Puolalaisesta maatalouskaupasta saa kaikkea alkoholijuomista traktoreihin saakka

Lauantai 26.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Jotkut Taannoisen maatalousmatkamme osanottajat olivat esittäneet matkamme oppaalle, että pääsisimme yllätysvierailuna tutustumaan puolalaiseen maatalouskauppaan.

 

Matkasimme perjantaina huhtikuun 4.päivänä Krakovasta Zakopaneen ja poikkesimmekin yllättäen matkan varrelle osuneeseen maataloustarvikekauppaan.

 

 

 

 

 

Yritysrypäs, jonne poikkesimme, oli todellinen monipalvelupiste, sillä samalta tontilta sai usean yrittäjän toimesta monenlaisia palveluja.

 

 

 

 

 

Keskityimme maatalouskauppapalveluihin ja ainoastaan poikkesimme saman yritysryppään elintarvikemyymälässä, jossa tietysti oli myös…

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

Maatilojen keskikoko Puolassa on varsin pieni ja se näkyy hyvin siinä konekannassa sekä muussakin tarjonnassa, joka on leimaa-antavaa puolalaiselle maatalouskaupalle.

 

 

Puola on perunantuottajamaana volyymiltään yli kymmenkertainen Suomen tuotantomääriin verrattuna ja maan voimakas panostaminen perunantuottamiseen näkyi myös maatalouskaupan perunanviljelykoneiden tarjonnassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Perunanviljelykoneiden koko oli oikeassa suhteessa maan pieneen tilakokoon.

 

 

 

 

************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************

 

 

Maatalousmyymälässä tarjonta ylitti suomalaisen maatalousmyymälän tarjonnan.

 

Muutamia kuvia maatalousmyymälän tarjonnasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

 

 

Kerroin jo juttuni alussa, että myös traktoreita oli liikkeessä myytävänä ”hyllytavarana”. Tutkailimme asiaa ja kyseessä olivat kiinalaisvalmisteiset traktorit.

 

 

**********

 

 

Oli mielenkiintoista poiketa puolalaisessa maataloustarvikeliikkeessä ja todeta, että eri alan yrittäjien yhteistoiminta samalla tontilla tuo monipuolisuutta tarjontaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Metsäteollisuuskonserni Metsä Group´n jätti-investointisuunnitelma Äänekoskelle antaa aihetta syiden ja seurausten pohdinnoille

Perjantai 25.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Perhekunnallamme on hallussaan parillakin taholla pieni osuus Metsäliitto Osuuskunnasta.

 

Metsä Fibre on osa Metsä Groupia ja sen omistavat emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta (50,2 %), Metsä Board (24,9 %) ja Itochu (24,9 %).

Metsä Fibre on Metsä Groupin ydinliiketoimintoja yhdessä Metsä Boardin, Metsä Tissuen, Metsä Woodin sekä Metsäliitto Puunhankinnan kanssa.

 

Metsä Fibre on viime päivinä saanut runsaasti positiivista palstatilaa, kun se ilmoitti suunnittelevansa Äänekoskelle Suomen kaikkien aikojen suurinta metsäinvestointia.

 

Äänekosken suunnitelmat merkitsevät todellisen monitoimisen tehdasyksikön rakentamista Äänekoskelle – kustannusarvio on 1,1 miljardia eli 1.100 miljoonaa euroa!

 

Metsäliitto on nyt julkistetun suunnitelman perusteella nousemassa metsäteollisuutemme ehkä valovoimaisemmaksi tekijäksi.

 

Tunnustan olleeni ”epäilevä-Tuomas”, kun pankkimies Kari Jordan nimitettiin Metsäliiton toimitusjohtajaksi 1.1.2005 ja pääjohtajaksi 1.1.2006 – viimeistään nyt Jordanin näytöt osoittavat, että olin väärässä!

 

Äänekosken tehdassuunnitelmat antavat aiheen monenlaiselle pohdiskelulle.

 

Heittelen joitain ajatuksia – huomaa, että ajatusteni perässä on kysymysmerkki:

 

• alkaako talouselämässämme olla piristymisen merkkejä, kun Kataisen – Urpilaisen hallitus alkaa olla kolmen vuoden kivisen tiensä jälkeen painumassa ”unhon yöhön”?

• talouselämän virkistyminen on osaltaan mielialoista riippuvainen ja kun nyt poliittinen tulevaisuus nykyhallituksen luovuttaessa alkaa näyttää valoisammalta, myös teollisuus uskaltaa ottaa etunojaa tulevaisuuteen?

• teollisuus uskoo, että nykyisen hallituksen aikaansaama epävarmuus on poistumassa ja vuoden kuluttua eduskuntavaalien jälkeen siirrytään vahvan kasvun sekä tulevaisuudenuskoisuuden vaiheeseen?

 

Sitten jokunen ajatus niistä seikoista, joita tarvitaan Äänekosken jätti-investoinnin kunniakkaaseen toteuttamiseen:

 

• maakuntien tieverkoston kunnostamiseen ja vuosien aikana syntyneen korjausvelan paikkaamiseen on saatava lisää panostuksia, sillä Äänekosken tehdasinvestointi tarvitsee kunnollisen tieverkoston; erityistä huomiota pitää kiinnittää alemman tieverkoston kunnostamiseen

• metsänhoitotoimenpiteiden kehittämiseen on panostettava, vaikka suunniteltu jätti-investointi voidaankin toteuttaa valtakunnallisesti kestävän hakkuusuunnitelman puitteissa

• nyt ei saa syyllistyä nurkkakuntalaisuuteen, vaan kaikkien on nähtävä positiivisena seikkana Metsäliiton panostukset Keski-Suomeen

 *********

Haluan erityisesti ottaa kantaa maamme ja maakuntiemme alemman asteen tieverkoston kehittämiseen ja todeta, että valtiovallan pitäisi nyt satsata sille suunnalle ja jättää haihattelut vaikkapa Tampereen ratikan tukemisesta hamaan tulevaisuuteen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti ratikkapäättäjät huomioivat tiedon lisääntymisen ja tilanteen muuttumisen!

Torstai 24.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Tiedotusvälineet rummuttavat, että tänään Tampereen valtuustosalissa tamperelaiset päättäjät saavat tietoa ratikkaratkaisunsa pohjaksi.

 

Pelkään, että tänäänkin päättäjille jaetaan vanhaa tietoa ja jaettavassa tiedossa ei ole huomioitu tilanteen muuttumista.

 

 

 

 

 

Tampereen ns. "pienpuolueet"  – Keskusta 4 valtuutettua, Kristillisdemokraatit 2 valtuutettua, Tampereen Sitoutumattomat 1 valtuutettu ja SKP 1 valtuutettu – järjestivät Kirjastotalo Metsossa huhtikuun 12. päivä kaikille avoimen yleisötilaisuuden, jossa tamperelaisille jaettiin todellista tietoa ratikkahankkeesta.

