Nyt maalaisjärki käyttöön!

Tiistai 29.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilönä siitä alkaen, kun minulta vuonna 2001 leikattiin eturauhassyöpä.

 

 

Kahdenkeskisiä tukihenkilötapaamisia minulle on kertynyt vain muutamia – sillä eiväthän miehet tukea tarvitse - , mutta erilaisissa tilaisuuksissa olen asian tiimoilta esiintynyt monesti.

 

 

Yritimme Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä muutama vuosi sitten aloittaa ”Arjen ystävät” –toimintaa, mutta huonolla menestyksellä. sillä asiakkaita ei riittänyt.

 

 

Nyt Pirkanmaan Syöpäyhdistys pyrkii aloittamaan Arjen ystävät –toiminnan uudestaan ja nyt ”työkaluna” on…

 

 

 

 

 

…www.huoleti.fi – portaali.

 

 

 

 

 

 

Olin eilen Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilönä mukana koulutustilaisuudessa, jossa saimme opastusta www.huoleti.fi –palvelun toiminnasta.

 

 

Suhtaudun kriittisesti www.huoleti.fi –palvelun toimintaan, sillä elämänsä ehkä suurimmassa kriisitilanteessa syöpään sairastuneelle ei tule ensimmäiseksi mieleen etsiä apua matkapuhelimestaan tai tabletiltaan.

 

 

Peräänkuulutan Pirkanmaan Syöpäyhdistykseltä kokonaisvastuullista asennetta ja toimintaa siinä arvokkaassa työssä, jota se on tehnyt jo kauan syöpään sairastuneiden parhaaksi ja heidän kuntouttamisensa hyväksi.

 

 

Huoleti-kampanjoinnilla saattaa olla paikka joillakin terveyden- ja sairaanhoidon osa-alueilla, mutta syöpään sairastuneiden henkilöiden kuntoutuksessa sitä paikkaa on kokemukseni mukaan vaikea löytää!

 

 

Puhelinyhteydet, sähköpostit ja henkilökohtaiset tapaamiset ovat mielestäni niitä ensisijaisia tapoja, joilla syövästä toipuvat ensisijaisesti tavoittelevat ”arjen vapaaehtoisia ystäviä”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Leski, vanhapiika vaiko vanhapoika?

Maanantai 28.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Joutsenesta sanotaan, että se on pariuskollinen lintu.

 

 

Siitä sanotaan myös, että se häätää muut linnut pois pesimäjärveltään.

 

 

****************

 

 

Mökkijärvelläni Viljakkalan Majajärvellä on jo useana keväänä oleillut monena keväänä joutsenpariskunta, mutta pesimäjärveksi ne eivät ole Majajärveä kelpuuttaneet.

 

 

Nyt varhaiskeväällä Majajärvellä oli kolmekin joutsenta, mutta taaskaan pesimäjärveksi Majajärvi ei kelvannut.

 

 

Toukokuu lähenee loppuaan ja päivittäin järvelle laskeutuu suurta meteliä pitäen yksinäinen joutsen.  Meteli on aikamoinen myös silloin, kun tämä joutsen lähtee lentoon.

 

 

Onko kyseessä leskijoutsen, vanhapiika vaiko vanhapoika?

 

 

Majajärvi on pituudeltaan seitsemänsataa metriä ja sillä on leveyttä leveimmältä kohdaltaan kolmesataa metriä.

 

 

Kolmesataa metriä ei riitä joutsenelle lentoonlähtömatkaksi, joten lentoonlähtö tapahtuu aina järven pituussuunnassa.

 

 

Tässä muutamia kuvia joutsenesta, joka taas eilen vieraili Majajärvellä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viimeistä edellisessä noista kuvista näkyy toinen vesilintu ja sillekös tuo yksinäinen joutsen julmisteli!

 

***************

 

Näkemäni ja kuulemani perusteella uskon, että joutsen ei pidä muista samalla järvellä oleilevista vesilinnuista vaan pyrkii häätämään ne pois!

 

 

Pitäisikö toivoa, että joutsenet alkaisivat pesimään Majajärvellä vai pitäisikö toivoa, että näin ei tapahdu?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suojeluhinnat

Lauantai 26.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Lukijani tietävät kokemuksesta, että käsittelen näillä sivuillani päivittäin ties mitä asioita, mutta kun lukijoita näyttää riittävän, jatkan valitsemallani linjalla.

 

 

Tänään aiheenani on Suomen erään johtavan broilertuotteen eli Jyväbroiler-brändin luominen.

 

 

Sain olla aitiopaikalla, kun Jyväbroiler-tuote luotiin ja tuotiin Suomen elintarvikemarkkinoille Saarioinen Oy:n ja Rehuraisio Oy:n yhteistyön tuloksena.

 

 

Suomessa markkinoidut broilertuotteet olivat aikaisemmin jalostettu broilereista, jotka olivat kasvatettu kalajauhoa ja lihaluurehujauhoa sisältävillä rehuseoksilla.

 

 

Saarioinen Oy:n päättäjät oivalsivat, että kuluttajat arvostaisivat enemmän sellaisia broilertuotteita, joissa broilereiden kasvattamiseen olisi käytetty ainoastaan kasvisperäisiä raaka-aineita.

 

 

Nelikymmenvuotinen työnantajani Rehuraisio Oy otti haasteen vastaan ja aloimme yhdessä kehittämään sellaisia broilerrehuseoksia, joissa raaka-aineena ei ollut kalajauhoa eikä lihaluurehujauhoa.

 

 

Työ ei ollut helppo, sillä broilereiden kasvuun tarvittavat aminohapot ja muut ”tarveaineet” piti kerätä kasviskunnasta peräisin olevista raaka-aineista.

 

 

Yrityksemme asiansa osaavan tuotekehityshenkilöstön toimesta homma onnistui ja saimme aikaiseksi jotain ennenkuulumatonta.

