Kaksikymmentä vuotta omakotiasukkaiden edunvalvontaa ja virkistystoimintaa Palokalliolla

Lauantai 1.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Palokallion Omakotiyhdistys ry perustettiin 6.12.1990. Omakotiyhdistys täytti siis viime Itsenäisyyspäivänä 20 vuotta.

Omakotiyhdistyksen perustava kokous pidettiin Multisillan seurakuntatalolla ja paikalla oli yhdistyksen 15-vuotishistoriikin laatineen Rauno Kouhian mukaan 16 henkilöä. Olin paikalla eli kuulun yhdistyksen perustajajäseniin.

Palokallion Omakotiyhdistys ry on pieni yhdistys, mutta se on saanut toiminnallaan laajaa huomiota Tampereella.

Olemme joutuneet koko olemassaolomme ajan puolustamaan tavallisen tamperelaisen – omakotiasujan – elinolosuhteita.

Lentomelu, VT3:n liikennemelu, voimajohtolinjan sijainti liian lähellä asutusta ja erityisesti huonekalujätti Ikean aiheuttamat elinolosuhteiden heikennykset ovat merkinneet sitä, että Palokallion Omakotiyhdistys ry on joutunut nousemaan ”barrikaadeille”.

Palokallion Omakotiyhdistys ry on pystynyt jatkuvasti uudistumaan. Uudistumisen keskeinen elementti on ollut se, että puheenjohtajan pestin hoitaja vaihtuu ripeään tahtiin.

Kahdenkymmen vuoden aikana meillä on ollut 12 puheenjohtajaa; Jarmo Mäkinen, Jari Kailajärvi, Erja Lehtivirta, Pertti Paulakorpi, Kari Santavuori, Rauno Kouhia, Seppo Viljamaa, Jukka Välimäki, Esko Erkkilä, Henry Kukkola, Leena Kiuru ja nyt puheenjohtajana toimiva Pirjo Hyvärinen-Kantee.

Me palokalliolaiset – ainakin minä – katselemme surullisena niitä yhdistyksiä, joissa sama henkilö on toiminut puheenjohtajana viisi vuotta yhteen soittoon. Tampereelta taitaa löytyä omakotiyhdistyksiä, joissa sama henkilö on ollut puheenjohtajana yli kymmenen vuotta.

On helppo kuvitella, että kymmenvuotinen yhden henkilön puheenjohtajuus heikentää kaiken aloitteellisuuden yhdistystoiminnassa ja yhdistys alkaa elämään henkitoreissaan.

Palokallion Omakotiyhdistys ry suuria haasteita ovat ns. Ikea-räjäytysten kiinteistöille aiheuttaminen vaurioiden korvaaminen. Tampereen kaupunki on ollut umpikorvainen korvausvaatimuksille, vaikka solmimme asiasta erillisen sopimuksen. Kaupungin umpikorvaisuus on pelottavaa, kun ajattelemme niitä uusia hankkeita, joita Tampereen kaupungilla on eteläisellä alueellaan.

Lahdesjärven osayleiskaavasuunnitelmat ja niiden toteuttamiseen liittyvät Tampereen ehkä kaikkien aikojen suurimmat räjäytystyöt merkitsevät Palokallion Omakotiyhdistykselle valtavia haasteita.

Lakalaivan kaavasuunnitelmat ovat seuraava suuri koitos, jossa Palokallion Omakotiyhdistys ry joutunee esiintymään etulinjassa.

Peltolammin tiivistysrakentaminen ja sen myötä mahdollisesti muodostuva käytäntö viihtyisten asuinalueiden raiskaamisesta merkitsevät jatkuvaa varuillaanoloa Palokallion Omakotiyhdistykselle.

Olemmeko kahdenkymmenen vuoden aikana saaneet mitään aikaiseksi?

Olemme saaneet paljonkin.

Saimme Tampereen kaupungin Ikea-huumassaan siirtämään Ikean liittymiä pois alueemme läheisyydestä siten, että niiden osalta voimme jatkaa joltisenkinlaista elämää. Valitettavasti vedimme valituksemme pois Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta. Olisimme sen ilmeisesti voittaneet ja Ikea olisi saanut katsella jostain muualta pesäpaikkaa.

