Melkeimpä häpesin käyttäytymistäni, kun jouduin käyttämään ratikkaa!

Lauantai 13.1.2024 - -Esko Erkkilä-

Olen ”aina” vastustanut Tampereen ratikkaa, mutta kerran olen sitä edestakaisella matkallani Hämeenkadun ja Hatanpäänvaltatien kulmasta Keskussairaalaan joutunut käyttämään.

 

Kertakäyttöni ei muuttanut käsitystäni Tampereen ratikasta, sillä yhä edelleen pidän sitä täysin turhana, tarpeettomana, kalliina ja täysin sopimattomana Tampereelle.

 

Ratikka on autioittanut ennen niin virkeän ja elämänmyönteisen Hämeenkadun ja siirtänyt kaiken aktiviteetin Koskikeskukseen, Ratinan kauppakeskukseen ja marketteihin Linnainmaalle, Kalevaan, Koivistonkylään, Lielahteen, Ideaparkkiin sekä Kauppakeskus Eloon Ylöjärvelle.

 

********************

Kehitys on ollut oikea ja valitan Tampereen keskustan palveluihin ennen tukeutuneiden puolesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Olenko yli-innokas biojätteen kompostoinnin ilmoittamisessa?

Torstai 12.1.2023 - -Esko Erkkilä-

Säädökset määräävät, että tontilla syntyvä biojäte pitää kompostoida ja kompostoinnista piti tehdä ilmoitus alueelliselle jätehuoltoviranomaiselle 31.12.2022 mennessä.

 

Huolehdin kompostoinnista omakotitalotontillamme sekä mökkitontillamme säännösten mukaisesti, mutta ilmoitukset jätehuoltoviranomaisille ovat vielä postittamatta.

 

 

Viivästynyt ilmoittaminen on virheeni, mutta puolustelen itseäni sillä, että jätehuoltoviranomaiset eivät ole vielä ehtineet käsitellä ilmoituksia.

 

**************

 

Olen ilmoittamisissa myös yli-innokas ja kahdestakin syystä:

 

• omakotitalomme tontilla on kaksikin biojätteen kompostoria, kun yksikin riittäisi!

 

• mökkitonttimme Viljakkalan Majajärvellä kuuluu alueeseen, jolla sijaitsevat kiinteistöt eivät kuulu biojätteen kompostointi-ilmoituksen piiriin!

 

 

Vaikka olenkin yli-innokas biojätteen kompostointi-ilmoitusten suhteen, aion ne kuitenkin lähettää viranomaisille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kiitokset Tampereen yliopistollisen sairaalan Tays:n pysäköintihallista!

Perjantai 29.7.2022 - -Esko Erkkilä-

Henkilöautojen kunnolliset ja asiakasystävälliset pysäköintimahdollisuudet ovat Tampereella harvassa, mutta Tampereen yliopistollisen sairaalan eli Tays:n pysäköintihallin systeemit ovat suuren kiitoksen paikka.

 

Tässä iässä ja näillä sairauksilla joutuu melko usein vierailemaan Tays:ssa ja ainoa oikea kulkumuoto sinne on oma auto ja sen pysäköiminen pysäköintihallissa, josta pääsee kätevästi pääaulaan joko liukukäytävää pitkin tai hissillä.

 

Pysäköinti on perin kohtuuhintaista ja se maksetaan vasta lähtiessä. Maksamisessa tarvitsee muistaa autonsa rekisterinumero.

 

On harvinaista, että myös saatto- ja jättöliikenne onnistuvat hallin kautta. Alle 30 minuuttia kestävä saattoliikenne on maksutonta, joten jos viipyy hallissa alle puoli tuntia, ei tarvitse käydä maksuautomaatilla lainkaan!

 

Käynti Tays:ssa omalla autolla jättää aina hyvän mielen päällimmäiseksi ja merkittävä etu on myös se, että Tays-käynnillä ei tarvitse käyttää Tampereen turhaa miljardi-investointia eli ratikkaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Väännän veistä kokoomuslaisten "viljahaavassa", kun tuon julki Suomessa viljojen hintanoteeraukset viikoilla 2022/13 ja 2022/14!

Perjantai 15.4.2022 - -Esko Erkkilä-

Kokoomuksen Jyrki Kataisen hallitus teki vuonna 2013 päätöksen, että Suomessa leipäviljan varmuusvarastojen määrät puolitetaan – päätös saatiin toteutettua vuoden 2016 loppuun mennessä.

 

Leipävehnän hintanoteeraus oli silloin tasoa hieman alle 200 euroa/tonni ja rukiin hintanoteeraus tasolla 150 euroa per tonni.

 

 

 

 

Leipävehnän hinta on noista ”Kataisen ajoista” tuplaantunut ja rukiin hinta noussut lähemmäs 70 prosenttia.

****

Siirryin vilja-alan ammattilaiseksi Suomen EU-liittymisen aikaan vuodenvaihteessa 1994/1995 ja protestoin voimakkaasti Kataisen hallituksen tuota onnetonta päätöstä 2013, sillä tiesin ja tunnustin jo tuolloin, että ”vuodet eivät ole veljeksiä” ja pahanpäivän vara pitää olla.

 

Kokoomus on nyt tyystin hiljaa noista päätöksistä ja Katainen on siirretty täysin sivuun, joten hän ei ole enää vastuuta kantamassa päätöksistään.

 

Rypsin ja rapsin hintanoteeraukset ovat jossain todella kaukana, sillä Matifissa rapsifutuureissa (May 2022) käydään kauppaa nyt tasolla tuhat euroa per tonni!

 

-Esko Erkkilä-

Ratikkarahoilla olisi saatu ilmainen joukkoliikenne Tampereelle

Torstai 10.2.2022 - -Esko Erkkilä-

Facebook tapaa melkein päivittäin muistella tasavuosia sitten fb-sivuillani julkaisemiani juttuja.

