"Eläkää sovussa toinen toistenne kanssa"

Perjantai 1.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Otsikon sanat on kaiverrettu siihen muistomerkkiin, joka sijaitsee Terijoen evankelisluterilaisen kirkon kirkkopuistossa Terijoella.

 

Yleensä suomalaisretkikunnat pysähtyvät Terijoella ihailemaan Terijoen ortodoksikirkkoa ja komeahan se onkin.

 

 

 

 

 

 

Tässä bussin ikkunasta kuvattu huono ja vajavainen kuva Terijoen ortodoksikirkosta 6.7.2014, jolloin sain olla mukana Karjalan kannakselle ja Pietariin suuntautuneella matkalla.

 

Olen useasti käynyt Terijoella, mutta milloinkaan en ole päässyt vierailemaan Terijoen ortodoksikirkossa – tavoitteita pitää olla ja vierailu siellä on yksi tavoitteeni tulevina vuosina!

 

 

 

 

 

 

Terijoen ortodoksikirkossa oli meneillään jumalanpalvelus ja emme halunneet mennä sitä häiritsemään, joten ajoimme ylämäkeen Terijoen keskustaan.

 

Terijoen evankelisluterilainen kirkko kirkkopuistoineen oli tutustumiskohteemme ja hyvä niin, sillä kohde oli minulle ja monelle muullekin seurueemme jäsenelle ennenkäymätön.

 

 

***********

 

 

Terijoen kirkko on Josef Stenbäck`n suunnittelema.

 

Stenbäck (1854 – 1929) oli aikakautensa tuotteliain kirkkoarkkitehti. Hänen kynänsä on tuottanut Suomeen kaikkiaan 35 kirkkoa.

 

Pääsin viime kesä tutustumaan pakkoluovutetulla alueella sijaitsevaan Räisälän kirkkoon ja on helppo uskoa, että Räisälän ja Terijoen kirkot ovat saman arkkitehdin luomuksia.

 

Stenbäck suunnitteli Suomeen puukirkkoja, tiilikirkkoja, kivikirkkoja sekä rapattuja fasadipintakirkkoja – Terijoen kirkko on rapattu fasadipintakirkko.

 

 

***********

 

 

 

 

 

 

Terijoen kirkon vierellä sijaitsee sankarihautausmaa, jonne haudattujen sankarivainajien hautoja ei enää ole yksilöitävissä, mutta…

 

 

 

 

 

 

…paikalla on kuitenkin Terijoki-Seura ry:n ja Terijoki Säätiön pystyttämä muistomerkki.

 

Muistomerkissä todetaan, että tälle paikalle on haudattu ja siunattu 75 sodissa 1939 – 1944 kaatunutta suomalaista, terijokelaista sotilasta.

 

 

 

 

************

 

 

Muistomerkin sivuilla on mainittu nimin, syntymävuosin ja kaatumisvuosin ne terijokelaiset sotilaat, jotka antoivat henkensä Suomea puolustaessaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

Meillä oli tavanmukainen kiire, mutta onneksi poikkesin kirkkoon sisälle.

 

 

 

Terijoen ev. luterilainen kirkko on poikkeuksellinen kohde, sillä kirkossa on satunnaiskävijänkin aistittavissa herkkä, kirkollinen tunnelma.

 

 

 

 

 

 

Kirkon alkuperäinen, Ilmari Launiksen maalaama alttaritaulu ”Jeesus asettaa myrskyn” on sodan melskeissä kadonnut ja nyt alttaritaulun paikalla on paikallisen seurakunnan asettamana krusifiksi – venäläiset kutsuvat Terijokea Zelenogorskiksi.

 

 

 

 

 

 

Terijoen kirkon saarnastuoli…

 

 

 

 

 

 

…ja urkuparvi korostavat kirkon levollista ilmettä.

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

Terijoen kirkon kirkkopuistossa on taideteos, jossa kaksi kivääriä muuntuu piippujensa kohdalla monimuotoisiksi rauhan elementeiksi eli puiksi.

 

 

 

 

 

 

Toisen kiväärin piipun ”oksalla” istuu rauhaa kuvaten rauhankyyhkynen ja muistomerkkiin on kaiverrettu

 

 

”NEUVOSTOLIITTOLAIS – SUOMALAINEN SOTA 1939 – 1940”

 

sekä tämän jutun otsikossa esiintyvät Markuksen evankeliumin sanat

 

”Eläkää sovussa toinen toistenne kanssa”.

 

Erityisen ajankohtainen viesti nykypäivänä!

 

 

Terijoella käydessä kannattaa pyytää opasta ohjaamaan matkaseurue tutustumaan Terijoen evankelisluterilaiseen kirkkoon ja sen kirkkopuistoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pelargoniamaailma on laaja, monipuolinen ja haasteita täynnä!

Torstai 31.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Lapsena suorastaan vihasin pelargonioita – pelakuita - , sillä en pitänyt niiden hajusta.

 

Kaikki muuttuu ja nyt kaipaan pelakuiden hajua.

 

Tuntuu, että maailma on muuttunut myös sen osalta, että voimakkaasti haisevia – joku voi toivoa termiä ”tuoksuvia” – pelargonioita ei enää ole olemassa.

 

Olen yrittänyt matkoillani tähyillä kunnon haisevia pelargonioita myös Venäjältä ja Virosta, mutta huonolla menestyksellä.

 

 

 

*********

 

 

 

 

 

Kuljetamme osan pelakuistamme kesäksi mökille ja siellä ne viihtyvätkin hyvin verannalla.

 

Tässä kuvassa vasemmalla on toki ruusu ja oikealla hortesia, mutta muut matolla ja verannan lattialla olevat kukat ovat pelakuita.

 

 

 

**********

 

 

Ilmaisin keväällä eri yhteyksissä, että kaipailen voimakasaromisia pelakuita ja sainkin facebook´n kautta yhteyden tahoon – Neiti Pelekuu – jonka harrastuksena ovat pelargoniat.

 

 

Neiti Pelekuu oli tulossa Tampereelle aromirikkaiden pelakuun taimien kanssa ja ostin häneltä viisi pelargonian tainta.

 

 

 

Tässä kuvat viidestä uudesta pelargoniasta, jotka ovat kasvaneet ja viihtyneet meillä kohtuullisesti ja syksyllä alamme jännittämään, että miten uusien tulokkaiden talvehtiminen onnistuu (kuvissa on mittatikkuna vessapaperirulla):

 

 

 

 

 

 

Pelargonium peppermint islington

 

 

 

 

 

 

Pelargonium odorata lemon

 

 

 

 

 

 

Pelargonium aromatic species mixed

 

 

 

 

 

 

Pelargonium radens

 

 

 

 

 

 

Pelargonium desticulatum

 

 

 

Pelargonioitten latinakielisestä nimestä voi ainakin joidenkin osalta päätellä, että mitä aromia kyseisen pelakuun lehtiä koskettelemalla voi aistia!

Seuraava vaihe uusien pelargonioitten kasvattamisessa on niiden istuttaminen suurempiin ruukkuihin.

 

Kasvien kanssa puuhaaminen on mielenkiintoista ja haastavaa. Erityisen haastavaa se on varmaan nyt hankittujen pelargonioitten kohdalla.

 

On mielenkiintoista todeta, että kun googlettaa uusien pelargonioittemme latinakieliset nimet, niin avautuu aivan uusi ”pelakuumaailma”!

 

 

Saa nähdä, että miten uusien tulokkaiden talvehdittaminen onnistuu?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Himmetä ei muistot koskaan saa"

Keskiviikko 30.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Otsikon sanat on kultakirjaimin kirjoitettu siihen muistokiveen, joka seisoo Kuuterselän taistelun muistoksi 18.8.2006 Kanneljärven Kuuterselän kylässä paljastetussa muistomerkissä.

 

Kuuterselän taistelu oli merkittävä taistelu niiden taisteluiden joukossa, jotka varmistivat Suomelle itsenäisyyden vuonna 1944.

 

Pääsin käymään Kuuterselän taistelujen muistomerkillä 6.7.2014.

 

Olen käynyt aiemminkin muutaman kerran Kuuterselässä, mutta tunnustan, että taistelumaaston jäsentäminen ei ole ennen minulle onnistunut.

 

Totean selkeästi, että parantamisen varaa jäi tämänkin käynnin jälkeen.

 

 

 

 

 

 

Vuonna 2006 paljastettu muistomerkki auttaa hahmottamaan Kuuterselän taistelun kulkua.

 

Suomalaisten ongelmaksi koitui käsitykseni mukaan se, että muistomerkistä suomalaisten torjuntasuunnassa oikealla oleva rintamaosa murtui. Murtunut rintamanosa sijaitsee kuvassa näkyvän muistomerkin takamaastossa.

