmänä ja korvana”. Kirja kertoo täsmälleen samoista tapahtumista kuin valtiosihteeri Matti Tuovisen havainnoimat tapahtumat, mutta tämän kirjan osalta havaintojen tekijänä on tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Raimo Heiskanen.

 

Kirjat käsittelevät aikaa, jolloin ulkoministereinä olivat pääasiassa Ahti Karjalainen ja Paavo Väyrynen sekä lyhyempiä jaksoja Kalevi Sorsa, Olavi J. Mattila, Pär Stenbäck ja Keijo Korhonen.

 

Molemmat kirjat ovat loistavia kuvauksia siitä ammattitaidosta, jolla erityisesti Urho Kekkonen, mutta myös Mauno Koivisto, silloiset ulkoministerit ja UM:n korkeimmat virkamiehet sekä Puolustusvoimain johtavat kenraalit luotsasivat maatamme kohti vakaampia aikoja.

 

Neuvostoliitto oli koko ajan kärttämässä ulkopolitiikkaamme, mutta em. henkilöt osasivat luovia neuvostoliittolaisten asettamien karikoiden ohi ja pikkuhiljaa laajentaa maamme liikkumatilaa kohti länttä.

 

Voimme nostaa hattua silloisille ulkopolitiikan taitajille – erityisesti Ahti Karjalaiselle, Paavo Väyryselle ja Keijo Korhoselle.

 

Valtiosihteeri Matti Tuovisen ja tiedustelupäällikkö Raimo Heiskasen ammattitaito sekä hyvät henkilökohtaiset suhteet kaikkiin suuntiin olivat ratkaisevia, sillä niiden avulla poliittiset päätöksentekijät osasivat tehdä oikeita valintoja.

 

************

 

Kirjoja lukiessa tuli etsimättä mieleen ne lukuisat epäonnistumiset, joihin Kataisen hallitus on ulkopolitiikan hoidossaan päätynyt. Epäonnistunut yritys päästä YK:n turvaneuvostoon, suomalais-venäläiset lapsikiistat ja haparointi Islannin ilmatilan valvonnassa ovat esimerkkejä Kataisen hallituksen epäonnistumisista ulkopolitiikassa.

 

************

 

On myönnettävä, että olisin empinyt edellä olevan johtopäätökseni julkituomista, mutta kun Aamulehdessä perjantaina tammikuun 11. päivänä julkaistu toimittaja Kari Huovialan ”Lisäpöytäkirja” teeman alla julkaistu juttu päätyy kanssani samaan johtopäätökseen, olen tyytyväinen, että olen osannut arvioida ulkopolitiikan hoitomme oikein.

 

 

 

Huoviala on otsikoinut juttunsa:

”Ulkopolitiikka rempallaan”

 

Kari Huovila toteaa kirjoituksessaan mm. näin:

 

”Nykyinen hallitus on soveltanut Kekkosen vanhaa ohjetta omalla tavallaan tasapainoisesti: sekä sisäpolitiikka että ulkopolitiikka ovat rempallaan.”

 

”Päämäärätietoista, Suomen etuun tähtäävää ulkopolitiikkaa sanan vanhassa merkityksessä ei oikeastaan ole enää olemassakaan.”

 

Huoviala osaa hyvin kytkeä hallituksen monet epäonnistumiset yhteen, kun hän toteaa:

 

”Ikuisen onnen sijasta saimme luvan upota kaulaamme myöten eurooppalaiseen kriisiin, joka imee hallituksen voimia ja aikaa muulta kansakunnan edunvalvonnalta.”

 

***********

 

Jälleen kerran ihmettelen niitä lukuisia henkilöitä, jotka manaavat Aamulehden kirjoittelua ja ovatpa jotkut lopettaneet Aamulehden tilaamisenkin.

