Maapirn- ja küüslauk -ostoksilla Tallinnan Jaama Turg´lla

Maanantai 28.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen viime aikoina ottanut tavakseni Tallinnan reissuilla poiketa katselemassa ja myös ostoksilla rautatieaseman vierellä sijaitsevalla Jaama –torilla.

 

Pidin tavastani kiinni myös taannoisella Suomen Keskustan Presidentti-risteilyllä, sillä poikkesin torilla heti aamusella.

 

Risteilylaivamme Baltic Princess rantautui Tallinnassa D-terminaaliin ja sieltä on kävelymatkaa Jaama-torilla vajaat pari kilometriä. Kävelin matkan raikkaassa syyssäässä.

 

Lähellä D-terminaalia sijaitsee Linnahall´n raitiovaunupysäkki, mutta menomatkan suoritin ripeästi kävellen. Raitiotievaunun raiteet kulkivat koko menoreittini vierellä.

 

 

Jaama Turg on avoinna arkipäivisin klo 8 – 18 ja lauantaisin sekä sunnuntaisin klo 8 -17.

 

Vierailin torilla 30.10.2011 eli ajankohta pitää huomioida, kun vertailee seuraavissa kuvissa ilmeneviä hintoja esim. suomalaiseen hintatasoon.

 

 

Jaama Turg´lla on muutama suurmyyjä, mutta taaempana paikalliset mummut myyvät omien palstojensa tuotteita. Tässä erään suurmyyjän tarjontaa.

 

Tapaan tehdä pienet ostokseni mummoilta, sillä heille parinkin euron kauppa on merkittävä tulonlisä. Lisäksi heidän kanssaan on mukava jutella.

 

 

Myös Virossa kotimaiset elintarvikkeet ovat Suomen tapaan usein kalliimpia kuin ulkomaiset.

Tällä myyjällä kotimaiset valkosipulit maksoivat 6,80 €/kg ja unkarilaiset 3,80 €/kg – ero oli siis huomattava.

 

 

Karpalokilon hinta vaihteli 3,80 – 4,00 €/kg ja karpalot olivat isoja.

 

 

Kotimainen avomaankurkku 2,20 €/kg.

 

 

Kotimainen porkkana 0,60 €/kg.

 

 

Kotimainen palsternakka 1,40 €/kg.

 

Kotimainen tomaatti 1,38 €/kg. Tomaatti oli siis selvästi edullisempaa kuin avomaankurkku.

 

Kotimainen punasipuli 1,20 €/kg.

 

 

Suurmyyjällä oli tarjolla puolalaista paprikaa ja se maksoi 1,30 €/kg.

 

”Astelpaju” on mielestäni erän kauneimmista virolaisista sanoista ja se tarkoittaa tyrniä. Tyrnimarjat maksoivat 4,00 €/kg.

 Meillä on useita tyrnejä ja tiedän, että miten haastavaa hommaa on tyrnin poiminta!

 

Ostin eräältä mummolta maapirn´ä sekä  küüslauk´ aa. Maapirn on maa-artisokka ja küüslauk puolestaan valkosipuli.

 

 

Maa-artisokat olivat komeita, mutta valitettavasti en ottanut niistä valokuvaa. Maa-artisokan kilohinta oli 1,30 euroa ja ostin mummon koko ”varaston” eli 1,8 kiloa.

 

Valkosipulit mummo oli hinnoitellut kappalekaupalla ja hinta oli 0,80 €/kpl.

 

 

Myyjämummoni käytti sujuvasti helmitaulua, kun hän summasi ostosteni hinnan!

 

Suosittelen Tallinnassa poikkeamaan Jaama Turg´lla, sillä se on taatusti erilainen kokemus!

 

-Esko Erkkilä-

Tamperetta ja sen lähiseutuja näkee "toisin silmin" pyöräretkellä

Keskiviikko 23.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tein marraskuun puolivälissä pyöräretken Tampereen Palokalliolta Pirkkalan ja Nokian kautta Tampereen keskustan kautta takaisin Palokalliolle ja koin paljon sellaista, jota autolla ajaessa ei huomaa.

 

Kilometrejä retkellä kertyi hieman vajaat nelisenkymmentä ja aikaa kului runsaat kolme tuntia. Kiirettä en pitänyt ja siihen ei 1940-luvulta oleva yksivaihteinen Jaguar- polkupyöräni antanut mahdollisuuksiakaan.

 

 

Pyöräretkeni osoitti, että pyöräreitit erityisesti Tampereen ja Pirkkalan välillä ovat hyvässä kunnossa.

 

Tässä pieni kuvakertomus retkestäni:

 

 

Entisen Pirkkahallin nimi on nykyisin hienosti TESC eli Tampere Exhibition and Sports Centre. Kauhistuttavaa suomenkielen pahoinpitelyä koko nimi ja sitä on myös sen suomenkielinen versio eli Tampereen Messu- ja Urheilukeskus.

Pirkkahalli oli ensimmäinen merkittävä kohde pyöräreissullani ja tässä ”ensimmäinen rasti” kuvattuna hieman tavanomaisesta poikkeavasta näkökulmasta.

 

 

Tampereen läntinen ohitustie oli merkittävä tieinvestointi, jonka pääministeri Matti Vanhanen vihki käyttöön tammikuun 14 päivänä 2009. Silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö vastusti pontevasti hanketta, mutta hanke osoittautui nopeasti oikeaksi investoinniksi.

Tässä on näkymä läntiselle ohitustielle sen ylittävältä Naistenlahdentieltä Pirkkalassa.

Tässä vaiheessa aikaa retkeeni oli kulunut vajaa tunti.

 

 

Rajasalmen sillalta näkyy Raision Myllyteollisuuden Nokian tuotantolaitokset. Nokian tuotantolaitokset ovat eräs Suomen suurimmistä viljanjalostuslaitoksista. Näillä laitoksilla valmistetaan kaikki Elovena-tuotemerkillä markkinoitavat viljatuotteet.

 

 

Pispalan haulitorni on eräs Tampereen tunnusmerkeistä. Myös se kuului pyöräretkeni ”rastipisteisiin”.

 

 

Tampereen suosituin kuvauskohde – Näsinneula – Pispalan valtatieltä kuvattuna.

 

 

Pirkankadulla sijaitseva ”Kilometritalo” ei ole aivan kilometriä pitkä – sillä on pituutta ainoastaan 138 metriä. Kilometritalo tuli minulle tutuksi jo pojankloppina, kun kävin vanhempieni kanssa pari kertaa vuodessa Tampereella vaateostoksilla.

 

 

Hämeenkatu on Tampereen valtasuoni. Tässä näkymä Hämeenpuistosta Rautatieasemalle saakka eli koko Hämeenkadun pituudelta.

 Pyöräily Hämeenkadun jalkakäytävillä ei ole sallittua Hämeenpuistosta Keskustorin itälaidalle saakka. Olin kuitenkin ainoa, joka iltapäiväruuhkan aikana pyöräili Hämeenkadulla bussikaistalla. Laillisuutta on noudatettava!

 

 

Polkupyöräreissuni alkoi olla lopuillaan, kun kuvasin Tamperetta Tampere-Helsinki –moottoritien ylittävältä Lempääläntien sillalta. Näkymä on mielestäni eräs komeimpia Tampereella – on mainio asia, että siitä saavat nauttia kaikki Helsingin suunnasta autolla Tampereella saapuvat!

 

Vajaan neljänkymmenen kilometrin pituinen pyöräretki arvokkaalla Jaguar-polkupyörällä on jonkinmoinen kuntolenkki, mutta se on sen lisäksi mainio oppirupeama Tampereen ja lähiseutujen nähtävyyksiin!

 

Suosittelen!

 

-Esko Erkkilä-

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö näytti ministerille ja kansalaisille, että kuka ministeriötä johtaa

Tiistai 22.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto, joka perustehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä valvonnan edellyttämän ohjauksen sekä ennakoivan ja jälkikäteisen valvonnan keinoin.

Valviralle kuuluu valvoa mm. sitä, että lääkäreillä on tutkinto ja tarvittavat tiedot ammattinsa harjoittamiseen.

 

Valelääkärijutut ovat poikineet Sosiaali- ja terveysministeriössä mielenkiintoisen valtakiistan.