 

Ylipäällikkö Mannerheim toteaa muistelmissaan Kuuterselän taisteluista näin:

 

Kesäkuun 13. päivä kului vihollisen onnistumatta tunkeutua VT-asemiin, mutta seuraavana päivänä se oli valmis heittämään taisteluun materiaalimassansa. Rannikolla hyökkäykset torjuttiin, mutta pääradan pohjoispuolella sijaitsevan Kuuterselän kylän luona venäläisten onnistui saada aikaan murtuma, jonka merkitys osoittautui ratkaisevaksi. Yön kuluessa tosin kenraalimajuri Lagus valtasi Panssaridivisioonallaan kylän lähellä sijaitsevat kukkulat takaisin, mutta sen jälkeen ne siirtyivät hurjissa taisteluissa kädestä käteen, kunnes vihdoin kesäkuun 15. päivän aamuna jäivät vihollisen valtaan. Ylivoima oli niin suuri, että puolustuslinjan uudelleen muodostaminen ei tuntunut vastaavan tarkoitustaan, jonka vuoksi joukot vedettiin tällä kaistalla viisi kilometriä taaksepäin.

 

 

************

                                                                                                   

Kuuterselän muistomerkin äärellä on puna-armeijan suuntaan värittäytyneet opastintaulut, joiden teksti ei varmasti näissä kuvissa välity tämän kirjoituksen lukijoille.

 

Liitän kuitenkin kuvat opastintauluista tähän:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pystyn omalla kuvankäsittelyohjelmallani helposti lukemaan opastintauluissa olevan tekstin, mutta en sitä nyt toista tässä.

 

 

Kuuterselän taistelusta on valitettavan vähän olemassa julkista historia-aineistoa.

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

Hämeenkyrön ja Viljakkalan seudun veteraanien läheisistä monet halusivat ikuistaan itsensä Kuuterselän muistomerkin äärellä…

 

 

 

 

 

 

…ja näin halusin myös minä, vaikka isäni ei osallistunutkaan Kuuterselän taisteluihin!

 

 

 

 

Kannustan Suomen Talvisodasta, Jatkosodasta ja Lapinsodasta kiinnostuneita tutustumaan eri oppaiden johdolla niihin taistelupaikkoihin, joilla käydyillä taisteluilla varmistettiin Suomen itsenäisyys – Kuuterselän taistelu oli suomalaisten tappiosta huolimatta yksi näistä kunniakkaista taisteluista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomus luulee, että sen lahtilistalla olleet kunnat ja niiden kuntalaiset ovat unohtaneet menneet

Tiistai 29.7.2014 - -

Kaikilla on tuoreessa muistissa se kiihko, jolla Kataisen-Urpilaisen-Virkkusen hallitus oli lahtaamassa hyvin toimivat kunnat ja keskittämässä kaiken toiminnan maakuntien keskuskaupunkeihin.

 

Kataisen, Urpilaisen ja Virkkusen kiihkoon yhtyivät täysillä keskuskuntien kokoomuslaiset, jotka kuvittelivat pääsevänsä kukkoina tunkiolle esimerkiksi Tampereen kehyskuntien kustannuksella.

 

Kiihko oli kova, mutta tuloksena heillä oli Keskustan jäntevän toiminnan tuloksena pannukakku.

 

 

************

 

 

 

Kataisen, Urpilaisen ja Virkkusen surkea yritys ajoi karille ja syylliset ovat tehneet johtopäätökset hankkeensa epäonnistumisesta ja lähtivät livohkaan – Katainen sekä Virkkunen Brysseliin ja Urpilainen omiensa puremana takavasemmalle.

 

 

Ihmettelen erityisesti kokoomuksen kuntauudistussuunnitelmien myötäjuoksijoita, jotka nyt ravaavat maakunnissa erilaisissa kesätapahtumissa ja kalastelevat suosiota ensi kevään järjestettävien eduskuntavaalien tiimoilta.

 

Kuinka kehtaavatkin kalastella kunnissa, joita olivat hetki sitten poistamassa Suomen kuntakartalta!

 

 

Kokoomuksen maakunnalliset "kuntauudistajat" ovat ottaneet avukseen ainakin Pirkanmaalle Ben Zyskowicz´n, joka erilaisilla markkinoilla ja kesätapahtumissa puuhaa pirkanmaalaisten eduskuntavaaliehdokkaiden apupoikana.            

 

 

************

 

 

 

Pitäjien ja kylien kesätapahtumissa ovat aktiivisesti esiintyneet myös keskustalaiset kansanedustajaehdokkaat.

 

He voivatkin esiintyä maakunnan erilaisissa kesätapahtumissa pystypäin, sillä Keskusta on koko ajan johdonmukaisesti puolustanut mm. Pirkanmaalla Tampereen kehyskuntien olemassaoloa ja toiminut sen myötä asukkaiden elinolosuhteiden turvaamiseksi.

 

 

Toivon, että pirkanmaalaiset muistavat kevään eduskuntavaaleissa niitä, jotka Kataisen-Urpilaisen-Virkkusen –hallituksen ahdistavimpina aikoina jaksoivat puolustaa Tampereen kehyskuntien ja myös Tampereen ”uloimmalla kehällä” sijaitsevien kuntien kuntalaisten etua!

 

Saimme erävoiton ja nyt kevään eduskuntavaaleissa on huolehdittava, että emme sorru taannoisten "kuntauudistajien" ruusuisiin, mutta katteettomiin kosintoihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

On kulunut 30 vuotta, kun Viljakkalassa syntynyt Kauko Simonen valittiin Suomen ensimmäiseksi tangokuninkaaksi

Maanantai 28.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa toimiva Inkulan Holvisilta ry järjesti eilen perinteisen kesäjuhlansa ja sen itseoikeutettuna tähtiesiintyjänä toimi vuonna 1985 Suomen ensimmäiseksi tangokuninkaaksi valittu Kauko Simonen. Itseoikeutettuna sen vuoksi, että Kauko esiintyessään Holvisillalla, esiintyi melkein synnyinkotinsa portailla!

 

 

 

 

Inkulan silta on yksiaukkoinen kivisilta Viljakkalassa, jota uhkasi purkutuomio, mutta erinäisten vaiheiden jälkeen Inkulan Holvisiltayhdistys ry sai sen omistukseensa sadalla markalla.

 

 

Inkulan Holvisiltayhdistyksellä on moninaista toimintaa ja kesällä eräs toimintamuoto on kesäjuhlat sillalla.

 

 

 

 

 

Inkulan vanhan sillan kautta kulki kaikki liikenne Viljakkalasta Luhalahteen vielä runsaat 20 vuotta sitten.

 

 

 

 

 

 

Näkymä sillalta Viljakkalanselälle…

 

 

 

 

 

 

…ja tässä näkymä uuden kaarisillan alitse Kyrösjärvelle.

 

 

 

 

 

 

Kesäjuhlayleisöllä oli paikat uuden kaarisillan alla ja paikalla oli parisensataa paikallista sekä kesäasukasta.

 

 

 

 

 

 

Markku Ylijoki Viljakkalan Nisunperältä on tunnettu laulaja Pirkanmaalla ja hän aloittikin kesäjuhlan muutamalla lauluesityksellä.

 

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan Inkulasta kotoisin oleva Kauko Simonen on perinteisesti osallistunut Inkulan Holvisilla kesäjuhlaan.

 

Kauko on Suomen ensimmäinen tangokuningas, sillä hänet valittiin Tangokuninkaaksi vuonna 1985.

 

 

Tunnen Simosen perhekunnan lapset hyvin, sillä olen hyvin samaa ikää pesueen vanhimpien lasten kanssa. Kauko on minua neljä vuotta nuorempi, mutta toki opin hänetkin tuntemaan jo nuorena.

 

 

 

 

 

 

 

Keskustelin Kaukon kanssa ja hän kertoi, että hänen viime päivinä ilmestynyt levytyksensä ”Yö kodassa” syntyi viitisen vuotta edellisestä levytyksestä.

 

 

 

************

 

 

 

Kauko Simonen lyötiin kanssani Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan ritariksi muutama vuosi sitten Hämeenkyrössä.

 

Meitä ritariksi lyötyjä oli silloin kuusi henkilöä ja katselimme, että kuka kiittäisi Ritarikunnan Suurmestaria saamastamme huomionosoituksesta.

 

Kauko Simonen ratkaisi pulmamme ja kiitti Suurmestaria laulaen!

 

 

Laulutaito voi siis pelastaa monesta pulmasta ja kiitokset Suomen ensimmäiselle tangokuningas Kauko Simoselle, että hän on ainakin kerran laulutaidollaan pelastanut minut sekä neljä muuta pulmatilanteesta.

 

 

-Esko Erkkilä-

OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi: "Parhaat onnittelut!"

Sunnuntai 27.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustaja ja entinen pääministeri Mari Kiviniemi nimitettiin 25. heinäkuuta OECD:n neuvoston päätöksellä järjestön apulaispääsihteerin tehtävään kahdeksi vuodeksi.

 

OECD  on lyhenne järjestön englanninkielisestä nimestä eli Organisation for Economic Cooperation and Development.

 

Suomeksi OECD käännetään näin:

 

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö.

 

OECD on perustettu vuonna 1961 harmonisoimaan ja kehittämään jäsenmaidensa talouskasvua ja vapaakauppaa sekä lisäämään yhteiskunnallista hyvinvointia.

 

Suomi liittyi OECD:n jäseneksi vuonna 1969.

