Ruohonjuuritason ajatuksia luottamuksesta

Lauantai 1.11.2014 - -Esko Erkkilä-

En varmasti ole ainoa, joka on viime kuukaudet ja erityisesti viime viikkojen aikana miettinyt luottamuksen merkitystä Suomen nykyiseen tilanteeseen

 

Oikeammin on sanoa, että olen miettinyt luottamuksen puuttumisen merkitystä siihen tilanteeseen, joka Suomessa nyt vallitsee.

 

On totta, että globaali tilanne maailmalla luo jonkinlaiset puitteet myös suomalaisten tilanteeseen, mutta päällimmäisen ”kuorrutuksen” Suomen nykyiseen surkeuteen tuo se epäluottamus suomalaiseen politiikkaan ja sen vastuuhenkilöihin, joka huokuu päivä päivältä yhä synkempänä kaiken yllä.

 

Suomalaisten epäluottamus kohdistuu jokseenkin yksinomaan Kokoomukseen.

 

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja uskalsi nimetä henkilöniminä ne henkilöt, jotka ovat aiheuttaneet Kokoomukselle luottamuksen romahtamisen. Pääministeripuolueen kohtaama luottamuksen menetys on menetys koko Suomelle.

 

Näin Helsingin Sanomien pääkirjoitus 30.10.2014:

 

Kokoomuksen huonontunut imago ei tietenkään johdu mistään yksittäisestä syystä, vaan se on monen tekijän summa. Tällä kertaa osatekijöille voi antaa jopa nimet: Laura Räty, Lasse Männistö, Pia Kauma – ja Alexander Stubb.

 

 

Kokoomus piti viime kesänä puoluekokouksen Lahdessa 13. – 15.6.2014 ja valitsi siellä Brysseliin paenneen Jyrki Kataisen tilalle uuden puheenjohtajan.

 

En muista, että missä olin, kun kuulin Kokoomuksen puheenjohtajavaalin ensimmäisen kierroksen tulokset ja sen, että Jan Vapaavuori tippui pelistä pois.

 

Jo silloin tiesin, että nyt Kokoomus on ajamassa itseään ja myös koko Suomea vaikeuksiin.

 

Paula Risikon valinta puheenjohtajaksi olisi ehkä voinut pelastaa vielä jotain, mutta Alexander Stubb´n valinta puheenjohtajaksi tiesi suuria vaikeuksia Kokoomukselle ja koko Suomelle, sillä hänestä oli tulossa maamme pääministeri Kataisen jälkeen.

 

Stubb´n valinta Kokoomuksen puheenjohtajaksi ja sen myötä Suomen pääministeriksi romahdutti suomalaisten luottamuksen tulevaisuuteensa!

 

Kokoomuksen kannatus on lasketellut jyrkkää alamäkeä Lahden puoluekokouksen jälkeen ja on gallup-tulosten mukaan nyt selvästi alle 20 %!

 

On ennakoitavissa, että Kokoomuksen suosio ei vielä ole pohjalukemissa.

 

Keskustalla on nyt vahva luottamus suomalaisten keskuudessa.

 

En lähde käsittelemään Keskustan luottamukseen liittyviä seikkoja, mutta totean, että Antti Rinteen johtaman SDP:n kannatuksen soisi kasvavan nykyisestä 15 %:n tasosta.

 

SDP:n kohoaminen toiseksi suurimmaksi puolueeksi on mahdollista, jos nykyinen epäluottamuksen osoittaminen Kokoomukselle jatkuu – minulla ei ole mitään sitä vastaan, että SDP:n juureva politiikka kasvattaisi sen suosiota kansalaisten keskuudessa.

 

 

 

***********

 

 

 

Tiedostan, että seilailen karikkoisilla vesillä, kun kommentoin naapuripuolueiden tilannetta.

 

Puolustelen ruohonjuuritason tunnelmiin perustuvaa kommentointiani sillä, että jonkun pitää viimeistään ensi keväänä alkaa korjaamaan niitä epäluottamukseen perustuvia virheitä, joihin nykyinen päähallituspuolue on syypää.

 

 

-Esko Erkkilä-

"Elämän virta" -muistomerkki Tampereella on Olavi Virran muistomerkki

Torstai 30.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Oskari Olavi Virta syntyi Sysmässä vuonna 1915 ja kuoli Tampereella vuonna 1972.

 

Olavi Virta on meille suuriin ikäluokkiin kuuluville mieslaulajista se, jonka levyttämien kappaleiden tahdissa olemme viettäneet nuoruutemme.

 

Virta vietti viimeiset vuotensa Tampereella, joten on paikallaan, että hänen muistopatsaansa sijaitsee Tampereella.

 

 

 

 

 

 

Olavi Virran muistopatsas sijaitsee Tampereen pääpostin kupeessa Postiljoonin puistossa Itsenäisyydenkadun ja Rautatiekadun kulmauksessa.

 

Tässä 7.10.2014 ottamassani kuvassa näkyy taustalla Tampereen rautatieaseman kellotorni.

 

Huomaamme, että kyseessä on ei-esittävä muistomerkki.

 

 

 

 

 

 

Rautatiekadun suuntaan muistomerkissä on soittimen kieliä muistuttavia ohuita terästankoja.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuulun siihen sukupolveen, joka yhä edelleen arvostaa Olavi Virtaa Suomen parhaimpana viihdelaulajana.

 

 

 

 

 

 

 

Tampereen kaupunki maksoi muistopatsaan perustamistyöt sekä jalustan.

 

Urpo Lahtisen omistama Lehtiyhtymä Oy ja sen lippulaiva Hymy-lehti otti ”kaiken ilon irti” Olavi Virran viimeisistä vuosista ja sen vuoksi oli enemmän kuin paikallaan, että Lehtimiehet Oy järjesti keräyksen ja kaksikin konserttia muistopatsas-hankkeen rahoittamiseksi.

 

 

 

 

 

 

Patsaan jalustassa olevassa laatassa kerrotaan Olavi Virran synnyin- sekä kuolinajat ja kerrotaan muistopatsaan tekijän nimi eli Aimo Taleva.

 

 

 

Henkilökohtaisesti pidän Olavi Virran levytyksistä ”Poika varjoiselta kujalta” –esityksestä eniten. Se on levytetty jo 1950-luvulla, mutta yhä edelleen se osoittaa suuren taitajan olleen asialla, kun tuota kappaletta on levytetty.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sinimäkien taistelujen muistomerkki sijaitsee Krenatöörinmäellä

Sunnuntai 26.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen vierailustamme Vaivarassa Sinimäkien taisteluja esittelevässä museossa - Vaivara Sinimägede Muuseum´ssa.

 

Jatkan vielä ainakin yhden jutun verran Sinimäkien taisteluista ja siitä, että mitä näimme ja koimme museovierailumme jälkeen.

 

 

 

 

 

 

Itäisimmällä kolmesta Sinimäestä - Lastenkodinmäellä - sijaitsee näkötorni, josta näkee mainiosti Sinimäkien taistelumaastot.

 

Tässä näkötorni on kuvattu kauko-objektiivilla Vaivara Sinimägede Muuseum´n pihasta.

 

Olen käynyt näkötornissa ja sieltä näkee havainnollisesti sen kapean panssariuran, joka on Suomenlahden ja merestä n. puolentoista kilometrin päässä olevan soisen maaston välillä.

 

On selvää, että toisen maailmansodan aikaisilla panssarivaunuilla ei ollut asiaa soiseen maastoon, vaan neuvostoliittolaisten oli kohti Tallinnaa hyökätessään pysyteltävä Suomenlahden rannalla suhteellisen kapealla vyöhykkeellä. Kapea kulkukelpoinen vyöhyke mahdollisti saksalaisille ja virolaisille sotilaille torjuntavoiton saamisen Sinimäillä.