Solmimamme Ikea-sopimus merkitsi vanhan kaatopaikka-alueen kunnostamista ja alueemme laidalla kulkevan voimajohtolinjan purkamista.

Voimajohtolinjan purkaminen merkitsi hengenvaarallisen ja ikääntyneen voimajohtolinjan poistumista vaarantamasta alueen asukkaita ja Palokalliolla liikkuvia. Purkamisen nokkamiehenä toimivat Veikko Niemelä sekä Henry Kukkola – nostan ”häntääni”, että osasin vaatia voimajohtolinjan purkamista osana Ikea-sopimusta.

Ikea-sopimukseen kirjattiin tiettyjä räjäytysten aiheuttamiin heilahdusnopeuksiin liittyviä kohtia. Niiden osalta Markku Kanteen rooli oli keskeinen. Ilman hänen jatkuvaa seurantaansa Ikea-räjäytysten tuhot olisivat olleet tyystin toista suuruusluokkaa kuin nyt.

Ikea-taistelujen tärkeänä henkilönä on vielä mainittava silloinen puheenjohtajamme Leena Kiuru. Hänen syvällinen laki- ja säädöstuntemuksensa sekä sujuva kynänsä olivat keskeisellä sijalla, kun taistelimme olemassaolostamme Ikea-huumaa vastaan.

Palokallion Omakotiyhdistys ry ei voi jatkossakaan alkaa lepäämään laakereillaan.

Sen verran kuitenkin irroittelimme, että tarjosimme alueemme asukkaille ja heidän Uudenvuoden-vierailleen samppanjat keskiyön hetkenä viime yönä.

Olemme viime vuosina tarjonneet nuotiotulien loisteessa asukkaille Palokallion Pamaus-juomaa vuodenvaihteen hetkillä, mutta nyt juhlistimme 20-vuotisjuhlaamme Pamaus-juoman lisäksi samppanjatarjoilulla!

Sen Palokallion Omakotiyhdistys ry ja sen jäsenet ovat totisesti ansainneet!

 -Esko Erkkilä-

 

PS. Uudenvuoden aamu alkoi tavanomaiseen tapaan eli räjäytysroinan haravoisella ja rojun laittamisella roskasäkkeihin. Rojun määrä on vähentynyt, mutta edelleen sitä on tapahtumapaikalla vähintään riittävästi. Rojunkerääjiä ei aamusella montaa ole, mutta vakioporukka jaksaa siistiä elinympäristöään.

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen uudistamisprosessi pääsee nyt toden teolla alkamaan

Maanantai 27.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Ehdin vasta toissapäivänä eli Joulupäivänä kuuntelemaan Radio Moreenin taltioiman radioinnin Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksesta 15.12.2010, jossa käsiteltiin Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen toimintamallin kehittämistä.

Sain toki tiedon päätöksestä välittömästi ”nuijan kopahtamisen” jälkeen, mutta oli mielenkiintoista – joskin hieman surullistakin – seurata puheenvuoro puheenvuorolta sitä näytelmää, jonka jälkeen päädyttiin selvitystyöryhmän ja Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan kannattamaan vaihtoehtoon.

Lopullinen päätös syntyi XL-ryhmän äänin 38 – 29.

Päätöksen kyytipojaksi kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Anneli Kivistön toivomusponnen henkilöstön uudelleensijoittamisperiaatteista.

Kaupunginvaltuuston päätös on vastuullinen ja se merkitsee kaupunkilaisten sekä veronmaksajien etujen huomiointia.

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana arvostan mm. Irja Tulosen (kok) käyttämiä puheenvuoroja, joissa hän kysyi, että onko esim. asfalttiaseman hoitaminen yhtä tärkeää kaupungin ylläpitämää toimintaa kuin vanhuksista ja sairaista huolehtiminen.

Keskustan Mikko Kriikku peräänkuulutti aivan oikein, että päätöksiä pitää nyt tehdä, jotta Infrassa voidaan kääriä hihat ja aloittaa toiminta uusilta pohjilta.

Apulaispormestari Timo Hanhilahti totesi olleensa ainoa luottamushenkilö Infran tulevaisuutta selvitelleessä työryhmässä. Hän mainitsi, että valmistelutyö tehtiin ”suurennuslasin kanssa” eli perusteellisesti.

