Aamulehden pääkirjoitus 21.7.2011 "Jätevesisotaa Pirkanmaalla" ei käsitellyt asiaa loppuun saakka

Sunnuntai 28.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti otti pääkirjoituksessaan 21.7.2011 voimakkaasti kantaa Sulkavuoreen kaavaillun jätevesien keskuspuhdistamon puolesta.

 

Pääkirjoituksessa todetaan, että Tampereen Sulkavuoreen kaavailtu uusi jätevesien keskuspuhdistamo on kiistelty hanke, mutta joskus yhteinen etu ohittaa yksityisen edun.

 

Pääkirjoitus jäi torsoksi, sillä se ei ottanut kantaa jäteveden keskuspuhdistamon rakennusaikaisten vaurioiden korvaamiseen. On kiistatonta, että erityisesti rakennusvaiheessa hankkeesta aiheutuu suuria ongelmia Sulkavuoren lähiseudun asukkaille, kiinteistöille sekä luonnolle.

 

Sulkavuori-hankkeessa on lähiseutujen asukkaiden kannalta ainekset suuremmalle katastrofille kuin konsanaan Ikea-hankkeessa toteutui.

 

Ikea-räjäytykset aiheuttivat suuret vahingot lähialueen omakotitaloille ja sama kohtalo odottaa myös Sulkavuoren räjäytystöiden seurauksena lukuisia omakotitaloja.

 

Sulkavuoren lähiseudun asukkaille on taattava käyvät korvaukset rakennustöiden aiheuttamista vahingoista. Korvauksiin on riittävästi varoja, sillä Viinikanlahden 8 hehtaarin suuruisen puhdistamotontin pilkkominen ja osien myyminen Sulkavuori-hankkeen takana oleville rakennusliikkeille tuo kaupungin kassaan lukemattomia miljoonia.

 

Tampereen kaupunki sitoutui Ikea-tapauksessa korvaamaan omakotitaloille aiheutuneet räjäytystöiden seurauksena syntyneet vahingot, mutta tosin kävi – kaupunki on erilaisin tekosyin pitkittänyt prosessia ja laistanut korvausvastuunsa. Näin siis siitä huolimatta, että asiasta on Tampereen kaupungin ylimmän johdon ja Palokallion Omakotiyhdistys ry:n allekirjoittama sopimus!

 

On välttämätöntä, että Sulkavuoren lähiseudun asukkaiden oikeusturva varmistetaan sopimuksella, jonka Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyy. Paras vaihtoehto tietysti olisi, että jätevesien keskuspuhdistamoa ei rakennettaisi Sulkavuoreen.

 

-Esko Erkkilä-

Hautakivien muistolaatat ovat arvonanto sotiemme taistelijoille, jotka varmistivat Suomen itsenäisyyden

Lauantai 27.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Vapaussotamme veteraanit ovat jo kaikki saaneet kutsun viimeiseen iltahuutoon.

 

Myös Talvisodan, Jatkosodan ja Lapinsodan urheat taistelijat ovat keskuudessamme yhä harvenevin rivein.

 

On ilahduttavaa, että sotiemme veteraaneja muistetaan heidän hautakiviinsä kiinnitetyin muistolaatoin. Se on tapa, jolla voimme antaa arvostustamme joukostamme poistuneille veteraaneille.

 

Tein taannoin lyhyen kierroksen Kälviän hautausmaalla ja löysin lukuisiin hautakiviin kiinnitettyinä sotiemme veteraaneja kunnioittavia muistolaattoja.

 

Tässä muutamia kuvia Kälviän hautausmaalla tapaamistani hautakivilaatoista, joissa muistetaan sotiemme veteraaneja:

 

Vapaussodan muistomitali merkitsee, että sen saaja on  itsenäisyytemme ensi hetkinä osallistunut Suomen itsenäisyyden varmistamiseen.

 

Suomen Sotaveteraaniliiton muistomitali on kiinnitettynä monen Talvi-, Jatko- ja Lapinsodassa kunnostautuneen veteraanin hautakiveen.

 

Rintamaveteraaniliiton muistomitali löytyy usean maamme hautausmaan poveen haudatun sotaveteraanin hautakivestä.

 

 

Lukemattomat sotaveteraanit vammautuivat viime sodissamme ja heidän hautakivissään on Sotainvalidien hautamuistomerkkilaatta.

 

 

Lotta Svärd-järjestö oli tärkeä tekijä, että Suomi säilytti itsenäisyytensä viime sodissamme. Saamme olla ylpeitä, että Lotta Svärd-järjestön kunnia on palautettu. Lotta Svärd-muistomitali hautakivessä kertoo, että kummun alla lepäävä nainen on ollut tärkeässä roolissa Suomen itsenäisyyden turvaajana.

 

Hautausmaat kertovat lukemattomia tarinoita.

 

Hautakiviin kiinnitetyt sotiemme muistomitalit ovat tärkeitä ”tarinoiden kertojia” – ne kertovat henkilöistä, jotka ovat toiminnallaan taanneet meille vapaan maan.

 

-Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäki katkaisi Lipposen ja SDP:n turmiotien kahdeksaksi vuodeksi

Perjantai 26.8.2011 - -Esko Erkkilä-

On jäänyt liian vähälle huomiolle, että Keskustavetoiset hallitukset pystyivät kuluneen kahdeksan vuoden aikana luotsaamaan Suomea karikkoisilla ”maailman merillä” kohtuullisin tuloksin.

 

Keskusta oli Eduskunnan johtava puolue kahden vaalikauden ajan eli vuodesta 2003 alkaen.

 

Anneli Jäätteenmäen rooli oli keskeinen, kun Keskustasta vuoden 2003 eduskuntavaaleissa tuli johtava puolue. Jäätteenmäen arvostusta ei vähennä se, että hänen pääministeriysaikansa jäi kovin lyhyeksi.

 

Puheenjohtajansa Anneli Jäätteenmäen johdolla Keskusta pystyi katkaisemaan Paavo Lipposen ja SDP:n valtakauden. Jäätteenmäki osasi vaalitaistelun aikana puuttua asioihin, jotka katkaisivat Lipposen ”kuningastien”.

 

Keskustan presidenttiehdokkaasta päätetään puoluekokouksessa 29.10.2011.

 

Toivon, että puoluekokous voisi olla todellisen valintatilanteen edessä ja sen vuoksi Anneli Jäätteenmäen ilmoittautuminen Keskustan presidenttiehdokkaaksi olisi tärkeää.

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomusministerit lähtivät livohkaan - kuinka pian koko hallitus tekee samoin?

Torstai 25.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Kokoomusministereiden piti tehdä Tampereelle ja koko Pirkanmaalle todellinen invaasio ja joukkoesiintyminen yhdessä heidän johtavien kansanedustajiensa kanssa tiistaina 23.8.2011.

 

Invaasio jäi yritykseksi, sillä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskista lukuun ottamatta Kokoomuksen ministeriryhmä lähti Aamulehden uutisoinnin mukaan livohkaan häpeällisesti Helsinkiin pohtimaan EU:n mahtimaan Saksan linjauksia.

