Koivistonkylän Omakotiyhdistyksen Sulkavuoressa järjestämän picnic-tilaisuuden vahva henki oli, että jätevesien keskuspuhdistamo ei toteudu Sulkavuoreen

Maanantai 19.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Koivistonkylän Omakotiyhdistys järjesti Tampereen Sulkavuorella kaikille avoimen picnic-tilaisuuden sunnuntaina 18.9.2011. Tilaisuus keräsi parisensataa osanottajaa.

 

Paikalle saapuneet vastustivat yksimielisesti hanketta. Pieni kuvakertomus kertoo onnistuneesta tilaisuudesta näin:

 

Tilaisuuteen kutsuttiin julisteilla, joita oli levitetty eteläisen Tampereen alueelle.

 

Sulkavuori on ihanteellinen ulkoilumaasto. On selvää, että virkamiesten vakuutteluista huolimatta ulkoilumaasto menetetään, jos keskuspuhdistamoa varten joudutaan Sulkavuoreen louhimaan kuuden hehtaarin suuruiset jätevesien puhdistukseen soveltuvat tilat.

Sulkavuoresta avautuu hienot näkymät usealle suuntaa Tamperetta. Tässä näkyy mm. Näsinneula.

 

 

Sulkavuoressa tapaamani kaunis kärpässieni.

 

 

Sulkavuori on osa tamperelaista sotahistoriaa, sillä vuorella sijaitsi Tamperetta suojaavat it-asemat talvi- sekä jatkosodan aikana.

 

 

Lemmikkieläinten uurnaholvi jouduttaisiin todennäköisesti siirtämään toisaalle, jos Sulkavuori-suunnitelmien annettaisiin toteutua.

 

Nykyiselle aluepelastuslaitoksen harjoitusalueelle rakennettaisiin keskuspuhdistamon maanpäälliset rakenteet. Huvittaa, että virkahenkilöt esittelevät vain näitä näkymiä, kun he yrittävät vakuutella Sulkavuori-hankkeen viattomuutta!

 

Sulkavuoren rinteelle on rakennettu omakotitaloja, jotka tulisivat kokemaan kovia, jos Sulkavuori-hankkeen sallittaisiin toteutua.

 

Sulkavuoren laella järjestetyssä tilaisuudessa esiintyivät;

 

Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg, joka totesi, että rakennustyön aikana lähitalot tulisivat vaurioitumaan vakavasti. Sulkavuori-suunnitelma merkitsisi Skogberg´n asiantuntemuksen perusteella toteutuessaan, että Pyhäjärvi pysyisi saastuneena seuraavat sata vuotta!

Koivistonkylässä pienestä pitäen asunut Ensi Järvinen muisteli lapsuuden kokemuksiaan Sulkavuoressa ja sen lähitienoilla. Ensi muistaa mm. ne ajat, jolloin sotilaat turvasivat Sulkavuoren it-tykeillä Tamperetta viholliskoneita vastaan.

 

 

Valitan, että kuva Esko Penttilästä on näin heikko. Penttilä käytti tilaisuudessa mainion puheenvuoron, jossa hän kummeksui Tampereen tapaa kylvää rahaa mitä eriskummallisimpiin suurhankkeisiin. Arveluttavaa on se, että suurhankkeita suunnitellaan suurelta yleisöltä piilossa.

 

Penttilä mainitsi tarpeettomina suurhankkeina rantaväylän tunnelin, pikaratikan sekä keskuspuhdistamon. Totesin Penttilälle hänen puheenvuoronsa jälkeen, että Tavase-hanke jäi häneltä turhimpana mainitsematta.

 

Kaupunginvaltuutettu ja Koivistonkylän Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Matti Höyssä piti varmana, että jätevesien keskuspuhdistamoa ei tulla rakentamaan Sulkavuoreen.

 

Suunnitteilla oleva kuntauudistus ja hankkeen seudullinen laajuus merkitsevät, että hankesuunnitelmat joudutaan aloittamaan alusta. Olen Höyssän kanssa samaa mieltä ja harmittelen taas, että annoimme Ikea-projektin aikanaan toteutua, vaikka meillä oli kaikki valttikortit kädessä Ikea-hankkeen torppaamiseksi.

 

 

Sulkavuoreen kokoontunut yleisö kuunteli esityksiä vakavana ja pelkoa tuntien. Rakennusaika tulisi hankkeen toteutuessa olemaan pitkä ja sen aikana lukemattomat omakotitalot, rivitalot sekä kerrostaloasunnot vaurioituisivat.

Rakennusten vaurioituminen ei rajoittuisi Sulkavuoreen ja sen lähiseuduille, sillä vaurioitumiset olisivat totta myös Viinikasta Sulkavuoreen ja Sulkavuoresta Pyhäjärveen louhittavien siirtotunnelien lähistöllä.

 

Kiitän Koivistonkylän Omakotiyhdistystä merkittävän tilaisuuden järjestämisestä. Pelkään, että Palokallion Omakotiyhdistys joutuu taas louhintatöiden vaaravyöhykkeelle, jos Lahdesjärven alueella lähivuosina aloitetaan Ikean eteläpuolella jopa seitsemän metrin syvyyteen ulottuvat louhinnat.

 

-Esko Erkkilä-

Berliinissä riittää nähtävää!

Sunnuntai 18.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Terveisiä Berliinistä!

Sain sukulaismiehen opastuksella käydä viiden päivän lomamatkalla Berliinissä.

 

Kiinnostukseni kohteet liittyvät sotahistoriaan sekä poliittiseen historiaan ja matkan anti oli niiden osalta mainio.

 

Voidaan tietysti todeta, että Berliinissä ei sotahistoriallisesti ole merkittäviä taistelupaikkoja, sillä kaupunkihan oli toisessa maailmansodassa paikka, jonne kaikki pyrkivät ensimmäiseksi.

 

Poliittisen historian osalta Berliinissä on paljon nähtävää ja merkittävin kohde sen osalta on Berliinin muuri sekä siihen liittyvät seikat.

 

Riittävän varhain varattuna lomailu Berliinissä on edullista.

 

Matkasimme Berliiniin Helsinki-Vantaan kentältä Air Berlin´n lennolla ja meno-paluulennoille kertyi hintaa yhteensä 90,00 euroa per henkilö.

 

Kun kahden hengen hotellihuone maksoi 69,00 euroa per yö, niin hotellikustannus viiden päivän matkalla oli 138,00 henkilöltä.

 

Lomailu Berliinissä on siis halvempaa kuin Tallinnassa!

 

 

Hotellimme sijaitsi Charlottenburg´n aseman vierellä, joten Berliinin monipuolinen joukkoliikenneverkosto oli runsaan sadan metrin etäisyydellä majapaikastamme.

 

Ostimme aamuisin seuraavaan päivään klo 03.00 voimassaolevan päivälipun, jonka hinta on 6,80 euroa. Lippu oikeuttaa käyttämään rajoituksetta lähijunaa, seutujunaa, metroa, kaupunkiratikkaa sekä busseja.

 

Päivälippu on voimassa laajalla alueella, sillä käyntikohteitamme olivat mm.:

 

 

Spandau,

 

 

Potsdam, jonne on Berliinin keskustasta matkaa nelisenkymmentä kilometriä ja…

 

…Königs Wusterhause, jonne matkaa Berliinin keskustasta on matkaa toiseen suuntaan myös lähes 40 kilometriä!

 

Suosittelen omatoimimatkaa Berliiniin, mutta mukana matkassa on hyvä olla kaupunkia tunteva henkilö, jotta Berliinin parhaan annin pystyisi löytämään nopeasti!

 

-Esko Erkkilä-

Euroopan kulttuuripääkaupungit Tallinna ja Turku painivat eri sarjoissa

Lauantai 17.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Euroopan kulttuuripääkaupunkeja ovat tänä vuonna Viron pääkaupunki Tallinna ja Suomen Turku.