 

 

 

 

 

 

Molemmat nämä puolustusvälineet olivat tärkeitä, kun Puna-armeijan etenemistä estettiin.

 

Espanjalaisen ratsun ranskan- ja englanninkielinen nimi on ”cheval de frise” – se on tarkoitettu ensisijaisesti ratsuväen torjumiseen, mutta toisessa maailmansodassa sitä käytettiin myös maajoukkojen torjumisessa. Piikkilankaa runsaasti espanjalaisten ratsujen ympärille, niin olihan tehokas este jalkaväellekin!

 

 

 

 

 

 

Krenatöörien mäelle – yksi Sinimäistä – on pystytetty muistomerkki vuoden 1944 taisteluissa kaatuneille virolaisille.

 

Kerrotaan, että Sinimäen taistelujen muistomerkki oli Viron silloisten venäläismielisten vahingoittamiskohteena, kun Tallinassa oli ns. Pronssisoturiin liittyvä patsaskiista kuumimmillaan.

 

Tällä matkalla emme käyneet muistomerkillä ja tämä kuva onkin otettu n. sadan metrin etäisyydeltä muistomerkistä.

 

 

 

 

 

 

Matkamme oli jo kymmenes niistä matkoista, jotka hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki on järjestänyt hämeenkyröläisille ja viljakkalalaisille sotaveteraaneille sekä heidän läheisilleen.

Tässä joukkomme on pysähtyneenä Krenatöörinmäen alarinteellä Sinimäillä 8.7.2014.

 

 

 

 

 

Olen ollut mukana kaikilla kenraalin järjestämillä matkoilla ja tiedän, että ensi kesän matka on jo taas suunnitteilla.

 

Kenraali Lehtimäellä on tapana jossain matkan vaiheessa tarjota ”shampanjat maastossa” ja viime kesän matkalla se tapahtui Sinimäen taistelujen muistomerkin katveessa!

 

Kiitokset kenraalille mainiosta paikan valitsemisesta!

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

Jos haluatte tutustua niihin juttuihin, jotka olen laatinut viime kesän matkaltamme, ne löytyvät jos googlaa näin: ”Esko Erkkilä suomenlahti2014”.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sinimäkien taisteluista kertova museo on poikkeamisen arvoinen paikka Itä-Vironmaalla

Lauantai 25.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Palaan viime heinäkuun 8. päivään, kun sain vierailla Itä-Vironmaalla Vaivarassa sijaitsevassa Sinimäkien taistelujen museossa.

 

Sinimäkien taistelut käytiin 25.7. – 10.8.1944 välisenä aikana.

 

Vaivara ja Sinimäet sijaitsevat Suomenlahden rannalla Sillamäen kaupungista hieman Tallinnaa kohti.

 

Sinimäkien taistelut päättyivät saksalaisten torjuntavoittoon ja ne hidastivat ratkaisevasti Puna-armeijan etenemistä kohti länttä.

 

Sinimäkien taistelujen merkitys oli ratkaisevaa sille, että Karjalan kannaksella vihollista vastaan taistelleet suomalaisjoukot pystyivät koko ajan suuntaamaan aseensa idästä rynnivää vihollista kohti.  Ilman Sinimäkien taisteluja olisi ollut mahdollista, että Neuvostoliitto olisi edennyt Tallinnaan ja ylittänyt Suomenlahden, jolloin Karjalan kannaksella taistelleet esi-isämme olisivat joutuneet valtaisaan mottiin.  

 

 

 

**************

 

 

Olen useasti saanut tutustua Sinimäkien taistelumaastoihin, mutta vasta viime heinäkuussa pääsin vierailemaan taisteluista kertovassa museossa – museon nimi on

Vaivara Sinimägede Muuseum.

 

 

 

 

 

Vaivara Sinimägede Muuseum sijaitsee rakennuksessa, joka aikaisemmin on ilmeisesti palvellut maatilan kotieläinsuojana.

 

 

 

 

 

Museorakennus sijaitsee tontilla, jolla on myös Vaivaran historiallisen teemapuiston ja retkeilyreitistön lähtöpiste. Teemapuiston ja reitistön rakentaminen on saanut EU-tukea.

 

Seuraavassa kuvasarja museorakennuksessa esillä olevasta sotamateriaalista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Museossa on jonkin verran karttoja sekä todellisessa tilanteessa otettuja valokuvia suurennoksina:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

Museossa on esillä virolaisten ja saksalaisten taistelutahtoa kohottaneita julisteita…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…sekä myös pelottavan näköisiä neuvostoliittolaisia esittäviä julisteita:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

 

 

 

 

Julistepinkassa oli myös Adolf Hitleriä esittänyt juliste – kuvasin myös sen!

 

Miltähän ajalta tuo Hitlerin kuva on, kun julisteen teksti on venäjäksi – onko kuva otettu silloin, kun Molotov ja Ribbentrop jakoivat Baltian maat ja Suomen Neuvostoliiton etupiiriin kuuluviksi?

Neuvostoliitto ja Saksa solmivat Molotov-Ribbentropin sopimuksen 23.8.1939. Hitler näyttää tässä kuvassa melko nuorelta ja sodan rasituksista ei vielä näy jälkeäkään!

 

 

**********

 Museon julisteet olisivat ihan oman näyttelynsä aihe.

Nyt julisteet ovat museon sivupöydällä parissa pinkassa ja aivan ala-arvoisesti esillä arvoonsa nähden.

Kuvasin julisteista vain osan.

Julisteet ovat kookkaita ja vahvalle pahville painettuja - ne ovat kooltaan ja materiaaliltaan samankaltaisia, kuin olivat kansakoulujen opetustaulut Suomessa 1950-luvulla.

Löytyisikö Suomesta tarmoa opastaa virolaisia, jotta he pystyttäisivät Vaivaran museossa olevista julisteista näyttelyn, joka kiertäisi Viron lisäksi esim. Suomessa?

***************

 

Olen tyytyväinen, sillä käyntimme Vaivara Sinimägede Muuseum´ssa täydensi merkittävästi sitä tietoa, joka minulle on kertynyt niistä taisteluista, joilla turvattiin Suomen itsenäisyys 70 vuotta sitten.

Kuten Sinimäkien taisteluista huomamme, niin Suomen itsenäisyyttä ei taisteltu yksinomaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä, vaan itsenäisyytemme turvaamiseen osallistuivat merkittävällä panoksellaan myös ne saksalaiset ja virolaiset sotilaat, jotka taistelivat Itä-Vironmaalla Vaivaran Sinimäillä.

 

Vaivarassa sijaitsevaan museoon on helppo osata, sillä se sijaitsee melko lähellä Tallinnasta Narvaan kulkevaa valtatietä ja hieman Sillamäen kaupungista Tallinnaan päin – poiketkaa!

 

Olen julkaissut tällä saitilla 30.8.2010 jutun, jossa kerron Sinimäkien taisteluista tarkemmin. Juttu löytyy googlaten vaikkapa näin: ”Esko Erkkilä Sinimäki”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Käsittämätön väliotsikko: ..."lemmikkien hautausmaalla haudoista huolehtiminen on omaisten vastuulla"

Perjantai 24.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden toimittaja Viivi Koivulle oli tapahtunut todellinen työtapaturma, kun hänen eilisen Aamulehden Moro-liitteessä olleessa Sulkavuoressa sijaitsevassa lemmikkieläinten hautausmaasta kertovassa jutussaan kupsahti todelliseen mauttomuuteen.

 

 

 

 

 

Viivi Koivun jutun otsikko oli:

Miksi lemmikkien hautausmaalla ei haravoida?

