Keskustalla on nyt kolme kansanedustajaa Pirkanmaalta!

Keskiviikko 12.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Laila Koskelan ”siirtyminen arvokkaasti Keskustaan” kohotti Pirkanmaan keskustalaisten kansanedustajien määrän neljännestusinaan!

 

Kaikki kolme kansanedustajaamme pitivät Toijalassa 8.11.2014 järjestetyssä piirikokouksessa ajankohtaiset puheenvuorot ja ne kiinnostivat lukumäärältään lähes sataan kohonnutta piirikokousyleisöä.

 

 

 

 

 

 

Ennen kokouksen alkamista otin kuvan etupenkissä istuneista tilaisuuden arvo-osanottajista.

 

Vasemmalta ovat puoluesihteeri Timo Laaninen, kansanedustajat Arto Pirttilahti, Mikko Alatalo sekä Laila Koskela ja kansanedustajaehdokas Raija Moilanen.

 

Kaikilla oli hymy herkässä ja peukuttaminen onnistui hienosti!

 

 

 

 

 

 

Piirin puheenjohtaja Pertti Hakanen toivotti kokousväen tervetulleeksi.

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo oli huolissaan muun muassa siitä, että yrityksiä lähtee Viroon sekä siitä, että valtion rahat eivät riitä edes teiden peruskunnossapitoon.

Alatalo muistutti, että Valtatie 3:n saaminen ykköskoriin ja VT 9:n sekä VT 12:n parantaminen ovat Pirkanmaan tavoitteina yli puoluerajojen.

 

 

 

 

 

Arto Pirttilahti peräänkuulutti maltillisia tulosopimuksia. Hän oli myös sitä mieltä, että maatalouden byrokratiaa on purettava, turpeen verotus on saatava oikeudenmukaiseksi sekä hakkeen tukijärjestelmä ajan tasalle.

Pirttilahti totesi, että hallitus on harrastanut käänteistä aluepolitiikkaa, joka on johtanut keskittämiseen.

 

 

 

 

 

Koskela esitti, että omaishoidon tukemiseen satsattaisiin monin tavoin.

 

 

 

 

 

 

Tässä malliksi yksi, jossa olemme yhdessä Laila Koskelan kanssa ja piirimme toiminnanjohtaja Ritva Männistö kurkistelee välissämme.

Kiitokset Ritvalle, sillä olen hyödyntänyt hänen laatimaansa piirikokoustiedotetta tämän jutun laatimisessa!

 

 

Keskustan piirikokous valitsi minut jo kolmanneksi peräkkäiseksi vuodeksi piirin toiminnantarkastajaksi. Tehtävä on mielenkiintoinen, sillä piirimme johdolla on tapana kutsua toiminnantarkastaja mukaan esim. piirihallituksen kokouksiin.

On luonnollista, että toiminnantarkastaja katselee Keskustan Pirkanmaan piirin kokonaisetua!

 

Kiitokset kaikille piirikokousedustajille, sillä kokous oli hengeltään mainio sekä yhtenäinen ja katsoimme luottavaisesti eteenpäin!

Tervetuloa ensi kevään eduskuntavaalit!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Tampereella Kokoomus-johtoinen valtakoalitio halusi laittaa päänsä pensaaseen!

Tiistai 11.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Oli mielenkiintoista eilen seurata netin välityksellä Tampereen kaupunginvaltuuston kokousta, kun kokouksen asialistalla oli Keskustan valtuustoryhmän ja Tampereen Sitoutumattomien valtuustoryhmän yhteinen valtuustoaloite nopeasti luovutuskelpoisten yritystonttien määrästä.

 

Tampereen virkahenkilöillä ja Kokoomuksen johtamalla valtakoalitiolla oli melkoisia vaikeuksia saada aloite kaupunginvaltuuston käsittelyyn, sillä aloite oli jätetty jo 18.3.2013.

 

Oli varmaan harmillista julkisuutta valtakoalitiolle, kun Tampereen keskeisin ongelma otettiin esille näin lähellä kevään eduskuntavaaleja.

 

Kiitän Keskustan ja Tampereen Sitoutumattomien valtuustoryhmiä, jotka osasivat nostaa Tampereen häpeäpilkun julkisuuteen!

 

Keskustelussa käsiteltiin mm. Tampereen uuden elinkeinojohtajan organisatorista asemaa.

 

On hyvä, että Keskustan toistuvat muistuttamiset huomioitiin ja Tampereella saatiin vihdoin elinkeinojohtaja.

 

Kuitenkin on surkuhupaisaa, että elinkeinojohtajan asema on kaupunkikehitysryhmän johtajan alaisuudessa.

 

Keskustan puheenvuoroissa muistutettiin, että elinkeinojohtajalle pitäisi luoda enemmän ”tilaa” ja eikä kahlita häntä sillä tavalla, joka nyt tapahtuu.

 

Elinkeinojohtajan asema ja tärkeys on Tampereella niin merkittävä, että hänellä pitää olla nykyistä merkittävämpi asema kaupungin organisaatiossa!

 

En vielä tiedä eilisten äänestystulosten takana olleiden kaupunginvaltuutettujen nimiä, mutta se on lukujen valossa selvää, että Keskustan sekä Sitoutumattomien valtuustoaloitetta kannattivat muutkin kuin Keskusta, Sitoutumattomat ja Perussuomalaiset.

 

Toivottavasti eilinen prosessi on alku sellaiselle, että Tampereella on tulevaisuutta!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kuljeta, kustanna ja kannusta

Maanantai 10.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Puoluesihteeri Timo Laaninen piti mainion alustuspuheenvuoron Keskustan Pirkanmaan piirikokouksessa viime lauantaina Toijalassa.

 

 

 

 

 

 

 

Puheessaan Laaninen toi esille puolueen kannatuksen joka on Keskustalle kaikkien aikojen korkein, mitä on saatu Ylen tekemissä gallup-tutkimuksissa eli 25,5 %.

 

Laaninen kuitenkin totesi, että ei tarvitse mennä kauaksi ajassa taaksepäin kun se oli puolet pienempi, eli nopeat muutokset ovat mahdollisia molempiin suuntiin. Tämä on pidettävä mielessä nyt alkavassa vaalityössä.

 

 

 

 

 

 

Laaninen totesi myös, että yksi tekijä, eikä vähäisin, Keskustan kannatuslukemiin on hallituksen perinpohjainen epäonnistuminen. Tämä taas oli Laanisen mukaan odotettavissa viime vaalien jälkeisessä poliittisessa asemassa. Hallituspohjaksi tuli liian leveä otos, joka ei pystynyt muodostamaan yhtenäisiä päämääriä. 

 

Puoluesihteeri Laaninen muistutti, että maamme julkinen talous on nyt viritetty 2007 tasolle ja useat yritykset pohtivat, että kannattaako Suomeen enää investoida. Tähän on saatava muutos. 

 

Keskustan vaihtoehto on biotalous ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttö, metsien ja peltojen tuotto.

Yritystaloutta on elvytettävä kasvurahastoilla. Jokaisen on otettava vastuuta lähiyhteisöistään. Huolenpitojärjestelmät on oltava kunnossa niille, jotka eivät omin avuin selviä.

 

 

 

 

 

 

 

Laaninen rohkaisi pirkanmaalaista kokousväkeä, kun hän totesi, että nyt kun Keskusta tuntuu olevan vahvoilla, iskuja tulee niin oikealta kuin vasemmalta.  Hän kuitenkin totesi, että ei kannata lähteä vastaiskuihin.

 

Pidin, kun Laaninen muistutti liike-elämän periaatteista, että markkinajohtaja ei vilkuile sivuilleen vaan keskittyy omaan näkemykseensä ja toimii sen mukaan.

 

 

Osuva oli Laanisen vertaus myös siinä, kun hän kannusti tavallisia keskustalaisia toimimaan kansanedustajaehdokkaiden suuntaan samoin, kuin vanhemmat toimivat kannustaessaan ja tukiessaan lapsiaan hyviin harrastuksiin.

 

Lasten harrastusten tukemisessa on kolme keskeistä toimenpidettä:

 

• kuljeta

• kustanna

• kannusta

 

Hyvä ohje meille kaikille, jotka haluamme muutoksen nykymenoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaalaisittain hieno poliittinen viikko huipentui eilen Keskustan piirikokoukseen Toijalassa

Sunnuntai 9.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piiri järjesti eilen piirikokouksensa Toijalassa.

