Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Sinimäkien taistelujen muistomerkki sijaitsee Krenatöörinmäellä

Sunnuntai 26.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen vierailustamme Vaivarassa Sinimäkien taisteluja esittelevässä museossa - Vaivara Sinimägede Muuseum´ssa.

 

Jatkan vielä ainakin yhden jutun verran Sinimäkien taisteluista ja siitä, että mitä näimme ja koimme museovierailumme jälkeen.

 

 

 

 

sini1

 

 

Itäisimmällä kolmesta Sinimäestä - Lastenkodinmäellä - sijaitsee näkötorni, josta näkee mainiosti Sinimäkien taistelumaastot.

 

Tässä näkötorni on kuvattu kauko-objektiivilla Vaivara Sinimägede Muuseum´n pihasta.

 

Olen käynyt näkötornissa ja sieltä näkee havainnollisesti sen kapean panssariuran, joka on Suomenlahden ja merestä n. puolentoista kilometrin päässä olevan soisen maaston välillä.

 

On selvää, että toisen maailmansodan aikaisilla panssarivaunuilla ei ollut asiaa soiseen maastoon, vaan neuvostoliittolaisten oli kohti Tallinnaa hyökätessään pysyteltävä Suomenlahden rannalla suhteellisen kapealla vyöhykkeellä. Kapea kulkukelpoinen vyöhyke mahdollisti saksalaisille ja virolaisille sotilaille torjuntavoiton saamisen Sinimäillä.

 

 

 

 

sini2

 

 

Museon pihamaalla on esillä muutama espanjalainen ratsu sekä jokunen panssarimiina.
 

Molemmat nämä puolustusvälineet olivat tärkeitä, kun Puna-armeijan etenemistä estettiin.

 

Espanjalaisen ratsun ranskan- ja englanninkielinen nimi on ”cheval de frise” – se on tarkoitettu ensisijaisesti ratsuväen torjumiseen, mutta toisessa maailmansodassa sitä käytettiin myös maajoukkojen torjumisessa. Piikkilankaa runsaasti espanjalaisten ratsujen ympärille, niin olihan tehokas este jalkaväellekin!

 

 

 

 

sini3

 

 

Krenatöörien mäelle – yksi Sinimäistä – on pystytetty muistomerkki vuoden 1944 taisteluissa kaatuneille virolaisille.

 

Kerrotaan, että Sinimäen taistelujen muistomerkki oli Viron silloisten venäläismielisten vahingoittamiskohteena, kun Tallinassa oli ns. Pronssisoturiin liittyvä patsaskiista kuumimmillaan.

 

Tällä matkalla emme käyneet muistomerkillä ja tämä kuva onkin otettu n. sadan metrin etäisyydeltä muistomerkistä.

 

 

 

 

sini4

 

 

Matkamme oli jo kymmenes niistä matkoista, jotka hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki on järjestänyt hämeenkyröläisille ja viljakkalalaisille sotaveteraaneille sekä heidän läheisilleen.

Tässä joukkomme on pysähtyneenä Krenatöörinmäen alarinteellä Sinimäillä 8.7.2014.

 

 

 

 

sini5

 

Olen ollut mukana kaikilla kenraalin järjestämillä matkoilla ja tiedän, että ensi kesän matka on jo taas suunnitteilla.

 

Kenraali Lehtimäellä on tapana jossain matkan vaiheessa tarjota ”shampanjat maastossa” ja viime kesän matkalla se tapahtui Sinimäen taistelujen muistomerkin katveessa!

 

Kiitokset kenraalille mainiosta paikan valitsemisesta!

 

 

 

 

sini6

 

 

Jatkoimme matkaamme uusiin seikkailuihin ja Sinimäkien taistelujen muistomerkki jäi ylväänä paikoilleen!
 

 

 

**************

 

 

Jos haluatte tutustua niihin juttuihin, jotka olen laatinut viime kesän matkaltamme, ne löytyvät jos googlaa näin: ”Esko Erkkilä suomenlahti2014”.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sinimäet, Sinimäen taistelut, Sinimäkien taistelut, Tannenbergin linja, Tannenbergin linjan taistelut, Krenatöörinmäki, Lastenkodinmäki, Vaivara Sinimägede Muuseum, espanjalainen ratsu, panssarimiina, cheval de frise, suomenlahti2014,

Sinimäkien taisteluista kertova museo on poikkeamisen arvoinen paikka Itä-Vironmaalla

Lauantai 25.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Palaan viime heinäkuun 8. päivään, kun sain vierailla Itä-Vironmaalla Vaivarassa sijaitsevassa Sinimäkien taistelujen museossa.

 

Sinimäkien taistelut käytiin 25.7. – 10.8.1944 välisenä aikana.

 

Vaivara ja Sinimäet sijaitsevat Suomenlahden rannalla Sillamäen kaupungista hieman Tallinnaa kohti.

 

Sinimäkien taistelut päättyivät saksalaisten torjuntavoittoon ja ne hidastivat ratkaisevasti Puna-armeijan etenemistä kohti länttä.

 

Sinimäkien taistelujen merkitys oli ratkaisevaa sille, että Karjalan kannaksella vihollista vastaan taistelleet suomalaisjoukot pystyivät koko ajan suuntaamaan aseensa idästä rynnivää vihollista kohti.  Ilman Sinimäkien taisteluja olisi ollut mahdollista, että Neuvostoliitto olisi edennyt Tallinnaan ja ylittänyt Suomenlahden, jolloin Karjalan kannaksella taistelleet esi-isämme olisivat joutuneet valtaisaan mottiin.  

 

 

 

**************

 

 

Olen useasti saanut tutustua Sinimäkien taistelumaastoihin, mutta vasta viime heinäkuussa pääsin vierailemaan taisteluista kertovassa museossa – museon nimi on

Vaivara Sinimägede Muuseum.

 

 

 

 

vai1

 

Vaivara Sinimägede Muuseum sijaitsee rakennuksessa, joka aikaisemmin on ilmeisesti palvellut maatilan kotieläinsuojana.

 

 

 

vai2

 

 

Museorakennus sijaitsee tontilla, jolla on myös Vaivaran historiallisen teemapuiston ja retkeilyreitistön lähtöpiste. Teemapuiston ja reitistön rakentaminen on saanut EU-tukea.

 

Seuraavassa kuvasarja museorakennuksessa esillä olevasta sotamateriaalista:

 

 

 

vai3

 

 

 

 

vai4

 

 

 

 

vai5

 

 

 

 

vai6

 

 

 

 

vai7

 

 

 

 

vai8

 

 

 

 

vai9

 

 

 

 

vai10

 

 

 

 

vai11

 

 

 

 

vai12

 

 

 

 

Museossa on jonkin verran karttoja sekä todellisessa tilanteessa otettuja valokuvia suurennoksina:

 

 

 

 

vai13

 

 

 

 

vai14

 

 

 

 

vai15

 

 

 

 

vai16

 

 

 

 

vai17

 

 

 

 

vai18

 

 

 

 

vai19

 

 

Viimeisimmässä kuvassa näkyy teksti: ”Saksa positsioonid Tannenbergi liinil” eli "Saksan asema Tannenbergin linjalla". Sinimäkien taistelut tunnetaankin myös nimellä Tannenbergin linjan taistelut.
 

 

 

*************

 

 

Museossa on esillä virolaisten ja saksalaisten taistelutahtoa kohottaneita julisteita…

 

 

 

 

vai20

 

 

 

 

vai21

 

 

 

 

vai22

 

 

 

 

vai23

 

 

 

 

vai24

 

 

 

 

vai25

 

 

 

…sekä myös pelottavan näköisiä neuvostoliittolaisia esittäviä julisteita:

 

 

 

 

vai26

 

 

 

 

vai27

 

 

 

 

vai28

 

 

 

 

vai29

 

 

 

**********

 

 

 

 

vai30

 

 

Julistepinkassa oli myös Adolf Hitleriä esittänyt juliste – kuvasin myös sen!

 

Miltähän ajalta tuo Hitlerin kuva on, kun julisteen teksti on venäjäksi – onko kuva otettu silloin, kun Molotov ja Ribbentrop jakoivat Baltian maat ja Suomen Neuvostoliiton etupiiriin kuuluviksi?

Neuvostoliitto ja Saksa solmivat Molotov-Ribbentropin sopimuksen 23.8.1939. Hitler näyttää tässä kuvassa melko nuorelta ja sodan rasituksista ei vielä näy jälkeäkään!

 

 

**********

 Museon julisteet olisivat ihan oman näyttelynsä aihe.

Nyt julisteet ovat museon sivupöydällä parissa pinkassa ja aivan ala-arvoisesti esillä arvoonsa nähden.

Kuvasin julisteista vain osan.

Julisteet ovat kookkaita ja vahvalle pahville painettuja - ne ovat kooltaan ja materiaaliltaan samankaltaisia, kuin olivat kansakoulujen opetustaulut Suomessa 1950-luvulla.

Löytyisikö Suomesta tarmoa opastaa virolaisia, jotta he pystyttäisivät Vaivaran museossa olevista julisteista näyttelyn, joka kiertäisi Viron lisäksi esim. Suomessa?

