Perinteinen rautakauppa on ajautumassa suuriin ongelmiin?

Perjantai 4.3.2016 - -Esko Erkkilä-

En ole pitkiin aikoihin joutunut asioimaan rautakaupassa, mutta tällä viikolla olen joutunut sen tekemään, kun omakotitalomme puukiuas tuli tiensä päähän ja piti alkaa metsästämään samoille sijoille sopivaa puukiuasta.

 

 

Rouva sanoi, että käy hakemassa Bauhausista uusi kiuas, mutta en suostunut sitä yksin tekemään ja oikein teinkin, sillä entiseen paikkaan ja olemassa olevaan savuhormiin sopivaa kiuasta ei niin vain ole löydettävissä.

 

 

Etsintämatkoillamme pääsin tutustumaan tamperelaisiin rautakauppoihin ja myös nettikauppoihin, sillä ne ovat nykypäivää myös rautakauppa-alalla.

 

 

Hämmästyi montaakin asiaa ja yksi niistä oli se, että Speden aikoinaan parodioimat rautakaupan myyjät ovat täyttä totta nykypäivänäkin.

 

 

Miten rautakaupoilla on varaa pitää sellaisia vätyksiä palkkalistoillaan, kuin tapasimme eräässäkin tamperelaisessa K-rautakaupassa?

 

 

Selvennykseksi pitää todeta, että löysimme saman kaupparyhmän Lahdesjärven K-raudasta todellisen rautakauppamyyjähelmen, jolta sitten ostimmekin kiukaan.  Hinta ei ollut halpa, mutta myyjän myyntitaidot olivat sellaiset kuin onnistuneen myyntimiehen ja myyntitapahtuman määritelmä on:

 

"Myyminen on sitä, että saat asiakkaan toimimaan haluamallasi tavalla ja pitämään siitä!"

 

K-Rauta Lahdesjärven myyntimies sai meidät toimimaan haluamallaan tavalla ja pidimme siitä!

 

 

Piti kuitenkin kertoa niistä ongelmista, joihin perinteinen rautakauppa on ajautumassa:

 

 

On päivänselvää, että perinteisissä rautakaupoissa on aivan liian paljon henkilökuntaa nykyiseen asiakasvirtaan ja myyntivolyymiin verrattuna.  Aika on ajanut ohi entisen ajan.

 

 

Vaikka ostimmekin kiukaan perinteisestä rautakaupasta, näkee vääjäämättömästi, että nettikauppa alkaa olla valttia myös raskaan rautakauppatavaran markkinoilla.  On helppoa käydä tutustumassa tuotteisiin perinteisessä rautakaupassa, ottaa tuotemerkki sekä –tyyppi tarkasti muistiin ja sen jälkeen tilata samainen tuote nettikaupasta.

 

 

Veikkaan, että esimerkiksi Tampereella Bauhaus pystyy jatkamaan toimintaansa ja jopa laajentamaan sitä, mutta K-ryhmän rautakaupoilla tulee olemaan Tampereella vaikeaa.

 

 

Vaikka hankimmekin kiukaamme Lahdesjärven K-Raudasta, niin Keskon investointi Lahdesjärvelle oli ilmeinen vikatikki, sillä muutaman henkilöauton esiintyminen liikkeen paikoitusalueella merkitsee, että toiminta ei voi olla kannattavaa.  Vähäisen asiakasmäärän havainnointini perustuu kolmeen käyntiin kyseisessä liikkeessä, sillä kertakäynnillä emme ostostamme päättäneet!

 

 

-Esko Erkkilä-

Akateemikko Wäinö Aaltosen veistämän Paavo Nurmen juoksijapatsaan kipsivedos pitää saada nykyistä arvokkaampaan paikkaan

Torstai 3.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Tamperelainen on kahdesti viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti Tampereella – lehti jaetaan postilaatikoihin keskiviikkoisin ja lauantaisin; lehden jakelu on 136.000 kappaletta.

 

Lehti julkaisi eilen ilmestyneessä numerossaan kirjoitukseni, jossa esitin, että Tampereen Poliisitalon yleisötiloissa oleva kuvanveistäjä, akateemikko Wäinö Aaltosen vuonna 1924 veistämä Paavo Nurmen juoksijapatsaan kipsiversio pitäisi siirtää arvokkaampaan paikkaan.

 

 

 

 

 

 

Kirjoitukseni näytti lehden sivuilla tältä ja tässä kirjoitukseni julkaistussa muodossa:

 

 

*********************

 

 

Paavo Nurmen kipsivedos arvokkaampaan paikkaan

 

 

 

Hämeensillan Suomen Neito, Veronkantaja, Eränkävijä sekä Kauppias ovat Wäinö Aaltosen tunnetuimmat tamperelaisveistokset, mutta niiden lisäksi mm. Aleksis Kiven muistomerkki Vanhan kirjastotalon edustalla, Osuustoimintamuistomerkki Eteläpuistossa ja Suru Aleksanterin kirkon puistossa ovat vahvoja esimerkkejä, että Tampere on todellinen Wäinö Aaltosen kaupunki.

 

 

Hämmästyin, kun passin uusimisen yhteydessä totesin, että Poliisitalon yleisöaulassa on kipsiversio Aaltosen vuonna 1924 valmistuneesta Paavo Nurmen juoksijapatsaasta.

 

 

Tampereen kaupunki on vuonna 1961 hankkinut kokoelmiinsa 60 kappaletta kuvanveistäjä Aaltosen veistämien patsaiden kipsiversioita.  Eräs näistä veistoksista eli Paavo Nurmen juoksijapatsas sijoitettiin silloin ainoaan käytettävissä olleeseen avaraan tilaa eli Poliisitalon yleisöaulaan.

 

 

Ehdotan, että Paavo Nurmen juoksijapatsaalle etsitään sen arvoa edellyttämä paikka. Yksi varteenotettava olisi Vanha kirjastotalo sen jälkeen, kun talon remontti on valmistunut.

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvasin patsaan passinhakumatkallani 16.2.2016 ja Tamperelainen julkaisi kuvani juttuni ohessa.

 

 

Annoin Tamperelainen-lehdelle luvan fiksata juttuani ja toimitus oli aivan oikein lyhentänytkin sitä.

 

 

Tässä alkuperäinen juttuni:

 

 

*******************

 

 

Akateemikko Wäinö Aaltosen veistämän Paavo Nurmen juoksijapatsaan kipsivedos pitää saada nykyistä arvokkaampaan paikkaan

 

 

Akateemikko, kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen veistokset ovat vahvasti esillä Tampereella.

 

Hämeensillan Suomen Neito, Veronkantaja, Eränkävijä sekä Kauppias ovat Aaltosen tunnetuimmat tamperelaisveistokset, mutta niiden lisäksi mm. Aleksis Kiven muistomerkki Vanhan kirjastotalon edustalla, Osuustoimintamuistomerkki Eteläpuistossa ja Suru Aleksanterinkirkon puistossa ovat vahvoja esimerkkejä, että Tampere on todellinen Wäinö Aaltosen kaupunki.

 

 

Hämmästyin, kun passin uusimisen yhteydessä totesin, että Tampereen Poliisitalon yleisöaulan syrjätilassa on kipsiversio akateemikko Wäinö Aaltosen vuonna 1924 valmistuneesta Paavo Nurmen juoksijapatsaasta.

 

 

Tutkin asiaa ja sain selville, että Tampereen kaupunki on vuonna 1961 hankkinut kokoelmiinsa 60 kappaletta kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen veistämien patsaiden kipsiversioita.  Eräs näistä veistoksista eli Paavo Nurmen juoksijapatsas sijoitettiin silloin ainoaan käytettävissä olleeseen avaraan tilaa eli Poliisitalon yleisöaulaan.

 

 

Maailma on 65 vuodessa muuttunut ja nyt asiaan pitää saada muutos.