 

 

Kasvisperäisten rehuseosten suunnittelu ja valmistaminen oli kallista ja asiakkaamme eli Saarioinen Oy arvosti työtämme, mutta pyrki hinnanalennuksiin käyttämällä tämän jutun otsikossa mainittua argumenttia eli puhumalla suojeluhinnoista, joilla tarjosimme Jyväbroiler-tuotteen valmistamiseen soveltuvia rehuseoksia.

 

 

Suojeluhinnoista puhuminen on normaalia hyvissä yhteistyöväleissä olevien yritysten välisissä hintaneuvotteluissa käytettävää kieltä, joten se ei aiheuttanut meille tavarantoimittajana sen suurempia traumoja.

 

 

On hienoa, että yhdessä Saarioinen Oy:n kanssa kehittämämme Jyväbroiler-tuote ja brändi elää ja kukoistaan nykyisin Atria Oyj:n tuotemerkkinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko tietosuoja-asioissa tänään kaikki toisin?

Perjantai 25.5.2018 - -Esko Erkkilä-

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) on tullut voimaan 25.5.2016, ja sitä on alettu soveltamaan tänään eli 25.5.2018.

 

 

Tietosuoja-asetus koskee sekä julkista että yksityistä sektoria.

 

 

Suomessa hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi annettiin eduskunnalle 1.3.2018 ja nyt tänään myös sitä aletaan noudattamaan.

 

 

***************

 

 

Järjestöelämässä ollaan lain voimaantulosta oltu huolissaan, mutta saamani koulutuksen perusteella voin todeta, että asiallisesti hoidettujen yhdistysten toimintaan EU-asetuksella ja eduskunnan säätämällä lainsäädännöllä ei ole juurikaan vaikutusta.

 

***************

 

 

Viime päivinä olen saanut monia viestejä ja kysymyksiä niiltä yrityksiltä, järjestöiltä ja yrityksiltä, joiden sähköisillä postituslistoilla on yhteystietoni.

 

 

Koen kyselyt positiivisena seikkana, sillä niihin vastaamalla tai vastaamatta jättämisellä olen pystynyt perkaamaan sitä erilaisten viestien tulvaa, jotka ovat sähköpostini kautta minua tavoitelleet.

 

 

Saamani viestit kertovat, että vastuulliset tahot ovat olleet ”hereillä” ja ovat seuranneet lainsäädännön muutoksia.

 

 

Otsikkokysymykseeni voidaan vastata, että tänään tietosuoja-asiat ovat hieman paremmalla tolalla kuin eilen, mutta vastuullisten tahojen osalta muutokset ovat olemattomia.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Monopoli on turmiollista jätehuollossakin

Torstai 24.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Jätehuolto Oy on 17 kunnan omistama yhtiö, jonka tehtävä on tuottaa useimmille Pirkanmaan kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät.

 

 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä on käytännössä monopoliasema alueensa jätehuollossa.

 

 

Monopoliasema merkitsee, että asiakkaiden ja maakunnan asukkaiden tarpeille yhtiö voi viitata kintaalla ja keskittyä oman asemansa pönkittämiseen.

 

 

Yhtiöllä on jätteenkäsittelykeskukset Tampereen Tarastenjärvellä ja Nokian Koukkujärvellä.

 

 

Jätteenkäsittelykeskusten lisäksi yhtiöllä on paikallisia jäteasemia, aluejätepisteitä sekä ekopisteitä eri puolilla Pirkanmaata.

 

 

Merkittävä alueellinen jäteasema Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä on Tampereella Nekalassa.

 

 

Nekalan jäteaseman aukioloajoissa henkii todellinen monopoliajattelu, sillä jäteaseman aukioloajoissa on täysin unohdettu asiakkaiden tarpeet.

Jäteasema on siis avoinna ma - ti klo 10.00 - 17.00, ke 11.00 - 18.00 ja

to - pe 9.00 -16.00!

 

 

Ei todellakaan ole nykypäivää, että jäteaseman henkilökunta aloittaa työpäivänsä vasta aamupäivän viime tunneilla!

 

 

On selvää, että asia ei ole henkilökunnan vika, vaan vika on yrityksen johdossa, joka ei tajua asiakkaiden tarpeita.

 

 

Tiedän, että jäteaseman myöhäisellä avaamisajalla Pirkanmaan Jätehuolto Oy pyrkii ohjaamaan asiakkaiden jätekuljetukset Tarastenjärvelle tai Koukkujärvelle, mutta tuo ajatus on aikansa elänyt.

 

 

Ajattelen suurella myötätunnolla niitä asuntonsa remontoijia, jotka aamuvarhaisella kiiruhtavat Nekalan jäteasemalle peräkärrykuormansa kanssa ja pitävät itsestäänselvyytenä, että saavat jättää rakennusjätteensä jäteasemalle heti kello seitsemän jälkeen, mutta joutuvatkin toteamaan, että jäteasema avaa toimintansa vasta hieman ennen puolta päivää!

 

 

Vetoan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hallituksen puheenjohtajaan, entiseen kansaedustajaan Oras Tynkkyseen, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Nekalan toimipisteen aukioloajat viimeinkin muutetaan sellaisiksi, että jäteasema pystyisi palvelemaan myös varhaisasiakkaita!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Joukkoliikenteen tappiotaso tulee Tampereella tuplaantumaan ratikan vuoksi

Keskiviikko 23.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereella joukkoliikenteen tappio on suunnitelmissa budjetoitu tälle vuodelle tasolle 14,7 miljoonaa euroa.

 

 

Toteutuvat tappiot Tampereella pyrkivät nousemaan suunnitelluista ja toteutuvat tulokset pyrkivät puolestaan alittamaan suunnitelmat, joten on hyvin ennustettu, jos joukkoliikenteen tappio jää 14,7 miljoonaan euroon.