***************

 

Olen tyytyväinen, sillä käyntimme Vaivara Sinimägede Muuseum´ssa täydensi merkittävästi sitä tietoa, joka minulle on kertynyt niistä taisteluista, joilla turvattiin Suomen itsenäisyys 70 vuotta sitten.

Kuten Sinimäkien taisteluista huomamme, niin Suomen itsenäisyyttä ei taisteltu yksinomaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä, vaan itsenäisyytemme turvaamiseen osallistuivat merkittävällä panoksellaan myös ne saksalaiset ja virolaiset sotilaat, jotka taistelivat Itä-Vironmaalla Vaivaran Sinimäillä.

 

Vaivarassa sijaitsevaan museoon on helppo osata, sillä se sijaitsee melko lähellä Tallinnasta Narvaan kulkevaa valtatietä ja hieman Sillamäen kaupungista Tallinnaan päin – poiketkaa!

 

Olen julkaissut tällä saitilla 30.8.2010 jutun, jossa kerron Sinimäkien taisteluista tarkemmin. Juttu löytyy googlaten vaikkapa näin: ”Esko Erkkilä Sinimäki”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sinimäen taistelut, Sinimäkien taistelut, Vaivara, Vaivara Sinimägede Muuseum, Sinimäen sotamuseo, Tannenbergin linjan taistelut, Molotov-Ribbentrop, Molotov-Ribbentrop -sopimus, Adolf Hitler, Sillamäe, Sillamäki, suomenlahti2014,

Pietari Suuri jaksaa Kronstadt´ssa tähyillä hiljenneen sotasataman suuntaan

Torstai 14.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Venäjällä on lukemattomia Pietari Suuren patsaita ja yksi niistä sijaitsee Kronstadt´ssa.

 

 

 

kro1

 

 

Olen monesti käynyt Kronstad´ssa ja siellä käydään tietysti aina Pietari Suuren patsaalla sekä hänen valvovan katseensa alla tutustutaan myös sotasatamaan.

Kävin Kronstadt`ssa taas kerran 7.7.2014.

 

 

 

 

kro2

 

 

Pietari Suuri oli Venäjän hallitsija 1682 – 1725.

 

Pietari Suuri oli uudistaja ja hänen aikanaan Venäjästä muodostui eurooppalainen suurvalta.

 

 

 

 

kro3

 

 

Ihmetytti, että miten Pietari Suuren patsaan kohdalla oleva ennen niin vilkas satamaranta on hiljentynyt.

 

Aikaisemmin ranta-alueella oli lukemattomia matkamuistokojuja ja kaikissa kävi kauppa vilkkaasti.

 

Nyt ranta oli hiljennyt, sillä ranta-alueella oli ainoastaan yksi pieni koju matkamuistojen myyntiä varten sekä tämä taulukauppias.

 

Minne turistit ovat hävinneet?

 

 

 

kro4

 

 

Sama entinen taideteosmainen satamalaite,…

 

 

 

 

kro5

 

 

…nostokurjet,…

 

 

 

 

kro6

 

 

…alkava aava meri…

 

 

 

 

kro7

 

 

…ja sotalaivat,…

 

 

 

…mutta missä turistit?

 

 

 

 

kro8

 

 

Pietari Suuri jaksaa kuitenkin odottaa aikaa parempaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pietari, Pietari Suuri, Kronstadt, suomenlahti2014, Pietari Suuri Kronstadt,

Piskaryovskoye Memorial Cemetery eli Piskarjovkan hautausmaa on maailman suurin toisen maailmansodan uhrien hautausmaa

Keskiviikko 13.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Piskarjovkan hautausmaa sijaitsee Pietarin lähellä ja se on maailman suurin toisen maailmansodan uhrien hautausmaa.

 

Piskarjovkan hautausmaalle on haudattu yli 400.000 Leningradin piirityksen aikana kuolleita siviilejä ja yli 50.000 piirityksen aikana kaatuneita puna-armeijan sotilaita.

 

Kävimme Piskarjovkan hautausmaalla heinäkuun 7. päivänä 2014.

 

 

 

pis1

 

 

Piskarjovkan hautausmaa on pinta-alaltaan 26 hehtaaria ja siellä on kaikkiaan 186 suurta hautakumpua, joiden alla lepää Leningradin piirityksen aikana nälkään ja sotatoimiin kuolleita siviileitä sekä taisteluihin osallistuneita sotilaita.

 

On luonnollista, että yksityisten vainajien hautapaikkaa ei pystytä yksilöimään vaan kyse on joukkohaudoista.

Hautausmaan sisäänkäynnillä palaa ikuinen tuli.

 

 

 

 

pis2

 

 

Hautakummut sijaitsevat hautausmaan pääkäytävän molemmin puolin. Pääkäytävällä on pituutta 300 metriä.

 

 

pis3

 

 

Siviilivainajat ovat omissa hautakummuissaan – tässä kummussa lepää niitä neuvostokansalaisia, jotka kuolivat nälkään tai pommituksiin vuonna 1942…

 

 

 

 

pis4

 

 

…ja tässä hautakummussa puolestaan niitä puna-armeijan sotilaita, jotka kaatuivat samana vuonna eli vuonna 1942.

 

 

 

 

pis5

 

 

Kukin 186:sta hautakummusta kätkee alleen tuhansia sodan uhreja.

 

 

 

 

pis6

 

 

Hautausmaalla soi vaimea surumusiikki ja se kuuluu hautausmaalle rakennetun hyvin maisemoidun kovaäänisverkon kautta.

 

 

 

 

pis7

 

 

Hautausmaan hallitseva hahmo on kuvanveistäjien Vera Isajevan ja Robert Taurit´n veistämä ”Äiti - kotimaa” –veistos.

 

Veistoksen taustalla olevaan kivimuuriin on venäjäksi hakattu nämä sanat:

 

 

Tässä lepää leningradilaisia.

Kaupunkilaisia – miehiä, naisia, lapsia.

Heidän vierellään puna-armeijalaisia.

Koko elämällään

puolustivat he sinua, Leningrad,

vallankumouksen kehto.

Heidän jaloja nimiään ei tässä voi luetella.

Niin monta on heitä graniitin ikuisen alla.

Vaan tiedä, näiden kivien eteen seisahtunut,

ketään ei ole unohdettu, mikään ei ole unohtunut

 

 

****************

 

pis8

 

 

Lähikuva ”Äiti – kotimaa” –veistoksen kasvoista.

Veistoksen nimen voi suomentaa myös näin: "Äiti - synnyinmaa"

 

**********

 

 

pis9

 

 

Piskarjovkan hautausmaan sisäänkäyntiä reunustaa kaksi paviljonkia, joissa on esillä Leningradin piiritykseen liittyvää aineistoa.

Tässä sisäkuva toisesta paviljongista.

 

 

 

 

pis10

 

Tässä paviljongissa ovat puhuttelevat kopiot pienen Tanja Savitsevan päiväkirjoista.

Tanja kertoo lyhyissä päiväkirjamerkinnöissään, että kuka perheenjäsenistä milloinkin kuoli ja viimeisessä lapussa hän toteaa:

 

”Nyt minä olen yksin.”

Tanjan päiväkirjamerkintöjä voi hyvin verrata Anne Frank´n päiväkirjoihin - vertaus sopii myös ajallisesti yhteen!

 

 

***********

 

 

Piskarjovkan hautausmaa on hieman etäällä Pietarin keskustasta, mutta sinne kannattaa ehdottomasti poiketa!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Piskaryovskoye Memorial Cemetery, Piskarjovkan hautausmaa, Piskarjovka, Pietari, suurin toisen maailmansodan uhrien hautausmaa, Äiti - kotimaa, Äiti - synnyinmaa, Vera Isajeva, Robert Taurit, Leningrad, Pietari, Leningradin piiritys, suomenlahti2014,

Kekkonen oli viisas mies!

Tiistai 12.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Varmaan kaikki muistavat jutun, että mitä Kekkonen vastasi, kun Brezhnev ehdotteli, että poistetaan tuo raja Neuvostoliiton ja Suomen väliltä.

Kekkonen vastasi, että ei hän välitä johtaa niin suurta maata!

Kekkosmaiset ajatukset tulevat mieleen, kun pikaisesti on tutustumassa Pietariin eli en tunne omakseni niin suurta kaupunkia.

Pietarissa on 5 miljoonaa asukasta ja se on Venäjän toiseksi suurin kaupunki.  

Eurooppalaisista kaupungeista Pietari on suuruusjärjestyksessä neljäs!

Pietariin pitäisi tutustua pala kerrallaan ja se tietysti vaatisi useita käyntejä kaupungissa.

Olen käynyt Pietarissa muutaman kerran ja kaupungin tärkeimmät nähtävyydet ovat tulleet tutuiksi.

Pääsin käymään Pietarissa 6.7.2014 ja seuraavassa pieni kuvakimara kiertoajelun aikana nähdystä.

Uskon, että kuvissa on tuttuja näkymiä niille, jotka tuntevat Pietarin.