Jouduin työni vuoksi tutustumaan Turkuun vuodesta 1970 aina vuoteen 2010 saakka eli neljänkymmenen vuoden ajan – oli siinä tamperelaisella kestämistä!

Turku sijaitsee syrjässä ja maantiede onkin eräs syy, joka vie sen mahdollisuudet todelliseksi keskukseksi. En toki ole käynyt Turussa tämän vuoden aikana, mutta oletan, että mitään oleellista muutosta ei ole tapahtunut – ainakaan maantiedettä ei voi muuksi muuttaa!

Tallinnassa olen saanut poiketa tämänkin vuoden aikana monesti. Käynnit ovat olleet lyhyitä läpikulkumatkoja, mutta syyskuun alussa Palokallion Omakotiyhdistys ry järjesti matkan, jonka aikana yövyimme Tallinnassa.

Matkan aikana oli mahdollisuus tutustua kesäiseen Tallinnaan.

Tallinna on monivivahteinen kaupunki, jolle kulttuuripääkaupungin nimitys sopii oikein hyvin. Tallinna painii täysin eri sarjassa kuin Turku.

Tallinnan vanha kaupunki ja sen viihtyisät kävelykadut, kapeat kujat, pienet putiikit sekä vuorokauden läpi jatkuva elämä luovat kaupungille todellisen kulttuuripääkaupungin leiman.

Viro vapautui neuvostomiehityksestä vuonna 1991. Viron ja Tallinnan kehittyminen neuvostomiehityksen päättymisen jälkeen on ollut henkeäsalpaava. Vain kaksikymmentä vuotta uuden itsenäisyyden aikaa korostaa Tallinnan onnistumista asemansa saavuttamisessa.

Maan itsenäistyminen, liittyminen Natoon ja tämän vuoden alusta alkaen euroon siirtyminen kertovat maan ja sen pääkaupungin onnistumisesta.

Tallinnan valinta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi on ollut kaupungille onnistuminen, jonka sille mielellään suo.

 

-Esko Erkkilä-

Elintarvikkeiden alkuperän ilmoittamisvelvollisuuden pitää laajentua tulevaisuudessa koskemaan myös vettä

Perjantai 16.9.2011 - -Esko Erkkilä-

lintarvikkeiden alkuperän ilmoittamismääräykset ovat laajenemassa.

 

Euroopan parlamentti on päättänyt, että alkuperämerkinnän pakollisuus laajennetaan koskemaan sian-, lampaan-, vuohen- ja siipikarjanlihaa. Tällä hetkellä alkuperä pitää ilmoittaa esimerkiksi naudanlihan ja tuoreiden vihannesten sekä hedelmien kohdalla.

 

Elintarvikkeiden alkuperävaatimusten laajentamisen takana on, että kuluttajalla pitää olla käytettävissään kaikki oleellinen tieto elintarvikkeiden alkuperästä.

 

On luonnollista, että elintarvikkeiden alkuperä kiinnostaa kuluttajia, sillä onhan esim. biopolttoaineisiin käytetyillä raaka-aineilla, kuten soija- sekä palmuöljyllä samanlaiset paineet. Kuluttajat eivät hyväksy biopolttoaineita, jotka on tuotettu sademetsiä raiskaamalla.

 

Tekopohjavesihanke Tavase aiheuttaisi toteutuessaan, että sen piirissä toimivien elintarviketeollisuusyritysten olisi jatkossa ilmoitettava käyttävänsä tuotteidensa valmistamisessa epäekologisesti valmistettua tekopohjavettä. Jos yritys toimii oman vesihuoltonsa varassa, tätä ilmoitusvelvollisuutta ei luonnollisesti olisi.

 

Jos Tavase-hankkeen sallitaan jatkavan, saattaa tulevaisuudenkuva olla tyystin toisenlainen kuin se on nyt.

 

Vaikkapa lihanjalostustuotteissa tilanne voi olla se, että yritys A toteaa tuoteselostuksessaan käyttävänsä Lakeuden raikkaita pohjavesiä. Vastaavasti pirkanmaalainen yritys B joutuisi toteamaan, että heidän tuotteidensa valmistuksessa on käytetty Pälkäneen ja Kangasalan harjumaisemiin imeytettyä tekopohjavettä.

 

Näin menetellen kuluttaja voisi päättää, että ostaako tuotetta, jonka valmistuksessa on käytetty luontaista pohjavettä. Vaihtoehtona olisi harjumaisemiin imeytetty vesi, jonka keinotekoisessa valmistamisessa luontainen sademäärä on ylitetty yli tuhatkertaisesti alueen normaaliin sademäärään verrattuna!

 

Salliiko pirkanmaalainen elintarviketeollisuus tamperelaisten ja pirkanmaalaisten kuntapäättäjien jatkaa Tavase-hanketta?

 

-Esko Erkkilä-

Yritys voi pienillä toimenpiteillä kohentaa imagoaan

Torstai 15.9.2011 - -Esko Erkkilä-

”Törmäsin” parisen viikkoa sitten erään yrityksen sisäänkäynnin vieressä olevaan yrityskylttiin, jonka yhteyteen aikaansaatu kukka-asetelma loi yrityksestä miellyttävän vaikutuksen.

 

Kyse on Pirkkalassa toimivasta Oy Johnson Metall Ab:stä.

 

Yritys toimii Pirkkalassa osoitteessa Turkkirata 14. Yritys näkyy hyvin kolmostielle Pirkkalassa.

 

 

Turkkiradan puolelta tapahtuvan sisäänkäynnin ja yrityskyltin viereen on aikaansaatu aistikas kukka-asetelma. Se luo koko yrityksestä huolitellun mielikuvan.

 

Johnson Metall´n esimerkistä olisi monella yrityksellä oppimista.

 

Aistikas sisäänkäynnin yhteyteen rakennettu kukka-asetelma sai mm. minut poikkeamaan yrityksen nettisivuilla.

 

Kukka-asetelman laatiminen ei ole vaatinut suuria summia rahaa, mutta kekseliäisyyttä ja viitseliäisyyttä sitäkin enemmän.

 

Kiitokset Oy Johnson Metall Ab:lle ja parhainta menestystä liiketoimissanne!

 

-Esko Erkkilä-

Kiveen hakattu - Antti Hammarberg

Keskiviikko 14.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Pyrin mahdollisuuksieni mukaan kuuntelemaan YLE Urheilun tuottamaa Kiveen Hakatut –sarjaa, jossa  Arto Teronen ja Jouko Vuolle pohtivat suomalaisten urheilijoiden ja urheiluvaikuttajien hautakivien äärellä heidän elämäänsä ja uraansa.  

 

Monet näistä ohjelmista on taltioitu Yle Areenalle ja ne ovat sieltä kuunneltavissa edelleenkin – suosittelen!

 

Omaan laajan suvun ja sen vuoksi minulla on useita hautoja hoitovastuullani. Synnyinseurakuntani hautausmaalla Viljakkalassa minulla on kolme hautaa ”nimissäni”, joten viimeisen lepopaikkani osalta jälkeenjäävillä on jopa runsaudenpulaa.

 

Viljakkalan lisäksi minut on merkitty hautapaikan vastaavaksi Lempäälässä, Tampereen Kalevankankaalla sekä Hämeenkyrön Mäntyrinteen hautausmaalla sijaitseville haudoille.

 

Istutimme viime kesänä monivuotisen kasvin eli kuunliljan Hämeenkyrön Mäntyrinteen hautausmaalle haudatun tätini miehen haudalle.

 

 

Mäntyrinteen hautausmaa sijaitsee hieman etäämmällä Hämeenkyrön kirkosta Turkkilan kankaalla. Hautausmaa on sivussa kiireestä, mutta kuitenkin hyvien tieyhteyksien varrella.

 

 

Mäntyrinteen kappeli sijaitsee kauniilla männikkökankaalla. Kappelissa on mahdollisuus viettää siunaustilaisuuksia ja sieltä on hautaussaatolla lyhyt matka haudoille.