 

Tilaisuudessa puheenvuorojen jakajana toimi Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahti.

 

 

 

 

 

Tilaisuudessa esittivät lyhyet alustukset (vasemmalta);

 

• tilaajapäällikkö Risto Laaksonen, Tampereen kaupunki
• ratapäällikkö Veli Rintala, Helsingin kaupungin liikennelaitos
• kalustopäällikkö Kalle Keinonen, Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos
• liikennemestari Vesa Luoma, Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos

 

Alustajat myös vastasivat yleisön esittämiin kysymyksiin.

 

 

 

 

 

Liikennemestari Vesa Luoma esitti tiivistetyn yhteenvedon Tampereen ratikkasuunnitelmista ja totesi näin:

 

 

• Tampereen bussiliikenteen matkustajamäärien takia ei tarvita raitiovaunua. Kapasiteettia voidaan yhä helposti lisätä – jos siihen on todellista tarvetta.

• Raitiotiesuunnitelmissa vaihtoehtona ollut ”kehitetty bussivaihtoehto” on auttamatta vanhentunut ja huolimattomasti laadittu.

• Raitiotiesuunnitelman pohjana olleet liikennöinnin yksikkökustannukset ovat varsin optimistiset verrattuna HKL:n toteutuneisiin kustannuksiin.

• Mikäli joukkoliikenteeseen halutaan investoida merkittäviä summia, todellisena vaihtoehtona raitiovaunuille tulisi nähdä joukkoliikennekaistojen rakentaminen tietyille ruuhkautuneille risteysalueille sekä muutamaan muuhun kohteeseen.

 

 

On mielestäni edesvastuutonta, että ratikkasuunnittelijat eivät ole lainkaan olleet yhteydessä Tampereen joukkoliikenteestä huolehtiviin asiantuntijoihin!

 

 

Sain tilaisuuden jälkeen liikennemestari Luoman ja kalustopäällikkö Keinosen laatiman muistion ”Tampereen kaupunkiraitiotiehankkeen suppea vertailu olemassa olevaan bussiliikenteeseen”.

 

Muistio osoittaa ne lukemattomat puutteellisuudet, jotka on ohitettu Tampereen ratikkaa puoltavissa ”selvityksissä”.

 

 

Otan esille vielä jonkun seikan, jotka toivottavasti palauttavat ratikan puolestapuhujat – ratikkauskovaiset – todellisuuteen:

 

 

• Suur-Tampere –hanke on kuopattu ja nyt on turha odotella, että Tampereen kehyskunnat tulisivat pakkoliitosten kautta Tampereen ratikkahankkeen maksajiksi

 

• On muistettava, että 30.6.2014 alkaen Pirkkala, Nokia, Lempäälä ja Kangasala liittyvät Tampereen joukkoliikenteeseen, jolloin ”sinivalkoinen liikenne” ylittää nämä kuntarajat. Tätä muutosta ei ratikkasuunnitelmissa ole huomioitu.

 

• Tampereen ajatuksena on ollut, valtiovalta osallistuisi ratikkahankkeen kustannuksiin 30 %:lla – varsin harvassa ovat tässä taloudellisessa tilanteessa ne, jotka tähän uskovat. Uskooko joku todella, että nyt vallassa oleva ”pakolaishallitus” tekisi päätöksen, että Tampereelle syydettäisiin valtion rahaa ratikkahankkeeseen mielettömiä summia?

 

• Tampereen kaupungin henkilöstömäärä tulee lähes puolittumaan Sipilän ja Soinin aloitteesta päätetyn sote-ratkaisun myötä. Tampereen kaupungin henkilöstömäärän puolittuminen tulee romuttamaan nykyisen pormestariohjelman ja laittaa uusiin raameihin Tampereen tilaaja-tuottaja –mallin. Pormestariohjelman romuttaminen merkitsee ratikkahankkeen uudelleenarviointia.

 

• Kuulin eilen, että Tampereen velkamäärä on nyt 393 miljoonaa euroa eli n. 1.800 euroa per asukas. Jos Tampereen kaupungin velkamäärä ratikkahankkeen vuoksi kohoaa tasolle 800 miljoonaa euroa, se merkitsee velkamäärän nousemista todelliselle kriisikunnan rajalle eli tasolle 3.500 euroa per asukas!

On muistettava, että näissä velkamäärissä ei ilmeisesti ole huomioitu kaupunkikonsernin kokonisvelkoja, vaan ainoastaan Tampereen kaupungin velat.

***********

 

Toimin yritysmaailmassa hieman yli 40 vuotta ja opin sinä aikana, että ainoastaan taloudellisesti terve yritys on elinkelpoinen.

 

 

Tampereen säästötavoite tälle vuodelle lienee jo nyt tasoa 70 – 90 miljoonaa euroa.

 

Onko meillä varaa lisätä turhilla investoinneilla velkamääräämme ja säästövelvoitteitamme sellaisiksi, että kaupunkilaisten jokapäiväinen elämä vaikeutuu sietämättömäksi?

Mitä ratikkainvestoinnista tuumisivat vaipanvaihtoa odottavat vanhukset ja pienet lapset, joille ei pystyttäisi turvaamaan terveydenhoitopalveluja edes vauvaiässä?

 

Päättäjämme tekivät viime vuonna yhden virheinvestoinnin eli Rantaväylän tunnelin  - meillä ei ole varaa joka vuosi tehdä virheinvestointeja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksi tyrnin hedekasvi pystyy "hoitelemaan" kahdeksan emikasvia!

Tiistai 22.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Tyrni on viime vuosina kasvattanut suosioitaan paljon.

 

Kaikilla markkinoilla ja muilla tapahtumilla erilaisten tyrnituotteiden tarjonta on vilkasta.

 

Tyrninviljelyssä on muutama perusniksi, jotka pitää tietää, jotta saisi omalta tyrnimaalta perhekunnalle vuoden tyrnimarjat.

***********

 

 

Meillä tyrniä on viljelty muutaman pensaan voimin kahdessakin paikassa jokunen vuosi, joten oppirahoja on kertynyt.

 

 

Katkerin oppiraha oli se, kun odotin harjoittelutilalta tuomistani kahdesta tyrnistä marjasatoa lähes parisenkymmentä vuotta ja turhaan!

 

Silloin en tiennyt, että tyrni on kaksikotinen kasvi eli on erikseen satoa tuottavat emipensaat ja erikseen kollipojat eli hedepensaat.

 

Kaksi komeaan kasvuun varttunutta tyrnipensasta olivat molemmat emipensaita ja eiväthän tytöt keskenään saa lapsia eli tyrneistä puheenollen marjoja.