 

Eilen fb muisteli 9.2.2016 Aamulehden julkaisemaa mielipidekirjoitustani jonka otsikko oli ”Ratikkarahoilla mahdollistettaisiin ilmainen joukkoliikenne Tampereelle!”

 

Suuren suosion saavuttanut kirjoitukseni kuului näin:

 

 

******************

 

 

”Ratikkarahoilla mahdollistettaisiin ilmainen joukkoliikenne

 

Tampereen joukkoliikenteen tulostavoite vuodelle 2015 oli tappiollinen noin 12 miljoonaa euroa..

Viime vuoden toimintamenoiksi ennustettiin 55 miljoonaa ja toimintatuloiksi 43 miljoonaa eli ainoastaan 78,2 prosenttia toimintamenoista saatiin katettua joukkoliikenteen tuloilla.

 

Vuoden 2016 "tappiotavoite" on sama eli tarkalleen 11,997 miljoonaa euroa joten tarkoitus on jatkaa samalla tappiotasolla.

 

Kahdentoista miljoonan euron tappio on suuri summa, mutta se ei riitä edes suolarahoiksi, jos Tampereelle rakennetaan ratikka.

 

Tiedämme, että ratikkaratkaisun kustannukset ovat vähintään 400 miljoonaa euroa, mutta todennäköisesti 600 miljoonaa euroa, kun huomioidaan ratikan rakennuskustannukset, kaluston hankintakustannukset sekä kaupunki-infraan tarvittavat muutokset. Tämä merkitsee, että on perusteltua harkita muita vaihtoehtoja.

 

Koska ratikkarahoja ei tipu taivaasta, vaan jokainen euro on tamperelaisten maksettava, on ilmaiseen joukkoliikenteeseen siirtyminen Tampereen nykyisellä kalustoratkaisulla yhtä edullinen kuin ratikkaan panostaminen.

 

Neljänsadan miljoonan euron kustannus merkitsee ilman korkokustannuksia kymmenen vuoden ajalla vuosittain tasaerin 40 miljoonaa euroa ja 600 miljoonan euron suuruinen ratikkapanostus 15 vuoden "kuoletuksella" samaista 40 miljoonan euron rasitusta tamperelaisille veronmaksajille.

 

Tampereen joukkoliikenteen toimintamenojen ennakoidaan vuonna 2016 olevan 56,3 miljoonaa.

Kun nykyiseen 12 miljoonan suuruiseen joukkoliikenteen tappioon lisätään ratikan aiheuttama vuotuinen kustannus eli 40 miljoonaa, päästää lukuun 52 miljoonaa euroa. Toimintoja tehostamalla ja bussikaluston kaavaillulla ulkoistamisen kasvattamisella saadaan kurottua tuo 4 miljoonan euron vuotuinen ero umpeen.

 

Yksinkertainen laskelma osoittaa, että ratikkapanostuksella on Tampereella mahdollista taata ilmainen joukkoliikenne jopa vuoteen 2031 saakka.

 

Tekninen kehitys on niin nopeaa, että 2030-luvulla voidaan joukkoliikenteessä toteuttaa uudempia ratkaisuja kuin ratikka.

 

Vähintä, mitä Tampereen päättäjät nyt voivat tehdä, on siirtää ratikkapäätös 9. huhtikuuta 2017 valittavan kaupunginvaltuuston päätettäväksi, jotta tamperelaiset saisivat aidosti päättää, että halutaanko Tampereelle ratikka vaiko ilmainen joukkoliikenne.”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Omakotitalon ilmastointijärjestelmän putkistojen puhdistaminen pitää suorittaa n. seitsemän vuoden välein

Perjantai 5.11.2021 - -Esko Erkkilä-

Rakensimme omakotitalon vuonna 1989 ja työnjakomme Rouvan kanssa oli se, että hän huolehti rakennuttamisesta ja minun vastuullani oli projektin rahoitus.

 

Minulta on siis tänäkin päivänä turha kysellä omakotitalomme rakennusratkaisuista, mutta sen totean, että rakennuslainaa meillä ei ole ollut enää pariinkymmeneen vuoteen.

 

***

 

Rouva päätyi aikoinaan hankkimaan omakotitaloomme

”täysin koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän”

ja sen puhdistaminen, kuntokartoitus, uusien puhallinmoottorien asentaminen, ilmamäärien mittaaminen sekä säätäminen ja hommien dokumentointi sekä mittauspöytäkirjan laatiminen tapahtuivat eilen.

 

 

Operaation suorittajaksi Rouva oli valinnut Suomen Vesitekniikka Oy:n ja operointikokemusten perusteella valinta oli ollut oikea.

 

 

 

Kaikki tulo- ja poistokanavat puhdistettiin mekaanisesti harjapuhdistuksena. Puhdistus tapahtui vaijerin päässä olleella harjalla, jota iso porakone pyöritti – vaijerilla oli pituutta kuutisen metriä…

 

 

…eli se ylettyi jokaiseen kohtaan talomme ilmanvaihtokanavissa.

 

 

 

Tuloilmanvaihtoventtiilejä…

 

 

 

…ja poistoilmanvaihtoventtiilejä meillä on lähemmäs parisenkymmentä ja jokaisesta ilmanvaihtoventtiilistä suoritettiin ilmanvaihtokanavan mekaaninen puhdistus.

 

 

 

Mekaanisen puhdistuksen aikana pihassa hyrräsi tehokas imulaite joka oli kytketty ilmanvaihtokanavan pääputkeen, jotta kanavista puhdistettu materiaali saatiin ulkoilmaan.

 

On luonnollista, että operoiva yritys suoritti jokaisen venttiilin pesemisen ja kuivaamisen pesuhuoneemme pesualtaalla.

 

***

 

Ilmanvaihtokanavat desinfioitiin ja sen jälkeen…

 

 

 

 

 

…suoritettiin venttiilikohtainen ilmamäärien mittaus ja säätäminen.

