"Ei niitä ymmällä!"

Maanantai 10.5.2021 - -Esko Erkkilä-

Eilinen alkoi etukäteen ostetun…

 

 

 

…äitienpäiväruusun noutamisella kylmästä varastosta ja sen luovuttamisella Rouvalle.

 

 

Sen jälkeen oli vuorossa…

 

 

 

…siniristilipun nostaminen salkoon, sillä onhan Äitienpäivä eräs tärkeimmistä liputuspäivistämme.

 

******************

Muistan erään Äitienpäiväjuhlan Viljakkalan Hanhijärven koululla, jossa sain olla mukana eräässä pienoiskuvaelmassa yhdessä minua vuotta nuoremman naapurinpojan eli Hietamäen Pentin kanssa.

 

 

Yleisönä oli nelisenkymmentä koulupiirimme äitiä ja esitimme Pentin kanssa kahta alakoululaista, jotka opettaja oli laittanut nurkkaan jonkin vallattomuutemme vuoksi.

 

Roolinani oli pohdiskella monia asioita, jotka vanhemmat olivat määränneet, mutta joita emme lapsina hyväksyneet emmekä ymmärtäneet.

 

En enää jaksa muistaa pohdintojani, mutta sen muistan, että jokaisen pohdintani jälkeen Pentti totesi:

 

”Ei niitä ymmällä!”

 

 

Mikään ei ole muuttunut, sillä myös nyt on paljon asioita, joita emme ymmärrä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hautausmaalla tapaa tuttuja!

Sunnuntai 9.5.2021 - -Esko Erkkilä-

Eilen oli Äitienpäiväaatto ja monien matka suuntautui eilen hautausmaalle.

 

Myös minä kävin perhekuntani kanssa laittamassa ensimmäiset kesäkukat läheistemme haudoille.

 

Hautausmaalle ei kannata mennä kiireellä, sillä rauhallisella tutustumisella hautausmaalla tavoittaa parhaiten sen rauhan ja kiireettomyyden jota ihminen kaipaa.

 

*************

 

Eilisen hautausmaakäyntimme aikana Viljakkalan kirkossa oli meneillään siunaustilaisuus ja huomasin, että kyseessä oli tuttu vainaja.

 

 

Eilen Äitienpäiväaattona hautausmaalla oli useita seurueita, jotka olivat samoilla asioilla kuin me eli laittamassa läheisten haudoille ensimmäisiä kesäkukkia.

 

Tunsin hautapaikat ja lähestyin rohkeasti henkilöitä, jotka ahersivat läheistensä haudoilla. Molemmissa tapauksissa oli kyse koulukavereistani, joiden kanssa kävin Hanhijärven kansakoulua vuosikymmenet sitten.

 

Kansakoulukaverini arvostivat lähestymistäni ja molemmista tapaamisistamme kehkeytyi antoisa muistelutapahtuma.

 

Totesimme, että monet yhteisistä tutuistamme ovat jo siirtyneet sen rajan taakse, josta ei ole paluuta, mutta me saamme jatkaa eloamme täällä.

 

 

Olen kiitollinen eilisistä kohtaamisistani Viljakkalan hautausmaalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sukupuoleen liittyvät tasa-arvokysymykset ovat vain osa todellisesta tasa-arvosta

Lauantai 20.3.2021 - -Esko Erkkilä-

Vietimme eilen Minna Canthin päivää ja samalla vietimme myös tasa-arvon päivää.

 

 

 

Minna Canthin päivä on vuodesta 2007 alkaen ollut ns. vakiintunut liputuspäivä ja myös meidän lipputangossa liehui eilen siniristilippu.

 

 

Minna Canthin päivä on tosiaan myös tasa-arvon päivä ja kovin painokkaasti se koetaan vain sukupuolten välisen tasa-arvon päiväksi.

 

************************

 

Tasa-arvo on kuitenkin paljon muutakin kuin sukupuolten välistä tasa-arvoa ja toivon, että tasa-arvoon tai paremminkin tasa-arvon puutteisiin kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota.

 

Lyhyessä ja nopeasti valmistellussa blogikirjoituksessa on mahdotonta esittää tai edes luetella niitä kysymyksiä, joista tasa-arvo puuttuu tai se on puutteellista.

