Miten lisähoitojen ostaminen voi vähentää peruspakettiin kuuluvien hoitojen määrää?

Perjantai 2.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Viron kylpylät ja niissä tarjottavat kylpylähoidot ovat saaneet suomalaisten suuren suosion.

 

Olen Rouvan kanssa käynyt kuluneiden vuosien aikana monia kertoja virolaisissa kylpylöissä ja olemme saaneet asiallista kohtelua. Yleensä olemme viettäneet kylpylöissä viikon jaksoja, joten kokemusta on kertynyt.

 

 

Vietimme elokuun lopulla tuttavapariskunnan kanssa kylpyläviikon Saarenmaan Kuressaaressa Grand Rose SPA Hotellissa.

 

 

Kylpyläviikko sujui mukavasti, mutta se jätti varjon kylpyläviikkoomme, että seurueemme naisten ostamat extra-hoidot yritettiin hoitaa kylpylän toimesta siten, että extra-hoidot olisivat vähentäneet matkan hintaan kuuluvien normaalien hoitojen määrää!

 

 

Käsittämätön ajatus, että extra-ostokset – jotka maksoivat n. sata euroa – olisivat vähentäneet kylpyläviikon hintaan kuuluvien hoitojen määrää.

 

 

Olimme Ikaalisten Matkatoimiston järjestämällä matkalla ja on luonnollista, että Rouva teki asiaankuuluvan reklamaation hotelliimme, hoidot määränneelle lääkärille sekä Ikaalisten Matkatoimistolle.

 

 

Hoidot määrännyt kylpylän lääkäri oli yhteydessä ”ylemmälle taholle” ja tuli viimeinkin järkiinsä.

 

 

Lääkäri oli lomaviikkomme loppuajan katuvainen toiminnastaan ja pyysi Rouvalta anteeksi menettelyään.

 

 

Jutun opetus on se. että kylpylävieraiden on pidettävä kiinni oikeuksistaan ja puututtava välittömästi niihin välistävetoyrityksiin, joita kylpylät ja niiden lääkärit yrittävät.

 

 

-Esko Erkkilä-

Miesmuisti ehti kulua edellisestä valtiomiespuheesta

Perjantai 18.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän toissapäiväinen televisioitu ja myös radiossa kuultu puhe oli jotain ainutkertaista yli kolmeenkymmeneen vuoteen.

 

 

Edellisen valtiomiespuheen televisiossa piti presidentti Urho Kekkonen miehuusvuosinaan.

 

 

Taisi olla niin, että silloinen pääministeri Mauno Koivisto (SDP) piti Kekkosen jälkeen ensimmäinen liirumlaarum-puheen 1.1.1982, kun Kekkonen oli sairautensa vuoksi estynyt pitämään presidentin uudenvuodenpuhetta.

 

 

Kansalaisia rangaistiinkin sitten kolmisenkymmentä vuotta, kun demaripresidentit olivat vallassa ja pitivät kukin vuorollaan uudenvuodenjaarituksensa.

 

 

Koiviston uudenvuodenpuheissa oli muistaakseni jotain järkeä, mutta Ahtisaarella ei ollut juuri mitään sanottavaa ja Tarja Halosen uudenvuodenpuheet karkottivat televisionkatsojat pois ruutujen ääreltä jo sillä tiedolla, että puhujana oli Halonen. En jaksanut katsoa ainuttakaan Halosen pitämää uudenvuodenpuhetta.  

 

 

Aikakirjat kertovat, että pääministeri Esko Aho piti uudenvuodenpuheen vuonna 1993 presidentti Koiviston sijasta – en muista Ahon puhetta ja tuskin hän esittikään puheessaan mitään oleellista.

 

 

Presidentti Sauli Niinistö on ollut palauttamassa presidentin uudenvuodenpuhetta sille kuuluvaan arvoonsa.

 

 

 

**************

 

 

 

 

Juha Sipilän toissailtainen puhe oli valtiomiesmäisyyttä parhaimmillaan.

 

 

Puhe kosketteli kahta akuuttia ongelmaa – pakolaiskysymystä ja Suomen onnetonta taloustilannetta.

 

 

Sipilä onnistui molempien ongelma-alueiden käsittelyssä mainiosti.

 

 

Jonkinmoisena ”puhetyöläisenä” uskallan arvioida pääministerin puhetta myös teknisen onnistumisen vinkkelistä ja voin todeta, että puheen tekninen toteuttaminen ansaitsee parhaan arvosanan.

 

 

Levollinen esiintyminen, selkeä ulosanti ja luottamuksen herättäminen sekä luottamuksen säilyttäminen puheen loppuun saakka olivat parasta, jota puhuja voi kuulijoilleen tarjota.

 

 

Oletan, että Sipilä ”luki” kirjoittamansa puheen televisiokameran yllä olevalta ruudulta, mutta hän osasi tehdä sen niin, että katsoja ei huomannut pääministerin silmänliikkeitä – mahtava taito puhujalta!

 

 

Eilen oli mukava seurata kattavasti niitä median kommentteja. jotka koskivat pääministerin puhetta ja oli mieluista todeta se yksituumaisuus, jolla Juha Sipilän puhetta sekä sen asiasisältöä kommentoitiin.

 

 

Maamme on saanut Urho Kekkosen jälkeen poliittisen johtajan, joka meiltä on ollut kadoksissa yli kolmekymmentä vuotta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti pääministerin puhe toi järkeä ay-änkyröiden ajatuksiin!

Torstai 17.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän televisiopuhe eilen oli poikkeuksellinen toimenpide, jolla kansalaisten huomio kiinnitettiin Suomen heikkoon taloudelliseen asemaan.

 

 

 

 

 

 

Pääministerin levollinen tapa esittää Suomen kurja taloudellinen tilanne puhutteli meistä jokaista.

 

 

 

 

 

 

 

”Tekemättä ei voi jättää”,

oli päämisterin puheen keskeinen sanoma.

 

 

 

 

 

 

Saimme pääministerin puheen jälkeen kuulla SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn ontoilta kuulostavia ajatuksia Suomen nykyisestä tilanteesta.

 

 

Kaikesta kuulsi, että ammattiyhdistysväen eväät on syöty.

 

 

 

****************

 

 

 

SAK:n Lylyn ja EK:n Kari Häkämiehen keskustelun jälkeen tv-lappujen loisteeseen pääsivät Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

 

 

 

 

 

 

 

On selvää, että Vihreiden puheenjohtaja Niinistö kepitti….

 

 

 

 

 

 

…SDP:n Lindtmanin – tykätään tai ei, mutta kyllä Vihreät ovat koko ajan tekemässä vankkaa nousua ohi SDP:n, joka on juuttunut vanhoihin juoksuhautoihin!

 

 

 

***************

 

 

Sipilän puheen jälkeisen ohjelmakokonaisuuden mielenkiintoinen osio oli se, jossa median edustajat kommentoivat päämisterin puhetta.

 

 

 

Harvoin, jos koskaan on kuultu keskustalaisen päättäjän toimista niin positiivista palautetta, jota antoivat…

 

 

 

 

 

 

…MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila,…

 

 

 

 

 

 

…Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sekä…

 

 

 

 

 

 

…Ylen Uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Atte Jääskeläinen.

 

 

 

 

 

 

 

Illan kymppiuutisissa jäi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteelle surkean selittäjän rooli.