Kuvat on otettu pääasiassa bussin ikkunan läpi, joten mikään taiteellinen elämys kuvakimarani ei ole!

kekko1

kekko2

kekko3

kekko4

kekko5

kekko6

kekko7

kekko8

kekko9

kekko10

kekko11

kekko12

kekko13

kekko14

kekko15

kekko16

kekko17

kekko18

kekko19

Kiitoksia "kuvakimaraseurasta"!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pietari, Leningrad, Sankt-Peterburg, suomenlahti2014,

Miksi purevat kättä, joka syöttää heitä?

Maanantai 11.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin heinäkuun alussa kiertomatkaan Viipurin, Pietarin, Narvan ja Tallinnan kautta takaisin Suomeen.

 

Matkalla näin kaksikin kertaa tapauksen, jota en ole aiemmin nähnyt Venäjällä enkä Virossa.

 

Kyse oli siitä, kun muutaman venäläispojan ryhmä Kronstadt´ssa ja myös Narvassa näytti meille keskisormeaan.

 

Tuntui pahalta kun alueilla, jotka kipeästi tarvitsevat kaikki ne ruplat ja eurot, jotka turistit tuovat alueelle, näytetään keskisormea hyvinvointia tuoville naapurimaan kansalaisille.

 

Ovatko Venäjällä asuvat alle 15-vuotiaat pojat saaneet paikallisista tiedotusvälineistä länsimaita parjaavaa tietoa vai miksi he osoittavat vihamielisyyttään suomalaisille?

 

 

************

 

 

Narva kuuluu Viroon ja sitä kautta Euroopan Unioniin.

 

Narvan asukkaista lähes 95 % on venäjänkielisiä ja kaupungin n. 65.000 asukkaasta vain vajaat puolet omaa Viron kansalaisuuden – Venäjän kansalaisuus narvalaisista on n. 35 %:lla.

 

Ovatko meille Narvassa keskisormeaan näyttäneet sitä samanlaista riskiporukkaa, jotka nyt röttelöivät itä-Ukrainassa?

 

 

Parin kolliporukan keskisormen näyttämiseen ei tietysti kannata paljon laittaa painoarvoa, mutta nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa pieniinkin tunnusmerkkeihin tulee kiinnitettyä huomiota.

 

Luotan, että Narvan venäjänkielisillä ja Venäjän passin omaavilla on Narvassa niin hyvät oltavat, että eivät he ainakaan lähde rakentelemaan mitään eriskummallista.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Narva, Kronstadt, itä-Ukraina, suomenlahti2014,

Olisi ollut mahdollista valita limusiineista!

Sunnuntai 10.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Yövyimme taannoisella Pietarin-matkallamme Moscow Hotellissa Nevan vierellä.

 

 

 

 

limu1

 

 

Hotelli on komealla paikalla…

 

 

 

 

limu2

 

 

…ja myös palvelut pelasivat kohtuullisesti – vain jonot aamupalalle olivat pitkät.

 

 

 **************

 

Olen Suomessa kerran päässyt 9-metrisen limusiinin kyytiin, kun työkaverit kyyditsivät minut eläkkeelle.

 

Moscow Hotellin edessä olisi ollut melkoinen valinnanvara limusiineista, mutta jäipä tällä kertaa valitsematta.

 

 

limu3

 

Limusiinirivistön laidalla oli vuokrattavana ihan kohtuullinen menopeli sekin, mutta sen rinnalla olikin sitten seitsemän kappaletta kunnon kaaroja:

 

 

limu4

 

 

 

 

limu5

 

 

 

 

limu6

 

 

 

 

limu7

 

 

 

 

limu8

 

 

 

 

limu9

 

 

 

 

limu10

 

 

 

En tiedä, että montako 9-metristä limuusinia on Suomessa, mutta…

 

…Pietarissa oli seitsemän sellaista yhden hotellin edessä odottamassa kyyditettäviä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: limuusin, taksi-limuusin, limusiini, 9-hengen limusiini, Neva, Moscow Hotelli, Hotelli Moscow, suomenlahti2014,

Risteily Nevalla kuuluu oleellisena osana vierailuun Pietarissa

Lauantai 9.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Pietari ja Neva ovat erottamattomat, sillä Neva kuuluu Pietariin ja Pietari kuuluu Nevaan.

 

Laatokan vedet virtaavat Nevan kautta Suomenlahteen.

 

Neva on lyhyt joki, sillä sen pituus on ainoastaan 74 kilometriä.

 

Laatokka on vain 4 metriä korkeammalla kuin Suomenlahti, joten Neva etenee kohti Suomenlahtea rauhaisaa vauhtia.

 

Nevan rauhallista juoksua hyödyntävät Pietarin monet laivayrittäjät, jotka järjestävät matkailijoille risteilyjä Nevalle.

 

Olen muutaman kerran päässyt käymään Pietarissa – kävin siellä jo silloin, kun kaupungin nimi oli Leningrad – Leningradiksi Pietaria kutsuttiin vuodesta 1924 vuoteen 1991 saakka.

 

Lähes joka kerta, kun olen käynyt Pietarissa, olen osallistunut Nevajoelle tehdylle risteilylle.

 

Usein Neva-risteily ei sisälly matkan hintaan, vaan se pitää erikseen maksaa paikan päällä.

 

Olin Pietarissa 6.7.2014 ja osallistuimme Neva-risteilylle.

 

Risteily ei sisältynyt matkamme hintaan ja maksoimmekin siitä 25,00 euroa per henkilö. Retkueemme käsitti hieman yli 40 henkilöä ja lähes kaikki osallistuivat risteilylle – yrittäjän saama euromäärä ylitti 1.000 euroa ja se on aikasmoinen summa Venäjällä. Nevaristeilyt pitää maksaa euroissa – rupla ei kelpaa.

 

Panostus kannatti, sillä risteily Nevalla on aina elämys.

 

Tässä kuvakimara risteilystämme Nevalla 6.7.2014:

 

 

 

neva1

 

 

 

 

neva2

 

 

 

 

neva3

 

 

 

 

neva4

 

 

 

 

neva5

 

 

 

 

neva6

 

 

 

 

neva7

 

 

 

 

neva8

 

 

 

 

neva9

 

 

 

 

neva10

 

 

 

 

neva11

 

 

 

 

neva12

 

 

 

 

neva13

 

 

 

 

neva14

 

 

 

 

neva15

 

 

 

 

Pietarissa on paljon nähtävää ja koettavaa, mutta risteilyä Nevalla kannattaa aina harkita!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Neva, Nevajoki, Neva Laatokasta Suomenlahteen, Laatokka, Suomenlahti, Pietari, Leningrad, jokiristeily Nevalla, suomenlahti2014,

Jokohan aika ja Suomenlahden aallot ovat ennallistaneet Terijoen hiekkarannat?

Maanantai 4.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Terijoen tunnusmerkki ovat kautta aikain olleet Terijoen hiekkarannat.

 

Terijoen huvila-asutukset ja 24 kilometriä pitkät hiekkarannat olivat Suomen aikana tyyssija tavalliselle kansalle, mutta erityisesti Terijoki ja sen hiekkarantojen tienoot olivat monikulttuurellisten taiteilijoiden suosima kesänviettopaikka.

 

Terijokea kutsuttiin Suomen Rivieraksi.

 

 

************

 

 

Olen vuosien saatossa päässyt muutaman kerran matkailemaan Terijoella – viimeksi heinäkuun alussa 2014.

 

Viitisentoista vuotta sitten sain erään pienretkueen mukana yöpyä Terijoella Suomenlahden rannalla sijaitsevassa hotellissa ja käydä huonekumppanini – naapurini sukulaismies - kanssa uimassa Suomenlahdessa Terijoen hiekkarannalla.

 

 

Kokemus ei ollut nautinto, sillä neuvostoliittolais/venäläinen –komento oli imenyt kaiken hiekan rantavedestä Kronstadt´n pengertien rakennustarpeiksi.

 

Vain vedessä olevat suuret kivet olivat jääneet paikoilleen ja kaikki hiekka kivien välistä oli imetty pois.

 

Terijoen hiekkarannoilla Suomenlahti on niin matalaa, että viidenkymmenen metrin päässä rannasta vesi yltää vasta reisiin saakka eli sinne asti pitäisi kävellä, jos uimaan haluaa.

 

Kävely vedessä, jossa on vain suuria kiviä, on koettelemus ja vaarallistakin, sillä kivien väliin jäänyt jalka saattaa vaurioitua. Uiminen matalassa vedessä on liki mahdotonta – myös käsipohjalla eteneminen ei ollut mahdollista, sillä vettä oli aivan liian vähän.

 

 

*************

 

 

 

Tämän juttuni otsikko viittaa siihen, että joko Suomenlahden aallot ovat tuoneet Kronstadt´n pengertien rakennustarpeiksi imetyn hiekan tilalle uutta hiekkaa, jotta Terijoen rannoilla nyt taas pystyisi turvallisesti uimaan?