 

 

 

Tampere päätti toteuttaa 43,5 miljoonan euron suuruisen tervehdyttämissuunnitelman – hyvä edes niin, sillä akuutti tarve olisi ollut 70 miljoonan euron suuruiselle tervehdyttämiselle.

 

 

 

*********************

 

 

Eräs merkittävä rahanreikä Tampereella on ratikan vuoksi tulevina vuosina kohoavat joukkoliikenteen tappiot.

 

 

Tervehdyttämissuunnitelman laadinnan aikana tuli selväksi, että Tampereella joukkoliikenteen tappiotaso tulee ratikan vuoksi tuplaantumaan, joten jo parin vuoden kuluttua Tampereella joukkoliikenteen tappiotaso on suuruusluokkaa 30 miljoonaa euroa per vuosi.

 

 

**********************

 

 

Joukkoliikenteen tappion hienostuneempi termi on ”joukkoliikenteen subventio”, mutta sen käyttäminen merkitsee silmien ja korvien sulkemista todellisuudelta.

 

 

Käytetään siis oikeaa termiä eli

 

 

”joukkoliikenteen tappio”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaikki eivät Vapaussodassa asettuneet toista suomalaista vastaan!

Tiistai 22.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen olla kuuntelemassa, kun edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela alusti Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen Maanantaitapaamisessa aiheesta:

 

 ”Valkoinen tarina kesällä 1918 – sopua ja sovintoa, ei kostoa”.

 

 

Alustus oli mielenkiintoinen ja toivon, että joskus voin tällä saitilla palata sen syvimpään sanomaan.

 

 

Eräs Koskelan viesti oli se, että nyt pitäisi saada muistiin mahdollisimman paljon sitä tietoa, joka liittyy Vapaussodan tapahtumiin.

 

Ketään sellaista henkilöä ei luonnollisesti ole enää muistelemassa, jotka omaisivat omakohtaista kokemusta Vapaussodasta, mutta perinnetietoa siitä liikkuu yhä edelleen.

 

 

Seuraavassa pieni omakohtainen perinnetiedon rippunen Vapaussodasta:

 

 

Äidinpuoleinen vaarini Jaakko Vihtori Välimäki lienee ollut onneksi niin vähäpätöinen tekijä kulmakunnalla Viljakkalassa, että hänen suuntautumisestaan valkoisten tai punaisten riveihin ei ole ainakaan minulla mitään tietoa.

 

 

Vaarini ensimmäinen avioliitto oli päättynyt puolison kuolemaan vuonna 1907 ja hän aloitti toisen avioliittonsa mummuni Tildan kanssa vuonna 1909, joten ”pesänrakentaminen” Tildan kanssa lienee merkinnyt, että Jaakko Vihtorilla ei ollut aikaa ja eikä myöskään mahdollisuuksia tai intressejä ryhtyä poliittiseen toimintaan.

 

 

Toisin oli naapurini Kalle Hietamäen kohdalla, jonka pojan Uunon vaimoksi vuonna 1917 syntynyt tätini Aino päätyi aikanaan.

 

 

Kalle Hietamäki oli silloisen ajattelun mukaan suurehko tilallinen, sillä Hietamäessä oli peltoa lähemmäs kymmenen hehtaaria.

 

 

Jonkinlaisesta ökyisännän roolistaan huolimatta Kalle Hietamäki – jonka hyvin muistan – ajautui vasemmistolaisuuteen ja siten ainakin henkisesti kannattamaan punaisia Vapaussodassa.

 

 

Aikalaisten muistitieto kertoo, että Kalle-isäntä painui hyvin tietämääni paikkaan eli Hietamäen perunakuoppaan piiloon siinä vaiheessa, kun punaiset valkoisten Kurun suunnasta tekemän hyökkäyksen ajamina joutuivat perääntymään aluksi Viljakkalan kirkonkylään ja sittemmin Kyröskosken kautta kohti Tamperetta.

 

 

Kalle-isännän vaimo Amanda Karoliina  – näin kerrotaan – huolehti miehensä ruokahuollosta perunakuoppaan sinä aikana, jolloin olot Viljakkalassa olivat punaisten kannalta kriittiset.

 

 

Käsitän, että Kalle-isäntä oli punahenkisyydestään huolimatta rehti ja avoin kunnallismies, joten hän ei Vapaussodan päättymisen jälkeen joutunut Tammisaaren, Lahden tai Hämeenlinnan vankileireille virumaan vaan pääsi jatkamaan Hietamäen tilan isännyttä siihen saakka, kunnes poikansa Uuno otti tilan isännyyden hoitaakseen.

 

 

Mainittakoon, että Uuno ja Aino Hietamäki olivat kummejani ja nykyään vastuulleni kuuluu heidän hautansa hoitaminen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Robotiikkako avuksi ikäihmisten määrän kasvaessa?

Lauantai 19.5.2018 - -Esko Erkkilä-

En ole kovin suopeasti suhtautunut niihin skenaarioihin, joissa povataan robotiikan lisääntymistä kaikilla mahdollisilla hoivan alueilla.

 

 

Olen kuitenkin viime viikkojen aikana joutunut lieventämään käsityksiäni robotiikan mahdollisuuksista.

 

 

Olen oppinut, että robotteja voi olla isoja ja raskaisiin töihin – myös hoivatöihin – soveltuvia, mutta myös pieniä, jotka pääsevät liikkumaan vaikkapa ihmisten sisäelimissä tekemässä tutkimuksia.

 

 

 

 

 

Hoivatöiden osalta robottien tarpeen ja merkityksen ehkä osaa hahmottaa, kun tarkastelee yli 75-vuotiaiden tamperelaisten lukumäärän kehittymistä seuraavien n. kymmenen vuoden aikana.