 

Ministeri Maria Gusenina-Richardson (sdp) ehti kertoa julkisuudessa eilen, että hänen ja Valviran ylijohtaja Marja-Liisa Partasen välisten keskustelujen päätteeksi Partanen oli päättänyt luopua Valviran johdosta.

 

Ministeri ei keskustellut asiasta sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kari Välimäen kanssa. Kun Välimäki kuuli Partasen aikomuksista, hän laittoi tuulemaan ja kokematon ministeri joutui taipumaan kansliapäällikkönsä mielipiteeseen. Välimäki ei hyväksynyt Partasen eroa.

 

On oikein, että tärkeän viranomaisen johdosta ei poistuta vaikeiden asioiden ilmitullessa kuin ”hollituvan ovesta”.  Vastuu on kannettava niin ylijohtajan kuin ministerinkin.

 

Valelääkärijutut ovat murentaneet kansalaisten luottamusta koko lääkärikuntaan.

 

Nyt sekoiluun on liittynyt myös Sosiaali- ja terveysministeriö, jonka hallinnonalaan Valvira kuuluu, kun kansalaisille on tullut selväksi, että asioista vastaavalla ministerillä ei ole edes oman ministeriönsä kansliapäällikön luottamusta.

 

-Esko Erkkilä-

Puuvuori - joka hetki muuttuva taideteos Ylöjärvellä

Lauantai 19.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Sain olla mukana, kun Pirkanmaan Metsäkeskuksen retkikunta metsäluontoneuvoja Matti Äijön opastuksella tutustui Puuvuori-taideteokseen Ylöjärvellä 11.11.2011.

 

Puuvuori (Treemountain)-maataideteos sijaitsee Pinsiönkankalla Ylöjärvellä Tampereen kaupungin omistamalla soranottoalueella. Se on amerikkalaisen taiteilija Agnes Denesin suunnittelema taideteos, joka koostuu n. kymmenestä tuhannesta matemaattisen kaavan mukaan istutetusta puusta.

 

Biologinen ja taatusti luonnonmukainen sekä luontoa kunnioittava taideteos vihittiin käyttöön vuonna 1996.

 

Teos on 420 metriä pitkä ja 270 metriä leveä eli sen pinta-ala on hieman yli 11 hehtaaria. Korkeutta Puuvuorella on 28 metriä.

 

Teos koostuu 10 600 kartiomaiselle soramäelle matemaattisen mallin mukaan istutetusta männyntaimesta.

 

Taimet on istutettu spiraalin muotoon eli alhaalta pääsisi vuoren huipulle istutustainten väliä etenemällä.

 

Vuorelle on vapaa pääsy ja vuoren juurelta pääsee huipulle taideteoksen rinteelle muodostuneita kulku-uria pitkin.

 

Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari kävi Ylöjärven Asuntomessujen aikaan istuttamassa muutaman männyntaimen Puuvuoreen vuonna 1996.

 

Puuvuoren alaosassa sijaitsevat männyntaimet kärsivät nykyään ilmiselvästi ravinnevajeesta, sillä ne ovat kärsivän näköisiä. ”Terveyslannoitus” olisi niille paikallaan, sillä ilman lannoitusta niillä on kolkko kohtalo odottamassa.

 

Huipulla ja lähellä huippua kasvavat männyt ovat saaneet kasvaa ravinnerikkaassa siirtomaassa. Siirtomaa on kuljettu istutuskuoppiin kottikärryillä ja muilla tavoilla. Se on männyille selvästi liian ravinnerikasta ja sen vuoksi huipulla kasvavat männyt ovat ”räkämäntyjä” eli kasvumaa ei ole tyypillistä mäntyjen kasvumaata.

 

 

Puuvuori nykyasussaan. Asu muuttuu joka vuosi, sillä männyt kasvavat.

 

Näkyy selvästi, että taideteoksen alaosassa sijaitsevat männyt tarvitsevat lannoitusta, sillä ne ovat ravinnevajauksen vuoksi kuolemassa.

 

Näkymä Puuvuoren laelta pohjoisen suuntaan. Siellä Tampereen kaupungin soranotto jatkuu ja sorakuopan maisemointi saa vielä jonkun vuoden odottaa.

 

Näille seuduilleko Tavase Oy kaavailee Pinsiönkankaan imeytyskenttiään? Tavase Oy:n suunnitelma Pinsiönkankaan tuhoamiseksi on surkea suunnitelma ja sen vuoksi toivonkin, että Tampereen luottamushenkilöt uskaltavat torpata koko mielettömän hankkeen.

Parempi kymppimillin tappio nyt, kuin kahdensadan miljoonan investointi, joka ei toimi, mutta tuhoaa Pälkäneen ja Kangasalan ainutkertaiset harjumaisemat sekä Pinsiönkankaan.

 

 

Näkymä Puuvuoren laelta etelän suuntaan.

 

Retkikuntamme autot odottavat meitä 28 metriä alempana kuin Puuvuoren huippu.

 

 

Puuvuori on merkittävä tutustumiskohde Ylöjärvellä ja mielellään suo, että entistä lukuisammat henkilöt pääsevät näkemään sorakuopan onnistuneen maisemointihankkeen!

 

-Esko Erkkilä-

Asukasmielipiteeni Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen laajentamisesta Hervannan Tauskonkadulla

Tiistai 15.11.2011 - -Esko Erkkilä-

 

Asukasmielipide Toivonen Yhtiöt Oy:n Ruskon jätteenkäsittelylaitoksen laajennushankkeesta

 

Tilanne jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä nyt…

 

..on täysin hallitsematon, sillä Toivonen Yhtiöt Oy:n toiminta saastuttaa lähiympäristöä suruttomasti.

 

Näyttää siltä, että nyt voimassaolevia lupaehtoja ei ole tarkoituskaan täyttää.

 

Nykytilanteen jatkuminen on todennäköistä jatkossakin, sillä…

 

…yrityksen toimintakulttuuri on saanut viranomaisvalvonnan puuttuessa muodostua täysin hallitsemattomaksi.

 

Joitain hajahuomioita YVA-arviointiselostuksesta:

 

• Maininta ”Hankealueelle vastaanotettava jäte ei sisällä ongelmajätteitä.” on yrityksen ja selvityksen laatineen konsulttiyrityksen haavekuva. Todellisuudessa purku- ym. jäte sisältää pääsääntöisesti aina ongelmajätteitä. Menneiden vuosikymmenten aikana esim. rakentamisessa käytettiin sellaisia rakennusaineita, jotka sisälsivät ongelmajäteaineksia. Nyt ne ovat rakennuksia ja rakenteita purettaessa tulossa jätteenkäsittelykeskusten riesaksi ja sitä kautta ihmisten sekä luonnon ongelmaksi.

 

Ongelmajätteiden kartoittamiseen sekä niiden tutkimiseen on kiinnitettävä aivan toisella tavalla huomiota kuin nyt julkistetussa YVA-selvityksessä kerrotaan.

 

Toivonen Yhtiöt Oy:n näytteenotto-ohjelmaan pitää sisällyttää riittävän tiheästi otettavat elohopea- (Hg) sekä dioksiininäytteet. Esitän Hg- ja dioksiininäytteenotolle näytetiheydeksi vähintään kerran kuukaudessa. Näytteet pitää analysoida niiden analysointiin pystyvässä laboratoriossa. Analysointitulokset on raportoitava välittömästi jätteenkäsittelylaitoksen toimintaa valvovalle viranomaiselle ja myös kansalaisille on varattava mahdollisuus tutustua analysointituloksiin.

 

• Toivonen Yhtiöt Oy:n, valvovan viranomaisen sekä Tampereen kaupungin nykytoiminnassa on leimaa-antavaa se, että nyt otettavia vähäisiäkään analysointituloksia ei osata tulkita. Näytteenottotulosten tulkintaan pitää jatkossa kiinnittää huomiota, jotta ihmisille, eläimille ja ympäristölle vahingollinen toiminta voidaan lopettaa välittömästi, kun esim. ongelmajätehavainto tehdään.