 

*********** 

Tyrni tarvitsee kasvupaikakseen läpäisevän maalajin ja valoisan kasvupaikan.

 

Tyrni on typenkerääjäkasvi, joten sille ei pidä antaa typpilannoitusta. Se on kalkinsuosija, joten kohtuullinen kalkkiannos istutuskuoppaan on paikallaan.

 

 

Ja sitten se tärkein niksi eli hede- ja emikasvien sijoittelu:

 

 

 

 

 

 

Meidän pienillä aloilla kollipoikia on aivan liikaa, mutta kun istutusvaiheessa tietoa ei ollut riittävästi. Parempi kuitenkin niin, että kollipoikia on liikaa kuin se, että niitä olisi liian vähän.

 

 

Taimivälinä meillä on kolmisen metriä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Eilen kuvattuna hedepensaat eli kollipojat olivat pulskean näköisiä ja kaikin puolin valmiit siihen tehtävään, joka niitä näin keväällä odottaa.

 

 

 

 

 

Eilen emipensaat olivat kovin vaatimattoman näköisiä, mutta ilmiselvästi ne olivat odottavalla kannalla kollipoikien pian tuulen avulla suorittamalle tärkeälle toimenpiteelle, jonka tuloksena saamme syksyllä C-vitamiinipitoisia marjoja.

 

 

Taimistot taitavat nykyisin myydä yhden kollipojan kahta tyttöä kohti, mutta niin runsaasti hedepensaita ei tarvita.

Vielä yksi asia: Tyrni on viroksi astelpaju ja monet suomalaiset pitävät sitä vironkielen kauneimpana sanana!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kukkivatko alppiruusut tänä vuonna Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä?

Maanantai 21.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen oppinut, että alppiruusut eli rhododendronit kukkivat kesäkuun alussa eli käytännössä Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä kesäkuun 4. päivänä.

 

Nyt kesäntulo on etuajassa ja on mielenkiintoista nähdä, että pitääkö vanha totuus paikkansa.

 

 

Meillä on yksi alppiruusuryhmä sisäänkäynnin kupeessa Tampereella, mutta kunnollinen alppiruusuryhmä meillä on mökillä Viljakkalan Majajärvellä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Alppiruusut soveltuvat pintajuurisina hyvin syväjuuristen mäntyjen kasvinkumppaneiksi, mutta niitä ei missään tapauksessa saa istuttaa lähelle pintajuurisia kuusia!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Meillä mökkimaailma on hallainen ja tunnenkin pientä kademieltä varsinais-suomalaisia kavereitani kohtaan, jotka voivat istuttaa tonteilleen kaikkia Suomessa tarjolla olevia alppiruusulajikkeita – meillä hallaisella tontilla kyseeseen tulevat ainoastaan;

 

• Helsingin Yliopisto
• Haaga
• Mikkeli
• P.M.A Tigerstedt

 

 

Odottelen kesäkuun 4. päivää ja silloin tulen taas kerran nauttimaan alppiruusujeni hienosta kukinnasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on oikea aika kylvää porkkanaa!

Sunnuntai 20.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Porkkanaa voi kylvää jo myöhään syksyllä, mutta kevätkylvö on tavanomaisempaa.

 

Varhainen kevät merkitsi, että meillä saatiin pieni ala varhaisporkkanaa kylvöön jo eilen - milloinkaan aikaisemmin emme ole kylväneet porkkanaa näin varhain.

 

Porkkanan syyskylvöä olemme joskus takavuosina kokeilleet ja se onnistui hyvin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ennen toista jyrsintää porkkanamaa pitää lannoittaa ja kalkita. Kalkitseminen auttaa, jotta kasvit pystyvät hyödyntämään maassa olevat ravinteet.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kylvöpyörän syöttövälys kannattaa asentaa sellaiseksi, että sama kylvövako joudutaan kylvämään aikakin kahteen, mutta mieluummin kolmeen kertaan. Näin menetellen saadaan aikaiseksi tasainen siementen jakautuminen kylvöriville.

 

 

 

 

 

Kylvetty porkkanamaa pitää peittää harsoilla, sillä harsot nopeuttavat siementen kasvuunlähtöä ja samalla ne ovat suojana erilaisille ötököille.

 

Meillä jäi valmista kasvumaata palsternakalle sekä istukassipuleille, mutta harmiksemme totesimme, että kummankaan siemeniä emme olleet vielä hankkineet.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Milloin "ilmassa-istujat" ja hopeamaalilla maalatut henkilöhahmot rantautuvat Suomeen?

Lauantai 19.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Keski-euroopassa toreilla ja kadunkulmissa esiintyvät ”ilmassa-istujat” ja hopeamaalilla ylt´ympäri maalatut patsaiksi jähmettyneet ihmishahmot ovat varmaan tuttuja kaikille.

 

Tapasimme näitä molempia myös huhtikuun alussa tekemällämme Puolan-matkallamme.

 

 

***********

 

 

Hopeamaalilla kasvonsa, kätensä ja vaatteensa maalanneet ovat jähmettyneet patsaiksi kadunkulmiin tai toreille ja edessä on tietysti jokin astia turistien lanttien saamiseksi.

 

Krakovassa tapaamallemme ”patsaalle” sattui työtapaturma, kun kesken kaiken yskänpuuska yllätti hänet!

 

Kyseessä oli kuitenkin kokenut mieshenkilö, joka yskittyään kurkkunsa selväksi, hymyili, kumarsi yleisölle anteeksipyytäväksi ja otti uudestaan ”patsaan” asennon.

 

Valitettavasti kamerani ei ollut juuri silloin valmiina.

 

 

***********

 

 

 

 

Tässä Zakopanen torilla tapaamamme ”ilmassa-istuja”, joka oli lajinsa parhaita mitä olen tavannut.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Milloin nämä taitajat ja taiteilijat rantautuvat Suomeen vai ovatko jo rantautuneet?

Mieluummin lanttini näille antaisin kuin Tampereella Hämeenkatua ramppaaville kerjäläisille.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Luomutilaltakin voi oppia!

Torstai 17.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Suhtaudun peruskriittisesti kaikkeen luomuun viittaavaan, sillä tiedän tuotteiden laatuun liittyvät ongelmat, jotka kuuluvat luomun haasteisiin.

 

Myös luomutuotannon ympäristöystävällisyys on kyseenalainen, sillä tuotantopanosten ja ”korjuuvalmiiden” luomutuotteiden ravinnepitoisuudet eivät yleensä täsmää.

 

Arvostan kuitenkin korkealle luomutuotteita tuottavien viljelijöiden toiminnan, sillä he osaavat rahastaa luomutuotannolla.

 

Luomutiloilta onkin opittavaa monille sellaisilla viljelijöillä, jotka tuottavat laadukkaita kasvinviljely- tai kotieläintuotteita tavanomaisin ja tehokkain menetelmin.