 

 

 

******************

 

 

Eilisiltainen pääministerin puhe ja sitä seuranneet televisio-ohjelmat tekivät selväksi sen, että ay-änkyrät on nyt ajettu Suomessa sivuraiteelle.

 

 

 

Toivon perjantaiksi etelä-Suomeen runsaita sateita, jotta ay-änkyröiden suunnittelema suuri mielenilmaus kuivuu senkin avulla sille kuuluvaan arvoonsa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ihailen Paavo Väyrysen aktiivisuutta vaikka en kannatakaan hänen kansalaisaloitettaan eurosta irtautumiseksi

Torstai 27.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on tehnyt kansalaisaloitteen, jonka nimi on:

 

 

 

 

 

 

”Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa”

 

 

 

Väyrysellä on menossa valtakunnallinen tilaisuuskierros, jonka aikana hän perustelee näkemyksiään ja vauhdittaa allekirjoitusten saamista kansalaisaloitteeseensa.

Väyrysen tavoitteena on saada aloitteelleen 50.000 allekirjoittajaa, jolloin se pääsee eduskuntakäsittelyyn. Tavoite täyttynee helposti, sillä nyt allekirjoituksia on yli 35.000.

 

 

Väyrynen järjesti tiistaina 18.8.2015 Tampereella Kirjastotalo Metson Pietilä-salissa tilaisuuden, joka sai kahdellesadalle hengelle mitoitetun salin pullistelemaan väenpaljoudesta – vahtimestarit sallivat, että saliin ahtautui 250 Väyrystä kuulemaan saapunutta kansalaista!

 

 

 

En kannata Väyrysen kansalaisaloitetta, mutta yksityishenkilönä ja osin myös Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana olin paikalla.

 

 

 

Katsoin velvollisuudekseni olla paikalla Keskustan kunniapuheenjohtajan järjestämässä tilaisuudessa ja muistaen sen, että Paavo Väyrynen sai taannoisten presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Tampereelta 11.339 ääntä!

 

 

 

 

Perustelen pidättäytymistäni mm. sillä, että vahvan euron myönteisiä vaikutuksia ei ole käydyssä keskustelussa käsitelty lainkaan.

 

 

Toimin neljäkymmentä ja puoli vuotta kestäneen yhtäjaksoisen työurani aikana suuren elintarvikeyrityksen rehuteollisuuden raaka-ainehankinnoista vastaavana raaka-ainepäällikkönä ja näin vahvan euron positiiviset vaikutukset ”suomalaisten jokapäiväiseen leipään”!

 

 

Elintarvikkeiden tuontiraaka-aineet olivat edullisia vahvan euron vuoksi. Huoltoasemien pumppuhinnat olisivat heikon euron vuoksi olleet ainakin parisenkymmentä senttiä per litra korkeammat, jos euromme olisi ollut heikko tai valuuttamme olisi ollut markka.

 

 

Myönnän vahvan euron merkityksen vientituotteiden kilpailukyvyn ongelmana, mutta esimerkiksi Suomen paisunut julkinen sektori on mielestäni paljon suurempi kilpailukyvyn haitta kuin euro.

 

 

Mutta piti kirjoittaa Paavo Väyrysen yleisötilaisuudesta Kirjastotalo Metsossa.

 

 

Tässä muutamia kuvia tilaisuudesta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Väyrynen painotti, että hänen kansalaisaloitteensa allekirjoittaminen ei vielä merkitse, että allekirjoittaja välttämättä puoltaa Suomen eroamista euroalueesta.

 

 

 

 

 

 

Paavo on bisnesmies ja hänellä on edelleen myytävänä Väyrys-mukeja – mukien hintaa ei ole tarvinnut alentaa, sillä ne maksavat edelleen 30 euroa/muki.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Väyrysen puheosuuden jälkeen Pietilä-salissa alkoi varsinainen tungos, kun 250 henkilöä ryntäsi ostamaan Paavon mukeja ja kirjaa sekä palauttamaan allekirjoitettua kansalaisaloitetta.

 

 

 

 

 

 

Lehdistö – tässä tapauksessa Aamulehden Sami Lindfors – halusi haastatella europarlamentaarikko Paavo Väyrystä.

 

 

 

On se ilmiö – tuo Paavo, sillä hän sai salintäyteisen yleisön raikuvat suosionosoitukset jo silloin, kun hän saapui saliin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Neuvostoliiton aikaisissa maissa myllylaitosten sisätilat ovat pölyistä putipuhtaat?

Torstai 30.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Omaan kokemusta jokseenkin kaikista Suomessa toimivista myllylaitoksista, sillä olen käynyt auditoimassa ne melkein kaikki.  Auditointikäyntien syy oli se, että ne toimittivat myllyteollisuuden rehujakeita työnantajayritykseni raaka-aineiksi.

 

 

Suomalaisten myllyjen hygieniataso on korkea – se on korkea viljanvastaanottotiloista aina jauho- sekä rehujaesiiloihin saakka.

 

 

Sain työurani aikana tutustua myllylaitoksiin myös Virossa sekä Venäjällä.

 

 

Merkillepantavaa virolaisessa myllyssä sekä Kontupohjan myllyssä Venäjällä oli se, että myllytilojen siisteys ja pölyttömyys olivat huippuluokkaa.  Samaa ei voida sanoa kyseisten myllyjen ulkotiloista, sillä varikset mellastivat molempien myllyjen kaatosuppiloiden ympärillä.

 

 

Syy entisten neuvostoliittolaismaiden myllyjen poikkeukselliseen sisätilojen puhtauteen paljastui Kontupohjan myllyllä, kun näimme kuvia pölyräjäytysten tuhoamista myllyrakennuksista.

 

 

Tiedän, että Suomessakin on ollut ainakin yksi myllyrakennusta kohdannut pölyräjähdys, mutta Kontupohjan myllyn vastaanottoaulassa näimme kuvia kymmenkunnasta myllyrakennuksesta, jotka Neuvostoliiton aikana olivat tuhoutuneet pölyräjähdyksessä.

USA:ssa pölyräjähdykset viljankäsittelylaitoksissa ovat aiheuttaneet suurta taloudellista tuhoa ja ihmishenkien menetyksiltäkään ei ole vältytty.

 

 

Myllyjen lisäksi pölyräjähdysvaara on mm. turve- ja pellettitehtailla.

Lämpövoimalat ja niiden vastaanottoaltaisiin sekä vastaanottoaltaiden lähistölle kertyvä pöly on oivallinen paikka pölyräjähdykselle. Muistan, kun kerran tarjosin kaurankuorijauhoa Tampereella lämpövoimalan polttoaineeksi, niin kaupat olisivat syntyneet, mutta lämpövoimalan käytöstä vastaava insinööri ei uskaltanut vastaanottaa kaurankuorijauhoa sen suuren pölyämisominaisuuden vuoksi.

 

Googlettamalla ”pölyräjähdys” saa esille lukemattoman määrän tapauksia, joissa pölyräjähdys on saanut pahoja aikaan.

 

 

Turvatekniikan keskus eli TUKES on vuonna 2003 julkaissut ohjeet pölyräjäytysvaaran välttämiseksi. Kyse on ATEX-lainsäädännöstä, joka tuli silloin voimaan – ATEX = atmospheres explosibles.

 

 

Jos haluaa tarkemmin tutustua pölyräjähdyksiin ja niiden estämiseen, kannattaa tutustua em. Turvatekniikan keskuksen…

 

…"ATEX räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus"…

 

…–nimiseen oppaaseen.