 

Pirkanmaan asioille mainitut ministerin pyllistivät ja eivät pystyneet vastaamaan siihen huutoonsa, jonka he vielä Aamulehden 8-palstaisessa ilmoituksessa maanantaina 22.8.2011 lupasivat.

 

Kokoomus maksaa nyt kalliita lunnaita siitä, että Kataisen vasemmistohallitus saatiin synnytettyä.

 

Kokoomusministereiden luikkimisella Helsinkiin tuli todellinen kiire, sillä jopa yhteinen Vapriikkiin suunniteltu lounas jäi nauttimatta!

 

Nolosti päättyneen Tampereen ja Pirkanmaan valloituksen peruuntumisen syy oli Saksan liittokansleri Angela Merkel´n madonluvut Suomen hallituksen yritykselle luistella vastuusta Kreikka-kysymyksessä.

 

Kokoomusministerit joutuivat häntä koipien välissä luopumaan valloitusretkestään ja palaamaan kiltisti Helsinkiin kuulemaan Saksan antamia ohjeita ja käyttäytymissääntöjä.

 

Ainakin pääministeri Jyrki Katainen, elinkeinoministeri Jyri Häkämies, sosiaali- ja terveysministeri Paula Riskko, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb sekä hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen ”jäivät luokalle” ja joutuivat kiltisti palaamaan Helsinkiin. Tamperelaiset ja pirkanmaalaiset jäivät vaille kokoomuslaisia ministerijorinoita.

 

 

Kokoomusministereiden luikkinen herättää aiheellisen kysymyksen eli sen, että milloin Kataisen koko vasemmistohallitus jättää eronpyyntönsä presidentille!

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalassa ja Hämeenkyrössä postinumeroalueella 39360 asuvilla on oikeus postista noudettavien lähetysten maksuttomaan kuljetuspalveluun

Keskiviikko 24.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa ja Hämeenkyrössä asuvat henkilöt, joiden postiosoite on 39360 Komi, ovat tähän saakka voineet noutaa postista noudettavat lähetyksensä Viljakkalasta, jossa on toiminut asiamiesposti Valinta-Riikassa.

 

Valinta-Riika lopettaa toimintansa elokuun viimeisenä päivänä ja se merkitsee, että asiamiesposti lopettaa samalla toimintansa.

 

Itella Posti Oy lähetti minullekin – jonka kesämökkiosoite on 39360 Komi - 22.8.2011 päivätyn kirjeen, jossa kerrottiin, että postista noudettavat lähetykset on 1.9.2011 alkaen noudettava Postin myymälästä Ylöjärveltä.

 

Positiivista Itellan kirjeessä on se, että siinä kerrotaan selkeästi haja-asutusalueiden asukkaiden oikeudesta saada postista noudettaville lähetyksille maksuton kuljetuspalvelu.

 

Maksuttoman kuljetuspalvelun ehtona on se, että asiointimatka postiin on yli viisi kilometriä.

 

Maksuttoman palvelun voi tilata numerosta 0200 71000 (pvm/mpm).

 

Tiedotteessa suluissa olevat kirjainyhdistelmät ”pvm/mpm” tarkoittavat, että puhelusta veloitetaan paikallisverkkomaksu/matkapuhelinmaksu.

 

Palvelut Viljakkalassa ja Hämeenkyrössä siis heikkenevät, mutta maksuttoman kuljetuspalvelun hyödyntäminen lieventää ongelmia.

 

Toivon, että kaikki Komin alueella asuvat hyödyntävät maksuttoman kuljetuspalvelun.

 

Oletan, että Suomessa on suuri määrä asukkaita, jotka asuvat yli viiden kilometrin etäisyydellä postitoimipaikasta. Tiedän, että mm. Viljakkalan kirkonkylässä asuvat kuuluvat syyskuun alusta tähän joukkoon. Useimmat haja-asutusalueiden asukkaat eivät tiedä oikeudestaan maksuttomaan postista noudettavien lähetysten kuljetuspalveluun.

 

Olen tyytyväinen, jos henkilöt jotka ovat oikeutettuja tähän maksuttomaan palveluun, liittyvät tämän kirjoitukseni perusteella palvelun käyttäjiksi eri puolilla Suomea!

 

Antakaa sanan kiiriä!

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan hautausmaan tapahtumat Vapaussodan aikana on tallennettu myös näytelmässä

Tiistai 23.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen luodinrei´istä, jotka ovat Viljakkalan hautausmaan vanhoissa risteissä.

Turun Kaupunginteatterissa esitettiin 1980-luvun alkupuolella näytelmä ”Tulee aika toinenkin”, johon sisältyy kohtaus Viljakkalan hautausmaalla.

 

Tarkistin asioita Turun Kaupunginteatterista ja sain teatterisihteeri Sari Läikelältä tiedon, että näytelmän ensi-ilta oli 15.11.1982 ja sitä esitettiin kaikkiaan 58 kertaa. Näytelmällä oli siis varsin hyvä menestys Turussa.

 

Näytelmä on kirjailija Anja Vammelvuon kirjoittama ja sen sovittivat Turun Kaupunginteatterille E. Halttunen sekä Vammelvuon poika Jotaarkka Pennanen.

 

Minulla oli tilaisuus olla läsnä yhdessä näytelmän näytöksessä.

 

”Tulee aika toinenkin” käsittelee näyttelijä-punapäällikkö Aarne Orjatsalon elämää ja eräässä näytelmän kohtauksessa Orjatsalo kyyristelee Viljakkalan hautausmaalla valkoisten kuularuiskutulessa.

 

Näyttelijä Aarne Orjatsalolla oli aikoinaan suhde kirjailija Ain`Elisabet Pennasen kanssa ja tästä suhteesta syntyi Anja Vammelvuon puoliso Jarno Pennanen vuonna 1906.

 

Pennasella ja Vammelvuolla oli kesämökki – Priikooli – Viljakkalassa, joten näytelmän ainekset ovat ilmeisen selvästi tämän kohtauksen osalta syntyneet Viljakkalassa.

 

Käsittääkseni Priikoolia isännöi nykyään Jotaarkka Pennanen.

 

”Tulee aika toinenkin” oli Turun Kaupunginteatterissa varsinainen ”sukunäytelmä”. Se käsitteli kirjailija Jarno Pennasen isän Aarne Orjatsalon vaiheita, näytelmän oli kirjoittanut Orjatsalon miniä eli Anja Vammelvuo ja sen sovitti Orjatsalon pojanpoika Jotaarkka Pennanen!

 

Heitän ajatuksena pirkanmaalaisille näyttämötaidepiireille, että olisiko ”Tulee aika toinenkin” -näytelmän ottaminen ohjelmistoon paikallaan? Ainakin minä menisin näytelmän uudestaan katsomaan.

 

-Esko Erkkilä-

Luodinreikiä Vapaussodan ajalta Viljakkalan hautausmaan hautamuistomerkeissä

Maanantai 22.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Vapaussodasta on kulunut yli 93 vuotta, mutta muistoja sodan taisteluista on vielä tänäänkin nähtävissä Viljakkalan hautausmaalla. Muutamissa hautaristeissä on luodinreikiä, jotka ovat syntyneet Vapaussodan taisteluissa.