 

Jutun pääotsikko oli kaikin puolin OK, mutta jutun alaotsikossa toimittaja oli langennut mauttomuuteen, sillä väliotsikko kuului sanatarkasti ja kokonaisuudessaan näin:

 

”Siisteys: Sulkavuoressa sijaitsevalla lemmikkien hautausmaalla haudoista huolehtiminen on omaisten vastuulla”

 

Olisi hyvä tietää, että mitä tai keitä toimittaja tarkoittaa lemmikkien omaisilla?

 

Ovatko lemmikkien omaiset haudattujen lemmikkien emoja – kissoja, koiria yms. - vai tarkoittaako toimittaja lemmikkien omaisilla lemmikkien hautausmaalle haudattujen eläinten pentuja?

 

 

Pelkään kuitenkin, että toimittajan läppärillä on tapahtunut paljon puhuttu ”kiroitusvirhe”, kun hänen on pitänyt näpelöidä sana ”omistajien”, niin virhenäppäilyn tuloksena ruudulle onkin ilmestynyt sana ”omaisten”.

 

Paheksun jyrkästi, jos lemmikkien omistajista käytetään termiä omaiset.

 

Ihmisillä on omaisia, mutta eläimillä omistajia!

 

 

**************

 

 

Aamulehden toimittajan mauttomuus aiheuttaa minussa samanlaisia tuntemuksia, kun usein kuulee lemmikkieläinten omistajien käyttävän lemmikistään termiä: ”hän”.

 

Kissa, koira tai mikään muukaan lemmikkieläin ei voi olla ”hän”, kyllä se on ”se”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustavammaisten kuningas

Torstai 23.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Ex-pääministeri Paavo Lipponen on julkaissut muistelmiensa toisen osan – ”Murroksen aika” – tiistaina 21.10.2014.

 

Olen julkisuudessa olleiden kommenttien varassa, mutta se on tullut selväksi, että Lipposen todellinen vamma on Keskusta-kielteisyys.

 

Lainaan tämän juttuni otsikoksi osaa entisen kuntaministeri Hannes Mannisen lausumaa, kun hän toteaa Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden´n facebook-sivuilla Lipposen muistelmista näin:

 

 

”Lipponen on todella keskustavammaisten kuningas. Ei siitä pääse yli eikä ympäri.”

 

 

Olen aina arvostanut Anneli Jäätteenmäkeä, sillä hänen johdollaan Keskusta pystyi nujertamaan Lipposen ylivallan vuoden 2003 eduskuntavaaleissa.

 

Jäätteenmäen voitto sinetöi Lipposen kuningastien katkaisun ja samalla se oli alkusysäys sille, että demarien kannatus mataa nykyisin 16 prosentin maisemissa.

 

 

Paavo Lipposen Keskusta-kaunaisuus on aina ollut tiedossa, mutta tässä poliittisessa tilanteessa sen uusi julkituominen ei varmaankaan ole SDP:n etu. Menneisyyden miehen olisi parempi olla hiljaa – ei Keskustan vaan erityisesti SDP:n kannalta.

 

SDP on ilahduttavasti saanut viimeisimpien gallup-tulosten mukaan hieman tuulta siipiensä alle ja se on valtakunnan kannalta hyvä asia.

 

On Suomen etu, että SDP:llä on kohtuullinen kannatus, mutta Paavo Lipposen Keskusta-vammaisuus ja sen esiintuominen ei SDP:n kannatusta, eikä sen ”hovikelpoisuutta” kohota.

 

Kaikki on mahdollista kevään eduskuntavaaleihin mennessä, mutta gallup-tulosten perusteella näyttää olevan mahdollista, että SDP kohoaa Antti Rinteen johdolla merkittäväksi tekijäksi maamme politiikassa.

 

Haluaako Paavo Lipponen Keskusta-kaunaisuudellaan lyödä kapuloita Antti Rinteen rattaisiin?

 

Siltä ulkopuolisesta tuntuu.

 

 

-Esko Erkkilä-

Varmaan Kesko kysyi luvan ja sen myös sai!

Keskiviikko 22.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Tamminiemen sauna oli presidentti Kekkosen aikaan paikka, jossa päätettiin tai ainakin pohjustettiin monia suuria asioita.

 

Sain eilen Tampereen UKK-seuran tilaisuudessa kuunnella todellista Tamminiemen sauna-asiantuntijaa eli hallinto-opin kandidaatti Jouko Loikkasta.

 

 

 

 

 

 

Viiden pääministerin sihteerinä ja Martti Miettusen III hallituksessa II valtiovarainministerinä toiminut TVH:n pitkäaikaisin pääjohtaja Jouko Loikkanen on todellinen asiantuntija Tamminiemen saunomisiin liittyvissä kysymyksissä.

 

 

*************

 

Kesko rakensi 1960-luvun puolivälissä Hauholla omistamalleen Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalle Kirrinen-järven rantaan edustussaunan, jonka pohjapiirustus on peilikuva presidentti Kekkosen Tamminiemen saunasta.

 

Kysyin Jouko Loikkaselta, että pyysikö Kesko luvan käyttää Tamminiemen saunan pohjapiirustuksia Länsi-Hahkialaan rakennetun saunan pohjapiirustuksina.

 

 

 

 

 

 

Jouko Loikkanen piti luvan pyytämistä todennäköisenä ja totesi, että luvan saantia varmaan helpotti presidentti Kekkosen ja 1957 – 1968 Keskon pääjohtajana toimineen Ilmo Olavi Nurmelan kaverisuhde.

 

Osoituksena Kekkosen ja Nurmelan hyvistä väleistä kertoo se presidentti Kekkosen vuorineuvos I.O.Nurmelalle 12.10.1965 lähettämä kirje, joka on julkaistu ”Kirjeitä myllystäni” sen ensimmäisessä osassa:

 

 

**************

 

Vuorineuvos Ilmo Nurmela           12/10 1965

Hyvä Veli,

Poissaoloni aikana olet suorittanut huomattavia ja kiitettäviä tekoja, joista esitän Sinulle kansakunnan kiitokset. Niihin yhtyy koko Tunisian kehittyvä ja ratsastava, taatelia ja lampaanrasvaa syövä kansa. (Muuten 42 haukea lyhyessä ajassa oli kyllä liian kanssa!)

Vaatimattomana osoituksena kiitollisuudesta lähetän Sinulle oheisen asiakirjan, jonka sisällöstä en ymmärrä mitään. Mutta kovasti päättelen, että se sopisi kalastusalukseksi sateenkaarilammikollesi.

 

**************

 

Sain tutustua Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilan saunaan ulkopuolelta, kun olin vuoden 1966 vuosiharjoittelijana Länsi-Hahkialassa. Tilan maatalousharjoittelijat olivat apuna, kun saunarantaa ruopattiin tammikuun kovilla pakkasilla. Minulle sattui ruoppauksen aikana ”jalkamiesviikko” ja niinhän minä availin mutaa pellolle ajaneiden traktoreiden peräkärryjen takalaitoja lähes kolmenkymmenen asteen pakkasilla!

 

Työurani aikana sitten tutustuin muutaman kerran Länsi-Hahkialan saunaan myös sisältä päin, sillä sain Keskon yhteistyökumppanina osallistua muutamiin miellyttäviin saunailtoihin ”Kekkosen saunalla”.

 

Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilan Kesko-omistus oli vuonna 1966 verhottu Kaupan Maataloussäätiön taakse, joten kyseinen säätiö oli palkanmaksajanani silloin.

 

Nykyisin Länsi-Hahkiala on Hahkialan Kartanon nimellä agrologi Karl Fazer´n omistuksessa.