 

 

Kirjanpidon tuloksena omakotitalomme ilmamäärät ovat sisääntulon osalta 43 litraa minuutissa ja poistot yhteensä 53 litraa minuutissa eli alipainetta on 7,54 %!

 

Homma maksoi ilmanvaihtopumput mukaan lukien 972 euroa ja siitä varaosien osuus on 396 euroa.

 

Olemme tyytyväisiä ja uskallamme suositella kyseistä yritystä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Valitettavasti vain leipäviljat kuuluvat elintarvikkeista varmuusvarastoinnin piiriin!

Tiistai 9.3.2021 - -Esko Erkkilä-

Eilen on ollut vahvasti esillä se, että Suomessa ei ole leipäviljoja lukuun ottamatta elintarvikkeiden varmuusvarastoja.

 

Leipäviljojenkin osalta varmuusvarastojen määrä puolitettiin joulukuussa 2013, kun Kataisen-Urpilaisen hallitus teki päätöksen, että varmuusvarastoviljan varastointimäärät alennettiin vastaamaan vain puolen vuoden tarvetta.

 

 Silloisen hallituksen päätös tuli voimaan heti ja sen mukaan uusiin varmuusvarastointimääriin piti päästä vuoden 2016 loppuun mennessä!

 

***************

 

Viljan käyttömäärätilastot vuodelta 2020 ovat valmistuneet ja ne kertovat, että vehnää elintarviketeollisuus käytti viime vuonna 224 milj. kiloa ja ruista 84 milj. kiloa eli leipäviljan käyttömäärät vehnän sekä rukiin osalta olivat yhteensä siis 308 milj. kiloa.

 

Tilastot osoittavat, että puolen vuoden osalta leipäviljojen tarve viime vuonna oli hieman yli 150 milj. kiloa ja jokainen ymmärtää, että tuollainen määrä varmuusvarastointimääränä on naurettavan pieni.

 

Tarkat varmuusvarastointimäärät eivät ole julkista tietoa ja on luonnollista, että myöskään varastointipaikoista ei ole saatavissa tietoa.

 

On kuitenkin selvää, että varmuusvarastointiviljoja on niissä siilostoissa, jotka sijaitsevat viljanjalostusyritysten välittömässä läheisyydessä.  Tämä on välttämätöntä jo senkin vuoksi, että varmuusvarastointiviljoja pitää jatkuvasti kierrättää.

 

 

Esitän, että leipäviljojen varmuusvarastointimäärät palautetaan välittömästi vastaamaan vuoden tarvetta!

 

-Esko Erkkilä-

Pahnanpohjimmaisesta aktiiviseksi Suomeen investoijaksi

Perjantai 12.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Saimme eilen mieluisia uutisia, kun Metsäliitto eli Metsä Group kertoi, että se investoi Kemiin 1,6 miljardia euroa maksavan biotuotetehtaan.

 

Metsäliitto onkin nykyään ainoa Suomeen investoiva metsäalan yritys, sillä vuonna 2017 käynnistynyt Äänekosken biotuotetehdas on edellinen metsäteollisuuden Suomeen sijoittunut tehdasinvestointi.

 

Metsäliitto on suomalaisten metsänomistajien omistama yritys ja taitaapa myös perhekunnallamme olla jokunen tuon yrityksen osake.

 

Suomeen mahtuu vallan hyvin tämäkin uusi tehdasyksikkö, sillä Suomessa metsäteollisuus käytti vuonna 2018 raakapuuta kaikkiaan 74 miljoonaa kuutiota ja metsien kasvu oli samana vuonna 107 miljoonaa kuutiometriä.

 

Suomen metsissä olevan puun määrä kasvaa joka vuosi. Puuston vuotuinen kasvu on jo kauan ollut suurempi kuin hakkuut. Suomen metsissä on puuta yhteensä 2,4 miljardia kuutiometriä.

*************************

Muistan ajan, jolloin Metsäliitto oli Suomen metsätalousyritysten pahnanpohjimmainen ja erityisesti yrityksen koon sekä taloudellisen tilanteen osalta.

Metsäliitolla on kuitenkin ollut selkeä strategia ja sillä on ollut hyvä ”johtajaonni”, sillä nyt tilanne on tyystin toinen – mutta sulkevat Suomessa sijaitseviaan tuotantolaitoksiaan, mutta Metsäliitto porskuttaa.

**********************

On selvää, että Kemin biotuotetehtaan rakennustyöt tulevat viivästymään, sillä siitä tulevat huolehtimaan erilaiset viherterroristijärjestöt kuten WWF, Greenpeace, Luonto-Liitto, Vihreät ja niiden yksittäiset aisankannattajat.

Onneksi kaikkien puolueiden poliittiset päättäjät ilmaisivat eilen ilonsa ja myötäsukaisuutensa hankkeen julkistamisesta.

-Esko Erkkilä-

Nyt on aika nauttia kesän viljelyhommien sadosta!

Sunnuntai 7.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Hanget on korkeat nietokset sekä pakkanen paukkuu, mutta nyt on aika palata kesäaikaan ja nauttia kesäisten viljelytoimenpiteiden sadosta!

 

Minulla oli eilen kunnia etsiä autotallissa olevien hiekkasaavien kätköistä porkkanoita, palsternakkoja sekä punajuuria, jotta Rouva pystyi valmistamaan niistä herkullisia uunijuureksia. Uunijuuresten joukkoon kuorin myös perunoita, mutta niitä emme säilytä hiekkasaaveissa.

 

 

 

Kuorimani palsternakat ja porkkanat olivat kunnon kokoisia – viime kesänä meillä oli kasvussa porkkanoita, jotka ovat tukevia ja eivät niinkään tavallisen porkkanan muotoisia – laadukkaita ne kylläkin ovat.

 

 

 

Viime kesän punajuuret ovat sopivan kokoisia ja hyvin ne ovat säilyneet hiekkapedillä.