 

En suinkaan aina ole samaa mieltä Aamulehden kirjoitusten kanssa, mutta varsin usein lehden sivuilta saa lukea todellisia helmiä – Kari Huovialan juttu 11.1.2013 on sellainen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ruotsalaisministerien ehdottamasta puolustusyhteistyöstä on paikallaan keskustella

Sunnuntai 20.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt ja puolustusministeri Karin Enström ehdottivat Pohjoismaille sotilaskaluston yhteisomistusta ja yhteisten sotaharjoitusten järjestämistä. Ministereiden puheenvuorot julkistettiin Dagens Nyheter –lehdessä.

 

Olen ”viettänyt” vuodenvaihteen tienoot tiiviisti sen ajan seurannassa, jolloin Neuvostoliitto heinäkuussa 1978 ehdotti Suomelle yhteisiä sotaharjoituksia. Presidentti Urho Kekkonen ja Puolustusvoimain komentaja Lauri Sutela kuitenkin torjuivat vaikenemalla Neuvostoliiton puolustusministeri Dmitri Ustinovin tekemän ehdotuksen.

 

Tätä taustaa vasten tuntuu jopa mielenkiintoiselta, että nyt vastaavansuuntainen ehdotus tulee meille toisesta naapurimaastamme.

 

Kuten totesin, niin Kekkonen vaikeni kuoliaaksi Ustinovin tekemän ehdotuksen, mutta niin ei varmaan tapahdu Bildt´n tekemälle ehdotukselle.

 

Ruotsin ulkoministerin tekemä ehdotus antaa hyviä sytykkeitä siihen keskusteluun, joka eduskunnassa tullaan kevään aikana käymään hallituksen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevasta selonteosta.

 

Ruotsin tekemään ehdotukseen sisältyy lukemattomia näkökohtia, joihin asiantuntijatkaan eivät pystyisi kertomaan mielipidettään lyhyessä jutussa.

 

Maallikkona – tosin jalkaväkikoulutuksen saaneena, mutta Ilmavoimissa enimmät kertausharjoitukseni käyneenä reservistä varareserviin siirtyneenä yliluutnanttina – uskallan esittää ainakin joitain kysymyksiä ja kommentteja. Kas näin:

 

• hamuaako Ruotsi alasajamilleen omille puolustusvoimilleen itäisen korvaajan Suomesta?

 

• onko Ruotsin tarkoituksena saada lisämarkkinoita aseteollisuutensa tuotteille Suomesta ja muista Pohjoismaista?

 

• ovatko Ruotsin aseteollisuuden tuotteet Nato-yhteensopivia?

 

• avaisiko mahdollinen puolustusliitto mahdollisuuksia Suomen puolustusvälineteollisuudelle?

 

• olisiko puolustusyhteistyössä kyse Nato-jäsenyyden korvaamisesta?

 

• olisiko puolustusyhteistyö esiaskel Natoon?

 

• miksi Venäjä ei ole julkisesti kommentoinut Ruotsin ehdotuksia – mikä on ollut henki kabineteissa tapahtuneissa kommentoinneissa?

 

• kutistuisiko puolustusyhteistyö vain Ruotsin ja Suomen väliseksi, sillä muut Pohjoismaathan kuuluvat Natoon?

 

• voisiko Paavo Väyrysen vanha unelma yhtyneestä Pohjolasta toteutua?

 

• Baltian maista ainakin Viro patistelee Suomea liittymään Natoon

• matariaaliyhteistyölle lievä KYLLÄ, mutta poliittiselle puolustusliitolle ehdoton  EI?

 

Luin jostakin, että Ruotsin ja Suomen puolustusliitto olisi paluuta siihen aikaan, jolloin Suomi kuului Ruotsiin; Suomi sai aseet Ruotsilta, Ruotsin kuningas määräsi suomalaiset sotimaan Ruotsi-Suomen puolesta ja suomalaiset sotivat muita valtioita vastaan etulinjassa!

 

No, ei muistella vanhoja vaan tutkaillaan ennakkoluulottomasti nykyaikana mahdollisia kuvioita, mutta pidetään kirkkaana mielessä Suomen etu!

Odotan suurella mielenkiinnolla Eduskunnassa käytävää keskustelua hallituksen esittämästä puolustuspoliittisesta selonteosta!

Näin siitä huolimatta, vaikka Tasavallan Presidentti pyrkikin päättämään keskustelun lyhyeen.