 

Eräällä tällaisella luomutilalla vierailimme taannoisella Puolan matkallamme.

 

 

 

 

 

Kyseessä oli Jan Nawiesniak`n ja hänen sisarensa Margaret´n omistama neljän hehtaarin kokoinen luomutila Maszkow´ssa Varsovan ja Krakovan välissä.

 

 

 

 

 

Jan Nawiesniak on rehevänoloinen herrasmies, jolla on sana hallussaan.

 

 

 

*************

 

 

 

Seuraavassa joitain kuvia sekä kommentteja Nawiesniak´n tilalta.

 

 

 

 

 

 

Isäntä piti tilaa esittelevän puheenvuoronsa aistikkaasti toteutetun esittelykatoksen äärellä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oli mielenkiintoista matkamme jälkeen todeta Maaseudun Tulevaisuudessa juttu ja kuvia samanlaisista suomalaisista puupökkelöratkaisuista!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuulen voimalla pölliä sahaava mies teki pellon laidalla tärkeää työtään.

 

 

 

 

 

Mansikkamaan äärellä isäntämme päästeli meille mitä ilmeisimmin pötyä, kun hän väitti saavansa näistä vajaasta kymmenestä mansikkapenkistä 1.000 kiloa mansikoita!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tilan esittelyteksteissä kerrottiin tilalla olevan kanalan. No, onhan kymmenkunta kanaa ja kukko jo jonkinlainen kanala ja kanala-asiassa täytyy aina pitää mielessä vanha suomalainen totuus:

”Yhtä kanaa vähempää kanoja ei kannata pitää”

 

 

 

 

 

 

Kaksi ”Puolan punaista” ja…

 

 

 

 

 

…yksi muunrotuinen lehmä muodostivat tilan lypsykarjan.

 

 

***********

 

 

On selvää, että neljän hehtaarin pinta-ala merkitsee samanlaista konekantaa joka suomalaisilla pientiloilla oli 1950- ja 1960-luvuilla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaihdoimme tilakäynnin päätteeksi lahjoja ja retkueemme sai isännältä tämän kauniin, koristellun ja varmasti maukkaan leivän, joka sitten päätyi krakovalaisen oppaamme matkaan!

 

 

 

Kiitokset Jan Nawiesniak´lle mielenkiintoisesta tilaesittelystä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Elonpolkuja -yhteistyöverkoston KYKY2014 -Gaala osoitti, että ikäihmiset taitavat kulttuurintuottamisen

Keskiviikko 16.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella vuonna 1999 toimintansa aloittanut ikäihmisten Elonpolkuja -yhteistyöverkosto on valtakunnallisesti tunnustettu, ainutlaatuinen lähes sadan yhteisön, yhdistyksen ja yritysyhteistyökumppanin ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöverkosto.

 

Elonpolkuja –yhteistyöverkoston muodostavat kaupungissa toimivat eläkeläisyhdistykset – Eläkeliiton Tampereen yhdistys on eräs Elonpolkuja –yhteistyöverkoston toimintaan osallistuvista yhdistyksistä.

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana olen mukana Elonpolkuja- yhteistyöverkoston tapahtumatyöryhmässä. 

 

 

 

Elonpolkuja –yhteistyöverkosto järjesti Musiikkiteatteri Palatsissa maanantaina 14.4.2014 KYKY2014 -gaalan, jossa tamperelaisten eläkeläisjärjestöjen jäsenet esiintyivät ja esittivät erilaisia kulttuuriesityksiä.

 

Kyseessä ei ollut kilpailu, mutta parhaat esitykset palkittiin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kolmantena eläkeläisliittolaisena esiintyi Mirjami Kilponen säestäjänään poikansa Kimmo Kilponen.

 

Mirjami Kilponen on syntyjään Sortavalan Kirjavanlahdelta ja hän esittikin laatokkalaismaisemiin hyvin sopivan Veikko Lavin sanoittaman ja säveltävän ”Silakka-apajilla” –kappaleen.

 

 

 

Tuomaristo arvosti Mirjami Kilposen esitystä ja hänet palkittiinkin kunniamaininnalla!

 

 

Kiitokset hyvistä esityksistä ja onnittelut Mirjami Kilposelle sekä myös Irja Lehmukselle ja Meeri Vettenrannalle tätäkin kautta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen valtakoalition ajama suur-Tamperetta merkitsevä kuntien pakkoliitoshanke koki Tampereen kaupunginvaltuustossa eilen lopullisen mahalaskun

Tiistai 15.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Eilen eli 14.4.2014 piti olla päivä, jolloin Tampere ja sen kehyskunnat päättävät kehyskuntien pakkoliittämistä Tampereeseen – piti muodostaa suur-Tampere!

 

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä otti kuitenkin tahtipuikon haltuunsa ja romutti kokoomuksen sekä SDP:n ajamat kehyskuntien pakkoliitokset keskuskuntiin.

 

Keskustan ajama linja sai lopullisen niittinsä perjantaina 11.4.2014, kun Kataisen-Urpilaisen hallitus päätti perääntyä kuntien pakkoliitoksista.

 

Tampereella lopullisen pakkoliitosten torppaamisen hoiti Tampereen kaupunginvaltuusto, kun se eilen eli 14.4.2014 ”otti lusikan kauniiseen käteensä” ja luopui pakkoliitoksista.

 

Tampereen päätös oli kuitenkin kivulloinen, sillä kokoomukselle, SDP:lle, vihreille ja vasemmistoliitolle teki tiukkaa, jotta ne taipuivat Sipilän aloitteesta tehtyyn sote-ratkaisuun, joka käytännössä lopetti kuntaliitoshuuhailut.

 

Oli hupaisaa seurata, kun erityisesti SDP yritti kaupunginvaltuuston eilisessä kokouksessa luistella vastuusta SDP-taustaisen ex-maaherra Rauno Saaren kuvitelmista muodostaa Pirkanmaalle hyvin sekava rakenneratkaisu.

 

Mielenkiintoista oli todeta, että vahvan nöyryytyksen kokeneet kokoomuslaiset eivät juurikaan käyttäneet eilisessä kaupunginvaltuustossa puheenvuoroja.

 

Suurimman pettymyksen Tampereen ja samanaikaisesti koollaolleiden kehyskuntien valtuustojen päätökset aiheuttivat Tampereen virkahenkilöille – he kun ovat ajaneet kuin käärmettä pyssyyn kehyskuntien pakkoliitoksia Tampereeseen!

 

Ilmari Rostila (perussuomalaiset) sai suurimpana oppositiopuolueena esittää Keskustan, Kristillisdemokraattien, Tampereen Sitoutumattomien ja SKP:n suunnitteleman lausuman kaupunginvaltuuston päätökseksi.