 

Kiviniemen nimittäminen OECD:n korkeaan virkaan on luottamuksenosoitus Suomelle ja sen ovat todenneet mm. ulkoministeri Erkki Tuomioja sekä Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Leena Toivakka.

 

 

************

 

 

Mari Kiviniemi on yksi niistä kolmesta Suomen entisistä pääministereistä, jotka tunnen henkilökohtaisesti. Anneli Jäätteenmäki ja Matti Vanhanen ovat ne kaksi muuta.

 

 

************

 

Olen haastatellut pääministeri Mari Kiviniemeä muutaman kerran ja huomasin, että haastattelut ovat edelleen katseltavissa netistä.

 

 

Googlaa vaikkapa näin...

 

 

youtube esko erkkilä mari kiviniemi

 

 

…niin voit katsella, kun haastattelen silloista pääministeri Mari Kiviniemeä.

 

Haastattelunpätkiä on useitakin ja ne on nettiin tallentanut kansanedustaja Mikko Alatalon eduskunta-avustaja Tero Mäenpää.

 

 

*************

 

 

OECD:n pääsihteeri on meksikolainen Jose Angel Gurria.

 

OECD:n kolme muuta apulaispääsihteeriä ovat Yhdysvalloista, Japanista ja Saksasta. Kolmen muun apulaispääsihteerin kotimaat osoittavat, että Mari Kiviniemi on valittu tärkeään tehtävään.

 

 

Toivon, että Mari Kiviniemen valinta OECD:n apulaispääsihteeriksi antaa suomalaisille poliitikoille kaivattua jämäkkyyttä päätöksentekoon, kun OECD antaa lausuntoja Suomen taloudesta!

 

 

Vielä kerran:

 

Onnentoivotukset apulaispääsihteeri

Mari Kiviniemelle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyläkirpparisuunnistuksen merkitys on paljon muutakin kuin tavaroiden ostaminen

Lauantai 26.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Pikku-Pispalalaiset, Mannin asukasyhdistys ja Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ovat järjestäjinä eilen alkaneessa Viljakkalan kyläkirpparisuunnistuksessa.

 

Tapahtumassa talot järjestävät tonteilleen myytäviä tavaroita ja kansa käy vaihtelevin tuloksin ostamassa niitä.

 

Tapahtuma alkoi eilen ja se kestää useimpien myyjien osalta sunnuntaihin saakka.

 

Olen aina pyrkinyt osallistumaan asiakkaana Viljakkalan kyläkirpparisuunnistukselle ja niin tein myös eilen.

 

Totean tämän juttuni otsikossa, että kyläkirpparisuunnistus on paljon muutakin kuin tavaroiden ostamista.

 

Sitä se todella on!

 

Vanhojen tuttavuuksien vahvistaminen, uusien tuttavuuksien luominen, tuttujen paikkojen katseleminen ”uusin silmin”, ennenkäymättömissä paikoissa käyminen – tätä kaikkea kyläkirpparisuunnistus on!

 

 

 

**********

 

 

Muutama kuva maisemista, jotka ovat vuosien aikana tulleet tutuiksi ja joihin kyläkirpparisuunnistuksella sain hetkeksi pysähtyä:

 

 

 

 

 

 

Näkymä naapurilta meille!

 

Tähän näkymään liittyy paljon edellisen sukupolven työtä – hieman myös omaa työtäni.

 

 

 

 

 

 

Parvilahti ja Markansaari!

 

 

 

 

 

 

Näkymä Viljakkalan Kirkkojärvelle ja kirkonkylään.

 

 

 

 

 

 

Kototilan ”Alanen lato” rypsivainion keskellä. Olisi pitänyt osua paikalle viikkoa aikaisemmin, niin olisipa maisema ollut keltainen!

 

 

 

 

 

 

Männistönmäestä kohti Koivuniemeä.

 

 

 

 

 

 

Konkarinmäestä kohti Hanhijärveä.

 

 

 

 

**********

 

 

 

Niin, näkihän kirpparisuunnistuksella muutakin:

 

 

 

 

 

 

Kaunisto, jota pikku-pispalalaiset kutsuvat nykyisin kylätalokseen.

 

 

 

 

 

 

Kauniston seinäkello on pysähtynyt aikaan entiseen.

 

 

 

 

 

 

Tässä talossa toimi ennen Viljakkalan hammaslääkäri.

 

Sitä aiemmin talossa toimi myös Viljakkalan kunnanlääkäri.

 

Olen opiskellut talon autotallissa kansalaiskoulun aikana metallitöitä!

 

Paljon muistoja liittyy tähän taloon Viljakkalan Kurjella!

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan Elonkaari, josta nyt Ylöjärven kaupunki pyrkii lopettamaan kaikki palvelutoiminnot!

 

 

 

 

 

 

Sahtitynnyreitä eräällä kohteella.

 

Sahtitynnyrit laitettiin paisumaan jokeen tai lammikkoon hyvissä ajoin ennen sahdinteon aloittamista.

 

Valitettavasti sahdintekokulttuurikin on hiipumassa Viljakkalassa.

 

 

************

 

 

 

 

 

 

Tein toki myös kauppaa kyläkirpparisuunnistuksella:

 

 

• paperileikkuri, 3,00 €
• kenttäpullo mallia ”int/40”, valmistaja Peltiteos Oy, 3,00 €
• uistin, 3,00 €
• 8-osainen lasten kahvikalusto, 2,00 €

 

 

Sen koin puutteeksi, että missään ei ollut myytävänä todellisia ”äijä-tuotteita” eli romuja joka äijälle.

 

Vihjeeksi ensi vuodelle!

 

 

Arvostan Pikku-Pispalalaisten, Mannin asukasyhdistyksen ja Viljakkalan Seurojentalonyhdistyksen puuhahenkilöitä aktiivisuudesta Viljakkalan kyläkirpparisuunnistuksen järjestämisessä.

 

Poiketkaahan kohteilla tänään ja osa on avoinna myös sunnuntaina!

 

 

-Esko Erkkilä-

Profeetta Elian kirkko Viipurissa on hyvin hoidettu kokonaisuus

Perjantai 25.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Tutustuin kesäkuun alussa Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen Viipurin-matkalla lähellä hotelliamme sijainneeseen Profeetta Elian ortodoksikirkkoon.

 

 

 

 

 

Olimme majoittuneina Hotelli Viking´iin lähellä Viipurin rautatieasemaa.

 

Kuva hotellistamme on otettu Rautatieaseman aukiolta ja näkymä hotellihuoneemme ikkunasta oli Viipurin rautatieasemalle eli suoraan kuvaajan selän taakse.

Hotelli Viking on sinällään hyvä hotelli, mutta ei sovellu eläkeläisille, sillä neljänteen kerrokseen matkalaukkujen raahaaminen on liian työläs homma senioreille - hotellissa kun ei ole hissiä!

En voi suositella hotellia senioriväestölle ja se ei sovi lainkaan henkilöille, joilla on ongelmia liikkumisessa.

 

 

 

 

 

 

Profeetta Elian kirkko sijaitsee saman kadun varrella kuin hotellimme ja sinne oli hotellilta kävelymatkaa parisensataa metriä.

 

Profeetta Elian kirkko toimi Suomen aikana Viipurin suomalaisen ortodoksiseurakunnan pääkirkkona.

 

 

 

 

 

 

Profeetta Elian kirkko sijaitsee korkealla mäellä.

 

Vierailin kirkossa 10.6.2014.

 

Kirkko oli koristeltu tuoreilla koivuilla ja koivujen tuoksu oli kirkossa melkein huumaava.

 

Harmittelen, että noudatin kuvauskieltoa täydellisesti ja minulla ei ole ainuttakaan kuvaa kirkon hienoista sisätiloista.

 

 

 

 

 

 

Profeetta Elian kirkko korjattiin juuri ennen Talvisotaa ja siellä ehdittiinkin pitää ainoastaan yksi jumalanpalvelus ennen sodan syttymistä.

 

Kirkko paloi Jatkosodassa Viipurin takaisin valtauksen yhteydessä vuonna 1941 siten, että siitä jäi jäljelle ainoastaan tiilirunko.

 

Venäläiset rakensivat kirkon nykykuntoon vuonna 1997.

 

 

**********

 

 

 

Kauniiden sisätilojen lisäksi Profeetta Elian kirkko on viimeistelty myös kirkon ympäristön osalta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

Profeetta Elian kirkon keskeinen sijainti Viipurissa merkitsee, että sinne on helppo mennä hetkeksi hiljentymään ja ihastelemaan kirkon kauneutta.

 

Rohkaisen käymään Profeetta Elian kirkossa, kun olette matkalla Viipurissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisbusseja Karjalan kannaksella seuraavat "kauppa-autot" ovat monopolisoituneet, mutta eivät ole sortuneet private label -tuotteisiin

Torstai 24.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Karjalan kannaksella suomalaisia turistibusseja seuraavat paikalliset ”kauppa-autot” ovat mielenkiintoinen ilmiö.

 

Olen seurannut tilannetta runsaat kymmenen vuotta ja toiminnassa on tapahtunut muutoksia.