 

 

Tehokas tapa estää pölyräjähdys on sisätilojen ehdoton puhtaus ja tämän seikan olivat kantapään kautta oppineet jo Neuvosliiton aikana maan myllyteollisuusjohtajat!

Minä sain saman opin Kontupohjan myllyllä Äänisen rannalla vuonna 2006!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sama mies ajotavaltaan enkeli Suomessa, mutta paholainen Venäjällä

Keskiviikko 29.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Kaikki suomalaiset rehutehtaat ovat aikoinaan tutkineet erilaisia yhteistyömahdollisuuksia Venäjällä Kontupohjassa toimivan rehutehtaan kanssa.  Näin teki myös nelikymmenvuotinen työnantajani eli Raisio.

 

 

Olin mukana yhdellä tutustumismatkalla – tai olla vuonna 2006 – kun kaavailimme erilaisia yhteistyömahdollisuuksia Kontupohjan rehutehtaan kanssa.

 

 

Lensimme Joensuun lentokentälle, josta venäläinen autoilija nouti meidät.  Nykyään Helsingistä taitaa olla suoria lentoja Petroskoihin, mutta silloin niitä ei ollut.

 

 

Venäläisellä kuskillamme oli allaan tilava Toyota ja sen peräpenkillä oli mukava matkustaa.

 

 

Kuljettajamme oli Suomen puolella liikkuessamme ajotavoiltaan kuin enkeli.

 

 

Kuljettajalla turvavyö kiinni, kaikki nopeusrajoitukset tunnontarkasti huomioiden ja siistiä ajotapaa noudattaen matkastamme Joensuusta Niiralan tulliaseman kautta Petroskoihin ja sieltä edelleen Kontupohjaan tuntui tulevan oikein turvallinen reissu.

 

 

Kaikki kuitenkin muuttui sen jälkeen, kun ohitimme Niiralassa Venäjän tullin.

 

 

Kuljettajastamme kuoriutui suoranainen paholainen, sillä turvavyötä hän ei Venäjän puolella suostunut käyttämään, jokaisen muun samaan suuntaan menevän ohi oli päästävä ja itsemurhaohituksia tehtiin jatkuvasti.

 

 

Me takapenkkiläiset sanoimme etupenkillä istuvalle tulkkina toimivalle vientisihteerillemme, että hänen on vaadittava kuljettajamme ajotapaan muutosta.

 

 

Vientisihteeri aristeli ja sanoi, ettei hän voi antaa kuljettajalle ohjeita.

 

 

Totesin, että me maksamme tämän kyydin, joten me annamme myös ohjeet turvalliselle matkanteolle.

 

 

Lopulta vientisihteeri antoi kuljettajalle ohjeet ja loppumatka Petroskoihin sujuikin kohtuullisesti.

 

 

**************

 

 

Pidimme illalla erään asiakkaamme kanssa tärkeän palaverin Petroskoissa ja nautimme paikallisen isäntämme tarjoaman maittavan illallisen.

 

 

Jatkoimme aamulla matkaa kohti Kontupohjaa.

 

 

Yöllä oli satanut ja tiellä oli paljon lätäköitä, joiden vuoksi vesiliirtoon joutumiseen oli suuri vaara.

 

 

Kuljettajamme oli unohtanut kaikki edellispäivänä saamansa ohjeet ja kuolemaa halveksuva asenne oli taas päässyt villitsemään hänen ajotapansa.

 

 

Vaati uuden ja tiukan puhuttelun, jotta matkantekomme muuttui kohtuullisen turvalliseksi.

 

 

*************

 

 

Tämä omakohtainen kokemus venäläiskuljettajan ajotavoista auttaa ymmärtämään, että miksi venäläisteiden varsilla on jatkuvasti ristejä ja seppeleitä niiden matkustajien muistoksi, jotka ovat kohdanneet matkansa pään Venäjän maanteillä – syy eivät ole heikot tiet vaan venäläiskuljettajien kuolemaa halveksuva ajotyyli!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalanviljelylaitokset eivät sovi Kirjavanlahdelle

Lauantai 18.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Laatokan sanotaan olevan seitsemän järven meri. Sanonnalla kuvataan Laatokan moni-ilmeisyyttä.

 

 

Sortavalasta Pitkärantaa kohti ajettaessa tie kulkee Laatokan Kirjavanlahden rantamaisemia pitkin.

 

 

Tässä muutama bussin ikkunasta otettu kuva Kirjavanlahden maisemista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

 

Tien toisella puolella Kirjavanlahden alkupäässä sijaitsee kuuluisa apteekkari Jääskeläisen huvila.

 

En tiedä, että millaisessa käytössä apteekkari Jääskeläisen huvila nykyisin on, mutta joskus kauan sitten siellä oli viihtyisä kahvila – poikkesin apteekkarin huvilassa, kun siellä oli kahvila.

 

 

 

******************

 

 

 

Pidän valitettavana, että Kirjavanlahdelle on apteekkari Jääskeläisen huvilan kohdalle rakennettu kalanviljelylaitos.

 

 

En pidä kalanviljelylaitoksen rakentamista haitallisena sen ympäristövaikutusten vuoksi, sillä todennäköisesti siellä käytetään suomalaisia kalanrehuseoksia, jotka tunnetusti ovat ympäristöystävällisiä.

 

 

Pidän kalanviljelylaitosten rakentamista Kirjavalanlahdelle maisemahaittana ja suurena sellaisena.

 

 

Vaikka Kirjavanlahti nyt onkin Venäjän hallussa, pidän Kirjavanlahtea suomalaisena maisemana ja sen vuoksi en soisi sen tuhoutua.

 

 

 

************************

 

 

 

 

 

 

 

En ehtinyt kuvaamaan apteekkari Jääskeläisen huvilan kohdalla ollutta kalanviljelylaitosta, mutta huomasin, että siitä hieman Pitkärannan suuntaan on rakenteilla toinen teollisuuslaitos – ilmeisesti kalanviljelylaitos sekin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Karjala on saanut olla maisemallisesti neitseellisessä tilassa seitsemänkymmentä vuotta, mutta nyt näyttää, että hienoimmillekin paikoille on kaikenlainen nykyelämä levittäytymässä – valitettavasti.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Wilhelm von Nottbeck - Tampereella Finlaysonin puuvillatehtaan patruuna vuosina 1860 - 1890

Maanantai 13.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereen uusimmassa museossa Milavidassa Näsikalliolla on pysyvä näyttely

 

 

 

 

Nottbeckit – Tampereen kosmopoliitit

 

 

 

Sain tutustua näyttelyyn 10.7.2015.

 

 

 

Tampereen ja koko Suomen talouselämään merkittävästi vaikuttanut Wilhelm von Nottbeck syntyi Pietarissa 1816.

 

 

 

 

 

 

 

Wilhelm muutti vuonna 1836 Pietarista Viipurin, Imatran, Puumalan, Sulkavan, Varkauden, Kuopion, Pieksämäen, Mikkelin, Heinolan, Lahden ja Tuuloksen kautta Tampereelle.

 

 

Wilhelmin isä oli ostanut erään toisen liikemiehen kanssa Tampereella toimivan Finlaysonin tehtaat ja Wilhelm lähetettiin Tampereelle oppimaan tehtaan hoitamista ja myöhemmin sen johtamista.