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Mikko Leppälahti kertasi, että Infran johtokunta on jo puolitoista vuotta sitten aloittanut toimenpiteet liikelaitoksen virtaviivaistamiseksi. Nyt valtuustossa paljon parranpärinää kirvoittanut asfalttiaseman myynti on pieni osuus Infran kehittämisessä.

Kiitän Tampereen kaupunginvaltuustoa Infran kehittämispäätöksestä.

Kaupunginvaltuuston päätös on luottamuslause Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnalle ja siitä olen luonnollisesti johtokunnan varapuheenjohtajana hyvin tyytyväinen.

 

-Esko Erkkilä-

Tänään on vuoden lyhin päivä

Keskiviikko 22.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Talvipäivänseisaus eli vuoden lyhin päivä osuu tänä vuonna täksi päiväksi eli joulukuun 22. päiväksi.

Aurinko on tänään alimmillaan.

Tähtitieteilijät ovat laskeneet, että talvipäivänseisauksen tarkka hetki 22.12.2010 on kello 01.38.

Talvipäivänseisaus on vuodenkierrossa tärkeä päivä – valkeus alkaa lisääntyä ja pimeys väistyä. Matkamme kohti kevättä ja kesää alkaa tänään!

Valoisan ajan piteneminen on alussa hidasta, mutta vauhti kohoaa nopeasti.

Vanha suomalainen sananlasku toteaa päivän pitenemisestä, että…

…Jouluna päivä on kukon askelta pitempi,
mutta Tapanina sen jo hullukin huomaa.

Päivät pitenevät, mutta pakkaset näyttävät kovenevan.

Pakkasten kovenemiseen sopii toinen suomalainen vanha toteamus, joka kuuluu näin:

"Pian katsotaan, mitä köyhät päälleen laittavat!"

Muistan, kun vanhat äijät sitä leikispäiten ainakin Viljakkalassa pakkasjaksojen aikana toisilleen toivottelivat.

 

Kevään tuloa pikkuhiljaa odotellen

-Esko Erkkilä-

Brändityöryhmän luomutavoite ei ole realistinen?

Maanantai 13.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Ulkoministeri Alexander Stubb (kok) asetti brändityöryhmän vuonna 2008. Ryhmä antoi loppuraporttinsa 25.11.2010.

 

Tarkoituksena on ollut luoda Suomelle strategia, jolla mielikuva maastamme vahvistuu.

 

Ryhmän puheenjohtaja Jorma Ollila toteaa tiedotteessa, että Suomi-kuvan on pohjauduttava todellisiin, olemassa oleviin vahvuuksiin.

 

Pidän perusteettomana loppuraportissa esitettyä luomun osuuden kasvattamista Suomen maataloustuotannosta vähintään puoleen.

 

Luomun kysyntävetoisuuden heikkous ja luomuketjun kustannusrakenne merkitsevät, että brändityöryhmän tavoitetta ei ole mahdollista saavuttaa. Luomuketjun kustannusrakenteen eräs heikkous on mm. se, että alkutuotannon neuvonnassa luomuneuvojien lukumäärä on kohtuuttoman suuri.

 

Kuluttajat suhtautuvat kyselyissä luomutuotteisiin positiivisesti, mutta päivittäistavarakaupassa, kun kassalle ollaan menossa luomutuotteita sisältävän myymäläkärryn kanssa, astuu "pupu pöksyyn" ja luomutuotteet palautetaan hyllyyn.

 

Luomuviljan vientiin erikoistunut Pohjolan Luomu Oy ajautui konkurssiin muutama viikko sitten.

 

Luomusta ei siis (ainakaan vielä) ole bisnekseksi. Surullista, mutta totta.

 

Suomalaisen puhtaan elintarviketuotannon ja luomutuotannon vastakkainasettelun vaaraa on varottava. Vaara on ilmeinen, jos luomua laajennetaan väkisin.

 

Arvostan luomua eräänä keinona turvata alkutuotannolle riittävä korvaus siitä työstä, jota maataloustuotteiden tuottaminen vaatii.