 

 

Tämän jutun lopuksi muutama bussin ikkunasta otettu valokuva nykyisistä Terijoen hiekkarannoista:

 

 

 

 

ui1

 

 

 

 

ui2

 

 

 

 

ui3

 

 

 

 

ui4

 

 

 

 

ui5

 

 

 

 

ui6

 

 

 

 

ui7

 

 

 

 

**************

 

 

Millaisethan nuo näkymät olisivat, jos Terijoki olisi edelleen Suomea?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Terijoki, Terijoen hiekkarannat, Kronstadt, Kronstadt´n pengertie, Kronstadin pengertie, suomenlahti2014,

Otto Wille Kuusisen johtaman Terijoen hallituksen hallituspalatsi pitäisi pelastaa

Sunnuntai 3.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja alkoi Talvisota.

 

Sota päättyi Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen 13.3.1940.

 

Sodan vaiheisiin kuului, että Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin nimitti Otto Wille Kuusisen johtaman ns. Terijoen hallituksen, jonka piti edustaman Suomea Neuvostoliiton kanssa käydyissä neuvotteluissa.

 

Terijoen hallitus perustettiin 1.12.1939 ja sen jäseniä olivat ”pääministeri” Otto Wille Kuusisen lisäksi seuraavat henkilöt:

 

  • varapuheenjohtaja ja valtiovarainministeri Mauritz Rosenberg

  • puolustusministeri Akseli Anttila

  • sisäasiainministeri Tuure Lehen

  • maanviljelysministeri Armas Äikiä

  • valistusministeri Inkeri Lehtinen

  • Karjalan asiain ministeri Paavo Prokkonen

 

Kuusinen hoiti "pääministeriytensä" lisäksi myös ulkoasiainministerin tehtäviä.

 

******************

 

Mainitsen, että olen joskus takavuosina ostanut joltain kirpputorilta Armas Äikiän kirjoittaman pienen kirjasen, jossa on myös Äikiän signeeraus.

 

En nyt muista, että missä tämä kirjanen on, mutta kyllä se arkistoissani jossain on – pitäisiköhän etsiä?

 

******************

 

 

Suomen vastarinta oli suurta vihollista vastaan Talvisodassa niin tehokasta, että Otto Wille Kuusisen johtama hallitus kuopattiin Neuvostoliitossa vähin äänin ja rauhanneuvottelut käytiin Suomen virallisen hallituksen kanssa.

 

 

***************

 

Sain heinäkuun 6. päivänä tutustua siihen rakennukseen Terijoella, jota voidaan kutsua Kuusisen hallituspalatsiksi.

 

 

owk1

 

Rakennus on päässyt heikkoon kuntoon, mutta ehkä joitain suunnitelmia sen kunnostamiseksi on, sillä rakennusraunio on saanut pressuja katolleen.

 

 

 

 

owk2

 

 

On selvää, että Otto Wille Kuusisen hallituksen muisteleminen ei ole keskeisimpiä asioita nyky-Venäjän toimenpidelistoilla, mutta toivon, että tuo Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin liittyvä tärkeä rakennus voitaisiin suojella ja saattaa vaikkapa turistikohteeksi.

 

Selvennyksenä toiveestani se, että ei kuitenkaan Suomen kustannuksella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Terijoki, Terijoen hallitus, Josef Stalin, Talvisota, Moskovan rauha 1940, Mauritz Rosenberg, Armas Äikiä, Paavo Prokkonen, Tuure Lehen, Akseli Anttila, Inkeri Lehtinen, Kuusisen hallituspalatsi Terijoella, Otto Wille Kuusinen, suomenlahti2014,

"Eläkää sovussa toinen toistenne kanssa"

Perjantai 1.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Otsikon sanat on kaiverrettu siihen muistomerkkiin, joka sijaitsee Terijoen evankelisluterilaisen kirkon kirkkopuistossa Terijoella.

 

Yleensä suomalaisretkikunnat pysähtyvät Terijoella ihailemaan Terijoen ortodoksikirkkoa ja komeahan se onkin.

 

 

 

 

teri1

 

 

Tässä bussin ikkunasta kuvattu huono ja vajavainen kuva Terijoen ortodoksikirkosta 6.7.2014, jolloin sain olla mukana Karjalan kannakselle ja Pietariin suuntautuneella matkalla.

 

Olen useasti käynyt Terijoella, mutta milloinkaan en ole päässyt vierailemaan Terijoen ortodoksikirkossa – tavoitteita pitää olla ja vierailu siellä on yksi tavoitteeni tulevina vuosina!

 

 

 

 

teri2

 

 

Terijoen ortodoksikirkossa oli meneillään jumalanpalvelus ja emme halunneet mennä sitä häiritsemään, joten ajoimme ylämäkeen Terijoen keskustaan.

 

Terijoen evankelisluterilainen kirkko kirkkopuistoineen oli tutustumiskohteemme ja hyvä niin, sillä kohde oli minulle ja monelle muullekin seurueemme jäsenelle ennenkäymätön.

 

 

***********

 

 

Terijoen kirkko on Josef Stenbäck`n suunnittelema.

 

Stenbäck (1854 – 1929) oli aikakautensa tuotteliain kirkkoarkkitehti. Hänen kynänsä on tuottanut Suomeen kaikkiaan 35 kirkkoa.

 

Pääsin viime kesä tutustumaan pakkoluovutetulla alueella sijaitsevaan Räisälän kirkkoon ja on helppo uskoa, että Räisälän ja Terijoen kirkot ovat saman arkkitehdin luomuksia.

 

Stenbäck suunnitteli Suomeen puukirkkoja, tiilikirkkoja, kivikirkkoja sekä rapattuja fasadipintakirkkoja – Terijoen kirkko on rapattu fasadipintakirkko.

 

 

***********

 

 

 

 

teri3

 

 

Terijoen kirkon vierellä sijaitsee sankarihautausmaa, jonne haudattujen sankarivainajien hautoja ei enää ole yksilöitävissä, mutta…

 

 

 

 

teri4

 

 

…paikalla on kuitenkin Terijoki-Seura ry:n ja Terijoki Säätiön pystyttämä muistomerkki.

 

Muistomerkissä todetaan, että tälle paikalle on haudattu ja siunattu 75 sodissa 1939 – 1944 kaatunutta suomalaista, terijokelaista sotilasta.

 

 

 

 

************

 

 

Muistomerkin sivuilla on mainittu nimin, syntymävuosin ja kaatumisvuosin ne terijokelaiset sotilaat, jotka antoivat henkensä Suomea puolustaessaan:

 

 

 

teri5

 

 

 

 

teri6

 

 

 

 

teri7

 

 

 

***********

 

 

Meillä oli tavanmukainen kiire, mutta onneksi poikkesin kirkkoon sisälle.

 

 

 

Terijoen ev. luterilainen kirkko on poikkeuksellinen kohde, sillä kirkossa on satunnaiskävijänkin aistittavissa herkkä, kirkollinen tunnelma.

 

 

 

 

teri8

 

 

Kirkon alkuperäinen, Ilmari Launiksen maalaama alttaritaulu ”Jeesus asettaa myrskyn” on sodan melskeissä kadonnut ja nyt alttaritaulun paikalla on paikallisen seurakunnan asettamana krusifiksi – venäläiset kutsuvat Terijokea Zelenogorskiksi.

 

 

 

 

teri9

 

 

Terijoen kirkon saarnastuoli…

 

 

 

 

teri10

 

 

…ja urkuparvi korostavat kirkon levollista ilmettä.

 

 

*************

 

 

 

 

teri11

 

 

Terijoen kirkon kirkkopuistossa on taideteos, jossa kaksi kivääriä muuntuu piippujensa kohdalla monimuotoisiksi rauhan elementeiksi eli puiksi.

 

 

 

 

teri12

 

 

Toisen kiväärin piipun ”oksalla” istuu rauhaa kuvaten rauhankyyhkynen ja muistomerkkiin on kaiverrettu

 

 

”NEUVOSTOLIITTOLAIS – SUOMALAINEN SOTA 1939 – 1940”

 

sekä tämän jutun otsikossa esiintyvät Markuksen evankeliumin sanat

 

”Eläkää sovussa toinen toistenne kanssa”.

 

Erityisen ajankohtainen viesti nykypäivänä!

 

 

Terijoella käydessä kannattaa pyytää opasta ohjaamaan matkaseurue tutustumaan Terijoen evankelisluterilaiseen kirkkoon ja sen kirkkopuistoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eläkää sovussa toinen toistenne kanssa, Terijoen kirkko, Josef Stenbäck, Terijoki-Seura ry, Terijoki Säätiö, Ilmari Launis, Jeesus asettaa myrskyn, Terijoen kirkon alttaritaulu, Neuvostoliittolais - suomalainen sota 1939 - 1940, suomenlahti2014,

Suomalaisbusseja Karjalan kannaksella seuraavat "kauppa-autot" ovat monopolisoituneet, mutta eivät ole sortuneet private label -tuotteisiin

Torstai 24.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Karjalan kannaksella suomalaisia turistibusseja seuraavat paikalliset ”kauppa-autot” ovat mielenkiintoinen ilmiö.

 

Olen seurannut tilannetta runsaat kymmenen vuotta ja toiminnassa on tapahtunut muutoksia.