 

Olin ”mukana menossa” aamuseitsemästä iltakuuteen saakka eli 11 tuntia.

 

Päivä kruunasi ne tapahtumat, jotka alkoivat viime maanantaina eli 3.11.2014.

 

Saimme tuolloin varman tiedon, että perussuomalaisten eduskuntaryhmään kuulunut kansanedustaja Laila Koskela on tehnyt päätöksen ”siirtyä arvokkaasti Keskustaan”.

 

Koskelan kertoma oli UUTINEN myös valtakunnallisesti isoilla kirjaimilla ja se merkitsi monenlaisia käytännön toimenpiteitä.

 

Johtamani paikallisyhdistys hyväksyi Koskelan Keskustan jäseneksi seuraavana päivänä sekä teki aloitteen Laila Koskelan valitsemisesta Keskustan Pirkanmaan piirin eduskuntavaaliehdokkaaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

 

Keskiviikkona kokoontunut Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunta – jonka puheenjohtajana toimin ensi vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin – kannatti kansanedustaja Laila Koskelan valitsemista kansanedustajaehdokkaaksi.

 

Nämä tosiasiat loivat luottamusta, kun noudimme piirin varapuheenjohtaja Riitta Koskisen kanssa Laila Koskelan eilen aamulla asunnoltaan ja aloin sompailla Koskisen ja Koskelan kanssa kohti Toijalaa.

 

Keskustan Pirkanmaan piirin piirihallituksen kokous teki Toijalassa eilen aamusella päätöksen, että se yksimielisesti suositteli pian kokoontuvalle piirikokoukselle Laila Koskelan valitsemista Keskustan eduskuntavaaliehdokkaaksi Pirkanmaan vaalipiirissä.

 

 

 

 

 

Laila Koskela käytti piirikokousyleisön edessä mainion esittelypuheenvuoron…

 

 

 

 

 

 

 

…ja lyhyen käsittelyn jälkeen piirikokous päättikin yksimielisesti hyväksyä kansanedustaja Laila Koskelan Keskustan Pirkanmaan piirin eduskuntavaaliehdokkaaksi ensi vuoden eduskuntavaaleissa!

 

Piirikokouksen yksimielinen tuki antaa nyt Laila Koskelalle vankan selkänojan aloittaa vaalityö kevään eduskuntavaalien merkeissä Keskustan pirkanmaalaisena kansanedustajana!

 

On varmaa, että palaan piirikokoustunnelmiin vielä uudestaan, mutta nyt tunnelmista tämän verran aluksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kotitalousvähennys kannattaa hyödyntää heti

Lauantai 8.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Kotitalousvähennyksen voi saada, jos teettää kotitalous- tai hoitotyötä, asunnon kunnossapitotöitä tai tietotekniikkalaitteiden asennusta.

 

Kotitalousvähennyksen omavastuu 100 euroa ja enimmäismäärä 2 400 euroa/henkilö.

 

Omavastuu 100 euroa on kalenterivuosikohtainen. Voit siis maksaa useita eri kotitalousvähennykseen oikeuttavia töitä ja omavastuu vähennetään vain kerran.

 

 

 

***************

 

Meillä tehtiin kuluneen kesän aikana remonttitöitä keittiössä ja yhdessä vessassa.

 

Perheen sisäinen työnjako meillä on se, että Rouva hoitaa remontit. Minulla ei riittäisi niiden hoitamiseen aika, ei kärsivällisyys ja ei myöskään taito.

 

Remontit onnistuivat hyvin ja hyvin onnistuivat myös remontteihin liittyvien kotitalousvähennysten järjestely Verohallinnon kanssa. On luonnollista, että Rouva hoiti Verohallinnon kanssa käydyt selvittelyt.

 

 

**************

 

 

Rouva meni Verotoimistoon ja minulta saamansa valtakirjan nojalla hoiti minulle täydet kotitalousvähennykset.

 

Kuten yllä jo totesin, niin kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2.400 euroa.

 

Kotitalousvähennykseen oikeuttavia maksuja meillä oli runsaasti, mutta minulle Rouvan ja Verotoimiston virkailijan välisissä neuvotteluissa oli sovittu 5.555,20 euron suuruiset kustannukset, sillä niiden perusteella päästään hyvin lähelle tuota maagista 2.400 euroa.

 

Vähennykseen oikeuttavista kustannuksista hyväksytään kotitalousvähennykseksi 45 % eli minun tapauksessani 5.555,20 € x 0,45 = 2.499,84 €. Kun siitä summasta vähennetään kotitalousvähennyksen omavastuu eli 100 euroa, niin päästään 2.399,84 euroon! Käyttämättä jäi siis ainoastaan 16 senttiä!

 

 

*************

 

 

Juttu jatkui siten, että tuo summa lisättiin kuluvan vuoden verotuslaskelmaani. Laskelma merkitsi, että minulle maksettava eläkesumma pomppasi marras- ja joulukuulta aivan uusiin lukemiin, sillä sain kotitalousvähennyksen välittömästi hyödykseni.

 

Marras- ja joulukuussa pidätysprosenttini laski yksinumeroiseen %-lukuun!

 

On erikseen mainittava, että remonttihommista ”jäi hyvää” myös Rouvan verotukseen, sillä kotitalousvähennyksen henkilökohtainen katto tulee täyteen jo tuolla 5.555,20 eurolla.

 

 

 

*****************

 

 

Tämän jutun opetuksia ovat ainakin seuraavat kaksi seikkaa:

 

1.

Kannattaa teettää sellaisia töitä, joita on lueteltu tämän jutun ensimmäisessä kappaleessa.

 

 

2.

Kotitalousvähennykseen oikeuttavien tositteiden kanssa kannattaa välittömästi mennä Verotoimistoon ja sopia siellä loppuvuoden osalta verotuksen keventämisestä.

**************

 

Muistakaa nämä vinkit viimeistään silloin, kun ensi vuonna teetätte hommia, jotka mahdollistavat kotitalousvähennyksen hyödyntämisen!

-Esko Erkkilä-

Mannerheimin Kate-hevosta esittävä kipsiveistos pitää saada arvoiseensa ja nykyistä turvallisempaan paikkaan!

Perjantai 7.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Viljakkala-neuvoston kokoukseen Viljakkalassa Karhen koululla.

 

Olen käynyt monestikin Karhen koululla, mutta vasta nyt huomasin eteisessä kaapin päällä hevospatsaan.

 

 

 

 

 

 

 

Tarkempi tutkailu osoitti, että kyseessä on C. G. E. Mannerheimin Kate-hevosesta tehty kipsiveistos.

 

Patsas on 47 cm korkea ja sillä on pituutta saman verran.

 

 

 

 

 

 

Patsaan jalustassa on seuraava teksti:

 

”KATE”

 

SOTAMARSALKAN SOTARATSU 1939 – 41

 

 

 

 

 

 

 

Patsaan arvoa nostaa laatta, jossa lukee näin:

 

 

 

 

*************

 

Tutkailin patsaan taustoja ja olen todennut, että sen on veistänyt Anton Ravander-Rauas.

Patsaan valmistumisvuotena mainitaan 1949.

 

Anton Ravander-Rauas on tunnettu useista eläinaiheisista pienoispatsaistaan.

 

Hän antoi pojalleen tehtävän, että pojan piti taiteilijan kuoleman jälkeen hävittää kaikki Ravander-Rauas´n eläinpatsaiden muotit ja näin myös aikakirjojen mukaan tapahtui.

 

 

************

 

Otan esille kaksi näkökohtaa:

 

1.

Karhen koulun eteiskaapin päällä olevalle Kate-veistokselle pitää hankkia turvallisempi paikka. Paikan pitää olla Viljakkalassa ja Karhen koulu on säilytyspaikkana aivan oikea.

 

 

2.

Onko mahdollista esim. tekijänoikeuksien sekä taiteilijan viimeisen tahdon näkökulmasta, että Kate-hevospatsaasta tehtäisiin uusia valoksia?