 

Valkoiset etenivät Kurun suunnasta kohti Kyröskoskea Viljakkalan kautta ja luodinreiät ovat Viljakkalan taistelujen aikana syntyneet hautaristeihin.

 

Muistan, kun lapsena kuuntelin aikuisten juttuja, että kuularuiskulla olisi ammuttu Parvilahdelta kirkonmäkeen ja hautaristit saivat silloin osumia. Parvilahdelta on kuitenkin mielestäni liian pitkä matka kirkonmäelle, joten oletan, että ampumamatka on ollut lyhyempi. Hautausmaalle on ehkä ammuttu jostain nykyisen Lehtomäen tienhaaran tuntumasta.

 

 

Peltinen hautamuistomerkki, jonka alla lepäävästä vainajasta ei enää saa selkoa. Hautamuistomerkissä on kuitenkin selvästi havaittavissa Vapaussodan aikana syntyneet luodinreiät.

 

 

Karhen Muotiaisilta kotoisin olleen entisen talollisen pojan Wilhelm Nisulan valurautaristi on saanut luodinreiän ja ristin toinen sakara sekä ristin yläosa ovat myös kokeneet kovia.

 

 

Tässä lepää Henriikka Kallentytär Jutila, joka syntyi 1828 ja kuoli 1898. Myös hänen valurautainen hautaristinsä on saanut osumia.

 

Muistelen, että Viljakkalan hautausmaalla oli ennen enemmän hautaristejä, joissa oli Vapaussodan aikana syntyneitä luodinreikiä.

 

Ehdotan, että Viljakkalan seurakuntapiiri huolehtii jäljellä olevien ainutlaatuisten ”sotamuistojen” kunnostamisesta siten, että ne ovat vielä tulevienkin sukupolvien nähtävissä.

 

-Esko Erkkilä-

Vapaussodassa Länkipohjan taistelussa 16.3.1918 kaatuneen lapualaisen talonpoikaispäällikön Matti Laurilan muistolaatta 9-tien varrella on paikka, jossa kannattaa pysähtyä

Sunnuntai 21.8.2011 - -Esko Erkkilä-

”Lapuan lumiaura” – isä Matti Laurila sekä hänen poikansa Ilmari ja Matti – muodostivat Vapaussodassamme kunniakkaan sotilasperheen.

 

Ilmari Laurila ja isä ”Ukko”Laurila kaatuivat Länkipohjan taistelussa 16.3.1918.

 

Isä ja poika Laurilan kaatuminen kirvoitti ylipäällikkö Mannerheimia lähettämään sähkösanoman kaatumista seuraavana päivänä Lapualle.

 

Mannerheimin viesti luettiin kirkossa seuraavana sunnuntaina ja se kuului näin:

 

”Olen syystä liikutettu siitä suuresta surusta, joka on kohdannut Lapuan urhoollisia poikia, kun Lapuan sankarit Laurila ja poika kaatuivat Länkipohjan voitollisessa taistelussa. - - Luutnantti Laurilan, joka tänä lyhyenä aikana oli tullut urhoollisuudesta ylennetyksi vänrikiksi ja luutnantiksi, nimitän Vapauden Ristin kolmannen luokan ritariksi, korkein kunniamerkki, mikä tähän saakka on saatu urhoollisuudesta. Hänen poikansa nimitän Vapauden Ristin neljännen luokan ritariksi. Muistakoon ja kunnioittakoon Lapuan  kunta ja koko Suomen maa aina näiden urhojen muistoa.”

 

Lauriloiden muiston kunnioittamiseksi on pystytetty kaikkiaan kolme erillistä muistomerkkiä.

 

Isä-Laurilan kaatumispaikka sijaitsee 9-tien varrella ja sille paikalle on v. 1990 hankittu muistolaatta.

 

Tapaan 9-tietä ajaessani usein poiketa Matti Laurilan muistolaatan äärellä ja siten osoittaa kunnioitustani Länkipohjan taistelun sankarille.

 

 

 

Matti Lauilan kaatumispaikka ja paikalle vuonna 1990 pystytetty muistolaatta sijaitsevat aivan 9-tien kupeessa. Paikalle ohjaa tienviitta Länkipohjassa.

 

 

 

Muistolaatassa on teksti:

Tällä paikalla kaatui Lapuan Pataljoonan kompp. pääll. luutn. Matti Laurila Länkipohjan taistelussa 16.3.1918.

"Kunnian miehistä kaunein on luku. Sankarit vaan niin käy kuolemaan"

 

”Lapuan lumiauran” kolmas jäsen – jääkärieversti Matti Laurila selvisi Vapaussodasta ja Talvisodasta, mutta Jatkosodassa hän joutui esimiehensä eversti Hannukselan toimesta mahdottoman tehtävän eteen Kumurin taistelussa. Hannuksela salasi Laurilalta vihollistiedot ja siten saattoi eversti Laurilan mahdottomaan tilanteeseen.

 

Laurila halusi säästää miehiään ja joutui sen vuoksi esimiehensä epäsuosioon.

 

Pohjalaisista kiistakumppaneista kenraaliksi ylennetty Hannuksela kuoli sydänkohtaukseen 1942, mutta eversti Laurila sai elää aina vuoteen 1983 saakka.

 

Etelä-pohjalaiset olivat aktiivisia jääkärieversti Matti Laurilan ylentämiseksi kenraaliksi. Muistan omakohtaisesti niitä keskusteluja, joita hankkeen tiimoilta Seinäjoen seudulla käytiin.

 

Predentti Kekkonen ei kuitenkaan suostunut Laurilan ylentämiseen ja siten hän kuolikin kaikkien etelä-pohjalaisten arvostamana everstinä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Sipulikuivuri on mökkitontillamme jokasyksyinen näky

Lauantai 20.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Olemme innokkaita Viherpeukaloita ja sipulinkasvatus kuuluu oleellisena osana kesäämme.

 

Tavallisen istukassipulin lisäksi viljelemme punasipulia ja valkosipulia.

 

Viime keväänä teimme V-H Tuovisen kyydissä matkan Tyrin kukkamarkkinoille Viroon ja sieltä ostimme kilon verran ”Peipsjärven siemensipulia”. Se oli meille uusi tuttavuus ja kylvövaiheessa ei ollut tietoa, että millaisia nämä sipulit ovat.

 

Nyt tiedän, että Peipsjärven hiekkaiset rannikot ovat kuuluisia maukkaista sipuleistaan.

 

Peipsjärven rannassa kulkee ns. Sipulitie. Vanhauskovaiset kasvattavat siellä sipuleita korkeissa penkeissä – ei siis tasamaalla. 

 

Kesän aikana valkeni, että peipsjärviläinen oli jonkinmoista ryvässipulin ja istukassipulin välimuotoa. Useimmat peipsjärviläiset siemensipulit tekivät kahden sipulin ryppään.

 

Joka syksy mökkitontillemme rakentuu sipulikuivuri, jolla esikuivaamme sipulisatomme.