 

Yritän kuitenkin (seikat eivät ole tärkeysjärjestyksessä):

 

• Alueellinen epätasa-arvo

 

• Työtehtäviin liittyvä epätasa-arvo

 

 

• Oppiarvoon ja koulutustaustaan liittyvä epätasa-arvo

 

• Etniseen taustaan liittyvä epätasa-arvo

 

 

• Asumistapaan liittyvä epätasa-arvo

 

• Kulkutapaan liittyvä epätasa-arvo

 

 

Toivon, että lukijani jatkavat listausta, sillä epätasa-arvoon liittyviä kysymyksiä kyllä varmasti riittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ruista ranteissa" ja "Ruis miehen tiellä pitää" - suomalaisen rukiin päivä oli helmikuun 28. päivä

Tiistai 2.3.2021 - -Esko Erkkilä-

Helmikuun viimeisenä päivänä eli Kalevalanpäivänä vietimme suomalaisen ruisleivän päivää – kyseessä oli jo viides vuosipäivä tuolla teemalla.

 

Olen seurannut tiiviisti suomalaisten viljojen tasetta Euroopan Unioniin liittymisestä alkaen, sillä 1.1.1995 siirryin työnantajakonsernissani Maatalousryhmän palvelukseen.

 

********************

 

Suomessa rukiinkäyttö on kuluneina vuosina ollut varsin tasaista, sillä se on asettunut vuosittain tasolle 100 miljoonaa kiloa.

 

Määrästä saa parhaan käsityksen, kun toteaa rukiin vuosikulutuksen olevan Suomessa tasolla n. 18 kiloa henkeä kohti.

 

**********

 

Suurimmat rukiinkäyttäjät Suomessa lienevät…

 

 

…Fazer ”Oululainen” tuotemerkillään…

 

ja…

 

 

…ruotsalaisten talonpoikien omistaman Lantmännenin kautta Vaasan Oy.

 

****************

 

Rukiin omavaraisuus oli Suomessa vuonna 2019 poikkeuksellisen vahva, sillä ruissatomme oli silloin jopa 180 miljoonaa kiloa.

 

Viime kesänä satomäärä puolittui ja syksyn 2020 syyskylvöalat ennakoivat, että tulevana syksynä satomäärä jää vielä edellisvuottakin pienemmäksi.

 

Harmillista, sillä vaarana on, että ensi talvena joudumme laittamaan ruisleipäämme ”puolet petäjäistä” eli tuontiruista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suksillahan sitä ennen talvisin koulumatkat kuljettiin!

Keskiviikko 13.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Suksien ja taksien vertailu koulumatkojen kulkuvälineinä ontuu, sillä kouluthan ovat maaseudulta hävinneet, mutta muistelen kuitenkin aikoja, jolloin koulumatkat kuljettiin talvisin suksilla.

 

Meiltä oli koululle matkaa teiden kautta vajaat kolme kilometriä, mutta hiihtomatkaa hieman vähemmän, sillä koululadut kulkivat peltojen sekä metsäsaarekkeiden kautta ja latuja pitkin koulumatkaa pystyi oikomaan.

 

Oma ja siskoni koulumatka oli toisaalta lyhytkin, jos sitä vertaa Niittyojan sisaruspariin, jotka aamuisin saapuivat pihaamme sen jälkeen, kun he olivat jo ehtineet sauvoa vajaat kolme kilometriä metsien kautta.

 

1950-luvulla talvet olivat talvia, sillä aamuisin pakkaslukemat saattoivat lähennellä neljääkymmentä astetta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Justeerihommista pokasahakauden kautta moottorisaha-aikaan!

Maanantai 4.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Aloitin ammattiin johtavan koulutukseni vuonna 1965, mutta sitä ennen sain isä-ukon kanssa tehdä metsähommia kaksi vuotta – nuo kaksi vuotta olivat tärkeää aikaa, sillä ne antoivat kokemusta todellisista töistä!

 

Muutaman lehmän lypsykarjatila vaati, että sivuansioita oli pakko hankkia ja niiden hankkimiseen naapureiden – osin myös omien - metsien metsätyöt antoivat mahdollisuuden.

 

 

*******************

 

Tiukkaa ajallisesti teki, mutta ehdin saada kokemusta tukkipuiden kaatamisesta justeerilla.

 

Justeerikadossa oli tärkeää, että justeeria ei saanut työntää, vaan vedon kohti kanssakaatajaa piti tapahtua vetona kaverin toimesta.

 

Kaatui se tukkipuu justeerillakin!