 

 

Olen kiinnostunut kaikista lisätiedoista, jotka liittyvät Karhen koululla olevaan Kate-veistokseen. Tiedän, että samanlaisia patsaita valmistettiin tietty määrä. Onko patsaita muissa julkisissa paikoissa, kuin Karhen koululla? Entä yksityisomistuksessa olevat? Kertokaa lisätietonne vaikkapa tämän jutun kommentointeina!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

"Onneksi kirkkoväki ei tiennyt, että kirkkopyhä oli peruutettu"

Torstai 6.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerron tässä jutussani samanlaisesta tapauksesta kuin oli kyse Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä, jossa vuosina 1945 ja 1946 sovellettiin lakien jälkikäteistä soveltamista.

 

Nyt tarkoitan Ylöjärvellä sunnuntaina lokakuun 26. päivänä Viljakkalan kirkossa järjestettyä Keskustan kirkkopyhää, joka peruutettiin sen jälkeen, kun tilaisuus oli pidetty.

 

Olen kirjoittanut kirkkopyhästä tällä saitilla 27.10.2014 ja kirjoitukseni löytyy googlaamalla vaikkapa näin: ”Esko Erkkilä Viljakkalan sankarihaudat 27.10.2014”.

 

 

 

 

 

Viljakkalan kirkossa 26.10.2014 järjestettävään Keskustan kirkkopyhään kutsuttiin Ylöjärven Uutisissa 22.10.2014 julkaistulla ilmoituksella.

 

 

Ylöjärven Uutisten seuraavassa numerossa eli 29.10.2014 kerrottiin kaikkien ihmetykseksi, että kolme päivää aikaisemmin pidetty onnistunut kirkkopyhä olikin peruttu!

 

Samanlaista meininkiä siis kuin Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä eli sovellettiin ”takautuvaa peruuttamista”!

 

 

 

 

 

 

Lähetin Ylöjärven Uutisille otsikkoaiheiden kirjoitukseni, joka julkaistiin lehdessä ”Mielipiteitä” –palstalla eilen.

 

 

 

Kirjoitukseni kuului näin:

 

 

 

*****************

"Onneksi kirkkoväki ei tiennyt, että kirkkopyhä oli peruutettu!

 

Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestö ry järjesti sunnuntaina 26. lokakuuta Kirkkopyhän Viljakkalan kirkossa.

 

Näin kutsun keskiviikkona 22. lokakuuta ilmestyneessä Ylöjärven Uutisissa ja menin tavallisena seurakuntalaisena paikalle.

 

Kirkossa oli runsaasti väkeä ja jumalanpalveluksen ohjelma oli tavanomaista monimuotoisempi, sillä kirkkokansa sai kuulla yksinlaulua alttarilta ja urkuparvelta sekä Raamatun lukua puhuja-aitiosta.

 

Koin Johannes Riuttalan saarnan olleen eri ryhmien yhteistyötä kannustava ja sen pääsisältö oli mielestäni se, että erilaisista mielipiteistämme huolimatta olemme ihmisinä tasa-arvoisia. Hyvä saarna.

 

Pidin Riuttalan saarnakoreografiasta, kun hän aloitti ja lopetti saarnansa saarnastuolista, mutta piti saarnansa keskiosan kirkkoväen keskuudessa eli kirkon keskikäytävällä. Tällaista muotorikkautta kaipaamme enemmänkin evankelisluterilaiseen kirkkoomme!

 

Johannes Riuttala kruunasi onnistuneen jumalanpalveluksen sillä, että kirkonmenojen jälkeen hän kiirehti ovensuuhun ja kätteli jokaisen kirkkovieraan.

 

Onnistuneen Kirkkopyhän jälkeen olin seuraavana keskiviikkona eli 29. lokakuuta hämmentynyt, kun Ylöjärven Uutisissa kerrottiin, että edellissunnuntaina Viljakkalan kirkossa järjestetty Kirkkopyhä olikin peruutettu!

 

Vaatii melkomoista taituruutta, että hyvin onnistunut tilaisuus voidaan jälkikäteen peruuttaa!

 

***

 

Lokakuun 26. päivänä Viljakkalan kirkossa järjestetyllä kirkkopyhällä oli myönteisiä vaikutuksia sen eripuran tasoittamisessa, joka yhä edelleen vallitsee Viljakkalan Ylöjärveen liittämisen seurauksena.

 

Erityisesti juuri tämän vuoksi pidän valitettavana, että Keskustan kirkkopyhä on jälkikäteisesti peruutettu.

 

Esko Erkkilä

Tampere, mutta kotikirkkoni on edelleen Viljakkalassa"

 

 

******************

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Laila Koskela: "...siirryn arvokkaasti Keskustaan"

Keskiviikko 5.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Eilisen suuri uutinen oli, kun tamperelainen kansanedustaja Laila Koskela kertoi siirtyvänsä perussuomalaisista Keskustan kansanedustajaksi.

 

Arvostan Koskelan ratkaisua ja tunnen sen asettavan haasteita myös Keskustalle.

 

Kun kokenut kansanedustaja siirtyy puolueeseemme, se osoittaa tietysti luottamusta Keskustaan, mutta se merkitsee myös sitä, että meidän pitää Keskustassa jatkaa sitä vakaata ja joka suuntaan rakentavaa yhteistyön linjaa, joka sai Laila Koskelan siirtymään arvokkaasti meille.

 

Olen viehättynyt luonnehdinnasta, jonka Laila Koskela on pukenut sanoiksi eilisessä Helsingin Sanomien haastattelussa – Koskela kun toteaa näin:

 

”…siirryn arvokkaasti Keskustaan”.

 

Otaksun tietäväni totuuden, kun totean ratkaisun olleen Laila Koskelan itsensä tekemä. Ratkaisu syntyi hänen pitkällisen harkintansa jälkeen.

 

En ole aiemmin tuntenut henkilökohtaisesti Laila Koskelaa, mutta nyt ne keskustelut, joita olen hänen kanssaan saanut käydä, osoittavat että kyseessä on asiantunteva ja lämmin ihminen.

 

Toivottelen Laila Koskelan lämpimästi tervetulleeksi Keskustan riveihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Syöpäjärjestöt sekä Eläkeliitto ovat Suomen suurimmat sosiaali- ja terveysalan järjestöt

Tiistai 4.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistys ry järjesti eilen syyskokouksensa ja sen antina sain tietää, että syöpäjärjestöt ja Eläkeliitto ovat maamme kaksi suurinta sosiaali- ja terveysalan järjestöä.

 

Olen molemmissa järjestöissä mukana, sillä toimin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä tukihenkilönä ja sain eilen jatkopestin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana.

 

 

**************

 

 

Syöpäjärjestöt ilmoittavat jäsenmääräkseen n. 130.000 jäsentä.

 

Syöpäjärjestöihin kuuluvat:

 

• Suomen Syöpäyhdistys ry ja sen jäsenjärjestöt eli 12 maakunnallista syöpäyhdistystä sekä 5 valtakunnallista potilasjärjestöä
• Suomen Syöpärekisteri ja sen osana Joukkotarkastusrekisteri
• Syöpäsäätiö
• Suomen Syöpäinstituutin Säätiö

 

Minulta leikattiin eturauhassyöpää marraskuussa 2001, joten olen nyt kokenut syövänjälkeistä elämää 13 vuotta.

 

Toivon, että minut koetaan esimerkkinä siitä, että...

...syöpä voidaan ajoissa tapahtuneella toteamisella ja hyvällä hoidolla nujertaa.

 

 

***************

 

 

Eläkeliiton jäsenmäärä oli syyskuun lopussa 130.542 jäsentä eli Eläkeliitto ja syöpäjärjestöt ovat jäsenmäärävertailussa jokseenkin yhtä suuret.

 

Eläkeliitolla on 20 piiriä ja 402 paikallisyhdistystä ympäri maata.

 

Eläkeliiton jäsenmäärä on kasvava, sillä jäsenmäärälisäys vuoden aikana oli 1.628 jäsentä.

 

Syyskokouksemme päätti eilen, että jäsenmaksumme ensi vuonna on 18,00 €/henkilö.

 

Toivottelen juttuni lukijat liittymään paikallisen Eläkeliiton yhdistyksen jäseniksi, sillä Eläkeliiton jäsenenä pääsee pienellä jäsenmaksulla mukaan monipuoliseen toimintaamme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Koiraskin poikii, kun on pakko

Maanantai 3.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Tulipa mieleeni tuo vanha viljakkalalainen sananlasku, kun ajattelin puheiden pitämistä erilaisissa tilaisuuksissa.