 

 

 

 

 

Wilhelm von Nottbeck avioitui vuonna 1847…

 

 

 

 

 

…Constance von Mengdenin kanssa.

 

 

Nottbeck aateloitiin vuonna 1855 ja seuraavana vuonna hän sai toimia isäntänä, kun Venäjän keisari Aleksanteri II vieraili Tampereella Nottbeckien luona.

 

 

 

 

 

Tässä Milavida-museossa oleva kuvitelma siitä ruokapöydästä, jonka ääreen keisaria odotetaan.

 

 

 

 

 

 

Miespuolisten ruokailijoiden ruokaliinat on keisarin pöydässä taitettu muistuttamaan ristikkäin asetettuja kiväärejä, mutta…

 

 

 

 

 

…naisten ruokaliinataitokset ovat huomattavasti sovinnollisempia.

 

 

Kannattaa huomata, että kuvan kulho on alkuperäinen, sillä siinä on Nottbeck-suvun vaakuna.

 

 

 

 

 

Patruunasta on säilynyt useita valokuvia, mutta hänen vaimostaan ainoastaan tässä näkyvä.

 

 

 

Wilhelm von Nottbeck vaikutti monin tavoin Tampereella, mutta se olisikin uuden jutun aihe.

 

 

Uuden jutun aihe on myös se, kun Wilhelm von Nottbeckin poika Peter päätti rakentaa Näsikalliolle Milavidan – siitä ehkä jo huomenissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuusaan hovi Muolaassa oli Aleksandra Kollontain nuoruuden kesänviettopaikka

Torstai 9.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Muolaassa sijainneella Kuusaan hovilla on paikkansa Suomen historiassa.     

 

 

Joudun käyttämään mennyttä aikamuotoa, sillä Kuusaan hovia ei rakennuksena enää ole olemassa. 

 

 

Muistan nähneeni Kuusaan hovin menneinä aikoina hirsikasana, kun olin matkoilla Venäjällä.  Loputkin Kuusaan hovista paloivat tuhkaksi tuhopoltossa vuonna 2006.

 

 

Kuusaan hovi oli siro pikkukartano, joka selvisi tsaarin ajasta, Suomen Vapaussodasta, Talvisodasta, Jatkosodasta ja jopa neuvostomiehityksestä Neuvostoliiton loppuun saakka.

 

 

Kuusaan hovilla on rooli Suomen historiassa, sillä se oli madame Kollontain kesänviettopaikka hänen lapsuudessaan.  Madame Kollontain (1872 – 1952) isoisä omisti Kuusaan hovin ja Aleksandra Kollontain muistelee Kuusaan hovia lämpimästi muistelmissaan.

 

 

Aleksandra Kollontain toimi Neuvostoliiton täysvaltaisena edustajana Tukholmassa vuodesta 1930 alkaen aina vuoteen 1945 saakka – Kollontaille myönnettiin suulähettilään arvo vuonna 1943.

 

 

Kollontai toimi rauhanvälittäjänä Suomen ja Neuvostoliiton välillä Talvisodan ja Jatkosodan rauhanneuvottelujen aloittamisessa – mm. Paasikivi tapasi Kollontain Tukholmaassa useasti.

 

 

Kerrotaan, että rauhanneuvottelujen idea syntyi Kollontain ja Hella Vuolijoen välisissä tapaamisissa.

 

 

 

*******************

 

 

Poikkesimme Kuusaan hovin porteilla kesäkuun lopulla, kun teimme kyröläismatkan Äänisen ja Laatokan ympäri.

 

 

 

 

 

 

Nykyään Kuusaan hoviin johtava kartanokuja ei muistuta vähääkään siitä elämästä, jota siellä ennen sotia vietettiin.

 

 

Jos haluaa tutustua Kuusaan hovin kartanorakennukseen, kannattaa googlata ”Kuusaan hovi” ja ihailla kuvia Kuusaan hovista ennen sotia.               

 

 

 

 

 

 

Tällä jalustalla kartanokujan alussa on joskus seisonut ylväs Lenin-patsas!

 

 

Matkanjohtajamme kenraali Pentti Lehtimäki kertoo meille retkeläisille Kuusaan hovista.

 

 

En ole aiemmin tiennytkään, että Kuusaan hovin puistossa on joskus ollut patsas myös Juri Gagarin´lle – nyt sitäkään ei enää ole.

 

 

 

 

 

 

Kuusaan hovin kartanopaikan lähistöllä on varmaankin nautakarjatila, sillä Kuusaan vastapäisestä tienhaarasta valtatielle tuli kuorma-auto, jolla oli kyydissään säilörehua.

 

 

 

 

 

 

Kuusaan hovin tienhaarassa on rakennuksen seinässä ilmeisen toimiva puhelin, sillä luurin nostamisen jälkeen kuului kirkas vapaa-ääni.  Puhelinta ei ole käytetty varmaan vuosikausiin, sillä niin korkea heinikko on ehtinyt kasvamaan puhelimen eteen.

 

 

Kiitän kenraali Lehtimäkeä, että saimme viettää hetkisen Kuusaan hovin maisemissa ja muistella niitä tapahtumia, jotka tuolla paikalla sijainneella kartanolla on ollut Suomen kohtaloissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Näyttelijällä on vaarana joutua suosikkiroolinsa vangiksi

Lauantai 4.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Myynnissä ja markkinoinnissa – erityisesti tuotantotarvikkeiden myynnissä oli ainakin ennen tavanomaista, luvallista, tarkoituksenmukaista ja asiakassuhteen lujittumisen kannalta toivottavaakin käyttää kehittyneitä kilpailukeinoja asiakkaan ja tavarantoimittajan yhteistyön kehittämisen keinoina.

 

 

Mielestäni yhteiset teatterikäynnit avainhenkilöiden kesken olivat ja ovat toivottavasti yhä edelleen tapoja, joilla asiakas ja tavarantoimittaja tai palveluntuottaja lujittavat sekä kehittävät suhdettaan.

 

 

Teatterikappaleen valinta on erityisesti tilaisuuden isännän huoli, mutta toki myös asiakkaan mielipidettä pitää kuunnella.

 

 

Raskassoutuinen ja negatiivisia mielleyhtymiä ruokkiva teatterikappale ei myynnin kehittämisen ja yhteistyön parantamisen kannalta ole suotavaa.

 

 

Muistan, kun joskus tilaisuuden isäntänä epäonnistuin teatterikappaleen valinnassa, kun valitsin kappaleeksi hyvin raskassoutuisen ja sanomaltaan vakavahenkisen esityksen.

 

 

Esityksen aikana yleisöä ei naurattanut kuin kerran ja sekin kerta ei kertakaikkiaan ollut sovelias kohta.

 

 

Kyse oli Tampereen Työväen Teatterissa esityksestä, jonka tapahtumat ajoittuivat jonnekin 1500-luvulle ja Leonardo da Vincin aikaan.

 

 

Konstaapeli Reinikainen ja näyttelijä Tenho Sauren elivät silloin suomalaisten mielissä kukoistuskauttaan.

 

 

TTT:n johto oli nähnyt hyväksi, että Tenho Sauren esiintyi tässä vakavahenkisessä teatterikappaleessa eräässä roolissa.

 

 

Salintäysi yleisö oli seurannut esitystä hiirenhiljaa, mutta kun Sauren avasi suunsa ensimmäiseen repliikkiin, niin yleisö purskahti remakkaan nauruun – konstaapeli Reinikainenhan se siinä!