 

• Riskikartoitus puuttuu YVA-selvityksestä lähes kokonaan. Se pitää laatia iskevään ja yksinkertaiseen taulukkomuotoon, jotta yritys, valvova viranomainen, Tampereen kaupunki ja soveltuvin osin myös tavalliset kansalaiset osaavat arvoida riskien toteutumista. Nyt riskikartoitus on korvattu yleisluonteisella taulukontapaisella ilmaisulla, joka ei sovellu Toivonen Yhtiöt Oy:n tilanteeseen.

 

• Selostuksessa oleva maininta: ”Tontin eteläreunalla on rakennettu louheesta salaoja, joka estää Polunmäen suunasta kallion päältä valuvan veden sekoittumisen pihavesiin.” on malliesimerkki siitä, että karu todellisuus on tyystin toista, kuin selvityksessä yritetään totena lausua.

 

Ns. louheoja on toki olemassa, mutta nykyisellään sen peittää osin jätemateriaali ja se merkitsee jätemateriaalissa olevien ympäristömyrkkyjen sekä ongelmajätteiden välitöntä ja nopeaa joutumista Houkanojaan ja sitä kautta Pyhäjärveen.

 

Louheoja on nopeasti saatettava siihen kuntoon kuin sen on yllä olevassa virkkeessä todettu olevan! Ei voi olla oikein, että jätemateriaali kontaminoi Houkanojaan virtaavan valumaveden!

 

• YVA-selvityksessä todetaan useaankin kertaan, että: ”Hankkeen vaikutukset ympäristön kasvillisuudelle, eläimistölle, luonnon monimuotoisuudelle, arvokkaalle lajistolle tai luontokohteille jäävät paikallisiksi ja vähäisiksi.”

 

Todellisuudessa Toivonen Yhtiöt Oy:n toiminta aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ihmisille, ympäristön kasvillisuudelle, eläimistölle, luonnon monimuotoisuudelle, arvokkaalle lajistolle sekä luontokohteille ja ne jäävät pysyviksi sekä ovat luonteeltaan merkittäviä. Toivonen Yhtiöt Oy:n YVA-selvitys merkitsisi hyväksyttäessä, että Tampereen kaupungin kaavoitustoiminta vaikeutuisi jatkossa ja esim. vuosikausia vireillä ollut Herukka-reitin suunnittelu kärsisi kovan kolauksen.

 

Tampereen kaupungin saamattomuuden, valvovan viranomaisen ja saastuttavan yrityksen toiminta merkitsee suuren riskin kertymistä niille Houkanojanraitin palstaviljelijöille, jotka kielimuurin vuoksi eivät ymmärrä Tampereen kaupungin jo vuosia sitten antamaa kieltoa Houkanojan veden käyttämistä viljelypalstojen kasteluvetenä. Esitän, että Tampereen kaupunki velvoitetaan rakentamaan Houkanojanraitin viljelypalstoille riittävä määrä puhtaanveden vesiposteja jo kasvukaudeksi 2012.

 

Yhteenvetona totean, että Toivonen Yhtiöt Oy:n YVA-suunnitelma on laadittu rutiinityönä yhdistellen aikaisemmissa YVA-suunnitelmissa käytettyjä fraaseja. Leimaa-antavaa YVA-suunnitelmassa on ympäristölupaa hakevan yrityksen palkkaaman konsulttiyrityksen laatimat kohdat ja lauserakenteet. Pirkanmaan ELY-keskus on unohtanut roolinsa ja tukeutunut sille syötettyihin tietoihin.

 

Esitän, että Toivonen Yhtiöt Oy:lle ei myönnetä lupaa laajentaa toimintaansa Ruskon teollisuusalueella sekä esitän sen lisäksi valvovan viranomaisen nopeita toimia nykyisten lupaehtojen valvomiseksi ja nykytoimintojen saattamista lupaehtojen mukaiseksi.

 

Suomi on sitoutunut monilla eri tavoin ympäristönsuojeluun ja niiden periaatteiden noudattaminen edellyttää Toivonen Yhtiöt Oy:n toiminnan pikaista lopettamista Ruskon teollisuusalueella ja toiminnan siirtämistä esim. Tarastenjärven jätteenkäsittelyalueelle.

 

Esko Erkkilä

Eduskunnassa 8.11.2011 käyty keskustelu "Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisestä" oli sen saamaa arvostusta tärkeämpi

Perjantai 11.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnassa käytiin pääministerin Kreikka-selonteon jälkeen 8.11.2011 tärkeä keskustelu Puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittämisestä.

Valitettavasti käyty keskustelu ei kiinnostanut monien puolueiden edustajia, sillä salissa oli paikalla ainoastaan muutama edustaja.

Arvostan, että yhtiöittämisen jälkeen yrityksen ”vastaanottavan tahon puolesta” edustajana oleva ministeri Heidi Hautala oli paikalla keskustelun aikana. Hän vakuutti useaan kertaan olevansa kiinnostunut (harvalukuisten) edustajien mielipiteistä.

Puolustusvoimain ruokahuollon yhtiöittäminen on monessakin mielessä suuri kysymys.

Näitä seikkoja ovat mm. seuraavat:

• kysymys on sukupuolten tasa-arvokysymys, sillä alalla naisten osuus on lähes 90 %. Yhtiöittämissuunnitelmissa on palkkatason alentaminen ja nyt onkin kysyttävä, että olisivatko suunnitelmat palkkatason alentamisesta mukana, jos sukupuolijakautuma olisi toinen?

• Puolustusvoimain ruokahuollon säilyttäminen myös jatkossa kotimaisessa omistuksessa on mielestäni strategisista syistä välttämätöntä

• kotimaisten raaka-aineiden osuuden säilyttäminen Puolustusvoimain ruokahuollossa on huoltovarmuutemme näkökulmasta elintärkeää

Olen samaa mieltä niiden kansanedustajien kanssa, jotka olivat paikalla eduskuntakäsittelyssä sekä käyttivät puheenvuoroja ja esitän yhtiöittämissuunnitelmien uudelleenarviointia!

 

-Esko Erkkilä-

Vastuun pallottelu Houkanojalla lopetettava

Torstai 10.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti julkaisi Hervannan Houkanojan tapahtumista mielipidekirjoitukseni 1.11.2011.

 

Kirjoitus oli otsikoitu ”Houkanojalla muhii ympäristökatastrofi”. Julkaisin kirjoitukseni raakavedoksen näillä sivuilla 2.11.2011 ja havainnollistin sanomaani 4.11.2011 julkaistulla kuvareportaasilla.

 

Toivonen Yhtiöt Oy:n yhteyspäällikkö Tommi Järvinen ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg kommentoivat kirjoitustani Aamulehdessä 5.11.2011.

 

Molempien kommenttien sisältö ilmenee hyvin kirjoitusten otsikoista, sillä Järvisen kirjoituksen otsikko oli ”Pienennämme päästöjämme monien uudistusten avulla” ja Willberg oli puolestaan otsikoinut kirjoituksensa: ”Houkanojasta otettu näytteitä tänäkin syksynä”.

 

Lähetin vastineiden vastineen Aamulehteen ja se julkaistiin 8.11.2011. Vastineiden vastineeni kuului näin:  

 

 

”Vastuun pallottelu Houkanojalla lopetettava

 

Ympäristö. Toivonen Yhtiöt Oy:n yhteyspäällikkö ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö vastasivat (AL 5.11) mielipidekirjoitukseeni Hervannan Houkanojasta (AL 1.11).

 

Ympäristönsuojelupäällikön kirjoituksesta tulee selväksi, että analyysejä tehdään, mutta toimenpiteisiin ei ryhdytä.

 

Myrkkyojan osalta tavoite ei voi olla se, että tilanne jatkuu samanlaisena kuin se oli vuonna 2005. Kaupungin tavoite pitää olla, että Houkanojan hygieeninen tilanne paranee nopeasti. Houkanojan vedet laskevat Pyhäjärveen ja Kokemäenjoen kautta lopulta mereen. Tamperelaisten puheet Pyhäjärven ja lopulta Itämeren surkeasta tilasta ovat vailla pohjaa, jos me omilla toimenpiteillämme olemme lisäämässä niiden ympäristökuormitusta!