 

*******************

 

Justeerikaadon kanssa samaan aikaan oli pokasahakausi, sillä isäni hoiti pokasahalla tukki- ja paperipuiden katkomisen – vastuullani oli silloin karsiminen kirveellä.

 

Tukkirungot piti kaatamisen jälkeen karsia ja apteerata ja vasta sen jälkeen katkoa!

 

*****************

Justeerikauden jälkeen siirryimme isän kanssa siihen vaiheeseen, että pyysimme kahtakin eri naapuriamme kaatamaan moottorisahoillaan tukkipuut ja sen jälkeen me hoidimme karsimisen, apteeraamisen sekä katkonnan.

 

********************

 

Hankimme moottorisahan vuonna 1964 ja se oli merkiltään Husqvarna.

 

Moottorisahalla sahaaminen kuului minun tehtäviini – karsimista kömpelöllä Husqvarnalla en opetellut, vaan sen hoidimme kirveillä.

 

****************

 

Justeerikaudesta pokasahan kautta moottorisahaan –aikakausi päättyi osaltani tammikuulla 1965, sillä silloin lähdin opiskelemaan Osaralle maamieskouluun ja sillä tiellä olen yhä!

 

Toki moottorisaha istuu yhä edelleen käteeni, mutta merkki on vaihtunut Stihl´ksi ja nyt minulta onnistuu myös tukki- sekä paperipuiden karsiminen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kukonaskel on ajassa 5 minuuttia ja hullukin huomaa päivän pidentymisen jo tänään eli Tapanina!

Lauantai 26.12.2020 - -Esko Erkkilä-

”Jouluna päivä on jo kukonaskelta pidempi” on vanha ja koeteltu kansanviisaus päivän pitenemisestä eli eilen päivä oli ajassa mitattuna 5 minuuttia pidempi kuin talvipäivän seisauksena 21. päivänä joulukuuta.

 

Tänään eli Tapaninpäivänä päivä on jo kuusi minuuttia pidempi kuin talvipäivän seisauksessa ja tänään päivän pitenemisen…

 

…”Jo hullukin huomaa”!

 

****************

 

Päivän piteneminen nostaa meidän kaikkien mielialaa, mutta erityisesti se merkitsee paljon viljelijöille ja trekoolinharrastajille.

 

Entisaikaan, jolloin kylvötyöt tehtiin omalla siemenviljalla, niin Tapaninpäivä ja ainakin vuodenvaihde merkitsivät vilkasta aikaa siementen kunnostuksessa. Viljansiementen lajittelu ja siementen peittaaminen olivat tammikuussa töitä, jotka olivat leimaa-antavia sydäntalven töille.

 

Nyt tilanne on paljolti toinen, sillä viljansiemenet hankitaan lajiteltuina ja peitattuina.

 

Trekoolinharrastajana alan pikkuhiljaa valmistautumaan siihen, että joidenkin kasvien siemenet laitetaan esikasvatukseen autotalliin tai askarteluhuoneeseen.

 

Alamme elämään toivontäyteisiä aikoja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Joulupukki kävi aina silloin, kun Isä oli käymässä tallissa antamassa joulukauroja hevoselle!

Torstai 24.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Näin Jouluaattona – kirjoitan Jouluaaton tarkoituksella isolla alkukirjaimella – on paikallaan muistella joitakin Joulupukin käyntejä ja päällimmäisenä muistoissani on se harmitus, kun Joulupukki kävi useinkin sinä aikana jolloin Isä oli käymässä tallissa antamassa Vappu-hevoselle joulukauroja.

 

Isä kyllä palasi kohta tallinreissunsa jälkeen pirttiin, mutta liian myöhään, sillä Joulupukki oli jo ehtinyt käymään.

 

***************

 

Toinen Joulupukki-muistoni liittyy siihen, kun tätini – oli muuten miehensä kanssa kummitätini – oli meillä Joulupukin käyntiaikaan. Jostain syystä tätini mies ei ollut mukana, kun Joulupukki saapui.

 

Joulupukki oli silloin hieman pitkän matkan rasittama, sillä lahjojen jakamisen yhteydessä hän kaatui pirtin lattialle ja samalla kaatui myös joulukuusi.  Tätini oli ”täkkelänä” (viljakkalalainen sanonta) auttamassa pukkia ylös ja onnistuihan se!

 

 

Joulupukki lähti jatkamaan matkaansa ja pian pirttiin ilmestyi myös kummisetäni, joka oli ilmiselvästi nauttinut joulusahtia ja oli hyvällä tuulella!