 

Sain työurani aikana puhua usein erilaisissa tilaisuuksissa - pääosin onnittelukäynneillä, liikkeiden avajaistilaisuuksissa ja muissa vastaavissa tapahtumissa.

 

Eläkevaarina puhumistilaisuudet ovat vähentyneet, mutta oli niitä mm. kuluneen viikon loppupuolella ainakin kaksin kappalein – yksi puhe hyvän yhteistyökumppanin merkkipäivän merkeissä ja toinen läheisen toimijan eläkkeelle siirtymisen juhlistamisessa.

 

Olen aikataulullisesti perin huono puheiden valmistelija, sillä puheiden valmistelu jää usein viime tinkaan. Laadin usein puheluonnoksen bussipysäkillä, kun olen matkalla onnittelukohteeseen tai autossa, kun odottelen merkkipäivänviettäjän talon edessä vastaanottoaikaa!  Lienee tosin niin, että alitajunta tekee kovinkin työtä päivien ajan puheen valmistelussa, kun puheenpitoajankohta on tiedossa.

 

Täytyy myöntää, että työuran hieman yli nelikymmenvuotisena aikana sain perusteellista koulutusta puheiden rakentamisessa, sillä kerrankin olin viisi työpäivää Jyväskylän Laajavuoressa koulutuksessa ja aiheena oli koko työviikon ajan suullisen esitystaidon kehittäminen. Liike-elämässä satsataan työntekijöiden puhetaidon kehittämiseen.

 

Puhetaidon konsultit painottavat, että puheen ensimmäinen kappale ja sen viimeinen kappale pitää valmistella etukäteen sana sanalta. Heidän mukaansa on paikallaan jopa se, että puheenpitäjä lukee papereista puheensa alun ja lopun.

 

Olen jääräpää ja en halua noudattaa puhetaidon konsulttien neuvoja.

 

Valmistaudun puheen pitämiseen kirjoittamalla pienille lapuille iskusanat, joiden varaan rakennan puheeni.

 

Viime viikon puheistani kirjoitin onnittelupuheen tuntia ennen tilaisuuden alkamista, mutta en toki lukenut puhetta paperista. Kertakirjoittaminen auttoi kuitenkin jäsentelemään onnittelupuheen teemat järkeviksi kokonaisuuksiksi.

 

Läheisen toimijan eläkkeelle siirtymiseen liittynyttä puhetta en valmistellut edes iskusanaliuskalla ja ei ollut puhettakaan, että olisin kirjoittanut sen etukäteen. Puhuin hetken tunnelmien perusteella.

 

 

Tiedostan ongelmani puhujana. Olen monessa tapauksessa liian asiapitoinen, mutta ilokseni olen havainnut, että useasti kuulijat ja puheeni kohde kokevat asiapitoisen puheen positiivisena.

 

Puhujaksi tullaan ainoastaan puhumalla ja sen vuoksi kannustankin kaikkia tämän jutun lukijoita pyrkimään tilanteisiin, joissa on luonnollista puhua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Roolinsa vanki

Sunnuntai 2.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Luin Iltasanomat-lehden nettiversiosta, että Tampereella toimiva Komediateatteri on ottamassa ensi kesän ohjelmistoonsa ”Tankki täyteen” –televisio-ohjelmaan perustuvan näytelmän.

 

Näytelmässä tulevat näyttelemään molemmat kaksi elossaolevaa alkuperäisen televisiosarjan näyttelijää eli Ilmari Saarelainen ja Tuire Salenius.

 

Ilmari Saarelainen esittää alkuperäistä rooliaan aikamiespoika Juhanana ja Tuire Salenius puolestaan omaa alkuperäisrooliaan huoltamon Ullaa.

 

Alkuperäisessä ohjelmassa esiintyneet Sulo (Tauno Karvonen), mopoileva rovasti (Erkki Siltola), Emmi (teatterineuvos Sylvi Salonen) sekä konstaapeli Reinikainen (Terho Sauren) ovat jo siirtyneet pilven päälle.

 

 

*************

 

 

 

Minulla on pieni henkilökohtainen muistelus Terho Saurenista:

 

Terho Sauren oli Tampereen Työväen Teatterin näyttelijä ja järjestin joskus ”Tankki täyteen” –sarjan esitysten kulta-aikana muutamalle asiakkaallemme teatterinäytökseen osallistumisen katsomaan Tampereen Työväen Teatterissa esitettävää teatterikappaletta.

 

Epäonnistuin teatterikappaleen valinnassa, sillä TTT:n ohjelmistossa silloin ollut kappale oli raskassoutuinen ja ei lainkaan hyvän asiakassuhteen hoitamiseen soveltuva. Kaduin syvästi päätöstäni heti teatteriesityksen alusta alkaen.

 

Jossain vaiheessa raskassoutuisen teatterikappaleen etenemiseen, että lavalle astui tähtitieteilijä Kopernikus.

 

Kopernikuksen roolia esitti näyttelijä Terho Sauren ja siihen asti vakavana teatteriesitystä seurannut katsomo puhkesi räjähdysomaisesti nauramaan, kun ”Kopernikus” tuli lavalle ja lausui Terho Saurenin suulla ensimmäisen repliikkinsä!

 

Naurunräjähdys ei sopinut lainkaan siihen synkkään tunnelmaan, johon teatterikappale oli katsojat siihen mennessä saatellut.

 

Ristiriita Kopernikuksen ja konstaapeli Reinikaisen välillä oli huutava.

 

Tilanne Tampereen Työväen Teatterissa oli ristiriitainen.

 

 

**************

 

 

Toivon hartaasti, että nykyajan teatteriohjaajat pystyvät eliminoimaan sellaiset tilanteet, johon taannoin jouduin kun Kopernikuksen ja konstaapeli Reinikaisen roolit menivät sekaisin.

 

Harmittelen vieläkin, että jouduin itsekin noloon tilanteeseen, kun olin valinnut asiakassuhteen lujittamiseksi tarkoitetun näytelmäkappaleen niin totaalisesti väärin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ruohonjuuritason ajatuksia luottamuksesta

Lauantai 1.11.2014 - -Esko Erkkilä-

En varmasti ole ainoa, joka on viime kuukaudet ja erityisesti viime viikkojen aikana miettinyt luottamuksen merkitystä Suomen nykyiseen tilanteeseen

 

Oikeammin on sanoa, että olen miettinyt luottamuksen puuttumisen merkitystä siihen tilanteeseen, joka Suomessa nyt vallitsee.

 

On totta, että globaali tilanne maailmalla luo jonkinlaiset puitteet myös suomalaisten tilanteeseen, mutta päällimmäisen ”kuorrutuksen” Suomen nykyiseen surkeuteen tuo se epäluottamus suomalaiseen politiikkaan ja sen vastuuhenkilöihin, joka huokuu päivä päivältä yhä synkempänä kaiken yllä.

 

Suomalaisten epäluottamus kohdistuu jokseenkin yksinomaan Kokoomukseen.

 

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja uskalsi nimetä henkilöniminä ne henkilöt, jotka ovat aiheuttaneet Kokoomukselle luottamuksen romahtamisen. Pääministeripuolueen kohtaama luottamuksen menetys on menetys koko Suomelle.

 

Näin Helsingin Sanomien pääkirjoitus 30.10.2014:

 

Kokoomuksen huonontunut imago ei tietenkään johdu mistään yksittäisestä syystä, vaan se on monen tekijän summa. Tällä kertaa osatekijöille voi antaa jopa nimet: Laura Räty, Lasse Männistö, Pia Kauma – ja Alexander Stubb.

 

 

Kokoomus piti viime kesänä puoluekokouksen Lahdessa 13. – 15.6.2014 ja valitsi siellä Brysseliin paenneen Jyrki Kataisen tilalle uuden puheenjohtajan.

 

En muista, että missä olin, kun kuulin Kokoomuksen puheenjohtajavaalin ensimmäisen kierroksen tulokset ja sen, että Jan Vapaavuori tippui pelistä pois.

 

Jo silloin tiesin, että nyt Kokoomus on ajamassa itseään ja myös koko Suomea vaikeuksiin.