 

Arvostan, että PAH-analysoinnit on tehty, mutta ihmettelen, että raskasmetalleista elohopea (Hg) on tyystin jäänyt analysoimatta eikä myöskään dioksiinianalysointeja ei ole tehty. Molemmat ovat perusanalysointeja esim. elintarvike- ja rehuteollisuuden raaka-ainetutkimuksissa. Suosittelen Hg- ja dioksiinianalysointinäytteiden ottamista louheojan pohjasedimentistä teräsverkkoesteen yläpuolelta.

 

Toivonen Yhtiöt Oy:n edustajan vastineen henki on, että ”ehkä joskus tulevaisuudessa”. Emme voi jäädä odottamaan tulevaisuutta vaan toimenpiteisiin on ryhdyttävä heti.

 

Yritys on suuri veronmaksaja Tampereella. Se ei mielestäni poista eikä vähennä sen yhteiskuntavastuuta, vaan mieluummin päinvastoin.

 

Louheojan osalta todellisuus on toista kuin yhteyspäällikkö kertoo. Jätekentällä ylipursuava materiaali on välittömässä yhteydessä louheojaan, joten myrkkykontaminaatio ojassa virtaavaan veteen on väistämätön.

 

Viranomaisten välillä nyt tapahtuva vastuun pallottelu pitää saada loppumaan.

 

Jos Pirkanmaan Ely-keskukselta ei löydy tarpeellista tahtoa puuttua ilmiselvään ympäristön tuhontaan, on Tampereen kaupungin käytettävä isännän ääntä.

 

Muuten julkisuudessa paljon markkinoidut kaupungin siisteyteen ja ilmanlaatuun liittyvät hankkeet kuulostavat virastotalon uumenissa tapahtuvalta puuhastelulta.  

 

Esko Erkkilä

Tampere”

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti Tampereen kaupunginvaltuusto tekee tänään yhtä viisaan päätöksen kiinteistöveron kohdalla kuin Yhdyskuntalautakunta teki pysäköintimaksuasiassa viime viikolla

Maanantai 7.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Yhdyskuntalautakunta päätti viime torstaina virkamiesten esityksestä poiketen, että kadunvarsipysäköinnissä maksut säilytetään ennallaan.

 

Yhdyskuntalautakunnan päätös oli viisas, sillä oman auton käyttökustannukset ovat muutenkin korkeat. Virkamiesten esitys olisi kääntänyt kehityksen pyörää taaksepäin Tampereen keskustassa, sillä autoilijat olisivat suunnanneet ostosmatkansa lisääntyvästi laitakaupungin marketteihin. Keskustan liikkeet olisivat näivettyneet ja yrittäjien motivaatio näinä vaikeina aikoina olisi laskenut.

 

Tänään Tampereen kaupunginvaltuustossa on virkamieskunnan esityksenä kiinteistöveron korottaminen siten, että yleistä kiinteistöveroprosenttia korotettaisiin 0,20 prosenttiyksikköä ja vakituisten asukkaiden kiinteistöveroprosenttia 0,05 prosenttiyksikköä.

 

Virkamiehet ovat laskeneet, että kiinteistöverojen korottaminen lisäisi kaupungin verotuloja noin 7,5 milj. euroa.

 

Summa on kaupungin mittakaavassa pieni, mutta sen vaikutukset jokaisen tamperelaisen rahakukkarossa olisivat suuret.

 

Vastustan kiinteistöverojen korottamista, sillä se antaisi väärän signaalin mm. Tampereella kipeästi tarvittavien rakenneuudistusten tarpeellisuudesta.

 

Mielestäni luottamushenkilöt ovat vailla todellista tarmoa, jos he nyt menevät siitä yli, jossa aita on matalin eli turvautuvat veronkorotuksiin, kun eivät pysty tekemään todellisia päätöksiä.

 

On päättäväisesti kumottava se joillakin tahoilla elävä harhaluulo, että kiinteistövero ja sen korottaminen koskisivat ainoastaan omakotiasujia. Kiinteistöveron korottaminen kohottaisi välittömästi asumiskustannuksia kaikissa asumismuodoissa. Omistusasunnoissa ja vuokra-asunnoissa asuminen kallistuisi heti ja sama tilanne olisi niin kerrostalo-, rivitalo- kuin omakotitaloasumisessa.

 

Kaikki asumiseen liittyvät maksut ovat kohonneet ja ovat edelleen kohoamassa, joten kaupungin lisärahastaminen asukkaiden asumiskustannuksia korottamalla ei sovi tähän taloudelliseen tilanteeseen.

 

Viittasin jo edellä rakenneuudistusten tarpeellisuuteen.

 

Havaintojeni mukaan Tampereen kaupungin rakenneuudistukset kuluvana valtuustokautena ovat rajoittuneet ainoastaan Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen virtaviivaistamiseen – mitään muuta rakennemuutosta ei ole pystytty edes käynnistämään ja en ole havainnut, että jostain muusta olisi edes keskusteltu.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana voin todeta, että liikelaitoksen virtaviivaistaminen on edennyt kaavaillulla tavalla. Johtokunnan ja toimivan johdon yhteistyö on ollut kitkatonta. Liike-elämän notkeuteen tottuneena on ollut kieltämättä yllätys, että kunnassa muutokset tapahtuvat hitaasti ja paljon puhetta aikaansaaden.

 

Muutokset ovat siis edenneet hyvin ja esimerkiksi henkilöstön näkökannat huomioiden. Henkilöstön hyvinvoinnista pitääkin huolehtia ja se tapahtuu parhaiten silloin, kun muutokset tapahtuvat ”avoimin kortein”. Näin Infrassa on toimittu.

 

Kannustan Tampereen kaupungin muita liikelaitoksia sekä kaikkia hallinnonaloja arkailematta ryhtymään tehostamistoimenpiteisiin – työsarkaa varmasti riittää!

 

Toivon, että kaupunginvaltuusto suurella enemmistöllä hylkää suunnitellun kiinteistöveron korottamisen sekä suuntaa katseensa tulevaisuuteen ja siellä vääjäämättömästi odottaviin tehostamistoimenpiteisiin.

 

Kiinteistöveron korottamatta jättäminen antaa kaupunkiorganisaatiolle potkua alkaa miettimään kustannuksien karsimista ja toimintojen tehostamista. Se edellyttää, että kaupunginvaltuutetut tänä iltana estävät virkamiesten pääsyn tamperelaisten kukkarolle!

 

-Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry luovutti vastavalmistuneen pöytästandaarinsa yhteistyötahoilleen sekä ansioituneille jäsenilleen

Perjantai 28.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere täyttää ensi vuonna 30 vuotta.

 

Juhlavuottaan juhliessaan yhdistys valmistutti oman pöytästandaarin. Tasataksemme juhliamme, jaoimme pöytästandaarin ensimmäiset kappaleet yhteistyötahoillemme sekä ansioituneille jäsenillemme jo ennen juhlavuotta. 

 

Järjestimme viirinjakotilaisuuden Kirjastotalo Metsossa 20.10.2011.

 

 

Tilaisuus oli juhlava ja Suomen lippu juhlisti tilaisuuttamme.

 

MSL-Tampereen kattojärjestöllä Maaseudun Sivistysliitolla ei ole omaa pöytästandaaria, joten saimme olla päänavaajana MSL:ssä.

 

 

Jaoimme juhlatilaisuudessa pöytästandaarit yhteensä yhdeksälle yhteistyötaholle sekä yhdistyksemme toiminnassa ansioituneelle henkilölle. Pöytästandaarien myöntämisessä periaate on se, että ensimmäinen numeroitu kappale jää jakajalle eli tässä tapauksessa MSL-Tampereelle.

 

Pöytästandaarijuhlassa avauspuheen piti MSL-Tampereen puheenjohtaja Esko Erkkilä. Pöytäviirien suunnittelu- ja valmistusprosessista kertoi Jouni Koskela.

 

Pöytäviirien jakamisen suorittivat MSL-Tampereen johtokunnan jäsen Kaarina Peltomäki ja Esko Erkkilä.

 

Pöytäviiri numero 2 myönnettiin Maaseudun Sivistysliitolle ja sen vastaanotti toiminnanjohtaja Paula Yliselä.

 

Pöytäviirin numero 3 sai Tampereen kaupunki. Kaupungin puolesta viirin vastaanotti apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Pöytäviiri numero 4 myönnettiin Keskustan Tampereen kunnallisjärjestölle ja sen vastaanotti järjestön kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi.