 

Sipulikuivurin idea selviää parhaiten muutaman kuvan avulla:

 

 

Sipulikuivurin tarveaineet ovat talvivarastossa hieman sivummalla ja ne tuodaan suloisessa sekasotkussa traktorin peräkärryllä kokoamispaikalle.

 

 

Sipulikuivurin pohjakerroksen muodostaa panssariverkosta rakennettu kehikko. Se on puupöllien avulla saatava riittävän korkealle maasta, jotta myös alimmalle tulevien sipuleiden kuivuminen on mahdollista.

 

 

Toista kerrosta varten asettavat rungot on laitteva paikoilleen ennen ensimmäisen kerroksen sipuleiden asettamista kuivumaan.

 

 

Tässä on valmiina kahdelle alimmalle tasolle kuivumaan asetetut sipulit. Mukana on istukassipulia, punasipulia sekä valkosipulia sulassa sovussa. Oikealle sivulla on Peipsjärven sipulia!

 

 

Osa valkosipuleista kasvoi aivan kohtuullisen kokoisiksi!

 

 

Tänä vuonna sipulisato jäi sille tasolle, että nelikerroksinen sipulikuivuri oli riittävän kokoinen!

 

 

Sipulikuivurin kattorakennelma on toteutettava siten, että sadevesi pääsee valumaan tukirakenteiden päälle asetettavalta pressulta vaivattomasti maahan.

 

 

On myönnettävä, että valmis sipulikuivuri ei ole mökkitontin kaunistus, mutta paljon se helpottaa sipulisadon varastointia sitten aikanaan, kun esikuivatus on saatu onnistumaan.

 

-Esko Erkkilä-

Tuhannen taalan kysymys: "Mitkä ovat yritysten tilauskannat keski-Euroopan lomakauden päättyessä?"

Perjantai 19.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on julkistamassa ehdotustaan ensi vuoden tulo- ja menoarvioksi.

 

Julkistaminen on suurta sokkoleikkiä, sillä kenelläkään ei ole tietoa Euroopan talousnäkymistä. Ne selviävät ehkä hieman, kun keski-Euroopan lomakausi päättyy elokuun lopulla.

 

Keski-eurooppalaisten yritysten menestymisnäköalat ja yritysten tilauskannat ratkaisevat seuraavan parin viikon aikana, että mihin suuntaan Euroopan taloudelliset näkymät ovat menossa.

 

Näitä asioista pohti ja niistä kertoi kansanedustaja Arto Pirttilahti Kirjastotalo Metson Martikainen-salin tilaisuudessa torstaina 18.8.2011. Tilaisuuden oli järjestänyt MSL-Tampere.

 

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti sai viime eduskuntavaaleissa keskustalaisista ehdokkaista eniten ääniä Pirkanmaalla ja on nyt Arkadianmäellä ensikertalainen.

 

Pirttilahti on lakivaliokunnan varsinainen jäsen ja sen lisäksi hän on varajäsen talousvaliokunnassa sekä liikennevaliokunnassa. Talousvaliokunnassa Pirttilahti tulee istumaan todellisena päättäjänä ainakin Paula Lehtomäen äitiysloman ajan.

 

Pirttilahti tuntee siviilityönsä puolesta kreikkalaista mentaliteettia ja hän kertoi, että siellä on taloudellisissa asioissa kahdenkertainen kirjanpito; ensimmäinen kreikkalaisille itselleen ja toinen EU:lle!

 

Myös palaverikäytäntö poikkeaa esim. suomalaisesta suoraviivaisesta käytännöstä. Palaverit nauhoitetaan ja pöytäkirjat laaditaan nauhoitusten perusteella. Nauhoituksia kuuntelemalla sihteerit pyrkivät etsimään kokouksessa tehdyt päätökset! Monesti päätösten ”löytyminen” on vaikeaa!

 

Suomen Kreikalta vaatimista takuista Pirttilahti totesi, että kyseessä on sisäpoliittinen demarifarssi. Homma on hölmöläisten peitonjatkamispuuhaa – peiton yläpäästä leikataan pala pois ja se ommellaan peiton jalkopäähän!

 

Pirttilahti ja kokousyleisö totesivat, että aiempien Kreikka-päätösten pohja on karannut ja nyt on tehtävä uudet päätökset. Metsoon kokoontunut kuulijajoukko tervehti ilolla puheenjohtaja Mari Kiviniemen reipasta ulostuloa Kreikka-asiassa ja hänen toteamistaan, että uudet päätökset ovat välttämättömiä.

 

Kotimaan taloustilannetta puntaroidessa todettiin, että SAK on hallituksen seitsemäs puolue. Se näkyy myös Kataisen vasemmistohallituksen toiminnassa.

 

Pirttilahden mukaan vientiin tähtäävään toimintaan pitää panostaa. Kansanedustaja Pirttilahden mielipiteeseen on helppo yhtyä.

 

Liikenneverkkoon Pirkanmaalla suunnattavat budjettivarat kiinnostivat Metsoon kokoontunutta yleisöä erityisesti. Liikenneministeri Merja Kyllönen on vakuutellut, että myös alemman tieverkon kunnosta huolehditaan, mutta mitä kertoo Urpilaisen lähipäivinä julkistama budjettiehdotus? Siihen saadaan Urpilaisen näkemys maanantaina 22.8.2011!

 

Metson tilaisuuden perusteella oli luottavaista todeta, että Pirkanmaa sai Arto Pirttilahdesta osaavan ja yhteistyökykyisen kansanedustajan. Tilaisuus osoitti myös, että Pirttilahti muistaa juurensa, kun saapui puhujaksi elokuun kuumana poutapäivänä MSL-Tampereen järjestämään tilaisuuteen.

 

-Esko Erkkilä-

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen yrittää sumuttaa suomalaisia

Torstai 18.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallituksen valtiovarainministeri pyrkii muuttamaan mustan valkoiseksi, kun hän kertoo, että Suomi saa Kreikalta tililleen summan, joka pitkällä aikavälillä merkitsee kattavia takuita Suomen takaamalle Kreikan lainalle.

Urpilaisen mukaan Suomi sijoittaisi Kreikan tilillemme tallettavan summan AAA-joukkovelkakirjoihin. Niiden korkotuotto on valtiovarainministeriön mukaan tällä hetkellä 3–4 prosenttia vuodessa.

Kukaan ei pysty takaamaan, että AAA-joukkovelkakirjojen tuotto pysyisi 30 vuotta kolmessa…neljässä prosentissa.

 

Sumutuksen juoneen kuuluu, että Urpilainen ei suostu kertomaan Kreikan Suomen tilille tallettaman summan euromäärää.

 

Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm laski Uusi Suomen pyynnöstä tarvittavan summan ja päätyi haarukkaan 400 – 500 miljoonaa euroa! Eräät asiantuntijat muistuttavat, että Holm ei huomioinut laskelmissaan inflaation vaikutusta. Jos näin on ja inflaatio laukkaa näinä päivinä kerrotun neljän prosentin luokkaa, on Holm´n arvio pahasti alimittainen.

 

Urpilaisen sumutusyrityksessä on talletettavan summan lisäksi se arvoitus, että hyväksyvätkö muut maat Suomen erillisyrityksen. Veikkaan, että näin ei tule tapahtumaan.