 

Luomusta ei kuitenkaan saa muodostua puhtaiden suomalaisten elintarvikkeiden perustuotannolle epätervettä kilpailijaa eikä mollaajaa.

 

-Esko Erkkilä-

Positiivinen puhe Tampereen kaupungin Itsenäisyyspäivän juhlassa Tampereen Keskustorilla

Tiistai 7.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki järjesti perinteisen Itsenäisyyspäivän juhlan ilotulituksineen Tampereen Keskustorilla 6.12.2010.

 

Keskustori lähiseutuineen oli täynnä väkeä. Erityisen mukavaa oli, että perheiden nuorimmat oli otettu sankoin joukoin mukaan Itsenäisyyspäiväjuhlaan.

 

Tilaisuuden musiikkiannista vastasivat Tampereen Työväenyhdistyksen soittokunta johtajanaan Päivi Pyymäki sekä Tampereen Poliisilaulajat, joita johti Lasse Kautto.

 

Näyttelijä Petra Saaristo esitti Lauri Viidan runon "Alfhild".

 

Juhlapuheen Raatihuoneen parvekkeelta piti apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Juhlayleisöä miellytti Hanhilahden tulevaisuudenuskoinen näkökulma juhlapuheessaan.

 

Arvostin, että Hanhilahti mainitsi pariinkin kertaan puheessaan yritysten pärjäämisen tärkeyden. Samoin hän painotti tutkimuksen ja koulutuksen merkitystä Tampereen hyvinvoinnille.

 

Kulttuurin merkitys kaupunkilaisten hyvinvoinnille sai merkittävän osan apulaispormestarin puheessa.

 

Apulaispormestari Timo Hanhilahti teki joidenkin mielestä ehkä rohkeankin avauksen, kun hän esitti vuoden 1918 tapahtuminen huomiointia jollakin sopivalla tavalla, kun Tamperetta kehitetään.

 

Hanhilahti painotti, että sisällissodan - tätä termiä Hanhilahti käytti - molempien osapuolten näkökulmat pitää huomioida, kun 1918 -tapahtumia hyödynnetään esim. Tampereen matkailussa.

 

Kannatan apulaispormestari Timo Hanhilahden avausta ja toivon, että sitä aletaan kehittää!

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilöt tekevät moninaista työtä syöpään sairastuneiden tukemiseksi

Keskiviikko 1.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Sairastuin eturauhassyöpään vuoden 2001 lopulla.

 

Leikkaushoidon jälkeen palasin työelämään kuuden viikon sairasloman jälkeen. Nyt olen saanut hoitaa entistä "työpostiani" yhdeksän vuotta sairastumiseni jälkeen.

 

Olen onnenpekka, että selvisin näin hyvin.

 

Liityin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilöksi pian tervehtymiseni jälkeen. Se oli tiettyä kiitollisuuden osoittamista siitä, että varhaistoteamisen ansiosta olen saanut palata työelämään.

 

Kaikkien Suomen maakunnallisten syöpäyhdistysten tärkeä toimintamuoto on tukihenkilötoiminta.

 

Tukihenkilö on kokenut syövän ja useimmat tukihenkilöt ovat tervehtyneet siitä. Olemme elävä esimerkki, että syöpä ei välttämättä ole kuolemaksi.

 

Tukihenkilötoimintaan lähteneet ovat sitoutuneet vaitioloon eli mitkään asiat eivät leviä tukihenkilön kautta julkisuuteen tai kenenkään tietoon. Meihin voidaan luottaa arkaluontoisimmissakin kysymyksissä.

 

Tukihenkilöä haluavan henkilön pitää olla yhteydessä maakunnalliseen syöpäyhdistykseen ja siellä tukihenkilötoiminnasta vastaava ammattilainen harkitsee, että kenen tukihenkilön puoleen tullaan kääntymään. Tukea haluava ei voi siis alkuvaiheessa olla suoraan yhteydessä tukihenkilöön, vaan se tapahtuu paikallisen syöpäyhdistyksen kautta.

 

Varsinainen toiminta on sitten tukea etsivän ja tukihenkilön valittavissa ja sovittavissa. Se tapahtuu tavallisimmin tapaamalla, mutta myös puhelinkeskustelut tai sähköpostiviestittelyt ovat mahdollisia.