 

 

Reinikaisen – eikun Saurenin kohtalona oli samaistua konstaapeli Reinikaiseksi!

 

 

 

 

Kuuntelen monesti Pirkka-Pekka Peteliusta luonto-ohjelmien juontajana ja arvostan, että P-PP on pystynyt luonto-ohjelmissa karistamaan harteiltaan nunnuka-nunnuka-lai-lai-lai-lai –maineen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Myöhästelijä väheksyy muita ja ei ansaitse heidän luottamustaan

Keskiviikko 24.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Saatan joskus myöhästyä kokouksesta, neuvottelusta tai tapaamisesta, mutta uskallan silti sanoa, että suorastaan halveksin myöhästelijöitä.

 

 

Myöhästelijä puolestaan halveksii käytöksellään muita ja muiden ajankäyttöä.

 

 

Krooninen myöhästelijä on rasite sille ryhmälle, jonka jäsen hän on.

 

 

Myönnän, että olen oppinut työelämässä, mutta sen jälkeen myös järjestömaailmassa, että myöhästelijää ei arvosteta – se on aivan oikein.

 

 

On arvostettavaa menettelyä, että etukäteen kertoo myöhästyvänsä vaikkapa yhteisesti sovitusta palaverista – etukäteisilmoittaminen jopa lisää tämän tilapäisen myöhästyjän asemaa yhteisössä.

 

 

Mielestäni sen, joka myöhästyy etukäteen syytä ilmoittamatta palaverista vaikkapa 15 minuuttia, niin hänen ei pitäisi ilmestyä paikalle lainkaan.  Jälkikäteen annettu ”valkoinen valhe” olisi parempi kuin saapuminen kokoukseen vartin myöhässä.

 

 

Muistan työelämästä ja luottamushenkilömaailmasta molemmista yhdet nuoret juipit, jotka olivat aina myöhässä. Kummatkaan eivät osanneet edes pyydellä anteeksi myöhästymisiään.

En osannut arvostaa kummankaan mielipiteitä ja syynä oli paljolti se, että he eivät olleet myöhästelemisensä vuoksi muiden luottamuksen arvoisia.

 

 

Lennart Meri oli kuuleman mukaan armoitettu myöhästelijä, mutta taiteilijaluonteelle se kai piti antaa anteeksi.

 

 

Myöhästeleminen on myös keino näyttää valtaansa ja Vladimir Putin lienee tässä pahin esimerkki. En hyväksy myöhästelyä vallankäytön välineenä.

 

 

Työpaikallani oli tapana palaverin alkamisen jälkeen laittaa fläppitaululle ”Avoimet työpaikat” ja kirjata sinne niiden tehtävänimikkeet, jotka eivät olleet paikalla sovittuna aikana. Menettelymme vähensi palavereista myöhästymistä.

 

 

Opiskeluaikana Mustialassa meillä oli tapana huutaa ”Oijoi” niille, jotka myöhästyivät luennolta. Myös se ja myöhästelijöille annetut ”paskahommat” vähensivät myöhästelyä.

 

 

 

Kannatan, että myöhästelijät eivät saa esimerkiksi järjestömaailmassa jatkopaikkaa kokouksessa, jossa valitaan järjestön vastuuhenkilöitä seuraavalle kaudelle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Urho Kekkosen muistomerkki Finlandia-talon lähellä koostuu useasta osasta

Torstai 4.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin Keskustan puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiseen kokoukseen Hotel Scandic Park´ssa Helsingissä 27.5.2015.

 

 

Varasin hyvin aikaa ja sen vuoksi minulla oli hetki aikaa tutustua Hakasalmen puistossa Mannerheimintien varrella, hieman Finlandia-talosta pohjoiseen sijaitsevaan Urho Kekkosen muistomerkkiin.

 

 

 

 

 

 

 

Muistomerkki koostuu oikealla näkyvästä vesialtaasta, neljästä pylväiden päässä sijaitsevasta prossisesta kädestä sekä kallioon hakatusta tekstistä:

 

URHO KEKKONEN  1900 – 1986

 

 

 

 

 

 

Kädet ovat kahdeksan metriä korkein pylväiden päissä ja ne kuvaavat sitä, että Kekkonen kirjoitti kaiken käsin ja siten ilmaisi vahvan tahtonsa käsiensä kautta.

 

 

 

 

 

 

Lähikuva yhdestä kädestä.

 

 

 

 

 

 

Olen aiemminkin havainnut Urho Kekkosen nimen kalliossa, mutta vasta nyt ehdin paneutumaan asiaan kunnolla.

 

 

 

Teoksen suunnittelukilpailun voitti 1997 Pekka Jylhä, joka oli nimennyt ehdotuksensa ”Lähde”.

 

 

Virallisesti kyseessä on ”Lähde/UKK muistomerkki” ja se paljastettiin vuonna 2000 eli sata vuotta Urho Kekkosen syntymän jälkeen.

 

 

 

 

Opin taas kerran, että Helsingissä on paljon tärkeitä kohteita, joihin maalaispoika ei ole ehtinyt tutustumaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

On aika huolehtia valkosipulimaan lehtikatteesta

Tiistai 26.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Uskallan todeta, että olen kuluneiden viidentoista vuoden aikana hankkinut jonkinlaisen kokemuksen omaan käyttöön kasvatettujen valkosipuleiden viljelystä.

 

 

Uutta kuitenkin aina oppii ja viimekesän kokemuksen perusteella joudun toteamaan, että myös valkosipulilla ilmenee monokulttuuriviljelyn ongelmat.

 

 

Monokulttuuriviljely tarkoittaa, että samaa kasvia viljellään vuodesta toiseen samalla kasvupaikalla.

 

 

Opin viime kesän tuloksena, että myös valkosipuli vaatii hyvin menestyäkseen vuoroviljelyä.

 

 

Istutin viime syksynä valkosipuleita hieman yli sata rivimetriä ja kaikki aivan uuteen paikkaan.

 

 

Käytän siemenenä omaa siementä, mutta mukanani ulkomaan matkoilla olleet tietävät, että pyrin aina hankkimaan valkosipulikantaamme ulkomaista siementä.

 

 

Parhaimmat valkosipulinmyyjät ovat venäläiset mummot, jotka teiden varsilla tai venäläisillä toreilla myyvät itse kasvattamiaan valkosipuleita.  Mummojen valkosipuleista saa parasta terästystä omaan valkosipulikantaan!

 

 

Erehdyin kerran ostamaan Viipurin Kauppahallista letitettyjä kiinalaisia valkosipulipalmikoita. Ne olivat varmaan laadukkaita ruuanlaittoon, mutta täysin kelvottomia siemeniksi, sillä yksikään ei itänyt – ilmeisesti letitetyt valkosipulit on käsitelty idunestoaineilla, jotta ne eivät idä!

 

 

Valkosipulit istutetaan ihannetapauksessa kaksi viikkoa ennen talventuloa.  Koska kukaan ei pysty ennustamaan tarkkaa talventuloaikaa, pyrin istuttamaan valkosipulit lokakuun puolenvälin tienoilla, mutta ennen marraskuun alkamista.

 

 

Mutta piti kirjoittaa valkosipulimaan lehtikatteesta!

 

 

Valkosipulimaa kannattaa kattaa lehtikatteella toukokuun lopulla.