 

Paula Risikon valinta puheenjohtajaksi olisi ehkä voinut pelastaa vielä jotain, mutta Alexander Stubb´n valinta puheenjohtajaksi tiesi suuria vaikeuksia Kokoomukselle ja koko Suomelle, sillä hänestä oli tulossa maamme pääministeri Kataisen jälkeen.

 

Stubb´n valinta Kokoomuksen puheenjohtajaksi ja sen myötä Suomen pääministeriksi romahdutti suomalaisten luottamuksen tulevaisuuteensa!

 

Kokoomuksen kannatus on lasketellut jyrkkää alamäkeä Lahden puoluekokouksen jälkeen ja on gallup-tulosten mukaan nyt selvästi alle 20 %!

 

On ennakoitavissa, että Kokoomuksen suosio ei vielä ole pohjalukemissa.

 

Keskustalla on nyt vahva luottamus suomalaisten keskuudessa.

 

En lähde käsittelemään Keskustan luottamukseen liittyviä seikkoja, mutta totean, että Antti Rinteen johtaman SDP:n kannatuksen soisi kasvavan nykyisestä 15 %:n tasosta.

 

SDP:n kohoaminen toiseksi suurimmaksi puolueeksi on mahdollista, jos nykyinen epäluottamuksen osoittaminen Kokoomukselle jatkuu – minulla ei ole mitään sitä vastaan, että SDP:n juureva politiikka kasvattaisi sen suosiota kansalaisten keskuudessa.

 

 

 

***********

 

 

 

Tiedostan, että seilailen karikkoisilla vesillä, kun kommentoin naapuripuolueiden tilannetta.

 

Puolustelen ruohonjuuritason tunnelmiin perustuvaa kommentointiani sillä, että jonkun pitää viimeistään ensi keväänä alkaa korjaamaan niitä epäluottamukseen perustuvia virheitä, joihin nykyinen päähallituspuolue on syypää.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kohtlan Kaivospuiston maanalaisessa museokaivoksessa näkee, että miten palavaa kiveä on ennen louhittu

Perjantai 31.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Itä-Vironmaalla sijaitseva Kohtla-Järven kaupunki on Viron neljänneksi suurin kaupunki – se käy kovaa kilpaa Pärnun kanssa Viron neljänneksi suurimman kaupungin maineesta.

 

Kaupunki on perustettu vuonna 1946, kun alueen kaivosmieslähiöt yhdistettiin yhdeksi kaupungiksi. Asukkaita kaupungissa on n. 45.000.

 

 

 

 

 

Kaupungissa sijaitseva Kohtlan Kaivospuisto on suosittu turistikohde.

 

Kaivos oli toiminnassa vuoteen 2001 saakka ja sen jälkeen osa kaivoksesta on muutettu kaivosmuseoksi.

 

 

 

Kohtla Kaevandus tuotti palavaa kiveä Viron energiamarkkinoille.

 

Palava kivi esiintyy Suomenlahden eteläpuolella hyvin lähellä pintaa, sillä Kohtlassakin maan alle tarvitsee mennä ainoastaan n. 8 - 10 metriä.

Palava kivi on kivihiilen tapaan maan uumenissa miljoonien vuosien aikana orgaanisesta aineksesta syntynyt öljyliuske.

 

Öljyliusketta eli palavaa kiveä esiintyy Viron lisäksi mm. Kanadassa, Yhdysvalloissa, Brasiliass ja Venäjällä.

 

 

Olen vieraillut kahdesti Kohtlan kaivosmuseossa – viimeisimmän kerran kesällä 2014 ja tämän jutun kuvat ovatkin viime kesän matkaltamme.

 

 

 

 

 

 

Kaivoskierroksella pääoppaana toimii inkeriläissyntyinen Aarne, mutta ryhmämme oli viime kesänä niin suuri, että en päässyt Aarnen johtamaan ryhmään.

 

 

 

 

 

 

Saimme oppaaksemme nuoremman miehen (keskellä) ja hänen vironkielisen opastuksensa tulkkasi meille kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki (oikealla) – hyvin tulkkasikin!

 

 

 

Muutamia kuvia maanalaisen kävelymatkamme varrelta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

Kaivokseen tutustumisemme huippukohta – tai kauhunkohta – oli se, kun matkasimme maan uumenissa pätkän sillä junalla, jolla kaivosmiehiä aikoinaan kuljetettiin louhintapaikalle.

 

Vaunut ovat vain hieman yli metrin korkuisia, joten niihin asettautuminen oli haastavaa. Kuljimme ahtaissa vaunuissa vain muutaman sadan metrin pituisen pätkän, mutta kaivoksen ollessa toiminnassa kaivosmiesten junamatka saattoi olla jopa kuusi kilometriä pitkä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************

 

 

 

 

Kaivoskierroksen jälkeen palautimme kypärät, suojatakit sekä valaisimet varastoon odottamaan seuraavia vieraita.

 

*************

Tässä vielä kartta, josta ilmenee kaivoksen sijainti ja palavan kiven esiintymän laajuus Suomenlahden rannalla sekä lähellä Sillamäen kaupunkia – matkaa Tallinnaan on n. 135 kilometriä.

Karttakuvan alareunassa näkyy Peipsjärvi ja oikeassa reunassa Narva sekä oikeassa yläkulmassa pala Venäjää.

 

 

 

 

 

 

On enemmän kuin luonnollista, että EU on tukenut Kohtla Kaevanduspark-Museeumin rakentamista.

 

 

 

Kun ajatte Tallinnasta Narvaan tai Narvasta Tallinnaan, niin poiketkaapas Kohtlan kaivosmuseolla; se on avoinna vuoden ympäri, mutta tarkat aukioloajat kannattaa varmistaa etukäteen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Elämän virta" -muistomerkki Tampereella on Olavi Virran muistomerkki

Torstai 30.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Oskari Olavi Virta syntyi Sysmässä vuonna 1915 ja kuoli Tampereella vuonna 1972.

 

Olavi Virta on meille suuriin ikäluokkiin kuuluville mieslaulajista se, jonka levyttämien kappaleiden tahdissa olemme viettäneet nuoruutemme.

 

Virta vietti viimeiset vuotensa Tampereella, joten on paikallaan, että hänen muistopatsaansa sijaitsee Tampereella.

 

 

 

 

 

 

Olavi Virran muistopatsas sijaitsee Tampereen pääpostin kupeessa Postiljoonin puistossa Itsenäisyydenkadun ja Rautatiekadun kulmauksessa.

 

Tässä 7.10.2014 ottamassani kuvassa näkyy taustalla Tampereen rautatieaseman kellotorni.

 

Huomaamme, että kyseessä on ei-esittävä muistomerkki.

 

 

 

 

 

 

Rautatiekadun suuntaan muistomerkissä on soittimen kieliä muistuttavia ohuita terästankoja.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuulun siihen sukupolveen, joka yhä edelleen arvostaa Olavi Virtaa Suomen parhaimpana viihdelaulajana.

 

 

 

 

 

 

 

Tampereen kaupunki maksoi muistopatsaan perustamistyöt sekä jalustan.

 

Urpo Lahtisen omistama Lehtiyhtymä Oy ja sen lippulaiva Hymy-lehti otti ”kaiken ilon irti” Olavi Virran viimeisistä vuosista ja sen vuoksi oli enemmän kuin paikallaan, että Lehtimiehet Oy järjesti keräyksen ja kaksikin konserttia muistopatsas-hankkeen rahoittamiseksi.

 

 

 

 

 

 

Patsaan jalustassa olevassa laatassa kerrotaan Olavi Virran synnyin- sekä kuolinajat ja kerrotaan muistopatsaan tekijän nimi eli Aimo Taleva.

 

 

 

Henkilökohtaisesti pidän Olavi Virran levytyksistä ”Poika varjoiselta kujalta” –esityksestä eniten. Se on levytetty jo 1950-luvulla, mutta yhä edelleen se osoittaa suuren taitajan olleen asialla, kun tuota kappaletta on levytetty.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ei ollut yllätys, että italialaispankeilla oli eniten ongelmia Euroopan keskuspankin stressitestissä

Keskiviikko 29.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi pankkien ns. stressitestien tulokset 26.10.2014.