 

Semmoiset mukavat Joulumuistelot tänään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Karjuporsaiden kivekset pihasoralle!

Tiistai 15.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Tein työelämästäni neljäkymmentä vuotta kotieläintalouden parissa, mutta ainoa kerta, jolloin sain nähdä karjuporsaiden salvamista, ajoittui kansalaiskouluaikaani.

 

Vuosi saattoi olla 1963, kun me Viljakkalan kansalaiskoulun oppilaat saimme osallistua tilakäynnille, jonka meille junaili maatalousaiheidemme opettaja, silloinen Viljakkalan palopäällikkö ja sittemmin pitäjäneuvoksen arvonimen ansioistaan saanut Väinö Myllymäki.

 

Tilakäyntimme kohteena oli Virren tila, jonne n. parin kilometrin matkan taitoimme kävellen.

 

Virren tilan isäntä Martti Alanen näytti meille, että miten karjuporsaat salvettiin eli kivekset poistettiin leikkaamalla karjuporsailta.

 

Karjuporsas otettiin istuvan leikkaajan syliin ja polvien väliin siten, että karjuporsas makasi selällään polvien välissä ja kun kivekset olivat siinä hyvin esillä, niin kivesten kohdalle tehtiin partakoneen terällä viilto ja kivekset yksi kerrallaan leikattiin pois ja leikattu kives heitettiin pihasoralle.

 

Nykyisin karjuporsaiden leikkaaminen saattaa kuulua eläinlääkärin hommiin, mutta 1960-luvulla sen saivat toimittaa porsastuotantotilojen omistajat - siihen aikaan porsastuotantotiloja kutsuttiin emakkotiloiksi tai emakkosikaloiksi!

 

 

Maailma on muuttunut, mutta pelkään, että nykyisin kotieläntalouden parissa toimivat henkilöt pääsevät varsin harvoin – joskus  eivät koskaan – tutustumaan sikataloutemme keskeisimpään operaatioon eli karjuporsaiden salvamiseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen syyskuun 3. päivänä 1967!

Keskiviikko 9.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Kuulun siihen yhä harvenevaan suomalaisjoukkoon, joka on ollut Ruotsissa liikenteessä silloin, kun Ruotsissa oli vasemmanpuoleinen liikenne.

 

 

Lähdin tosimielellä opintielle tammikuussa 1965, kun aloitin maamieskouluopintoni Osaran Maamieskoulussa Hämeenkyrössä.

 

Teimme kesällä 1965 opintomatkan Ruotsiin ja silloin Ruotsissa vielä oli vasemmanpuoleinen liikenne.

 

 

 

Matkasimme Turusta Tukholmaan laivalla ja laivamatkalla monet meistä saivat ensikosketuksen mm. halpaan viinaan.

 

Ruotsin puolella meillä oli varattuna tilausbussi ja sillä liikuimme Tukholmassa, mutta teimme matkaa myös muualle.  Istuin näemmä parhaalla paikalla heti kuljettajan takana ja tässä Felica-kamerallani ottamani kuva Tukholman liikenteestä.

 

 

*************************

 

 

Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen parisen vuotta käyntimme jälkeen, sillä sunnuntaina 3.9.1967 oli se päivä, jolloin Ruotsissa siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

 

Aikakirjat kertovat, että Ruotsissa oli ajokielto kaikilla moottoriajoneuvoilla siirtymäpäivänä klo 01.00 - > 06.00, mutta Tukholmassa ajokielto alkoi jo edellisenä lauantaina klo 22.00 ja ajokielto siellä päättyi vasta sunnuntaina klo 15.00.

 

Hälytysajoneuvoilla ajokielto alkoi 3.9.1967 klo 04.50 jolloin niiden piti pysähtyä ajoradan oikeaan reunaan ja ne saivat jatkaa matkaansa vasta klo 05.00!

 

Tämmöinen historia sillä, kun Ruotsi siirtyi sivistysvaltioiden joukkoon liikenteessä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Liisan-päivänä joulukuusi!

Torstai 26.11.2020 - -Esko Erkkilä-

”Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat” ovat vanhankansan sananlaskuja, joilla kuvataan marraskuun loppupuoliskon kelejä, sillä vietettiinhän Liisan-päivää 19. marraskuuta ja Kaisan-päivää puolestaan 25. marraskuuta eli eilen.

 

Kaisan-kaljamat olivat eilen totisinta totta, sillä mm. turvallinen autoilu oli eilen hieman ”hakusessa”!