 

Aiemmin suomalaisbusseja seurasi 4 – 6 ”kauppa-autoa” ja kun suomalaisbussi pysähtyi, niin kauppa-autot olivat heti ryhmittyneinä puolikaaren muotoon bussin uloskäynnin eteen.

 

Nykyään toiminta on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta järjestäytynyttä, sillä yhden liikennöitsijän bussia seuraa vain yksi ”kauppa-autoyrittäjä”. Kaupan monopolisoituminen on siis totta Venäjälläkin.

 

Kauppa-autoyrittäjät puhuvat kohtuullista suomea, joten kaupankäynti heidän kanssaan on luontevaa.

 

Tiedustelin joskus bussiamme seuraavalta yrittäjältä, että onko joku ylempi taho jakanut kullekin yrittäjälle oman maantieteellisen reviirin tai tietyt liikennöitsijät, mutta yrittäjä kielsi näin olevan. Kysyin myös, että maksaako hän jollekin taholle toiminnastaan - on luonnollista, että yrittäjä kielsi maksamisen!

 

Olen vuosien saatossa matkaillut Venäjällä ja havaintoni on, että suomalaisilla busseilla on kullakin oma kauppa-autoyrittäjä, joka seuraa bussia pitkin matkaa. Systeemi on siis tietyllä tavalla monopolisoitunut!

 

Olen havainnoinut, että vastaavaa systeemiä ei ole muualla kuin Karjalan kannaksella ja se onkin luonnollista, sillä esimerkiksi Laatokan pohjoispuolella suomalaisbusseja on liikenteessä vain harvoin.

 

Tässäkin pätee siis markkinavoimat; Karjalan kannaksella liikkuu paljon suomalaisbusseja eli markkinat ovat siellä!

 

 

**********

 

 

Muutama kuva kauppa-autosta ja sen valikoimasta, joka oli ”yhteistyökumppaninamme” taannoisella matkallamme Viipurin kautta Pietariin. Voimme kutsua yrittäjää vaikkapa nimellä ”Konstja”.

 

 

vikonstja1

 

 

 

 

Konstja odotti meitä Ihantalan muistomerkillä ja valikoima käsitti juomat vedestä väkeviin, kartat sekä myös valuutanvaihtopalvelun.

 

 

vikonstja2

 

 

Konstjan myymät tuotteet ovat laatutuotteita – hän ei ole sortunut ”Pirkka”- eikä ”Rainbow” –vedätyksiin!

 

 

 

 

vikonstja3

 

 

Ihantalassa oli poikkeustilanne, sillä Konstjan vieressä oli kilpailija ja jokunen meidänkin porukastamme sortui ostamaan Konstjan kilpailijalta.

 

Kilpailija oli liikkeellä vahvalla rekvisiitalla, sillä hänellä oli mukanaan kookas Suomen lippu ja sitä hän heilutteli Ihantalan muistomerkin edessä ennen kuin aloitti kaupanteon.

 

Konstja ei tykännyt kilpailijastaan ja antoikin ohjeen, että älkää ostako tuolta!

 

 

***********

 

 

Muutama kuva Konstjan valikoimasta:

 

 

 

 

vikonstja4

 

 

 

 

vikonstja5

 

 

 

 

vikonstja6

 

 

 

************

Vihjeenä Konstjalle, että hanki autoosi kylmälaitteet, sillä kylmä siideri ja kylmä olut tekisivät varmasti oikein hyvin kauppansa!

Tutkailin Konstjan hintatasoa ja totesin, että vahvin Baltika eli Baltika 9-kutistekalvopakkaus maksoi 23 euroa. Baltika 9 on vahvuudeltaan 8,0 % ja tölkkikoko on 0,5 litraa - kutistekalvopakkauksessa on 24 tölkkiä eli vahvaa olutta olisi ollut saatavilla 12 litraa ja hintana 23,00 €!

Piipahdin Alkon nettisivuilla ja myös Alko myy Baltika 9 -olutta, toki pulloissa. 12 litraa Baltika 9:ä maksaa Alkossa 73,92 €.

 

 

**************

 

Sain Konstjan palveluista omakohtaista kokemusta, kun vaihdoin 50 euroa rupliksi.

 

Konstajan kurssi oli 46 ruplaa yhdestä eurosta ja se oli ihan kohdallaan, sillä katselen edellisellä Viipurin reissulla tekemääni Visa-ostosta ja silloin kurssi on ollut 45,5389.

 

 

************

 

Venäläinen kauppa-autosysteemi Karjalan kannaksella täydentää sitä palveluvarustusta, joka pakkoluovutetussa Karjalassa on varsin vaatimaton.

 

Kauppa-autosysteemi ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että suomalaiset matkanjärjestäjät alkaisivat karttamaan paikallisten kauppojen palvelujen käyttämistä. En ole tämmöistä havainnut, mutta haluan siitä kuitenkin muistuttaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: venäläiset kauppa-autot Karjalan kannaksella, Viipuri, Karjalan kannas, Pirkka-tuotteet, Rainbow-tuotteet, laatutuotteet, Baltika 9, ruplan kurssi, suomenlahti2014,

Paljon ehtii Viipurissa näkemään pari tuntia kestävän aamukävelyn aikana

Keskiviikko 23.7.2014 - -Esko Erkkilä-

 

Viipurissa ehtii vajaan pari tuntia kestävän aamukävelyn aikana näkemään paljon.

 

Tapaan ulkomailla ollessani rajoittaa nukkuma-ajat minimiin ja lähteä ainakin aamuisin varhain liikenteeseen.

 

Noudatin periaatettani 6.7.2014, kun Viipurissa yöpyessäni lähdin aamukävelylle.

 

Lähdin liikenteeseen klo 05.19 eli Suomen aikaa klo 04.19 ja palasin hotellille Venäjän aikaa klo 06.45 eli olin kaupungilla tunti ja 36 minuuttia - tarkat ajat on helppo tarkistaa kameran muistikortilta!

 

Otin aamukävelyni aikana 132 valokuvaa. Jos olet blogini vakituinen seuraaja, olet nähnyt osan valokuvistani, mutta nyt aion esittää aamukävelykierrokseltani muutaman kuvan.

 

Lähdetkö mukaan?

 

 

 

 

viaa1

 

Aloitin aamukävelyni Hotelli Viipurista, sillä yövyimme siellä.

 

Rakennus, jossa Hotelli Viipuri nykyisin toimii, on entinen Karjala-lehden toimitalo.

 

Helsingin ja Lahden evakkovaiheiden Karjala-lehti asettautui Lappeenrantaan.

 

Olen Karjala-lehden tilaaja.

 

 

 

 

viaa2

 

 

Hotelli Druzhba Salakkalahden rannalla.

 

Olen yöpynyt Druzhbassa viimeksi ja toistaiseksi ainoan kerran vuonna 1982.

 

 

 

 

viaa3

 

 

Viipurin linna.

 

 

 

 

viaa4

 

 

Viipurin Kauppahalli.

 

 

 

 

viaa5

 

 

Pyöreä torni…

 

 

 

 

viaa6

 

 

…ja myös tässä.

 

 

 

 

viaa7

 

 

Ahti Salakkalahden rannalla.

 

 

 

 

**********

 

 

viaa8

 

 

Tässä muutama kuva Viipurin Tuomiokirkon kellotornista:

 

 

 

 

viaa9

 

 

 

 

viaa10

 

 

 

 

viaa11

 

 

 

 

viaa12

 

 

 

 

*******

 

 

viaa13

 

 
Opaste Monrepos`n puistoon.

 

 

 

 

viaa14

 

 

Onkijoita Salakkalahden rannalla.

 

 

 

 

viaa15

 

 

Pietari Suuren patsas Tervaniemen kalliolla.

 

 

 

 

viaa16

 

 

Viipurin maakunta-arkisto Tervaniemellä.

 

 

 

 

viaa17

 

 

Aamujuopuneita paikallisia sammuneina ja kuseksimassa.

 

 

 

 

viaa18

 

 

Viipurin satama.

 

 

 

 

viaa19

 

 

Torkkeli Knuutinpoika.

 

 

 

 viaa20

 

 

 

Seinälehti Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

viaa21

 

 

 

Pietari-Paavalin kirkko Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

viaa22

 

 

Mikael Agricolan patsas Pietari-Paavalin kirkon vieressä.

 

 

 

 

viaa23

 

 

Yrjö Liipolan ”Metsänpoika” –veistos Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

viaa24

 

 

Jussi Mäntysen ”Hirvi” –veistos ja Alvar Aallon suunnittelema Viipurin Kaupunginkirjasto Torkkelinpuistossa.

 

 

 

 

viaa25

 

 

Tunti ja 36 minuuttia kestänyt aamukävely on päättynyt, sillä bussimme näkyy jo!

Nyt suihkuun ja muiden mukana aamupalalle, johon ehdinkin vallan hyvin!