 

 

Antti Hammarber eli kansantaiteilija Irwin Goodman on haudattuna Mäntyrinteen hautausmaalle. Hänen suurehko hautakivensä – suorastaan hautamuistomerkki – on helposti löydettävissä hautausmaa-alueen keskivaiheilta.

 

Minulla on henkilökohtaisia muistoja Antti Hammarbergistä ainoastaan yksi. Se ajoittuu vuodelle 1966 ja ”kohtaamisemme” tapahtui Luopioisten Aitoon VPK:n lavalla.

 

Antti Hammarber oli silloin vielä Antti Hammarberg, mutta lauluääni oli jo silloin Irwininä myöhemmin tutuksi tullut. Tanssiyleisö ei silloin uskonut, että kitisevällä äänellä laulavasta lippalakkipäisestä nuorukaisesta olisi tulossa maankuulu kansantaiteilija.

 

Toinen Irwin muistoni liittyy hänen Hattulaan Parolan Merventielle vuonna 1969 rakennuttamaan uudenaikaiseen taloon Ryysyrantaan. Irwin rakensi talon lainarahalla ja se pakkohuutokaupattiin jo seuraavana vuonna.

 

Toimin hämeenlinnalaisen rehuyrityksen Alfa-Rehun myyntipäällikkönä ja joskus 1990-luvun alkupuolella kävin kuljetusneuvotteluja Ryysyrannan silloin omistaman liikennöitsijän kanssa.

 

Neuvottelimme Ryysyrannan jossain huoneessa ja neuvottelukahvit keitti liikennöitsijän äiti toisella puolella taloa.

 

Äiti soitti pojalleen ja ilmoitti, että kahvit sekä tee ovat valmiina. Lähdimme kävelemään kahvihuoneeseen ja sinne oli talon sisällä todella pitkä matka. Ohitimme sisätiloissa sijainneen uima-altaan ja vihdoin pääsimme perille.

 

Kävelymatkan aikana minulle selvisi, että Ryysyranta oli mittasuhteiltaan valtava rakennus. Millaisessa käytössä lienee tänään?

 

Monilla on varmasti paljon enemmän muistoja Antti Hammarbergistä kuin minulla, mutta hänen hautakivensä ääressä olen pysähtynyt monta kertaa.

 

-Esko Erkkilä-

"Pirkanmaa 2030" - tasokas seminaari Pirkanmaan sekä yleensäkin maakuntien merkityksestä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Sunnuntai 11.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Talousneuvos Toivo Kuoppala, toimittaja Viljami Rantanen sekä agrologi Eino Helminen olivat monessakin mielessä kaukokatseisia, kun he 4.5.1961 allekirjoittivat säädekirjan, jolla haettiin oikeusministeriöltä lupaa Pirkanmaan Säätiö-nimisen säätiön perustamiseen. Oikeusministeriö myönsi säätiölle perustamisluvan 15.6.1961.

Pirkanmaan Säätiö järjesti lauantaina 10.9.2011 taidemuseo ja galleria Willa Mac`ssa 50-vuotisjuhlaseminaarinsa.

Willa Mac sijaitsee Pyynikillä ja sen edustalla on ”maamerkkinä” taiteilija Timo Solin´n yli kolmemetrinen pronssinen taideteos ”Ylöspäin”.

 

Juhlaseminaarin esiintyjinä olivat

 

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen…,

 

…maakuntajohtaja Esa Halme Pirkanmaan Liitosta sekä…

 

…opiskelija Vilhartti Hanhilahti.

 

Seminaarin avauksen suoritti Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen…

…ja tilaisuuden juontajana toimi sekä seminaarin päätöspuheenvuoron käytti Jouni Koskela.

 

Pirkanmaan Säätiön tarkoitukseksi on hyväksytty pirkanmaalaisten yhteishengen kasvattaminen sekä sivistystoiminnan vaaliminen ja tukeminen Pirkanmaan alueella.

Jo alusta alkaen säätiön tarkoituksena oli tukea lähellä maalaisliittolais-keskustalaista aatetta olevaa toimintaa. Kaukokatseisuutta perustajilta oli se, että nimeksi jo 1960-luvun alussa valittiin pirkanmaalaisuus – Pirkanmaan Säätiö.

Pirkanmaan Säätiön taloudellinen tukitoiminta on viime vuodet perustunut säätiön aatemaailmaa lähellä olleiden henkilöiden merkkipäivälahjoituksiin. Niukoista rahavaroista johtuen säätiön avustustoiminta ei ole ollut säännöllistä vaan sitä ovat em. erillistulot rytmittäneet.  

Juhlaseminaarin n. 60 osanottajaa seurasivat mielenkiinnolla esityksiä.

Palaan myöhemmin mielenkiintoisiin seminaariesityksiin.

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan kunniapuheenjohtaja ja puolueen presidenttiehdokasehdokkaalla Paavo Väyrysellä riittää asiantuntemusta sekä "virtaa"

Lauantai 10.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Valtiotieteen tohtori Paavo Väyrynen esiintyi keskiviikkona syyskuun 7. päivänä Tampereen Yliopistolla järjestetyssä tilaisuudessa. Tilaisuuden järjestivät MSL-Tampere sekä Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö.

Sain MSL-Tampereen puheenjohtajana olla junailemassa tilaisuutta. Erityisen mielenkiintoista oli keskustella ja toimia tilaisuuteen liittyvien asioiden järjestelyissä Paavo Väyrysen Vuokko-puolison kanssa.

Tilaisuus keräsi viitisenkymmentä asioista kiinnostunutta kuulijaa, jotka osallistuvat aktiivisesti keskusteluun Väyrysen esityksen jälkeen.

Tilaisuus kuului tilaisuuksien sarjaan, jossa Väyrynen on esiintynyt ja esiintyy eri puolilla Suomea. Edellispäivänä Väyrysellä oli ollut useita tilaisuuksia Varsinais-Suomessa ja Tampereelle hän saapui Jyväskylässä järjestetystä tilaisuudesta.

On positiivista, että Vuokko Väyrynen on aktiivinen mukanaolija puolisonsa tilaisuuksissa. Puolison osuus henkilökohtaisten vaalikampanjoiden onnistumisessa on tärkeä ja tässä mielessä miellyttävän Vuokko-puolison mukanaolo vahvistaa Paavo Väyrysen mahdollisuuksia.

Kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen toivotti Saara Hilden´n taidemuseon johtokunnan jäsenen Johannes Jonov`n tervetulleeksi Tampereen Yliopistolla järjestettyyn tilaisuuteen.

 

Paavo Väyrynen omaa presidenttiehdokkuutta tavoittelevista kaikkien puolueiden ehdokaskandidaateista ylivoimaisen kokemuksen ja tietomäärän. Hänellä on ulkoministerikokemusta eniten Suomessa ja sen lisäksi hän on toiminut ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä yhden vaalikauden.

Väyrynen palautti kuulijoiden mieliin, että hän on kahdesti pystynyt nostamaan gallup-suosionsa alle kymmenen prosentin tasolta presidentinvaaleissa yli 20 prosentin. Samaan hän uskoi pystyvänsä nytkin.

Paavo Lipposen ilmoittautuminen SDP:n presidenttivaaliehdokastaisteluun oli Väyrysen mieleen. Väyrynen totesi tuntevansa itsensä nuorukaiseksi 70-vuotiaan Lipposen rinnalla.

Rullaluistelijana kunnostautuneen Sauli Niinistön gallup-kannatuksen Väyrynen ennakoi sulavan todellisessa koitoksessa.

Eva Biaudet´n ilmeinen valinta RKP:n presidenttiehdokkaaksi oli mieluinen asia Paavo Väyryselle. Eva Biaudet oli Väyrysen valitsijamiesehdokas 1988 presidentinvaaleissa ja silloin hän sai yli 600 ääntä. Väyrynen luonnehti Biaudet´a mukavaksi henkilöksi ja totesi, että Eva Biaudet´n poliittinen nousu alkoi hänen valitsijamiesehdokkuudesta.