 

 

-Esko Erkkilä- 

Tampereen luvattuja muutoksia ei ole tapahtunut - luvut synkkenevät

Lauantai 18.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n syyskokous järjestettiin viime keskiviikkona eli 15.10.2014.

Laadimme kokouksessamme kannanoton ja lähetimme sen lehdistölle siten, että se oli julkaisuvapaa eilen klo 13.00.

Kannanottomme kuuluu näin:

Tampereen luvattuja muutoksia ei ole tapahtunut – luvut synkkenevät

Tampereen keskusta kiinnittää huomiota pahenevaan työttömyyteen ja synkkeneviin talouslukuihin.  Pormestariohjelmassa vakuutettiin, että Tampereen pormestarikoalitiolla on realistinen käsitys vaikeutuvasta taloustilanteesta ja muutos parempaan luvattiin mm talouden, työllisyyden ja rakenteellisten muutosten alueella.

Tampereen kaupunki on siirtynyt mielikuvien maailmaan, jonka tuloksena on kurjistuva talous, historialliset  20 000 työtöntä ja tutkijoiden mukaan paha johtamisongelma. Luvattujen rakenteellisten muutosten sijaan on tehty yksittäisiä toimenpiteitä, joita kutsutaan rakenteellisiksi muutoksiksi.

Kuntalaisten kannalta on muistettava, että rakenteelliset muutokset eivät heikennä palveluita kuten tapahtuu nyt käytössä olevilla säästökeinoilla. 

Vuoden 2014 talous voidaan pelastaa enää epätoivoisilla omaisuuden myynneillä. Tarvitsemme pikaisesti toimikunnan selvittämään, millä uskottavilla keinoilla Tampereen kehityksessä saadaan selkeä muutos. Suunnan muuttuminen on tarpeellista olla näkyvissä viimeistään keväällä, kun valtuusto käsittelee vastuuvapauden myöntämistä synkästä vuodesta 2014.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana jatkaa Esko Erkkilä ja sihteerinä Titta Mattila. Varapuheenjohtajaksi valittiin uutena insinööri, ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Kalle Kiili.

Tampereen keskusta katsoo luottavaisesti tuleviin eduskuntavaaleihin.  Muuttunut poliittinen tilanne luo todellisen  mahdollisuuden , että Keskustalta  saadaan Tampereella useita kansanedustajia.

 

Lisätietoja

Esko Erkkilä                                                                Timo Hanhilahti

050 5564878                                                              040 8004906

**************

-Esko Erkkilä-

Vihreiden mukanaolo hallituksessa on ollut muiden hallituspuolueiden vastuuttomuutta!

Perjantai 17.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Alexander Stubb on koko pääministeriaikansa saanut paljon ”lunta tupaa” ja aiheesta on saanutkin.

 

Viime päivät ovat kuitenkin osoittaneet, että Stubb´n toiminta on saanut aikaan myös positiivista – tarkoitan sitä, että hän edesauttoi Vihreitä jättämään hallituksen!

 

Ensiksi Vihreiden lähdön jälkeen hallitus linjasi, että metsähakkeen tukea nostetaan ja turpeen verotusta kevennetään.

 

Metsähake- ja turvepäätöksen jälkeen Stubb´n hallituksen uusi ympäristöministeri sai tehtäväkseen ilmoittaa, että hallitus vetäytyy pakkolunastuspainotteisesta soidensuojeluohjelmasta.

 

Kaikki nämä päätökset ovat olleet todellista myrkkyä Vihreille.

 

 

Vihreiden katkerat kommentit osoittavat nyt kaikelle kansalle, että heidän mukanaolonsa hallitusvastuussa ovat olleet muiden hallituspuolueiden vastuuttomuutta!

 

 

************

 

 

Metsähakkeen tuen nostamisesta ja turpeen verotuksen alentamisesta pääministeri Stubb on todennut näin (lainaus Maaseudun Tulevaisuus-lehdestä 7.10.2014):

 

”Kotimaisen turpeen ja metsähakkeen käyttö kivihiilen sijasta olisi ilmastoystävällisempää, parantaisi kauppatasetta jättäen rahat kotimaahan, ja olisi satsaus suomalaiseen työhön. Tulemme tekemään turpeen ja metsähakkeen osalta ratkaisuja, jotka varmistavat niiden kilpailukyvyn suhteessa kivihiileen”.

 

Stubb´n lausunto kuulostaa kovin keskustalaiselta ja oikein hyvä niin, että oppi on tavoittanut myös Kokoomuksen!

 

 

***********

 

 

Ministeri Sanni Gran-Laasonen toteaa soidensuojeluohjelman pysäyttämisestä mm. näin (lainaukset Ympäristöministeriön tiedotteesta 15.10.2014):

 

 

”Metsien suojeluun tähtäävässä METSO-ohjelmassa vapaaehtoisesta suojelusta on saatu erittäin hyviä kokemuksia ja sitä ovat kiitelleet kaikki. Haluan selvittää, voitaisiinko vapaaehtoisuuteen perustuvalla suojelulla saada hyviä tuloksia aikaan myös soidensuojelussa".

 

Ja näin:

 

"Jos rakennamme maanomistajien kanssa hyvää yhteistyötä vapaaehtoisuuden pohjalta, rakennamme samalla luottamusta ja positiivista asennetta luonnonsuojelua kohtaan. Tätä asennetta me tarvitsemme, sillä Suomen luonnosta ja ympäristöstä huolehdimme me kaikki yhdessä. Vastakkainasettelun sijaan etsitään uutta tapaa toimia; yhteistyötä ja vapaaehtoista tahtoa toteuttaa samat soidensuojelutavoitteet".

 

 

Näen, että on annettava tunnustusta myös muiden puolueiden toimille, jos ne ovat kannatettavia.

 

Keskustalaisena totean, että nyt on tunnustuksen paikka Kokoomukselle, kun se ja sen ministerit ovat linjanneet hallituksen suhtautumista metsähakkeen tukeen, turpeen verotukseen ja soidensuojeluohjelmaan!

Pelkään kuitenkin, että Kokoomuksen linjauksissa on pukinsorkka haudattuna eli nyt vaalihuumassa annetut lupaukset unohdetaan huhtikuun 19. päivän jälkeen - "unohtamisen" ainoa estämiskeino on se, että Keskusta on kevään eduskuntavaalien jälkeen Suomen suurin puolue!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hyvästi Kirvesmäki!

Keskiviikko 15.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen monesti ainakin itsekseni todennut, että ajoittain pitäisi ehtiä penkomaan tavaransa perinpohjin, sillä silloin aina löytää kadoksissa olleita mielenkiintoisia tavaroita.

 

Meillä muutettiin eräässä huoneessa kaappijärjestystä ja järjestelyjen yhteydessä paljon papereita meni poltettaviksi, mutta järjestelytyön tuloksena löysin muutaman unhon teillä olleen kirjan.

 

 

 

 

 

 

Mielestäni arvokkain löytöni huoneen kaappijärjestelyissä oli tämä pieni vihkonen eli ”Hyvästi Kirvesmäki!”, valikoima Kiirastuli-teoksen runoja näköispainoksena vuodelta 1954.

 

Tiedän vallan hyvin, että minulla on jossakin myös tuo alkuperäinen ”Kiirastuli”, mutta en tiedä, että missä se nyt on.

 

Omistamani ”Kiirastuli” on joltisenkin arvokas, sillä siinä on Yrjö Jylhän omakätinen kulmikas nimikirjoitus.

***********

 

 

Yrjö Jylhän Kiirastulen runot pohjautuvat hänen Taipaleen lohkolla talvisodan aikana kokemaansa.