 

 

Toimiva systeemi on se, että syksyllä haravoidut tai lehtipuhaltimella nurmikoilta kerätyt lehdet varastoidaan talven yli valkosipulimaan vierellä.  Lehdet alkavat maatumaan talven aikana sopivasti, jotta ne ovat parhaimmillaan kateaineeksi keväällä.

 

 

Ennen kattamista valkosipulimaa kannattaa lannoittaa, sillä valkosipuli pitää kasvuvoimaisesta paikasta.

 

 

Lannoittamisen jälkeen ja ennen kattamista rivivälit pitää harata huolellisesti.

 

 

 

 

 

 

Meillä käytetään valkosipulimaalla rivivälinä 40 senttiä ja olen jätelaudasta rakentanut laatikon, joka sopii riviväliin.

 

 

Työskentelylankulla seisten laatikko täytetään lehdillä ja kateaineeksi käy tällä menetelmällä hieman ”krouvimpikin” aines, sillä laatikon avulla kaikki kateainekset saadaan sopivasti ja turvallisesti riviväleihin.

 

 

 

 

 

 

Käytöstä poistetut lasten pesupaljut sekä laskettelupulkat ovat tässäkin hommassa verrattomia työvälineitä.

 

 

 

 

 

 

Katettu valkosipulimaa tietää kesän mittaan työnsäästöä, sillä rikkakasvien kitkentää ei juurikaan tarvita. Myös rivivälien haraaminen on tarpeetonta, sillä maan rakenne säilyy katteen alla erinomaisena.

 

 

Nyt vaan elokuuta ja oman pellon valkosipuleita odottamaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Olemme saamassa tehokkaan, suoraviivaisen ja päätöksiin pystyvän pääministerin

Perjantai 8.5.2015

Hallituskuviot etenivät eilen hallitustunnustelija Juha Sipilän etukäteen kertoman aikataulun mukaan.

 

 

Aikataulu ja asioiden eteneminen tuntui tulleen politiikan jäärille yllätyksenä, sillä he olisivat halunneet järsiä esim. Sipilän ideoimaa yhteiskuntasopimusta vielä ensi viikollakin.

 

 

Bisnesmaailmassa kouliintuneena päättäjänä Sipilä vihelsi pelin yhteiskuntasopimuksesta poikki, kun näki, että osapuolten näkemyserot olivat liian suuret.

 

 

Taidan olla oikeassa, kun totean, että Sipilän vihellys tuli ay-liikkeelle ja politiikan vanhoille jäärille yllätyksenä, sillä he ovat tottuneet jopa pysäyttämään neuvotteluhuoneiden kellot, jotta neuvotteluja on voitu jatkaa loputtomiin.

 

 

Pidän Sipilän tyylistä, sillä siinä ei ole sijaa vitkutteluille.

 

 

Seurasin eilen illalla televisiosta keskustelua, johon osallistuivat Pekka Haavisto, Eero Heinäluoma, Jari Lindström sekä Mauri Pekkarinen.

 

 

Vanhat ay-kiemurat hallitsevana ja niitä ikänsä pyöritelleenä Heinäluoma osoitti, että hän ja hänenlaisensa ovat ulkona nykymaailmasta kuin lumiukot. Nyt tehdään päätöksiä ja ei neuvotella loputtomiin. Jos todetaan, että neuvotteluissa ei löydy yhteistä säveltä, niin ”kirjan kannet laitetaan kiinni” ja edetään toista kautta.

 

 

Heinäluoma paasasi, että yhteiskuntasopimus meni kiville. Toki yhteiskuntasopimukseen ei päästy, mutta Lindström sekä Pekkarinen painottivat aivan oikein, että prosessin aikana saatiin sellaista tietoa, jolla on paljon käyttöä hallitusneuvotteluissa.

 

 

Olen lukuisissa yhteyksissä peräänkuuluttanut, että politiikkaan pitäisi saada henkilöitä, jotka ovat toimineet liike-elämässä.

 

 

Nyt meillä on liike-elämässä ansioitunut henkilö kohoamassa pääministeriksi ja näyttää, että vauhti päätösten tekemisessä on vauhdikasta.

 

 

Nyt ei tussaroida, vaan tehdään!

 

 

-Esko Erkkilä-

On varmaa, että myös kuntapolitiikka muuttuu eduskuntavaalien tuloksen ansiosta

Tiistai 5.5.2015 - -Esko Erkkilä-

On ollut mielenkiintoista seurata keskustelua, että muuttuuko paikallispolitiikka eduskuntavaalien tulosten vuoksi.

 

 

Ei ole kenellekään yllätys, kun eduskuntavaalien suurimmat häviäjät eli Kokoomus ja SDP väittävät, että ei muutu.

 

 

Eduskuntavaalien kiistaton ja selkeä voittaja Keskusta taas toteaa, että eduskuntavaalien tulos heijastuu muutoksena myös paikallispolitiikkaan.

 

 

Otan esimerkiksi Ylöjärven, johon synnyinkuntani ja mökkikuntani Viljakkala taannoin liittyi.

 

 

Tietoni perustuvat Ylöjärven Uutiset –paikallislehden – jonka tilaaja olen – 29.4.2015 julkaisemaan juttuun.

 

 

Lehden mukaan Kokoomuksen, SDP:n sekä Vasemmistoliiton kanta on, että eduskuntavaalien tulos ei vaikuta Ylöjärven paikallispolitiikkaan. Yllättävää on, että myös Ylöjärven Perussuomalaiset näkevät asiantilan samoin – piskuinen Kristillisdemokraatit myötäilee entisten valtapuolueiden mielipidettä.

 

 

Ylöjärven Keskustan valtuustoryhmän viljakkalalainen puheenjohtaja Pekka Hietaniemi näkee asian tyystin toisin, sillä hänen mielestään eduskuntavaalien tulos näkyy jatkossa selvästi Ylöjärven kaupungissa.

 

 

Olen Pekka Hietaniemen kanssa samaa mieltä.

 

 

 

Keskustan Ylöjärven valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Hietaniemi perustelee Ylöjärven Uutisten mukaan kantaansa näin:

 

 

”Vaalien tulos vaikuttaa ylöjärveläiseen politiikkaan muun muassa haja-asutusalueiden tarpeiden aiempaa selvempään huomioimiseen.”

 

 

Uskon tietäväni, että Pekka Hietaniemi viittaa lausunnollaan Tampereen seutukuntaa kurittavaan MAL-sopimukseen, jonka haitallisin vaikutus on se, että se mm. estää rakentamisen omalle maalle.

 

 

MAL-sopimus (Maankäytön-, Asumisen- ja Liikenteen) ei perustu mihinkään lakiin tai säädöksiin, mutta Tampereen seutukunnan virkamiehet ja valtansa kukkuloilla olleet luottamushenkilöt ovat sen keksimisellä rajoittaneet haja-asutusalueiden elämää.

 

 

MAL-sopimusten kyseenalaisena kehtona voidaan pitää Tampereen kaupunkiseutua, mutta ”tauti” on viime aikoina ollut vinhaa vauhtia etenemässä mm. Turkuun ja jopa Kokkolaan.

 

 

Järkevät kansalaiset panevat nyt toivonsa siihen, että virkamiesten ja eräiden luottamushenkilötahojen hellimät MAL-sopimukset painetaan unhon yöhön ja päästään koko valtakunnan tasapuoliseen kehittämiseen.