 

Valmisteltu päätösehdotus kuuluu näin:

 

• että Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu - tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen -selvitys merkitään tiedoksi,

 

• että selvitysmiehen esityksistä yhden kunnan vaihtoehto ei nykytilanteessa ole mahdollinen, vaan kehitys kuntayhteistyössä on kuljettava toiminnan sisältöjen kautta,

 

• että jatkotyön tarpeeseen Elinvoimainen kaupunkiseutu selvityksen pohjalta palataan, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki on hyväksytty ja sen vaikutukset ovat selvillä ja

 

• että kaupunkiseudun yhteistyössä korostuu vuoden 2014 aikana yhteinen arviointi ja vaikuttaminen esitettyyn sote-malliin.

 

On Keskustan ja kansalaisten suuri voitto, kun kuntien pakkoliitoshuuhailut on nyt lopullisesti kuopattu myös Tampereen seudulla!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Mainioita kansanedustajaehdokkaita - Keskustalle neljä kansanedustajaa Pirkanmaalta!

Maanantai 14.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Väestötietojärjestelmän 28.2.2014 päivitetyt rekisteröintitiedot merkitsevät, että Pirkanmaan vaalipiiristä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa valittavien kansanedustajien lukumäärä kasvaa yhdellä ja kansanedustajia tultaneen valitsemaan Pirkanmaalta 19 edustajaa.

 

Keskustan Pirkanmaan piirikokous valitsi perjantaina huhtikuun 11. päivänä Kiikoisten Nuorisoseurantalolla järjestetyssä piirikokouksessa kolmetoista ehdokasta kevään 2015 eduskuntavaaleihin.

 

Jätimme kuusi ehdokasta nimettäväksi syksyn aikana järjestettävässä ylimääräisessä piirikokouksessa.

 

Kolmestatoista nyt nimetystä ehdokkaasta paikalla Kiukaisissa oli kymmenen ja tässä kuvakavalkadi heistä:

 

 

 

 

 

Pertti Hakanen Sastamalasta

 

 

 

 

 

Kalle Kiili Tampereelta

 

 

 

 

 

Pilvi Kärkelä Kihniöstä

 

 

 

 

 

Monica Lamberg Tampereelta

 

 

 

 

 

Santeri Lampi Tampereelta

 

 

 

 

 

Arto Pirttilahti Mänttä-Vilppulasta

 

 

 

 

 

Minna Sarvijärvi Kurusta (Ylöjärvi)

 

 

 

 

 

Olli-Pekka Tuomi Ruovedeltä

 

 

 

 

 

Jaana Viilo Ikaalisista

 

 

 

 

 

Timo Vuohensilta Tampereelta

 

 

 

 

Piirikokoukseen eivät ennalta sopimiensa menojensa vuoksi päässeet esittäytymään;

 

 

• Mikko Alatalo Tampereelta

 

• Teuvo Hakanen Viljakkalasta (Ylöjärvi)

 

• Hanna Holma Kangasalta

***************

 

 

 

Hieno ehdokasjoukko…

 

 

 

 

…johon myös puheenjohtaja Juha Sipilä oli tyytyväinen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Juha Sipilä - mies, jonka sana painaa suomalaisessa politiikassa

Sunnuntai 13.4.2014 - -Esko Erkkilä-

On ainutkertaista, että pienimmän oppositiopuolueen puheenjohtaja johtaa Suomen politiikkaa.

 

Vasemmistoliiton irtautuminen hallituksesta toki teki siitä nyt pienimmän oppositiopuolueen, mutta sen asema on heiveröinen, sillä olihan se hallituksessa rakentelemassa ja puolustamassa niitä lukemattomia hankkeita, joita nyt lähes päivittäin kuopataan.

 

Juha Sipilän johdolla Suomeen saatiin parisen viikkoa sitten sote-raamit. Ne merkitsivät, että Keskusta päästi hallituksen siitä häpeästä, johon se oli uppoutunut.

 

Perjantaina huhtikuun 11. päivänä kansalaiset saivat lopullisen varmuuden, että kokoomuksen ja demareiden suurella innolla ajama kuntien pakkoliitoshanke haudataan.

 

Kolme vuotta kestänyt kuntakohellus sai ansionsa mukaan!

 

 

Sain viime perjantai-iltana olla paikalla Keskustan Pirkanmaan piirin piirikokouksessa virallisena kokousedustajana, kun puheenjohtaja Juha Sipilä lyhyesti kertasi viime päivien tapahtumia ja linjasi tulevaa.

 

Piirikokous järjestettiin Kiikoisten Nuorisoseurantalolla – Kiikoisissa, joka uunituoreen päätöksen tuloksena liittyi Sastamalan kaupunkiin ja samalla siirtyi Satakunnasta Pirkanmaalle.

 

 

 

Puheenjohtaja Juha Sipilä piti selkeän esityksen ja käydyn keskustelun aikana hän nousi puhujakorokkeelle useaan kertaan vastaamaan niihin kysymyksiin, joita piirikokouksen osanottajat hänelle esittivät.

 

 

Seuraavassa joitain pätkiä ja suoria lainauksia Juha Sipilän esittämistä linjauksista:

 

 

 

 

 

”Halot ovat loppuneet ja nyt poltetaan huonekaluja”

 

 

 

 

 

”Santeri Alkio suuttuisi ja sanoisi nykytilanteesta ehkä näin:

 

Älkää jättäkö velkaa lapsillenne

 

ja

 

Huolehtikaa, että koko maassa voi asua turvallisesti”

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Kuntien pakkoliitoslaki saatiin tänään tyrmättyä”

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lopuksi Juha Sipilä painotti Keskustan eurovaaliteeman ”Koti kuntoon” tärkeyttä, sillä suomalaisten on nyt tehtävä niitä toimia, joita olemme vaatineet Kreikalta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hallitus kyykyttää lapsiperheitä

Perjantai 11.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnassa eilen käyty välikysymyskeskustelu hallituksen perhepolitiikasta ja lapsilisien leikkaamisesta oli näyttö kokoomuksen ja SDP:n kylmästä suhtautumisesta lapsiperheisiin. Hallituksen pääpuolueet kyykyttävät lapsiperheitä.

 

Seurasin netin välityksellä eduskunnassa käytyä keskustelua ja voin todeta, että nykyisen hallituksen kyyti on lapsiperheille kylmää kyytiä!

 

 

 

Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti Mirja Vehkaperä.

 

 

 

 

 

Herätti suurta kummastusta kokoomuslaisten ”takapenkin Taavien” naureskelut, kun Vehkaperä selvitti mitä pihtiputaalaisen Niemisen perheelle hallituksen suunnitelmat merkitsevät vuositasolla eli yli tuhannen euron menetystä.

 

 

 

 

Kaiken huippu oli, kun pääministeri Jyrki Katainen perusteli lapsilisien leikkaamista yritysmaailman pärjäämisen takaamisella.