 

Tukihenkilötoiminnan eräs muoto ovat erilaiset pienryhmätapaamiset.

 

Pirkanmaan Syöpäyhdistys järjestää kahdesti vuodessa esim. eturauhassyöpä-diagnoosin saaneille henkilöille tilaisuussarjan, johon kuuluu puolisentusinaa eri aihepiirejä käsittelevää iltahetkeä. Iltahetken vetää koulutuksen saanut sairaanhoitaja sekä illan teemaan perehtynyt tukihenkilö. Nämä tilaisuudet ovat olleet antoisia ja rohkaisen osallistumaan niihin.

 

Olen tavannut tukihenkilönä vetää iltahetken, jonka teemana on "Parisuhde ja seksuaalisuus". Vaativa teema, mutta saamastani palautteesta päättelen, että olen onnistunut vaikean teeman käsittelyssä. 

 

Syöpäyhdistysten tukihenkilöt eivät saa toiminnastaan rahallista korvausta. Paras korvaus tukihenkilölle on tunne ja tietoisuus siitä, että hän on pystynyt olemaan avuksi saman kohtalon kokeneelle läheiselleen.

 

-Esko Erkkilä-

Erityisopetuksen suunnittelussa pitää hyödyntää vammaislasten vanhempien tietoa

Perjantai 26.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari järjesti alueillan "Koulupolut" -teeman merkeissä marraskuun 24. päivänä.

 

Tilaisuus järjestettiin Koivistonkylän Omakotiyhdistyksen tiloissa ja kysymystä olivat alustamassa aluerehtori Paula Kangas sekä Peltolammin koulun rehtori Markku Rissanen.

 

Muiden kiireideni vuoksi ehdin tilaisuuteen vasta sen jälkeen, kun rehntorit olivat lähteneet.

 

Kaupungin virkamiehet ovat oppineet hyödyntämään Alvari-osaamisen ja sen vuoksi meille oli jätetty kaksikin kysymyslistaa pohdittavaksi.

 

Eräs kysymys koski tuentarpeisten oppilaiden opetuksen järjestämistä.

 

Toistin monta kertaa esittämääni, kun muistutin, että Tampereen Valkoisessa talossa istuvien virkahenkilöiden pitäisi hyödyntää erityisopetuksen suunnittelussaan niiden monien yhdistysten tietoa, taitoa ja kokemusta, joissa toimivat erityislasten vanhemmat omaavat.

 

Tampereella toimii kolmisenkymmentä eri yhdistystä, joissa toimivat aktiivit omaavat omakohtaista kokemusta erityislasten opetuksesta. Tämä tieto ja kokemus pitäisi Tampereen kaupungin pystyä hyödyntämään.

 

Tampereen kaupunki teki viisaasti, kun se taannoisen kouluverkkouudistuksen toteuttamisessa jätti erityisopetuksen remontin toteutettavaksi myöhemmin.

 

Aika kuitenkin kuluu ja suunnitteluun on pantava vauhtia.

 

Etelä-Alvarin "Koulupolut" -alueillan aikana Tampereen kaupunginvaltuusto piti kokoustaan.

 

Kokouksen eräs asiakohta oli kaupunginvaltuutettu Sofia Wikman´n aloite saada mainetta niittäneen suomalaisen perusopetus kansainväliseksi vientituotteeksi.

 

Kuuntelin Radio Moreenista Vikman´n aloitteen pohjalta valtuustossa käytyä keskustelua ja tunsin mielihyvää, kun valtuutetut innolla kehuivat Suomen peruskoulujärjestelmää. SKP:n Jari Heinonen tosin propangandoi, että se on kopioitu DDR:stä!

 

Suomalainen peruskoulujärjestelmä omaa vientituotteelta vaadittavat ominaisuudet, mutta erityislasten koulutusohjelmaksi siitä ei ole.

 

Jotta saamme peruskoulujärjestelmämme vientikuntoon, on siihen tehtävä tarkistuksia erityisopetuksen osalta. Tässä työssä erityislasten vanhemmilla on paljon annettavaa.