 

 

 

Kolme pellillistä uunijuureksia oli päivän saalis ja saaliista jäi suurin osa seuraavien päivien murkinaksi.

 

 

Näin pakkasten keskellä osaa antaa arvoa niille kesän viljelytoimenpiteille, joiden ansiosta nyt riittää porkkanaa, palsternakkaa, punajuurta sekä perunaa omasta maasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lyhyeenkin kriisiin pitää valmistautua

Keskiviikko 23.9.2020 - -Esko Erkkilä-

Jatkan eilistä juttuani siitä, että miten pärjään 72 tuntia eli kolme vuorokautta poikkeusoloja.

 

Tänä päivänä tuo kolme vuorokautta saattaa olla lyhytkin aika ainakin maaseudulla, jossa sähkökatkokset ovat jokavuotisia.

 

 

Luennoitsijamme eli Hämeen Pelastusliitto ry:n koulutuspäällikkö Saku Rouvali oli kerännyt tähän slaidiin muutamia erilaisia poikkeustilanteita, joihin me jokainen saatamme joutua.

 

Eilisessä jutussani käsittelin vettä ja eräitä elintarvikkeita, mutta niidenlisäksi…

 

 

 

…tarvitaan monia välttämättömyystarvikkeita.

 

 

Jokunen huomio tuohon listaan liittyen tai jopa osa sen ulkopuolelta:

 

• kännykän lataaminen onnistuu sähkökatkoksen aikana auton tupakansytyttimeen liitettävän latausjohdon avulla

  • kännykkää voi ainakin rajoitetussa määrin käyttää myös valaisimena
  • on kokonaan toinen asia, että pelaako kännykkäverkko poikkeustilanteissa
  • autoon sopivaa polttoainetta pitäisi aina olla jonkun verran ”kanisterivarastossa”
  • sähköverkkojen maakaapeloinnit ovat yleistymässä ja se asia on sinällään hyvä

 

***********************

 

Haluan tässäkin yhteydessä muistuttaa siitä huoltovarmuutemme kannalta onnettomasta päätöksestä, jonka taannoiset Kataisen ja Stubb´n hallitukset tekivät, kun ne pienensivät leipäviljan varmuusvarastojamme merkittävästi.

 

 

Pian päättyvä sadonkorjuukausi osoittaa taas oikein vakavasti siitä, että leipäviljojen varmuusvarastointimäärien alentaminen oli virhe.

 

En tunne tarkasti leipäviljojen varmuusvarastointimääriä ja vaikka sen tietäisinkin, en sitä luonnollisesti kertoisi – sen kuitenkin tiedän, että varastointimäärien leikkaaminen oli merkittävä.

******

 

Sain aikoinaan olla mukana operatiivisessa toiminnassa, kun Huoltovarmuuskeskus laajensi varmuusvarastointiin kotieläinten ruokinnassa tarvittavan soijarouheen.  Määrät olivat ainakin työnantajani vinkkelistä vaatimattomat, mutta soijarouheen lisääminen varmuusvarastointituotteisiin oli oikeaan osunut toimenpide.

 

******************

 

 

 

Viime maanantaina Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen järjestämän mielenkiintoisen koulutustilaisuuden osanottajat saivat osallistumisestaan jopa todistuksen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ei tavoittele kuuta taivaalta!

Lauantai 2.5.2020 - Rantaväylän tunneli

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tuli eilen julkisuuteen, kun hän vaati jokaiselle suomalaiselle jaettavaa 100 euron ”elvytysseteliä”.

 

Elvytysseteli suunnattaisiin käytettäväksi kulttuuri- ja palvelualoilla, kuten kivijalkakaupoissa, keikkapaikoilla, ravintoloissa ja parturi-kampaamoissa.

 

Li Anderssonin satasen extra-seteli ei olisi kummoinenkaan satsaus, koska se merkitsisi vain 500 miljoonan suuruista satsausta, sillä Tampereen seudulle jo päätetty ja osin jatkosuunniteltu ratikka olisi miljardi-investointi eli tuplaten Li Anderssonin ehdottamasta summasta.

 

Li Anderssonin ehdottamasta summasta saisivat nauttia kaikki suomalaiset, mutta Tampereen ratikasta hyötyisivät vain korkeintaan 100.000 Tampereen seutukunnalla asuvaa eli miljardi-investointi on melkoinen satsaus heille – kymppitonni per sierainpari!

 

En toki ole niin vastuuton, että kannataisin Li Anderssonin ehdotusta, mutta laitan peukaloni totaalisesti alaspäin Tampereen ratikan suhteen!

 

 

*****************

 

 

Varokaa turkulaiset tekemästä samaa virhettä, jonka aikoinaan Tampereen päättäjien enemmistö teki.

 

Toki on muistettava, että Tampereen ratikka on seurausta Rantaväylän tunnelista, sillä Vihreät aikoinaan vaativat tunnelipäätöksen puoltamisesta, että ratikka rakennetaan Tampereelle.

 

Turha on porvarien nyt hillua, kun olivat aikoinaan todellisuudessa sopimassa ratikasta; arvostan myös demareita, jotka muutamaa "tunnelityttöä" lukuunottamatta vastustivat tunnelia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Merkitseekö Tampereen ratikkahullutus, että myös Kangasala, Pirkkala sekä Ylöjärvi joutuvat keskinäisen kisailun vuoksi tarttumaan ratikkaan?

Perjantai 28.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ratikkahullutus, joka aikoinaan syntyi tunnelipäätöksen tiiviinä kylkiäisenä, on miljardi-investointi, jota tulevat sukupolvet maksavat hamaan kauas tulevaisuuteen saakka.

 

 

Tunnelipäätöksellä Kokoomus sai tahtonsa läpi, mutta sen kalliina lunnaana oli Vihreitten tuki ja vaatimus ratikan saamisesta!

 

 

Ratikkahullutus heijastelee nyt myös muutamaan Tampereen ympäryskuntaan ja pahimmassa liemessä ovat Kangasala, Pirkkala sekä Ylöjärvi.