 

 

Poliisitalon yleisöaula ei varmasti kenenkään mielestä ole oikea paikka kansallisesti arvokkaan taideteoksen sijoituspaikaksi.  Hauras kipsivedos on Poliisitalon yleisöaulassa alttiina tahalliselle ilkivallalle ja esimerkiksi lasten aiheuttamille vaurioille.  Poliisitalon yleisöaulassa tuskaisina vuoroaan odottavat kansalaiset eivät ole virittyneet paneutumaan kansallisesti tärkeän taideteoksen tarkasteluun.

 

 

Ehdotan, että akateemikko Wäinö Aaltosen Paavo Nurmen juoksijapatsaalle etsitään nopeasti sen arvoa edellyttämä paikka.

 

 

Vanhan kirjastotalon edessä nyt sijaitseva Aleksis Kiven muistomerkki merkitsee, että yksi varteenotettava sijoituspaikka olisi Vanha kirjastotalo sen jälkeen, kun talon remontti on valmistunut.

 

 

Vanhan kirjastotalon muuttaminen Kulttuuri- ja järjestötaloksi on tulossa kaupunginhallituksen päätettäväksi 7.3.2016 ja esitän, että silloin huomioidaan myös se, että akateemikko Wäinö Aaltosen Paavo Nurmen juoksijapatsas voitaisiin siirtää sinne kansalaisten ihailtavaksi.

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

 

********************

 

Tärkeintä on, että Paavo Nurmen juoksijapatsas lähiaikoina pääsisi sellaiseen ympäristöön, jonka se on ansainnut!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pico do Arieiro - Madeiran kolmanneksi korkein vuori tuli valloitettua!

Tiistai 16.2.2016 - -Esko Erkkilä-

 

 

Madeiralla kannattaa osallistua matkanjärjestäjien Saarikierrokseen, sillä sen aikana pääsee tutustumaan mm. Madeiran kolmanneksi korkeimpaan vuoreen Pico de Arieiroon, jonka korkein kohta on 1.818 metriä merenpinnan yläpuolella.

 

 

 

 

 

 

Matka Pico de Arieiroon on jo kokemus sinänsä, sillä mutkaiset tiet antavat jännitystä perillepääsystä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähellä vuorenhuippua on nähtävissä Naton ilmavalvontatutka…

 

 

 

 

 

 

…ja sen luokse päästyämme olemmekin jo perillä vuorenhuipulla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Paul da Serran tuulivoimalat viereisellä vuorella.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pitihän siellä minunkin päästä kuvaan!

 

 

 

 

 

 

Luonnonsuojelijat tai ovatko ”luonnonsuojelijoita” toivat vuorenhuipulle kasveja, joita he istuttavat vuorille – kasvintaimet lasketaan köysiradalla ämpäreissä alempana oleville vuorille ja istutetaan sinne.

 

 

 

 

 

 

Tutka-asema…

 

 

 

 

 

 

…taustallani.

 

 

 

 

 

 

Lähdimme jatkamaan matkaa ja huomaattehan, että olimme pilvien yläpuolella!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pekka Paavolan lyhyttä kautta lukuun ottamatta naiset ovat johtaneet Tamperetta vuodesta 2001 alkaen

Sunnuntai 24.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on kaupungin ykköshenkilö.

 

 

Tampereella kaupunginvaltuuston puheenjohtajuus on vuodesta 2001 alkaen ollut naisten hallussa lukuun ottamatta vuosia 2007-2008, jolloin ministerinäkin ollut Pekka Paavola oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

 

 

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajat ovat saaneet muotokuvansa Tampereen Virastotalossa valtuustosalin takaosan käytävälle.

 

Pekka Paavolan muotokuvaa tällä käytävällä ei ole, sillä entisenä kaupunginjohtajana hänen muotokuvansa on muualla.

 

 

Tässä Paavolaa lukuun ottamatta Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajien muotokuvat vuodesta 2001 alkaen:

 

 

 

 

 

 

Sirkka Merikoski 2001 – 2004

 

 

 

 

 

 

Hanna Tainio 2005 – 2007

 

 

 

 

 

 

Irene Roivainen 2009 – 2012

 

 

Naisvaltikka on yhä edelleen Tampereella, sillä Sanna Marin on toiminut kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 2013 alkaen.

 

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajien muotokuvat sijaitsevat Virastotalon 5. kerroksessa Valtuustosalin takana käytävällä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Linssiluteena!

Tiistai 19.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Tutkailin viime syksyn aikana kuvaamani parin muistikortin sisältöä ja huomasin, että varsin moneen kuvaan olen itsekin ehtinyt johtavien poliitikkojen kanssa.

 

 

Tässä pienoinen kimara kuvistani, joissa kameraani on räpsytellyt joku muu kuin minä.

 

 

 

 

 

Eduskunnan I varapuhemies Mauri Pekkarinen vieraili Ikaalisten torilla 5.8.2015 ja pääsin ensimmäisten joukossa toivottelemaan hänet sinne tervetulleeksi.

 

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti oli mukana 9.8.2015 Tampereella järjestetyssä ”Hämeenpuiston Puistofiesta” –tapahtumassa…

 

 

 

 

 

 

…ja siellä saimme tavata suuren joukon sellaisia tamperelaisia, jotka eivät tavallisesti liiku poliittisissa tilaisuuksissa.

 

 

 

 

 

 

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen järjesti kansalaisaloitettaan vauhdittaneen yleisötilaisuuden Tampereella Kirjastotalo Metsossa 18.8.2015 ja Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana sain toivotella Paavon tervetulleeksi Tampereelle.

 

Yli 200 henkeä vetävä Pietilä-sali oli ylibuukattu jo paljon ennen tilaisuuden alkamista ja yleisö antoi raikuvat suosionosoitukset Paavolle, kun hän tuli saliin!

On tuo Paavo ihmemies!

 

 

 

 

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirikokous järjestettiin Parkanossa Keskustan (omalla!!) koululla 14.11.2015 ja siellä pääsin juttelemaan kansanedustaja Pertti Hakasen…

 

 

 

 

 

 

…ja kansanedustaja Arto Pirttilahden kanssa. 

Mitäs me agrologit!

 

 

 

 

 

 

Tampereen Torikauppiasyhdistyksen Maanantaimarkkinat järjestetään Tampereen Keskustorilla jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina ja Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö osallistuu aina näille markkinoille.

 

Tampereen Joulumakkinatorin vuoksi joulukuun Maanantaimarkkinat järjestettiin viime vuonna jo 23.11.2015 ja siellä otimme Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön sihteerin Raija Moilasen kanssa kansanedustaja Mikko Alatalon keskellemme kuvausta varten – kuvasta tuli kohtuullisen onnistunut!

"Ministerikuvaan" pääsin kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen kanssa 3.11.2015 Tampere-talolla järjestetyn Seutupäivän aikana. Kuvassa keskellä takana Keskustanaisten Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Minna Sarvijärvi.

 

 

 

 

 

 

 

Päätän tämän kuvakimarani kuvaan, jossa poseeraan Seija Alatalon kanssa Tampere-talossa 21.10.2015.

Seijalla on hieno kukkakimppu kädessään, jonka hän hetken kuluttua antoi ”omalle tärkeimmälleen” Mikon hienon juhlakonsertin päätteeksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Teimme traktorihankinnan, jossa annoimme painoarvoa myös muille tekijöille kuin hinnalle

Tiistai 29.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Vuodenvaihteessa tulee kuluneeksi seitsemän vuotta, kun olen saanut toimia Tampereen Infra Liikelaitoksen luottamushenkilönä.

 

 

Vaalikauden 2009 – 2012 toimin tuon liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana ja tällä vaalikaudella olen ollut johtokunnan jäsenenä.

 

 

Liikelaitoksen johtokunta jatkaa nykyisellä kokoonpanollaan 9.4.2017 pidettäviin kuntavaaleihin saakka.

 

 

***************

 

 

Tukeudun tässä jutussa johtokuntamme virallisiin ja julkisiin pöytäkirjoihin, mutta totean, että asioiden käsittely Infran johtokunnassa on koko ajan ollut yhteistyöhaluista ja tamperelaisten parhaaksi tähtäävää – puoluenäkökohtia johtokuntatyöskentelyssä ei ole harrastettu.