 

 

Nyt liikumme tasolla 18.000 henkilöä, mutta kymmenkunnan vuoden kuluttua meitä yli 75-vuotiaita on jo n. 29.000 henkilöä.

 

 

Sosiaali- ja terveysministeriö on laitetoimittajien ohella aktiivinen toimija robotiikkaan perustuvien palvelujen kehittämisessä.

 

 

Se on käynnistänyt kansallisen ohjelman älypalvelujen ja robotiikan kehittämisen ja hyödyntämisen lisäämiseksi. Hyvinvoinnin Airo -ohjelman tarkoituksena on koota yhteen kansallinen tilannekuva, asettaa tavoitteita sekä tunnistaa ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä. Ohjelmaa rakennetaan yhteisöllisesti ja joukkoistamalla teemoittain järjestettävissä työpajoissa.

 

 

Pitääpä olla tarkkana, jotta huomaa Tampereella järjestettävän työpajan, sillä pitäähän robotiikan kehittymisen kärryillä pysyä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mitä kunta voi tehdä nykyistä paremmin maakuntauudistuksen toteuduttua?

Perjantai 18.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain 14.4.2018 osallistua Tampereen Vanhusneuvoston edustajana Kehittyvä Vanhustyö- seminaariin.

 

 

Osanottajia oli parisensataa, mutta sukupuolten tasa-arvo ei toteutunut kuulijoiden osalta lainkaan, sillä meitä miehiä oli mukana vain kymmenkunta.  Tilanne kertoo siitä sukupuolten epätasa-arvosta vanhustyön kentällä – kenttä on perin naisvoittoinen.

 

 

Esitykset olivat mielenkiintoisia – kaikki naisten esittämiä ja niistä haluan nyt referoida…

 

 

 

 

 

…Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksisen esitystä, jonka otsikkona oli

 

 

”Mitä kunta voi tehdä ikäihmisten hyvinvoinnin eteen?”

 

 

Airaksinen keskittyi niihin kunnan mahdollisuuksiin, jotka kunnille avautuvat täysimääräisinä maakuntauudistuksen toteuduttua – kas näin:

 

 

(Suorat lainaukset Airaksisen esityksestä)

 

 

 

Osaamisen ja kulttuurin edistäminen

 

 

• varhaiskasvatus
• esi- ja perusopetus
• lukiokoulutus
• ammatillinen koulutus
• vapaa sivistystyö
• taide- ja kulttuuripalvelut
• kirjastopalvelut
• nuorisopalvelut
• liikuntapalvelut

 

 

Elinympäristön kehittäminen

 

• maapolitiikka
• kaavoitus ja maankäytön suunnittelu
• liikenne, joukkoliikenne
• katuverkkojen rakentaminen ja ylläpito
• vesihuolto
• jätehuolto
• energiantuotanto ja –jakelu
• rakennusvalvonta
• asuntotoimi
• ympäristönsuojelu ja terveellisen elinympäristön turvaaminen
• turvallisuudesta ja varautumisesta huolehtiminen
  

 

Kunnan elinvoiman edistäminen

 

• paikkakunnan vetovoimaisuus
• vaikeasti työllistyvien tuki: etsivä nuorisotyö, työpajat, työttömyyden pitkittymisen ehkäisy, kaupunginosatyö
• kotouttaminen
• elinkeinopolitiikka: yritysneuvonta, kehittämishankkeet, yritystontit, alueen markkinointi, avoin data
• resurssiviisaat toimintatavat
  

 

Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen

 

• monipuoliset osallistumismahdollisuudet
• paikallinen yhteisöllisyys
• viestintä ja vuorovaikutus
• vaalit ja edustuksellinen demokratia
• kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuudet
• asukkaiden omaehtoinen toiminta

 

 

 

Maakuntauudistuksen jälkeen voidaan perustellusti todeta näin:

 

 

Onnistuva Suomi tehdään lähellä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen maksuosuus EU:lle vuonna 2016 oli vain 54,00 euroa henkeä kohti!

Torstai 17.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä EU:hun liittymisen puolesta.

 

 

Myönteinen kantani EU:hun liittymisen puolesta on eräs kaikkien aikojen viisaimmista päätöksistäni.

 

 

Ajattelin silloin omia lapsiani ja muitakin suomalaisnuoria, joiden halusin elää itsenäisessä Suomessa, joka kuuluu vapaaseen ja yhtenäiseen Eurooppaan.

 

 

Enemmistö suomalaisista eli 56,9 % ajatteli samoin kuin minä ja Suomi liittyikin Euroopan Unioniin 1.1.1995.

 

 

Suomi oli vuosina 1996, 1997 ja 2000 nettosaaja, mutta sittemmin olemme olleet EU:ssa nettomaksaja.

 

 

Suurimmillaan olimme nettomaksajana vuonna 2014, jolloin maksumme olivat 809 miljoonaa euroa suuremmat kuin EU:lta saamamme tulot. Tuo 809 miljoonaa euroa merkitsi n. 162 euron suuruista satsausta sille taustatuelle, jota saimme vuonna 2014 EU:lta.

 

 

Olimme vuonna 2015 EU:n nettomaksaja 488 miljoonalla eurolla eli hieman alle satasella per henkilö ja vuonna 2016 nettomaksajaosuutemme oli ainoastaan 294 miljoonaa euroa eli vaivaiset 54 euroa henkilöä kohti.

 

 

54 euroa per henkilö on suurin piirtein samanlainen maksu kuin tulee olemaan Tampereen kaupungin perimä hulevesimaksu omakotitalokiinteistöltä.

 

 

54 euroa merkitsee viikossa hieman alle 10 euroa ja päivässä n. 0.15 euroa.