 

 

Kontaktieni avulla olen kuullut ja tiedän, että sijoituspaikkakuntaa etsivät yritykset kiristävät Tampereen ympäryskuntia, että ratikan saaminen on eräs edellytys yrityksen sijoittumiselle kyseisen kunnan/kaupungin alueelle.

 

 

Lyhytnäköistä toimintaa yrityksiltä, sillä olisihan niidenkin kannalta parempi, että tuleva kotipaikkakunta olisi hyvin toimeentuleva eikä ratikan rakentamisen kuihduttama kyläpahanen, jossa ei ole varaa muuhun kuin ratikkakustannusten maksamiseen.

 

 

On Lempäälän ja Nokian onni, että ne eivät ole joutuneet ratikkakiristyksen kohteiksi, sillä ne sijoittuvat jo nyt toimivien kiskoyhteyksien varrella – Lempäälän läpi kulkee maamme päärata ja Nokia on Tampere-Pori –radan varrella, joten kumpaakaan yritysten ratikkakiristys ei koske.

 

 

Toivon Kangasalan, Pirkkalan ja Ylöjärven päättäjiltä järjen käyttämistä ja pidättäytymistä ratikkahullutuksilta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Olipa hienoa kuulla Nokian kaupunginjohtajan terveisiä!

Torstai 17.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Nokian-Pirkkalan yhdistys järjesti eilen Nokian Kerholassa Eläkeliiton Pirkanmaan piirin perinteisen Nuuttijuhlan.

 

 

 

 

 

Juhlaan toi Nokian kaupungin tervehdyksen kaupunginjohtaja Eero Väätäinen.

 

 

Väätäisen tervehdys oli sellainen, jonka soisi kaikkien kuntavirkamiesten pitävän kaikissa vastaavissa tilaisuuksissa. No, vain Tampereen eräiden kehyskuntien kaupunginjohtajat pystyvät uskottavasti sellaisen pitämään!

 

 

 

 

 

Aamulehdestä kaapattu kuva, jossa kaupunginjohtaja Väätäinen esittelee Nokian kaupungin uutta slougania eli

 

 

Täällä syntyy uutta!

 

 

Arvostan, että kaupunginjohtaja kertoi aiheellisestikin ylpeänä niistä yrityksistä ja tuotemerkeistä, joita valmistetaan Nokialla.

 

 

Kaupunginjohtaja mainitsi mm. seuraavat yritykset ja tuotemerkit, jotka valmistetaan Nokialla:

 

 

• Nokia Hakkapeliitta autonrenkaat

• Nokian Paperin Lotus Soft Embo ja Emilia –pehmopaperituotteet

• Molok – jätteiden syväkeräyssäiliöt

• Elovena-kaurahiutaleet Raision Nokian myllyllä

 

Nyt koko Suomessa saadaan iloita, että jenkkifirma Agco Power on päättänyt investoida seuraavan viiden vuoden aikana yli 100 miljoonaa euroa Nokian Linnavuoressa sijaitsevan moottoritehtaansa kehittämiseen!

 

 

Kiitokset kaupunginjohtaja Eero Väätäinen:

 

 

Esityksesi oli mielenkiintoinen ja tulevaisuudenuskoinen Nokian kaupungin nykypäivästä ja tulevaisuudennäkymistä!

 

On se toista kuin Tampereella, jossa taaperretaan syvällä alhossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vanhusneuvoston ensimmäinen aktiviteetti - Vuores-kävely!

Torstai 24.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kevään kuntavaalien tuloksena minut valittiin Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäseneksi.

 

 

Valinnan myötä kahdeksan ja puoli vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä on saamassa jatkoa Tampereen kaupungin luottamushenkilönä.

 

 

Uuden ”virkatehtäväni” ensimmäisenä aktiviteettina oli eilen Vanhusneuvoston toteuttama Vuores-kävely, jonka aikana tutustuimme rakenteilla olevaan Vuoreksen kaupunginosaan.

 

 

Tunnen Tampereen Infran ajoilta Vuoreksen, sillä alueen infra on Tampereen kaupungin omaa tuotantoa eli Tampereen Infra Liikelaitoksen toteuttamaa.

 

 

Vuores on erillään kantakaupungista ja onkin sanottu, että nykytietämyksen mukaan Vuores ja sen rakentaminen oli virheinvestointi.

 

 

Tampereen saamat asuntomessut vuonna 2012 olivat yksi merkittävä syy, että Vuores rakennettiin, sillä asuntomessut toteutettiin Vuoreksessa.

 

 

Tampereen asuntomessut vuonna 2012 olivat taloudellisesti raskaat Tampereen Infra Liikelaitokselle, sillä monet olosuhdeyllätykset merkitsivät Infran joutumista maksumieheksi.

 

 

Käytän silloisen johtokunnan jäsenenä termiä ”Me”, kun totean, että emme saaneet kaupungilta mitään erityiskorvausta niistä hankaluuksista, joita useiden asuntonäyttelytonttien osalta ilmeni.

 

 

Vuoreksen alueella on nyt n. 3.000 asukasta ja tavoite on päästä tasolle 13.000 – 14.000 asukasta.

 

 

Vuoreksessa on nyt kaksi pientä päivittäiskauppaa, mutta esimerkiksi apteekkipalvelut puuttuvat.  Asukkaat toivovat mm. kuntosalipalveluja ja ehkä ne Vuorekseen saadaankin. kun väestöpohja jatkaa kasvuaan.

 

 

Eilisestä jäi se kuva, että Vuores ei moneen vuoteen pysty kasvamaan sellaiseksi asuntoalueeksi, että se kiinnostaisi senioriväestöä.

 

 

Omakotiasujana jäi häiritsemään se, että alueen kehittämisessä mukanaolevat virkahenkilöt puhuivat ainoastaan kerrostaloasumisen kehittämisestä, vaikka Vuoreksen alueella on jo nyt myös omakotiasumista.