 

 

 

Investointibudjettimme vuonna 2015 on 1,1 M€ ja eräs investointikohteistamme tänä vuonna oli traktorin hankkiminen, josta teimme päätöksen 22.4.2015 pidetyssä kokouksessamme.

 

 

Kopioin tähän alle sen julkisen aineiston, joka traktorin hankkimisesta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa syntyi, kun teimme hankintapäätöksen:

 

 

 

**********************

 

 

 

Traktorin hankinta

 

 

Infrajo 22.4.2015                Vs. toimitusjohtaja Tietäväinen 13.4.2015:

 

"Tampereen Logistiikka Liikelaitos pyysi tarjouksia Tampereen Infra Liikelaitoksen toimeksiannosta traktorista. Lisäksi optiona tarjoajan oli tarjottava alaterää sekä takaterää erikseen hinnoiteltuina.

 

Hankintamenettely oli avoin. Kyseessä on EU-kynnysarvon alittavan tavaran hankinta. Hankinnasta julkaistiin hankintailmoitus 13.2.2015 HILMA-palvelussa. Tarjouspyyntö oli saatavilla Tarjouspalvelu.fi - portaalissa.

 

Tarjouksen jätti määräaikaan 2.3.2015 klo 16.00 mennessä seuraavat yritykset: AGCO Suomi Oy, Hankkija Oy ja Konekesko Oy.

 

Tarjoajat täyttivät tarjouspyynnössä tarjoajan soveltuvuudelle asetetut vaatimukset ja tarjoukset vastasivat tarjouspyynnön vaatimuksia.

 

Tarjouspyynnössä ilmoitettu valintaperuste oli kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous seuraavin arviointiperustein: hinta max 70 pistettä ja laatu max 30 pistettä jakautuen seuraavasti: ajomukavuus, ergonomia, istuimen säädettävyys jne max 10 pistettä, ajettavuus ja traktorin käyttäytyminen eri tilanteissa max 10 pistettä, hallintalaitteet sekä päivittäisen huollon selkeys, tarkastukset, liittimet jne max 10 pistettä. Tarjouspyynnön mukaisille traktoreille suoritettiin koeajot.

 

Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen teki AGCO Suomi Oy saaden 97 pistettä.

 

Vertailuhinnat ja laatupisteet perusteluineen ovat nähtävissä tämän päätöksen liitteenä olevasta vertailutaulukosta sekä laatuarviointilomakkeelta.

 

Päätösesitys perusteluineen tulee julkiseksi vasta päätöksenteon jälkeen ja asiakirjat ovat liikesalaisuuksia lukuun ottamatta julkisia sopimuksen tekemisen jälkeen sekä asianosaisjulkisia hankintapäätöksen jälkeen (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999). Asiakirjoja säilytetään Tampereen kaupungin sähköisessä arkistossa. Tarvittaessa asiakirjoja voi tiedustella Tampereen Logistiikka Liikelaitoksesta.

 

Hankintalain mukaan sopimus voidaan tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua tämän hankintapäätöksen tiedoksisaannista edellytyksellä, että hankintapäätös on saanut lainvoiman.

 

Yhteyshenkilö: hankinta-asiantuntija Siru Erkkilä, puh. 040 801 6957, etunimi.sukunimi@tampere.fi

 

Päätösehdotus. Vs. toimitusjohtaja Tietäväinen:

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta päättää,

 

että sopimus Valtra N113H5 -traktorin hankinnasta tehdään AGCO Suomi Oy:n (2395797-2) kanssa ja

 

että lisäksi tilataan optiona pyydetty takaterä hinnaltaan 6 854,00 € ja

 

että hankinnan kokonaisarvo on 76 354,00 € (alv 0 %) ja

 

että hankinta sisältyy vuoden 2015 investointeihin ja

 

että hankintapäätös on Tampereen kaupunkia sitova vasta, kun sopimus on allekirjoitettu.

 

Päätös           Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

 

*****************

 

 

Päätöksemme perustui päätöksenteon jälkeen kaikille julkiseen vertailutaulukkoon, josta ilmenee, että Konekesko Oy tarjosi ”Massey Ferguson 5613 Dyna 4 Efficient” –merkkistä traktoria, Agcosuomi Oy ”Valtra N113H5” merkkistä traktoria ja Hankkija Oy ”John Deere 6125 M” –merkkistä traktoria.

 

 

Konekesko Oy:n tarjoama traktori sai 94,799 pistettä, Agcosuomi Oy:n tarjoama traktori 97,000 pistettä ja Hankkija Oy:n tarjoama traktori 83,452 pistettä.

 

 

Päätimme hankkia Agcosuomi Oy:n tarjoaman ”Valtra N113H5” –traktorin tarjouspyynnössä esitettyine lisälaitteineen hinnalla 69.500 euroa.

 

 

Vertailutaulukko löytyy internetistä seuraavan polun päästä: www.tampere.fi -> Päätöksenteko -> Esityslista- ja pöytäkirjahaku -> Pöytäkirjat -> Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta -> Hae kokoukset -> 22.4.2015 klo 16.00 -> Traktorin hankinta -> Liitteet -> Vertailutaulukko.

 

 

*******************

 

 

 

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettiin 8.-10.10.2015 valtakunnallinen KoneAgria –näyttely maatalouden ammattilaisille ja siellä näin Tampereen Infra Liikelaitokselle ostamamme Valtra-traktorin ennen sen luovuttamista tilaajalle.

 

 

Tässä muutama kuva hankkimastamme traktorista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 *********

Kelpasi sitä hankintaamme minunkin ihailla!

 

 

***************

 

Huomasitte varmaan, että ostopäätöksessämme hinnalla oli ainoastaan 70 %:n painoarvo ja laatutekijöillä 30 %.

 

 

Aivan liian usein kunnallisissa hankinnoissa ostospesifikaatioissa todetaan, että ratkaisevaa on halvin hinta.

 

 

Näin ei saisi olla – näin siitä huolimatta, vaikka tässä tapauksessa voittaneella vaihtoehdolla olikin parhaiden laatupisteiden lisäksi myös halvin hinta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

AKT kulkee Paperiliiton viitoittamalla tiellä

Tiistai 22.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Paperiliitto sai puheenjohtajansa Jouko Ahosen johdolla aikaan sen, että paperiteollisuus Suomessa on kulkenut alaspäin jo vuosikaudet.

 

 

Paperiliiton toimet ovat saaneet aikaan sen, että paperiteollisuusyritykset ovat suunnanneet investointinsa muualle kuin Suomeen ja tässä myyräntyössään Paperiliitto on onnistunut lähes täydellisesti.

 

 

Jokaiselle on viime aikoina tullut selväksi se, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry pyrkii kaikin tavoin estämään suomalaisten hyvinvoinnin.

 

 

AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen kulkee Paperiliiton taannoisen puheenjohtaja Jouko Ahosen viitoittamalla tiellä!

 

 

Hallitus on nyt päättänyt, että myös Suomessa tullaan maaliskuusta alkaen noudattamaan kabotaasikysymyksessä EU:n säännöksiä ja silloin kumotaan kabotaasisäännösten kansalliset tulkinnat.

 

 

AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen toteaa oman liittonsa tekemiset unohtaen liittonsa nettisivuilla, että liikenneministeri Anne Bernerin esitys on kuolinisku suomalaiselle kuljetuselinkeinolle ja liittää suomalaiset raskaan liikenteen kuljettajat jonon jatkoksi työttömien armeijaan.

 

 

Miksi Piirainen nyt unohtaa ne johtamansa liiton toimenpiteet, jotka kerta toisensa jälkeen ovat laittaneet Suomen talouselämän polvilleen ja saaneet aikaan Suomessa laajaa työttömyyttä?

 

 

On myönnettävä, että kabotaasitulkinnan muuttuminen merkitsee kotimaisille kuljetusyrityksille haasteita, mutta ainakaan AKT:n liittyminen nykyisiä kabotaasisäännöksiä puolustavaan joukkoon ei aiheuta myötätuntoa.