 

Onko todella niin, että heikoimmalta leikattu vaatimaton tuki on ainoa tae yritysmaailman pärjäämiselle?

 

Puheenjohtaja Juha Sipilä otti jälleen kerran esille, että tupakka-askin korottaminen 45 sentillä olisi korvannut hallituksen nyt ajaman lapsilisien leikkaamisen.

Sipilä kertoi, että hänelle Joensuun torilla tupakkamiehet sanoivat mielellään maksavansa tupakka-askistaan 45 senttiä nykyistä enemmän jos sillä pystytään estämään lapsilisien leikkaaminen.

 

SDP:lle ei mitenkään sovi tupakka-askin hinnan korottaminen, mutta lapsilisien leikkaaminen sopii. Näin sanoi SDP:n eduskuntaryhmä puheenjohtaja Jouni Backman

-

käsittämätöntä!

 

 

 

 

 

 

 

 

Kimmo Tiilikainen muistutti, että pääministeri Katainen jättää Suomen, mutta ongelmat jäävät.

 

 

 

 

Olen tyytyväinen, että Perussuomalaisten Tampereen paikallisyhdistyksen jäsenyydestään erottama Laila Koskela myös käytti lapsilisien leikkaamista kritisoivan puheenvuoron.

Koskela puhuu harvoin, mutta asia oli niin merkittävä, että nyt myös hän käytti puheenvuoron.

 

 

Eilen käyty välikysymyskeskustelu oli surkea näytelmä niistä uhista, jotka nykyisen hallituksen toimenpiteet merkitsevät suomalaisten hyvinvoinnille.

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen valtuustoryhmä sai vahvistusta

Torstai 10.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Viime tiistaina eli 8.4.2014 tuli julkisuuteen tieto, että perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Timo Vuohensilta siirtyy Keskustan valtuustoryhmän jäseneksi.

 

Vuohensilta kävi eilen esittäytymässä Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnalle ja sen jälkeen myös kevätkokouksemme osanottajille.

 

Olen tavannut Vuohensillan muutaman kerran eri yhteyksissä ja saanut hänestä hyvän käsityksen.

 

 

Vuohensilta on sukujuuriltaan ja taustaltaan vahvasti tamperelainen ja hän omaa vankan yrittäjätaustan.

 

 

Toivottelemme Timo Vuohensillan tervetulleeksi Keskustan riveihin!

Vuohensillan siirtyminen Keskustan valtuustoryhmän jäseneksi kasvattaa valtuustoryhmämme koon neljäksi kaupunginvaltuutetuksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kokemusasiantuntijuus hyödynnettävä sote-uudistuksessa"!

Keskiviikko 9.4.2014 - -Esko Erkkilä-

 

 

Hämeenkyrön Lavajärvellä sijaitseva Päivölä oli minulle mieluisa kokouspaikka, kun sain eilen osallistua Eläkeliiton Pirkanmaan piirin piirikokoukseen siellä. Päivölä sijaitsee kuuden kilometrin etäisyydellä synnyinkodistani ja vajaan viiden kilometrin päässä vapaa-ajanasunnoltani!

Eläkeliitto on puolueisiin sitoutumaton eläkeläisjärjestö.

 

 

 

 

Arvostan, että Lavajärven Maamiesseuran omistaman Päivölän seinähyllyllä on Viljakkalan vaakuna kunniapaikalla.

 

 

 

 

 

Viljakkalan vaakunaviirin rinnalla on Lavajärven Maamiesseuran vaakuna ja Hämeenkyrön vaakuna.

 

 

************

 

 

 

 

Synnyinkotini naapuri Seppo Hyypöläinen kertoi kokousedustajille Päivölän maamiesseurantalon historian.

 

Maamiesseurantalo tuhoutui perustuksiaan myöten tulipalossa vuonna 1993, mutta se rakennettiin vakuutuskorvausten sekä talkootyön avulla uuteen kukoistukseen.

 

Kyläläisten tukkitalkoot olivat keskeisessä asemassa Päivölän uudelleenrakentamisessa.

 

Hyypöläinen mainitsi – aivan oikein -, että kyläläiset antoivat tukkitalkoisiin metsästään parhaat puut ja tukit; osallistuin tukkitalkoisiin ja muistan juuri näin tapahtuneen!

 

 

 

************

 

 

 

 

 

 

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin maanviljelysneuvos Klaus Pentti Hämeenkyrön Mahnalasta.

 

Maanviljelysneuvos Pentti toimi kansanedustajana 2003 – 2011, joten kokouksen puheenjohtajuus oli jämerissä käsissä.

 

************

 

 

Laadimme kokouksessa julkilausuman, jonka otsikko on toistettu tämän jutun otsikossa.

 

Kokousväen yksimielisesti hyväksymä julkilausuma kuuluu näin:

 

 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen heikkeneminen koskettaa erityisesti ikäihmisiä. Ikäihmisiä huolestuttavat sosiaali- ja terveyspalvelujen riittämättömyys, hinnoittelu sekä tavoitettavuus. Ikääntyneiden turvattomuutta lisäävät vanhusten kaltoinkohtelu, huono hoito ja vaikeus päästä hoitoon sekä monet kohtuuttomuudet.
 
Eläkeliiton Pirkanmaan piirin kevätkokous Hämeenkyrössä toteaakin tyytyväisyydellä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta on nyt saatu aikaan laaja-alainen poliittinen periaatepäätös. Erityisen tärkeää on turvata perustason sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut lähipalvelut. Jatkotoimien osalta tilanne on haastava. Avoimena olevia kysymyksiä on runsaasti ja aikataulu tiukka.
 
Uudistuksen tiukasta aikataulusta huolimatta on varmistettava iäkkäiden kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen. Samoin Eläkeliiton Pirkanmaan piirin kevätkokous korostaa uudenlaista yhteistyötä julkisten ja yksityisten toimijoiden, seurakuntien sekä kansalaisjärjestöjen välillä vanhusneuvostot mukaan lukien. Niillä kaikilla on omaa merkittävää osaamista.
 
Esimerkiksi vuonna 2013 Eläkeliiton Pirkanmaan piirissä syrjäytymistä estävässä ja yksinäisyyttä torjuvassa auttavassa vapaaehtoistoiminnassa oli mukana 464 henkilöä. Toimintakykyä tukevassa toiminnassa osallistumiskertoja karttui 28.524.

 

 

-Esko Erkkilä-

Puolan maatalouden haaste on pieni tilakoko

Tiistai 8.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Palasin eilisen varhaistunteina viiden päivän matkalta Puolasta.

 

Kyseessä oli MTK-Pirkanmaan, MTK-Satakunnan ja MTK-Varsinais-Suomen järjestämä opinto-, kulttuuri-, maatalous-, kotieläin-, historia- ja sotahistoriamatka, jolle osallistuimme vaimoni kanssa.