 

-Esko Erkkilä-

Postipalveluiden siirtyminen asiamiespostien hoidettavaksi on parantanut merkittävästi postipalveluiden laatutasoa

Lauantai 19.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Jokaisessa Suomen kunnassa on vähintään yksi Postin myymälä tai myyntipiste.

 

Omia myymälöitä Postilla on noin 150 ja yrittäjien ylläpitämiä myyntipisteitä eli asiamiesposteja on suunnilleen 950.

 

Asiamiespostit toimivat kaupan, kioskin, huoltoaseman tai muun palveluyrityksen yhteydessä.

 

Asiamiespostipainotteiseen toimintaan siirtyminen merkitsi postipalveluiden huomattavaa kohentumista.

 

Varmaan jokainen muistaa ajan, jolloin melkein pelonsekaisin tuntein oli mentävä postiasioita hoitamaan Postiin.

 

Jakkupukuihin sonnustautuneet omanarvontuntoiset nutturapäät lasisärmien takana herättivät joissakin asiakkaissa ehkä hieman arvostustakin, mutta enimmäkseen pelkoa.

 

Nykyajan postit ovat puolestaan eräänlaisia halpa-halleja, sillä krääsää on tarjolla jos jonkinmoista. Pyrin kiertämään nämä halpa-hallipostit mahdollisimman kaukaa.

 

Tampereella meillä palokalliolaisilla on onni, sillä lähellämme sijaitsee kaksikin asiamiespostia – Siwassa Peltolamminkadulla ja Prismassa Lempääläntiellä.

 

 

 

Siwassa Peltolamminkatu 40:ssä sijaitseva Posti on meille todellinen lähiposti. 

Siwan myyjät ovat asiakaspalveluhenkisiä ja nopsia, joten myös postipalvelut sujuvat heiltä helposti ja joutuisasti.

 

 

 

 

Postipalvelut toimivat Peltolammilla joka päivä klo 23.00 saakka. Palvelut alkavat arkisin ja lauantaisin klo 7.00 ja sunnuntaisin klo 9.00.

Näin ei ollut siihen aikaan, kun Posti itse oli toiminnassa Peltolammilla.

 

 

On hieno asia, että postipalvelut pelaavat Etelä-Tampereella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Monien kestokulutushyödykkeiden valmistaminen on Suomessa loppunut

Perjantai 18.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Useiden kestokulutushyödykkeiden valmistaminen on Suomessa loppunut joko kokonaan tai valmistus on siirtynyt muihin maihin.

 

Olen aina pitänyt kunnia-asiana, että hankin kotimaisen tuotteen, jos se kohtuudella on mahdollista.

 

Muistelen nyt joitakin tuotteita ja tuoteryhmiä:

 

 

Mopo

 

Ennen autoikää joka pojalla piti olla mopedi ja oli luonnollista, että se oli merkiltään Tunturi. Muistelen, että minulla oli ainakin kaksi Tunturia.

 

Tunturin taru päättyi vuonna 1987.

 

 

Auto

 

Autojen osalta ensimmäinen autoni oli Datsun 1200 Finn DeLuxe, mutta sen jälkeen olinkin vankka saabisti.

Uudessakaupungissa valmistettuja Saabeja omistin toistakymmentä, sillä työajoa + omaa ajoa kertyi vuodessa n. 60.000 kilometriä eli autoa piti vaihtaa n. 100.000 kilometrin välein.

Viimeiset Saabit Uudessakaupungissa valmistettiin vuonna 2003.

 

 

Televisio

 

Oli luonnollista, että poikamiehen ja myöhemmin myös ukkomiehen perheen televisiomerkki oli suomalainen Salora.

 

Salossa valmistettu Salora eli oman aikansa televisiomerkkinä, mutta aika ajoi ohi suomalaisen televisiotuotannon ja nyt Salorasta on jäljellä muisto vain.

 

 

Autonrenkaat

 

Autonrenkaideni merkki on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ollut Nokian Renkaat Oy:n valmistamat renkaat.