 

 

AKT:lle voisi todeta vaikkapa näin:

 

 

Sitä saa mitä tilaa.

 

 

tai

 

 

Koska AKT ei halua rakentaa hyvinvoivaa Suomea, niin ei kai Suomikaan tarvitse AKT:tä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos Urho Kekkonen eläisi presidenttinä, hän nostaisi sormeaan

Keskiviikko 16.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain 1.12.2015 olla läsnä Pirkanmaan UKK-Seuran tilaisuudessa, jossa vuosina 1977-1984 tasavallan presidentin kansliapäällikkönä toiminut OTT Juhani Perttunen muisteli vanhoja ja kertoi näkemyksiään Urho Kekkosen poliittisten oppien soveltamisesta nykypäivään.

 

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen, vaikka kansliapäällikkö Perttunen ei paljastanutkaan mitään ”valtakunnan salaisuuksia”.

 

 

 

 

 

 

Kansliapäällikkö Perttunen kertoi, että hänen isänsä oli Kekkosen kilpajuoksijakumppani jo Kajaanin Kipinän aikoihin.

 

 

 

 

 

 

Perttunen on OTT ja hän kertoi, kun Kekkonen kävi heidän osakunnassaan ja painotti, että nauttikaa opiskeluajasta, sillä sitä aikaa ei enää myöhemmin tule.

 

 

 

 

 

 

Kekkonen teki kansliapäällikkönsä kanssa Sinun-kaupat, mutta niitä ei saanut väärinkäyttää, sillä aina piti pienessäkin piirissä presidenttiä puhutella vähintäänkin näin: ”Sinä Herra Presidentti”.

 

 

 

 

 

 

Kekkosen työskentelytapa oli Perttusen mukaan jopa toverillinen. Presidentti kuunteli aina loppuun saakka muiden asian ja ei keskeyttänyt hänelle asiaansa esittävää.

 

 

 

 

 

 

Kansliapäällikkö Perttusen näkemys oli, että nykyisessä poliittisessa tilanteessa Kekkonen nostaisi ulkopolitiikan osalta sormeaan ja viittaisi Suomen maantieteelliseen sijaintiin.

 

 

Sisäpolitiikan osalta Kekkonen kutsuisi Perttusen mukaan eräitä henkilöitä Tamminiemeen!

 

 

************

 

 

Kysyin kansliapäällikkö Juhani Perttuselta kahta asiaa ja kysymykseni olivat;

 

 

• miten Perttunen tuntee presidentti Kekkosen viisi päivää kestäneen ”kuvanveistojakson” Kimmo Pyykön ateljeessa?

 

ja

 

• millaiset suhteet presidentti Kekkosella oli Perttusen kansliapäällikköaikana Kalle Kaihariin ja kävikö Kekkonen sinä aikana Kaiharin kesämökillä Hämeenkyrön Lavajärvellä?

 

Kekkosen ”kuvanveistojakso” Kimmo Pyykön ateljeessa oli tapahtunut ennen Juhani Perttusen kansliapäällikköaikaa, joten hänellä ei ollut siitä kommentoitavaa.

 

 

Perttunen oli mukana, kun Kekkonen kävi Tampereella tapaamassa kauppaneuvos Kalle Kaiharia, mutta Hämeenkyrön Lavajärvellä he eivät silloin käyneet.

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Tilaisuuden lopuksi Pirkanmaan UKK-Seuran puheenjohtaja Antti Juva kiitti kansliapäällikkö Juhani Perttusta mielenkiintoisista muisteluksista.

 

 

Kiitän Pirkanmaan UKK-Seuraa, että saimme kuulla Kekkosen lähellä vaikuttaneen aikalaisen muisteluksia arvostamamme presidentin elämästä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On paljon suomalaisia, joille Urho Kekkonen on yhä edelleen ainoa presidentti

Tiistai 15.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Olin 8-vuotias, kun helmikuun 15. päivänä 1956 radioitiin presidentinvaalitoimitus, jossa Urho Kekkonen valittiin kolmannella kierroksella Tasavallan Presidentiksi.

 

 

Kuuntelin vanhempieni kanssa vaalitoimitusta ja mieleeni on jäänyt, kun Väinö Leskinen luki viiden nipun sarjoissa Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen.

 

 

Kuulun siihen sukupolveen, jolle Urho Kekkonen on yhä edelleen Suomen ainoa ja oikea presidentti!

 

 

Pääsin näkemään Urho Kekkosen ainoastaan kahdesti.

 

 

Vuonna 1959 Hämeenkyrössä järjestettiin Maatalousnäyttely ja pääsin mukaan, kun kaksi tätiäni halusivat mennä näyttelyyn.

 

 

Katselin kaukaa, kun presidentti Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen istuivat näyttelyn pääjuhlassa yleisön edessä tilavissa nojatuoleissa.

 

 

Toisen kerran näin presidentti Kekkosen, kun hän osallistui Lapualla järjestettyyn vaalitilaisuuteen, joka tähtäsi vuonna 1978 järjestettäviin presidentinvaaleihin.

 

 

En ole varma, että järjestettiinkö Lapuan vaalitilaisuus vuoden 1977 lopulla vaiko vuoden 1978 alussa.

 

 

Olin kuitenkin paikalla ”takapenkin-Taavina” ja muistan, kun Kekkonen muutamalla harppauksella nousi puhujalavalle.

 

 

Olen jälkeenpäin saanut lukea siitä voimakkaasta taustapelistä, jota Veikko Pihlajamäki ja Eino Uusitalo keskustalaisine taustajoukkoineen kävivät keskenään siitä, että kumpi vahvoista vaikuttajista sai avata Kekkosen vaalitilaisuuden.

 

 

Kiista päätyi ns. Mustaan tusinaan kuuluneen Pihlajamäen voittoon ja Eino Uusitalo joutui tyytymään siihen.

 

 

Lapuan vaalitilaisuudesta vielä sen verran, että Kekkosen esiintyessä narikkamiehinä olleet keskenkasvuiset pojat kokeilivat narikkaan jätettyä Kekkosen palttoota ja totesivat, että raskas mantteli on Kekkosella!

 

 

Suuri arvostukseni Urho Kaleva Kekkoselle, sillä hän on minulle yhä edelleen ainoa Suomen Tasavallan Presidentti!

 

 

 

-Esko Erkkilä-  

Nyt on aika nauttia kesän aherruksista!

Keskiviikko 9.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Kesä on hienoa aikaa puurtaa kasvimailla ja nähdä joka päivä se kasvunihme, joka saa juurekset, marjat ja hedelmät kasvamaan korjuukelpoisiksi.

 

 

Nyt on puolestaan alkanut se ajanjakso vuodesta, jolloin viherpeukalo pääsee nauttimaan töittensä tuloksista.

 

 

Tässä muutama kuva niistä hetkistä, jolloin sain päivänä muutamana olla Rouvan apuna, kun valmistin oman maan juureksia ruuaksi.

 

 

 

 

 

 

Varastoimme porkkanat kuivassa hiekassa muovisankoihin ladottuina kellarissa.

 

Varastointi on onnistunut hyvin ja nyt hyvin säilyneet porkkanat kuoritaan.

 

 

 

 

 

 

Kuoritut porkkanat palastellaan, niiden joukkoon lisätään hieman rypsiöljyä ja suolaa.

 

 

 

 

 

 

Palastellut porkkanat laitetaan uuniin ja tässä on lopputulos!

 

 

 

 

 

 

Punajuuret käsitellään samoin kuin porkkanat.

 

 

 

 

 

 

Sipulit kuoritaan ja ne voidaan pieniä kuten porkkanat ja punajuuret, mutta meillä sipulit ajetaan kuorimisen jälkeen yleiskoneen ”silppurin” kautta tasaiseksi uunivalmiiksi massaksi.