 

Keväinen MTK-matka on muodostunut meille jo perinteeksi, sillä olemme neljänä edelliskeväänä osallistuneet Romaniaan, Unkariin, Skotlantiin ja Sloveniaan suuntautuneille vastaaville matkoille.

 

 

 

 

Matkanjohtajana toimi MTK-Pirkanmaan järjestöagrologi Jaakko Ahola ja oikein mainiosti toimikin – kiitokset Jaakolle tätäkin kautta!

 

 

Matka ylitti odotukset, sillä saimme monipuolisen kuvan Puolasta.

  

Puola on jo nyt vahva maatalousmaa, mutta pieni tilakoko on heille melkoinen haaste.

 

 

 

 

 

Pieni tilakoko näkyy seuraavista kuvista, joista osa on otettu linja-auton ikkunasta ja osa suoraan ”luonnosta”.

 

Jokainen kuvissa näkyvä peltolohko on eri omistajan omistuksessa eli kuvissa näkyvä ”tilkkutäkki” kertoo totuuden pienestä tilakoosta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

Pieni tilakoko merkitsee, että myös tilojen konekanta on suomalaisittain katseltuna pienikokoista.

 

 

Tässä pari kuvaa vaatimattoman kokoisista maatalouden työkoneista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Valokuva- ja juttuaineistoa kertyi matkan aikana paljon ja pyrinkin lähipäivien aikana käsittelemään tällä saitilla matkamme aikana näkemäämme ja kuulemaamme!

Huomenna ehkä kuitenkin jotain muuta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eurot Puolan zloteiksi, missä?

Maanantai 7.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Puola on eräs Euroopan maista, jonne matkustaessa pitää siirtyä euron ulkopuoliseen valuuttaan.

 

Palasimme – jos suunnitelmamme ovat toteutuneet – tänään varhain aamulla Puolasta.

 

Kaikki opastukset kertovat, että Puolaan matkustaessa kannattaa vaihtaa valuuttaa vasta paikan päällä tai hoitaa maksut luottokorteilla.

 

Halusin kuitenkin pelata varman päälle ja vaihdoin kahden hengen tarpeiksi viiden päivän Puolan matkalle 400 euroa zloteiksi jo Suomessa.

 

Suomen Pankin nettisivuilla kerrottiin viime viikolla, että yhdellä eurolla saisi päivästä riippuen n. 4,18 zlotia.

 

Olen pankkimyllerrysten aikana joutunut Osuuspankin asiakkaaksi ja Tampereen Seudun Osuuspankissa vaihtokurssi oli viime viikon torstaina eli 27.3.2014 n. 3,98 zlotia yhdellä eurolla.

 

TSOP:n asiakaskurssi merkitsi, että sai 400 eurolla zloteja 1.600!

 

On luonnollista, että pankki ottaa välistä oman palkkionsa. Juuri tämän vuoksi luottokortilla maksaminen on edullista, sillä silloin pelataan kaupantekohetken valuuttakurssilla.

 

 

 

 

Zlotit ovat mielenkiintoisen näköisiä ja kun pankki antoi rahasumman kuvassa näkyvinä seteleinä - painopiste pienimmissä seteleissä - , niin ”rahaa oli pussissa kuin roskaa”!

 

 

Selvitin heti rahanvaihtoni jälkeen kurssin myös Forex´ista ja sieltä olisi yhdellä eurolla saanut 3,89 zlotia. Kurssiero merkitsi, että olisin saanut Forex´sta 44 zlotia vähemmän.

 

 

Ei ollut yllätys, kun molemmat eli TSOP ja Forex kertoivat, että valuuttakurssit vaihtuvat monta kertaa päivässä – Forex kertoi, että heillä on jokaisena päivänä kurssitarkistus kahdesti eli päivän mittaan heillä saattaa samasta valuutasta olla kolme erilaista kurssia.

 

 

Opin kurssivaihteluiden nopeuden työaikana, sillä esimerkiksi soijarouheen hintanoteeraukset saattoivat olla voimassa vain tunnin tai pari.

 

Hintanoteerausten lyhytaikaisuus kansainvälisessä kaupassa perustuu sille, että valuuttakurssit vaihtuvat koko ajan ja kaupanteon lopullinen hinta selviää vasta silloin, kun ”myyjä ja ostaja ovat kätelleet”.

 

Kurssivaihtelut ja niiden taloudellinen merkitys saattavat esim. raaka-ainekaupan volyymeillä olla merkittäviä, mutta tavallisen matkailijan ei kannata valuuttakurssimuutoksiin ja eri vaihtopisteiden pieniin kurssieroihin kiinnittää liian suurta huomiota!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viru-hotellissa sijaitsevaan KGB-museoon kannattaa tutustua uudelleenkin

Sunnuntai 6.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Viru-hotellissa sijaitseva KGB-museo on aina käymisen arvoinen, vaikka siellä olisi jo aikaisemmin käynytkin.

 

Noudatin tätä periaatetta, kun olimme Viimsin SPA-kylpylässä kylpylämatkalla maaliskuun loppupuoliskolla.

 

 

 

 

Hotellin asukkaille museokierros maksaa 7 euroa ja muille 9 euroa.

 

 

Museokierros pitää varata etukäteen, sillä vain siten varmistaa pääsynsä haluamanaan ajankohtana.

 

Parhaiten museokierroksen varaaminen onnistuu sähköpostilla ja kieliongelmiakaan ei ole, sillä Virun vastaanottovirkailijat osaavat hyvin suomea. Tässä sähköpostiosoite museokierroksen varaamiseksi:

viru.reservation(at)sok.fi

 

 

 

 

 

Maaliskuun 18. päivänä oppaanamme oli hyvin Viron lähihistorian tunteva opas.

 

 

Viru-hotelli oli neuvostoaikana suorastaan keidas niille, jotka olivat päässeet sinne töihin.

 

Vaihdantatalous kukoisti ja Viru-hotellin työntekijät olivat vaihdantatalouden kärkijoukkoa.

 

Neuvostoliitossa kaikesta oli pulaa, mutta ne hyödykkeet, jotka olivat Viru-hotellin työntekijöiden saatavilla, olivat kullanarvoista pääomaa silloisen Neuvostoliiton palvelu- ja tuotemarkkinoilla.

 

Seuraavassa kolme esimerkkiä niistä vakoiluvälineistä, joita KGB Viru-hotellissa käytti:

 

 

 

 

Kamera, jonka objektiivi asennettiin hotellihuoneen seinään porattuun reikää, jotta tarkkailtavaa hotellivierasta voitiin seurata ja valokuvata viereisestä huoneesta.