 

Aiemmin suomalaisbusseja seurasi 4 – 6 ”kauppa-autoa” ja kun suomalaisbussi pysähtyi, niin kauppa-autot olivat heti ryhmittyneinä puolikaaren muotoon bussin uloskäynnin eteen.

 

Nykyään toiminta on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta järjestäytynyttä, sillä yhden liikennöitsijän bussia seuraa vain yksi ”kauppa-autoyrittäjä”. Kaupan monopolisoituminen on siis totta Venäjälläkin.

 

Kauppa-autoyrittäjät puhuvat kohtuullista suomea, joten kaupankäynti heidän kanssaan on luontevaa.

 

Tiedustelin joskus bussiamme seuraavalta yrittäjältä, että onko joku ylempi taho jakanut kullekin yrittäjälle oman maantieteellisen reviirin tai tietyt liikennöitsijät, mutta yrittäjä kielsi näin olevan. Kysyin myös, että maksaako hän jollekin taholle toiminnastaan - on luonnollista, että yrittäjä kielsi maksamisen!

 

Olen vuosien saatossa matkaillut Venäjällä ja havaintoni on, että suomalaisilla busseilla on kullakin oma kauppa-autoyrittäjä, joka seuraa bussia pitkin matkaa. Systeemi on siis tietyllä tavalla monopolisoitunut!

 

Olen havainnoinut, että vastaavaa systeemiä ei ole muualla kuin Karjalan kannaksella ja se onkin luonnollista, sillä esimerkiksi Laatokan pohjoispuolella suomalaisbusseja on liikenteessä vain harvoin.

 

Tässäkin pätee siis markkinavoimat; Karjalan kannaksella liikkuu paljon suomalaisbusseja eli markkinat ovat siellä!

 

 

**********

 

 

Muutama kuva kauppa-autosta ja sen valikoimasta, joka oli ”yhteistyökumppaninamme” taannoisella matkallamme Viipurin kautta Pietariin. Voimme kutsua yrittäjää vaikkapa nimellä ”Konstja”.

 

 

 

 

 

 

Konstja odotti meitä Ihantalan muistomerkillä ja valikoima käsitti juomat vedestä väkeviin, kartat sekä myös valuutanvaihtopalvelun.

 

 

 

 

Konstjan myymät tuotteet ovat laatutuotteita – hän ei ole sortunut ”Pirkka”- eikä ”Rainbow” –vedätyksiin!

 

 

 

 

 

 

Ihantalassa oli poikkeustilanne, sillä Konstjan vieressä oli kilpailija ja jokunen meidänkin porukastamme sortui ostamaan Konstjan kilpailijalta.

 

Kilpailija oli liikkeellä vahvalla rekvisiitalla, sillä hänellä oli mukanaan kookas Suomen lippu ja sitä hän heilutteli Ihantalan muistomerkin edessä ennen kuin aloitti kaupanteon.

 

Konstja ei tykännyt kilpailijastaan ja antoikin ohjeen, että älkää ostako tuolta!

 

 

***********

 

 

Muutama kuva Konstjan valikoimasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************

Vihjeenä Konstjalle, että hanki autoosi kylmälaitteet, sillä kylmä siideri ja kylmä olut tekisivät varmasti oikein hyvin kauppansa!

Tutkailin Konstjan hintatasoa ja totesin, että vahvin Baltika eli Baltika 9-kutistekalvopakkaus maksoi 23 euroa. Baltika 9 on vahvuudeltaan 8,0 % ja tölkkikoko on 0,5 litraa - kutistekalvopakkauksessa on 24 tölkkiä eli vahvaa olutta olisi ollut saatavilla 12 litraa ja hintana 23,00 €!

Piipahdin Alkon nettisivuilla ja myös Alko myy Baltika 9 -olutta, toki pulloissa. 12 litraa Baltika 9:ä maksaa Alkossa 73,92 €.

 

 

**************

 

Sain Konstjan palveluista omakohtaista kokemusta, kun vaihdoin 50 euroa rupliksi.

 

Konstajan kurssi oli 46 ruplaa yhdestä eurosta ja se oli ihan kohdallaan, sillä katselen edellisellä Viipurin reissulla tekemääni Visa-ostosta ja silloin kurssi on ollut 45,5389.

 

 

************

 

Venäläinen kauppa-autosysteemi Karjalan kannaksella täydentää sitä palveluvarustusta, joka pakkoluovutetussa Karjalassa on varsin vaatimaton.

 

Kauppa-autosysteemi ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että suomalaiset matkanjärjestäjät alkaisivat karttamaan paikallisten kauppojen palvelujen käyttämistä. En ole tämmöistä havainnut, mutta haluan siitä kuitenkin muistuttaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Paljon ehtii Viipurissa näkemään pari tuntia kestävän aamukävelyn aikana

Keskiviikko 23.7.2014 - -Esko Erkkilä-

 

Viipurissa ehtii vajaan pari tuntia kestävän aamukävelyn aikana näkemään paljon.

 

Tapaan ulkomailla ollessani rajoittaa nukkuma-ajat minimiin ja lähteä ainakin aamuisin varhain liikenteeseen.

 

Noudatin periaatettani 6.7.2014, kun Viipurissa yöpyessäni lähdin aamukävelylle.

 

Lähdin liikenteeseen klo 05.19 eli Suomen aikaa klo 04.19 ja palasin hotellille Venäjän aikaa klo 06.45 eli olin kaupungilla tunti ja 36 minuuttia - tarkat ajat on helppo tarkistaa kameran muistikortilta!

 

Otin aamukävelyni aikana 132 valokuvaa. Jos olet blogini vakituinen seuraaja, olet nähnyt osan valokuvistani, mutta nyt aion esittää aamukävelykierrokseltani muutaman kuvan.

 

Lähdetkö mukaan?

 

 

 

 

 

Aloitin aamukävelyni Hotelli Viipurista, sillä yövyimme siellä.

 

Rakennus, jossa Hotelli Viipuri nykyisin toimii, on entinen Karjala-lehden toimitalo.

 

Helsingin ja Lahden evakkovaiheiden Karjala-lehti asettautui Lappeenrantaan.

 

Olen Karjala-lehden tilaaja.

 

 

 

 

 

 

Hotelli Druzhba Salakkalahden rannalla.

 

Olen yöpynyt Druzhbassa viimeksi ja toistaiseksi ainoan kerran vuonna 1982.

 

 

 

 

 

 

Viipurin linna.

 

 

 

 

 

 

Viipurin Kauppahalli.

 

 

 

 

 

 

Pyöreä torni…

 

 

 

 

 

 

…ja myös tässä.

 

 

 

 

 

 

Ahti Salakkalahden rannalla.

 

 

 

 

**********

 

 

 

 

Tässä muutama kuva Viipurin Tuomiokirkon kellotornista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Onkijoita Salakkalahden rannalla.

 

 

 

 

 

 

Pietari Suuren patsas Tervaniemen kalliolla.

 

 

 

 

 

 

Viipurin maakunta-arkisto Tervaniemellä.

 

 

 

 

 

 

Aamujuopuneita paikallisia sammuneina ja kuseksimassa.

 

 

 

 

 

 

Viipurin satama.

 

 

 

 

 

 

Torkkeli Knuutinpoika.

 

 

 

 

 

 

 

Seinälehti Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

 

 

 

Pietari-Paavalin kirkko Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

 

 

Mikael Agricolan patsas Pietari-Paavalin kirkon vieressä.

 

 

 

 

 

 

Yrjö Liipolan ”Metsänpoika” –veistos Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

 

 

Jussi Mäntysen ”Hirvi” –veistos ja Alvar Aallon suunnittelema Viipurin Kaupunginkirjasto Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

 

 

Tunti ja 36 minuuttia kestänyt aamukävely on päättynyt, sillä bussimme näkyy jo!

Nyt suihkuun ja muiden mukana aamupalalle, johon ehdinkin vallan hyvin!

 

 

 

Kannustan tutustumaan Viipurin keskeisiin nähtävyyksiin – se onnistuu vajaassa kahdessa tunnissa, mutta toki kierrokseen kannattaa varata moninverroin enemmän aikaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva Mikael Agricolan patsas on osakopio alkuperäisestä patsaasta

Tiistai 22.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen elänyt harhakuvitelmissa, kun olen olettanut, että Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva Mikael Agricolan patsas on samanlainen kuin alkuperäinen Viipurin Tuomiokirkon edustalla vuonna 1908 paljastettu alkuperäinen teos.

 

Asia selvisi minulle, kun kävin Viipurin linnassa 10.6.2014.

 

 

 

 

 

 

Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva patsas on kopiovalos sen muistopatsaan yläosasta, jonka Emil Wikström (1864 – 1942) suunnitteli Agricolan muistomerkiksi Viipurin Tuomiokirkon edustalle.

 

 

 

 

 

 

Viipurin Tuomiokirkon edustalla 21.6.1908 paljastettu alkuperäinen Mikael Agricolan muistomerkki on tässä kuvattu Viipurin linnassa esilläolevasta valokuvasta.

 

 

 

 

 

 

Oli ainakin minulle uutta, että alkuperäisessä Mikael Agricolan muistomerkin edessä oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin suunnittelema vanhusta ja lasta esittävä pronssiveistos.