 

-Esko Erkkilä-

Joulun alusaikaan on monia kerjäläisiä liikkeellä

Torstai 25.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Posti tuo pitkin vuotta, mutta erityisesti ennen joulua monenlaista kerjuukirjettä postilaatikkoon.

 

Lähes kaikkien kerjäläistahojen toiminta on sinänsä kannatettavaa, mutta varainhankintatavat eivät täytä hyvien tapojen kriteerejä.

 

Eräät kerjäläisjärjestöt ovat alkaneet lähetellä avustuspyyntöjään ilman logoa olevissa kirjeissä. Näin menetellen oletetaan, että ensimmäinen kynnys - kirjeen avaaminen - ylittyy.

 

Pidän huippuna erään hyvin tunnetun järjestön "nettivastausvaatimusta". Järjestö vaatii kalenterilähetyksessään näin:

 

"Mikäli et jatkossa halua saada joulukalenteriamme kotiisi, ilmoittaisitko siitä osoitteessa…"

 

Hyvien tapojen vastainen postihäirintä merkitsee ainakin minun kohdalla sitä, että suhtaudun kyseisten yhdistysten ja järjestöjen varsinaiseen avustustyöhönkin karsaasti.

 

Tapaan palauttaa kerjuukirjeet lähettäjälle takaisin. Toivon, että se saa aikaan nimeni poistamisen postituslistalta.

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Tuossa allaolevalle "avainsanalistalle" voisi kirjoittaa tukun avustuksenpyyntöterrorismiin syyllistyviä tunnettuja ja arvostettuja yhdistyksiä ja järjestöjä, mutta olkoot nyt tällä kertaa!

Oliko liian painava ja korkea kuorma maasturin peräkärryssä syynä liikenneonnettomuuteen Tampereen Peltolammilla?

Perjantai 12.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Lempääläntiellä sattui vakava liikenneonnettomuus maanantaina marraskuun 8. päivänä. Poliisi, palokunta ja ambulanssihenkilökunta saivat hälytyksen klo 10.47.

Saavuin onnettomuuspaikalle, kun loukkaantuneet oli kuljetettu pois, mutta kaikki ajoneuvot olivat edelleen paikoillaan.

Teliperäkärryä vetänyt Kia-maasturi oli tullut Tampereen suunnasta, kun peräkärry oli lähtenyt heittelehtimään. Lopulta peräkärry ja auto menivät pahasti linkkuun ja maasturi ajautui vastaantulevien kaistalla.

Teliperäkärryssä oli kuormana Kubota-pienoistraktori, jolla oli keulassaan lumiauravarustus.

Samaan aikaan vastaan tuli Multisillan suunnasta pick-up, joka törmäsi maasturin oikeaan kulmaan ja päätyi katolleen.

Pick-upin kuljettaja loukkaantui ja hänet kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan. Onnettomuudessa pahoin kärsineen ja katollaan olleen pick-upin nähtyään pitää ihmetellä, että pienessä tilassa ihminen säilyy hengissä!

Maasturin kuljettaja ei loukkaantunut.

Onnettomuuspaikalla oli ohi mennessäni poliisin toimesta ajoneuvo-ohjaus, kun ainoastaan toinen ajokaista oli käytössä.

Maalla ollaan viisaita, kun merellä tapahtuu vahinko. Tästä tosiasiasta huolimatta uskallan esittää muutaman kysymyksen onnettomuudesta. Missään nimessä en ole tuomari tai poliisi, jotta voisin syyttää onnettomuudesta ketään.

1. Kubota-pienoistraktorin paino asettuu tasolle 1.000 kiloa tai vähän enemmän (tieto tarkistettu Kobotan-nettisivuilta). Traktoriin kiinnitetty aurauskalusto lisäsi työkoneen painoa merkittävästi. Olikohan paino liian suuri peräkärrylle, vaikka kyseessä olikin telikärry?

2. Kärryssä olleen traktorin + aurauskaluston painopiste oli korkealla - oliko tämä (osa)syynä turmaan?

2. Oliko Kia-maasturi lainkaan laillinen vetojuhta tälle yhdistelmälle?

3. Kyse oli jokseenkin suorasta tienpätkästä, mutta toki lievää mutkaa Kian ajosuunnassa oikealle tiessä onkin. Kyseessä oli syksyn ensimmäinen lumikeli. Oliko maasturin tilannenopeus liian suuri?