Väyrynen pohti, että onko presidentillä nyky-Suomessa valtaa ja hän päätyi myönteiseen lopputulemaan.

Valtion päämies, Puolustusvoimain ylipäällikkyys, ulkopolitiikan johtaminen yhdessä valtioneuvoston kanssa, tietty sananvalta EU-asioissa, presidentin ulkopoliittiset valtaoikeudet EU:n ulkopuolisiin maihin (esim. Venäjä, USA, Kiina, Brasilia ja Intia), nimitysvalta sekä todellinen mielipidejohtajuus; ne ovat keskeisiä osia presidentin vastuualueista nykyäänkin – näin puntaroi Paavo Väyrynen.

Väyrysen kokemus tuli kaikille selväksi tilaisuuden kyselyosuudessa.

Suomen Nato-linjaukset, EU:n tulevaisuus, euroalueen haasteet, kehitysmaiden hallitsematon väestönkehitys, Palestiinan ja Israelin suhteet, nykyhallituksen yrittämä kuntauudistus sekä monet muut asiat ja niihin Paavo Väyrysen antamat selkeät vastaukset kertoivat Väyrysen monipuolisesta tietomäärästä ja siitä vakuuttavuudesta, jota valtakunnan johtoon kaivataan.

Tilaisuuden lopuksi Väyrynen tarjosi uusinta kirjaansa ”Huonomminkin olisi voinut käydä” kuulijoiden ostettavaksi.

 

Vuokko Väyrynen pyydettiin puolisonsa viereen, jotta tilaisuuden osanottajat pystyivät taltioimaan myös hänet omiin valokuvakokoelmiinsa. Tässä on minun ottamani kuva Vuokko ja Paavo Väyrysestä!

Tamperelainen Esko Kärkkäinen oli niiden lukuisten henkilöiden joukossa, jotka halusivat ostaa Paavo Väyrysen uusimman kirjan. Tekijän omistuskirjoitus tuli kaupan päälle!

------------------------------------------------

Nyt on varmistunut, että Paavo Väyrynen ei saanut Suomen Keskustasta vastaehdokkaita presidentinvaaliin, joten puoluehallitus asettui 9.9.2011 Väyrysen taakse ja esittää hänen valitsemistaan Keskustan presidenttiehdokkaaksi puoluekokoukselle 29.10.2011.

On varmaa, että saamme mielenkiintoisen presidentinvaalitaistelun ja uskon Paavo Värysen mahdollisuuksiin aluksi toiselle kierrokkselle ja siihen, että Värynen toisella kierroksella voittaa Niinistön.

-Esko Erkkilä-

"Raha ei kasva puussa, mutta puu kasvaa rahaa"

Perjantai 9.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Hämeenkyrön yhdistys on aktiivinen toimija Hämeenkyrön lisäksi Viljakkalassa.

 

Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Seppo Hyypöläinen Viljakkalasta ja hän sai ”ylipuhuttua” minutkin yhdistyksen jäseneksi jo ennen eläkkeelle siirtymistäni.

 

Eläkeliiton Hämeenkyrön yhdistyksen vieraana oli maanantaina syyskuun 5. päivänä Juha Mieto. Tilaisuus järjestettiin Heiskalla Antinsalissa ja paikalla oli 70 kuulijaa.

 

Olin mukana tilaisuudessa.

 

Tiedän kokemuksesta, että Miedolla on sana halussaan ja nytkin saimme kuulla mielenkiintoisen lähes tunnin pituisen alustuksen yleisöä kiinnostavista asioista. Esityksensä aluksi Juha Mieto totesi, että nyt hän ei puhu politiikkaa ja hyvin hän sanansa piti.

 

Lähes tunnin kestäneen puheenvuoronsa Mieto piti ilman papereita. Eteläpohjalainen murre on Miedon tavaramerkki ja sitä saimme ihaillen kuunnella nytkin.

 

Juha Mieto on syntynyt v. 1949, joten hänellä on perspektiiviä käsitellä niitä asioita, joita tilaisuuden yleisö arvosti.

 

Mieto antoi tunnustusta, että tilaisuuden osanottajat ovat uurtaneet ja luoneet tämän yhteiskunnan kivijalan.

 

Miedon eräs keskeisimmistä aiheista jo hänen eduskunta-aikanaan oli liikkuminen, hyötyliikunta ja se, että ihminen on luotu liikkumaan.

 

Juha Mieto on ollut jo ennen sauvakävelybuumia innokas sauvakävelyn puolestapuhuja. Jo 1970-luvun alusta alkaen hän on sauvakävellyt. Hän muistutti, että sauvojen kanssa liikkuminen on vanhemmalle väelle jopa turvatekijäkin.

 

Lasten fyysisiä leikkejä tarvittaisiin Miedon mielestä nykyistä enemmän. Ne loisivat hyvän perustan nykylasten terveydelle. Elinikäennuste on yli 100 vuotta totta joka neljännen nyt syntyvän tyttölapsen kohdalla. Pitkä elinikäennuste tarvitsee toteutuakseen hyvän fyysisen kunnon jo nuorena.

 

Mieto painotti, että tulevaisuus on lapsissa ja haaste se, että miten saada heidät liikkumaan.

 

Juha Mieto painotti opettajien sekä puolison roolia elämän onnistumisessa. Juha mainitsi olleensa leskimies jo viidentoista vuoden ajan ja se kirvoitti usean kuulijan silmäkulmat kostumaan.

 

Otsikossa mainittua teemaa Juha painotti ja halusi sillä muistuttaa metsän merkitystä.

 

Juha Mieto on positiivisuuden perikuva. Hän mainitsi, että ei ole koskaan jäänyt selittelemään sadasosasekunnin häviötään Thomas Wassberg´lle. Jos hän olisi häviötään alkanut selitellä, niin sitä olisi saanut hävetä hautaan saakka, mainitsi Mieto.

 

Tässä muutama kuva tilaisuudesta:

 

 

Yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Hyypöläinen avasi tilaisuuden.

 

 

Juha Mieto käyttää mukaansatempaavassa esiintymisessään koko kehoaan ja hienoa etelä-pohjanmaan murretta.

 

 

Seppo Hyypöläinen ja Juha Mieto – armoitettuja esiintyjiä molemmat!

 

Minut oli plaseerattu Juha Miedon viereen kunniapaikalle. Juhan koulunkäynti alkoi Kurikan Harjankylän koululta ja se tuli minullekin tutuksi silloin, kun toimin myyntimiehenä Etelä-Pohjanmaalla. (Kuva; Tuula Klug)

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksi dia vakuutti kaikki !

Torstai 8.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon YVA-tilaisuuden parasta antia torstaina 25.8.2011 Tampereen valtuustosalissa oli Tampereen Veden toimitusjohtaja Pekka Pesosen esityksessään esittämä Näsijärven ja Pyhäjärven tilaa kuvaava dia.

 

Pesosen esittämässä diassa kuvattiin Näsijärven sekä Pyhäjärven vedenlaatua 1970-luvun alussa ja nyt.

 

Pyhäjärven osalta tilanne on vajaan neljänkymmenen vuoden aikana parantunut selvästi. Sen osalta ei enää olekaan korjaantumista odotettavissa, sillä Sulkavuoreen suunniteltu keskuspuhdistamo ”pitää siitä huolen”. On suuri todennäköisyys, että Pyhäjärvi pysyy pilaantuneena seuraavan sadan vuoden ajan!

 

Näsijärven tila on kohentunut siten, että koko järvessä vesi on nyt korkealaatuista. On ilahduttavaa, että veden laatu on koko Näsijärvessä erinomainen.

 

Tampereen Veden toimitusjohtaja Pesosen esittämän dian sanoma merkitsee, että Pälkäneelle ja Kangasalle suunniteltu sadetusmenetelmällä toimiva Tavase-hanke on tarpeeton. Yksi dia vakuutti siis kaiken oleellisen!