 

 

Olen tyytyväinen 16.10.1994 äänestyskopin hiljaisuudessa tekemääni päätökseen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Linnunsiemeniksi tarkoitetut auringonkukansiemenet käyvät kylvösiemeniksi

Keskiviikko 16.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Minulla on ollut tapana jo vuosikaudet viljellä auringonkukkaa avomaalla. Viljelen sitä mökkipellon kaunistukseksi, pölyttäjähyönteisten iloksi ja onhan sitä alkusyksystä mukava napata kahvipöydän komistukseksi.

 

 

Auringonkukka soveltuu suureenkin ”ruukkuun” ja monesti syksyisin leikkaan auringonkukkia vanhoihin maitotonkkiin rekvisiitaksi vaikkapa markkinatapahtumiin.

 

 

 

 

 

Kylvösteni siemenenä käytän tavallisia lintujen talviruokintaan tarkoitettuja siemeniä.  Siemenissä on eräkohtaisia eroja kasvin pituudessa ja on aina mielenkiintoista nähdä, että tuleeko metrin mittaisia tumppeja, vaiko lähes kaksimetrisiä hujoppeja.

 

 

Ulkomaisten auringonkukan siementen käsittelyssä pitää aina muistaa salmonellavaara.

 

 

Työelämässä seurasin tiiviisti Suomeen tuotujen rehumateriaalien salmonellaesiintymisiä ja ylivoimaisesti suurin salmonellakontaminaatioiden määrä oli Balkanin seudulta tuotujen auringonkukkasiementen kohdalla. Pese aina kätesi, kun olet käsitellyt auringonkukan siemeniä – kauhistelen niitä, jotka kuorivat auringonkukan siemeniä ja syövät niitä!

 

 

 

 

 

Auringonkukan kylvämien jää usein kevään viimeiseksi kylvötyöksi, mutta nyt tein kylvötyön jo toissapäivänä.

 

 

Auringonkukkamaa pitää jyrsiä kunnolla ja viime vuosina olen jättänyt rivivälin niin suureksi, että rivivälien rikkakasvikitkemisen pystyy suorittamaan jyrsimellä.  Rikkakasvijyrsintää ei yleensä tarvitse tehdä kuin kerran, sillä peittävänä kasvina auringonkukka pystyy pitämään itse huolen rikkakasvitorjunnasta.

 

 

Kolmella kilolla auringonkukan siemeniä sain kylvettyä sitä kolmeen rinnakkaiseen riviin yhteensä 81 rivimetrille. Eiköhän siitä taas auringonkukkia riitä!

 

 

On luonnollista, että ennen siementen kylvöä heitin kylvövakoon ripauksen lannoitetta, sillä kookkaana kasvina auringonkukka tarvitsee ravinteita.

 

 

Elo – syyskuun vaihdetta odotellen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Japanintatar-kasville hyötykäyttöä!

Lauantai 12.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Japanintatar on ns. vieraslaji ja mm. Iso-Britanniassa sen kasvattaminen ei ole sallittua.

 

Meillä japanintatarta kasvaa muutaman neliön alueella Viljakkalan Majajärvellä.

 

Se on pysynyt hyvin hallinnassa jo kolmisenkymmentä vuotta, mutta on selvää, että maata sen kasvupaikalta ei koskaan saa siirtää muualle.  Japanintatar ei ainakaan Suomessa lisäänny siemenistä.

 

 

 

 

Kirjallisuustieto kertoo, että japanintatar kasvaa jopa kolmimetriseksi, mutta meillä sen pituus on joka vuosi 4 tai jopa 5 metriä - oiskohan meillä kuitenkin jättitatar!

 

 

 

 

 

Eilen keksin tatarkasvillemme jatkokäytön eli sen viimekesäisestä putkirungosta saa mainioita hyönteishotelleja!

 

 

 

 

 

Tässä hyönteishotellin rakennustarvikkeita!

 

 

Tulipahan mieleeni, että ovatko nämä liian suuria hyönteishotellin ”huoneiksi”; pitäisiköhän jostain etsiä kasveja, joilla olisi pienempi ontto varsi kuin japanintatar-kasvilla?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pohjoismainen yhteistyö toimii!

Perjantai 11.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Halusin ostaa muutaman säkillisen tuttua Puutarhan Kevätlannosta, mutta en löytänyt sitä mistään – tai oikeastaan löysinkin Tampereen Hong Kongista, mutta kyseessä oli viimevuotinen pahoin rikkoutunut säkki, jota en missään tapauksessa halunnut vaivoikseni.

 

 

 

 

Puutarhan Kevätlannoitetta tai jotain muuta kunnollista puutarhakasveille tarkoitettua kevätlannoitetta ei ollut Hong Kongissa tai Bauhausissa, mutta tanskalaisomisteisen Hankkijan varastosta löysin suurinpiirtein haluamaani lannoitetta.

 

 

Lannoitehakuni tiimoilta tein päätelmän pohjoismaisesta yhteistyöstä ja se kuuluu näin:

 

 

Norjalaiset valmistavat Suomessa ja suomalaisista raaka-aineista lannoitetta, jota myyvät suomalaisille maataloustuottajille ja sitä kautta suomalaisten kuluttajien päänmenoksi tanskalaisomisteisen Hankkijan ja ruotsalaisomisteisen K-Maatalouden kautta!

 

 

Kaikki ovat tyytyväisiä pohjoismaalaisen lannoitekaupan kuvioista, sillä suomalaiset kuluttajat maksavat koko roskan!

Pieni epäilys hiipi mieleeni, että onko Yaran aikana palattu Kemiran aikoihin eli siihen, että Suomessa valmistettuja lannoiteita saavat myydä vain harvat ja valitut yritykset!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan vaalipiiri laajenee lokakuun maakuntavaaleissa!

Maanantai 7.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan vaalipiiri tulee laajentumaan lokakuussa järjestettävissä maakuntavaaleissa, kun Kuhmoinen siirtyy Keski-Suomen vaalipiiristä Pirkanmaan vaalipiiriin.