 

Liisan liukkaat eivät viime viikolla pitäneet paikkaansa, mutta liukkaiden tilalla oli melkoinen myrsky.

 

Sain Liisan-päivän myterin ansiosta hienon joulukuusen, sillä satuin Liisan-päivänä paikalle, kun sen yksityistien yli oli kaatunut kaksikin kuusta, jonka osakkaana olen.

 

 

 

Lepomäen riihen luona oli juurakkoon kaatunut kuusi, mutta sen ohi pääsi ilman saha- tai kirveshommia.  Juurakkoon kaatuminen osoittaa, että maa ei ole lainkaan jäässä ja sen vuoksi puut kaatuvat tuulella juurakkoon.

 

 

 

Samalla yksityisteillä Koivuniemen kuivurin kohdalla ja Rapa-ahteen alla oli kaatunut kuusi ja se oli sellaisessa asennossa, että piti ottaa auton takaluukusta kirves ja katkaista tuosta puusta latva pois.

 

Soitin maanomistajalle ja pyysin, että josko saisin ottaa latvan joulukuusekseni ja sain siihen luvan.

 

*********************

 

 

Nyt minulla on harvinaisen hyvännäköinen latvakuusi, jonka pyrin säilyttämään joulukuusekseni.

 

Sahasin eilen kuusesta pätkän pois, jotta sain joulukuusiehdokkaalleni uuden imupinnan ja laitoin ehdokkaan vedellä täytettyyn muovisankoon!

Eipä minulla koskaan aikaisemmin ole ollutkaan joulukuusta naapureiden metsästä ja ei koskaan joulukuusta valittuna näin aikaisin!

 

Rouvakin tykkää noin kapeasta joulukuusesta, sillä se ei vie liian paljon tilaa olohuoneestamme – nyt haasteena vaan on, että säilyykö joulukuusiehdokkaamme ”freisinä” jouluun saakka!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaksinkäsinkylvämisen hallitsee vain harvat!

Perjantai 6.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen ikäluokkaa, jonka lapsuuden aikana lannoitteiden ja viljansiementen kylväminen tapahtui ainakin pientiloilla käsin.

 

Käsinkylvö oli kylvömenetelmä myös heinänsiementen osalta, kun kevätviljamaille kylvettiin ohran tai kauran kylvämisen jälkeen heinänsiemen.

 

Opettelin kaksinkäsinkylvämisen Osaran Maamieskoulussa vuonna 1965 ja se taito on yhä hallinnassani.

 

Osaralla kaksikäsinkylväminen alkoi sillä, että teimme metallitöissä siihen soveltuvan kylvövakan ja sen jälkeen opettelimme tuon menetelmän keväisillä hankikannoilla, kun ”kylvimme” hiekkaa hangelle.

 

 

 

Kaksikäsinkylvämisen meille opetti rehtorimme Tuomo Linnainmaa, joka tässä kuvassa näyttää mallia.

 

Kaksikäsinkylväminen on taito, jolla on ollut minulle käyttöä myös myöhemmin – ainoa ongelma on se, että siinä tarvitaan sellainen kylvövakka, joka pysyy paikallaan kylvövaljaiden varassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pärjäätkö omin avuin 72 tuntia?

Tiistai 22.9.2020 - -Esko Erkkilä-

Olin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana vuodet 2013 – 2018 ja sinä aikana loimme systeemin, joka merkitsi jäsentapaamisia kahden viikon välein eli joka toinen maanantai.

 

Jäsentapaamiset alkoivat ja alkavat yhä edelleen klo 11.00 ja niiden alkuun on omarahoitteinen kahvitarjoilu.

 

Eilen järjestetyn jäsentapaamisen aiheena oli otsikkoaiheinen kysymys, eli ”Pärjäätkö omin avuin 72 tuntia”!

 

Aihe oli poikkeuksellisen mielenkiintoinen ja se kestikin lähes kaksi tuntia.

 

 

***********************

 

 

 

 

Jäsentapaamisemme kouluttajana toimi Hämeen Pelastusliitto ry:n koulutuspäällikkö Saku Roivali ja hänellä oli apunaan oma tyttärensä, joka kirjoitti jokaiselle tilaisuuden osanottajalle osallistumistodistuksen.

 

 

Jäsentapaamisen eli koulutustilaisuuden anti oli monipuolinen, mutta tässä kerron vain niistä valmiuksista, joita jokaisella pitäisi olla veden sekä tarvittavien ruokatarvikkeiden varaamisessa.