 

 

 

 

 

 

Olin tyytyväinen, kun Pirkanmaan Keskustanaisten puheenjohtaja ja Ylöjärven kaupunginvaltuutettu sekä Ylöjärven kaupunginhallituksen jäsen Minna Sarvijärvi totesi eilen Tampereen Keskustorilla näin:

 

 

”Toivottavasti Tampereen kaupunkiseutujen kasvua rajoittava MAL-sopimuspaperi nyt laitetaan saunan pesään!”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskusta noudattaa vaalitilaisuuksissaan "parlamentarismia" ja antaa puheenvuoron myös muiden puolueiden edustajille

Sunnuntai 5.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on esittänyt julkisuudessa, että jo ennen hallitusneuvotteluja Suomeen pitäisi solmia laaja ja kattava yhteiskuntasopimus.

 

 

Sipilän hahmotelmaan kuuluu, että neuvoteltavana olisivat ensimmäisen työntekijän palkkaaminen, työaikapankit, koeajan pidentäminen neljästä kuuteen kuukauteen ja työeläkemaksun alentaminen väliaikaisesti kahdella prosentilla.

 

 

On rohkaisevaa, että EK, SAK, Akava, MTK sekä Suomen yrittäjät ovat valmiita tulemaan neuvotteluun yhteiskuntasopimuksesta.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö järjesti vaalitilaisuuden Tampereen Tammelantorilla 4.4.2015 ja tilaisuuden juontajana kävin pyytämässä Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokasta Sinikka Torkkolaa – joka lähellämme piti omaa vaalitilaisuuttaan -Keskustan telttakatokselle keskustelemaan yhdessä Keskustan kansanedustajaehdokas Ari Lamminmäen kanssa sote-asioista.

 

 

 

 

 

 

Sinikka Torkkola suostui ja hänen keskustelustaan Ari Lamminmäen kanssa kehkeytyikin napakka keskustelu.

 

 

Vasemmistoliiton Sinikka Torkkola tiesi, että Ari Lamminmäki on Parkanon kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja ja hän kysyikin, että miten Parkano on ulkoistanut kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut Pihlajalinnalle 1.1.2015 alkaen.

 

 

Lamminmäki asetti vastauksessaan kysymyksen laajempiin raameihin ja sanoi ihmettelevänsä, että julkisella puolella sairaalat, leikkaussalit ja muut terveydenhoidon resurssit ovat käyttämättöminä iltaisin, öisin ja jopa viikonloppuisin.

 

 

Lamminmäki peräsi julkiselta terveydenhoidolta suurempaa tehokkuutta ja kustannustietoisuutta.

 

 

 

Vilkkaan keskustelun jälkeen Torkkola ja Lamminmäki pääsivät lähemmäs toistensa näkökantoja ja he saivat keskustelunsa päätteeksi suosionosoitukset kuulijoilta.

 

 

Junailemani keskustelunpätkä oli mielestäni sitä eri toimijoiden välistä keskustelua, jota Juha Sipilä yhteiskuntasopimusta ehdottaessaan peräänkuuluttaa – kiitokset Sinikka Torkkolalle ja Ari Lamminmäelle!

 

 

***********************

 

 

Olen Ari Lamminmäen kanssa samaa mieltä julkisen terveydenhuollon ”seinien” vajaakäytöstä.

 

 

Kerron omakohtaisen kokemuksen:

 

 

Olin taannoin Tampereen kaupungin toimintapisteessä kuulontutkimuksessa ja ihmeekseni totesin, että sinänsä ammattitaitoinen henkilökunta sulki vastaanottotilat klo 15.00!

 

 

Pidän menettelyä vastuuttomana, sillä kuulonhuoltojuttuihin on julkisella puolella kuukausien jonot – missä on tehokkuusajattelu?

 

 

Kävin työssäoloaikanani kuulututkimuksissa Mehiläisessä ja siellä asiakkaita palvellaan myöhäisiltaan saakka.

 

 

Kaipaan yritysmäistä tehokkuutta julkisiin terveyspalveluihin minäkin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tuleeko Pirkanmaalle vahva ministerinsalkku?

Lauantai 4.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalla keskustellaan – Aamulehti keskustelun vauhdittajana – että saadaanko seuraavaan hallitukseen vahva salkku pirkanmaalaiselle.

 

 

Pidän tuosta aiheesta keskustelua aiheettomana, ennenaikaisena ja väärille urille vievänä.

 

 

On lapsellista kysellä kokoomuslaiselta, kahdeltakin demarilta, perussuomalaiselta, vihreältä, sitoutumattomalta ja jopa piraatilta sekä kommunistilta tätä asiaa, kuten Aamulehti eilen teki.  

Naurettavaa oli, että kokoomuslainen vastaaja tyrkkäsi itseään ministeriksi!

 

 

 

 

Aamulehti kysyi samassa jutussa asiaa myös Keskustan kansanedustaja Mikko Alatalolta, joka mielestäni ainoana antoi tolkullisen vastauksen kysymykseen.

 

 

Pirkanmaan senaattori vastasi näin:

 

 

”Vaikea sanoa.

 

Kansanedustajan työ on jo sinänsä arvokasta. Aktiivinen kansanedustaja on parempi kuin huono ministeri, joka esimerkiksi leikkaa koulutuspaikkoja maakunnasta.”

 

 

Saa nähdä, että älähtääkö koira, johon Mikko Alatalon kalikka kalahti?

 

 

 

********************

 

 

 

Kerron esimerkin kansanedustaja Mikko Alatalon aikaansaannoksesta, kun kerron Tampereen läntisen ohitustien syntyhistorian.

 

 

 

Asiaa oli vatvottu pitkään ja ratkaiseva keskustelu käytiin silloin hallituksessa istuneen Keskustan eduskuntaryhmässä.

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo sai Keskustan eduskuntaryhmässä Hannes Mannisen vakuuttuneeksi, että Tampereen läntinen ohitustie tarvitaan, sillä se palvelee Pirkanmaan lisäksi pohjois-Satakuntaa, Etelä-Pohjanmaata, Pohjanmaata, Keski-Pohjanmaata ja koko Pohjois-Suomea, koska kaikkien näiden maakuntien läntinen kumipyöräliikenne joutuu ohittamaan Tampereen.

 

 

Hannes Manninen ymmärsi asian ja näin ”tavallinen” kansanedustaja Mikko Alatalo pystyi tekemään Pirkanmaalle ja koko Suomella paljon suuremman palveluksen kuin esimerkiksi ministeri, joka leikkaa koulutuspaikkoja Pirkanmaalta ja muualta Suomesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuntien hankintaosaaminen on lapsenkengissä

Lauantai 28.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piiri ja Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö järjestivät eilen Yrittäjäillan Finlaysonin Palatsissa Tampereella.

 

 

 

 

 

 

Finlaysonin Palatsi kuuluu Tampereen teollisuusperinteeseen, joten se oli vallan mainio paikka Yrittäjäillan järjestämiseen.

 

 

 

 

 

 

Saimme tilaisuuteemme kunniavieraaksi Keskustan puoluesihteeri Timo Laanisen…

 

 

 

 

 

 

…ja asiantuntijajäsenenä tilaisuudessamme oli Pirkanmaan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Veikko Kiili.

 

 

 

Esille tuli moniaita mielenkiintoisia seikkoja, mutta eräs keskeisimmistä asioista oli kuntien hankintaosaaminen tai oikeastaan sen puuttuminen.