 

Vihkoseenkin tallennetuissa ”Kiirastulen syntyvaiheista” –esipuheessa Jylhä taustoittaa Kiirastulen luomistaustaa. Nyt en pysty tarkistamaan, että onko sama esipuhe myös varsinaisessa Kiirastuli-teoksessa.

 

Jylhä toteaa esipuheessa  mm. näin:

 

Koska osakseni tuli kokea sota eräällä sen verisimmällä tantereella – murtumaton Taipaleen rintamahan vaati rykmenteiltään sodan raskaimmat menetykset – olen tuntenut suurimmaksi tehtäväkseni tuoda sanomani itse pääkallonpaikalta. Siellä ehdin jättää jäähyväiset sekä runoudelle että maalliselle elämälle.

 

Viime tammikuussa alkoi henkinen lataus kuitenkin purkautua lyyrillisenä virtana, ja niin syntyivät parissa kuukaudessa sotarunot. Runoilijana olen iloinen löydettyäni ilmaisun niille rintamamuistoille, jotka ovat arimmat haalistumaan. Sillä tapaukset ja kaskut säilyvät mielessä kauemmin kuin perustunnot, joita vain mukana ollut voi sanoin tulkita – mikäli se onnistuu hänellekään. Nämä runot olen ollut velkaa aseveljilleni, sekä kaatuneille että henkiin jääneille, siitä talvesta, josta muodostui elämämme järkyttävä ja unohtumaton välinäytös. Mutta tunnen silti, ettei se velka ole maksettu vielä.

 

Pääsiäisenä 1941

 

Yrjö Jylhä

 

 

Väkevää tekstiä!

 

*********** 

Olen saanut käydä moniaita kertoja Taipaleenjoen taistelupaikoilla ja sen vuoksi tunnen Kiirastulen runot omakseni.

 

 

Ehkä eniten pidän Kiirastuli-teoksen ”Kaivo” –runosta.

 

Olen kerran käynyt tuolla Yrjö Jylhän kuvaamalla kaivolla ja sen vuoksi tunnen runon omakseni.

 

 

Uudelleen löytämässäni vihkosessa on Jylhältä 11 runoa, jotka on julkaistu Kiirastulessa.

 

 

 

 

 

 

 

”Kaivo” –runo on vihkosessa toteutettu siten, että aukeaman vasemmalla puolella on runo painettuna ja…

 

 

 

 

 

 

…aukeaman oikealla puolella on kuva siitä tekstistä, jonka Jylhä on omakätisesti kirjoittanut.

 

 

Jylhä on päivännyt ”Kaivo” –runon syntyneeksi 28. I . 41 eli tammikuun 28. päivä 1941.

 

 

 

En tässä toista Kaivo-runon sanoja, sillä ne löytyvät vaikkapa siitä blogikirjoituksesta, jonka laadin tälle saitille 6.9.2009.

 

Kirjoitukseni löytyy googlaamalla vaikkapa näin: ”Esko Erkkilä kaivolla”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomus joutui jo hallituspuolueena taipumaan Keskustan energiapoliittiselle linjalle!

Perjantai 10.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomen talous syöksyy elokuun tullitilastojen mukaan yhä syvemmälle, sillä elokuussa vientimme oli 6 % pienempi kuin vuotta aikaisemmin ja myös tuontimme aleni, sillä se oli elokuussa 7 % miinusmerkkinen edellisvuoden elokuuhun verrattuna.

 

Luvut ovat synkkiä ja hallitus seisoo tumput suorana.

 

 

**********

 

 

”Tumput suorana” on kuitenkin nyt tarkasteltuna hieman karrikoitu ilmaisu, sillä viime tiistaina eli 7.9.2014 pääministeri Stubb ilmoitti, että Kokoomus on päätynyt Keskustan pitkään esittämälle linjalle ja päättänyt muuttaa turve- ja hakelinjauksiaan.

 

Toivottavasti pitää paikkansa, kun Stubb lupasi näin:

 

”Turpeen ja metsähakkeen osalta tulemme tekemään ratkaisuja, jotka varmistavat niiden kilpailukykyä suhteessa kivihiileen.”

 

Keskustan kansanedustaja ja ex-ministeri Mauri Pekkarinen kommentoi Stubb´n lupausta:

 

”Siperia on opettanut hallitusta. Kahden vuoden hiilivaelluksen jälkeen hallitus on kääntänyt takkinsa ja kuunnellut Keskustan röykytystä!”

 

 

 

On hyvä, että jo nykyinen hallitus lupaa tehdä keskustalaista energiapolitiikkaa. Toivottavasti Stubb´n lupaus ei jää vain lupaukseksi.

 

Stubb´n lupauksen täyttämistä helpottaa oleellisesti se, että talouden jarruporukka eli Vihreät ottivat livohkat hallituksesta. Sopii toivoa, että Vihreät pysyvät poissa hallituksesta ainakin kahden vaalikauden ajan!

 

Vihreiden jarrumiehen roolia kuvastaa hyvin tamperelaisen kansanedustaja Kimmo Sasin lausahdus:

 

”Nyt kun vihreät eivät ole enää hallituksessa, voidaan turpeesta jälleen puhua.”

 

 

Toivon, että Stubb´n lupaukset tulevat voimaan, jotta voidaan todeta, että Vihreiden sekä Kataisen ja Stubb´n hallitusten hiilenmusta energiapolitiikka on ohi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Toscanalaista pecorino-lampaanmaitojuustoa ja caprino-vuohenmaitojuustoa saa Pienzasta!

Sunnuntai 5.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen suuri juuston ystävä ja sen vuoksi olinkin tarkkaavainen, kun Toscanan matkallamme ehdimme Pienzan kaupunkiin ja siellä tutustumaan aitoon vuohenmaidosta valmistettuun caprino-juustoon sekä lampaanmaidosta valmistettuun juustoon – pecorinoon.

 

 

 

 

 

 

Molempia juustolaatuja oli myynnissä kaikissa kadunvarren myyntikojuissa…

 

 

 

 

 

 

…ja tarjonta oli tosiaan monipuolinen.

 

 

Hinnat esitetään Italiassa usein ”€/ l´etto ja se merkitsee hintaa euroissa sataa grammaa kohti!

 

On siis muistettava, että ”pecorino-juustot” ovat valmistettu lampaanmaidosta ja yleensä hieman hintavammat ”caprino-juustot” puolestaan vuohenmaidosta.

 

 

 

 

 

 

Liikkeissä juustoja myydään myös ”juustokaupalla” ja kilohinnalla – on luonnollista, että kilohinta on silloin edullisempi kuin sadan gramman erissä!

 

 

 

 

 

 

Opas oli järjestänyt meille pecorino-maistiaiset ”Marusco & Maria” –liikkeeseen pääkadun varrella…

 

 

 

 

 

 

 

…ja siellä juustotarjonta oli runsas.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ja hän oli varannut tiskille kolme erilaista pecorino-juustoa:

 

 

 

 

 

 

Tämä juusto oli esittelyjuustoista hinnaltaan edullisin, sillä se maksoi ainoastaan 13,50 €/kilo.

 

Tämän juuston valmistamisesta oli kulunut 40 – 45 vuorokautta.

 

 

 

 

 

 

Tämän pecorino-juuston ikä oli 4 kuukautta ja se oli kypsytetty tuhkassa – hintaa tällä juustolla oli 15,90 €/kilo.

 

 

 

 

 

 

Kallein esittelyssä ollut pecorino-juusto oli hinnaltaan 17,90 €/kilo ja sen valmistamisesta oli kulunut 10 kuukautta. Tämä juusto oli saanut kypsyä pähkinäpuun lehtien joukossa.

 

 

 

Ostin muutaman sadan gramman palan kalleinta juustoa ja voin sanoa, että en pettynyt.