 

 

 

 

 

 

Sipulimassa kuumennetaan sähköuunissa ja jäähdyttämisen jälkeen se laitetaan pakastuspurkkeihin myöhempää käyttöä odottamaan.  Sipulimassa on niin herkullista, että osa siitä katoaa parempiin suihin ennen pakkaseen ehtimistään!

 

 

 

 

 

 

Valkosipuli on puutarhamaan aatelia ja osa siitä meillä päätyy tavallisen sipulimassan joukkoon makua antamaan.

 

 

 

Tässä kerrotut tavat ja menetelmät muodostavat vain osan niistä tavoista, joiden lopputulemana puutarhamaan juurekset päätyvät ruokapöytäämme.

 

 

Bon Appétit!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Presidentti Kekkonen ahkeroi vuonna 1975 viitenä päivänä Kimmo Pyykön ateljeessa

Maanantai 7.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Lupasin eilen, että ehkä kerron käynnistäni Kimmo Pyykkö –taidemuseossa Kangasalla.

 

 

Olen täysi amatööri kuvanveiston tuntemisessa, joten juttuni ei täytä taidekriitikon tunnusmerkkejä.

 

 

 

Kimmo Pyykön –taidemuseo sijaitsee kolmessa kerroksessa Kangasala-talossa ja museon pinta-ala on 450 neliömetriä eli n. 150 neliömetriä per kerros.

 

 

Museon ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on esillä teemanäyttelyitä Kimmo Pyykön tuotannosta. Kolmannessa kerroksessa on Pyykön teosten pysyvä näyttely, joka kertoo myös Pyykön urasta.

 

 

Kimmo Pyykkö –taidemuseossa esilläolevien teosten materiaalina on pääasiassa alumiini ja tervaleppä.

 

 

Museon kahteen alimpaan kerrokseen kannattaa tutustua hitaasti, sillä silloin teoksista saa eniten ”irti”.

 

 

Hätkähdyttävät tuoliasetelmat, erikokoiset rotat, sähkölangoilla istuvat linnut ja monet muut veistokset ovat uutta kokemuspiiriä, johon pääsee tutustumaan kahdessa alimmassa kerroksessa.

 

 

Kahden ensimmäisen kerroksen näyttelyt ovat avoinna 10.1.2016 saakka ja sen jälkeen molempien kerrosten näyttelyt uudistuvat – suosittelen käymään museossa ennen kahden alimman kerroksen näyttelyiden uudistumista!

 

 

Näyttelyt avautuvat uudistuneina 29.1.2016.

 

 

***************

 

 

Taidemuseon kolmannen kerroksen anti antaa uutta perspektiiviä jopa Suomen historialle.

 

 

Kimmo Pyykkö on luonut mitalit tai reliefit mm. Juho Kusti Paasikivestä, Mauno Koivistosta, Martti Ahtisaaresta ja Tarja Halosesta. Pyykön luomistyön tulokset ovat nähtävillä museossa.

 

 

Presidenteistämme Kimmo Pyykön yhteistyö Urho Kekkosen kanssa on ollut tiivistä.

 

 

Vuonna 1975 presidentti Kekkonen työskenteli Kimmo Pyykön ateljeessa viitenä päivänä.

 

 

Tunnetuin Kekkosen töistä tänä aikana on hänen tekemä omakuva, jossa päänä on käytetty vanhaa leipälapiota ja hevosen kuolaimet ovat puolestaan omakuvan silmälasit!

 

 

Naisfiguuri ”Niin on jos siltä näyttää” syntyi Kekkoselta Pyykön ateljeessa samaan aikaan kuin omakuva.

 

 

Elävässä arkistossa on hyvä 20 minuutin pituinen pätkä, jossa näytetään, kun presidentti Kekkonen valmistaa tuota naisfiguuria – googleta ”Urho Kekkonen taitelijana” ja katso omin silmin!

 

 

Kimmo Pyykkö – taidemuseon kolmannessa kerroksessa on naulassa se suojatakki, joka näkyy Elävän arkiston filmipätkässä ja joka oli Kekkosen päällä, kun hän teki omakuvaansa ja tuota naisfiguuria.

 

 

Historiankirjat kertovat, että Kimmo Pyykkö sai kiinnittää tuolle naisfiguurille nännit!

 

 

Poiketkaa ihmeessä Kimmo Pyykkö –taidemuseossa Kangasalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ratinan stadionille aiheutuneista vahingoista kertyy veronmaksajille miljoonamaksut

Sunnuntai 22.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Ratinan stadionilla pelattiin Helsingin olympialaisten aikana viisi jalkapallo-ottelua eli;

 

15.7.1952 Tanska-Kreikka 2-1

16.7.1952 USA-Italia 0-8

20.7.1952 Jugoslavia-Neuvostoliitto 5-5

21.7.1952 Ruotsi-Norja 4-1

22.7.1952 Jugoslavia-Neuvostoliitto 3-1

(uusinta)

 

 

Ratinalla on siis maineikas menneisyys.

 

 

Ratinalla on jalkapallomielessä valoisa tulevaisuus ainakin vuosille 2016-2018, sillä Helsingin Olympiastadionin remontin vuoksi Ratina toimii Suomen A-maajoukkueen kotipesänä noina vuosina.

 

 

 

Ratinaan mahtuu 16.800 katsojaa ja se on Suomen Palloliiton mielestä auttamattomasti liian vähän, mutta tosiasiat ovat tosiasioita ja Ratina tulee olemaan Jalkapalloliiton A-maajoukkueen kotipesä 2016 - 2018!

 

 

***************

 

Olen viimeksi käynyt omakustanteisesti katsomassa jalkapallo-ottelua Kokkolassa vuonna 1971, joten en ole mikään fanaattinen jalkapalloihminen – toki työelämässä juoduin muutaman kerran seuraamaan Turun Kupiittaalla jalkapalloilua, mutta ne tapahtumat liittyivät työhöni.

************

 

 

Tampereen Ratinassa on järjestetty erilaisia yleisötapahtumia mm. tänä vuonna ja ne ovat aiheuttaneet erityisesti Ratinan juoksuradoille suuria vahinkoja.

 

 

Vahinkojen vuoksi Ratinan juoksuradat joudutaankin nyt uusimaan vaikka juoksuratojen päällysteen normaali kulutusikä olisi jatkunut vielä vuosia.

 

 

Tässä kuvia Ratinan stadionin juoksuradoista 18.11.2015:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvista nähdään, että juoksuratojen pinnoitetta poistetaan ja jossain vaiheessa juoksuradat saavat uuden päällysteen.

 

 

Juoksuratojen päällystäminen ennenaikaisesti maksaa ja maksumiehinä ovat tamperelaiset veronmaksajat – ei hyvä!

 

 

Tampereen kaupunki on taas lisäämässä ns. Tapahtumatoimistoonsa uutta väkeä, jonka tehtävänä on hankkia kaupunkiin erilaisia tapahtumia.

 

 

On hämmästyttävää, että tosiasiallisen rekrytointikiellon aikana kaupungille palkataan uutta henkilökuntaa ja sellaisiin tehtäviin, jotka aiheuttavat veronmaksajille turhia kuluja, kuten ne tapahtumat, joita Ratinassa on järjestetty.

 

 

Tämä on kuitenkin Tampereen kaupungin tapa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen hiippakunnan piispanristin historia alkaa vuodesta 1805

Lauantai 21.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Tampereen hiippakunnan historiasta ja tänään aiheenani on Tampereen hiippakunnan piispanristin historia.

 

Tampereen Tuomiokapitulin istuntosalin seinillä on kuvat hiippkunnan piispoista vuodesta 1721 alkaen, jolloin piispana oli Juhana Gezelius Nepos (pojanpoika).

 

Tampereen ensimmäinen piispa oli Paavali Juusten, mutta hänestä ja häntä seuranneista 14 piispasta ei ole säilynyt muotokuvaa – piispa Juhana Gezelius Nepos on ensimmäinen, josta on muotokuva Tuomiokapitulin istuntosalin seinällä.