 

 

Kuhmoinen on ollut yksi maamme ”heittopussikunnista” jota on riepoteltu mihin mihinkin maakuntaan.

 

 

Heittopussikunnan tilanne on tukala, sillä sen asioita ei oikeastaan aja minkään maakunnan päättäjät.

 

 

Eräiden vaalipiirien osalta pääministeri Juha Sipilän hallitus on tehnyt seuraavat päätökset – suora lainaus Oikeusministeriön verkkosivuilta:

 

 

***

Pääministeri Sipilän hallitus linjasi 5.7.2017 muun ohella, että maakunta- ja sote-uudistusta koskevan hallituksen esityksen (HE 15/2017 vp) mukaisen lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan kesäkuussa 2018 ja että ensimmäiset maakuntavaalit toimitetaan omina erillisinä vaaleinaan sunnuntaina 28. lokakuuta 2018.

Hallituksen esitykseen sisältyy säännös uudesta maakuntajaosta. Sen mukaan nykyinen maakuntajako muuttuisi viiden kunnan osalta seuraavasti:  

- Heinävesi siirtyisi Etelä-Savon maakunnasta Pohjois-Karjalan maakuntaan,
- Joroinen siirtyisi Etelä-Savon maakunnasta Pohjois-Savon maakuntaan,
- Iitti siirtyisi Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan,
- Isokyrö siirtyisi Pohjanmaan maakunnasta Etelä-Pohjanmaan maakuntaan ja
- Kuhmoinen siirtyisi Keski-Suomen maakunnasta Pirkanmaan maakuntaan.

***

 

 

Nyt peräänkuulutan pirkanmaalaisilta päättäjiltä Kuhmoinen-myönteistä otetta, sillä Kuhmoisten päättäjät haluavat vahvasti kuntansa suuntautuvan Pirkanmaalle.

 

 

Uskon, että Kuhmoisten suuntautumiselle Pirkanmaalle on suuri merkitys sillä, että Kuhmoisten kunnanjohtaja Anne Heusala toimii Pirkanmaan liitossa osa-aikaisena vastuullisena projektissa, jossa käsitellään maakuntahallintoon siirtymisessä kuntalaisten osallistumista.

 

 

Sain taannoin olla mukana eräässä ajatuspajassa, jossa käsiteltiin ikäihmisten osallistumista maakunnassa osallistumiseen ja Anne Heusala oli eräs ajatuspajan vetäjistä – asiantunteva henkilö!

 

 

Asetimme taannoin Tampereen Keskustassa tavoitteeksi, että kaikki tamperelaiset Keskustan maakuntavaaliehdokkaat käyvät ennen vaalipäivää jokaisessa Pirkanmaan vaalipiirin kunnassa ja nyt Kuhmoisten siirtyminen Pirkanmaalle lisää mukavasti vaikeuskerrointa tähän osin leikkimieliseen mutta niin ajankohtaiseen haasteeseen.

 

 

Tervetuloa Kuhmoinen Pirkanmaan maakuntaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

On suurta viisautta, että lopetettujen kuntien alueilla sijaitsevat postitoimipaikat saavat säilyttää entisen nimensä

Sunnuntai 6.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Paikkakunnan identiteetti on meille jokaiselle tärkeä asia.

 

 

Kuntaliitokset – jotka toivottavasti nyt ovat jatkossa harvinaisia – ovat asettaneet lopetettujen kuntien asukkaiden identiteetin kovalle koetukselle.

 

 

Puhun omakohtaisella kokemuksella, sillä synnyinkuntani Viljakkala liittyi muutama vuosi sitten Ylöjärveen.

 

 

Osaomistan poikieni kanssa synnyinkotini Viljakkalassa.

 

 

Koen melkein henkilökohtaisena loukkauksena, jos minua kutsutaan ylöjärveläiseksi – niin ei toki voidakaan tehdä, sillä asun Tampereella.

 

 

Arvostan Ylöjärven kaupungin menettelyä, kun se Viljakkalan kuntaliitoksessa säilytti Viljakkalan alueella sijaitsevien postitoimipaikkojen nimet alkuperäisinä, vaikka fyysisesti niitä ei olekaan olemassa.

 

 

39310 Viljakkala ja 3340 Karhe jatkavat elämäänsä, vaikka niitä ei todellisuudessa ole fyysisesti olemassakaan.

 

 

 

Sastamalaan eli Vammalaan eli Tyrvääseen kuntaliitoksissa on lähiaikojen kuluessa liitetty useita sen naapurikuntia ja kaikkien kohdalla postiosoitteiden osalta on (tarkoituksellako) häivytetty paikallinen historia ja asukkaiden identiteetti, kun postinumeroiden jälkeen lukee vain Sastamala, kas näin

 

 

• 32730 Sastamala – Keikyä
• 32740 Sastamala – Äetsä
• 38100 Sastamala – Karkku
• 38120 Sastamala – Kutala
• 38130 Sastamala – Ellivuori
• 38140 Sastamala – Kärppälä
• 38200 Sastamala – Vammala
• 38210 Sastamala – Vammala
• 38220 Sastamala – Stormi
• 38250 Sastamala – Roismala
• 38270 Sastamala – Sammaljoki
• 38280 Sastamala – Illo
• 38300 Sastamala – Kiikka
• 38360 Sastamala – Kiikoinen
• 38370 Sastamala – Tervahauta
• 38420 Sastamala – Häijää
• 38460 Sastamala – Mouhijärvi
• 38470 Sastamala – Hyynilä
• 38510 Sastamala – Suodenniemi

 

Olen melkoisen varma, että esimerkiksi postinumeroalueella 38460 asuva kokee olevansa mouhijärveläinen ja ei niinkään sastamalalainen!