 

 

*********

 

Italian kolminkertainen pääministeri Silvio Berlusconi teki paljon hallaa italialaisille elintarvikkeille Suomessa, kun mähläsi asian tiimoilta oikein perusteellisesti.

 

Samoin Italialla ja elintarviketurvallisuusasioilla mähläsi perusteellisesti myös taannoinen Suomen pääministeri Paavo Lipponen, kun totuutta karttaen kertoi maaliskuussa 2003, että hän ja Berlusconi ovat sopineet EU:n Elintarvikeviraston sijoittamisesta Suomeen.

 

Suomen ulkomaankauppaministeri Jari Vilen kertoi Ulkoministeriön tiedotteessa 14.3.2003 asiasta näin:

 

”Pääministeri Paavo Lipponen ja Italian pääministeri Silvio Berlusconi pääsivät eilen yhteisymmärrykseen elintarviketurvallisuusviraston sijoittamisesta Suomeen. Italian Parma tulisi saamaan oman, täysin erillisen viraston, joka keskittyisi EU:n maataloustuotteiden nimisuojaan ja alkuperätodistuksiin sekä eurooppalaisen elintarvikekulttuurin edistämiseen. Italia toivoo, että asia voitaisiin päättää jo Kreikan EU-puheenjohtajuuskaudella, ja Vilén pitää tätä hyvänä tavoitteena.”

 

 

Valhetta joka sana!

 

 

**************

 

Kokoomuksen Jari Vilén´n ja SDP:n Paavo Lipposen totuutta karttaneet tiedottamiset vuonna 2003 eivät kuitenkaan muuksi muuta sitä, että italialainen pecorino-juusto on erinomaista!

 

 

-Esko Erkkilä-

On aika istuttaa valkosipulit!

Perjantai 3.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen vuosien saatossa oppinut, että valkosipulit pitää istuttaa muutama viikko ennen pakkasia.

 

Tutkailin eilen kalenteria ja päätin, että nyt on aika istuttaa valkosipulit.

 

Meillä valkosipuleita on viljelty moniaita vuosia samalla paikalla ja kuluneena kesänä huomasin selvästi, että monokulttuuriviljelyn ongelmat alkoivat esiintyä valkosipulimaillamme.

 

Ongelmista viisastuneena olen kesäkauden valmistellut valkosipulimaata aivan uuteen paikkaan.

 

Valmistelu on merkinnyt sitä, että valkosipulimaaksi kaavailemaani lohkoa on jyrsitty muutamaan kertaan kesän aikana ja siten torjuttu rikkaruohoja sekä saatu maata kuohkeammaksi.

 

 

 

 

 

 

Maan lannoittaminen syyslannoitteella sekä viimehetken jyrsintä tapahtuivat eilen aamupäivällä…

 

 

 

 

 

 

…ja pääsin istutushommiin hyvissä ajoin ennen puolta päivää.

 

 

 

 

 

 

Istuttamiseen oli käytettävissä Tallinnan toreilta mummuilta ostettua virolaista valkosipulia vajaa kolmannes ja oman maan viimekesäistä satoa loput. Kuvassa virolaisia valkosipuleita.

 

 

 

 

 

 

Maamies on aina toivorikas kylvöjä tehdessään ja niin olen minäkin, kun valkosipulit on nyt saatu maahan ja voin niiden osalta rauhallisin mielin odottaa talven sekä pakkasten saapumista!

 

 

Jos aiot ensi kesänä nauttia oman puutarhan valkosipuleista, niin laitahan vauhtia töppösiin ja istuta itsellesi valkosipuleita!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Grete-alue - pinnanmuodostukseltaan haastavaa viljelyaluetta Toscanassa

Torstai 2.10.2014

Maataloudellinen koulutustausta sekä viljamaailman tuntemus olivat taustatekijöinä, kun taannoisella Toscanan matkallamme olin erityisen kiinnostunut niistä olosuhteista, joissa alueella harjoitetaan tavanomaista maataloutta.

 

Tarkoitan tavanomaisella maataloudella esim. viljanviljelyä ja myös nurmenviljelyä – en viininviljelyä ja en myöskään oliivinviljelyä.

 

Sienan kaupunki sijaitsee Toscanan maakunnan etelälaidalla ja sen ympäristössä kaakon suuntaan on ns. grete-alueita.

 

Grete-alueet ovat viljelytekniikan vinkkelistä haastavia, sillä niillä korkeuserot ovat suuret.

 

Grete-alueiden sanotaan olleen 2,5 – 4,5 miljoonaa vuotta sitten meren peittämiä – merta tiedemiehet kutsuvat plioseenikauden mereksi.  Huh, mikä aikahaarukka!

 

Grete-alueella viljellään intensiivisesti mm. vehnää ja kun se matkamme aikana oli jo korjattu, niin näimme ainoastaan kynnettyjä tai lautasäkeellä muokattuja grete-peltoja.

 

Kynnettyjen peltojen lisäksi näimme sinimailasviljelmiä eli vuoroviljelyksestä huolehditaan Italiassakin.

 

Pieni kuvakimara grete-vainioista – huomaatte, että korkeuserot viljelylohkoilla ovat suuria! Kaikki kuvat olen ottanut liikkuvan bussin ikkunan läpi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

On selvää, että noin jyrkillä rinteillä on lähes mahdoton suorittaa viljelytoimenpiteitä pyöräkoneilla – tarvitaan telakoneita.

Pyöräkoneiden painopiste olisi aivan liian korkealla ja sen vuoksi koneen kellahtamiselle katolleen ja vierimiselle laakson pohjalle olisi liian suuri mahdollisuus. Telakoneessa painopiste saadaan alas ja siten ne ovat näillä rinteillä turvallisempia kuin pyöräkoneet.

 

Pellot oli jo kynnetty tai ajettu lautasäkeellä ”syyskuntoon” ja emme nähneet bussin ikkunasta kuin muutaman telaketjukoneen – niitäkään en…

 

 

 

 

 

 

…tätä konetta lukuun ottamatta ehtinyt saada kuvaan – tästäkin kuvassa näkyy ainoastaan katto, mutta näin kyseessä olleen telakoneen!

 

 

 

Tiedän, että leikkuupuimureita varustetaan myös tela-alustoille ja täällä Toscanan grete-alueella tela-alusteinen puimuri on ainoa mahdollisuus!

 

 

 

 

 

Grete-alueen maalaji muistuttaa hyvin paljon suomalaista savea.

 

Emme päässeet tutkailemaan ”savipaakkuja” sen tarkemmin, mutta otaksun, että italialaiset grete-savipaakut on parempia muokattavuuden vinkkelistä kuin suomalaiset savipaakut.

 

************

Olen matkamme jälkeen paneutunut Sienan alueen grete-maisemiin ja olen todennut, että alueella sijaitsee useita ”agriturismo”-kohteita eli maatilamatkailu on alueen tiloilla eräs lisätulojen lähde.

 

En tarkemmin tunne EU:n tukipolitiikkaan Italiassa, mutta uskon, että grete-alueen viljelijät saavat jonkinlaista ”vuoristotukea” ja sen heille mielihyvin suon!

 

 

Kerrassaan mielenkiintoinen tuttavuus toscanalainen grete-viljelymaisema.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kulttuuriluotsi - vertaisohjaaja kulttuuriin tutustumisessa

Keskiviikko 1.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin Museopalvelujen Kulttuurikasvatusyksikkö aloitti kuluvan vuoden alussa uuden palvelumuodon – kulttuuriluotsitoiminnan.