Hakkapeliitta oli aikoinaan ainoa Suomen talvisille teille sopiva talvirengas ja kyllä Nokialla osattiin valmistaa myös kunnollisia kesärenkaita.

 

Nokian jatkaa rengasvalmistusta ja on harvoina suomalaisyrityksinä pystynyt kehittämään toimintaansa.

 

Nokian Renkaat tuo Suomen markkinoille myös muualla valmistamiaan renkaita.

 

Paha moka Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Kim Gran´lle tapahtui syyskuussa 2009, kun hän lehtihaastattelussa totesi, että asiakkaille ei tarvitse kertoa, missä maassa heidän renkaansa valmistetaan.

 

Kun haastattelija kysyi, onko asiakkaalla oikeus tietää alkuperä, Gran vastasi näin:

 

”Sillä ei ole merkitystä, koska brändimme takaa laadun valmistuspaikasta riippumatta.”

 

Olen vahvasti eri mieltä toimitusjohtaja Kim Gran´n kanssa ja toivon, että hän on oppinut arvostamaan asiakkaita kuluneen kolmen vuoden aikana.

 

 

Auto- ja matkapuhelimet

 

Työantaja hankki myyntimiehilleen aikoinaan Nokia-merkkiset autopuhelimet ja siinä merkissä olen pysynyt myös matkapuhelinaikaan siirryttäessä.

 

On hyvä muistaa, että kyseessä oli tosiaan alkuvaiheessa autopuhelimet. Autopuhelimen koneisto oli asennettu auton tavaratilaan ja autopuhelimen luuriteline oli kojelaudassa.

Matkapuhelimet tulivat kuvaan vasta myöhemmin.

 

 

Maatalouskoneet

 

Oma lukunsa ovat maatalouskoneet ja kotitilalleni hankittiin yksinomaan kotimaisia koneita.

 

Valmet 502 on lähes neljänkymmenen palveluvuoden jälkeen yhä riittävä niille töille, joissa mökillä traktoria tarvitaan.

Myös maatalouskoneet eli traktorin peräkärry, kyntöaurat, äes sekä muut pienemmät maatalouskoneet ovat meillä kotimaista valmistusta.

 

 

********

 

Suomi on menettänyt paljon kestokulutus- ja tuotantohyödykkeiden valmistusta ulkomaille.

 

Monissa tuoteryhmissä suomalaisesta laatutyöstä voidaan ainoastaan uneksia ja kaihoisasti muistella.

 

Monet ”suomalaisina” yrityksinä Suomessa jatkavat teollisuusyritykset ovat siirtyneet ulkomaalaisomistukseen.

 

 

*******

 

Valtra on tässä jutussa käsitellyistä yrityksistä pärjännyt ulkomaalaisomistuksestaan huolimatta - tai sen vuoksi - mainiosti.  

 

Valtran omistajana on yhdysvaltalainen Agco-yhtiö ja sen Nokian Linnavuoressa omistama AGCOSisuPower -yksikkö on hyvässä vedossa eli joskus ulkomaalaisomistus on suomalaisyritykselle ja sen työntekijöille onnenpotku!

 

 

********

 

Mikä on tässä jutussa käsiteltyjen tuotemerkkien ja yritysten tilanne vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua?

Veikkaukseni on, että se on nykytilannetta heikompi.

 

Ken elää, hän näkee!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko ruoka Sinulle muutakin kuin ravintoa?

Torstai 17.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden nettiversion aloitussivulla tapaa olla kysymys, johon sivuilla kävijät voivat vastata.

 

Kysymyksissä on yleensä kaksi vaihtoehtoa ja vastaamisen jälkeen on mukava katsoa, että miten kumpaakin vaihtoehtoa on kannatettu.

 

Eilen kysymyksenä oli otsikkokysymys ja vastasin siihen…

 

…kyllä.

 

Vastausjakauma oli kyselyn päättyessä se, että 2/3 mielestä ruoka on muutakin kuin ravintoa ja 1/3 piti ruokaa vain ravintona. Vastausten kokonaismäärä oli yli tuhat, joten tutkimuksella on jonkinlaista painoarvoa.