 

On valitettavaa, että maamme valtiovarainministerinä on taloudellisia kysymyksiä ymmärtämätön henkilö.

 

Urpilaisen kokemattomuus sekä autuaallinen tietämättömyys taloudellisista asioista ilmenee hänen ilmeistään ja käytöksestään kameroiden edessä. Jokainen voi sen omakohtaisesti todeta.

 

Kulunutta vertausta hieman mukaillen joudun toteamaan, että ainakaan minä en ostaisi käytettyä autoa Urpilaiselta!

 

Suomella on vaikeina hetkinä ollut osaavia ja tiukkoja valtiovarainministereitä. Kaiholla kaipaan Ahti Pekkalan ja Iiro Viinasen aikoja. Heitä ja heidänlaisiaan tiukkoja talousmiehiä tarvittaisiin nyt!

 

-Esko Erkkilä-

Onko minulta taas menossa pankki alta?

Keskiviikko 17.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Aloitin pankkisuhteeni jo vauvaikäisenä Viljakkalan Säästöpankin kanssa ja jatkoin sitä pankkifuusion jälkeen Tampereen Aluesäästöpankin kanssa.

 

Säästöpankkikriisi kärjistyi ja jouduin siirtymään Suomen Säästöpankin asiakkaaksi.

 

Pankkikriisin jatkokuvioissa pankikseni ilmaantui Ylöjärven Osuuspankki, mutta siitäkään suhteesta ei muodostunut minusta johtumattomista syistä pitkää, sillä viime vuodet ole joutunut olemaan Tampereen Seudun Osuuspankin asiakas.

Kertaakaan en ole ollut pankkivaihdoksissani aktiivinen, vaan pankit ovat pallotelleet minua kuin pingispalloa!

On sanomattakin selvää, että pidän säästöpankit kadotuksen tielle ajaneita henkilöitä epäonnistuneina yksilöinä taloudellisten asioiden hoitajina.

 

Tampereen Seudun Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola –ryhmään.

 

Vakuutusasiani hoidin jo ennen Osuuspankkien ja Pohjolan yhdistymistä Pohjolassa, joten olen OP-Pohjolan "kaksoisvanki" - toki vapaasta tahdostani.

 

Olen huolestuneena seurannut, että nyt luottoluokituslaitos Moody's on ottanut OP-Pohjola-ryhmän ja Pohjolan luottoluokitukset tarkkailuun. Moody's saattaa laskea luokituksia.

 

Onko vaarana, että ilman omaa syytäni joudun asiakkaaksi kuudenteen pankkiin?

 

Totta puhuen en koe suurta vaaraa pankkini luisumisesta konkurssiin – vaikka toki kaikki on nykypäivänä mahdollista.

 

Melkein humoristiselta kuulostaa OP-Pohjolan johtajien selitykset Moodys´n hankkeista. Johtajat selittelevät parhaiden myyntimiesten tapaan, että mahdollisella luottoluokituksen alenemisella ei ole mitään merkitystä.

 

En ”purematta niele” OP-Pohjolan johtajien sepustuksia, vaan kuuntelen luottoluokituksen alentamisaikeita herkällä korvalla.

 

Näin on mielestäni tehtävä kaikkien, jotka ovat OP-Pohjola –ryhmän asiakkaita, sillä luottoluokituksen alentaminen on vakava merkki pankkiryhmän heikentyneestä tilanteesta.

 

-Esko Erkkilä-

Keskitetyn tuloratkaisun perään ei pidä haikailla

Tiistai 16.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallituksen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sdp) haikailee keskitettyä tulopoliittista ratkaisua.

 

Urpilaisen haikailun ymmärtää, kun tietää SAK:n vahvan panoksen hallituksessa ja ministereiden taustajoukoissa.

 

Kummastusta herättää, että EVA:n eli Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtaja Sixten Korkman kannatti Urpilaisen haikailuja. Onko Korkman asettumassa jonkin tahon (RKP:n) presidenttiehdokkaaksi ja sen vuoksi hamuaa joidenkin piirien suosiota?

 

Elinkeinoelämän EK:n työmarkkinoista vastaava johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen tuntuu ainoana julkisuuden henkilönä olevan ”kartalla”.

 

Tulopoliittisten kokonaisratkaisujen aika alkoi vuonna 1969 Keijo Liinamaan johdolla ja niiden aika päättyi vuonna 2008.

 

Tulopoliittisella kokonaisratkaisulla olisi lukemattomia ongelmia.

 

Kokonaisratkaisu ei huomioisi eri toimialojen erilaisuutta – se olisi paluuta bresneviläiseen aikaan.

 

Työmarkkinajärjestöjen ja valtion solmima tulopoliittinen kokonaisratkaisu unohtaisi täysin maamme elintarvikehuollon alkutuotannosta vastaavan maatalousväestön toimeentulon ja tulevaisuuden.

 

Viljelijän ja kotieläintuottajan asema on jo nyt puristettu sille rajalle, että Suomen elintarvikehuolto on vaarassa. Haluammeko ajaa kotimaisen ruokatuotannon alas ja tukeutua yksinomaan tuontielintarvikkeisiin?

 

Olisiko MTK:lla paikkaa keskitettyä tupoa rustattaessa? Vastaan itse ja totean, että EI.

 

 

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli kolmikanta olisi epädemokraattinen ratkaisu, sillä sopimuspöydästä puuttuisivat maaseutuväestön lisäksi sairaat, vammaiset, eläkeläiset ja syrjäytyneet.

 

Kolmikanta olisi eettisesti kestämätön ja yhteiskunnan vahvimpien asemaa vahvistava koneisto.

 

Kannan aitoa huolta eläkeläisten, vammaisten ja sairaiden asemasta ja en hyväksy kolmikannan paluuta suomalaiseen yhteiskuntaan.

 

-Esko Erkkilä-

"Pannaan puolet petäjäistä"

Maanantai 15.8.2011 - -Esko Erkkilä-

J.L. Runebergin runo, jossa kerrotaan Saarijärven Paavosta, tuli taas mieleen kun tutustuin MMM:n Tike:n  (maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) viime vuotta koskeviin viljankäyttölukuihin.

 

Saarijärven Paavo ja naapurit olivat kokeneet kaksi satovuotta, mutta kolmantena vuonna kotoinen pelto antoi hyvän sadon. Vielä silloinkin Paavo pyysi emäntäänsä laittamaan leipään puolet petäjäistä, sillä ”veihän naapurimme touon halla”.

 

Mielleyhtymäni otsikon toteamukseen liittyy siihen, että rukiin kohdalla omavaraisuutemme on lukujen valossa EU-aikana toteutunut ainoastaan yhtenä satovuonna.  

 

Olen seurannut vilja-alan tapahtumia kiinteästi koko Suomen EU-ajan eli vuodesta 1996 alkaen.

 

Koko aikana rukiin jauhatusmäärät Suomessa ovat pysyneet jokseenkin samalla tasolla eli haarukassa 90 – vajaa 100 miljoonaa kiloa vuodessa.