 

On mainio asia, että Tampereen Vesi on aloittanut Kaupin vanhan vedenottamon koekäytön ja ohjaa jo nyt Näsijärven vettä Tampereen vesijohtoveteen. Pesosen esittämä dia varmistaa, että tamperelaiset juovat turvallista vettä, jota ei ole tuotettu epäekologisesti.

 

Tiedän, että Tampereen eri poliittiset tahot käyvät parhaillaan keskusteluja Tavase-hankkeesta luopumisesta.

 

Ymmärrän päättäjien tuskan, sillä Tavaseen nyt sijoitettu 12 miljoonaa euroa on iso summa hukkaan heitettäväksi. Se on kuitenkin verrattomasti pienempi summa kuin 200 miljoonaa euroa, joka olisi Tavasen todellinen kustannusvaikutus, jos sen annettaisiin valmistua.

 

Summassa on huomioitu Pinsiöön tarvittava toinen imeytysalue. Pälkäneen imeytysalueesta Tavase joutunee varmuudella luopumaan ja Kangasalan imeytyskapasiteetti ei riitä, joten sen vuoksi  joudutaan tuhoamaan myös Pinsiön harjumaisemat.

 

Toivon, että hankkeen kannattajat huomioivat toimitusjohtaja Pesosen esittämät seikat ja luopuvat järjettömästä, kalliista ja toimimattomasta hankkeesta.

 

Tavasen Pälkäneen ja Kangasalan harjuihin pumppaaman ja sadettaman vesipatsaan korkeus olisi suunnitelmien mukaan 863 metriä vuodessa! Se olisi yli tuhatkertainen alueen luontaiseen sademäärään verrattuna. Kyseessä olisi siis suorastaan ympäristörikos!

 

Kiitän toimitusjohtaja Pekka Pesosta havainnollisen dian esittämisestä ja toivon, että Tampereen päättäjät toimivat Pesosen esittämän tiedon pohjalta.

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Osuuskauppa perii asiakkailtaan 30.000.000 euroa tänä vuonna ylihintaa bonusten maksamista varten

Keskiviikko 7.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Kaupparyhmien erilaiset ”vilunkipelit” – bonusmenettelyt, hallintohenkilöille tarjotut henkilökuntaedut, poliisien ruokailuedut ja monet muut seikat ovat viime päivinä nostettu julkisuuteen.

 

Kolmen kaupparyhmän eli S-ryhmän, K-ryhmän sekä Tradekan toiminta on joutunut aiheellisesti kritiikin kohteeksi.

 

Moraalinen häkki on heilahtanut ainakin poliisikunnan ja S-ryhmän sekä Tradekan hallintohenkilöiden ylle.

 

Kiinnitän nyt huomiota Pirkanmaan Osuuskaupan julki-ilmoitteluun siitä, että he tulevat perimään asiakkailtaan tänä vuonna yli 30.000.000 euroa ylihintaa, jotta pystyvät maksamaan ”asiakasomistajilleen” bonukset.

 

 

Tässä kuva Aamulehdessä 14.8.2011 julkaistusta Pirkanmaan Osuuskaupan kokosivun ilmoituksesta, jossa osuuskauppa kertoo kaikelle kansalle perimästään ylihinnasta. Ilmoituksessa toki kerrotaan, että ”osuuskauppa palkitsee asiakasomistajiaan yli 30 M€:lla”, mutta jätetään kertomatta, että asiakkaat ovat etukäteen maksaneet tuon summan osuuskaupalle ostostensa ylihintana.

 

Jotta summasta saa jonkinmoisen käsityksen, on kerrottava, että sama summa saadaan kokoon, jos Tampereen kaupungissa veroäyriä korotettaisiin yhdellä %-yksiköllä!

 

Bonukset, kanta-asiakasalennukset, sopimusalennukset, vuosialennukset, henkilökunnalle, hallintohenkilöille ja mm. poliiseille annettavat alennukset on etevän laskentahenkilökunnan toimesta osattu etukäteen huomioida myytävien tuotteiden hinnoittelussa. Vanha pitävä hinnoitteluperiaate on, että kaikki tiedossa olevat alennukset on myyntihintaa määrättäessä huomioitava 1,5 kertaisena, jotta ei tulisi yllätyksiä.

 

On siis suuri harhaluulo, jos joku olettaa saavansa bonuksina jotain ylimääräistä – kaikki on ennakkoon maksettu vähintään puolitoistakertaisesti!

 

Eräs asia, joka on hyvä tiedostaa bonusmenettelyn taustana ja se on ilmaisen rahoituksen saaminen kuluttajilta.

 

Otetaan esimerkiksi Pirkanmaan Osuuskaupan ylihinnoittelu tänä vuonna eli 30.000.000 euroa.

 

Jos korkokantana käytetään 3 % ja bonuseurojen maksuaikana 45 päivää, niin Pirkanmaan Osuuskaupan rahoitusetu on tänä vuonna 112.500 euroa! Bonusjärjestelmä keventää siis yrityksen rahoitusasemaa merkittävästi, sillä summalla saadaan monen osa-aikaisen myyjän palkkakustannukset hoidettua!

 

Selvennykseksi on todettava, että huudan susien lailla susilaumassa, sillä lompakossani on mm. S-ryhmän, K-ryhmän sekä Tradekan bonuskortit.

 

-Esko Erkkilä-

Syyshortensiat ovat vielä nyt parhaimmillaan

Tiistai 6.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Syyshortensia on syksyllä kukkivista pensaista näyttävin. Se on parhaimmillaan ennen ensimmäisiä syyspakkasia eli juuri nyt.

 

Syyshortensia vaatii alppiruusujen ja pensasmustikan tapaan happaman kasvualusta, joten se on huomioitava jo kasvualustan teossa.

Syyshortensian istutuskuopan on oltava halkaisijaltaan metrin verran ja syvyyttä sillä on oltava yli puolimetriä.

Istutimme aikanaan tonttimme raja-aidaksi kävelytien suuntaan syyshortensia-aidan ja emme ole katuneet päätöstämme.

Kaivoimme syyshortensia-aidalle n. 80 senttiä leveän kaivannon, jolla oli syvyyttä saman verran. Täytimme kaivannon happamalla turvemaalla ja kasvuvoimaa on riittänyt.

Lannoitusta emme ole juurikaan antaneet, mutta kuivina kesinä kastelusta on huolehdittu. Syyshortensian lannoitteeksi käy vallan hyvin alppiruusuille tarkoitettu lannoite, sillä niissä kalkkia ei ole.

Parin…kolmen vuoden välein olemme tuoneet kolmenkymmenen metrin pituiselle aidalle aitoa suoturvetta henkilöauton peräkärryllisen verran. Turve on ollut varmasti hapanta, sillä se on kaivettu metsäsuolta tai pellolta sellaisesta paikasta, jota ei ole koskaan kalkittu.

Syyshortensiaa ei saa leikata syksyllä, vaan leikkauksen vuoro on vasta keväällä sen jälkeen, kun yöpakkasista ei enää ole pelkoa.

Syyshortensia-aita on ennen leikkausta resuisen näköinen, mutta sen ei saa antaa murehduttaa mieltä.

Tässä keväinen leikkaus on jo alkanut ja sen myötä syyshortensia-aita alkaa siistiytymään. Huomaa, että leikkausajankohtana maassa on vielä lunta, mutta oletus säätilasta on se, että yöpakkasia ei enää tule.

 

Elokuun loppupuolella ja aina syksyn ensipakkasiin saakka syyshortensia-aita on parhaimmillaan.

Tässä täsmälleen samasta kohdasta 31.8.2011 otettu kuva kuin kaksi ensimmäistäkin viime keväänä otettua kuvaa – ero on melkoinen.

 

Syyshortensia pääsee parhaiten oikeuksiinsa parinkymmenen yksilön aidanteena, mutta ovathan toki yksittäispensaatkin hienon näköisiä syksyllä.

 

Kannustan istuttamaan syyshortensiaa – se tuo näyttävää kukkarunsautta myöhäissyksyyn!