 

 

 

Kannustan tutustumaan Viipurin keskeisiin nähtävyyksiin – se onnistuu vajaassa kahdessa tunnissa, mutta toki kierrokseen kannattaa varata moninverroin enemmän aikaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viipuri, suomenlahti2014, Hotelli Viipuri, Karjala-lehti, Viipurin linna, Pietari Suuri Viipuri, Viipurin maakunta-arkisto, Torklis Kunnutinpoika, Pyöreä torni, Viipurin Kauppahalli, Mikael Agricolan patsas Viipuri, Yrjö Liipola Metsänpoika, Hirvi,

Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva Mikael Agricolan patsas on osakopio alkuperäisestä patsaasta

Tiistai 22.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen elänyt harhakuvitelmissa, kun olen olettanut, että Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva Mikael Agricolan patsas on samanlainen kuin alkuperäinen Viipurin Tuomiokirkon edustalla vuonna 1908 paljastettu alkuperäinen teos.

 

Asia selvisi minulle, kun kävin Viipurin linnassa 10.6.2014.

 

 

 

 

viagri1

 

 

Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva patsas on kopiovalos sen muistopatsaan yläosasta, jonka Emil Wikström (1864 – 1942) suunnitteli Agricolan muistomerkiksi Viipurin Tuomiokirkon edustalle.

 

 

 

 

viagri2

 

 

Viipurin Tuomiokirkon edustalla 21.6.1908 paljastettu alkuperäinen Mikael Agricolan muistomerkki on tässä kuvattu Viipurin linnassa esilläolevasta valokuvasta.

 

 

 

 

viagri3

 

 

Oli ainakin minulle uutta, että alkuperäisessä Mikael Agricolan muistomerkin edessä oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin suunnittelema vanhusta ja lasta esittävä pronssiveistos.

 

Agricola on kuvattu alkuperäisessä ja myös kopiovaloksessa puhumassa saarnastuolia kuvaavassa tilanteessa.

 

 

 

****************

 

 

Mikael Agricolan alkuperäinen muistopatsas hävisi Talvisodan loppuvaiheissa ja sitä ei ole löydetty etsinnöistä huolimatta.

 

 

**************

 

On hyvä asia, että Viipuri-säätiön ja Viipurin jälleenrakennus- ja kehityssäätiön ansiosta Agricolan pronssihahmo valettiin Suomessa 1993 pystytettäväksi Viipuriin.

 

 

Muistomerkki paljastettiin 27.6.2009 Pietari-Paavalin kirkon edustalla Torkkelinpuiston äärellä.

 

 

 

 

viagri4

 

 

Tässä Mikael Agricolan patsas (oikealla) ja Pietari-Paavalin kirkko samassa kuvassa – takana Torkkelinpuisto.

**********

 

 

 

Olen tyytyväinen, että muutaman Viipurin-matkani tuloksena pystyin ainakin suurin piirtein hahmottamaan suomenkielen luojan Mikael Agricolan muistopatsaiden vaiheet Viipurissa.

 

 

**********

 

 

On muistettava, että Mikael Agricolan patsaasta on tehty uusintavalokset seuraavasti:

 

  • Turku 1910, esillä Turun Tuomiokirkon eteishallissa

  • Lahti 1953, esillä Erkonpuistossa

  • Pernaja 1959, esillä Agricolan oletetun kotitalon Sigfridsin pihassa

 

 

 

-Esko Erkkilä-

4 kommenttia . Avainsanat: Viipuri, Mikael Agricolan Viipurin muistopatsas, Mikael Agricola, Pietari-Paavalin kirkko Viipurissa, Viipurin Tuomiokirkko. Emil Wikström, suomenlahti2014, Viipurin linna, Mikael Agricola Turku, Mikael Agricola Lahti, Mikael Agricola Pernaja,

Sama jalusta, mutta patsas on vaihtunut vallanpitäjien mukaan

Maanantai 21.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olkoon tämän jutun alaotsikkona vaikkapa...

...patsaiden vaihtovuodet!

 

Olen parin viime vuoden aikana omakohtaisesti havainnut, että Viipurissa on paljon maamme historiaan liittyviä mielenkiintoisia seikkoja havaittavissa ja omin silmin nähtävissä.

 

Käsittelen nyt Viipurin Tervaniemessä sijainneita patsaita ja muistomerkkejä sekä sitä, mitä siellä nykyään on.

 

 

Tervaniemen kalliot sijaitsevat Viipurin keskustasta katsellen Viipurin linnan takana.

 

 

*************

 

Turistikartoissa saattaa ilmetä Pietari Suuren patsas ja sinne kannattaakin kävellä, jotta pääsee eräälle Suomen historian merkkipaikalle.

 

Tervaniemen kalliolle pystytettiin vuonna 1910 Pietari Suuren patsas.

 

Patsas pystytettiin Terveniemeen Suuren Pohjan sodan 200-vuotisjuhlien merkeissä, sillä Pietari Suuri seurasi Tervaniemen kallioilta Viipurin pommituksia vuonna 1710.

 

 

*************

 

Pietari Suuren patsas sai olla Tervaniemessä kahdeksan vuotta, sillä suomalaiset poistivat patsaan paikoiltaan vuonna 1918 ja pystyttivät samalle jalustalle 6. XII 1927 Suomen Itsenäisyydenpatsaan.

Pietari Suuren patsas sai siirtyä Helsinkiin, josta se vuonna 1930 palautettiin Viipuriin ja nyt Viipurin taidemuseoon.

 

 

viii1

 

Tässä on Viipurin linnassa oleva valokuva Suomen Leijona-patsaan paljastustilaisuudesta 6.12.1927 eli Suomen itsenäisyysjulistuksen 10-vuotispäivänä.

 

Patsaan huipulla oli ylväs Suomen-leijona ja alla teksti

 

SUOMEN

 

ITSENÄISYYSJULISTUKSEN

 

MUISTOKSI

 

6. XII  1927

 

 

 

 

viii2

 

 

Valokuvan selitystekstissä kerrotaan, että muistopatsas on Gunnar Finnen veistämä.

 

 

 

 

viii3

 

 

Viipurin linnassa on näytteillä osa muistopatsaan tekstiosakivestä.

 

Leijona oli pitkään kadoksissa, mutta sitten se löytyi runneltuna Monrepos´n puistosta ja on nyt tietääkseni erään omakotitalon nurmikolla olosuhteisiin nähden kohtuullisessa kunnossa.

 

 

 

************

 

 

Pietari Suuren patsas palasi Tervaniemen kalliolle Talvisodan jälkeen, kun Neuvostoliitto valtasi Viipurin.

 

 

 

***********

 

 

 

Tilanne kuitenkin muuttui, kun suomalaiset valtasivat Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Viipurin ja Pietari Suuren patsas sai taas lähteä Tervaniemen kallioilta.

 

 

**********

 

 

 

Pietari Suuren patsas sai palata nykyiselle paikalleen Jatkosodan jälkeen, kun Neuvostoliitto valtasi Viipurin.

 

 

**********

viii4

 

 

 

Kävin tapaamassa Pietari Suurta 6.7.2014, kun tein vajaat kaksi tuntia kestäneen aamukävelyn Viipurissa käydessäni.

 

 

Pietari Suuri nojaili tykkiin ja jatkoi Viipuria katsellen samaan tapaan kuin hän teki vuonna 1710.

 

Patsaalle johtavat portaat ja graniittipallot portaiden vierellä ovat vuosien saatossa pysyneet samoina.

 

 

 

 

viii5

 

 

Patsaan takana on kallioon hakattuna vuosiluku 1910 eli se, jolloin Pietari Suuren patsas ensimmäisen kerran pystytettiin jalustalleen.

 

 

 

 

viii6

 

 

Kalliolla on rautaketjuin ympäröitynä alue, jossa on kyrillisin kirjaimin hakattuna kallioon P-kirjain ja kerrotaan, että Pietari Suuri on itse sen siihen hakannut vuonna 1710!

 

 

 

 

viii7

 

 

Lähdin jatkamaan aamukävelyäni ja jätin Pietari Suuren tähyilemään Tervaniemen kalliolta aamuun heräävää Viipuria!

 

 

Kannustan suuntaamaan Viipurissa kävelymatkan Tervaniemen kalliolle Pietari Suuren patsaan juurelle ja suomaan syvälliset ajatukset niille tapahtumille, jotka ovat tapahtuneet Tervaniemen kalliolla runsaan sadan vuoden aikana - oikeastaan jopa runsaan kolmensadan vuoden aikana!

 

Toivon, että joskus tulevaisuudessa Suomen Leijona sekä Pietari Suuri saisivat sulassa sovussa seisoa Viipurissa Tervaniemen kalliolla ja katsella monikulttuurellisen Viipurin elämänmenoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Viipuri, Viipurin Tervaniemi, Tervaniemi, Pietari Suuri, Pietari Suuren patsas Tervaniemessä, Suomen Itsenäisyydenpatsas, Suomen Itsenäisyyden muistoksi 6.12.1927, Gunnar Finne, Viipurin linna, suomenlahti 2014,

Viipurin Tervaniemessä sijaitseva maakunta-arkisto vaatisi nopeasti kunnostusta

Perjantai 18.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kaupunginkirjasto on kunnostettu hyvään kuntoon ja siellä on nyt ilo poiketa.