 

Kotimaisen rukiin pohjanoteeraus oli satovuonna 2005/2006, sillä silloin kotimaisilta pelloilta korjattiin ruista ainoastaan 32 milj. kiloa. Kotimainen jauhatusvolyymi samana aikana oli 97 milj. kiloa eli rukiin omavaraisuus oli silloin vain vajaa kolmannes.

 

Päättyneenä satovuonna rukiin kokonaissato oli 69 milj. kiloa ja vastaavan ajan jauhatus 98 milj. kiloa eli laskennallinen omavaraisuutemme oli tasan 70 %!

 

Voidaanko tuontiruista verrata petäjäiseen?

 

Ei ehkä suoraan, mutta rukiin heikko omavaraisuutemme on kuitenkin asia, joka pitäisi laajemmin tiedostaa.

 

Yksistään huoltovarmuuteen liittyvät seikat vaativat mielestäni rukiin nykyistä suurempaa omavaraisuutta.

 

Ruis on syysvilja eli sen kylväminen tapahtuu syksyllä. Elämme siis tärkeitä aikoja ruisalan kannalta, sillä rukiin parhaana kylvöaikana pidetään elokuun viimeisintä kolmannesta. Eteläisessä Suomessa rukiin kylvö voidaan suorittaa vielä elo…syyskuun vaihteessa.

 

Nyt pitää toivoa hyviä puintikelejä, jotta viljat ehdittäisiin puimaan ja mahdollisimman suurelle alalle voitaisiin kylvää ruista!

 

-Esko Erkkilä-

K-ryhmä ja sieltä namibialaista naudan sisäfilettä ostavat kuluttajat syyllistyvät moninkertaiseen riistoon

Sunnuntai 14.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Järkytyin, kun huomasin Pirkkalan Citymarket´ssa myytävän namibialaista naudan sisäfilettä. Kyse oli erillisessä kylmäaltaassa olevasta ns. massalatauksesta.

 

Maailmassa on paljon järjettömyyksiä, mutta hyvin lähelle järjettömyyden huippua päästään, kun Suomessa myydään Namibiassa tuotettua naudanlihaa!

 

On varmaa, että namibialaisen yrityksen palveluksessa olevat paikalliset palkolliset ovat riiston kohteena.

 

Naudanlihaa Suomeen maahantuovan yrityksen edustajat perustelevat toimintaansa kauniilla sanakäänteillä – uskokoon ken tahtoo.

 

Namibialaisen naudanlihantuottajan saama hinta täsmäytetään ”takaisinpäinlaskien” siitä hinnasta, jolla tavara tekee kauppansa Suomessa.

 

Namibialaista naudanlihaa myyvät K-kaupat syyllistyvät suomalaisen naudanlihantuottajan riistoon, sillä Suomen alituotantotilanteessakin kauppa pystyy pitämään kotimaisen naudanlihan tuottajahinnan alhaisena.

 

Kotimaisen lihanjalostusteollisuuden työntekijät ovat riiston kohteena, sillä namibialainen naudanliha uhkaa heidän työpaikkojaan.

 

Hiilijalanjäljestä on turha puhua, kun kyse on Suomessa myytävästä namibialaisesta naudanlihasta.

 

Ajallisesti neljän kuukauden pituinen lihan rahtaaminen Namibiasta Suomeen, koko ajan toiminnassa oleva kylmäkuljetusketju sekä useat välivarastoinnit takaavat, että hiilijalanjäljestä tulee todella mittava.

 

Olen tottunut, että liiketoiminnan pitää olla eettisiltä arvoiltaan korkealuokkaista – namibialaisen naudanlihan rahtaaminen Suomeen ei sitä ole.

 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) totesi Porissa Farmari-näyttelyssä hieman ivalliseen sävyyn, että hallitus panostaa lähi- ja luomuruokaan ”koska niillä kuulemma on kysyntää”. Nyt ymmärrän ministerin ivantavan sävyn, sillä namibialaisen naudanlihan markkinointi ei todellakaan ole lähiruokamarkkinointia!

 

Pidän lihasta ja liharuuat ovat suurta herkkuani. Pirkkalan Citymarket-kokemus herätti, sillä todennäköisesti ainakin ravintolassa tarjottavat ”häränpihvit” ovat usein valmistettu namibialaisesta naudanlihasta.

 

Olen ymmälläni!

 

-Esko Erkkilä-

Mielipiteeni Valmaan Tampereen rakennusjärjestysluonnokseen ilmalämpöpumpuista, Tampereen kaupungin korvausvastuista räjäytysvahingoissa sekä asiakirjan "Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi" päivittämistarpeesta

Lauantai 13.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Kiitän niitä Tampereen kaupungin johtavia luottamushenkilöitä, jotka vaikuttivat siihen, että Tampereen kaupungin rakennusjärjestysluonnos tuli Valmaan tavallisten kaupunkilaisten kommentoitavaksi.

 

Valma-valmistelufoorumin kautta tamperelainen voi esittää mielipiteensä Tampereen kaupungin käsittelyssä olevista asioista. Tavoitteena on taata kuntalaisille mahdollisuus vaikuttaa käsiteltäviin asioihin koko valmistelutyön ajan.

 

 

Kommentointiaika päättyi 12.8.2011 ja jätin oman kommenttini 11.8.2011 eli aivan viime tippaan se jäi.

 

Kommenttini koski kolmea asiakokonaisuutta ja se kuului näin:

____________

 

1. Ilmalämpöpumppujen asentamisen luvanvaraisuus ja erityisesti luvasta perittävät maksut "eivät ole tästä päivästä".

 

Esitän, että hankkeesta luovutaan. Voidaan toki vallan hyvin laatia yleisohje ilmalämpöpumppujen asentamisperiaatteista, sillä se palvelisi asukkaita ja myös asennusliikkeitä.

 

2. Rakennusjärjestykseen olisi saatava pysyväismääräys Tampereen kaupungin korvausvelvollisuudesta niissä tapauksissa, joissa on esim. kaavamääräyksillä jouduttu tilanteeseen, jossa hankkeen toteuttaja pystyy suorittamaan lähiasuntoja/omakotitaloja vaurioittavia räjäytystöitä.

 

3. Hallituksen ja asuntoasioista vastaavan ministerin vaihtuminen asettaa Tampereen seudulla kaavaillun asiakirjan "Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi" uuteen valoon.

 

Jan Vapaavuoren vaihtuminen Krista Kiuruun merkitsee haja-asutusalueiden kunnian palauttamista. Tämä linjanmuutos päättäjien linjauksissa pitää näkyä Tampereen rakennusjärjestyksessä.

 

Muutos on välttämätön Tampereen itsensä kannalta, mutta se on välttämätön myös sen vuoksi, että Tampereen seutukunnan muut kaupungit ja kunnat seuraavat aktiivisesti Tampereen linjauksia.

 

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun haja-asutusalueita koskeviin linjauksiin voi tutustua mm. Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä 25.7.2011 julkaistun haastattelun kautta.

Toivon, että mielipiteelläni on merkitystä Tampereen uutta rakennusjärjestystä laadittaessa.

 

-Esko Erkkilä-

Asukasmielipiteeni Lahdesjärven osayleiskaavan "saatesanoiksi"

Perjantai 12.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on taas tanssimassa liike-elämän pillin mukaan ja kaavoittamassa Lahdesjärven maastoon uutta aluetta.