 

 

 

 

Paksupohjaiset leipäasetit - joissa paksussa pohjassa oli radiolähetin - olivat käytössä, jotta ravintolapöydässä käytyjä keskusteluja voitiin kuunnella.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oman henkilökunnan luotettavuutta on neuvostoyhteiskunnassa aina epäilty.

 

Viru-hotellissa oli käytössä syöteiksi tarkoitettuja kukkaroita, jotka avattaessa värjäsivät avaajansa punavärillä.

 

Epärehellisen työntekijän oli turha selitellä, jos naama ja kaikki vaatteet olivat värjäytyneet punaiseksi!

 

 

 

 

Viru-hotellin vakoilukerroksesta oli suora yhteys Moskovaan.

 

Yritin soittaa Putinille, mutta linjalla oli äänekästä venäjänkielistä solkkaamista ja en päässyt kertomaan Krimiin liittyviä huoliani Venäjän presidentille!

 

 

*************

 

Virun vakoilukerroksesta on hienot näköalat ja nyt ne ovat tavallisten kansalaisten katseltavissa sekä myös valokuvattavissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suosittelen lämpimästi, että lukijani käyvät Viru-hotellin KGB-museossa – vierailu kannattaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Uppoamaton" Titanic upposi 15. päivänä huhtikuuta 1912 klo 02.20

Lauantai 5.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Southamptonista New Yorkiin matkannut uppoamattomaksi uskottu Titanic upposi ajettuaan jäävuoreen pian 102-vuotta sitten. Laivan mukana syvyyksiin vajosi yli 1.500 matkustajaa.

 

Täytyy onnitella Viron Merimuseota, joka sai Tallinnan Lennusadaman tiloihinsa näyttelyn Titanic´n uppoamisesta kaikessa inhimillisyydessään ja traagisuudessaan 15.11.2013 – 31.3.2014 väliseksi ajaksi.

 

Pääsimme tuttavaperheemme kanssa tutustumaan näyttelyyn 18.3.2014.

 

Titanic lähti Southamptonista 10.4.1912 klo 12.00.

 

Kolmen välipysähdyksen jälkeen Titanic suuntasi keulansa kohti New Yorkia jo runsaan vuorokauden kuluttua eli 11.4.1912 klo 13.30.

 

 

 

 

Varustamo oli valinnut laivan kapteeniksi Edward John Smith´n, jonka  piti tämän matkan jälkeen siirtyä eläkkeelle.

 

 

 

 

Titanic-laivan eräs matkustajista oli maailman rikkaimpiin silloin kuulunut Benjamin Guggenheim, joka hukkui laivan vajotessa syvyyksiin.

Guggenheim saatteli ranskalaisen rakastajattarensa pelastusveneeseen, riisui pelastusliivit yltään, puki parhaimmat päälleen ja poltteli sikaaria sekä nautiskeli miespalvelijansa kanssa brandyä, kun valtameri nielaisi Titanic´n syvyyksiinsä.

Guggenheimin ruumista ei koskaan löydetty.

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

”Matkalipun” toisella puolella oli sen haltijan henkiltiedot ja minä olin 54-vuotias  ykkös-luokassa matkustanut ”Colonel Archihald Gracie” –hyttini numero oli C-51.

 

 

 

 

Näyttelyssä oli havainnollistettu Titanic´n koko; sen korkeus oli 53 metriä ja pituus 269 metriä.

 

 

 

Laivalla oli useita hyttiluokkia ja…

 

 

 

 

 

… tässä alemman luokan hytti…

 

 

 

 

…ja tässä puolestaan näkymä loistoluokan hytistä. 

 

 

Näyttelyn suosituin kohde oli monista elokuvistakin tuttu Titanic´n portaikko…

 

 

 

 

 

 

…ja pitihän minunkin poseerata portaikon kullattujen patsaiden katveessa, vaikka en tunnekaan niitä elokuvia, joiden kulissit perustuvat Titanic´n portaikkoon!

 

 

 

Saa nähdä, että minnepäin maailmaa Titanic-näyttely seuraavaksi pystytetään – kiitokset Viron Merimuseolle, joka sai sen Tallinnaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lembit-sukellusvene on Tallinnan Lentosatamamuseon pääkohde

Perjantai 4.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Lentosatama on eräs Tallinnan turistinähtävyyksistä.

 

 

 

 

 

Lentosatama – viroksi Lennusadam – sijaitsee vajaan puolen tunnin kävelymatkan päässä Tallinnan matkustajasatamasta ja sen osoite on Vesilennuki 6.

Lentosatamaan on puolen tunnin kävelymatka myös vaikkapa Viru-aukiolta.

 

Lentosataman vironkielinen nimi ja katuosoite kertovat, että sillä on ainakin joskus ollut yhteyksiä vesitasolentokoneisiin. 

 

 

Näin onkin, sillä museo sijaitsee Tallinnan lentosatamassa alkujaan vesitasohalliksi 1916–1917 rakennetussa hallissa.

 

Hallin pinta-ala 8.000 m² ja sen sisäkorkeus on korkeimmalta kohdaltaan 24 metriä.

 

Lentosatamamuseon entistäminen on edennyt ripeää tahtia, sillä työ alkoi vuonna 2010 ja vihkiäiset olivat jo toukokuussa 2012. Rahoituksesta ovat vastanneet Euroopan aluekehitysrahasto sekä Viron valtio.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Lembit” tilattiin englantilaiselta Vickers-Amstrongsilta vuonna 1934 ja se laskettiin vesille vuonna 1936 – Viroon se ehti seuraavana vuonna.

 

Vuonna 1939 ”Lembit” osallistui suomalaisten kanssa salaiseen sotaharjoitukseen, joten nyt entisöidyllä sukellusveneellä on siteitä siis myös Suomeen.

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikana ”Lembit” palveli Neuvostoliiton Baltian laivastossa.

Sodan jälkeen se oli opetussukellusveneenä Volga-joen Gorkissa.

 

Vuonna 1992 Viron merimuseo hankki ”Lembit” –sukellusveneen ja siitä tuli Viron merivoimien tärkein alus. ”Lembit” kantoi maailman vanhimman vedessä olevan sukellusveneen titteliä 21.5.2011 saakka, jolloin sen nostettiin vedestä.

 

Lembit-sukellusvene on Lentosataman merkittävin museoesine.

 

Pääsimme tutustumaan siihen perusteellisesti maaliskuisen kylpylämatkamme yhteydessä.

 

Seuraavassa kuvakavalkadi Lembit-sukellusveneen sisätiloista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääsin hetkeksi istahtamaan Lembit-sukellusveneen ruorin äärelle!

 

 

Tallinnan Lentosatama on jo nähtävyys sinänsä ja kun siellä käy, on luonnollista, että poikkeaa myös Lembit-sukellusveneen sisätiloissa!

 

 

-Esko Erkkilä-