 

Vesi

 

Ihminen ei pärjää ilman vettä ja sitä me tarvitsemme juomaksi 2 -3 litraa vuorokaudessa.

 

Ihmisen kokonaisvedentarve on kuitenkin aivan toista, sillä se on luokkaa 130 litraa vuorokaudessa – jos asunnossa ei ole asuntokohtaista vesimittaria, saattaa veden kokonaiskäyttömäärä tuplaantua!

 

On todettu, että kannellisista veden kuljetus- ja säilytysastioista on kaikissa kotitalouksissa liian vähän.

 

Kouluttajamme totesi kauppaliikkeiden puhdasvesitarjonnasta, että niiden määrät riittäisivät vain 15 minuutiksi, jos ruokavedestä tulisi puutetta!

 

Taannoinen Nokian vesikriisi osoitti, että miten haavoittuvainen vesihuoltomme on ongelmatilanteissa.

 

*****************

 

 

Elintarvikkeiden tarve viikossa

 

Koulutuspäällikkö Rouvali esitti kalvon, johon hän oli kerännyt luettelonmäärät erilaisista elintarvikkeista, joita tarvitaan viikon aikana…

 

 

 

 

 

…ja tässä aikuisen viikon aikana tarvitsemien elintarvikkeiden määrät!

 

Puhutteleva esitys ja muista 72 tunnin aikana poikkeustilanteissa tarvittavista tavaroista tällä saitilla joskus myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Oikea päätös!

Perjantai 14.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Keskusta päätti eilen, että se toteuttaa puoluekokouksensa alueellisesti hajautetulla mallilla Oulun toimiessa kokouksen pääpaikkana.

 

Olen virallinen puoluekokousedustaja ja olen tyytyväinen päätökseen!

 

Listaan joitakin näkökohtia, jotka puoltavat eilen tehtyä päätöstä:

 

1.    Päätös suojaa puoluekokousedustajien terveyttä yhäti pahenevassa koronatilanteessa.

 2.    Päätös merkitsee, että Keskustan puoluekokous säilyttää edelleen paikkansa maailman toiseksi suurimpana puoluekokouksena – suurinhan on Kiinan kommunistisen puolueen puoluekokous

 

 3.    Päätös merkitsee puoluekokousedustajille kustannusten säästöä, kun ei tarvitse matkustaa Ouluun kolmeksi päiväksi ja eikä tarvitse kustantaa majoitusta puoluekokouksen ajaksi.

 4.    Päätös merkitsee puoluekokousedustajille ajansäästöä, kun nyt voimme osallistua puoluekokouksen ohjelmaan omalla paikkakunnallamme

 

 5.    Päätös sataan puheenjohtajavaalissa Annika Saariston plakkariin, sillä nyt meidän Annikan tukijoukkojen ei tarvitse matkustaa Ouluun, vaan me voimme äänestää Annikan puolesta omilla paikkakunnillamme!

Tämä asiakohta on kaikkien suomalaisten etu, sillä maamme toiseksi suurin hallituspuolue tarvitsee asiantuntevan puheenjohtajan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Toiseksi suurimman hallituspuolueen puheenjohtaja ei voi olla oppositiossa!

Maanantai 3.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Maassamme on tällä hetkellä eriskummallinen tilanne, sillä toiseksi suurimman hallituspuolueen puheenjohtaja tuntuu olevan oppositiossa ja kai puuhaa peräti hallituksen kaatamista!

 

Käsittämätöntä ja ennenkuulumatonta, sillä onhan uskomatonta, että puolue on hallitusvastuussa, mutta sen puheenjohtaja ähertää oppositiossa!

 

Onneksi tilanne on muuttumassa ja ministeriksi palaava…

 

 

 

…Annika Saarikko toivottavasti valitaan Keskustan puheenjohtajaksi Oulun puoluekokouksessa.

 

Annika Saarikko toisi hallituksen työskentelyyn ryhtiä ja uskon, että hän pärjäisi hyvin myös pääministeri Sanna Marinin kanssa.

Annika on jo nyt ilmoittanut, että hän ei vaatisi ministerikierrätystä puheenjohtajaksi valintansa jälkeen - ilmoitus luo vakautta maamme poliittiseen elämään!