 

Nyt kaavoitushanke koskee aluetta Ikeasta Helsingin suuntaan moottoritien itäpuolella.

 

Alueella joudutaan suorittamaan kallion räjäytystöitä jopa seitsemän metrin syvyyteen saakka.  Räjäytyksistä on lähialueen omakotitaloille tulossa samanlainen katastrofi kuin olivat ns. Ikea-räjäytykset.

 

Olen tyytyväinen, että Etelä-Alvari ja Palokallion Omakotiyhdistys ry vastustavat pontevasti hanketta.

 

Jätin hanketta vastustavan mielipiteeni Tampereen kaupungin kirjaamoon 11.8.2011 eli kommentointiajan viime tunneilla.

 

Asukasmielipiteeni kuului näin:

__________________

 

”Diaarinumero TRE:2905/10.02.01/2011

Yleissuunnitelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma

23.6.2011

LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN TYÖPAIKKA-ALUEEN YLEISSUUNNITELMA”

 

Muistutan tässä asukasmielipiteessäni, että po. alueella ei saa aloittaa mitään maanrakennustoimenpiteitä ennen kuin (ja jos) nyt hankkeilla oleva suunnitelma yksilöityy lainvoimaiseksi asemakaavaksi.

Maanrakennustoimenpiteistä ns. Ikean tontilla on karvaita kokemuksia meillä lähialueiden asukkailla.

Ikean tapauksessa omakotitalot vaurioituivat räjäytystöiden seurauksena ja Tampereen kaupunki on näihin päiviin saakka laiminlyönyt korvausten maksamisen vaikka niiden täysimääräisestä korvaamisesta sovittiin sopimuksessa, jonka Tampereen kaupunki ja Palokallion Omakotiyhdistys ry solmivat. Kaupunkilaisissa herättää suurta epäluottamusta, että pormestarin ja kaupungin lakimiehen allekirjoittamaan sopimukseen ei voi luottaa!

Muistutan jo tässä vaiheessa, että aikanaan mahdollisesti toteutettavat räjäytystoimenpiteet on suoritettava samoilla periaatteilla kuin ne pyrittiin toimittamaan Ikean alueella. Luotan sen virkamiehen suulliseen lupaukseen, joka näin lupasikin tapahtuvan.

Nyt suunniteltavaa aluetta ei saa kallionräjäytyksin tasoittaa tasaiseksi, vaan suunnittelualue on jätettävä kumpuilevaksi. Näin menetellen Tampereen kaupunki säästyy räjäytysvahinkojen korvaamiselta ja alueen runsas arseeniesiintymä saa jäädä rauhaan.

Suunnitelma-alue kuuluu samaan arseeniesiintymäalueeseen, jonka perusteella Pirkkalaan ei voitu rakentaa jäteveden keskuspuhdistamoa.

Suunnitelma-alueen arseenitutkimuksia ei ole suoritettu ja kattavien arseenitutkimusten tekeminen onkin eräs ehto, jotta Lahdesjärven kaavahanke voi edetä.

Muistutan jo nyt, että kaikissa Palokallion alueen omakotitaloissa on ennen ensimmäistäkään kallionräjäytystä tehtävä kattava ja todistusvoimainen kartoitus talojen kunnosta. Tarkastuksessa pitää laatia jokaisen huoneen kaikista seinistä, lattioista ja katosta omistajan hyväksymä ja hänen kanssaan allekirjoitettava tarkastuspöytäkirja kaksin kappalein – yksi talon omistajalle ja toinen Tampereen kaupungille. Huonekohtaisten piirrosten lisäksi on käytettävä videointi. Videokuvat on säilytettävä siten, että ne ovat mahdollisten riitatapausten varalta käytettävissä.

Keskityn tässä asukasmielipiteessäni Lahdesjärven alueella mahdollisesti suoritettavien kallioräjäytysten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja vahinkojen sattuessa niiden korvauskysymyksiin.

Muistutan, että kaikkien räjäytysvahinkojen vastuutaho on Tampereen kaupunki. Se ei voi siirtää vastuutaan esim. rakennusfirmojen tai vielä vähemmän räjäytystöiden suorittajien vastuulle. 

On hyvä, että asukkaille varataan mahdollisuus lausua ennalta mielipiteitään suurista hankkeista. Menettely on tässä prosessissa ontunut ja siitä on esimerkkinä  Etelä-Alvarin taannoin järjestämä yleisötilaisuus, jonne ei yksikään Tampereen kaupungin virkahenkilö saapunut. Elokuun 10. päivä pidetty korvaava tapahtuma ei poista sitä ylimielisyyttä, jota virkahenkilöt poissaolollaan osoittivat.

Paheksun, että tämän suunnittelutyön valmistelussa on asukkaat sivuutettu maininnalla – toki luettelon ensimmäiseksi asetettuna - , mutta kaikenmaailman kauppakamareiden ja muiden liike-elämän taustavaikuttajien lausunnoille sekä mielihaluille  on valmisteluaineistossa annettu suuri painoarvo. Tämä menettely vahvistaa kuvaa, että Tampereen kaupunki väheksyy asukasmielipiteitä ja pomppii liike-elämän tahdissa.

Nyt kommentoitavan hankkeen valmistelutyö on monilta osiltaan kelvotonta. Aineistossa mainitaan mm., että alueella tai sen lähialueilla ei raportoitu tärinästä aiheutuneita ongelmia. Toivon, että suunnittelijat paneutuvat siihen aineistoon, jota Tampereen kaupungille on kertynyt ns. Ikea-räjäytysten tiimoilta. Uskon, että aineistoa on saatavilla myös Palokallion Omakotiyhdistys ry:n arkistoista sekä Palokallion alueen omakotitaloista!

Toivon, että Lahdesjärven kaavasuunnitelmasta jätetään runsaasti palautetta. Erityisesti toivon palautetta asukasnäkökulmasta ja sitä, että asukasmielipiteelle annettaisiin painoarvoa jatkosuunnittelussa.

Lopuksi esitän kysymyksen, että onko Lahdesjärven nyt suunnitteilla oleva kaavoitus lainkaan tarpeellinen? Vastaan itse ja totean, että se ei ole tarpeellinen ja esitän, että hankkeesta luovutaan.

 

-Esko Erkkilä-

Apinana puussa ja tuloksena muoviämpärillinen kirsikoita!

Torstai 11.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Istutimme omakotitalomme rakennusaikana tontillemme kirsikkapuun. Joskus olemme saaneet siitä satoa jopa neljä muoviämpärillistä, mutta useina vuosina sato on jäänyt nollaan.

 

Kirsikan kukinta yleensä onnistuu, mutta pölytysolosuhteet vaihtelevat. Jos kimalaiset ja muut pörriäiset eivät pääse pölytysaikana joko kylmän sään tai kovan tuulen vuoksi lentämään, on turha odottaa satoa.

 

Kirsikan osalta ratkaisevaa on se, että pystytäänkö kypsyvät marjat suojaamaan linnuilta. Jos suojausta ei tehdä, on varmaa, että jonain hetkenä puu on typötyhjä kirsikoista.