 

Pöytäviirin numero 5 sai Keskustan Pirkanmaan piiri ja viirin vastaanotti piirin puheenjohtaja Markku Vuorensola.

 

Pöytäviiri numero 6 myönnettiin yhdistyksen perustajajäsenelle Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaiselle.

 

Pöytäviiri numero 7 myönnettiin niinikään yhdistyksen toiminnassa perustamisesta lähtien mukanaolleelle Seppo Ollinkoskelle.

 

Pöytäviirin numero 8 sai kolmas juhlatilaisuudessa läsnä ollut yhdistyksen perustajajäsen eli Maire Höylä.

 

Pöytäviiri numero 9 myönnettiin yhdistyksen toiminnassa monipuolisesti mukanaolleelle Jouni Koskelalle.

 

Pöytäviirin numero 10 sai kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

Kiitän yhteistyökumppanien ja palkittujen henkilöiden puheita – niitä oli juhlavaa kuunnella.

 

 

Juhlatilaisuudessa kiitospuheen piti Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

Tilaisuuden päätteeksi tunnustuksen vastaanottaneet kokoontuivat yhteiseen juhlapotrettiin.

 

Vasemmalta lukien: Timo Hanhilahti (Tampereen kaupunki), Matti Kaperi (Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö), Jouni Koskela, Mikko Alatalo, Markku Vuorensola (Keskustan Pirkanmaan piiri), Maire Höylä, Seppo Ollinkoski, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Paula Yliselä (MSL).

 

 

Valitan, että juhlatilaisuuden ”valokuva-antini” on kovin rajallinen ja se johtuu siitä, että MSL-Tampereen puheenjohtajana sain pääosin hääriä tilaisuuden juontotehtävissä.

 

Kiitän tunnustuksen saaneita MSL-Tampereen yhteistyökumppaneita sekä nyt palkittuja jäseniämme pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta toiminnasta MSL-aatemaailman edesauttamisessa!

 

-Esko Erkkilä-

Jäätteenmäen, Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten päättäväinen toiminta merkitsi, että Suomen talous tuhoutuu Euroopan maista vasta viimeisenä - lohduttaako se kuitenkaan ketään?

Sunnuntai 23.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on Kataisen-Urpilaisen hallituksen toimenpiteistä paljastunut käsittämättömiä piirteitä. Suomen takausvastuut horjuttavat suomalaista yhteiskuntaa!

 

Hallitus on onnistunut harhauttamaan kolmea valiokuntaa niin, että niillä kaikilla on ollut erilainen käsitys Suomen takausvastuista.

 

Arvostan peruskoulun opettajia, mutta se on nyt tullut selväksi, että peruskoulun opettajan pätevyys ei merkitse pätevyyttä Suomen valtiovarainministeriksi.

 

Urpilaisen matematiikkataidot eivät yllä peruskouluoppilaan tasolle, kun hän hehkutti neuvottelemiaan takuiden määrää ja nyt onkin paljastumassa, että Suomen takuut saattavat tuhota koko suomalaisen yhteiskunnan!

 

Kiitän Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaista, joka selkeästi toi esille Urpilaisen taitamattomuuden.

 

Onneksi perjantaina 21.10.2011 alkoi varmistua, että takausvastuita koskevat lakiesitykset joudutaan tuomaan nyt paljastuneiden tosiasioiden valossa uudestaan eduskunnan käsittelyyn.

 

Viime kuukausien aikana on jäänyt liian vähälle huomiolle se, että Keskustan johdolla pystyttiin kahdeksan vuoden aikana luomaan Suomen taloudelle vahva pohja.

 

Toisaalta meitä ei paljon lohduta se, että Kataisen ja Urpilaisen johdolla olemme tuhoamassa kaiken sen, jonka pystyimme rakentamaan Jäätteenmäen, Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten aikana.

 

Meitä ei myöskään lohduta se, että uppoamme ehkä vasta viimeisenä Euroopan maana talouden syövereihin.

 

Nopeasti Katainen ja Urpilainen ovat tuhoamassa saamansa perinnön!

 

 

-Esko Erkkilä-

Raision Elovena-tyttö, Pauligin Paula-tyttö ja Veikkauksen Lotto-tyttö ovat mukana Naisjärjestöjen Keskusliiton kokoamassa näyttelyssä, joka kiertää maakuntakirjastoissa

Lauantai 22.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Naisjärjestöjen Keskusliiton satavuotisjuhlanäyttely kiertää maakuntakirjastoja ja ensimmäisenä esiintymispaikkana oli Kirjastotalo Metso Tampereella. Näyttely oli esillä Metsossa 11.–22.10.2011 välisen ajan.

 

Tampereen jälkeen näyttely matkaa Jyväskylään, Kouvolaan ja Turkuun.

 

Tutustuin mielenkiintoiseen näyttelyyn Kirjastotalo Metson ylätasanteella.

 

Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 62 naisjärjestöä. Nimeltään mielenkiintoisin jäsenjärjestö mielestäni on Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys ry. Kyseisen yhdistyksen kattojärjestö Naisjärjestöjen Keskusliiton ohella on Karjalan Liitto.

Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajana toimii kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila.

 

Näyttelyssä ovat esillä lähes luonnollisen kokoisina pahvikuvina mm. Hedvig Gebhart, Maja Genetz, Hanna Rothmann, Helmi Tengen ja Tyyni Tuulio.

Joudun tunnustamaan, että eräät näistä merkittävistä naisista olivat minulle outoja, mutta "nettitiedustelun" jälkeen he tulivat tutuiksi. Suosittelen muillekin, että tutustukaan näiden naisten työhön, he ovat olleet aikanaan "merkittävien latujen avaajia".

 

Myös seuraavat naiset ovat pahvikuvina esillä:

 

 

 

Marjatta Väänänen

 

 

Inkeri Anttila

 

 

Helvi Sipilä

 

 

Hieman hämmentävää, mutta hyvinkin ymmärrettävää on, että myös seuraavat ”naiset” ovat saaneet pahvikuvansa näyttelyyn:

 

 

Elovena-tyttö

 

 

Paula-tyttö

 

 

 

Lotto-tyttö

Näyttelyssä on paljon mielenkiintoista tietoa. Esillä on mm. nykyinen äitiyspakkaus.

 

Tampereen osalta näyttely alkaa olla ohi, mutta edellä lueteltuihin kaupunkeihin se on vasta tulossa.

 

Kannattaa mennä tutustumaan!

 

-Esko Erkkilä-

  

Nyt on viime hetket istuttaa valkosipulit

Perjantai 21.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Kirjallisuus- ja ”nettitieto” kertovat, että valkosipulin voi istuttaa keväällä tai syksyllä.

 

Meillä on valkosipulia kasvatettu varmaan kymmenkunta vuotta ja aina se on istutettu syksyllä.

 

Syysistutuksessa valkosipuli pääsee kasvun vauhtiin heti kevätsäiden salliessa. Keväällä puutarhassa on niin paljon puuhaa, että valkosipulin istuttaminen saattaa viivästyä parikin viikkoa ja myös sen vuoksi suosittelen syysistuttamista.

 

Syksyllä istuttamisen pitää tapahtua ennen pakkasten ja lumentuloa.

 

Meillä syksyn viimeiset valkosipulit saatiin maahan tänä vuonna lokakuun 17. päivä. Säät ovat sen jälkeen olleet otolliset, joten istuttaminen tapahtui oikeaan aikaan.

 

Valkosipuli on kiitollinen viljeltävä pienelläkin pinta-alalla, sillä sen kohdalla en ole havainnut ns. monokulttuuri-ilmiötä eli valkosipuli ei näytä kärsivän, vaikka sitä viljellään useana vuonna täsmälleen samalla paikalla.

 

Oleellista valkosipulin viljelyssä on muheva maa ja se, että maan jyrsiminen suoritetaan syvältä.

 

Kalkituksesta kannattaa huolehtia. Tapaan lannoittaa syksyllä valkosipulimaan PK-lannoitteella ja typpilannoituksen vuoro on vasta keväällä sekä kesällä. Valkosipuli pitää ja kiittää voimakkaasta lannoittamisesta. Kuten totesin, kasvinsuojeluruiskutuksia kasvitauteja tai ötököitä vastaan ei tarvita.