 

Stressitesti kuvaa pankkien paineensietokykyä tilanteessa, jossa suhdanteet ja markkinaolosuhteet heikkenevät nykyisestä.

 

Vuoden kestäneessä tarkastelussa EKP kävi läpi 130 euroalueella sijaitsevan pankin vuoden 2013 taseet ja selvitti, että millainen on pankkien riskinsietokyky.

 

Tarkastelu oli yhteismitallinen eli testin tulokset ovat vertailukelpoisia.

 

Suomalaisista pankeista testissä olivat mukana Danske Bank, Nordea Pankki Suomi sekä OP-Pohjola –ryhmä. Kaikki suomalaispankit säilyttivät vakavaraisuutensa myös tilanteessa, jossa markkinaolosuhteet heikkenisivät.

 

 

************

 

Heikoin tilanne oli Italiassa, sillä peräti yhdeksän italialaispankkia ei läpäissyt testiä.

 

Heikoista heikoin oli Toscanassa Sienan kaupungissa pääkonttoriaan pitävä pankki, jonka nimi on;

 

Monte dei Paschi di Siena.

 

 

 

 

 

Pankin pääkonttori sijaitsee Sienassa Palazzo Salimbeni´n aukiolla – vierailin vaimoni ja sukulaispariskuntamme kanssa kyseisellä aukiolla 6.9.2014, kun olimme 40-vuotishääpäiväämme juhlistaneella matkalla Toscanassa.

 

 

 

 

 

Ottamassani kuvassa valkoasuinen nainen on juuri astumassa pankin ulko-ovesta sisään.

 

Oven yläpuolella näkyy teksti ”Monte dei Paschi”.

 

 

 

 

 

Palazzo Salimbeni-aukiolla on kirkollisen johtajan, politiikon ja taloustieteilijä Sallustio Bandinin patsas.

 

 

 

 

 

 

Palazzo Salimbeni-aukio on varsin pieni aukio. Sen yhdellä laidalla olevan kivitalon räystään alla on muotokuvina sekä koristeina taidokkaita veistoksia…

 

 

 

 

 

 

…joista pari tässä lähikuvassa.

 

 

 

 

Oppaamme kertoi, että Palazzo Salimbeni-aukiolla ”raha haisee” – toki oppaamme tarkensi, että raha haisee tällä aukiolla nykyään hyvin heikosti, sillä Monte dei Paschi di Siena –pankin vaikeudet ovat hyvin vakavat. Toscanan reissumme aikana EKP:n stressitestien tuloksia ei ollut vielä julkaistu, mutta pankin vaikeudet ovat olleet tiedossa jo pitkään.

 

************* 

 

Monte dei Paschi di Siena –pankki on eräs tärkeimmistä pankeista Italiassa, vaikka sen pääkonttori sijaitseekin Sienan pikkukaupungissa.

 

Pankki on perustettu jo vuonna 1472.

 

 

*************

 

Monte dei Paschi di Siena´lla oli viime vuoden lopun tunnuslukujen perusteella pääomavajetta 4,25 miljardia euroa, mutta se on ehtinyt syyskuun loppuun mennessä korjaamaan tilannettaan 2,14 miljardilla eurolla, joten nyt sillä on pääomavajetta 2,111 miljardia euroa eli selkeänä lukuna 2.111.000.000 euroa.

 

 

 

 

On meille suomalaisillekin hyvä asia, että Euroopan keskuspankki eli EKP on kehittänyt menetelmän, jolla pystytään etukäteen analysoimaan euro-alueella sijaitsevien pankkien vakavaraisuutta.

 

 

Luotettavat analysointimenetelmät auttavat ennakoimaan pankkien tuloskuntoa ja siten ne mahdollistavat ajoissa puuttua heikosti kannattavien pankkien tuloskuntoon.

 

 

Olen stressitulosten julkaisemisen jälkeen tutustunut Monte dei Paschi di Siena´n nettisivuihin ja huomannut, että pankin johto on selitellyt stressituloksia pankin kannalta parhain päin.

 

 

Selitelkööt vaan, mutta kuntoon pankki on saatava, sillä suomalaisilla ei ole varaa kustantaa italialaispankkien saneerausta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalolla oli historian havinaa sunnuntaina 26.10.2014

Tiistai 28.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalo on meille viljakkalalaisille tärkeä paikka, sillä sieltä ovat viljakkalalaiset lähteneet puolustamaan Isänmaataan ja siellä on toiminut mm. Viljakkalan Säästöpankki, Viljakkalan kansanhuolto ja Viljakkalan kansalaiskoulu.

 

Lukuisat tiukat ja leppoisatkin kokoukset on pidetty siellä.

 

 

Viljakkalan Seurojentalon entinen nimi on Viljakkalan Maamiesseurantalo ja siellä on pidetty kaksikin Maalaisliitto/Keskustapuolueen/Keskustan merkittävää tilaisuutta.

 

Puolueen puheenjohtaja Johannes Virolainen vieraili Viljakkalassa presidentinvaalikampanjansa aikana, mutta tärkein poliittinen tilaisuus Viljakkalan Maamiesseurantalolla oli, kun Urho Kekkonen vieraili siellä presidentinvaalikampanjansa aikana 1956.

 

Varmistin asian viime sunnuntaina herastuomari Matti Kivimäeltä, joka kertoi sanoneensa päätössanat Kekkosen vaalitilaisuuden jälkeen vuonna 1956.

 

Kivimäki kertoi, että vaalitilaisuuden avasi myöhemmin Viljakkalan Säästöpankin toimitusjohtajana toiminut agrologi Antti Hietaniemi - myös Hietaniemi on Kivimäen tapaan edelleen hyvissä voimissa.

 

 

Kerron, että miksi Viljakkalan Seurojentalolla oli viime sunnuntaina historian havinaa?

 

 

Historian havinaa oli sen vuoksi, että Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestö järjesti Seurojentalolla Keskustan kirkkopyhän Jumalanpalveluksen jälkeen Keskusta-lounaan ja tilaisuuden juhlapuhujana oli Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula.

Saimme siis taas kerran Viljakkalaan Keskustan keskeisellä paikalla vaikuttavan henkilön!

 

Olin paikalla, kun puolueemme varapuheenjohtaja esiintyi tilaisuuden juhlapuhujana.

 

 

 

 

 

 

 

Keskusta-lounas aloitettiin pitopöydän antimilla.

 

Viljakkalalaisen pitopöydän olivat kattaneet (oikealta) Pirkko Vuolle, Elina Sieppi ja Mari Kaipio.

 

 

 

 

 

Ruokailu kesti lähes tunnin ja sen jälkeen Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestön puheenjohtaja Riitta Koskinen toivotti salintäyden yleisön tervetulleeksi ja avasi tilaisuuden.

 

Koskinen esitteli paikallaolleet keskustalaiset seurakuntavaaliehdokkaat.

 

 

 

 

 

 

Kansanedustajaehdokas Minna Sarvijärvi esitteli näkemyksiään paremman Suomen rakentamisessa.

 

Biotalouteen panostaminen, huoltovarmuudesta huolehtinen sekä omavaraisuuden lisääminen olivat Minnan listan kärkikohteita.

 

”Jokainen kauppareissu on äärimmäisen tärkeä kotimaisen ruuan sekä työllisyyden hoidon kannalta” oli Minna Sarvijärven kannatettava linjaus.

 

 

 

 

 

 

Myös tiestön kunto sekä vuokrapeltojen tukioikeuslysymykset askarruttivat Hakasta.

 

 

 

 

 

 

Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula totesi juhlapuheessaan johtajuusvajeen, joka Suomessa nyt vallitsee.

 

Rehula palautti juhlayleisön mieleen sen juurevan suomalaisuuden, vastuunkannon, yrittäjyyteen kannustamisen sekä huolenpidon, joita jo Santeri Alkio aikoinaan painotti.

 

”Keskusta on sovittelija, yhteistyön rakentaja ja ääripäiden tasoittaja” mainitsi varapuheenjohtaja Rehula.

 

 

 

 

 

 

Keskusta kannattaa paikallisuutta, on heikomman puolella, haluaa uudistaa ja halu vastuunkantoon ovat niitä elementtejä, joille Keskusta nojaa tulevaisuudessakin, vakuutti Juha Rehula.