Olen varma, että Sanna Marinin ei tarvitsisi olla tukihenkilönä Annikalle, kuten taannoin tapahtui televisiossa, kun kyse oli Suomen hävittäjähankinnoista; silloin hävetti olla keskustalainen, kun demari joutui vastaamaan keskustalaisen ministerin ja Keskustan puheenjohtajan ollessa täysin pihalla, sanaton ja apua anova!

Silloin demari oli niin keskustalainen ja maamme turvallisuuspolitiikan kannattaja kuin olla ja voi!

 

-Esko Erkkilä-

Sataa Annikan laariin!

Sunnuntai 2.8.2020

Keskustan puheenjohtajakisa alkoi, kun Annika Saarikko ilmoitti, että hän tavoittelee puheenjohtajuutta Oulussa syyskuussa pidettävässä puoluekokouksessa.

 

Oulun puoluekokous on sääntömääräinen, joten viime vuonna Kouvolassa pidetyssä ylimääräisessä puoluekokouksessa valittu nykyinen puheenjohtaja on vain ”koeajalla”!

 

*****

 Näin kertoo Lapin Kansa:

"Kes­kus­tan Lapin piiri epäröi asettua Katri Kul­mu­nin taakse pu­heen­joh­ta­ja­ki­sas­sa – otti ai­ka­li­sän

Keskustan Lapin piiri epäröi asettua Katri Kulmunin taakse keskustan puheenjohtajakisassa. Se tarvitsee aikalisän kantansa pureksimiseen."

 

*************

On enteellistä ja hyvin ymmärrettävää, että nykyisen puheenjohtajan ”kotipiiri” eli Keskustan Lapin piiri ei osannut asettua tukemaan nykyisen puheenjohtajan jatkokautta, sillä ylläoleva Lapin Kansa-lehden otsikko ja ingressi on vahva tuen osoitus Annika Saarikolle.

 

Keskustan Lapin piirin nykyisen puheenjohtajan valintaa koskeva epäävä päätös tapahtui torstaina 31.7.2020 ja he päättävät lopullisesta kannastaan vasta tiistaina 4.8.2020.

 

***********

 

On luonnollista, että mikään Keskustan piiri ei voi määrätä piirinsä puoluekokousedustajien menettelyä puheenjohtajaäänestyksessä, mutta Keskustan Lapin piirin menettely kertoo kuitenkin sen, että nykyinen Keskustan puheenjohtaja ei nauti edes oman piirinsä täydellistä luottamusta.

 

 

*********************

Olen virallinen ja äänioikeutettu puoluekokousedustaja Oulussa 4. – 6.9.2020 pidettävässä puoluekokouksessa ja vastuullisena päättäjänä tulen äänestämään Annika Saarikkoa Keskustan seuraavaksi puheenjohtajaksi!

#annikanmukana

 

-Esko Erkkilä-

#annikanmukana

Perjantai 31.7.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilinen torstai oli toivoa täynnä koko Suomelle, sillä Annika Saarikko ilmoittautui monien toiveet täyttäen Suomen Keskustan puheenjohtajaehdokkaaksi Oulussa 4. – 6.9.2020 pidettävässä Keskustan sääntömääräisessä puoluekokouksessa.

 

 

 

Olen aina tukenut Annika Saarikkoa, sillä luotan hänen toimintaansa ja nyt sitä luottamusta tulee hänelle antamaan Keskustan puoluekokous syyskuussa – näin toivon ja uskon.

 

Annikalla on synnynnäinen taipumus sanoa sanottavansa yksinkertaisesti ja selvästi – hänen ei tarvitse luennoida vaikeistakaan asioista pitkälti ja monimutkaisesti.

 

Annika Saarikko ja Sanna Marin ovat politiikkoja, jotka eivät kaipaa kymmeniä tuhansia maksavia koulutuksia esiintymistaidossa, sillä heillä molemmilla esiintyminen ja sanomisen taito ovat synnyinlahjana.

 

 

Liity Sinäkin #annikanmukana –ryhmään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Siihen aikaan, kun kylällä oli vain yhdessä talossa puhelin!

Torstai 16.7.2020 - -Esko Erkkilä-

Monet ja varsinkin nuoremmat eivät muista sitä aikaa, jolloin kylällä oli vain yhdessä talossa puhelin!

 

Nykyisin jopa alle kouluikäisillä on oma puhelin - kännykkä, mutta toisin oli vielä jopa 1970-luvulla.