 

Agricola on kuvattu alkuperäisessä ja myös kopiovaloksessa puhumassa saarnastuolia kuvaavassa tilanteessa.

 

 

 

****************

 

 

Mikael Agricolan alkuperäinen muistopatsas hävisi Talvisodan loppuvaiheissa ja sitä ei ole löydetty etsinnöistä huolimatta.

 

 

**************

 

On hyvä asia, että Viipuri-säätiön ja Viipurin jälleenrakennus- ja kehityssäätiön ansiosta Agricolan pronssihahmo valettiin Suomessa 1993 pystytettäväksi Viipuriin.

 

 

Muistomerkki paljastettiin 27.6.2009 Pietari-Paavalin kirkon edustalla Torkkelinpuiston äärellä.

 

 

 

 

 

 

Tässä Mikael Agricolan patsas (oikealla) ja Pietari-Paavalin kirkko samassa kuvassa – takana Torkkelinpuisto.

**********

 

 

 

Olen tyytyväinen, että muutaman Viipurin-matkani tuloksena pystyin ainakin suurin piirtein hahmottamaan suomenkielen luojan Mikael Agricolan muistopatsaiden vaiheet Viipurissa.

 

 

**********

 

 

On muistettava, että Mikael Agricolan patsaasta on tehty uusintavalokset seuraavasti:

 

• Turku 1910, esillä Turun Tuomiokirkon eteishallissa

• Lahti 1953, esillä Erkonpuistossa

• Pernaja 1959, esillä Agricolan oletetun kotitalon Sigfridsin pihassa

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan hyvinvointi Tampereen etu

Lauantai 19.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Tämän jutun otsikkona voisi olla moni muukin otsikko, sillä tämä juttuni pohjautuu siihen kansanedustaja Mikko Alatalon kirjoitukseen Aamulehdessä 7.7.2014, jossa kansanedustaja Alatalo käsitteli Tampereen ratikan haitallisia vaikutuksia Tampereen kaupunkirakenteeseen.

 

On heti todettava, että liikennehankkeena aluksi markkinoitu ratikka on mitä suurimmassa määrin yhdyskuntarakenteen tiivistämishanke ja ”grynderin märkä unelma”.

 

Tampereen ratikka on myös vaihtokauppa, johon vihreät pakottivat kokoomuksen, jotta kokoomus sai himoitsemansa rantaväylän tunnelin.

 

Kansanedustaja Mikko Alatalon mielipidekirjoituksen otsikko Aamulehdessä 7.7.2014 oli:

 

Liian tiivis rakentaminen pilaa Tampereen imagon

 

 

Alatalo toteaa kirjoituksessaan tiiviin rakentamisen haittapuolista mm. sen, että sosiaaliset ongelmat lisääntyvät ja samoin ihmisten turvattomuus sekä stressaantuminen lisääntyvät tiiviin rakentamisen seurauksena.

 

Totta joka sana!

 

 

Mikko Alatalon kirjoitukseen vastasi 9.7.2014 Jukka Ollikainen –niminen henkilö, joka kirjoituksessaan toisti Alatalon nimen yksitoista (11) kertaa, mutta ei sanallakaan yrittänytkään kumota kansanedustaja Mikko Alatalon esittämiä ajatuksia!

 

Ollikaisen kirjoituksen otsikko oli: ”Alatalo vastustaa Tampereen kehitystä äänien toivossa”.

************

 

 

Alatalon kirjoituksen kirvoittamana useat Aamulehden lukijat asettuivat kansanedustaja Mikko Alatalon ajatusten tueksi ja jukkaollikaiset joutuivat suorastaan häpeään.

 

Laitoin lusikkani soppaan ja lähetin Aamulehdelle oman Mikko Alatalon ajatuksia kannattavan mielipidekirjoituksen, jonka…

 

 

 

 

 

 

…Aamulehti sitten julkaisikin Lukijalta-osastollaan 13.7.2014

 

 

Kirjoitukseni otsikko oli

 

Pirkanmaan hyvinvointi Tampereen etu

 

 

ja se kuului näin:

 

 

Hämmästelen, kun kansanedustaja Mikko Alatalon koko Pirkanmaan huomioiva mielipidekirjoitus (Al 7.7.2014) on saanut niin nurjan vastaanoton.

 

Olen vakuuttunut, että kansanedustaja Alatalo pystyy eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan pitkäaikaisimpana jäsenenä hahmottamaan maakuntamme liikenteeseen sekä kaavoitukseen liittyvät asiat Pirkanmaan parhaaksi. Pirkanmaan teiden hoito tuo hyvinvointia myös Tampereelle.

 

Nyt on osattava asettaa tavoitteet oikeaan tärkeysjärjestykseen ja silloin pitää muistaa, että kolmostien parantaminen on muun muassa Pirkanmaan Liiton sekä maakuntahallituksen päättämä maakunnan liikennepoliittinen kärkihanke.

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

 

Olen tyytyväinen, että mielipiteeni sai palstatilaa Aamulehdessä ja olen erityisen tyytyväinen, että kansanedustaja Mikko Alatalo puuttui tärkeään asiaan ja sai esittämilleen ajatuksille laajan kansalaistuen.

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ei sun tartte meille tulla, jos rekes harraa"

Sunnuntai 13.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Kansakoulunopettaja, sanomalehtimies, poliitikko, kirjailija ja professori Artturi Leinonen syntyi Ylihärmässä 1888 ja kuoli Vaasassa 1963.

 

Leinonen toimi kansanedustajana 1936  – 1939 ja 1944 – 1945.

 

Sain eilen eli 12.7.2014 olla mukana Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen matkalla Kauhajoelle, jossa olimme yleisönä Teatteri Kajon esittämässä Leinosen kirjoittamassa ”Lakeuksien lukko” –teatteriesityksessä.

 

On heti todettava, että päälläni oleva henkinen Jussi-paita sai esityksen ansiosta vankan vahvistuksen!

 

Hienot puitteet, Leinosen lähes sata vuotta sitten kirjoittaman tekstin ikiaikaisuus, eteläpohjalainen murre ja eteläpohjalaiset harrastelijanäyttelijät tekivät kesäteatteriesityksestä hienon kokemuksen.

 

 

 

 

 

Kauhajoen kaupungintalolla nautittu maukas lounas virittivät meidät tamperelaisvieraat oikeaan henkeen.

 

Kaupungintalon edessä oleva jättikokoinen kauha kuvaa hyvin Kauhajokea.

 

 

 

 

 

 

Tapasin ennen näytöstä Hallivuoren veljekset – Paavo oikealla ja Jaakko vasemmalla – veljekset ovat tuttujani jo yli 40 vuoden takaa.

 

Aloitin työurani Kauhajoella vuonna 1970. Toimin siellä toimivan K-maatalousliikkeen palveluksessa ja silloin sain tehdä hyvää yhteistyötä Hallivuoren veljesten kanssa!

Puoli vuotta kestäneen Kauhajoki-jaksoni jälkeen siirryin yrityksen palvelukseen, jonka riveissä sain toimia tasan 40 vuotta - työuraa ehti minulle kertyä siis 40 ja puoli vuotta!

 

 

 

 

 

 

 

Paavo ja Jaakko Hallivuori ovat todellisia kulttuurivaikuttajia Kauhajoella, sillä he ovat rakentaneet Kesäteatteri Sotkanpesän katsomorakenteet vuonna 2009.

 

 

 

 

On positiivista, että kohde on saanut rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007 – 2013.

 

Rahoituksen on myöntänyt ”Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin”.

 

 

 

*************

 

 

 

 

Paavo Hallivuoren rooli Kantolan isäntänä on Teatteri Kajon kesäteatteriesityksessä koko näytelmän kantava rooli.

 

Tiedän, että Etelä-Pohjanmaalla arvostetaan henkilöitä, jotka aikojen saatossa ovat Lakeuksien lukko –näytelmässä esittäneet Kantolan isäntää.

 

Muistan hyvin, kun kauhavalainen kauppias Aarne Paalanen sai runsaasti tunnutusta Kantolan isäntä –roolistaan esittäessään tätä roolia mm. sillä kiertueella, joka suuntautui Floridaan vuonna 1979.

 

Paavo Hallivuoren esitys Kantolan isäntänä kuvastaa alkiolaista talonpojan oikeamielisyyttä ja myös jyrkkyyttä – suorastaan ehdottomuutta - , johon Artturi Leinonen on näytelmätekstiä luodessaan pyrkinyt.

 

 

************

 

Otsikon sanat ovat Kantolan tyttären Annikan sanomat, kun patruunan poika Harri empi tulla hänen luokseen.

 

 

***********

 

 

Kiitän Kauhajoen kaupunkia, joka on toiminnallaan mahdollistanut Kesäteatteri Sotkanpesän toiminnan.

 

Kiitän Lakeuksien lukko –näytelmän näyttelijöitä ja koko esitystiimiä hienon kulttuurinautinnon tarjoamisesta.

 

Kiitokset myös niille puuhahenkilöille Eläkeliiton Tampereen yhdistyksessä, joiden ansiosta sain liittyä valmiiseen pöytään nauttimaan Kauhajoelle suuntautuneesta kulttuurimatkasta.