4. Miksi poliisi ei ohjannut onnettomuuspaikan ohi kulkenutta liikennettä Peltolamminkadun kautta?

Onnettomuuspaikalla tilanne näytti vartti hälytyksen jälkeen pahalta. Lukuisten hälytysajoneuvojen sinivilkut, sikin sokin pyörähtäneet ajoneuvot ja kumollaan olleet telikärry sekä Kubota-traktori antoivat mielikuvan suuresta onnettomuudesta. Onneksi suuronnettomuudesta ei ollut kyse!.

Olen ennenkin puuttunut sellaisten henkilöautojen liikennekäyttäytymiseen, joilla on peräkärry.

Omistan kuomullisen peräkärryn ja ajan se perässäni melko paljon kilometrejä vuodessa.

Erityisesti moottoriteillä tuntuu olevan sääntönä, että mitä suurempi vene peräkärryssä tai hevoskuljetuskärry autolla on perässään, niin sitä suurempi nopeus. Kahdeksankymmentä kilometriä tunnissa tai sen päälle "sallitut toleranssit" nopeutena eivät ole mitään.

 Varhaiset maanantai-aamut kolmostiellä Tampereelta kohti Helsinkiä ovat varsinainen peräkärrysirkus, kun viikkokunnissa pääkaupunkiseudulla leipäänsä ansaitsevat rakennus- ja remonttimiehet suuntaavat matkansa kohti urakoitaan!

 En ole liikenteessä läheskään pyhimys, mutta erityisesti peräkärrykansan pitäisi muistaa lainmukainen nopeus ja se, että painava sekä korkea kuorma peräkärryssä on taitoa vaativa yhdistelmä - tästä saimme taas muistutuksen Peltolammilla maanantaina 8.11.2010!

 -Esko Erkkilä-

Tampereen Kansi ja Keskusareena -hanke toteutuu nopeasti, jos on uskominen yleisötilaisuuden äänestystulokseen

Keskiviikko 10.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Yliopiston Linna-rakennuksen auditoriossa eilen pidetty Tampereen Kansi ja Keskusareena -hanketta koskeva yleisötilaisuus huipentui yleisöäänestykseen.

 

Yleisöä oli paikalla yli sata henkilöä ja heistä ainoastaan kymmenkunta äänesti hankkeesta luopumisen puolesta. Ylivoimainen osa yleisöstä äänesti sen puolesta, että hanketta vietäisiin eteenpäin.

 

Lukuisat asiantuntijat selvittelivät yleisölle hankkeen eri vaiheita ja nykytilannetta.

 

Hankkeen kustannusarvio on monitoimiareenan osalta 100 M€ ja toimistotilojen sekä asuin- ja hotellirakentamisen osalta 300 M€.

 

Hankkeen osapuolina ovat Liikennevirasto, VR-Yhtymä, NCC, Tampereen Keskusareena Oy sekä Tampereen kaupunki. Sen lisäksi hankkeessa on mukana lukuisa määrä asiantuntijoita ja konsultteja.

 

Hanke yhdistää Tampereen neljä kaupunginosaa; Tullinaukion, Kalevanharjun, Ratinan sekä Kyttälän.  "Rata railona aukeaa" ei hankkeen toteutumisen jälkeen enää ole todellisuutta!

 

Uusia autopaikkoja hankkeen toteutuminen tulee tarvitsemaan n. tuhat ja se määrä on niitä tarkoitus myös rakentaa. Hämpin Parkin toteutuminen, Ratinan alueelle suunnitellut lisäpaikat ja tarvittaessa myös Tullintorin paikoitustilat tulevat varmistamaan, että autopaikat riittävät.

 

Keskustelun aikana esitettiin erittäin hyvä kysymys.

 

Kysymyksen johdannossa kysyjä totesi, että autot ovat vallanneet Tampereella kevyen liikenteen väylät. Tällä kysyjä tarkoitti, että huoltoajoneuvoliikenne on monin paikoin vallannut kevyen liikenteen väylät. Pyöräteille ja jalkakäytäville pysäköidyt - joskus tuntuu, että kyse on pitkäaikaispysäköinnistä - kaljakuppiloihin olutta tuovat jakeluautot ovat vallanneet esim. Hämeenkadun jalkakäytävät.