 

 

 

 

 

 

Tampereen piispoista Sakari Cygnaeus vanhempi on merkittävä Tampereen hiipopakunnan piispa, sillä hänen aikanaan (piispana 1792-1809) Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf lähetti kaikille piispoille kultaisen ristin, joka on vuodesta 1805 kulkenut perintönä piispalta toiselle.

 

Tampereen Tuomiokapitulin istuntosalin seinällä olevassa Sakari Cygnaeus vanhemman muotokuvassa tuota ristiä ei vielä näy, mutta kaikkien seuraavien Tampereen hiippakunnan piispojen muotokuvissa se näkyy.

 

 

Piispanristin saatuaan Cygnaeus sanoi tahtovansa…

 

…"kallista sovitusoppia julistaa ja pyhästi hoitaa”.

 

 

 

 

 

Ensimmäinen Tampereen hiippakunnan piispoista, jonka muotokuvassa Kustaa IV Aadolfin lahjoittama piispanristi näkyy on hiippakunnan piispana 1809 – 1818 toiminut Maunu Alopaeus.

*******************

 

 

 

 

 

 

 

 

Imuroin netistä Tampereen hiippakunnan nykyisen piispan Matti Revon (2008 ->) kuvan ja siinä nähdään tuo Ruotsin kuninkaan lahjoittama piispanristi.

 

 

 

Tässä myös neljän Repoa edeltäneen Tampereen hiippakunnan piispan kuvat, joissa kaikissa näkyy sama piispanristi.

 

 

 

 

 

 

Juha Pihkala 1996 – 2008

 

 

 

 

 

 

Paavo Kortekangas 1981 – 1996

 

 

 

 

 

 

Erkki Kangasaho 1966 – 1981

(muotokuva Tuomiokapitulin seinällä)

 

 

 

 

 

 

Eelis Gulin 1945 – 1966

(muotokuva Tuomiokapitulin seinällä)

 

 

 

Tampereen hiippakunnan piispoista minulla on henkilökohtaisia kokemuksia ainoastaan Eelis Gulinista, joka aikoinaan oli suorittamassa piispantarkastusta kotiseurakunnassani Viljakkalassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kun on virheen tehnyt, on vastuusta turha kiemurrella

Maanantai 2.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginhallitus tekee tänään päätöksen, että valittaako se hovioikeuteen ns. metsäpäällikön irtisanomisjutussa.

 

Toimin Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana vuosina 2009 – 2012 ja jatkan nyt saman johtokunnan jäsenenä vuoden 2013 alusta, joten omaan tietoa kyseisestä asiasta.

 

 

Koska Aamulehti on julkaissut asiasta kolmekin juttua, osan jutuista jopa henkilökuvalla varustettuna, katson että voin ottaa asiaan julkisestikin kantaa.

 

 

Käräjäoikeus antoi asiasta monipuolisesti perustellun päätöksen, jossa se osoitti kaupungin menetelleen virheellisesti metsäpäällikön työsuhteen purkamisessa ja siirtäessään hänet muihin tehtäviin.

 

 

Teimme Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa yksimielisen päätöksen, että tyydymme käräjäoikeuden päätökseen ja emme jatka prosessia hovioikeudessa.

 

 

Pormestarilla ja viimekädessä kaupunginhallituksella on otto-oikeus johtokunnan päätöksiin ja nyt pormestari Anna-Kaisa Ikonen on käyttänyt päätökseemme otto-oikeuttaan.

 

 

Jos kaupunginhallitus hyväksyy tänään pitämässään kokouksessaan pormestarin menettelyn, niin Tampereen kaupunki valittaa käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen.

 

 

Kaupunki valittaa – jos valittaa - vain eräiltä osista käräjäoikeuden päätöksestä, sillä useimmat kohdat jopa Tampereen kaupunki hyväksyy käräjäoikeuden päätöksessä.

 

 

****************

 

 

Toimin yli neljäkymmentä vuotta kestäneen työurani aikana 34 vuotta erilaisissa päällikkötehtävissä ja sain sinä aikana monipuolista kokemusta henkilöstöasioiden hoitamisessa.

 

 

Osa kokemuksistani kertyi ”kantapään kautta” omakohtaisina esimieskokemuksina, mutta seurasin myös esimieskumppanieni menestymistä henkilöstöasioiden hoitamisessa.

 

 

Tutkin metsäpäällikön irtisanomiseen liittyvät asiakirjat ennen liikelaitoksemme johtokunnan kokousta ja totesin, että on tyytyminen käräjäoikeuden päätökseen. Samaa mieltä olivat myös muut johtokunnan jäsenet.

 

 

Tampereen kaupungin 16 –henkinen lakimiesosasto oli kuitenkin halukas jatkamaan riitelyä hovioikeudessa ja se yritti vaikuttaa päätösehdotuksellaan jopa meidän luottamushenkilöiden päätökseen.

 

 

Emme kuitenkaan hyväksyneet lakimiesosaston toimenpiteitä ja päätimme olla valittamatta mielestämme selvästä asiasta.

 

 

No, pormestarilla on johtosääntöjen perusteella oikeuas käyttää päätöksestämme otto-oikeutta ja niin hän on saamamme tiedon mukaan myös tehnyt.

 

 

Tänään saamme kuulla, että onko kaupunginhallitus samaa mieltä pormestarin ja kaupungin lakimiesosaston kanssa.

 

 

***************

 

 

Kävipä tänään kaupunginhallituksessa miten tahansa ja kävipä mahdollisessa hovioikeuskäsittelyssä miten tahansa, niin peräänkuulutan Tampereen kaupungin virkahenkilöiltä sekä johtavilta luottamushenkilöiltä maalaisjärjen käyttämistä henkilöstöhallintoon liittyvissä kysymyksissä.

 

 

Väkeä voidaan vähentää ja toimenkuvia muuttaa, mutta kaiken pitää tapahtua lakien ja säädösten mukaan.

 

 

Odottelen lukuisten muiden kanssa suurella mielenkiinnolla tänään Tampereen kaupunginhallituksen tekemää päätöstä!

Vielä suuremmalla mielenkiinnolla odotan sitä ehkä parin vuoden kuluttua julkaistavaa hovioikeuden päätöstä, jonka hovioikeus antaa, jos Tampereen kaupunki valittaa käräjäoikeuden metsäpäällikön irtisanomisesta tekemästä päätöksestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Presidentti Urho Kekkonen ja kauppaneuvos Kalle Kaihari rahoittivat pääosan "Vesieste" -patsaan kustannuksista

Sunnuntai 1.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Ratinan stadionin pääsisäänkäynnin edustalla sijaitsee ”Vesieste” –patsas, joka on sinne sijoitettu elokuussa 1966.

 

 

 

 

 

 

Ratinan stadion on nyt remontissa ja se merkitsee, että myös ”Vesieste” –patsaan ympäristö on perin huonossa kunnossa.  Toivottavasti Ratinan stadionin kunnostuksen yhteydessä taideteos pääsee arvoisensa kohtelun piiriin!

 

 

 

************

 

 

Teos on syntynyt kutsukilpailun tuloksena ja sen on veistänyt kuvanveistäjä Pentti Papinaho.

 

 

Veistoksen kustannuksiin saatiin aikoinaan merkittävä ”tuntemattoman tahon” lahjoitus, joka sittemmin paljastui presidentti Urho Kekkosen ja kauppaneuvos Kalle Kaiharin yhteistuumin tekemäksi.

 

 

Teos sai aikoinaan kovaa kritiikkiä, sillä veistoksen paljastamisen aikaan 3000 metrin estejuoksijat eivät pystyneet aitomalla ylittämään vesiestettä. Nykyään maailman parhaat estejuoksijat pystyvät ylittämään vesiesteen aitomalla eli veistos oli aikaansa edellä!

 

 

Taideteoksen pienoismalleja on jaettu urheilijoille, jotka ovat Ratinassa tehneet lajinsa Suomen ennätyksen.

 

 

Arvokkaimmalla paikallaan on se veistoksen pienoismalli, joka sijaitsee Tamminiemessä presidentti Kekkosen työhuoneessa.