 

Vastausten painoarvoa alentaa tietysti se, että kyseessä oli nettikysely.

 

Mielestäni ruoka ei ole vain ravintoa, vaan ruokavalinnoillamme otamme kantaa moniin asioihin.

 

Sivuutan terveyspoliittiset näkökulmat maininnalla, vaikka ne ovatkin kokonaisuuden kannalta hyvin tärkeitä kannanottoja siihen, että onko ruoka vain ravintoa.

 

Ruuan kotimaisuus sekä sen kautta saatavat kansantaloudelliset ja yksilöedut ovat minulle keskeisiä näkökohtia, kun pohdin ruokavalintojani.

 

Kotimaisuuteen liittyy erityisesti vihannesten osalta ruokatarvikkeiden maku. Ei voi olla vastenmielisempää ”makuelämystä” kuin ovat ulkomaiset tomaatit ja kurkut! Myös tuontimansikoissa on mansikkamaisuutta ainoastaan ulkonäkö – mansikanmausta ei niiden kohdalla voida puhua.

 

Kotimaisten elintarvikkeiden hankkiminen on parasta työllistämispolitiikkaa. Hankkimalla kotimaisia elintarvikkeita jokainen pystyy tukemaan kotimaan työllisyyttä.

 

Päivittäistavarakaupan hyllystä valitsen aina kotimaisen elintarvikkeen.

 

Kotimaisen elintarvikkeen valitsemisella tuen kotimaista maatalous- sekä kotieläintuotantoa ja siten omalla pienellä panoksellani autan suomalaisen talonpojan yhäti tiukkenevaa pärjäämistä tilallaan.

 

Kotimaisten elintarvikkeiden suosiminen on ympäristökysymysten oikeaa huomiointia käytännön tasolla.

 

Eräs keskeinen periaatteeni ostoslistallani on se, että en koske ns. private label –tuotteisiin eli päivittäistavarakaupan jakeluteiden merkittömiin tuotteisiin. Pirkka-, Rainbow- ja Xtra-tuotteilla ei ole pääsyä ostoskoriini. Linjani tässä kysymyksessä on ehdoton ja koskee myös kotimaassa valmistettuja merkittömiä tuotteita.

 

Private label-tuotteet ovat poikkeuksetta laadullisesti heikompia kuin merkkituotteet. Ne ovat kotimaisen tuotannon, työllisyyden ja monen muun seikan vuoksi kartettavia, sillä keskot ja sok:t käyttävät niiden hieman halvempia yksikköhintoja ”kankena”, kun ne pyrkivät tavarantoimittajiensa kanssa käytävissä neuvotteluissa alentamaan kunnollisten tuotteiden hankintahintojaan.

 

On hyvä tiedostaa, että merkittömissä tuotteissa kaupan marginaalit ovat korkeampia kuin kunnon merkkituotteissa. Merkittömien tuotteiden ostamisella kuluttaja pönkittää päivittäistavarakauppaa rakentamaan entistä komeampia ja kalliimpia marketteja ”joka niemeen, notkoon ja saarelmaan”.

 

Merkittömien tuotteiden valmistuttaminen kotimaassa on K- sekä S-ryhmien houkutustoimenpide saada kuluttajat käyttämään Pirkka- ja Rainbow –tuotteita. ”Opetusvaiheen” jälkeen Kesko sekä SOK siirtävät merkittömien tuotteiden valmistuksen ulkomaille.

 

Lähikauppojen käyttäminen elintarvikkeiden ostopaikkana on kysymys, jossa olen huono kuluttaja, sillä tukeudun lähellä sijaitsevan marketin palveluihin. Rauhoittelen huonoa omaatuntoani sillä, että kyseinen suurmarket sattuu olemaan maantieteellisesti lähikauppamme.

 

Nämä muutamat esimerkit osoittavat, että kuluttaja pystyy jokapäiväisillä ruokaostoksillaan vaikuttamaan isoihin asioihin!

Kuluttaja on halutessaan kuningas!