 

Nyt meillä on kasvamassa alkuperältään monenlaisia valkosipuleita. Kotimaiset valkosipulit ovat saaneet rinnalleen virolaisia, latvialaisia, unkarilaisia ja puolalaisia siemenkynsiä, sillä tapaan aina matkoilta hankkia paikallisia valkosipuleita istuttamista varten.

 

Valkosipulimaan tärkein hoitotoimenpide on typpilannoittamisen ja kastelun ohella maan kattaminen rikkaruohoja vastaan.

 

Valmistaudumme kattamiseen jo syksyllä, kun varaamme valkosipulimaan ympärille nurmikolta puhallettuja lehtiä kottikärrykaupalla. Valkosipuleiden hieman päästyä kasvamaan, lehdet laitetaan rivien väliin katteeksi.

 

Katteena olleet lehdet ovat mainio maanparannuskeino seuraavana kasvukautena. On tietysti muistettava, että lehtien lahottaminen verottaa maan typpivarastoja ja se on huomioitava lannoituksessa.

 

Tässä on vielä muutama valokuva syksyllä istutetuista valkosipuleista.

 

 

Kuvassa on isokokoisia kotimaisia siemensipuleita. Se hankaluus isoista sipuleista on, että niistä ei saa montaakaan kynttä. Toisaalta isojen siemensipuleiden kynnet ovat elinvoimaisia.

 

 

 

Istutusrivit on merkitty hyvin jyrsittyyn maahan. Huomaa lankku, jotta istuttajan ei tarvitse tallata maata.

 

 

 

Sipulit on istutettu…

 

 

 

…ja tässä maa on jo tasoitettukin.

 

 

Nurmikolta lehtipuhaltimen avulla kerätyt lehdet saavat odottaa talven yli kesää ja silloin tapahtuvaa levittämistä valkosipulimaan katteeksi.

 

 

Uutta kevättä odottaen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vihreiden hallitustaipaleen yksi myönteinen puoli - turkistuotanto säilyy laillisena elinkeinona hallituskauden ajan!

Tiistai 18.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Vihreiden kolmanneksella kutistunut eduskuntaryhmä joutui hallituskipeydessään myöntymään siihen, että he eivät aseta kyseenalaiseksi turkistarhauksen lainmukaisuutta hallituskautenaan.

 

Otaksun turkistuotannon toivovan tämän vuoksi, että Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallitus pysyisi vallassa koko vaalikauden.

 

Turkistalous mainitaan Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa osana eettisen tuotannon edistämistä. ”Hallitus tukee edelleen turkistuotannon kehittämistä vastuuta tuntevana elinkeinona”, mainitaan hallitusohjelmassa.

 

Omaan tiettyä kokemusta turkiselinkeinosta, sillä toimin aikoinaan parisen vuotta maamme johtavan turkisrehuyrityksen hallituksessa.

 

Turkisalan teurasjakeen tarve merkitsee melkoista etua liha-alan yritysten taloudessa, sillä teurasjakeen myyminen turkisalan rehuyrityksille helpottaa kuluttajille myytävien lihanjalostustuotteiden hinnoittelua.

 

Jos teurastamot joutuisivat ohjaamaan kaiken teurasjakeensa käsittelylaitoksille, se tietäisi melkoisia kustannuksia teurastamoille. On luonnollista, että teurastamot joutuisivat ulosmittaamaan tämän kustannuksen kuluttajille myytävien lihajalosteiden hinnoittelussa.

 

Kun turkisrehuyritykset suorastaan kilpailevat teurasjakeesta ja maksavat siitä hyvän hinnan teurastamoille, kiertyy hintaetu lopulta lihajalosteita marketista ostavan kuluttajan eduksi.

 

Kokonaan toinen asia on se, että Vihreiden kannattajat taitavat pääosin olla ”itu-Villejä” tai ”itu-Maijoja” joille lihajalosteiden hinnalla ei heidän ideologisen kantansa vuoksi ole merkitystä.

 

Tavallisten lihasta ja lihajalosteista nauttivien kansalaisten on kuitenkin paikallaan tietää, että turkiselinkeinon teurasjakeista teurastamoille maksama hinta alentaa merkittävästi lihan ja lihajalosteiden hintaa!

 

-Esko Erkkilä-

Onko Tampere sittenkään oikea paikka logistiikkamessuille?

Sunnuntai 16.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa toteutettiin 12.–14.10.2011 materiaalinkäsittelyn ja logistiikan ammattimessut. Kolmipäiväinen messutapahtuma oli suunnattu ammattilaisille ja yrityksille, jotka käyttävät materiaalinkäsittely- ja varastointialan laitteita sekä niihin liittyviä palveluja ja ratkaisuja, varastokalusteita sekä varastointi- ja logistiikkapalveluja.

Pidän itseäni edelleenkin logistiikan asiantuntijana ja osallistuin messuille kriittisenä messuvieraana. Kävelymatka messumatkana osaltaan puolusti osallistumistani messuille. Tein messumatkani messujen ensimmäisenä päivänä.

On todettava, että petyin messujen antiin. Lukuisten opiskelijoiden osallistuminen pelasti ainakin ensimmäisen messupäivän osalta messuvieraiden määrän edes siedettävälle tasolle. Varsinaisia logistiikan asiantuntijoita ei ainakaan ensimmäisenä messupäivänä näkynyt Pirkka-hallissa.

Tiedän kokemuksesta, että ammattimessuille osallistuminen on vilkkainta yleensä perjantaina eli messujen viimeisenä päivänä, sillä se mahdollistaa pienen luistamisen ennaikaisesti viikonloppuvapaalle – sihteerille voi ilmoittaa, että palaa tuloksentekopaikalleen (tai nykyisin kai kustannuspaikalleen) vasta maanantaina!

Logistiikka on nykyisin entistä enemmän tiedonkeräämistä ja kerätyn tiedon perusteella tehtäviä päätöksiä. Tämä näkyi myös Pirkka-hallin logistiikkamessuilla, sillä erilaiset logistiikan hallintaan keskittyneiden tietotekniikkayritysten osastot olivat vallanneet merkittävän osan näyttelytilasta.

 

Logistiikkamessuilla oli toki esillä varastoille sopivia trukkeja…

 

…ja myös järeämpiä lastinkäsittelylaitteita.

 

Turun Satamalle on annettava kiitos, että se oli mittavalla osastollaan mukana Tampereen Pirkka-hallissa. Oli mukava nähdä, että satamajohtaja Christian Ramberg oli itse saapunut Tampereelle! Jouduin työni vuoksi kulkemaan parisenkymmentä vuotta Tampereelta Turun seudulle ja osaan kokemuksen perusteella aavistella, että Varsinais-Suomesta ei ole helppo matkata Tampereelle!

 

Helsingin satama oli mukana mittavalla osastollaan, mutta parituntisen messukäyntini aikana en nähnyt asiakkaita vierailevan Helsingin Sataman osastolla. Vanha totuus, että Helsinki sijaitsee syrjässä tuli taas kerran todistetuksi!

 

Kaakonkulmalla päättäjät tekivät ennakkoluulottoman päätöksen, kun yhdistivät Haminan ja Kotkan satamat. Sen tiimoilta olisi paikka vaikka erilliselle blogikirjoitukselle! Sen voi jo nyt todeta, että kirjoitus tulee olemaan luonteeltaan positiivinen!

 

Yhteenvetona Pirkka-hallin logistiikkamessuista se, että ”suutari pysyköön lestissään” eli Tampere ei ole oikea paikka logistiikkamessuille. Toteamus tekee hieman kipeää meille tamperelaisille, mutta totuus pitää pystyä kohtaamaan, vaikka se ei olisi miellyttävä!

 

-Esko Erkkilä-

Ruuan arvonlisäveroa pitäisi alentaa

Torstai 13.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskusta on varjobudjetissaan ehdottamassa, että ruuan arvonlisäveroa alennettaisiin nykyisestä 13 prosentista 9 prosenttiin.

 

Kannatan ehdotusta, sillä ruuan arvonlisävero on tasaveroa pahimmillaan ja tasaveroista pitäisi päästä pois mahdollisimman nopeasti.