 

 

Maakuntauudistuksen myötä kuntaliitokset ovat tulevaisuudessa toivottavasti harvinaisia, mutta jos sellaisia joskus joudutaan suorittamaan, toivon, että postitoimipaikkojen nimet säilytetään entisinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Pyöreän puutavaran viennin vaikutus syvänmeren kalojen sukupuolielämään"

Lauantai 5.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Tuo otsikossa mainittu legendaarinen tutkimus tuli etsimättä mieleen kun luin, että Suomen Akatemia on myöntänyt 440.000 euron suuruisen rahoituksen tutkimukselle, jossa tutkitaan kannibalismin merkitystä eteläamerikkalaisille sammakoille!

 

 

440.000 euron suuruinen rahoitus koskee viisivuotista tutkimusta, jonka suorittaa Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Bibiana Rojas Zuluaga.

 

 

Bibiana Rojas Zuluagan hanke alkaa 1.9.2018, ja sen rahoitus on tarkalleen 438.874 euroa.

 

*******************

 

 

Kaikella kunnioituksella Bibiana Rojas Zuluagaa kohtaan, mutta eikö Suomessa olisi tärkeämpiäkin tutkimusaiheita kuin tutkia miten eteläamerikkalaiset sammakot pärjäävät sen jälkeen, kun syövät lajitovereitaan!

 

 

Toisaalta, hullujahan saa aina pyytää, mutta hulluja ovat ne, jotka myöntävät määrärahoja hulluihin projekteihin!

 

 

Herätys Suomen Akatemia, sillä tuonkin "tutkimuksen" maksavat suomalaiset veronmaksajat eli me!

Nyt Suomen Akatemialta tuli todellinen sammakko!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kansa taisteli - miehet kertovat" -lehdet ovat väkevää aikalaiskerrontaan sodistamme

Perjantai 4.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain toissapäivänä pelastettua kolme Kansa taisteli –lehteä joutumasta Tarastenjärven armottomaan kaatopaikkakitaan.

 

 

 

 

 

 

Minulla on jopa Kansa taisteli –lehtien vuosikertoja tallessa, mutta yht´äkkiä en osaa sanoa, että missä ne ovat varastoituna.

 

 

*********************************

 

 

 

Kansa Taisteli lehti ilmestyi vuosina 1957 - 1986. Sitä toimitti Sotamuistoyhdistys ry. Lehden toimituskuntaan kuuluivat mm. K L Oesch, Aarne Blick ja Valo Nihtilä. Kaikkiaan ilmestyi 347 lehteä, joissa oli yli 3400 kirjoitusta ja noin 11 500 sivua.

 

 

Lehden päätoimittajina toimivat Oesch`n lisäksi A. F. Airo, Aarne Blick sekä Reino Kalervo.

 

 

 

********************************

 

 

 

Kävin ”pelastustoiminnastani” innostuneena eilen Tampereella Kirjastotalo Metsossa ja kysyin, että onko heiltä lainattavissa kokonaisia vuosikertoja Kansa taisteli –lehdestä.

 

 

Kirjastovirkailija katsoi tietokoneeltaan ja totesi, että heillä on varastossa kaikki aikoinaan ilmestyneet Kansa taisteli –lehdet. Valitettavasti vuosikertoja ei ole mahdollista lainata kotiin, mutta kirjaston lukusaleissa niitä saa tutkailla.

 

 

**************************

 

 

 

Suomen Sotahistoriallinen Seura teki todellisen kulttuuriteon, kun se kesäkuun 19. päivänä vuonna 2014 julkaisi kaikki Kansa taisteli-lehdet internetissä. Lehdet ovat netissä mainoksineen kaikkineen.

 

 

Arvostan erityisesti Kansa taisteli –lehtien käsinkosketeltavia numeroita, mutta annan suuren arvon sille Suomen Sotahistoriallisen Seuran työlle, jolla kaikki lehdet nyt ovat jokaisen vapaasti selailtavissa netissä.

 

 

Olen käynyt monilla Talvi- ja Jatkosodan taistelutanterilla, jotka jäivät Neuvostoliiton miehittämille alueille.  Tämä merkitsee, että tunnen monet taistelumaastot, joista Kansa taisteli –lehdissä kerrotaan.

 

 

Tutustu Sinäkin Kansa taisteli –lehtiin netissä – niihin pääset tutustumaan, kun googlaat ”Kansa taisteli – miehet kertovat”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Joutuvatko maataloustuottajat ja sitä kautta kuluttajat maksumiehiksi Britannian EU-erossa?

Torstai 3.5.2018

Eilisen eräs pääuutinen oli, että Euroopan komissio ehdottaa EU-maksujen korottamista nykyisestä n. prosentista bruttokansantulosta 1,1 prosenttiin.

 

 

Komission tavoite on, että kaudelle 2021 – 2027 linjattavista budjettiluvuista päätettäisiin jo ennen ensi kevään EU-vaaleja.

 

 

Suomalaisen kuluttajan kannalta komission suunnitelmissa erityisen huolestuttavaa on se, että komission esityksessä yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta leikataan n. 5 prosenttia ja aluekehitysrahoituksesta 7 prosenttia.  Suorat tuet vähenisivät n. 4 prosenttia.

 

 

Maatalouden kurittaminen voi laajempia kuvioita ymmärtämättömälle maatalousvihamiehiselle tuntua hyvältä, mutta maataloustukien leikkaaminen nostaisi vääjäämättömästi ruuan kuluttajahintoja. Kuinka silloin suu pannaan?

 

 

Kaikkinaisen maataloustuotannon kannattavuus on nyt niin tiukalla, että lisätiukennukset pitää ehdottomasti saada korvattua tuottajahintojen korottamisella ja se merkitsee ruuan hintojenkorotuksia päivittäistavarakaupassa.

 

 

Britannia on EU:ssa merkittävä nettomaksaja, sillä sen nettomaksuosuus liikkuu tasolla 11 miljardia vuodessa.