 

 

*************

 

 

 

Lakeuksien lukko –esitykset jatkuvat Kauhajoella 27.7.2014 saakka.

 

Jos et ehdi Teatteri Kajon esityksiin tänä vuonna, niin kerron, että kesällä 2015 Kesäteatteri Sotkanpesä tulee esittämään koskettavan tarinan Helena Eevasta.

 

Helena Eeva syntyi Metsäpirtissä 1923 ja kuoli jo 36 vuotiaana, mutta ehti nuoresta iästään huolimatta sanoittaa yli 150 tunnettua iskelmää. Suurimman osan Helena Eevan sanoituksista sävelsi Toivo Kärki.

 

Helena Eeva on haudattuna Kauhajoella.

 

Ehkä tunnetuin Helena Eevan sanoituksista on Paula Koivuniemen vuonna 1968 levyttämä ”Jos helmiä kyyneleet ois”.

 

 

***********

 

 

Pääsin parisenkymmentä vuotta sitten vierailemaan Helena Eevan synnyinkodin raunioilla Metsäpirtin Eevalassa ja sillä matkalla sain kipinän ryhtyä tarkemmin tutustumaan karjalaiseen elämänmenoon, karjalaiseen kulttuuriin ja Suomen sotahistoriaan.

 

 

Jos ette tänä vuonna ehdi Kauhajoelle Lakeuksien lukkoa katsomaan, niin merkitkäänhän kalentereihinne ensi vuoden Helena Eevan tarina Kauhajoen kesäteatterissa.

 

 

-Esko Erkkilä-                     

Portinhoikka - suomalaisten kunniakas sotatanner kesäkuussa 1944

Perjantai 11.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Venäjälle ja Viroon suuntautuneen matkamme ensimmäinen sotahistoriakohde oli Portinhoikan tienristeys Viipurin ja Ihantalan välillä sen tien varrella, jota pitkin puna-armeijan piti valloittaa Imatra kesällä 1944.

 

Neuvostoliittolaisten komentaja oli saanut tehtäväkseen valloittaa Viipuri 20.6.1944 ja se hänen joukoiltaan onnistui. Seuraava tavoite oli valloittaa Lappeenranta 29.6.1944, mutta valloittamatta jäi!

 

Portinhoikan, Talin ja Ihantalan alueella käydyt taistelut tekivät tyhjäksi puna-armeijan tavoitteet!

 

 

 

 

 

 

Portinhoikassa sijaitsee sillä alueella ja Talissa sekä Ihantalassa kaatuneiden neuvostosotilaiden mittava muistomerkki.

 

 

 

 

 

Muistomerkissä on "julkipuolella" vuosilukuina 1941 – 1944, mutta jostain kumman syystä…

 

 

 

 

 

…muistomerkissä mainitaan myös vuodet 1939 – 1940.

 

Neuvostoliitossahan oli tapana ”unohtaa” Talvisota, sillä sehän oli Neuvostoliiton historiankirjoituksessa vain pieni rajakahakka! Portinhoikan muistomerkissä talvisotavuodet on kuitenkin jostain syystä mainittu.

 

Laskimme, että muistomerkin yhteydessä oleviin kivipaasiin on kaiverrettu n. 7.000 puna-armeijalaisen sotilaan nimi. Kaikki he siis kaatuivat Portinhoikan, Talin ja Ihantalan taisteluissa, joissa varmistettiin Suomen itsenäisyys.

 

 

 

************

 

 

Portinhoikkaan kuljettiin ennen Suomesta tultaessa suoraan Tienhaarasta, mutta nykyisin sinne pääsee…

 

 

 

…Viipurin ohikulkutietä, joka…

 

 

 

 

…ylittää ennen Viipurin – Ihantalan tietä Saimaan kanavan.

 

 

Oli mielenkiintoista todeta, että Viipurin ohitustien varrella oli iso Tampereen Koskikeskuksen mainos – mainos tuli niin nopeasti ja oli minusta katsellen ”väärällä puolella tietä”, että en ehtinyt sitä kuvata!

 

 

************

 

Portinhoikka on 4-tienristeys ja tässä jokseenkin samoilta jalansijoiltani kuvaamana Portinhoikkaan eri suunnilta saapuvat tiet:

 

 

 

 

 

Tienhaarasta saapuva tie on kunnoltaan vaatimattomin, mutta vielä vajaat kymmenen vuotta sitten sain olla linja-autossa, jolla saavuimme Tienhaarasta Portinhoikkaan. Silloin ei ollut Viipurin ohikulkutietä.

 

 

 

 

 

Talista Portinhoikkaan saapuva tie näyttäisi olevan kohtuullisessa kunnossa. 

Linja-automme on tässä kuin saapuisi Talin suunnasta Portinhoikan risteykseen.

 

 

 

 

 

Viipurista Portinhoikkaan saapuva tie on melko hyvässä kunnossa ja Ihantalassa käyntimme jälkeen ajoimmekin tätä tietä Viipuriin.

 

 

 

 

 

Myös Ihantalaan Portinhoikasta johtava tie on nykyisin hyvässä kunnossa.

 

 

 

*************

 

 

Portinhoikassa ja sen lähituntumassa käytiin juhannuksena 1944 rajut panssaritaistelut, joissa jalkaväen osuus oli luonnollisesti keskeinen. Keskeisten maastonkohtien hallinta vaihtui useaan kertaan.

 

Jokainen sotahistoriaa vähänkin harrastanut tuntee paikannimet

• Murokallio
• Kyöpelinvuori
• Konkkalanvuoret
• Kärstilänjärvi
• Leitimojärvi
• Repolanjärvi
• Tali
• Hiihkallio
• Juustila,
• Juustilankangas

- kaikki nämä liittyvät Portinhoikan lähimaastoissa käytyihin taisteluihin.

 

 

 

Portinhoikan muistomerkillä kannattaa poiketa ja osoittaa kunnioitusta niille neuvostosotilaille, jotka Stalinin virhearvioinnin vuoksi menettivät henkensä Portinhoikassa, Talissa ja Ihantalassa.

 

 

-Esko Erkkilä- 

Meissen Boutique - ei pikkurahoilla pelaaville

Keskiviikko 9.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen käynnistämme Meissen´llä ja esitin pienen kuvakierroksen näkemästämme.

 

Jatkan tänään muutamalla kuvalla ja nyt on kyseessä näyttelyn harvinaisuudet sekä muutama taidetyö, joita ei ihan pikkurahalla olisi saanut mukaansa.

 

 

 

 

 

Tämän elefantin malli on vuosilta 1731/1732 ja se on valmistettu vuonna 1923.

 

Teosta ei luonnollisesti ole hinnoiteltu.

 

 

 

 

 

Tämä kukko jota koskettelen, on normaalihinnaltaan 5.335 euroa, mutta epätavalliseen Meissen-tapaan se oli alennusmyynnissä ja nyt sen hinta oli vain 4.284 euroa!

 

 

 

 

 

 

 

Tämä Paul Helming-nimisen posliinitaiteilijan suunnittelema vaasi on valmistettu vuonna 1900 ja se on ollut näytteillä Pariisin maailmannäyttelyssä.

Taideteoksen mittasuhteista saa käsityksen, kun vertaa sitä takana näkyviin näyttelyhuoneen ikkunoihin sekä lämpöpattereihin.

 

Myöskään tätä tuotetta ei oltu hinnoiteltu.

 

 

 

 

 

 

Olen tässä mittatikkuna taideteokselle, joka on valmistettu vuonna 1858 ja jonka on suunnitellut Carl Herman Wiedemann.

 

 

************

 

 

Ukrainalais-amerikkalaisella taiteilijalla Vladimir Kanevsky´llä oli näyttelyssä oma myyntinäyttelynsä ja hänen posliinista valmistetut kukka-asetelmansa olivat hinnoiltaan ihan kohdallaan:

 

 

 

 

Hinta 45.000 euroa

 

 

 

 

 

 

Hinta 70.000 euroa

 

 

 

 

 

 

Tasaraha eli 100.000 euroa!

 

 

 

*************

 

 

Myydäänhän Meissen Outlet-myymälässä mm. tavallisia valkoisia munakuppejakin, mutta kaksikymmentäviisi euroa yhdestä munakupista tuntui hieman tyyriiltä ja sen vuoksi ostinkin tuliaisiksi veneenmuotoisen pienen posliiniastian koristeeksi ja osoitukseksi, että meilläkin on Meissen-posliinia.

 

Vene maksoi 53,00 euroa eli ”ei ollut aika halpa”, mutta onhan se aito Meissen!

 

 

Poiketkaahan Meissen´llä, kun olette liikkeellä Dresdenin suunnalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Meissen - posliinimaailman huippu jo yli 300 vuotta!

Tiistai 8.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Minulla oli yksi tavoite, kun lähdin huhtikuussa kahden miehen omatoimimatkalle Dresdeniin ja Leipzigiin.

 

Tavoite oli tutustua Meissen posliinimaailmaan!