 

Viime keväänä kukinta onnistui hyvin ja pölytysolosuhteetkin olivat kohtuulliset. Kastelu jäi meillä liian vähiin ja se verotti sadonmuodostusta.

 

Verkotimme kirsikkapuumme hyvissä ajoin. Verkottamisessa lipputanko ja talon katolle kiipeäminen olivat ratkaisevassa asemassa.

 

Käytimme verkottamiseen kahta maksikokoista rastasverkkoa. Verkkojen toiset päät hilattiin lipputangon narun avulla lipputangon nuppiin saakka ja verkkojen toiset päät vedettiin puolestaan talon katolla. Sopivasti verkkoja ohjailemalla kirsikkapuu saatiin kätevästi huputettua.

 

Sadonkorjuun aika on aina mielenkiintoista aikaa ja niin on myös kirsikoiden poiminta.

 

Tikapuut ja apinana kiipeily ovat välttämättömiä, jotta linnuilta suojassa kypsyneet kirsikat saadaan korjattua talteen.

 

 

Kirsikkapuun rastasverkot on tässä jo avattu alhaalta, mutta muuten verkot ovat vielä paikoillaan.

 

 

 Apinana puussa kiipeily vaatii ketteryyttä ja taitoa. On pidettävä mielessä, että jättää sen kirsikan poimimatta, jota kohti kurkottelu pudottaisi koko "apinan" puusta.

 

 On aina pienoinen juhlahetki, kun näkee hienoja kirsikoita puussa poimintaetäisyydellä.

 

 

Kirsikoita, kirsikoita!

 

 

 

Kokonaissaalis ei ollut suuren suuri, mutta marjat olivat sitäkin maukkaampia - ja eivät tänä vuonna päätyneet rastaiden nokkaan!

 

 

 

Ymmärrän kysymyksen, että onko kymmenen litran suuruiseen muoviämpäriin mahtuva kirsikkasato vaivan ”väärtti”?

 

Mielestäni se sitä on.

 

Kaikki se, mitä Viherpeukalo pystyy toimillaan aikaansaamaan tuo suurta tyydytystä. Näin on myös pienen kirsikkasadon kohdalla.

 

-Esko Erkkilä-

Onko suomalainen elintarviketeollisuus heräämässä koomastaan?

Keskiviikko 10.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Ilahduin viime viikolla, kun pirkanmaalaisessa marketissa minua lähestyttiin kuluttajatutkimuksen merkeissä.

 

Kyse oli kotimaisen tutkimuslaitoksen saamasta toimeksiannosta, jossa kuluttajalla annettiin tutkittavaksi uudentyyppinen elintarvikenäyte.

 

Tutkimus on ilmeisen hyvin suunniteltu, sillä kaikki sen elementit viittaavat siihen.

 

Sain näytteen ja valitsin vastaustavakseni netin.

 

Toimimme ohjeissa mainitulla tavalla ja yllätyimme näytteen erinomaisuudesta.

 

Kuluttajatutkimuksessa oleva elintarvikenäyte tuo elävästi mieleen keski-eurooppalaiset ruokailutottumukset. ”Impivaaralaisuus” oli kaukana tutkittavasta elintarvikenäytteestä. Hyvä niin, sillä meillä on aika päästä nauttimaan myös kotimaisten elintarvikeyritysten voimalla eurooppalaisia trendejä. Se on kotimaisen elintarvikeketjun alkutuottajankin kannalta välttämättömyys ja elinehto.

 

Tutkimus on luottamuksellinen, joten en voi enkä halua paljastaa asiasta enempää.

 

Pidän välttämättömänä, että valiot, raisiot, hk:t, atriat, saarioiset ja monet muut kotimaiset elintarvikeyritykset pääsevät pois kapaloistaan sekä pystyvät kehittämään sellaisia elintarviketuotteita, joihin suomalaiset ovat tutustuneet ulkomailla matkustaessaan.

 

Se on mainittujen yritysten elinehto tai muuten vasarat paukkuvat ja joudumme entistä enemmän tuontielintarvikkeiden varaan.

 

Hyvä tässä tapauksessa, että kotimainen marketketju oli suonut mahdollisuuden tutkimuslaitokselle tilaisuuden tavoittaa liiketiloissaan juuri ne kuluttajat, jotka toimivat uusien ideoiden sanansaattajina ja potentiaalisina kuluttajina!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaavoituksesta vastaavat virkahenkilöt suorastaan haluavat kaavavalituksia?

Tiistai 9.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen näillä palstoilla monesti antanut tunnustusta Tampereen kaupungin Alvari-toiminnalle.

 

Niin teen myös nyt, mutta annan suuren epäluottamuslauseen Tampereen kaupungin kaavoitustoimintaa hoitaville pikkuvirkahenkilöille. Epäluottamuslauseeni syynä on pikkuvirkahenkilöiden ”harrastuksen puute” virkatehtäviensä suorittamisessa.

 

Tampereella on meneillään osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lahdesjärven eteläalueen osalta.

 

Mahdolliset mielipiteet tulee toimittaa Tampereen kaupungin kirjaamoon 11.08.2011 mennessä.

 

Etelä-Alvarin järjesti asian tiimoilta teematilaisuuden keskiviikkona 3.8.2011 Tampereen kaupungin Virastotalolla, mutta kenellekään kaavoitusasioita hoitavalle virkahenkilölle ei sopinut tulla selittämään suunnitelmaa! Parisenkymmentä asiasta kiinnostunutta kaupunkilaista odotti virkahenkilöitä turhaan!

 

Kesäloma-aika ei käy selitykseksi, sillä töiden pitää hoitua myös kesäaikana! Myöskään se ei käy selitykseksi, että tilaisuutemme alkoi vasta klo 17.30!

 

Tuntuu, että Tampereen kaupungin kaavoitusasioita hoitavat pikkuvirkahenkilöt ja heidän esimiehensä suorastaan kaipaavat kaavavalituksia, kun eivät suostu valmisteluvaiheessa taustoittamaan hankkeita.

 

Vähintään on kyse siitä, että kesäloma-aikana vastuuhenkilöiden lomansijaisuuksista sopiminen on laiminlyöty. Kuka vastaa kaavoitustoiminnasta?

 

Yleissuunnitelman osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (Diaarinumero TRE:2905/10.02.01/2011) työn tilaaja/kaavoitusviranomainen on:

 

Tampereen kaupunki

Kaupunkiympäristön kehittäminen

Maankäytön suunnittelu

Asemakaava-arkkitehti

Sakari Leinonen

puh. 040 701 5792

Arkkitehti Anna Hyyppä

puh. 040 800 7905

 

Toivon ”Kaupunkiympäristön kehittäminen” –yksikön vastausta!

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Etelä-alvarilaiset saivat maanantaina 8.8.2011 tiedon, että Sakari Leinonen ja Anna Hyyppä ovat mukana Etelä-Alvarin uudessa tilaisuudessa 10.8.2011. Virkahenkilöiden "myöhäherännäisyys" ei muuta miksikään varsinaisessa blogitekstissäni toteamaani!