 

Sain rautaisannoksen kulttuuriluotsitoiminnasta eilen, kun osallistuin Sitran ja Tampereen kaupungin järjestämään kutsuseminaariin, jossa paneuduttiin kuntatalouden haasteisiin sekä senioriväestön hyvinvoinnin näkymiin.

 

Kulttuuriluotsi on vapaaehtoisuuden periaatteella toimiva henkilö, joka lähtee vertaisohjaajaksi täysikäisten henkilöiden seuraksi ja tueksi museovierailulle.

 

Luotsin kanssa pääsee maksutta tutustumaan museoihin.

 

Tampereella kulttuuriluotsikohteina ovat;

 

• Tampereen taidemuseo
• Muumilaakso
• Sara Hildénin taidemuseo
• Mediamuseo Rupriikki
• TR1 Taidehalli
• Vapriikki
• Työväenmuseo Werstas
• kesällä kohteena on lisäksi Amurin työläismuseokortteli

 

 

Kulttuuriluotsi ei ole opas vaan hän on vertaisohjaaja.

 

Miten kulttuuriluotsin saa kaverikseen museoon?

 

• valitse kohde em. museoista
• ota yhteys Tampereen kaupungin vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriin puhelimitse 040 806 3910
• Sinulle etsitään vapaaehtoinen kulttuuriluotsi kaveriksi museokäynnille
• kulttuuriluotsi saapuu sovittuna hetkenä valitsemasi museon ala-aulaan ja nyt voit tutustua museoon yhdessä kulttuuriluotsin kanssa

 

Kulttuuriluotsitoiminta on alkanut Jyväskylässä vuonna 2006 ja nyt se on Tampereen ohella levinnyt mm. Vantaalle, Järvenpäähän, Kuopioon sekä Hankoon.

 

Kulttuuriluotsi voi ”luotsata” kerrallaan 1 – 5 henkilöä.

 

Kulttuuriluotsitoiminta pyrkii rohkaisemaan niitä henkilöitä kulttuurin pariin, jotka haluavat rohkaisua ja tukea kulttuuriin tutustumisessa.

 

Kulttuuriluotsit ovat tänä vuonna Tampereella toimineet vertaisohjaajina 270:lle henkilölle museokäynneillä.

 

Kannatan lämpimästi kulttuuriluotsitoimintaa ja toivon, että se löytää runsaasti uusia käyttäjiä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sant`Antimon luostarissa kuulimme, kun munkit lauloivat gregoriaanista nona-rukouslaulua

Maanantai 29.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Toscanan matkamme eräs kohde oli Sant´Antimon munkkiluostari Montalcinossa.

 

 

 

 

Luostari on erittäin kauniilla paikalla, sillä sen ympärillä on viinitarhoja sekä oliivi- ja sypressilehtoja.

 

Muutama kuva luostarista ja sen lähiympäristöstä kertoo enemmän kuin tuhat sanaa!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

Luostarissa asuu kuusi munkkia ja saimme olla läsnä viiden munkin lauluhetkessä, kun he lauloivat gregoriaanisia nona-rukouslauluja.

 

 

On selvää, että lauluhetken aikana ei ollut soveliasta kuvata.

 

 

 

 

 

 

 

Lauluhetken jälkeen munkit poistuivat luostarin puutarhan kautta tässä rakennuksessa sijaitseviin asuntoihinsa.

***************

 

 

 

Sant´Antimon luostariin liittyvä ensimmäinen aikakirjamerkintä on vuodelta 813.

 

 

 

 

 

 

Luostari on ollut vilkkaan pyhiinvaellusreitin varrella ja yksittäisiä pyhiinvaellusreitin kulkijoita oli liikkeellä myös nyt.

 

 

************** 

 

 

 

Luostarin naapurissa sijaitsee agriturismoa eli maatilamatkailua harjoittava tila, josta olisi ollut ostettavissa mm. Brunello-viiniä, oliiviöljyä sekä grappaa eli paikallista pontikkaa.

 

 

 

 

 

 

Agriturismo-tilan viinirypäleet olivat komeita ja alkoivat olla korjuukypsiä.

 

 

 

Mieliinpainuva käynti Sant´Antimon luostarissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eilinen loi valoa Suomelle!

Lauantai 27.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Perheyritysten liitto ry:n toimitusjohtaja Matti Vanhanen ilmoitti eilen fb-sivuillaan, että hän harkitsee ehdokkuutta eduskuntavaaleissa.

 

Vanhasen eilinen facebook-postaus kuuluu näin:

 

Harkitsen ehdokkuutta eduskuntavaaleissa. Viimeiset vuodet olen tehnyt työtä perheyritysten ja näiden omistajien ja johdon kanssa ja saanut monipuolisen käsityksen yrityksistä ja työpaikoista, joissa hyvinvointimme ratkaistaan. Tunnen ennestään valtion johtamisen ja nyt mietin voinko yhdistää näitä kahta kokemusta Suomen vaikeutuvassa tilanteessa. Tiedostan, että ehdokkuus saattaa johtaa työelämäni ehkä viimeiseen vaiheeseen ja siksi päätös on itselleni suuri. Harkitsen, kuuntelen ja tarkkailen nyt syksyllä onko näkemyksilläni Suomessa tarvittavasta suunnasta kantavuutta.

 

Arvostan monien suomalaisten tapaan Matti Vanhasen tietoa sekä taitoa luotsata Suomen valtiolaivaa ja nyt viime vuosina sitä kokemusta, joka hänelle on kertynyt yritysmaailmasta.

 

Olen Matti Vanhasen fb-kaverina seurannut postauksia, joita hän on sosiaalisessa mediassa julkaissut – postaukset ovat olleet harkittuja ja ne ovat porautuneet maamme talousongelmien ytimeen.

 

 

*************

 

 

Sain Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n puheenjohtajana olla isäntänä toimitusjohtaja Vanhaselle, kun hän piti asiantuntevan esityksen kunnallisjärjestömme syyskokouksessa 6.11.2013.

 

Laadin tilaisuudesta jutun, jonka julkaisin tällä saitilla 8.11.2013.

 

Juttu löytyy, kun googlaa vaikkapa näin:

 

”Esko Erkkilä Matti Vanhanen”

 

 

Kiitän Matti Vanhasta eilisestä ilmoituksesta ja kannustan häntä ryhtymään eduskuntavaaliehdokkaaksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Laukkakilpailu Sienassa - Palio di Siena - kerää kaksi kertaa vuodessa tuhansia katsojia ympäri maailmaa

Perjantai 26.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen tällä saitilla kertonut jo useammankin jutun Italian Toscanassa sijaitsevasta Sienan kaupungista ja nyt on tarkoitukseni kertoa kaupungin suurimmasta tapahtumasta eli Palio di Sienasta!

 

Kävimme Sienassa 6.9.2014 ja emme nähneet tätä kuuluisaa laukkakilpailua, sillä se järjestetään kahdesti vuodessa – heinäkuun 2. päivänä ja elokuun 16. päivänä.

 

 

 

 

 

 

Kilpailu järjestetään Piazza del Campolla, jonne on hyvät opasteet eri puolilta Sienan kaupunkia.

 

 

*************

 

 

Piazza del Campo on simpukanmuotoinen ja kalteva tori, jolla kulkemisen sanotaan aiheuttavan joillekin huimausta.

 

Tässä muutama kuva Piazza del Camposta, jolla kahdesti vuodessa käydään tuo kuuluisa laukkakilpailu eli Palio di Siena.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Torikiveys on tiilestä.

 

 

**********

 

 

Laukkakilpailu käydään Piazza del Campon laidoilla eli torin laidoille rakennetulla laukkaradalla – oppaamme näyttävät tässä kuvaa laukkakilpailuradasta sekä siitä yleisömäärästä, joka seuraa kilpailua.