 

Keskusta ajoi kolme vuotta sitten ruuan arvonlisäveron alennuksen läpi ja nyt sen esittämä alennus on luonteva jatko Keskustan linjalle.

 

On mainio asia, että Keskusta vastustaa myös hallituksen kaavailemaa työvoimavaltaisten palvelualojen kuten kampaamoiden, ompelimoiden sekä suutarien arvonlisäverokannan korottamista.

 

Hallitus aikoo korottaa tilattavien lehtien arvonlisäveroa nykyisestä nolla-prosentista yhdeksään prosenttiin ja sitä Keskusta vastustaa. Myös tämä Keskustan linjaus on mielestäni kannatettava, sillä siinäkin on kyse tasaverosta.

 

”Halvan ruuan maissa” kuten Saksassa ja Italiassa ruuan arvonlisävero on pienempi kuin Suomessa ja elintarvikkeiden hintaeron kaventamiseksi ruuan arvonlisäveroa pitäisi Suomessa alentaa.

 

Toivon, että kansalaiset kannustaisivat ruuan arvonlisäveron alentamista, jotta voisimme päästä tilanteeseen, jossa valtio ei kävisi nykyiseen tapaan kansalaisen kukkarolla, kun hän suorittaa elintarvikeostoksiaan.

 

-Esko Erkkilä-

Yksityisteiden arvonlisäverovelvollisuus merkitsee tieosakkaille suurempaa rasitusta kuin on kunnan antama yksityistieavustus

Tiistai 11.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Yksityisteiden arvonlisäverovelvollisuus on suuri epäkohta, sillä se merkitsee joissakin tapauksissa, että vero on suurempi kuin kunnan myöntämä yksityistieavustus.

 

Valtio siis kuppaa yksityisteitä suuremmalla summalla kuin kunnat niitä tukevat!

 

Omaan asiasta kokemusta, sillä toimin erään Viljakkalassa sijaitsevan yksityistien toimitsijamiehenä.

 

Toimitsijamieshommani lisäksi olen osakkaana perhekuntani kanssa viidessä yksityistiessä ja yhdessä metsäautotiessä – valitettavaa kokemusta yksityisteiden arvonlisäverokurimuksesta kertyy siis aivan riittävästi!

 

Yksityistiemme on pituudeltaan 1.450 metriä ja tiemme osakkaina on n. 35 osakasta. Huomioitavaa on se, että yksityistiemme toimii huolto- ja varmuustienä Tampere – Seinäjoki –radalle. Se merkitsee, että vakavan onnettomuuden tapahtuessa yksityistiemme toimii junamatkustajien evakuointiväylänä! Yksityistiellämme on siis merkittävä strateginen merkitys koko maan junaturvallisuuden kannalta.

 

Saamme Ylöjärven kaupungilta muutaman satasen yksityistieavusta vuodessa, mutta maksamme lähes saman summan arvonlisäveroa yksityistiemme kunnossapidosta.

 

Kiitän Ylöjärven kaupunkia yksityisteiden tukemisesta ja toivon jatkossa panostettavan siihen nykyistä voimallisemmin.

 

Yksityisteiden arvonlisäveroprosentti on 23 % ja maksamme sen jokaisen auraus- ja lanauslaskun lisäksi. On suuresti harkittava, että pystymmekö tilaamaan sora- tai murskekuorman pahimpiin routapaikkoihin, sillä yrittäjälle maksettavan hinnan lisäksi joudumme maksamaan ”pirunkyytirahaa” valtiolle 23 %!

 

Jos tienhoitokustannuksemme ovat 1.000 euroa vuodessa ilman arvonlisäveroa, niin todellisuudessa joudumme maksamaan 1.230 euroa, sillä arvonlisävero lisätään verottoman hinnan päälle.

 

Yksityisteiden arvonlisäverovelvollisuus on tulevaisuudessa muuttumassa suureksi tekijäksi sille, että yksityistieverkko rapautuu. On selvää, että tiekunnat minimoivat tienhoitokustannuksensa, sillä kaikista kustannuksista joudutaan maksamaan 23 % arvonlisäveroa.

 

Nykyhallitus on valinnut linjakseen arvonlisäveroprosentin korottamisen ja tästä on valitettavana esimerkkinä tilattavien lehtien arvonlisäveron korottaminen.

 

On siis turha toivo odottaa, että Kataisen-Urpilaisen hallitus korjaisi yksityisteiden arvonlisäverovääryyden vai onko?

 

-Esko Erkkilä-

Tapasimme Berliinin karhut niiden kotinurkilla

Perjantai 7.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Kaksimetriset karhupatsaat ilmestyivät kesäkuun 20.päivänä 2001 ensimmäistä kertaa Berliinin kaduille ja aukioille.

 

Kyse on United Buddy Bears -näyttelystä, joka koostuu 142:sta kaksimetrisestä karhupatsaasta. Karhupatsaista kukin edustaa yhtä Yhdistyneiden Kansakuntien tunnustamaa valtiota.

 

Sain tutustua karhupatsaisiin niiden kotiseudulla Berliinissä syyskuun aikana, kun teimme sukulaismiehen kanssa viiden päivän tutustumis- ja lomamatkan Berliiniin.

 

Karhupatsaat ovat innokkaita maailmanmatkaajia, sillä kokoelma on käynyt useissa maissa - pohjoisin käyntikohde on ollut Helsinki, jossa karhujen maailmankiertueen 20. näyttely oli esillä Senaatintorilla syyskuun 1. päivästä lokakuun 26. päivään 2010.

 

Suomen näyttely järjestettiin yhteistyössä Saksan Helsingin-suurlähetystön ja Goethe-Institut Finnlandin kanssa sekä Helsingin kaupungin tuella. Näyttelyn suojelija toimi Helsingin ylipormestari Jussi Pajunen.

 

Näyttely on ehtinyt käydä lähes kymmenen vuotta kestäneen maailmankiertueensa aikana viidessä maanosassa ja olla esillä 21 kertaa. Viimeksi sympaattisista karhupatsaista pääsi nauttimaan Bulgarian pääkaupungissa Sofiassa.

 

Lomamatkamme Berliiniin osui oikeaan hetkeen, sillä karhuveistokset ovat taas lähdössä uudelle matkalla ja näyttelyn purkaminen Berliinissä alkoi 4. päivä lokakuuta.

 

Karhut on valmistettu säänkestävästä materiaalista, joten ne voivat olla esillä kaduilla ja toreilla.

 

Berliinissä karhujen paikka on yhdellä Berliinin tunnetuimmista kaduista, Kurfürstendammilla. Hienot, koko Euroopan talousvetureina toimivien yritysten myymälät sijaitsevat samalla kadulla. 

 

Suomen nimikkokarhun on koristellut taiteilija Mirka Raito.

 

Tässä muutama kuva United Buddy Bears -näyttelystä:

 

Berliinissä karhut ovat Kurfürstendammilla.

 

Kurfürstendamm on paikka, jossa ovat edustettuina laadukkaiden ja kalliiden huipputuotemerkkien myymälät kuten Villery & Boch...

 

 

...Lacoste...

 

 

...ja Rolex.

 

 

Karhuja...,

 

...karhuja...

...ja karhuja!

Suomen karhun väritys on taiteilija Mirka Raiton käsialaa...

 

...ja karhu näyttää tältä.

 

Viron karhun on taiteillut Katrin Koskaru.

 

 

Viron ja Suomen karhut seisovat ainakin Berliinissä "kotonaan" rinnakkain.

 

 

Buddy Bear -toimintaan kuuluu oleellisesti hädänalaisten lasten auttaminen. Huutokaupoilla ja muulla oheistoiminnalla karhut ovat keränneet mittavan summan rahaa  heikossa asemassa olevien lasten auttamiseksi.

-Esko Erkkilä-

Saarioisten Jyväskylän teurastamon töppäilyjen pysyminen salassa kymmenen vuotta loi varjon Eviran valvontatyön onnistumiselle

Tiistai 4.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Työskentelin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran (aikaisemmin Kasvitautien Tarkastuskeskus eli KTTK)  kanssa läheisessä yhteistyössä lähes viitisentoista vuotta.