 

 

”Vesieste” –taideteoksen pienoismalli on sijainnut presidentti Kekkosen selän takana, kun Kekkonen on tehnyt päätöksiä, jotka koskivat koko Suomea ja Suomen asemaa kansainvälisessä politiikassa.

 

 

Olen käynyt parikin kertaa Tamminiemessä ja nämä kuvat olen käynneilläni ottanut.

Kuvat kertovat, että Vesieste-taideteoksen pienoismalli on ollut kunniapaikalla presidentti Kekkosen työhuoneessa.

Odotan suurella mielenkiinnolla Ratinan stadionin remontin valmistumista ja sitä, että merkittävä taideteos saa jälleen ympäristön, joka sille ehdottomasti kuuluu.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tarinallistamalla matkailuun uutta virtaa!

Perjantai 30.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä, Viljakkalassa, Kurussa ja Ylöjärvellä on alkanut mielenkiintoinen projekti, jossa paikkakuntien asukkaiden, yritysten ja alueen paikallishistoriaa tarinallistetaan, jonka jälkeen tarinat pyritään hyödyntämään alueen matkailun kehittämisessä.

 

 

Hankkeen hallinnollisena vetäjänä toimii Ylöjärven Yrityspalvelu Oy ja sen yhteistyökumppanina on Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy.

 

 

Idea asiasta on lähtöisin alueen matkailuyrittäjien Vihreä Sydän Matkailuyrittäjät ry:ltä.

 

Tarinallistamishanke on saamassa EU-rahaa Leader-ryhmä Kantri ry:ltä.  Hankkeen kesto on 9 kuukautta ja sen budjetti 47.000 €, josta tukea 80 %.

 

 

 

 

 

 

Hankkeen aloitustapahtuma oli Ylöjärven valtuustosalissa maanantaina 26.10.2015 – olin paikalla tilaisuudessa.

 

 

 

 

 

 

Hanketta esittelivät hankkeen vetäjä Vilja Pylsy…

 

 

 

 

 

 

…sekä Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n elinkeinosihteeri Tiina Rinne-Järvensivu.

 

 

 

Käytin tilaisuudessa pari puheenvuoroa ja kannatin hanketta.

 

 

Mielestäni Viljakkalan ja Kurun rooli on hankkeessa tärkeä, sillä näiden kuntien kuntaliitokset Ylöjärveen eivät ole sujuneet kitkattomasti. 

 

Erityisesti Viljakkalan osalta on ollut ongelmia ja uskalsin kertoa odottavani, että tämäntapaiset projektit joissa Hämeenkyrö ja Ylöjärvi esiintyvät yhtenä kokonaisuutena parantavat niitä haavoja, joita Viljakkalan kuntaliitos sen luontaisen kumppanin Hämeenkyrön sijaan Ylöjärveen on aikaansaanut.

 

 

Annoin tunnustusta Ylöjärven seurakunnalle, joka on osannut tuotteistaa nyky-Ylöjärven alueella sijaitsevat kirkot, kun on järjestänyt linja-autokierroksen, jossa on tutustuttu Ylöjärven kirkkoihin.

 

 

Viljakkalassa sijaitseva Haverin kaivosalue on ehtymätön tarinoiden lähde, jonka kaupallistaminen on edelleen lapsenkengissä.

 

Ylöjärven Takamaalla sijainneen Ylöjärven kuparikaivoksen matkailullista hyödyntämistä vaikeuttaa se, että entinen kaivosalue on nykyään tehokkaassa hyötykäytössä Puolustusvoimien Teknillisellä Tutkimuslaitoksella.

 

 

Tilaisuudessa käytettiin kriitinen puheenvuoro alueen historian käyttämisestä apuna matkailun hyödyntämisessä.

 

 

Olen tiukasti eri mieltä ja uskon, että alueen historian hyödyntäminen auttaa alueen matkailuyrittäjiä saamaan tämän projektin avulla uutta ilmaa siipiensä alle.

 

 

Toivottelen hankevetäjälle myötätuulta ja ehkäpä minäkin tulen hänelle jonkun tarinan tarjoamaan Hämeenkyrön, Viljakkalan ja kenties myös Ylöjärven osalta – Kuru on minulle vieraampi, mutta uskon, että sieltä hankevetäjä saa moniakin hyviä tarinoita ainespuikseen, jotta…

 

 

 

 

 

 

…tässä kerrotut hankkeen lopputulokset täyttyisivät!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikuntaan uusi ritari

Torstai 29.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven valtuustosaliin viime maanantaina Vihreä Sydän -tarinallistamishankkeen starttitilaisuuteen kokoontunut yleisö sai olla todistamassa hienoa tapahtumaa, kun Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta löi uuden jäsenen ritarikuntaan - ritarikuntaan, jossa olen jäsen numero 307.

 

Ritarikunnan 659. jäsen on nyt luontokuvaaja Harri Luojus.

 

 

 

 

Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta tekee työtä hämeenkyröläisen kulttuurin puolesta ja antaa työnsä tuloksena mm. kulttuuristipendejä.

 

 

 

 

 

Ylöjärven valtuustosalissa järjestetyn ritariksilyöntitilaisuuden aluksi ritarikunnan Suurmestari Eero Pylsy luki ritariksiasettamisen asiakirjan.

 

 

 

 

 

Luontokuvaaja Harri Luojuksen ritariksilyöntiä todisti Suurmestarin lisäksi neljä Ritarikunnan sarvipäätä.

 

 

 

 

Hämeenkyrö on vankka sahtipitäjä ja sen vuoksi Hämeenkyrön vaakunassakin kuvatulla sarvella on tärkeä rooli, kun lyödään uusia ritareita.

 

 

 

 

 

 

Ritariksilyöntiseremoniaan kuuluu, että ritariksilyödyn pitää maistaa sarvesta hämeenkyröläistä sahtia…

 

 

 

 

 

 

…ja sitä pitää maistaa molemmille jaloille.

 

 

 

 

 

 

Tässä näyte nuorimman ritariveljemme luontokuvaaja Harri Luojuksen kuvasta, jossa hän on ikuistanut harjumasmalon!

 

 

*************

 

 

Vielä pieni muistelus tilaisuudesta, jossa minut lyötiin Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan ritariksi.

 

 

Meitä lyötiin samalla kerralla ritareiksi kuusi henkilöä ja yksi meistä oli Suomen ensimmäinen tangokuningas Viljakkalassa syntynyt ja hyvin tuntemani Kauko Simonen.

 

 

Ainahan jonkun täytyy pitää kiitospuhe ja Kauko otti ohjat käsiinsä, kun kiitti ritarikunnan Suurmestaria laulaen!

 

Oli hieno ”kiitospuhe”!

 

 

************

 

 

 

 

 

 

 

Viime päivinä on nähty, että henkilötietosäännösten rikkomisesta saa potkut jopa hallituspuolueen kolmas varapuheenjohtaja ja sen vuoksi en uskalla nimetä ritarikumppaneitani, mutta sen totean, että olen Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnassa rinnan eduskunnan erään entisen puhemiehen, eräiden entisten varapuhemiesten sekä useiden entisten ministereiden kanssa.

 

 

Annan suuren tunnustuksen agrologi-veli Eero Pylsylle, joka tarinallistamalla Hämeenkyrön Sarvipäät on luonut ritarikunnan, joka tekee työtä kyröläisen kulttuurin puolesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Tilakeskus Liikelaitos - Tampereen kaupungin kruununjalokivi!

Sunnuntai 25.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen vahvasti tietoinen, että kaikki eivät pidä tämänpäiväisen juttuni otsikosta.

 

 

Omaan yli neljänkymmenen vuoden kokemuksen yritysmaailmasta ja tiedän oikein hyvin, että konsernin sisäiset siirtohinnat ovat monesti vaikeimmin sovittavat asiat konsernissa.