 

On yksityisajatteluani, kun ehdottelen, että myös Viipurin Tervaniemessä sijaitseva Viipurin maakunta-arkistorakennus pitäisi nopeasti kunnostaa.

 

 

vima1

 

 

Tutustuin Maakunta-arkistorakennukseen sen ulkopuolelta 6.7.2014, kun olin aamukävelyllä Viipurissa.

 

 

 

vima2

 

Maakunta-arkisto sijaitsee Tervaniemessä kaupungista katsellen Viipurin linnan takana kävelymatkan päässä keskustasta.

 

Viipurin maakunta-arkiston on suunnitellut arkkitehti Uno Ullberg ja se on avattu vuonna 1934.

 

Arkkitehti Ullberg suunnitteli monia huomattavia rakennuksia, jotka sittemmin jäivät Neuvostoliitolle pakkoluovutetulle alueella.

 

Hän toimi Viipurin kaupunginarkkitehtinä 1932 – 1936.

 

Uulberg muutti Helsinkiin vuonna 1936 ja ryhtyi Lääkintöhallituksen arkkitehdiksi.

 

Siinä toimessaan hän suunnitteli useita sairaanhoitoon liittyviä rakennuksia ympäri Suomea.

 

 

******************

 

 

Kiersin aamutuimaan Viipurin maakunta-arkistorakennuksen ympäri ja tässä kierrokseni tuloksena muutama valokuva:

 

 

 

vima3

 

 

 

 

vima4

 

 

 

 

vima5

 

 

 

 

vima6

 

 

 

 

vima7

 

 

 

 

vima8

 

 

 

 

vima9

 

 

 

 

vima10

 

 

 

 

vima11

 

 

 

 

vima12

 

 

 

 

vima13

 

 

 

 

vima14

 

 

 

 

vima15

 

 

 

 

Linnansillalta maakunta-arkisto näyttää tältä:

 

 

 

 

vima16

 

 

 

 

vima17

 

 

 

 

vima18

 

 

 

************

 

 

vima19

 

 

Viipurin maakunta-arkiston nykykäyttö ilmenee varmaan tästä.

 

 

 ***********

 

 

Kävin Viipurin maakunta-arkiston portailla myös vuosi sitten ja totesin silloin, että kissat ovat ottaneet paikan omakseen – näin myös tänä vuonna:

 

 

 

vima20

 

 

 

 

vima21

 

 

 

***********

 

 

vima22

 

 

Maakunta-arkiston takana oleva rakennus on päässyt pahasti rappeutumaan ja…

 

 

 

 

vima23

 

 

…ja samoin on käynyt myös sille tielle, joka kulkee Viipurin maakunta-arkiston takana.

 

 

 

Toistan yksityisajatteluni, että Viipurin maakunta-arkiston kunnostaminen olisi ajankohtainen!

Toivottavasti Venäjä löytää Viipurin maakunta-arkiston kunnostamiseen rahat, jotta aikakautensa arkkitehtuuriteos saa arvoisensa kohtelun!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viipurin maakunta-arkisto, Tervaniemi, Viipurin Tervaniemi, Viipurin maakunta-arkisto Tervaniemessä, Uno Ullberg, arkkitehti Uno Ullberg, suomenlahti2014,

Viipurin linna on kansallisomaisuuttamme

Keskiviikko 16.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Uskallan sanoa, että Viipurin linna on kansallisomaisuuttamme, vaikka sitä nyt isännöikin vieras vallanpitäjä.

 

Aamulla 6.7.2014 tein varhaisen vajaan kahden tunnin pituisen aamukävelyn Viipurissa ja aamukävelyni reitti kulki mm. vastapäivään Viipurin linnan ympäri.

 

 

Tässä kuvakavalkaadi näkemästäni:

 

 

 

vili1

 

 

 

 

vili2

 

 

 

 

vili3

 

 

 

 

vili4

 

 

 

 

vili5

 

 

 

 

vili6

 

 

 

 

vili7

 

 

 

 

vili8

 

 

 

 

vili9

 

 

 

 

vili10

 

 

 

 

vili11

 

 

 

 

vili12

 

 

 

 

vili13

 

 

 

 

vili14

 

 

 

 

vili15

 

 

 

 

vili16

 

 

 

 

vili17

 

 

 

 

vili18

 

 

 

 

vili19

 

 

 

 

vili20

 

 

 

 

vili21

 

 

 

 

vili22

 

 

 

 

vili23

 

 

 

 

vili24

 

 

 

 

vili25

 

 

 

 

**************

 

 

Muistutan taas kerran, että julkaisemani kuvat ovat kaikkien vapaasti käytettävissä.

 

Olen tietysti mielissäni, jos käytöstä kerrotaan minulle, mutta välttämätöntä se ei ole!

 

 

*************

 

 

 

vili26

 

 

 

Lopuksi kuva siitä kipsiteoksesta, jonka aikoinaan ostin eräästä huutokaupasta Turussa.

 

Huutoni maksoi tasan 10 euroa ja tunnen saaneeni huudolleni vastinetta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viipuri, Viipurin linna, suomenlahti2014,

Ihantalassa saavutettiin vuonna 1944 todellinen torjuntavoitto

Tiistai 15.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomenkieleen on pesiytynyt sana ”torjuntavoitto” kuvaamaan erilaisia tilanteita – usein poliittisia tilanteita, joissa toinen tai monesti kiistan molemmat osapuolet sanovat saavuttaneensa torjuntavoiton.

 

Todellisen torjuntavoiton suomalaiset sotajoukot saivat kesällä 1944, kun ne pystyivät pysäyttämään puna-armeijan Ihantalassa ja siten estämään maamme valloittamisen idän ikeen alle.

 

Olen monesti saanut vierailla Ihantalassa, mutta menen sinne aina mieluusti, sillä Ihantalan kunniakkaat sotatantereet kertovat joka matkalla uutta sanomaa.

 

Sain 5.7.2014 jälleen kerran kuulua seurueeseen, joka saapui tutustumaan Ihantalan taistelumaastoon – maastoon, jossa käytyjen taistelujen tuloksena varmistui Suomen itsenäisyys.

 

 

 

 

vihma1

 

Ihantalan taistelujen muistokivi on kohde, jonka luona suomalaiset retkikunnat pysähtyvät.

 

 

 

 

vihma2

 

 

Maastosta löytyy yhä edelleen sotaromua ja siitä oli kerätty edustava näyte muistokiven juurelle.

 

 

*************

 

 

 

Nyt emme kävelleet maastossa, mutta olen kymmenisen vuotta sitten kävellyt lähellä sijaitsevalla Pyöräkankaalla ja siellä tapasin lähes puolimetrisen tykinkuulan. Samalla alueella osuin myös sellaiseen sananjalkakasvustoon, jota en ole aiemmin tavannut – sananjalat olivat ainakin metrin mittaisia, kun ne tuulessa hiljalleen heiluivat. Sananjalat kasvoivat maassa, jonka tykkituli oli 1944 möyhentänyt ja sen jälkeen kasvusto oli saanut olla rauhassa ihmisiltä.

 

 

 

 

vihma3

 

 

Ihantalan maasto on kivistä ja louhikkoista. Kivinen maasto merkitsee, että vihollistulen sirpalevaikutus on suojautumattomalle sotilaalle tuhoisaa.

 

 

 

 

vihma4

 

Isojen kivien alla olevat kolot olivat suomalaispuolustajille kullan arvoisia; on sanottava, että ne olivat henkikullan arvoisia!

 

 

 

 

vihma5

 

Muistokiven luota näkyy Ihantalanjärvi ja siitä laskeva Pekarinoja – kuvassa näkyvä auto on juuri saapumassa Pekarinojan sillalle.

 

 

 

 

vihma6

 

 

Tästä karttapiirroksesta nähdään Ihantalan kirkko, suomalaisten asemat, neuvostoliittolaisten asemat sekä Pekarinoja.

 

 

Pekarinojan silta oli suomalaisten toimesta miinoitettu, mutta miinoitusta  ei saatu toimimaan.

 

Vihdoin tykistömme sai Pakarinojan siltaan täysosuman joka sytytti myös miinoituksen ja Pekarinojan silta lensi taivaan tuuliin.

 

 

 

 

vihma7

 

Tässä vielä toinen kuva Viipuri – Ihantala –tiellä sijaitsevasta Pekarinojan sillasta, jonka kuvassa näkyvä kuorma-auto on juuri ylittänyt.

**********

 

 

Tiedämme vallan hyvin, että Tali – Ihantalan voitokkaiden torjuntataistelujen avaimina oli useita syitä, mutta Pekarinojan sillan onnistunut räjäyttäminen oli yksi niistä niiteistä, joiden seurauksena puna-armeija siirtyi Ihantalassa puolustusryhmitykseen 13.7.1944.

 

 

**********

Kiivaat taistelut Ihantalassa jatkuivat vielä elokuulle saakka ja niiden aikana mm. kenraali Einar August Vihma kaatui 5.8.1944.

 

Jääkärikenraalimajuri Vihma on tiettävästi ainoa itsenäisen Suomeen kenraali, joka on kaatunut rintamalla.