 

 

-Esko Erkkilä-

EU:n virkamiehillä on asiantuntemattomia suunnitelmia metsäasioiden hoitamisessa

Keskiviikko 16.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen metsäala on n. 22.000.000 hehtaaria ja se merkitsee, että metsät peittävät n. 72 % maamme maapinta-alasta. Metsäpinta-alan suhteellisella osuudella mitattuna Suomi on EU:n metsäisin maa.

 

Suomen, Ruotsin ja Itävallan liittyminen Euroopan Unioniin tammikuun 1. päivänä 1995 merkitsi, että metsäasioiden painoarvo EU:ssa kohosi tyystin toiselle tasolle kuin se oli ennen.

 

Ruotsin metsäala merkitsee n. 66 %:n osuutta maan pinta-alasta ja Itävallassa metsäpinta-ala on n. 47 % maan kokonaisalasta.

 

Suomen, Ruotsin ja Itävallan jälkeen Euroopan Unioniin liittyneistä maista Slovenia yltää samalla tasolle, sillä siellä metsää on n. 55 % maan kokonaispinta-alasta.

Metsän merkityksestä suomalaisille kertoo se, että meillä metsää on 4,13 hehtaaria asukasta kohti, kun vastaava luku Ruotsissa on 3,08 ha/asukas. EU:ssa metsää on keskimäärin 0,32 ha/asukas!

Myös metsänsuojelussa Suomi on EU:n kärkijoukossa. Suomen metsistä 3,8 % on metsänsuojelullisesti luokassa, joka määritellään näin: "Mitään toimenpiteitä ei ole sallittu." EU:ssa vastaava osuus on 1,3 %.

Luokassa; "Rajoitetut toimenpiteet on sallittu" on Suomessa 3,1 % metsistä, kun vastaava osuus EU:ssa on 2,8 %.

Pinta-alatiedot ja metsänsuojeluluvut ovat peräisin Metsätilastollisesta vuosikirjasta 2011.

Pengoin asioita, kun Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat tehneet Tampereen kaupunginvaltuustossa aloitteen, jossa perätään Tampereen kaupungin metsien suojelun laajentamista Teiskossa.

*********

 

Suomessa herättää nyt ihmetystä se, että EU kaavailee direktiiviä, jossa kiinteälle biomassalle asetettaisiin samat vaatimukset kuin liikenteen biopolttoaineille ja –nesteille.

 

EU haluaa varmistaa, että metsiä ei hakata liikaa metsähakkeen käytön vuoksi.

 

EU-byrokraatit eivät ole tajunneet, että puun eri osat päätyvät erilaisiin käyttötarkoituksiin. Osa puusta päätyy sahatavaraksi, osa paperiteollisuuden raaka-aineeksi ja osa muuhun käyttöön eli vaikkapa hakkeeksi lämmitykseen.

 

Suomessa metsänkasvatus on hidasta ja se merkitsee, että puuntuotannossa kiertoaika on pitkä.

 

Jos asioita tuntemattomat keski- ja etelä-euroopan byrokraatit pääsevät touhuamaan vapaasti, on olemassa suuri vaara, että päätehakkuun kynnyksellä olevat metsälöt määritellään aarniometsiksi ja sen jälkeen niiden hyödyntäminen vaikeutuisi.

 

Ylenmääräisessä holhoamisessa piilee vaarana myös se, että haketta ei laskettaisi uusiutuvan energian määrään. Jos näin kävisi, niin suunnitteilla oleva direktiivi puoltaisi fossiilisten energialähteiden kilpailukykyä.

 

On toivottavaa, että maamme virkamiehet ja poliittiset päättäjät pystyisivät pitämään tässä asiassa yhtä ja torppaamaan EU-virkamiesten suunnitelmat maamme metsätaloutta kaltoin kohtelevan direktiivin voimaantulosta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Aktiivista toimintaa Eläkeliiton Tampereen yhdistyksellä

Tiistai 15.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on Suomen suurin eläkeläisjärjestö.

 

Eläkeliitossa toimii yli 127 000 jäsentä, 20 piiriä ja 402 paikallisyhdistystä.