 

Tavoite myös toteutui, sillä pääsimme tutustumaan Meissen-tehtaan näyttelyyn ja myymälään huhtikuun 28. päivänä.

 

 

 

 

Meissen on n. 30.000 asukkaan kaupunki ja se sijaitsee Elben varrella 25 kilometrin etäisyydellä Dresdenistä eli kaupungista, jota pidimme tukikohtanamme matkallamme.

 

 

 

 

 

 

Meissen tehtaat sijaitsevat keskellä kaupunkia ja sinne on hyvät opasteet mm. rautatieasemalta.

 

Tutut ristikkäin olevat sapelit johdattavat matkailijan Meissen-museoon, näyttelyyn ja Meissen–myymälään.

 

 

 

 

 

 

Oven pielessä oleva hienostunut kyltti kertoo, että perillä ollaan.

 

 

 

Sisäänpääsymaksu on 9 euroa ja se kannattaa maksaa, sillä niin paljon on nähtävää.

 

 

 

 

Meissen-posliinin juuret sijoittuvat vuoteen 1710, joten kyseessä on vanha tuotemerkki.

 

Näyttelyn yhdessä osassa on havainnollinen näyttelypiste, josta selviää Meissen-tavaramerkin eri vaiheet niiden 300 vuoden aikana, joina posliinia on Meissen-tehtaalla valmistettu.

 

 

Vasemmalla ylhäällä on AR-monigrammi, jolla Meissen-posliini on merkitty vuonna 1720. AR on August Rex´n monokrammi.

 

Oikealla alhaalla…

 

 

 

 

 

 

…ja tässä tarkemmin nykyinen eli vuonna 2008 käyttöön otettu tuotemerkki.

 

 

Tuotemerkeistä on näyttelyssä tarkat tiedot, että mitä merkkiä on eri ajanjaksoina käytetty.

 

 

 

 

Meissen-posliini on kaikilta osiltaan käsityötä – on ollut aina.

 

Meissen on suurta taidetta ja sen vuoksi sen hintataso on tavalliseen posliiniin verrattuna pilvissä.

 

 

Seuraavassa on muutamia kuvia esillä olleista teoksista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Toivon, että nämä esimerkit riittävät todistamaan, että Meissen on jotain aivan muuta kuin kippoja ja kappoja.

Toki kippojakin löytyy, mutta ehkä tämä pieni kuvakavalkaadi auttaa ymmärtämään, että mitä kaikkea liittyy posliimerkkiin, jossa on sapelit ristikkäin.

Tämänpäiväinen Meissen-kuvakierros päättyy tähän, mutta ehkä joskus lisää - mistäpä sen tietää josko jo huomenissa?

-Esko Erkkilä-

 

 

 

Tampereen kaupunki vähät välittää suurlouhintojen vaikutuksista omakotitaloille

Lauantai 5.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampere on tullut tunnetuksi pienten ja keskisuurten yritysten torjumisesta alueelleen.

 

Totena kerrotaan, miten eräs kaupungin tonttivastaava rehentelee lounaspöydässä, että taas sain potkaistua ulos jonkin karvalakkiyrittäjän, joka olisi ollut asettumassa Tampereelle ja kyseli siihen tarkoitukseen tonttia.

 

Ei ihme, että Tampereen talous on suurissa vaikeuksissa!

 

Suuryritykset Tamperetta kiinnostavat vaikka niiden avulla Tampereen talous ei ole kohentunut ja ei tule kohentumaan.

 

Taannoin Tampere sai erilaisin vippaskonstein hankittua alueelleen ruotsalaisomisteisen Ikean. Vippaskonsteilla sen vuoksi, että Tampereen johtavat virkamiehet saivat Palokallion Omakotiyhdistyksen vetämään Ikean tuloa Tampereelle koskevan valituksensa pois Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta.

 

 

Kannan osavastuun, sillä olin päättämässä valituksemme poisvetämisestä.

Lähdimme herrojen kanssa marjaan ja huonostihan siinä kävi!

 

 

*************

 

 

Ikean vaatimien liikenneramppien rakentaminen maksoi Tampereen kaupungille 30 miljoonaa euroa. Summa merkitsee vuodessa yhtä veroprosentti-yksikköä Tampereen taloudessa.

 

Ramppien rakennustyöt vaativat mittavat louhinnat ja niiden vaikutuksesta useat Palokallion omakotialueen omakotitalot vaurioituivat.

 

Suurimmat vauriot olivat yli 30.000 euroa omakotitaloa kohti ja kaupunki ei korvannut aiheuttamiaan vaurioita täysimääräisesti.

 

Omakotitaloni – vaikka sijaitsee kaukana ns. Ikea-louhinnoista – kärsi vaurioita ja kun vauriot olivat pieniä, niin Tampereen kaupunki maksoi minulle korvauksia.

 

Tampereen kaupungin toimintaperiaatteena oli korvata pienet vauriot sekä ne vauriot, joiden korvausperiaatteet eivät kestä päivänvaloa.

 

 

 

Nyt Tampereen kaupunki suunnittelee jatkavansa kaavoitus ja teollisuusalueen laajentamista Ikean tontista etelän suuntaan.

 

Ensimmäiset alueen louhintasuunnitelmat olivat järkyttävän suuret, mutta Palokallion Omakotiyhdistyksen toiminnan tuloksena louhintasuunnitelmat on nyt saatu kutistumaan 1/3 alkuperäisistä suunnitelmista.

 

Louhintamäärät ovat kuitenkin edelleen n. kolminkertaiset Ikea-louhintoihin verrattuna.

 

Suunniteltua alue sijaitsee Ikean rammpilouhintoja lähempänä Palokallion omakotialuetta ja se merkitsee, että olemme todella huolestuneita kotiemme säilymisestä ehjinä.

 

Mielipiteiden jättämisaika uusiin jättilouhintoihin päättyi 3.7.2014 ja tässä minun jättämäni mielipide jättilouhinnoista:

 

 

**********

 

 

 

Suunnitelma-alueen louhintasuunnitelmat ovat ylimitoitetut ja tulevat suunnitellussa laajuudessa aiheuttamaan Palokallion alueen omakotitaloille suuria vahinkoja.

 

Louhintasuunnitelmat pitää laatia uudelleen, jotta päästään Palokallion asukkaiden omakotitalojen kohdalla siedettäviin määriin ja sen lisäksi on louhintatyön suorittamisen toteuttamiseen, valvontaan, ennakkotarkastuksiin, välitarkastuksiin ja lopputarkastuksiin sekä Tampereen kaupungin korvausvelvollisuuksiin sovellettava niitä kokemuksia, joita kertyi taannoisissa ”Ikean ramppien” louhintatöissä.

 

Kiitän Tampereen kaupungin virkahenkilöitä oikeasta asenteesta, jota he ovat osoittaneet otsikkokaavan suunnittelun edetessä.

 

Erityiskiitokset siitä, että Palokallion asukkaiden kokemukset ns. Ikea-ramppien louhintatöissä syntyneistä omaisuusvahingoista on ainakin osittain otettu huomioon.

 

 

 

Vaikka louhintamäärät onkin viimeisimmissä suunnitelmissa saatu puristettua kolmasosaan ensimmäisistä suunnitelmista, ovat ne edelleen kohtuuttoman suuret ja tulevat aiheuttamaan suuria vahinkoja Palokallion alueen omakotitaloille.

 

Vaadin, että louhintamäärät tarkistetaan ja otetaan tavoitteeksi niiden puolittaminen viimeisimmistä suunnitelmista.

 

Louhintamäärät voidaan nykyisestä saada edelleen merkittävästi alenemaan, kunhan alueelle suunniteltu rakentaminen mukautetaan maaston mukaan.

 

Muistutan Palokallion asukkaiden toiminnasta ns. Ikean ramppien suunnittelussa, jossa palokalliolaisten aktiivisuuden ansiosta saatiin rampin Helsingin suuntaan menevä linjaus aivan uuteen malliin verrattuna alkuperäisiin suunnitelmiin. Toki palokalliolaisten esitys vaati Tampereen kaupungin tilaajapäälliköltä muutaman käynnin Helsingissä, jossa tieviranomaiset lopulta hyväksyivät palokalliolaisten esitykset.

 

 

**************

 

 

Omakotitaloni – osoite Ruokomäenkatu 32 – valmistui 1989 ja sen ulkoverhousmuurauksessa käytettiin poikkeuksellisen paljon terästä.

 

Omakotitalon poikkeuksellisen vahvasta rakennustavasta huolimatta se kärsi vahinkoja ”Ikea-ramppien” –louhinnoissa.

 

Toivon ja suorastaan vaadin, että ns. Ikea-ramppien louhintatöiden vuoksi Tampereen kaupungilta saamaani korvaukseen liittyvät korvausasiakirjat etsitään tämän mielipiteeni liitteeksi ja esitetään päättäjille ennen lopullisen päätöksen tekemistä otsikkokaavassa.

 

Totean, että ns. Ikea-ramppien louhintatyöt tapahtuivat kauempana kuin nyt suunnitellut louhinnat. Vaara omakotitaloni lisävaurioille on todellinen.