 

**********************

 

Synnyinkylälläni Viljakkalassa lähin puhelin oli Rantalassa ja sieltä käytiinkin soittamassa kaikki soittamisen arvoiset puhelut – Rantala oli meille tuttu paikka muutenkin, sillä eräs tädeistäni oli siellä karjanhoitajana monet vuodet.

 

Meillä soittamisen arvoisia puheluja olivat soitto keinosiementäjälle, kun joku lehmistä oli kiimassa ja tarvittiin keinosiementäjää sekä soitto taksille, jotta pääsimme taksilla joulukirkkoon! Puhelinta tarvittiin myös silloin, jos joku lehmistä sairastui utaretulehdukseen ja tarvittiin eläinlääkäriä.

 

Soittamistarvetta oli siis vielä 1960-luvulla suurinpiirtein kymmenkunta soittoa vuodessa.

 

Rantalan Tyyne-emäntä ei olisi ottanut puhelusta mitään maksua, mutta tapana oli, että keittiön pöydälle jätettiin 50 pennin lantti!

 

 

On ehkä joskus paikallaan muistella menneitä ja tämä puhelinmuistelu on yksi niistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ihminen, joka ovat vaikuttanut elämääni paljon!

Torstai 18.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Kävin eilen Viljakkalan hautausmaalla, kun vein hoitovastuullani oleville haudoille kesäkukat.

 

 

Samalla reissulla tein pienen hautausmaakävelyn ja kuvasin tämän…

 

 

 

 

…Väinö Isotalon hautakiven.

 

 

Väinö Isotalo teki pitkän päivätyön Viljakkalan seurakunnan kanttorina ja siinä asemassa hän mm. hyväksyi minut rippikouluun niillä lukusijoilla, jotka aikoinaan järjestettiin Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla Kivistön Erkin talossa.

 

 

******************

 

Väinö Isotalo oli aikoinaan todellinen monitoimimies Viljakkalassa, sillä hän toimi todellisuudessa Viljakkalan kunnansihteerinä jonkin aikaa ja hyvin toimikin.

 

 

Kunnansihteeriaikansa jälkeen hän siirtyi pankkimieheksi Ylöjärven Osuuspankin Viljakkalan konttorinjohtajaksi.

 

Pankkimiehenä hän osallistui ratkaisevasti elämäni vaiheisiin, sillä kun olin valmistunut priimuksena Osaran Maamieskoulusta vuonna 1965, hän ohjasi minut vuosiharjoitteluun Keskon omistamalle Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalle.

 

 

Hauholla suorittamani vuosiharjoittelu saatteli minut agrologi-opintoihin Mustialan Maatalousopistossa vuosina 1968 -1970!

 

 

*****************

 

 

 

Aika teki minustakin agrologin ja siitä kiitokset Viljakkalan kanttorille, Viljakkalan kunnansihteerille ja Ylöjärven Osuuspankin konttorinjohtaja Väinö Isotalolle!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Dagen H

Lauantai 13.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Kuulun siihen yhä harvalukuisammaksi käyvään joukkoon, jolla on omakohtaista kokemusta Ruotsin vasemmanpuoleisesta liikenteestä.

Minullakaan ei ole kokemusta ratin takana olemisesta, mutta bussimatkustajan roolista vasemmanpuoleisen liikenteen aikana kylläkin.

 

Elettiin vuotta 1965 ja silloin aloitin maatalousalan opintoni Osaran Maamieskoulussa. Teimme joskus syyspuolella opinto- ja virkistysmatkan Ruotsiin.  Matkalla oli tosiaan virkistystä, mutta hyvien vetäjien ansiosta paljon ammattiasiaakin.

 

Olin juuri saanut ajokortin ja olihan se vinhaa katsottavaa, kun kaikki liikenne oli vasemmanpuoleista!

 

***************

 

Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen syyskuun 3. päivänä vuonna 1967 eli käyntimme jälkeen vasemmanpuoleinen liikenne jatkui vielä jokseenkin tasan kaksi vuotta.

 

Syyskuun 3. päivänä vuonna 1967 ruotsalainen liikenne pysäytettiin klo 04.50 siten, että ajoneuvot jäivät ajoradan vasempaan reunaan.

 

Pysäytyksen jälkeen ajoneuvot siirtyivät varovaisesti ajoradan oikeaan reunaan ja jatkoivat siitä matkaansa klo 05.00!

 

Niin, tuo juttuni otsikossa oleva H tarkoittaa ”Höger” eli suomeksi "Oikea"!

 

 

-Esko Erkkilä-