 

-Esko Erkkilä-

Kaksi ministeriä perheineen syö ruokapöydässäni?

Maanantai 5.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti on ansiokkaasti viime päivinä penkonut S-ryhmän ja Tradekan hallintohenkilöilleen tarjoamia henkilöstöetuja.

 

On ihmeellistä, että hallintohenkilöt ovat samaistaneet itsensä henkilöstöön. Puurot ja vellit ovat pahemman kerran menneet sekaisin.

 

Aamulehti paljastaa syyskuun 2. päivänä ilmestyneessä numerossaan, että ministerit Merja Kyllönen (vas) ja Jukka Gustaffson (sdp) ovat hyödyntäneet Tradekan henkilöstöetuja Tradekan omistamissa Siwa- sekä Valintalo-ketjuissa.

 

Käsittääkseni kyseiset ministerit eivät ole Tradekan palveluksessa, joten kyseessä on vakava asia.

 

Aamulehti kertoo, että Tradekan luottamushenkilöt ovat saaneet henkilöstöedut pyytämällä. Edun hankkiminen on vaatinut siis luottamushenkilön aktiivisuutta henkilökohtaisen edun hankkimiseksi!

 

Tradekan henkilöstöedut koskevat Aamulehden tietojen mukaan myös luottamushenkilöiden perheenjäseniä rinnakkaiskorttien kautta.

 

Lähikauppani on Siwa ja nyt joudunkin toteamaan, että ministerit syövät perheineen ruokapöydässäni joka kerta, kun teen ostoksia lähikaupastani.

 

On käsittämätöntä, että ministerit Kyllönen ja Gustaffson selittelevät henkilökuntaetujen käyttämistä.

 

Moraalinen ”häkki on heilahtanut” ja nyt on mielenkiintoista nähdä, että eteneekö asia pidemmälle.

 

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin kesäjuhla järjestettiin nyt Järvensivun Omakotiyhdistyksen kanssa yhteistyössä

Sunnuntai 4.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin kesäjuhla on aiempina vuosina järjestetty ”omin yhteisin voimin”, mutta nyt sen järjestäminen tapahtui yhdessä Järvensivun Omakotiyhdistys ry:n kanssa.

Kesäjuhla järjestettiin 18.8.2011.

Kokeilu oli mielenkiintoinen ja kesäjuhlien jatkoa on erikseen pohdittava.

Aikaisempina vuosina kesäjuhlapaikkana on ollut Hatanpään kartanon tienoot, mutta nyt tapahtumapaikkana oli Järvensivunpuisto.

Laaja puistoalue haittasi tunnelmaa, sillä aikaisemmin juhla-alue on ollut pienempi ja ”kompaktimpi”.

Järvensivun alue on järvensivulaisille lähellä, mutta muille etelä-Tampereen asukkaille se on kaukana ja outo. Kaukainen sijainti merkitsi, että juhlayleisö oli pääosin lähialueelta ja kauempana asuvat tamperelaiset eivät kokeneet tapahtumaa omakseen.

Kesäjuhlayleisöä Järvensivunpuistoon oli saapunut yli 300 henkeä.

 

 

Kesäjuhlan juontajana toimi Komediateatterin ”isäntä” Esko Raipia. Valitettavasti heikkotehoiset äänentoistolaitteet veivät osan osaavan juontajan panoksesta.

 

Miiru Millisentti sai koko juhlan aikana esiintyä innostuneelle lapsijoukolle.

 

 

Kypärä päähän ja ratsastamaan - se vasta on jännää hommaa!

 

Mielestäni kesäjuhlan parasta antia oli Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg´n avajaispuheenvuoro.

 

En ehtinyt muiden menojeni vuoksi kuuntelemaan Skogberg´n puheenvuoroa ”livenä”, mutta nykytekniikan avulla sain kuunnella sen videoversiona jo juhlan aikana.

 

Skogberg käsitteli sopivan kriittisessä avauspuheenvuorossaan maan ja Tampereen taloudellista tilannetta sekä suuria Tampereelle suunniteltuja hankkeita.

 

Etelä-Alvarin puheenjohtajaksi jo toiseksi kaksivuotiskaudeksi valittu Juhani Skogberg totesi, että puheen aikana parhaillaan Helsingissä käydään tiukkoja budjettineuvotteluja.

 

-On varmaa, että rahasta on puutetta, totesi Skogberg.

 

Sama tilanne on Skogberg`n mukaan myös Tampereella, mutta siitä huolimatta kaupunkiin suunnitellaan Rantaväylän tunnelia, pikaratikkaa, ohitusrataa ja montaa muuta sinällään hyvää asiaa.

 

Pidin siitä, että puheenjohtaja Skogberg mainitsi tervetulosanoissaan kriittisiä arvioita myös Sulkavuoreen suunnitellusta jätevesien keskuspuhdistamosta.

 

Vesi- ja kalastusasioiden asiantuntija Skogberg pelkäsi, että Sulkavuoren keskuspuhdistamon myötä Tampereen Pyhäjärvi pilataan sadaksi vuodeksi!

 

Etelä-Alvarin yhdessä Järvensivun Omakotiyhdistyksen kanssa toteuttamaa kesäjuhlaa suosi kesäinen ja lämmin sää. Hyvät olosuhteet olivat houkutelleet paikalle yli kolmesataa tamperelaista.

 

Tilaisuus oli koko perheen juhlaa parhaimmillaan, mutta sen asiaosuuteen sisältyi sopiva annos kritiikkiä niistä monista hankkeista, joihin Tampereen kaupunki nyt tiukassa taloudellisessa tilanteessa hamuaa.

 

Toivottavasti kritiikki tavoittaa Tampereen päättäjät!

 

-Esko Erkkilä-

Sinistä perunaa, vahapapuja, porkkanoita, valkosipuleita sekä tyrniä tarjolla "Läheltä Sinua" -tapahtumassa Viljakkalassa

Lauantai 3.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen virallisen raporttini Viljakkalan Seurojentalolla elokuun 27. päivänä järjestetystä ”Lähellä Sinua” –tapahtumasta.

 

Nyt kerron perhekuntamme osuudesta tilaisuuden tarjonnassa:

 

Blue Congo eli sininen peruna oli erikoisin artikkeli, jota oli vaimoni myyntipöydällä tarjolla. Kyseessä on erikoisperuna ja sen erikoisuus on sininen väri.

 

Blue Congo herätti suurta mielenkiintoa ja useat eivät olleet uskoa, että kyseessä oli tavallinen ruokaperuna. Tavaraa jäi myymättä, mutta se ei haittaa, sillä nyt Blue Congon sadonkorjuu on suoritettu ja sato saatiin hyvissä olosuhteissa varastoitua kellariin.

 

Keltaisen vahapavun tunnettuisuus oli yllättävän heikko. Keltainen vahapapu on mainio ruoka-aine ja se on parhaimmillaan Aurajuustolla kuorrutettuna.

 

Vahapavun viljely onnistuu vain joinakin vuosina ja nyt näyttää olevan sellainen vuosi, että sadosta muodostuu runsas.   

 

Pakkasimme porkkanat kilon pusseihin ja niiden osalta kauppa kävi hyvin.

 

Porkkananviljelyssä hiekkaperäinen maalaji on välttämättömyys. Maa on jyrsittävä syvältä, jotta porkkanat pystyvät kasvamaan pitkiksi. Kasvukauden aikana lisälannoitusta ei annettu, mutta kasvinsuojelusta oli luonnollisesti huolehdittava.

 

Valkosipuli oli haluttu artikkeli. Se tunnetaan ja sen oivallista aromia osataan arvostaa.

 

Olimme varanneet tyrniä pikkupakkauksiin pakattuna muutaman kilon ja se oli ainoa tuotteemme, joka loppui kesken.

 

Tyrnin viljelyohjeita annoimme monelle myyntipöytämme äärellä poikenneelle. Tyrnin osalta on muistettava, että tyrnimaalla on oltava tyttö- ja poikayksilöitä. Yksi poika pystyy hoitelemaan kahdeksan tyttöä, kun poikayksilö istutetaan tyttölauman keskelle. On luonnollista, että ainoastaan tytöt tuottavat marjoja!