 

 

Katson, että nyt suunniteltujen louhintojen suorittajana on Tampereen kaupunki ja siten Tampereen kaupunki myös vastaa louhintojen aiheuttamista vahingoista.

 

Tampereen kaupunki ei voi laistaa korvausvastuistaan, sillä otsikkoalueen louhinnat ovat seurausta Tampereen kaupungin päätöksistä.

 

 

***************

 

 

Palokallion Omakotiyhdistys ry:llä on kokemukseen perustuvaa tietoa lähellä asutusta suoritettavien louhintatöiden aiheuttamista vahingoista.

 

On selkeästi todettava, että eräät räjäytys- ja louhintatöitä käsittelevät kirjat eivät tunnista louhintatöiden todellisia vaaroja omakotitaloille. Niihin vetoaminen on valitettavan yleistä ja merkitsee sitä, että louhintoihin liittyviä seikkoja ei ole käytännössä koettu. Palokalliolaiset ovat ongelmat kokeneet ja meillä on useitakin ehdotuksia, joita toivon Tampereen päättäjien kuuntelevan, jos Lahdesjärven eteläosan kaavan nro 8534 suunnittelua joskus on tarkoitus jatkaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

Toivon, että mielipiteelläni on vaikutusta kaava-asian jatkokäsittelyssä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Maatalous on kokoomuksen ja hallituksen toimista huolimatta edelleen kaiken perusta

Perjantai 4.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan näitä rivejä keskiviikkona 2.7.2014.

 

Tänään ja viime päivinä on ollut vahvasti esillä useita asioita, joilla yhteisenä nimittäjänä on maatalous.  Otan niistä esille kaksi.

 1.     

Kokoomus on viime päivinä toitottanut maatalousystävällisyyttään ja kaikkivoipaisuuttaan maatalouden, ruokaturvallisuuden ja kuluttajaystävällisyyden saralla.

 

Tänään suomut ovat auenneet toivottavasti myös kokoomuslaisten silmissä, kun heidän meppinsä Petri Sarvamaa ei päässyt lainkaan EU:n maatalousvaliokuntaan.

 

Keskustan Olli Rehn pääsi varajäseneksi ainoana suomalaisena himoittuun maatalousvaliokuntaan ja siten päätöksenteon keskiöön.

 

On selvää, että Rehnin pääseminen maatalousvaliokuntaan nostaa suomalaisten sananvaltaa maatalousasioissa, ruokaturvallisuutta koskevissa asioissa sekä elintarvikkeiden kuluttajapolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.

 

Edellisellä vaalikaudella maatalousvaliokunnassa olivat Riikka Pakarinen (keskusta) ja Petri Sarvamaa (kokoomus).

 

On toki muistettava, että Keskustan Anneli Jäätteenmäki sai edellisellä EU-vaalikaudella paljon enemmän aikaan suomalaisen maatalouden saralla, vaikka ei ollutkaan maatalousvaliokunnan jäsen, kuten kokoomuksen Petri Sarvamaa.

 

Odottelen mielenkiinnolla, että miten Kokoomus nyt hehkuttaa maatalousosaamistaan!

 

 2.     

Valtioneuvosto on päättänyt uusista tavoitteista huoltovarmuudessa ja sen vuoksi leipäviljassa luovutaan vuoden huoltovarmuustavoitteesta ja siirrytään vain kuuden kuukauden mittaiseen varmuusvarastointiin.

 

Samassa yhteydessä huoltovarmuussäädöksiä muutetaan polttoöljyn osalta siten, että varmuusvarastossa ei enää tarvitse olla polttoöljyä teollisuuden tarpeisiin. Riittää, kun polttoöljyä on yhdyskuntien energiahuollon tarvitsema osuus viideksi kuukaudeksi!

 

Päätökset ovat osoitus Kataisen – Stubbin hallitusten käsityksistä, jotka perustuvat suureen tietämättömyyteen ja siihen, että halutaan ummistaa silmät ympärillämme tapahtuvasta kehityksestä.

 

Tunnen Huoltovarmuuskeskuksen toiminnan viljan osalta hyvin, sillä toimin 40 vuotta kestäneen työurani aikana viimeiset viisitoista vuotta maamme viljamarkkinoiden ytimessä ja pääsin omakohtaisesti seuraamaan HVK:n toimintaa viljamarkkinoilla.

 

Pidän hallituksen päätöksiä varmuusvarastotasojen alentamisessa vastuuttomana toimintana.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kun kolme tuon lisäksi saan, vain kaksi puolesta tusinasta puuttuu"

Torstai 3.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Tunnettehan jutun metsästäjästä, joka jäniksen jäljet nähtyään sanoi:

 

”Kun kolme tuon lisäksi saan, vain kaksi puolesta tusinasta puuttuu.”

 

 

Metsästäjän ajatuksenjuoksu tuli etsimättä mieleen, kun kuunteli Stubb´n ja Antti Rinteen sepustuksia minihallitusneuvottelujen jälkeen.

 

Herätti heti epäilyksiä, että miten Kataisen – Urpilaisen perintöprinssi-kaksikko olisi noin nopeasti löytänyt 1,1 miljardin säästöt.

 

Nopeasti paljastuikin, että Alexander Stubb ja Antti Rinne yrittivät huijata suomalaisia, sillä he olivat laskeneet suunnittelemiensa toimenpiteiden teoreettiset vaikutukset peräti neljälle seuraavalle vuodelle!

 

 

**********

 

 

Stubb ja Rinne ovat todellisia pätkäministerejä, sillä seuraavat eduskuntavaalit järjestetään viimeistään 19.4.2015.

 

Eduskuntavaalien järjestäminen vajaan kymmenen kuukauden kuluttua merkitsee, että Stubb´lla ja Rinteellä on mandaatti puhua loppuvuoden lisäksi ainoastaan vajaat neljän kuukauden pätkästä ensi vuodesta.

 

Tosiasioista välittämättä Stubb ja Rinne retostelivat suunnitelmistaan seuraaville neljälle vuodelle!

 

Käsittämätöntä sumuttamista miehiltä, kun varmasti tiesivät, että nykyinen hallituspohja ei jatka ensi kevään jälkeen.

 

Harmillista, että suomalainen media astui muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Stubb´n ja Rinteen asettamaan miinaan.

 

Helsingin Sanomat ansaitsee erityiskiitoksen, sillä se otti tiukan kannan Stubb´n ja Rinteen huijausyritykseen.

 

 

***************

 

 

Stubb´n ja Rinteen menettelyä kansa kutsuu valehtelemiseksi.

 

Uskommeko valehtelijoihin?

 

 

-Esko Erkkilä-

Sote-sovun synnyttyä voidaan Kokoomuksen tavoittelemat suurkunnat lopullisesti hylätä

Torstai 26.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista pohtinut parlamentaarinen ohjausryhmä julkisti eilen esityksensä, jolla julkisten terveyspalvelujen lähipalvelut voidaan turvata koko maassa.

 

Kataisen – Urpilaisen hallitus ajoi itsensä ”juntturaan” asian tiimoilta, mutta Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän aktiivinen ote maaliskuulla sai asiat rullaamaan.

 

Sovitussa puitelakiesityksessä tukeudutaan olemassa oleviin rakenteisiin.

 

Eilen sovittu merkitsee, että Kokoomuksen tavoittelema suurkuntiin tähtäävä kuntauudistus voidaan lopullisesti kuopata.

 

Eilisen aikana ihmeteltiin monilta tahoilta, että miten Kokoomuksen johdolla asiassa voitiin tussaroida peräti kolme vuotta ja sitten oppositiossa olevan Keskustan aloitteesta ja voidaan todeta myös, että Keskustan johdolla päästiin kolmessa kuukaudessa kaikkia tyydyttävään ratkaisuun!

 

Nyt sovittu on esimerkki siitä, että hallituksen jääräpäisesti ajama yksinvaltainen menettelytapa koki konkurssin. Suurissa uudistuksissa tarvitaan parlamentaarista valmistelua ja sen tosiasian Kokoomus nyt sai todeta kovimman kautta.

 

Eilen julkistettu sote-sopu lähtee nyt kuntiin lausuntokierrokselle ja se merkitsee, että kuntapäättäjät pääsevät vihdoinkin antamaan lausuntonsa sellaisesta asiasta, jolla on mahdollisuudet toteutua. Tähän saakka kuntiin on tullut lukematon määrä "lausuntopyyntöjä”, joille kuntaministerinä toiminut Henna Virkkunen on – niin en tohdi sanoa, että mitä hän on niillä pyyhkinyt!

 

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä – jonka ansiosta kokoava prosessi alkoi ja joka nyt sai lopullisen muotonsa – antaa asian ratkaisemisesta tunnustusta ministeri Susanna Huoviselle sekä Keskustan neuvottelijoille Juha Rehulalle ja Tapani Töllille.

 

 

Tiedän, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa on vielä paljon työtä, mutta parlamentaarisesti sovitut linjanvedot luovat jatkotyölle tukevat perusteet.

 

Luotan ratkaisujen löytämiseen yksityiskohtaisissa kysymyksissä, joista suurin on rahoituksen järjestäminen.

 

 

-Esko Erkkilä-