 

Sopi hyvin juhlapäivän teemaan, kun Juha Rehula vakuutti, että Keskusta toimii kristillisten arvojen merkeissä.

 

Tasa-arvo, sen kaikissa muodoissaan, on Keskustan tärkeä ohjenuora; alueellinen tasa-arvo, sukupuolten välinen tasa-arvo ja ylisukupolvinen tasa-arvoa saivat Rehulan esityksessä erityismaininnan.

 

 

 

 

 

 

Puheenjohtaja Juha Sipilän kehittelemä ”kakkara” oli tärkeässä roolissa Rehulan esityksessä.

 

Istuin lähes vastapäätä Rehulaa ja sain hänen esityksensä jälkeen ottaa lähikuvan kakkarasta.

 

Kakkarassa julkinen talous, huolenpito, talouskasvu sekä vastuunotto ovat sidoksissa toisiinsa. Kiinnitin erityistä huomiota siihen, että julkisen talouden kasvattaminen pienentää muiden osa-alueiden osuutta.

 

 

 

 

 

 

Oli mukava seurata, kun Juha Rehula antoi pikaoppitunnin Minnan Sarvijärvelle kakkaran käyttämisestä.

 

 

 

 

 

 

Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestön puheenjohtaja Riitta Koskinen kiitti varapuheenjohtaja Juha Rehulaa mielenkiintoisesta juhlapuheesta ja luovutti hänelle pöytäliinan muistolahjaksi.

 

 

 

 

 

 

Havaitsin, että kunnallisjärjestön puheenjohtaja Riitta Koskisella ja Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Tapani Tienarilla on keskenään hyvät välit – niin on myös meillä Tampereella!

 

 

Kiitokset järjestäjille hienosta sunnuntaitapahtumasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onneksi munakello ei keskeyttänyt hyvää saarnaa!

Maanantai 27.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestö järjesti eilen Viljakkalan kirkossa Keskustan kirkkopyhän.

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan kirkko on kotikirkkoni, sillä olen siellä päässyt ripille ja saanut kokea siellä monet kirkolliset tapahtumat.

 

Virallisesti nykyinen kotikirkkoni on Härmälän kirkko Tampereella, mutta Viljakkalan kirkko pysyy elämäni loppuun saakka todellisena kotikirkkonani.

 

Osallistuin Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestön kirkkopyhän viettoon Viljakkalassa.

 

 

 

 

 

 

Menin kirkonmäelle hyvissä ajoin ennen Jumalanpalveluksen alkamista, jotta ehdin käydä Viljakkalan sankarihautausmaalla.

 

Viljakkalan sankarihautausmaalla kolmannessa rivissä sankarirististä kuvaajaan päin lepää yksi sedistäni, joka kuoli Viipurissa Talvisodan viime hetkinä.

 

 

 

 

 

 

Maanviljelijä Markku Ylijoki Viljakkalan Nisunperältä aloitti Jumalanpalveluksen laulamalla hengellisen laulun ja viritti Jumalansanaa kuulemaan tulleen seurakunnan hartaaseen tunnelmaan.

 

Ylijoki esiintyi yksinlauluillaan Jumalanpalveluksen aikana useaankin kertaan.

 

Markku Ylijoki on kokenut kunnallismies, mutta viime kunnallisvaaleissa hän ei ollut ehdokkaana.

 

 

 

 

 

 

Minna Sarvijärvi Kurusta luki Raamatusta päivään sopivia kohtia. Minna toimii opettajana Viljakkalassa Karhen koululla ja hän on Keskustan Pirkanmaan piirin kansanedustajaehdokas ensi kevään eduskuntavaaleissa.

 

Minna Sarvijärvi on Keskustanaisten Pirkanmaan piirin puheenjohtaja. 

 

 

************

 

 

Viljakkalan seurakunta muuttui Viljakkalan kunnan Ylöjärven kaupunkiin liittymisen yhteydessä kappeliseurakunnaksi ja seurakunnan kappalainen Johannes Riuttala piti Jumalanpalveluksessa hyvän saarnan.

 

Riuttala aloitti saarnansa saarnastuolissa, mutta siirtyi saarnansa aikana kirkon keskikäytävälle ja jatkoi saarnaansa ”kansan keskeltä”. Saarnansa lopuksi Riuttala kiipesi taas saarnastuoliin.

 

Pidin Riuttalan menettelystä ja kiitinkin häntä Jumalanpalveluksen jälkeen ”saarnansa koreografiasta”! Minulle jäi tunne, että Riuttala piti kiitoksistani.

 

 

Saarnassaan Johannes Riuttala käsitteli hengellisessä ja yhteiskunnallisessa elämässä olevien erilaisten ryhmien tilannetta ja piti erilaisten ryhmien olemassaoloa rikkautena. Hän painotti, että erilaista näkemyksistämme huolimatta olemme ihmisinä tasavertaisia.

 

Arvostin Riuttalan saarnasanomaa ja mielestäni se sopi juuri tähän Jumalanpalvelukseen mainiosti.

 

Arvostin myös sitä, että Johannes Riuttala kiirehti Jumalanpalveluksen jälkeen kirkon ovensuuhun ja kätteli jokaisen kirkkovieraan.

 

 

**********

 

Mitä merkitsee tämän jutun otsikko?

 

Riuttala ”latasi” saarnansa aluksi saarnastuolin reunalle pienen punaisen munakellon, jotta osaisi sen pirahduksen kuultuaan lopetella saarnaansa.

 

Munakello ei kuitenkaan toiminut ja saimme kuulla tavanomaista pidemmän saarnan.

 

Onneksi pidemmän saarnan, sillä Riuttalasta on kehittynyt seurakuntalaisten arvostama saarnamies eli onneksi munakello ei toiminut ja saimme kuulla täyspainoisen saarnan.

 

 

 

*************

 

 

Jumalanpalveluksen jälkeen Keskustan kirkkopyhä jatkui Keskusta-lounaalla Viljakkalan Seurojentalolla, mutta siitä kertominen onkin sitten uuden jutun paikka!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sinimäkien taistelujen muistomerkki sijaitsee Krenatöörinmäellä

Sunnuntai 26.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen vierailustamme Vaivarassa Sinimäkien taisteluja esittelevässä museossa - Vaivara Sinimägede Muuseum´ssa.

 

Jatkan vielä ainakin yhden jutun verran Sinimäkien taisteluista ja siitä, että mitä näimme ja koimme museovierailumme jälkeen.

 

 

 

 

 

 

Itäisimmällä kolmesta Sinimäestä - Lastenkodinmäellä - sijaitsee näkötorni, josta näkee mainiosti Sinimäkien taistelumaastot.

 

Tässä näkötorni on kuvattu kauko-objektiivilla Vaivara Sinimägede Muuseum´n pihasta.

 

Olen käynyt näkötornissa ja sieltä näkee havainnollisesti sen kapean panssariuran, joka on Suomenlahden ja merestä n. puolentoista kilometrin päässä olevan soisen maaston välillä.

 

On selvää, että toisen maailmansodan aikaisilla panssarivaunuilla ei ollut asiaa soiseen maastoon, vaan neuvostoliittolaisten oli kohti Tallinnaa hyökätessään pysyteltävä Suomenlahden rannalla suhteellisen kapealla vyöhykkeellä. Kapea kulkukelpoinen vyöhyke mahdollisti saksalaisille ja virolaisille sotilaille torjuntavoiton saamisen Sinimäillä.

 

 

 

 

 

 

Molemmat nämä puolustusvälineet olivat tärkeitä, kun Puna-armeijan etenemistä estettiin.

 

Espanjalaisen ratsun ranskan- ja englanninkielinen nimi on ”cheval de frise” – se on tarkoitettu ensisijaisesti ratsuväen torjumiseen, mutta toisessa maailmansodassa sitä käytettiin myös maajoukkojen torjumisessa. Piikkilankaa runsaasti espanjalaisten ratsujen ympärille, niin olihan tehokas este jalkaväellekin!

 

 

 

 

 

 

Krenatöörien mäelle – yksi Sinimäistä – on pystytetty muistomerkki vuoden 1944 taisteluissa kaatuneille virolaisille.

 

Kerrotaan, että Sinimäen taistelujen muistomerkki oli Viron silloisten venäläismielisten vahingoittamiskohteena, kun Tallinassa oli ns. Pronssisoturiin liittyvä patsaskiista kuumimmillaan.