 

 

Britannian suuri nettomaksajan rooli merkitsee, että brexit ei suinkaan merkitse, että muiden maiden EU-maksut alenisivat, vaan päinvastoin.

 

 

Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä EU-kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymisen puolesta ja olen edelleen samalla kannalla.

 

 

Kannustan Suomen europarlamenttiedustajia toimimaan siten, että seuraavalla EU-budjettikaudella ei maataloustukia alennettaisi, sillä se merkitsisi ruualle hinnannousua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vappu on perinteisesti ollut sonnanajopäivä!

Tiistai 1.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Vappua, keväänpäivää.

 

 

Entisaikaan maalla Vappu oli sonnanajopäivä, sillä silloin tyhjennettiin navetan ruumat tyhjiksi sonnasta.

 

 

Vapun ajoittumiselle sonnanajopäiväksi oli monia perusteluja:

 

• Lehmien laitumelle laskemisen ajankohta lähestyi ja oli järkevää saada      sontavarastot eli ruumat tyhjiksi syksyllä alkavaa sisäruokintakautta odottamaan.

•  Kylvötöiden aika oli Vapun jälkeen koittamassa ja sonta on mainio kasvinravinne ja siksi se piti saada levitettyä pelloille ennen kylvötöitä, sillä typpirikkaana luontaisena lannoitteena sonta oli monelle tilalle ensiarvoisen tärkeä, jotta ei tarvinnut ostaa kalliita lannoitteita.

• Monet maaseudun kotieläintilalliset joutuivat käymään tilanpidon ohella palkkatöissä ja kun Vappu oli palkkatöistä vapaapäivä, niin sonnanajo sopi Vapun työksi vallan mainiosti.

• Sonta ja sonnan puhuminen oli entisaikaan Vappuna hyvin yleistä, sillä ay-pomot ja vasemmiston edustajat kiihdyttivät sonnanpuhumisensa Vappuna äärimmilleen.  Myös tämä innoitti maaseutuväestöä toteuttamaan Vapun sonnanajopäiväksi.

 

 ****************

 

 

Olen pikkupoikana osallistunut monena Vappuna sonnanajoon.

 

 

Navetassa olleet vasikankarsinat oli jo ennen Vappua tyhjennetty ruumaan, jotta myös vasikoiden sonta voitiin Vappuna ajaa kynnöspelloille.

 

 

Sonta lastattiin talikoilla aisarekeen, jolla se kuljetettiin pelloilla pattereihin.  Monesti Vappuna oli vielä sen verran lunta, että hevonen pystyi ainakin osan matkaa vetämään sontakuormaa lumella. Sontakärryjä en muista Vapun sonnanajossa käytetyn.

 

 

Vapunpäivänä illalla ennen saunomista oli pienoinen juhlahetki, kun isän kanssa saimme sontaruuman tyhjäksi.

 

 

Viittasin jo edellä ammattiyhdistysjohtajien ja vasemmistopuolueiden sonnanpuhumiseen Vappuna ja nyt odotan, että millaista sonnanpuhumista he harjoittavat tänään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan kanttori ja kirkkoherra kolaroivat junan kanssa Karhentien tasoylikäytävällä joskus 1970-luvulla

Maanantai 30.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Parkano-Seinäjoki – rataosuus otettiin käyttöön vuonna 1971.

 

 

Wikipedia kertoo osittain virheellisesti, että Majajärven liikennepaikka sijaitsee Hämeenkyrössä.

 

 

Toki etelänpuoleinen osa Majajärven liikennepaikasta sijaitsee Hämeenkyrössä, mutta valtaosa kyseisestä liikennepaikasta sijaitsee Viljakkalassa.

 

 

Tiedän asian ”tasan tarkkaan”, sillä Viljakkalassa sijaitseva mökkitonttini rajoittuu Tampere-Parkano –rataosuudella Majajärven liikennepaikkaan.

 

 

Majajärven liikennepaikan osalta valtio teki turhankin laajat pakkolunastukset, sillä Majajärveltä oli tarkoitus rakentaa pistoraide Hämeenkyrön Kyröskoskella sijaitseville Oy Kyro Ab:n paperitehtaille.

 

 

Pistoraidetta ei koskaan rakennettu ja sitä ei tulla koskaan rakentamaan.

 

 

Rakennusvaiheessa VR:n toiminta oli lyhytnäköistä. sillä silloin Suomen eräälle pääradalle jätettiin lukematon määrä tasoylikäytäviä. Eräs tasoylikäytävä jätettiin meidän maille ja pohjoiseen päin edetessä kaksi seuraavaakin tasoylikäytävää rakennettiin naapureidemme maille.

 

 

Ties monesko tasoylikäytävä Majajärven liikennepaikan jälkeen pohjoiseen edetessä jätettiin Karhentielle eli nykyiselle Kyrönlahdentielle. Kyrönlahdentie kulkee Hirvilahden tienristeyksestä Soukonsillan kautta valtatie 65:lle eli Uusi-Kuruntielle.

 

 

 

 

 

 

Nyt pääratamme ylittäminen Kyrönlahdentiellä on ylikulusillan vuoksi turvallista, mutta toista oli silloin, kun tässä paikassa oli tasoylikäytävä!

 

 

Varma tieto kertoo, että tällä paikalla tasoylikäytävän aikana Viljakkalan kanttori Väinö Isotalo ja kirkkoherra Arvo Autio joutuivat kolariin, kun he  autollaan törmäsivät junaan!

 

 

Onneksi kummallekaan ei käynyt pahasti, sillä henkilövahingoilta vältyttiin.

 

 

Kanttori Isotalo ja kirkkoherra Autio olivat merkittäviä viljakkalalaisvaikuttajia ja heistä olisi minullakin paljon mielenkiintoisia ja mukavia muisteluksia!

 

 

Ehkä joskus tälläkin saitilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-