 

Harmi, että en nytkään päässyt käymään kenraali Vihman kaatumispaikalla. Kuulin matkallamme, että kenraali Vihman tarkka kaatumispaikka – vaikka onkin nykyään merkitty muistolaatalla – on kiistanalainen.

 

 

Olen jatkossakin valmis tutustumaan Ihantalan taistelupaikkoihin, sillä olen todennut, että jokaisella matkalla saa uutta tietoa näistäkin paikoista!

Ehkä seuraavalla kerralla pääsen käymään myös kenraali Vihman kaatumispaikalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ihantala, Ihantalan torjuntavoitto, Ihantalan torjuntavoitto 1944, Pekarinoja, Pekarinojan silta, kenraali Vihma, Einar August Vihma, jääkärikenraalimajuri Einar August Vihma, Vihman kaatumispaikka, torjuntavoitto, suomenlahti2014,

Vuonna 1940 tuhoutunut Ihantalan kirkko ehti palvella Herran huoneena vain 17 vuotta

Maanantai 14.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olemme tottuneet, että kirkkorakennukset ovat seisoneet samoilla sijoillaan moniaita vuosikymmeniä – usein jopa vuosisatoja.

 

Viipurin maalaiskunnan pohjoisosassa sijainnut Ihantalan luterilaisen seurakunnan kirkko – Ihantalan kirkko – tekee poikkeuksen, sillä se ehti olla pystyssä ainoastaan 17 vuotta.

 

Ihantalan kirkko rakennettiin vuonna 1923 ja se tuhoutui sodan melskeissä vuonna 1940.

 

Ihantalan kirkonrauniot ovat monien Karjalanmatkaajien yksi kohde ja näin oli jälleen myös minun kohdallani, kun sain osallistua historia-, sotahistoria- ja kulttuurimatkalle Venäjälle heinäkuun alussa.

 

 

 

 

srkiha1

 

 

Ihantalan kirkosta on jäljellä ainoastaan kirkonportaat, mutta onneksi edes sen verran, sillä kaikki pakkoluovutetulle alueelle jääneet kirkot ja niiden rauniot ovat tärkeitä meille suomalaisille.

 

 

 

 

srkiha2

 

Ihantalan kirkonraunioilla on kuva sillä paikalla sijainneesta kirkosta.

 

Kuvasta nähdään, että kyse on ollut isosta kirkosta.

 

 

 

 

srkiha3

 

Kirkonraunioiden vierellä sijaitsee Ihantalan seurakunnan sankarihautausmaa.

 

Sankarihautausmaalla ei ole havaittavissa yksittäisiä sankarihautoja, mutta alueena se on hyvin hoidettu.

 

 

 

 

srkiha4

 

 

Sankarihautausmaan kupeella sijaitsevassa taulussa on hyvä valokuva Ihantalan sankarihautausmaasta vuodelta 1944.

 

Taulussa kerrotaan, että sinne on haudattu 66 sankarivainajaa.

 

Opastaulussa kerrotaan lisäksi, että sankarihautausmaa on kunnostettu vuonna 1992.

 

Kun tiedämme, että armottoman kovat Tali-Ihantalan taistelut alkoivat kesäkuun lopulla vuonna 1944, on helppo päätellä, että sankarihautausmaasta otettu kuva on otettu ehkä juhannuksen aikoihin 1944.

 

 

 

 

srkiha5

 

 

Ihantalan sankarihautausmaalla sijaitsee nykyisin muistokivi, jossa on seuraava teksti:

 

 

1939 – 1944

 

IHANTALAN SEURAKUNNAN

 

SANKARIVAINAJIEN

 

MUISTOA KUNNIOITTAEN

 

 

ENTISET IHANTALAN

 

SEURAKUNTALAISET 1992

 

 

 

 

srkiha6

 

 

Kiitos ja kaikki kunnia niille, jotka vaalivat Ihantalan sankarihautausmaalle haudattujen Suomea puolustaneiden sotilaiden muistoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ihantala, Ihantalan kirkko, Ihantalan seurakunta, Ihantalan sankarihautausmaa, Ihantalan kirkko 1923 - 1940, suomenlahti2014,

Portinhoikka - suomalaisten kunniakas sotatanner kesäkuussa 1944

Perjantai 11.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Venäjälle ja Viroon suuntautuneen matkamme ensimmäinen sotahistoriakohde oli Portinhoikan tienristeys Viipurin ja Ihantalan välillä sen tien varrella, jota pitkin puna-armeijan piti valloittaa Imatra kesällä 1944.

 

Neuvostoliittolaisten komentaja oli saanut tehtäväkseen valloittaa Viipuri 20.6.1944 ja se hänen joukoiltaan onnistui. Seuraava tavoite oli valloittaa Lappeenranta 29.6.1944, mutta valloittamatta jäi!

 

Portinhoikan, Talin ja Ihantalan alueella käydyt taistelut tekivät tyhjäksi puna-armeijan tavoitteet!

 

 

 

 

portin1

 

 

Portinhoikassa sijaitsee sillä alueella ja Talissa sekä Ihantalassa kaatuneiden neuvostosotilaiden mittava muistomerkki.

 

 

 

 

portin2

 

Muistomerkissä on "julkipuolella" vuosilukuina 1941 – 1944, mutta jostain kumman syystä…

 

 

 

 

portin3

 

…muistomerkissä mainitaan myös vuodet 1939 – 1940.

 

Neuvostoliitossahan oli tapana ”unohtaa” Talvisota, sillä sehän oli Neuvostoliiton historiankirjoituksessa vain pieni rajakahakka! Portinhoikan muistomerkissä talvisotavuodet on kuitenkin jostain syystä mainittu.

 

portin4

Laskimme, että muistomerkin yhteydessä oleviin kivipaasiin on kaiverrettu n. 7.000 puna-armeijalaisen sotilaan nimi. Kaikki he siis kaatuivat Portinhoikan, Talin ja Ihantalan taisteluissa, joissa varmistettiin Suomen itsenäisyys.

 

 

 

************

 

 

Portinhoikkaan kuljettiin ennen Suomesta tultaessa suoraan Tienhaarasta, mutta nykyisin sinne pääsee…

 

 

portin5

 

…Viipurin ohikulkutietä, joka…

 

 

 

portin6

 

…ylittää ennen Viipurin – Ihantalan tietä Saimaan kanavan.

 

 

Oli mielenkiintoista todeta, että Viipurin ohitustien varrella oli iso Tampereen Koskikeskuksen mainos – mainos tuli niin nopeasti ja oli minusta katsellen ”väärällä puolella tietä”, että en ehtinyt sitä kuvata!

 

 

************

 

Portinhoikka on 4-tienristeys ja tässä jokseenkin samoilta jalansijoiltani kuvaamana Portinhoikkaan eri suunnilta saapuvat tiet:

 

 

 

 

portin7

 

Tienhaarasta saapuva tie on kunnoltaan vaatimattomin, mutta vielä vajaat kymmenen vuotta sitten sain olla linja-autossa, jolla saavuimme Tienhaarasta Portinhoikkaan. Silloin ei ollut Viipurin ohikulkutietä.

 

 

 

 

portin8

 

Talista Portinhoikkaan saapuva tie näyttäisi olevan kohtuullisessa kunnossa. 

Linja-automme on tässä kuin saapuisi Talin suunnasta Portinhoikan risteykseen.

 

 

 

 

portin9

 

Viipurista Portinhoikkaan saapuva tie on melko hyvässä kunnossa ja Ihantalassa käyntimme jälkeen ajoimmekin tätä tietä Viipuriin.

 

 

 

 

portin10

 

Myös Ihantalaan Portinhoikasta johtava tie on nykyisin hyvässä kunnossa.

 

 

 

*************

 

 

Portinhoikassa ja sen lähituntumassa käytiin juhannuksena 1944 rajut panssaritaistelut, joissa jalkaväen osuus oli luonnollisesti keskeinen. Keskeisten maastonkohtien hallinta vaihtui useaan kertaan.

 

Jokainen sotahistoriaa vähänkin harrastanut tuntee paikannimet

  • Murokallio
  • Kyöpelinvuori
  • Konkkalanvuoret
  • Kärstilänjärvi
  • Leitimojärvi
  • Repolanjärvi
  • Tali
  • Hiihkallio
  • Juustila,
  • Juustilankangas
- kaikki nämä liittyvät Portinhoikan lähimaastoissa käytyihin taisteluihin.

 

 

 

Portinhoikan muistomerkillä kannattaa poiketa ja osoittaa kunnioitusta niille neuvostosotilaille, jotka Stalinin virhearvioinnin vuoksi menettivät henkensä Portinhoikassa, Talissa ja Ihantalassa.

 

 

-Esko Erkkilä- 

9 kommenttia . Avainsanat: Portinhoikka, Ihantala, Murokallio, Kyöpelinvuori, Konkkalanvuoret, Kärstilänjärvi, Leitimojärvi, Repolanjärvi, Tali, Hiihkallio, Juustila, Juustilankangas Talvisota, suomenlahti2014,

Vanhemmat kirjoitukset »