 

 

Näin on myös Tampereen kaupungissa ja kun asiaan sotkeutuvat kaikkitietävät omaa hiekkalaatikkoaan puolustavat virkahenkilöt, luottamushenkilöt ja kokonaisuuksista kaukana olevat kaupunkilaiset, on vastustus otsikolleni ymmärrettävää.

 

 

 

 

 

 

Sain osallistua viime torstaina tilaisuuteen, jossa Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen toimitusjohtaja Virpi Ekholm esitteli johtamaansa liikelaitosta.

 

 

Pidin toimitusjohtaja Ekholmin esityksestä ja tunsin, että olisin tullut työelämässä toimeen hänelle raportoivana alaisena.

 

 

Ekholmin tapa esittää isoja asioita hymyssäsuin on juuri sitä johtajan toimintaa, jota alaiset, asiakkaat ja sidosryhmät kaipaavat.

 

 

Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on kaupungin liikelaitoksista se, joka pitää ”opissa ja ojennuksessa” Tampereen kaupungin muut yksiköt.

 

 

Opissa ja ojennuksessa pitäminen tapahtuu sillä, että yksiköiden tarvitsemista tiloista peritään kunnollinen vuokra, jota kokonaisuutta hahmottamaan pystymättömät pitävät liian korkeana.

 

 

Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen liikevaihto on 167 M€ ja sillä liikevaihdolla tänä vuonna ennusteiden mukaan syntyy liikeylijäämää 39,0 M€.  Kunnollinen tulos ja sille pitää nostaa hattua. On toki muistettava, että liikeylijäämätavoite tälle vuodelle on 42,5 M€ eli tavoitteesta tullaan jäämään 3,5 M€.

 

 

Henkilöstömäärän kehityksessä Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on päässyt eteenpäin, sillä vuonna 2013 henkilöstömäärä oli 415 henkilöä, viime vuonna 395 ja tämän vuoden tilinpäätösennuste on 370 henkilöä.

 

 

Kiinnitän huomiota tämän vuoden henkilöstömäärän huonoon ennakointiin, sillä ennuste tälle vuodelle oli peräti 402 henkilöä – kiitokset johtokunnalle ja toimitusjohtajalle, että henkilöstömäärän kehittyminen tulee olemaan ennakoitua parempaa.

 

 

Positiivinen henkilöstömäärän kehittyminen näkyy suoraan liikelaitoksen liikeylijäämässä, sillä henkilöstökulujen ennakoidaan olevan 15,7 M€, kun vuosisuunnitelmassa varauduttiin 18,5 miljoonaan euroon!

 

 

Olen kantapään kautta yritysmaailmassa oppinut, että samasta tuotteesta tai palvelusta pitää pystyä lohkaisemaan monen yksikön oma tulossiivunsa, jotta kokonaistulos konsernin kannalta on paras mahdollinen.

 

 

Näin tapahtuu Tampereella, kun Tampereen Tilakeskus Liikelaitos pakottaa tilavuokrillaan tehostamaan Tampereen muiden yksiköiden toimintaa.

 

 

 

*************

 

 

Kiitän MSL-Tamperetta, joka viime torstaina järjesti mielenkiintoisen ja avartavan tilaisuuden.

 

 

 

 

 

 

Tilaisuuden avasi MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen…

 

 

 

 

 

 

…ja puheenvuoroja jakoi kaupunginvaltuutettu Timo Hanhilahti.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saiko Jare Henrik Tiihonen taas tänä aamuna Tampereen keskusta-alueen siivottomaan kuntoon?

Sunnuntai 18.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Hyvin harva saattaa tietää, että kuka on Jare Henrik Tiihonen.

 

En ole tiennyt minäkään, mutta nyt tiedän, että hän on Cheek, joka taas eilen oli jakamassa nimikirjoituksiaan Tampereella.

 

Edellisen kerran kyseinen rap-artisti vieraili Tampereella 22.8.2015 ja silloin kaupungilla syntyi siivotonta jälkeä.

 

Olin seuraavana aamuna eli 23.8.2015 lähdössä Tampereen Vanhalta kirkolta loma- sekä kylpylämatkalle Saarenmaalle ja näin aamuvarhaisella sen törkeyden, jonka Cheek´n konserttiyleisö oli saanut aikaan Keskustorilla.

 

 

Tässä pieni kuvakavalkaadi aamuvarhaiselta Tampereen Keskustorilta 23.8.2015.

Kuvat on otettu klo 04.55 – 5.01 välisenä aikana, kun odottelimme Ikaalisten Matkatoimiston tilausbussia kohti Tallinnaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jare Henrik Tiihosen Ratinan stadionilla järjestämästä ”konsertista” aiheutui Tampereen kaupungin veronmaksajille melkoiset kustannukset jo yksistään Keskustorin siivoamisen vuoksi.

 

 

Miten saamme tämmöisten tilaisuuksien järjestäjät vastaamaan aiheuttamistaan siivottomuuksista?

 

 

Kysyy

 

 

-Esko Erkkilä-

Pari muistelusta neuvostoajan Tallinnasta

Maanantai 12.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Varmaan meillä lähes kaikilla on omakohtaisia muistoja siitä ajasta, kun Virossa oli neuvostomiehitys.

 

 

Tässä pari pientä muistelusta – muistelukset tulivat mieleeni, kun edellisviikolla vierailin Rouvan kanssa Tallinnassa kolmipäiväisellä omatoimimatkalla.

 

 

************

 

 

Elettiin Juri Andropovin lyhyeksi jäänyttä aikaa (12.11.1982 – 9.2.1984) Neuvostoliiton johtajana eli virallisesti NKP:n pääsihteerinä.

 

 

Olimme Rouvan kanssa Agrologien Liiton Viroon suuntautuneella ”opintomatkalla” ja samalla laivalla – Georg Ots – oli mukana myös silloinen Suomen valtiovarainministeri Ahti Pekkala.

 

 

Ahti Pekkala oli kotiseutunsa Haapaveden tanhuporukan mukana käymässä Virossa.

 

 

Pekkala oli matkalla siis yksityishenkilönä ja seurasin viereisestä jonosta, kun Pekkala meidän muiden mukana odotti kolme tuntia Tallinnan satamassa tullitarkastusta.

 

 

Nykypäivänä on käsittämätöntä, että Tallinnan satamassa 1980-luvun alkupuolella jouduttiin odottamaan Viron (=Neuvostoliiton) tullissa maahanpääsyä kolme tuntia!

 

 

*******************

 

 

Toinen nyt kertomani muistelus liittyy Tallinnan vanhassa kaupungissa Raatihuoneentorilla sijaitsevaan Vana Toomas –ravintolaan.

 

 

 

 

Kyse oli varmaan samaisesta agrologien matkasta, kun Rouvan kanssa pyrimme sisään Vana Toomakseen.

 

 

Keräsin taskujeni pohjalta ison joukon ruplia ja kopeekkoja, jotka annoin portsarille.

 

 

Arvioin kolikkojen painon ja lukumäärän perusteella, että summa kelpaisi sisäänpäänsyyn.

 

 

Portsari vatkasi rahoja kourastaan toiseen ja sanoi:

”Onpa pieni pääsylippu”,...

...mutta päästi kuitenkin meidät sisään.

 

 

Jotain piti tietenkin ostaa ravintolassa ja pyysin perinteisen ”vodka-sprite”, joka siihen maailmanaikaan oli kaikkialla tunnettu coctail.

 

 

”Vodka-sprite” tuli ja tuli myös lasku, jossa oli kertakaikkiaan huomioitu se, että maksamani ”pääsylippuhinta” oli liian vaatimaton!

 

 

 

**************  

 

 

Neuvostoliiton aikainen Tallinna oli edullinen paikka esimerkiksi asiakasyritystemme myyntimiesten palkkiomatkojen kohteena.

 

 

Myyntikilpailu, jossa palkintona oli viikonloppumatka Tallinnaan, tuotti aina hyviä myyntituloksia!

 

 

Siltäkin saralta on mielessä monia ikimuistoisia juttuja, mutta jääköön ne nyt toiseen kertaan!

 

 

-Esko Erkkilä-