 

Opin tuntemaan Eviran tarkkana, mutta rehellisenä ja oikeudenmukaisena viranomaisena, joka huolehtii kansallisesta ruoka- ja rehuturvallisuudesta tinkimättömästi sekä aukottomasti. Sen vuoksi olikin suuri yllätys, kun Saarioinen Oy:n Jyväskylän teurastamon tapahtumat ovat nyt osoittaneet, että Eviran valvontatyössä on puutteita.

 

Saarioinen Oy:n Jyväskylän teurastamolla on BSE-riskiainesta sekoitettu suruttomasti turkisrehu-alan yrityksille toimitettuun teurasjakeeseen jo kymmenen vuoden ajan!

 

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran valvonta on pettänyt pahasti. Tapausta ei tee hyväksyttäväksi Eviran todistelut, että toiminnasta ei ole aiheutunut vaaraa elintarvike- tai rehuturvallisuudelle.

 

Ihmetystä herättää, että miten Evira voi puolustella laki- ja säädösmääräysten vastaista toimintaa?

 

Onko jatkossa maan tapa, että myös BSE-riskiainesta voidaan sekoittaa turkisrehujen raaka-aineeksi toimitettavaan rehujakeeseen?

 

Pidän välttämättömänä, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira saattaa teurastamojen valvonnan samalle tasolle kuin se on rehuteollisuuden kohdalla.

 

-Esko Erkkilä-

Viru-hotellin KGB-museo muistuttaa kommunistiajan urkinnasta

Perjantai 30.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Piipahdimme sukulaispariskunnan kanssa Tallinnassa kolmen päivän hotellimatkalla ja ehdimme sen aikana käydä mm. Viru-hotellin ylimmissä kerroksissa sijaitsevassa KGB-museossa.

 

Käynti Viru-hotellissa palautti mieleen ne monet kerrat, jolloin sain olla vetämässä Neuvostoliiton aikana mm. jälleenmyyjiemme palkintomatkoja. Matkoilla tapahtui kommelluksia, mutta suuremmilta ongelmilta vältyimme.

 

KGB-museo on saavuttanut suuren suosion, sillä siihen on tutustunut jo yli 14.000 museovierasta. Kun yhdelle opastuskierrokselle otetaan mukaan ainoastaan kymmenkunta vierasta, on opastuskierroksia ollut lukuisia.

 

Hotelli Viru on osa neuvostoliittolaista historiaa, sillä se on yksi viidestä Neuvostoliittoon aikoinaan rakennetuista loistohotellista.

 

Viru on eräs presidentti Kekkosen aikaansaannoksista, sillä hänen vierailunsa neuvosto-Virossa maaliskuussa 1964 oli tietty alkusysäys hotellin rakentamiselle.

 

Virun rakentaminen alkoi suomalaisen Mikko Revon toimesta huhtikuussa 1969 ja hotelli valmistui 36 kuukaudessa. Revon konkurssin jälkeen rakennustyömaan suoritti loppuun Rakennuskunta Haka.

 

Neuvostoliittolaiset antoivat rakennustyön Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen ja Suomen Kommunistisen Puolueen neuvottelujen tuloksena suomalaisille ”helpottaakseen Suomessa vallinnutta työttömyyttä”. Todellisuudessa syynä oli se, että suomalaiset rakennusmiehet eivät varastaneet rakennustarvikkeita ja he eivät toikkaroineet rakennustyömaalla humalapäissään.

 

Virun 24. kerroksessa sijaitsi KGB:n vakoilukeskus, josta vakoiltiin hotellissa majoittuneita vieraita. Vierailimme Tallinnan-matkamme aikana nyt KGB-museona toimivassa entisessä vakoilukeskuksessa.

 

Seuraavassa muutama kuva vierailustamme Virun KGB-museossa:

 

Hotelli Virun KGB-museoon on varattava aika etukäteen, sillä museo on niin suosittu, että etukäteisvaraaminen on välttämätöntä. Hotelliasukkaille museokäynti maksaa 5,00 €/henkilö ja muualla majoittuville se maksaa 7,00 €/henkilö. Varaaminen tapahtuu kätevästi sähköpostitse Hotelli Virun myyntipalvelusta.

 

 

”Tervetuloa maailmaan, jossa vietetty tunti muuttaa neuvostoajan ymmärrettäväksi ja jopa käsin kosketeltavaksi!”

 

 

Sain istua KGB-museossa vakoilukeskuksen johtajan tuolilla ja ”puhua” punaiseen puhelimeen, joka merkitsi neuvostoaikana suoraa yhteyttä Tallinnasta Moskovaan.

 

Edessäni on aidot ”Noorte Hääl”-lehdet, joissa on muistokirjoitukset Leonid Breznevistä sekä hänen seuraajastaan Juri Andropovista. Breznev kuoli 1982 ja Andropov vuonna 1984, mutta muistokirjoitukset ovat prikulleen samat – vain vainajien nimet sekä syntymä- ja kuolinajat on muutettu. Lehtimiesten ei näin menetellen tarvinnut tarkistuttaa Andropovin muistokirjoitusta, sillä sehän oli tarkastettu jo Breznevin kuoltua!

Viru-hotellin 24.kerroksesta on mainiot näkymät joka puolelle Tallinnaa. Tämä näkymä matkustajasataman suuntaan oli neuvosto-aikana kielletty, sillä satamat olivat kiellettyjä kuvauskohteita.

 

Turistit pääsivät neuvostoaikana hotellin 22. kerroksessa olevaan ravintolatilaa ja sieltä sai valokuvata, joten kielto ei todellisuudessa ollut voimassa.

 

 

Näkymä Laululavan suuntaan.

 

 

Pyhän Olavin kirkon edessä vasemmalla olevassa talossa sijaitsi KGB:n Tallinnan päämaja ja siellä tapahtui mm. Hotelli-Virun huoneissa käytyjen keskustelujen salakuuntelu.

 

 

Suosittelen Virun KGB:n museossa käyntiä erääksi ohjelmanumeroksi Tallinnan-matkalle. Museokäynnin aikana tulee selville asioita, joka nykypäivänä naurattavat, mutta eipä naurattanut Viron miehitysaikana.

 

-Esko Erkkilä-

Kalmanlehdon "kahvittelu" -kirjoitus paljasti, että Vihreillä ei ole ollut asettaa riittävää asiantuntemusta ja tarmoa omaavia henkilöitä johtokuntapaikoille

Torstai 29.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Vihreiden Iida Kalmanlehto kirjoitti Aamulehden mielipidepalstalla 18.9.2011 kirjoituksen, jonka julkitulo paljasti hänen puolueensa kapeat hartiat asiakysymysten hallinnassa.

 

Vihreät ovat nimenneet Kalmanlehdon peräti kahden johtokunnan jäseneksi; erikoissairaanhoidon johtokunnan sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunnan jäseneksi.

 

Varavaltuutettu Kalmanlehto päättää kirjoituksensa antamalla tunnustusta saamalleen kokemukselle, mutta epäilee suuresti kuukausittaisilla johtokuntiensa kahvinjuontisessioilla olevan paljoakaan muuta merkitystä!!

 

Kalmanlehto kysyy kirjoituksessaan aiheellisesti:

”…olisiko järkevämpää käyttää johtokuntalaisten valintaperusteena esimerkiksi ammattitaitoa kyseisen toiminnan alalla?”

 

Iida Kalmanlehto paljastaa näin, että Vihreillä ei ole ollut valittavana ainakaan erikoissairaanhoidon johtokuntaan eikä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen lautakuntaan riittävällä asiantuntemuksella varustettua jäsentä.

 

Toimin Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnassa sen varapuheenjohtajana ja tiedän, että johtokuntamme osalta tilanne on toisin kuin Kalmanlehto kertoo olevan omalta kohdaltaan. Kaikki Infran johtokunnan jäsenet ovat puoluekantaan katsomatta asiantuntijoita ja se onkin ollut edellytys, että olemme pystyneet johtamaan Infran toimintaa jämäkästi.

 

On tamperelaisten suuri onni, että Kalmanlehto kertoi Vihreiden ja omasta ongelmastaan nyt, kun seuraavat kunnallisvaalit ovat n. vuoden kuluttua. Nyt äänestäjät tietävät ainakin puolueen, jolla ei ole asettaa luottamustehtäviin päteviä ja asiantuntevia jäseniä.

 

-Esko Erkkilä-