 

Tällä matkalla emme käyneet muistomerkillä ja tämä kuva onkin otettu n. sadan metrin etäisyydeltä muistomerkistä.

 

 

 

 

 

 

Matkamme oli jo kymmenes niistä matkoista, jotka hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki on järjestänyt hämeenkyröläisille ja viljakkalalaisille sotaveteraaneille sekä heidän läheisilleen.

Tässä joukkomme on pysähtyneenä Krenatöörinmäen alarinteellä Sinimäillä 8.7.2014.

 

 

 

 

 

Olen ollut mukana kaikilla kenraalin järjestämillä matkoilla ja tiedän, että ensi kesän matka on jo taas suunnitteilla.

 

Kenraali Lehtimäellä on tapana jossain matkan vaiheessa tarjota ”shampanjat maastossa” ja viime kesän matkalla se tapahtui Sinimäen taistelujen muistomerkin katveessa!

 

Kiitokset kenraalille mainiosta paikan valitsemisesta!

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

Jos haluatte tutustua niihin juttuihin, jotka olen laatinut viime kesän matkaltamme, ne löytyvät jos googlaa näin: ”Esko Erkkilä suomenlahti2014”.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sinimäkien taisteluista kertova museo on poikkeamisen arvoinen paikka Itä-Vironmaalla

Lauantai 25.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Palaan viime heinäkuun 8. päivään, kun sain vierailla Itä-Vironmaalla Vaivarassa sijaitsevassa Sinimäkien taistelujen museossa.

 

Sinimäkien taistelut käytiin 25.7. – 10.8.1944 välisenä aikana.

 

Vaivara ja Sinimäet sijaitsevat Suomenlahden rannalla Sillamäen kaupungista hieman Tallinnaa kohti.

 

Sinimäkien taistelut päättyivät saksalaisten torjuntavoittoon ja ne hidastivat ratkaisevasti Puna-armeijan etenemistä kohti länttä.

 

Sinimäkien taistelujen merkitys oli ratkaisevaa sille, että Karjalan kannaksella vihollista vastaan taistelleet suomalaisjoukot pystyivät koko ajan suuntaamaan aseensa idästä rynnivää vihollista kohti.  Ilman Sinimäkien taisteluja olisi ollut mahdollista, että Neuvostoliitto olisi edennyt Tallinnaan ja ylittänyt Suomenlahden, jolloin Karjalan kannaksella taistelleet esi-isämme olisivat joutuneet valtaisaan mottiin.  

 

 

 

**************

 

 

Olen useasti saanut tutustua Sinimäkien taistelumaastoihin, mutta vasta viime heinäkuussa pääsin vierailemaan taisteluista kertovassa museossa – museon nimi on

Vaivara Sinimägede Muuseum.

 

 

 

 

 

Vaivara Sinimägede Muuseum sijaitsee rakennuksessa, joka aikaisemmin on ilmeisesti palvellut maatilan kotieläinsuojana.

 

 

 

 

 

Museorakennus sijaitsee tontilla, jolla on myös Vaivaran historiallisen teemapuiston ja retkeilyreitistön lähtöpiste. Teemapuiston ja reitistön rakentaminen on saanut EU-tukea.

 

Seuraavassa kuvasarja museorakennuksessa esillä olevasta sotamateriaalista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Museossa on jonkin verran karttoja sekä todellisessa tilanteessa otettuja valokuvia suurennoksina:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

Museossa on esillä virolaisten ja saksalaisten taistelutahtoa kohottaneita julisteita…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…sekä myös pelottavan näköisiä neuvostoliittolaisia esittäviä julisteita:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

 

 

 

 

Julistepinkassa oli myös Adolf Hitleriä esittänyt juliste – kuvasin myös sen!

 

Miltähän ajalta tuo Hitlerin kuva on, kun julisteen teksti on venäjäksi – onko kuva otettu silloin, kun Molotov ja Ribbentrop jakoivat Baltian maat ja Suomen Neuvostoliiton etupiiriin kuuluviksi?

Neuvostoliitto ja Saksa solmivat Molotov-Ribbentropin sopimuksen 23.8.1939. Hitler näyttää tässä kuvassa melko nuorelta ja sodan rasituksista ei vielä näy jälkeäkään!

 

 

**********

 Museon julisteet olisivat ihan oman näyttelynsä aihe.

Nyt julisteet ovat museon sivupöydällä parissa pinkassa ja aivan ala-arvoisesti esillä arvoonsa nähden.

Kuvasin julisteista vain osan.

Julisteet ovat kookkaita ja vahvalle pahville painettuja - ne ovat kooltaan ja materiaaliltaan samankaltaisia, kuin olivat kansakoulujen opetustaulut Suomessa 1950-luvulla.

Löytyisikö Suomesta tarmoa opastaa virolaisia, jotta he pystyttäisivät Vaivaran museossa olevista julisteista näyttelyn, joka kiertäisi Viron lisäksi esim. Suomessa?

***************

 

Olen tyytyväinen, sillä käyntimme Vaivara Sinimägede Muuseum´ssa täydensi merkittävästi sitä tietoa, joka minulle on kertynyt niistä taisteluista, joilla turvattiin Suomen itsenäisyys 70 vuotta sitten.

Kuten Sinimäkien taisteluista huomamme, niin Suomen itsenäisyyttä ei taisteltu yksinomaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä, vaan itsenäisyytemme turvaamiseen osallistuivat merkittävällä panoksellaan myös ne saksalaiset ja virolaiset sotilaat, jotka taistelivat Itä-Vironmaalla Vaivaran Sinimäillä.

 

Vaivarassa sijaitsevaan museoon on helppo osata, sillä se sijaitsee melko lähellä Tallinnasta Narvaan kulkevaa valtatietä ja hieman Sillamäen kaupungista Tallinnaan päin – poiketkaa!

 

Olen julkaissut tällä saitilla 30.8.2010 jutun, jossa kerron Sinimäkien taisteluista tarkemmin. Juttu löytyy googlaten vaikkapa näin: ”Esko Erkkilä Sinimäki”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Käsittämätön väliotsikko: ..."lemmikkien hautausmaalla haudoista huolehtiminen on omaisten vastuulla"

Perjantai 24.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden toimittaja Viivi Koivulle oli tapahtunut todellinen työtapaturma, kun hänen eilisen Aamulehden Moro-liitteessä olleessa Sulkavuoressa sijaitsevassa lemmikkieläinten hautausmaasta kertovassa jutussaan kupsahti todelliseen mauttomuuteen.

 

 

 

 

 

Viivi Koivun jutun otsikko oli:

Miksi lemmikkien hautausmaalla ei haravoida?

 

Jutun pääotsikko oli kaikin puolin OK, mutta jutun alaotsikossa toimittaja oli langennut mauttomuuteen, sillä väliotsikko kuului sanatarkasti ja kokonaisuudessaan näin:

 

”Siisteys: Sulkavuoressa sijaitsevalla lemmikkien hautausmaalla haudoista huolehtiminen on omaisten vastuulla”

 

Olisi hyvä tietää, että mitä tai keitä toimittaja tarkoittaa lemmikkien omaisilla?

 

Ovatko lemmikkien omaiset haudattujen lemmikkien emoja – kissoja, koiria yms. - vai tarkoittaako toimittaja lemmikkien omaisilla lemmikkien hautausmaalle haudattujen eläinten pentuja?

 

 

Pelkään kuitenkin, että toimittajan läppärillä on tapahtunut paljon puhuttu ”kiroitusvirhe”, kun hänen on pitänyt näpelöidä sana ”omistajien”, niin virhenäppäilyn tuloksena ruudulle onkin ilmestynyt sana ”omaisten”.

 

Paheksun jyrkästi, jos lemmikkien omistajista käytetään termiä omaiset.

 

Ihmisillä on omaisia, mutta eläimillä omistajia!

 

 

**************

 

 

Aamulehden toimittajan mauttomuus aiheuttaa minussa samanlaisia tuntemuksia, kun usein kuulee lemmikkieläinten omistajien käyttävän lemmikistään termiä: ”hän”.

 

Kissa, koira tai mikään muukaan lemmikkieläin ei voi olla ”hän”, kyllä se on ”se”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-