 

Eläkeliiton Tampereen Yhdistys ry on yksi Eläkeliiton paikallisyhdistyksistä. Yhdistyksemme on perustettu 1976 ja meillä on n. 250 jäsentä. Yhdistyksen tarkoituksena on tamperelaisten eläkeläisten toiminnallisten, henkisten ja aineellisten etujen valvominen ja heidän asemassaan ilmenevien epäkohtien korjaaminen.

 

Olen Eläkeliiton Tampereen Yhdistyksen hallituksen jäsen tämän vuoden alusta, joten parhaillaan opettelen toimimaan yhdistyksen luottamushenkilönä.

 

Eläkeliiton Tampereen Yhdistyksen toiminta on vilkasta, sillä kokoonnumme joka toinen maanantai klo 11.00 Tampereen Marttojen Marttalan kerhohuoneella, osoite Hämeenpuisto 39 A.

 

Kokoontumisissa on aina erilaista ohjelmaa ja tietysti kahvitarjoilu.

 

 

Vuoden 2013 ensimmäisessä tapaamisessa meitä viihdytti Duo Raakileet vanhalla tanssimusiikilla. Duo Raakileet on hanuristi Matti Arajärven ja laulusolisti Kaarina Valtasen muodostama suosittu duo, joka esiintyy ahkerasti varttuneen väen tilaisuuksissa Tampereella ja lähiympäristössä.

 

 

Sauvakävely on tiiviisti Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen toiminnassa mukana, sillä meillä on kaksi sauvakävelyryhmää.

 

Minulle on yhdistyksen hallituksessa annettu tietty projekti vastuualueeksi ja siihen kuuluu mm. sauvakävelyn edistäminen. Tämän vuoksi osallistuinkin molempien sauvakävelyryhmiemme toimintaan ”oikein sauvojen kanssa”.

 

 

Tuomo Hakkarainen vetää sauvakävelyryhmää, joka aloittaa matkanteon Vapaudenpatsaalta Hämeenpuistosta.

 

Sauvakävely tapahtuu tutuissa maisemissa, mutta paljon matkan varrella näkee aivan uuttakin, jota ei ole autolla ohi ajaessaan huomannut.

 

Vapaudenpatsaalta lähtevä ryhmä päättää taivalluksensa yleensä Amurin Helmeen tai Tallipihalle, jossa juodaan kahvit.

 

Tammikuun 8. päivänä meillä oli tavallista juhlavampi kahvitilaisuus, kun eräs joukkomme jäsen täytti tasavuosia ja hän halusi tarjota koko porukalle Tallipihalla ”kahvit ja kastettavat”.

 

 

Irja Lehmuksen vetämä sauvakävelyryhmä aloittaa matkanteon Pappilanpuiston palvelukeskuksen pihamaalta Kourutaltankatu 2 joka toinen maanantai klo 10.00.

 

Tämän ryhmän sauvakävelypäiviä ovat ne, jolloin meillä ei ole Marttalassa kokoontumista.

 

Olin ryhmässä mukana maanantaina 14.1.2013 ja täytyy sanoa, että minulle kolmekymmentä Finlandia-hiihtoa peräjälkeen hiihtäneenä kyyti oli vauhdikasta – hiki tuli puseroon, kun tunnin verran taivalsimme!

 

 

Kertauksena vielä sauvakävelyryhmiemme lähtöajat ja lähtöpaikat:

 

• Tampereen keskustassa liikkuva sauvakävelyryhmä lähtee taittamaan matkaa joka tiistai Vapaudenpatsaalta Hämeenpuistossa klo 10.00

• Tampereen Irjalassa liikkuva sauvakävelyryhmä lähtee matkaan Pappilanpuiston palvelukeskuksen edestä (osoite Kourutaltankatu 2) joka toinen maanantai klo 10.00. Sauvakävelypäiviä ovat sen osalta 28.1.2013, 11.2.2013 ja siitä aina kahden viikon kuluttua!

 

 

Toivottelen kaikki lukijani tervetulleiksi Eläkeliiton Tampereen Yhdistyksen sauvakävelyryhmiin!

 

 

-Esko Erkkilä-