 

 

Vastasin nelikymmenvuotisen työurani viimeisten viidentoista vuoden aikana maamme toiseksi suurimman rehutehdasyrityksen raaka-ainehankinnasta, joten koen olevani asiantuntija hankinta-asioissa.

 

 

Olen sivusta – mutta kuitenkin tarpeeksi läheltä – seurannut mm. Tampereen kaupungin hankintatointa ja totean, että se on pahasti hakoteillä.

 

 

Olen antanut kertoa itselleni, että Tampereen kaupungin hankintatoimella on eräänä sisäisenä kriteerinä se, että kuinka monta kertaa sen päätökset joutuvat Markkinaoikeuden pohdittavaksi!

 

 

Jos tuo on hankintatoimen sisäisenä kriteerinä, on varmaa, että silloin hankintaspekseihin laitetaan keskeiseksi hankintaperusteeksi halvin hinta.

 

 

Kaikki tiedämme, että halvin hinta ostopäätöksen perusteluna vie jokseenkin aina metsään.

 

 

Vanhan kansan viisaus on tämä:

 

 

Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa

 

 

Tiedän – en yksistään Tampereen kokemuksiin nojautuen – että kuntien ja kaupunkien virkahenkilöiden hankintaosaaminen on heikkoa.

 

Keskeinen ongelma on se, että ei osata laatia tarjouspyyntöä, sillä oikeilla hankintaspesifikaatioilla ratkaistaan hankinnan onnistuminen.

 

 

Tarjouspyyntö on tärkein asiakirja, jonka oikealla laatimisella mahdollistetaan onnistunut hankinta. Jos sitä ei osata laatia, ollaan kaukana ”metsähallituksen puolella”.

 

 

En lähde tässä opastamaan hankintaspeksien laatimista, mutta kaikkein surullisin ja laiton tilanne on se, että hankintaspesifikaatio laaditaan jonkun tavarantoimittajan myyntiesitteen perusteella – näistäkin tapauksista on juttua ollut liikenteessä.

 

 

Kaupunkien luottamushenkilöiden virkamiesten suuntaan suorittama valvonta ja ohjaus ovat välttämättömiä, jotta julkisyhteisöjen hankintaprosessit palvelisivat kuntalaisia/kaupunkilaisia.

 

 

Asiantuntevien luottamushenkilöiden valinta esim. hankinnoista vastaavien toimielinten lautakuntiin ja johtokuntiin on siis keskeinen kysymys, jotta julkiset hankinnat palvelisivat kuntalaisten etua.

 

 

On vankka totuus, että jos julkiset hankinnat palvelevat kansalaisten etua, niin ne palvelevat myös paikallisten yrittäjien etua ja siten tuottavat hyvinvointia kunnalle ja muutenkin kuntalaisten lähiympäristölle.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Yrittäjien Suuri Vaalikeskustelu paneutui yrittämisen haasteisiin perusteellisesti

Keskiviikko 25.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Palaan vielä tänään kuvakimaran merkeissä Pirkanmaan Yrittäjien 23.3.2015 järjestämän Suuren Vaalikeskustelun antiin.

 

 

Jo nyt voin todeta, että yrittäjät ja läsnä olleet kansanedustajaehdokkaat paneutuivat aihepiirin haasteisiin innolla.

 

 

 

 

 

 

Järjestäjät olivat linjanneet tilaisuuden aiheiksi neljä kattoteemaa:

 

• Kansanedustaja – miten pelastat Suomen konkurssilta?

• Kannustava verotus

• Greated Tampere region (Yhteinen visio, yhteinen toiminta)

• Molemminpuolista joustoa työelämään

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Veikko Kiili toivotti kansanedustaja Arto Pirttilahden tervetulleeksi Pirkanmaan Parlamenttiin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vasemmalta Olli-Pekka Tuomi, Timo Vuohensilta, Arto Pirttilahti ja Teuvo Hakanen

 

 

 

 

 

 

Mikko Alatalo, Arto Pirttilahti ja Teuvo Hakanen

 

 

 

 

Todelliset yrittäjät – Olli-Pkka Tuomi ja Timo Vuohensilta

 

 

 

 

 

 

Pilvi Kärkelä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Alkukeskustelun jälkeen ryhmätöiden aiheiksi valikoituivat:

 

 

• digitalisaatio

• oppisopimusjärjestelmän uudistaminen

• airport-strategia ja lentoyhteydet

• yritysverotuksen kehittäminen

• yrittäjät neuvottelupöytiin

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mikko Alatalo on tässä kirjoittamassa omaa ideaansa ryhmätyöplakaatille, ei suinkaan töhrimässä tussilla Harri Jaskarin silmäkulmaa!

 

 

 

 

 

Suuren Vaalikeskustelun loppupäätelmä oli

 

 

Pidetään Pirkanmaa avoinna

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Yrittäjien Suuressa Vaalikeskustelussa esitettiin raikkaita mielipiteitä Suomen tilanteen korjaamiseksi

Tiistai 24.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Yrittäjät järjestivät maanantaina 23.3.2015 Tampereen Pakkahuoneella kaikille avoimen Suuren Vaalikeskustelun – Pirkanmaan Parlamentin.

 

 

Olin paikalla, sillä nelikymmenvuotisesta palkkatyöstäni huolimatta luotan yrittäjyyteen!

 

 

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Parlamentin teknisessä toteuttamisessa oli mallina käytetty brittiparlamenttia, sillä…

 

 

 

 

 

 

…paneeliyleisöstä katsellen vasemmalla istuivat kansanedustajaehdokkaat…

 

 

 

 

 

 

…ja oikealla pirkanmaalaiset yrittäjät.

 

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Parlamentin puhemiehenä toimi Merja Ryöppy…

 

 

 

 

 

 

…ja jotta puheenvuorot pysyivät annetuissa aikarajoissa, paikalla oli myös konginkumauttaja!

 

 

 

 

On tutkittu, että Pirkanmaan vaalipiirissä Keskustalla on eniten yrittäjäehdokkaita ja tässä eräiden heidän sanomisistaan lyhyet sitaatit:

 

 

 

 

 

 

Olli-Pekka Tuomi:

 

 

”Perustulo kohdennettava yrittäjille”

 

 

 

 

 

 

Arto Pirttilahti:

 

 

”Yhteenkään syrjäytyneeseen nuoreen ei ole varaa”

 

 

 

 

 

 

Mikko Alatalo:

 

 

”Ei kaikkien ole pakko tulla Tampereelle”

 

 

 

 

 

 

Pilvi Kärkelä:

 

 

”Vanhemmuuden kustannukset on jaettava kaikkien yritysten kesken”

 

 

 

 

 

 

Teuvo Hakanen:

 

 

”Uusi vero ulkomaisille autoilijoille, jotka ajavat rahtia Suomessa”

 

 

 

 

 

 

Jouni Ovaska:

 

 

”Koeaikojen pidentäminen ja määräaikaisten työsuhteiden helpottaminen”

 

 

 

******************

 

 

Kaikesta aisti, että pirkanmaalaiset yrittäjät uskovat huomiseen, vaikka maan taloustilanne onkin nykyhallituksen aikana ajautunut heikkoon kuntoon.

 

 

Tuntui, että yrittäjät luottavat Keskustan teemaan

 

 

Suomi kuntoon!

 

 

-Esko Erkkilä-