 

 

 

Osa Vuoreksesta kuuluu Lempäälän kuntaan, mutta Lempäälä ei ole ainakaan vielä ”eväänsä liikauttanut” Vuoreksen rakentamisesta.

 

 

Eilinen antoi kuitenkin joka tapauksessa uutta tietoa meille luottamushenkilöille ja pystymme varmasti hyödyntämään saamaamme tietoa Tampereen kehittämisessä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kompostointi on kestävää kierrätystä parhaimmillaan

Maanantai 29.5.2017 - -Esko Erkkilä-

Keskustalaisuuden eräs kulmakiviä on kestävä kehitys ja kierrätystä arvostava toiminta.

 

 

Meillä on yhteensä viisi kompostointiyksikköä, joista kolme sijaitsee Tampereen omakotitalotontillamme ja kaksi mökkitontillamme Viljakkalan Majajärvellä.

 

 

Poislukien Tampereen omakotitalotontilamme syntyvän lehtimateriaalin hyödynnämme kaiken kompostointikelpoisen materiaalin joko omakotitontillamme tai mökkitontillmme.

 

 

Tampereella syntyvä lehti- ja risumateriaali päätyy sekin kierrätyksen, sillä vien syksyin ja keväisin kaksi henkilöauton peräkärryllistä tätä materiaalin Tarastenjärven jätteenkäsittelyasemalle, jossa se päätyy kompostoinnin raaka-aineeksi.

 

 

Kauhistelen niitä omakoti-, rivitalo- ja kerrostaloasukkaita, jotka kuljettavat kottikärryillä pihamaansa lehti- sekä risumateriaalin kaupungin puistoihin!  Tuo toimintahan on laitontakin!

 

 

********************

 

 

Viljakkalan Majajärvellä meillä syntyy runsaasti lehtimateriaalia, mutta sitä emme kompostoi.  Kaiken lehtimateriaalin käytämme valkosipulimaiden katteeksi, joten sitä kautta myös se päätyy tärkeäksi osaksi luonnon kiertotaloutta.

 

 

Kotitalouden ruokajätteet ja puutarhamaiden rikkakasvien kitkentämateriaali päätyvät Majajärvellä n. neljän neliömetrin suuruiseen avokompostiin – avokomposti on rakennettu kakkosnelosesta ja sen ”säkäkorkeus” on metrin luokkaa.

 

 

Kahden vuoden kompostoinnin jälkeen materiaali talikoidaan toiseen saman suuruiseen avokompostiin, jossa se saa maatua toiset kaksi vuotta.

 

Neljän kompostointivuoden jälkeen materiaali on mitä mainiointa ruokamultaa, jossa kaikki ravinteet ovat kohdallaan.

 

 

Tässä muutama kuva eiliseltä, kun puutarhajyrsimellä sain työskennellä nelivuotisen kompostointimateriaalin kanssa:

 

 

 

 

 

Nostimme Rouvan kanssa jyrsimen kompostin päälle, jossa materiaali on kompostoitunut kaksi vuotta ja sitä ennen kaksi vuotta "esikompostissa"!

 

 

 

 

 

Neljän neliömetrin suuruinen ala merkitsee, että ”kompostijyrsintä” onnistuu mainiosti.

 

 

 

 

 

Kukkamultaa parhaimmillaan!

 

 

 

 

 

Kottikärryt työskentelyalustana helpottavat jyrsimistyötä!

 

 

 

Kompostointi on ravinteiden kierrätystä parhaimmillaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Venäjä tekee sen saman kuin Neuvostoliitto aikoinaan!

Keskiviikko 30.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Toisen maailmansodan jälkeen rauhansopimuksessa Suomi määrättiin maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksia. Nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 5 - 6 miljardia euroa.

 

 

Sotakorvaukset piti Neuvostoliiton vaatimuksesta keskittää puunjalostusteollisuuden tuotteisiin, mutta kun Englanti halusi ostaa suomalaisia puujalostustuotteita, laajennettiin sotakorvaustuotteita metalliteollisuuteen ja laivanrakennusteollisuuteen.

 

 

Kaikille on varmaan tuttu se juttu, jossa kerrotaan neuvostoliittolaisten vaatineen laivojen saunoihin kupariset lauteet!

 

 

On vankka totuus, että sotakorvaukset kehittivät suomalaisen puujalostus- ja metalliteollisuuden sekä suomalaisen laivanrakennustaidon aivan uudelle tasolle.

 

 

Suomelle määrättyjen sotakorvausten suorittaminen – vaikka kyse olikin hyökkääjälle maksetuista korvauksista – nosti Suomen ja suomalaisten arvostusta koko maailmalla.

 

 

***************

 

 

Krimin ja Ukrainan tilanteen myötä olemme eräällä tavalla samassa tilanteessa, kun Venäjä on vastapakotteillaan saanut Suomen vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen.

 

 

Venäjän vastapakotteet ovat saaneet suomalaisen elintarviketeollisuuden hankalaan tilanteeseen, kun Venäjälle suuntautunut elintarvikevienti on käytännössä loppunut.

 

 

Suomalainen elintarviketeollisuus on ”tarttunut härkää sarvista” ja on alkanut investoimaan, jotta Venäjälle aikaisemmin suuntautunut lähes bulkkimainen vienti pystytään korvaamaan.

 

 

Hienona esimerkkinä elintarviketeollisuuden vientisuunnitelmista on Valion päätös rakentaa Riihimäelle uusi välipalatehdas.

 

 

Uuden meijerin kapasiteetti tulee olemaan n. 120 miljoonaa kiloa vuodessa. Kun tuotteet ovat välipalatuotteita, on helppo elintarviketeollisuutta tuntevana arvioida, että kyseisten tuotteiden bruttomarginaali ja kate ovat kohdallaan.