 

Tyrni on kalkinsuosija ja se on muistettava jo istutusvaiheessa – istutuskuopan pitää olla halkaisijaltaan metrin verran ja syvyydeltään vähintään puoli metriä. Kuoppaan tuodaan tavallista peltomultaa ja siihen on hyvä sekoittaa neljä kourallista kalkkia.

 

Kaikki tarjoamamme marjat sekä juurekset oli kasvatettu Viljakkalassa eli kyse oli todellisesta lähiruuasta.  

 

 

Myyntiosastomme somisteena oli auringonkukkia vanhassa maitotonkassa.

 

 

Myyntiosastomme sijaitsi heti sisäänkäynnin vieressä (kuvassa vasemmalla). Kuva on otettu hiljaisena aikana, sillä niitäkin viiden tunnin pituiseen tapahtumaan mahtui.

 

”Läheltä Sinua” –tapahtuma oli vahva voimannäyttö Viljakkalan Seurantalo-yhdistykselle – kiitokset tilaisuuden puuhahenkilöille!

 

-Esko Erkkilä-

Lähiruoka ja lähellä valmistetut tuotteet kiinnostivat Viljakkalassa

Perjantai 2.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalo-yhdistys järjesti ”Läheltä Sinulle” –tapahtuman Viljakkalan Seurojentalolla lauantaina elokuun 27. päivänä.

Tapahtuma alkoi aamukymmeneltä ja asiakkaita riitti myyntipöytien ympärillä tasaisesti koko viiden tunnin aukioloajan.

Tilaisuuden tarkoituksena oli esitellä paikallista osaamista ja tehdä tunnetuksi Viljakkalassa ja lähiseudulla tarjolla olevia palveluja sekä tuotteita. Myyjiä oli Viljakkalasta, Hämeenkyröstä, Ikaalisista ja myös Ylöjärven Työväenopisto oli paikalla esittelemässä Viljakkalassa olevaa tarjontaansa. Järjestöistä Eläkeliitto esitteli paikallista toimintaansa.

Lähiruoka oli vahvasti esillä tapahtumassa, sillä tarjolla oli paikallista palvattua porsaanlihaa, kutunjuustoa, suklaata, vihanneksia, marjoja, juureksia sekä laaja valikoima herkullisia leivonnaisia.

Lähiseudun kädentaitajat olivat esillä itse valmistamillaan monipuolisilla tekstiili- ja ompelutuotteillaan, puukoilla, koruilla, paperituotteillaan sekä laajalla kirjolla erilaisia lahjaesineitä.

Lisäksi tapahtumassa oli tarjolla kauneudenhoitoon ja siivoukseen soveltuvia tuotteita.

Viljakkalan Marttayhdistys on eräs Viljakkalan Seurojentalo-yhdistyksen jäsenyhdistyksistä ja he olivatkin tapahtumassa vahvasti esillä herkullisilla leivonnaisillaan ja kuivakukilla.

Marja-Liisa Alanen (vasemmalla) ja Viljakkalan Marttayhdistyksen puheenjohtaja Johanna Servo-Rassa (keskellä) esittelevät Sinikka Taposelle (oikealla) marttojen monipuolisen myyntipöydän tarjontaa. Myös Serafiina Rassa on myyntipöydän takana opettelemassa asiakaspalvelua.

Karhen Villisika –yrityksen Janne Korpilahti oli mukana tapahtumassa. Tällä kerralla grillausvartaassa pyöri tavallinen sikapossu. Kuvan possu teki päivän aikana kauppansa siten, että ajoittain oli possunlihan ostajia jonoksi saakka.

Tilaisuuden erikoisuudeksi oli saatu Suomen Metsästäjäliiton Satakunnan piirin osasto. Osasto oli pystytetty Seurojentalon taakse ja siellä viljakkalalainen piirikouluttaja Veikko Hietamäki opasti halukkaita riistalaukauskoulutuksessa. Aseena oli ilmakivääri ja laukaukset ammuttiin suksisauvojen avulla tehdyltä tuelta.

Kaija-Leena Heinonen ampuu ja Vesa Heinonen seuraa ammunnan tuloksia. Kouluttajana toiminut Veikko Hietamäki (oikealla) pitää huolen turvamääräyksien noudattamisesta. Elna Mäkipää seuraa taustalla mummon osumatarkkuuden onnistumista.

Viljakkalan Seurojentalo-yhdistyksen puheenjohtaja Outi Lähteenmäki ja sihteeri Leena Kunttu olivat tyytyväisiä tapahtuman onnistumiseen. He olivat iloisia paikallisten yrittäjien kiinnostuksesta ja totesivat, että tapahtumalla haettu paikallisen osaamisen esiintuonti onnistui hyvin. Paikallista osaamista on runsaasti haja-asutusalueilla ja sen kannustaminen on nyt ja erityisesti jatkossa erityisen tärkeää.

 

-Esko Erkkilä-

Suomen EU:lta saamat alue- ja maataloustuet ovat vaarassa Kreikka-sooloilun vuoksi

Keskiviikko 31.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen huolissani valtiovarainministeri Urpilaisen tökeröstä tavasta yrittää pelata omaa puoluepoliittista peliään suurten EU-maiden selän takana.

 

Asia eli se, että Suomi ei ryvettyisi holtittomasti eläneen Kreikan vuoksi, on sinällään oikein.

 

Tapa, jolla Urpilainen yritti asian hoitaa, oli kuitenkin alokasmainen.

 

Ymmärrän MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan huolen, että Suomen sooloilu Kreikka-kysymyksessä saattaa kostautua tulevissa maatalousneuvotteluissa. On suuri vaara, että Suomi jää yksin, kun Brysselin neuvottelupöydissä sovitaan uusista EU:n maatalouspoliittisista linjauksista.

 

Saattaa olla, että mikään maa ei tue Suomen pyrkimyksiä, kun lähdimme sooloilemaan yhdessä asiassa.

 

Maatalousneuvotteluissa ei suinkaan ole kysymys pelkästään maanviljelijöiden toimeentulosta, vaan kyse on laajasta joukosta muita suomalaisia.

 

Professori Esko Antola – jonka tunnen henkilökohtaisesti jo varusmiesajaltamme 1960-luvulta – jakaa Juha Marttilan huolen Suomen joutumisesta yksin tulevissa EU:n tukineuvotteluissa.

 

Pidän valitettavana, että kokematon valtiovarainministerimme on saattanut Suomen elintärkeät neuvotteluasemat heikkoon asemaan. Moitteeni kohdistuu myös toiseen kokemattomaan ministeriin eli pääministeri Jyrki Kataiseen – miksi Katainen ei osannut antaa ohjeita kokemattomalle valtiovarainministerilleen?

 

-Esko Erkkilä-

Löytääkö "Voimaa tuulesta" -projekti sopivan paikan tuulivoimapuistolle vaikkapa Sulkavuoresta?

Tiistai 30.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Liitto on käynnistänyt projektin, jossa Pirkanmaalta etsitään sopivia paikkoja tuulivoimapuistolle.

 

”Puisto” nimitys tuulivoimalakeskittymälle on sinällään pahinta viherpesua, jossa ympäristölle haitallinen toiminta pyritään verhoamaan positiivisen ilmaisun taakse.

 

Olen kyyninen ja odotan, että Pirkanmaan eräs ”tuulivoimapuistolle” sopiva paikka löytyy eteläiseltä Tampereelta.

 

Perustan otaksumani sille, että lähes kaikki lähiympäristölleen haitalliset hankkeet on viime vuosina sijoitettu eteläisen Tampereen alueelle – miksi tuulivoimapuiston kohdalla tästä periaatteesta luovuttaisiin?