 

 

Laukkakilpailun osanottajina ovat Sienan eri ”korttelit” tai ”kaupunginosat” joita kutsutaan nimellä ”contrada”.

 

 

Sienan kortteleiden kulmataloissa on kilvet, jotka kertovat, että mihin contradaan kyseinen talo kuuluu.

 

Tässä pari esimerkkiä:

 

 

 

 

 

 

Contrada della Selva (eli sarvikuono)

 

 

 

 

 

 

Contrada della Torre (eli elefantti)

Kannattaa googlata esim. nämä contradat, niin näkee, että miten monipuolista toimintaa ja oman contradan erinomaisuutta korostavaa toimintaa Seinan eri kaupunginosilla on.

 

 

Sienassa on 17 contradaa, mutta ainoastaan 10 contradaa pääsee kerralla osallistumaan laukkakilpailuun.

 

Ne seitsemän contradaa, jotka eivät päässeet osallistumaan edelliseen laukkakilpailuun, ovat itseoikeutettuja ja loput kolme arvotaan.

 

 

Palio di Siena on suurten juonittelujen, harhautusten ja monien muiden rankkojen vilppiyritysten areena, sillä voitto Palio di Seinassa on contradoille tärkeä juttu.

 

Juonittelujen ja kaiken muun etukäteistoiminnan kohteena ovat niin hevoset kuin myös ratsastajat.  Mm. hevosia vartioidaan tarkasti ennen kisaa, jotta kilpailijat eivät pääse tekemään niille mitään koiruuksia. Pelin henki on se, että vain voitto on tärkeintä.

 

Kilpailu kestää kolme kierrosta torin ympäri ja kisa on ohi kolmessa minuutissa.

 

Kilpailussa hevoset sekä ratsastajat joutuvat koville ja taannoin Silvio Berlusconin hallituksessa ollut Vihreiden ministeri halusikin tutkia, että pitäisikö Palio di Siena lopettaa eläinsuojelullisista syistä.

 

Lopputulos oli kuitenkin, että ei lopeteta, sillä Palio di Sienan merkitys Sienan kaupungin taloudelle on niin merkittävä.

 

 

Kokemukseni Palio di Sienasta rajoittuvat kilpailuareenaan tutustumiseen, mutta ehdottelen, että varatkaahan kalentereihinne vaikkapa jo ensi vuodeksi 2.7.2015 tai 16.8.2015 ja hankkiutukaa Sienaan – ette varmasti tule pettymään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Rooman perustajan Remuksen poika Senius perusti Sienan kaupungin

Maanantai 22.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Sienan kaupunki sijaitsee keskisessä Italiassa ja legendan mukaan Rooman perustajan Remuksen poika Senius perusti kaupungin.

 

Kävimme taannoisella Toscanan matkallamme Seinassa ja tutustuimme tähän vanhaan kaupunkiin, jonka keskusta kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.

 

 

Kaupungissa on monia patsaita ja muistomerkkejä, joissa kuvataan Romuluksen ja Remuksen lapsuusvaiheita, kun susi imettää näitä kaksoispoikia.

 

Roomalaisen mytologian mukaan Romulus ja Remus olivat sodanjumala Marsin ja Vestan papittaren lapsia.

 

Koska Vestan papittarien piti olla neitsyitä, niin poikien äiti tuomittiin kuolemaan ja pojat laskettiin korissa Tiber-jokeen kuolemaan.

 

Naarassusi kuitenkin pelasti korissa olleet pojat ja imetti heitä eräässä luolassa. Paikallinen paimen löysi suden imettämät pojat ja kasvatti vaimonsa kanssa pojista aikuiset miehet.

 

Tarun mukaan Romulus ja Remus perustivat Rooman vuonna 753 ennen ajanlaskumme alkua (eaa).

 

Veljekset rakensivat kaupungin ympärille muurin ja Romulus julistautui Rooman hallisijaksi. Remus kimpaantui tästä ja hyppäsi veljeään pilkatakseen muurin yli sillä seurauksella, että Romulus tappoi veljensä.

 

 

************

 

 

Tässä muutama kuva Sienassa olevista patsaista, joissa kuvataan naarassutta imettämässä Romulusta ja Remusta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

Siena tavoittelee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2019 ja näitä julisteita on nyt näkyvillä eri puolilla kaupunkia.

 

”Siena Capitale Europea della Cultura – citta candidata!”

 

 

Toivottelen Sienalle menestystä kulttuuripääkaupunkihankkeessa!

 

 

-Esko Erkkilä- 

On sadonkorjuun aika!

Sunnuntai 21.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Puutarhassa syyskuu on parhainta sadonkorjuun aikaa.

 

Seuraavassa pieni kuvakimara niistä parhaista hetkistä, joita mökkitonttimme palstalla on syyskuun aikana saatu sadonkorjuun merkeissä viettää.

 

 

 

 

 

 

Meillä on mökillä pieni lava avomaankurkulle ja saimme siitä melko mukavan sadon jo elokuun aikana.

 

Syyskuun alkupuolella saimme lavasta avomaankurkkuja kolme muovisangollista ja lisää on tulossa vielä syyskuun viimeisinä päivinä.

 

 

 

 

 

 

Tomaatit kasvavat meillä käytöstä poistetuissa sementtisissä rumpuputkissa, jotka on nostettu pystyyn sekä täytetty mullalla.

 

Mullassa ja avomaalla kasvaneiden tomaattien maku on ylivertainen , kun niiden makua vertaa esim. sellaisiin ns. luomutomaatteihin, jotka ovat kasvaneet kasvihuoneessa.

 

 

 

 

 

 

Pavut ovat kasvi, joka joko antaa hyvän sadon tai sitten satoa ei tule lainkaan.

 

Tänä vuonna on sellaisen vuoden vuoro, jolloin satoa on tullut.

 

 

 

 

 

 

Tänä vuonna papumaan ”jälkisato” oli runsas, sillä sen kiehauttamiskuntoon saattamisessa oli jopa aikataulullisia ongelmia.

 

Keltaiset pavut ovat meille vanha tuttu, mutta nyt meillä oli pieni määrä violettia papua. Violetti papu on kaunis katsella, mutta valitettavasti keittämisessä violetti väri häviää ja se ei välity ruokapöytään saakka.

 

 

 

 

 

 

Perunasato saatiin tänä vuonna poikkeuksellisen laadukkaana kellariin.

 

Mukulamäärä oli kohtuullinen, mutta mukuloiden koko suorastaan valtaisa. Kuorinta- ja halkaisu- sekä makukokeiden perusteella laatu oli hyvä.

 

 

Tässä on kuvattuna ne kaikki viisi perunalajiketta, jotka meillä olivat viime kesänä viljelyksessä.

 

Vasemmalta ylhäällä Siikli, Timo sekä Blue Congo ja alhaalla vasemmalta Van Gogh sekä Rosamunda.

 

 

 

 

 

 

Porkkanasato ei ollut ihmeellinen, mutta kun rivimetrejä oli kohtuullisesti, niin kokonaissadoksi muodostui 107 kiloa.

 

 

 

 

 

 

Rakensimme viime keväänä puutarhamaamme ympärille jänisaidan ja ainakin punajuuren kannalta ratkaisu oli oikea, sillä nyt ristihuulet eivät päässeet verottamaan punajuurikasvujamme.

 

Punajuurta tuli 77 kiloa ja eiköhän se kolmen hengen taloudessa riitä talvikaudeksi!

 

 

 

On selvää, että puutarhakasvien viljeleminen ei lyö taloudellisesti leiville, mutta kun kynsien alla on koko elinajan ollut multaa, niin harrastuksena luonnon kanssa toimiminen on suorastaan välttämätöntä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-