 

 

Valio kertoo tiedotteessaan, että tehtaan uusi teknologia mahdollistaa uudenlaisten välipala- ja herkuttelutuotteiden valmistamisen.

 

 

Valio kertoo, että investoinnin kustannusarvio on 170 miljoonaa euroa.

 

 

Kun Neuvostoliiton aikoinaan määräämät sotakorvaukset pakottivat Suomea kehittämään puujalostus- ja metalliteollisuuttaan, on helppoa nähdä, että Venäjän asettamat vientipakotteet lyövät nyt tahtia sille kehitykselle, että Suomen elintarviketeollisuus joutuu etsimään uusia kehittyneempiä tapoja korvata ennen Venäjälle suuntautunut elintarvikkeiden bulkkituotteiden vienti!

Valion investoinnissa on mielestäni myös havaittavissa se orastava toivo, joka Juha Sipilän hallituksen otteiden mukana on nähtävissä, että Suomi nostetaan kuntoon!

 

 

 

Hyvä Valio – toivottavasti myös muut elintarvikeyritykset tekevät samoin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Leipäviljan varmuusvarastoinnin määrät pitää arvioida uudelleen

Maanantai 8.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Tein eilen Tampereella järjestetyillä Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä ministeritentissä kysymyksen, jossa totesin seuraavaa:

 

”Suomesta laivataan parhaillaan Huoltovarmuuskeskuksen varastoista varmuusvarastoissa olevaa leipäviljaa satoja miljoonia kiloja, josta toimenpiteestä edellinen hallitus päätti.

 

Tiedostaako hallitus muuttuneen tilanteen ja onko suunnitelmissa palata leipäviljan varmuusvarastoinnissa entiselle tasolle?”

 

 

*************

 

 

Taustatiedoksi se, että ennen leipäviljaa oli varmuusvarastoissa vuoden tarve, mutta joulukuussa 2013 Kataisen-Urpilaisen –hallitus teki päätöksen, että varmuusvarastoviljan varastointimäärät alennetaan vastaamaan puolen vuoden tarvetta. Silloisen hallituksen päätös tuli voimaan heti ja sen mukaan uusiin varmuusvarastointimääriin pitää päästä vuoden 2016 loppuun mennessä.

 

 

Satokaudella 2012-2013 vehnää käytettiin elintarvikkeeksi 257 miljoonaa kiloa ja ruista 94 miljoonaa kiloa eli leipäviljan käyttömäärä oli 351 miljoonaa kiloa.

 

 

Varmuusvarastoidut leipäviljamäärät eivät ole julkista tietoa, mutta kun leipäviljojen vuosikäyttö on tasoa 350 miljoonaa kiloa, asettuvat vientilaivaukset suuruusluokkaan 175 miljoonaa kiloa.

 

 

**************

 

 

 

 

 

Pääministeri Juha Sipilä vastasi kysymykseeni ja totesi kysymystäni mukaellen, että tilanne on muuttunut.

 

 

Sipilä totesi, että hallitus käy parhaillaan huoltovarmuuteemme liittyviä kysymyksiä läpi ja siinä yhteydessä tarkastellaan uudelleen mm. leipäviljan varmuusvarastointiin liittyvät kysymykset.

 

 

Pääministeri Sipilän kysymykseeni antama vastaus osoittaa, että hallituksemme ”elää ajassa”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Betoniverkoista voi tehdä hyvät tilapäisvarastot polttopuille!

Lauantai 10.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Puhun kokemuksesta, kun totean, että on tilanteita, jolloin kaikki metsästä kerättävät polttopuut eivät mahdu kattojen alle.

 

 

Näin tapahtui minulle ja poikieni kanssa omistamalle maatalousyhtymälle, kun raivasimme metsiämme ja halusimme kuitenkin varata kaikki metsänperkauksessa syntyneet polttopuut omaan käyttöön.

 

 

 

 

 

 

 

Ratkaisuksi oli helppo valita systeemi, jossa kytkimme neljä tai viisi betoniverkkoa yhteen ja laitoimme klapikoneen purkauselevaattorin siihen asentoon, jossa se heitti klapit heittokuutioina betoniverkoista muodostettuun ”torniin”.

 

 

 

On huolehdittava, että betoniverkkotorni sijoitetaan maasta erilleen riittävän korkealle – kuormalavat ovat mainio ratkaisu betoniverkkovaraston pohjaksi!

 

 

 

 

 

 

En ole insinööri, mutta laskin, että ”betoniverkkotorneihin” mahtui polttopuita 20 – 25 heittokuutiometriä riippuen siitä, että oliko torni rakennettu neljästä vaiko viidestä betoniverkosta.

 

 

 

 

 

 

 

Aluksi verkkovarastojen purkaminen tapahtuu verkon silmäaukoista purkaen, mutta nopeasti päästään siihen, että yksi betoniverkko voidaan poistaa ja näin muodostuneesta aukosta on helppoa ottaa polttopuut peräkärryyn tai laatikoihin, joilla puut voidaan kuljettaa kätevästi tulipesän eteen.

 

 

 

 

 

 

Parhaimmillaan tai pahimmillaan meillä oli metsässä seitsemän betoniverkkotornillista polttopuita, mutta nyt ”viimeistä viedään”!

 

 

 

Suosittelen tarvittaessa käyttämään polttopuiden ulkovarastointiin betoniverkkosysteemiä – on kuitenkin huomioitava, että varaston kattamisesta on huolehdittava; kunnollisen kattamisen avulla polttopuut säilyvät ulkovarastoinnissa jopa kymmenen vuotta -…

 

 

 

…kokemusta on!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Leipäviljojen varmuusvarastojen pienentämisestä tehdyt päätökset pitää peruuttaa

Torstai 30.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Kokoomusjohtoinen hallitus päätti, että leipäviljan varmuusvarastointitasot puolitetaan vuoden 2016 loppuun mennessä.