 

Ikean rakentaminen ja nyt Sulkavuoreen suunniteltu jätevesien keskuspuhdistamo ovat eteläisen Tampereen ikeitä pahimmillaan. Kolmostien ja pääradan meluvaikutus sekä Tampere-Pirkkalan lentoaseman Hornet-melu muodostavat perusannoksen eteläisen Tampereen asumishaitoista. Kymmenkunnan tuulivoimalan lätkytys olisi oiva lisä alueen asukkaiden rasitukseksi! Ne muodostaisivat myös sopivan maisemahaitan alueelle!

 

Vakavasti puhuen toivon, että tuulivoimalakeskittymää ei rakenneta Tampereelle.

 

Toivon, että päättäjät luopuvat kokonaan tuulivoimalakeskittymän suunnittelusta, sillä tuulivoimaloiden hyötysuhde energiantuotannossa on negatiivinen. Näin erityisesti sisämaassa, jossa toiminnan pyörittämiselle välttämättömiä tuulia ei kerta kaikkiaan ole.

 

Muistutan perussuomalaisiin SDP:stä loikanneen Matti Putkonen toteamusta, kun hän huhujen mukaan totesi toimivan tuulivoimalan konseptiksi sen, että tuulivoimala toimii, jos alhaalla oleva dieselmoottori hihnavedon avulla pyörittää tuulivoimalan siipiä!

 

-Esko Erkkilä-

Mansikkamaan laajennus omien taimien rönsyistä on nyt ajankohtaista

Maanantai 29.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Elokuun viimeiset päivät ja syyskuun alkupuolisko ovat aikaa, jolloin mansikkamaan laajennus omien mansikantaimien rönsyistä on ajankohtaista puuhaa.

 

Saimme elokuun aikana uudistettua mansikkamaatamme runsaan sadan taimen verran. Kyse taitaa olla laajennuksesta, sillä emme ainakaan vielä ole poistamassa vanhoja mansikkarivejämme.

 

Muutama kuva kertoo ehkä parhaiten, että mitä saimme aikaiseksi kuluneen viikon aikana. En suinkaan väitä, että teimme kaikki oikein, mutta tämä on meidän tapamme lisätä mansikka-alaamme omilla rönsyillä:

 

 

Erillinen lisäalamme sijaitsee lähellä järvenrantaa ja laajennusala oli kooltaan hieman runsas 50 neliömetriä. Alan merkitseminen oli tarkkaa puuhaa, sillä tarkistimme neliönmuotoisen alan ristiinmittauksella!

 

Mansikkamaan perustamiseen kannattaa panostaa, sillä hyvin perustettu mansikkamaa voi tuottaa satoa jopa kymmenkunta vuotta.

 

Traktoriäestys ei riitä, vaan muokkaus on tehtävä puutarhajyrsimellä.

 

Kalkitus on tärkeä toimenpide ja myös peruslannoituksesta on huolehdittava. Löysimme ”talon nurkista” vanhaa, mutta hyvin säilynyttä lannoitetta, jonka typpipitoisuus oli ehkä hieman liian korkea optimaaliselle mansikkamaan lannoitteelle. Kyseessä oli todellinen ”antiikkilannoite”, sillä sen valmistaja Typpi Oy fuusioitiin Rikkahappo Oy:n kanssa jo vuonna 1971! Lannoite oli kuitenkin täysin moitteetonta ja olen varma, että se antaa potkua mansikallemme sopivasti!

 

 

 

Mansikkapenkkien pohjalle tapaamme asentaa kasteluputken, sillä hyvän sadon tuottamiseen mansikka tarvitsee riittävästi kosteutta.

 

 

Kasteluputkena toimii muoviputki, johon on n. neljänkymmenen sentin välein sahattu moottorisahalla viilto, josta vesi pääsee pitämään mansikkapenkissä oikean kosteuden. On luonnollista, että maaston pitää sopivasti laskea kohti järveä, jotta putkeen penkin yläosassa johdettu vesi imeytyy tasaisesti koko mansikkapenkin pituudelta.

 

Käytimme mansikkamuovina edellisvuosilta jäänyttä säilörehumuovia, mutta myös nykyaikaisia heikkoja mansikkamuoveja oli käytettävä. Kolmeen penkkiin kokeilimme ”nurkista löytynyttä” puuvillakangasta – saa nähdä, että miten se vuosien aikana toimii?

 

Mansikkapenkkien välit ”välijyrättiin” ruokamullan tasaamisen jälkeen.

 

 

Mansikkamaan loppusilaus tehtiin hiekan lisäämisellä käytäville ja sen jälkeen suoritetulla ”loppujyräyksellä”.

 

Mansikkamaa on valmis taimien istuttamiseen.

 

 

Rönsyjä ei kannata ottaa vanhoista taimista. Rönsylisäämisessä on parasta käyttää ainoastaan kahta lähimpänä emotainta muodostunutta rönsytainta.

 

Käytämme taimivälinä 45 senttiä. Kannattaa sahata sen pituinen mittakeppi, jotta taimet saadaan oikealle etäisyydelle toisistaan. Puukko on oikea välinen tehdä ”ristipisto” mansikkamuoviin tai mansikkakankaaseen.

 

 

Juuri valmistunut mansikkamaa on sen näköinen, kuin se olisi syntynyt helposti. Näin ei kuitenkaan ole, vaan oikein perustettu mansikkamaa vaatii lukemattomia työvaiheita! Onneksi se tuottaa hienoja marjoja jopa kymmenkunta vuotta!

 

-Esko Erkkilä-

Aamulehden pääkirjoitus 21.7.2011 "Jätevesisotaa Pirkanmaalla" ei käsitellyt asiaa loppuun saakka

Sunnuntai 28.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti otti pääkirjoituksessaan 21.7.2011 voimakkaasti kantaa Sulkavuoreen kaavaillun jätevesien keskuspuhdistamon puolesta.

 

Pääkirjoituksessa todetaan, että Tampereen Sulkavuoreen kaavailtu uusi jätevesien keskuspuhdistamo on kiistelty hanke, mutta joskus yhteinen etu ohittaa yksityisen edun.

 

Pääkirjoitus jäi torsoksi, sillä se ei ottanut kantaa jäteveden keskuspuhdistamon rakennusaikaisten vaurioiden korvaamiseen. On kiistatonta, että erityisesti rakennusvaiheessa hankkeesta aiheutuu suuria ongelmia Sulkavuoren lähiseudun asukkaille, kiinteistöille sekä luonnolle.

 

Sulkavuori-hankkeessa on lähiseutujen asukkaiden kannalta ainekset suuremmalle katastrofille kuin konsanaan Ikea-hankkeessa toteutui.

 

Ikea-räjäytykset aiheuttivat suuret vahingot lähialueen omakotitaloille ja sama kohtalo odottaa myös Sulkavuoren räjäytystöiden seurauksena lukuisia omakotitaloja.

 

Sulkavuoren lähiseudun asukkaille on taattava käyvät korvaukset rakennustöiden aiheuttamista vahingoista. Korvauksiin on riittävästi varoja, sillä Viinikanlahden 8 hehtaarin suuruisen puhdistamotontin pilkkominen ja osien myyminen Sulkavuori-hankkeen takana oleville rakennusliikkeille tuo kaupungin kassaan lukemattomia miljoonia.

 

Tampereen kaupunki sitoutui Ikea-tapauksessa korvaamaan omakotitaloille aiheutuneet räjäytystöiden seurauksena syntyneet vahingot, mutta tosin kävi – kaupunki on erilaisin tekosyin pitkittänyt prosessia ja laistanut korvausvastuunsa. Näin siis siitä huolimatta, että asiasta on Tampereen kaupungin ylimmän johdon ja Palokallion Omakotiyhdistys ry:n allekirjoittama sopimus!

 

On välttämätöntä, että Sulkavuoren lähiseudun asukkaiden oikeusturva varmistetaan sopimuksella, jonka Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyy. Paras vaihtoehto tietysti olisi, että jätevesien keskuspuhdistamoa ei rakennettaisi Sulkavuoreen.

 

-Esko Erkkilä-