 

Hallituksen päätös merkitsisi, että leipäviljan nykyinen vuoden tarpeeseen perustuva varastointimäärä puolitettaisiin ja meillä olisi sen jälkeen leipäviljaa varmuusvarastoissa vain puolen vuoden tarve.

 

Päätös on seuraavan hallituksen muutettava ja vuoden varmuusvarastointivelvoite on palautettava.

 

Luonnonvarakeskuksen 3.3.2015 päivitetyssä viljatasearviossa ennustetaan kulumassa olevan satovuoden leipäviljatarpeeksi seuraavia määriä:

 

• vehnää 257 miljoonaa kiloa
• ruista 88 miljoonaa kiloa
• ohraa 17 miljoonaa kiloa
• kauraa 88 miljoonaa kiloa

 

eli yhteensä 450 miljoonaa kiloa.

 

Luonnonvarakeskuksen em. viljatasearviosta voidaan nähdä, että Huoltovarmuuskeskus noudattaa hallituksen tekemää päätöstä ja sen on tarkoitus tämän satovuoden aikana pienentää leipäviljan varmuusvarastoja vehnässä 20 mkg, rukiissa 3 mkg, ohrassa 5 mkg ja kaurassa 3 mkg eli yhteensä 31 miljoonaa kiloa.

 

Kiitokset Huoltovarmuuskeskukselle, joka vastoin istuvan hallituksen tahtoa ymmärtää vastuunsa maamme huoltovarmuudesta ja aikoo pienentää leipäviljan varmuusvarastoja kulumassa olevana satovuonna vain noin vähän.

 

Huoltovarmuuskeskus ”toimii ajassa”, sillä 28.11.2014 päivätyssä viljatasearviossa leipäviljojen varmuusvarastotasojen alasajon määräksi kulumassa olevana satovuonna todetaan peräti 83 miljoonaa kiloa!

 

Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut ja se merkitsee, että aiemmista varmuusvarastointitasoista ei voida tinkiä.

 

On selvää, että uusi hallitus joutuu laittamaan lähes kaikki nykyisen hallituksen päätökset uusiksi ja eräs näistä uusiksi laitettavista päätöksistä on leipäviljojen varmuusvarastointitasoihin liittyvä päätös!

-Esko Erkkilä-

Sipulien esikuivaus kannattaa tehdä ulkona

Keskiviikko 27.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Nyt tuli hyvä sipulivuosi – näin uskaltaa todeta, kun valkosipulit, istukassipulit, ryvässipulit sekä punasipulit on korjattu!

 

Tarkennuksena pitää todeta, että valkosipulisato jäi korkeintaan keskinkertaiseksi, mutta muista nyt sadonkorjuuseen ehtineistä sipuleista tuli hyvä sato.

 

 

 

 

 

 

Valkosipulimme mahtuivat yhteen kottikärrylliseen.

 

 

 

 

 

 

Meillä on omatekoinen sipulikuivuri, joka on rakennettu käytöstä poistetuista teräsverkoista – teräsverkko on pingotettu kuusirangoista kyhätyn kehyksen sisään.

Sipulikuivurissa on kerroksia ja jokainen uusi kerros nostetaan puupökkelöistä ja niitä yhdistävän poikkipuurakennelman päälle.

 

 

 

 

 

 

Valkosipulit korjattiin parisen viikkoa aikaisemmin kuin muut sipulilaadut ja oli luonnollista, että valkosipuliverkon ylle piti asentaa pressu, jotta sateet eivät päässeet kastelemaan valkosipuleita.

 

 

 

 

 

 

Istukassipulit antoivat tänä vuonna hyvän sadon – toki kaikki istukassipulit eivät olleet kuvassa näkyvien kokoisia (saapas mittatikkuna)!

 

 

 

 

 

 

On tavallista, että yksittäisten ryvässipulien koko on merkittävästi pienempi kuin istukassipuleiden, mutta onnistuessaan ryvässipulitkin voivat kasvaa kookkaiksi.

Ryvässipuleiden siemensipulit olivat meillä tänä vuonna aitoja Peipsjärven sipuleita, sillä ostin ne Tyrin Kukkamarkkinoilta. Peipsjärven sipuleilla on Virossa sama maine kuin Suomessa on Lopen perunoilla. Istukasipulit Suomessa ovat alkuperältään hollntilaisia ja samoja sipulinsiemeniä näyttää olevan myynnissä myös Venäjällä.

 

 

 

 

 

 

Tässä sipulisatomme jonottaa kuivurille pääsemistä samaan tapaan kuin formula-autot lähdössä!

 

Jonossa on naattisipuleita yhdessä kottikärryssä, seitsemässä laskettelupulkassa ja yhdessä lasten ammeessa!

 

Lasten laskettelupulkat ovat Viherpeukalon todellinen monitoimiapu ja tässä ne toimivat sipuleiden kuljetusvälineinä sipulimaalta kuivurille!

 

 

 

 

 

 

Sipulikuivurin toinen kerros on valmis ja kolmas kerros odottaa ladottavia sipuleita!

 

 

 

 

 

 

Nyt kaikki äsken kuivurille pääsyä jonottaneet sipulit on aseteltu kuivuriin kuivamaan!

Pitää muistaa, että esikuivatusvaiheessa naatteja ei saa poistaa, sillä kuivuminen perustuu siihen, että kosteutta haihtuu sipulista naattien kautta!

 

 

 

 

 

 

Pressu koko rakennelman päälle ja pressun alla ilmavasti teräsverkkojen päällä olevat sipulit saavat nyt olla esikuivatuksessa niin kauan kuin ”säitä pitelee”.

Aurinkoisina päivinä pressun voisi poistaa, mutta vaivaahan siitä toki on.

 

 

 

Jossain vaiheessa naatit poistetaan kiertämällä ja sipulit pääsevät ilmavissa muovilaatikoissa pannuhuoneen lämpöön loppukuivatukseen.

 

Naatteja ei saa poistaa puukolla leikaten vaan kiertämällä!

 

 

-Esko Erkkilä-