 

Käykö samoin myös Tampereen Kannella ja Keskusareenalla oli kysyjän ytimeen osuva kysymys.

 

Rikard Bjurström vastasi, että huoltoajoneuvot ohjataan maan pinnan eli rautatien tasolle. Tavarat puretaan ajoneuvoista siellä ja sitten ne kuljetetaan suurilla tavarahisseillä perille. Tavarahissit ovat kookkaita, sillä niihin mahtuvat mm. jään kunnossapitoon tarkoitetut laitteet. Näin menetellen huoltoajoneuvot eivät häiritse kevyttä liikennettä.

 

On ihailtava hankkeen puuhahenkilöitä, sillä he ovat osanneet nivoa hankkeeseen myös Tampereen ECO2-hankkeen. Näin hankkeelle on taattu entistä laajempi kannatus.

 

Olisi ollut helppo arvata, että saamme lähipäivinä kuulla tutkimuksesta, että Keskusareena on paljon ilmastoystävällisempi kuin nykyinen Hakametsän halli. Näin kuulemma tulee tapahtumaankin - nyt jäämme odottelemaan tutkimuksen julkistamista!

 

Yleisötilaisuudessa oli hyvä tunnelma. Sitä ei haitannut edes se, että jossain vaiheessa keskustelu oli muuttua arkkitehtien väliseksi nokitteluksi.

 

Nettikansan hampaattomuudesta kertoo, että yhtään poikkipuolista sanaa hankkeesta ei kukaan esittänyt. Netissä kyllä torjutaan nimimerkin takaa monet hyvät ideat, mutta vaikuttamisen paikalla ollaan hiljaa. Hiljaa oleminen vaikuttamisen hetkellä mahdollistaa sen, että jälkeenpäin voi arvostella tehtyjä päätöksiä.

 

Täytyy vielä todeta, että nostin käteni ylös, kun tilaisuuden puheenjohtajana toiminut apulaispormestari Timo Hanhilahti pyysi nostamaan kätensä niiden, jotka kannattavat hankkeen eteenpäinviemistä.

 

-Esko Erkkilä-

ECO2-hanke oli valinnut mielipidekyselynsä vastausvaihtoehdoiksi vain tarkoitukseensa sopivia vaihtoehtoja

Maanantai 1.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen "ECO2 Ekotehokas Tampere 2020" oli mukana Pirkkahallissa Energia 10- messuilla 26…28.10.2010.

ECO2 toteutti osastollaan mielipidetiedustelun, jonka kaikki vastausvaihtoehdot oli tiukasti rajattu näytteilleasettajalle mieleisiksi.

Kysymys kuului:

Mikä on paras tapa vähentää kasvihuonepäästöjä Tampereella?

Vastausvaihtoehtoina olivat mahdollisia:

A) Autoton keskusta ja pyöräilyn ja kävelyn edistäminen

B) Ratikkalinjaston nopeutettu rakentaminen

C) Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja laajenemisen estäminen

D) Vain passiivienergiatalotasoista uudisrakentamista

E) Turpeen korvaaminen uusiutuvalla energialla

F) Hajautetun aurinko- ja tuulienergian tuotannon tukeminen

Toki viimeisenä vastausvaihtoehtona oli;

G) Joku muu, mikä?

Koska ECO2-hankkeessa on kyse tamperelaisten veronmaksajien rahoittamasta hankkeesta, oli luonnollista, että vastasin kysymyksiin.

Yhtä luonnollista oli, että pidin kohtaa G oikeana.

Täsmensin vastaustani muutamalla esimerkillä:

1) Seutuyhteistyön kehittäminen

2) Hajarakentamiseen kannustaminen

3) Etätyöhön kannustaminen

Pidän valitettavana, että vastausvaihtoehdot olivat perin asenteellisia. Tuli elävästi mieleen vanha kysymys: "Joko olette lopettaneet vaimonne pahoinpitelyn?"

Toivon, että tulevaisuudessa löydän aikaa ja tilaa tarkemmin perustella omia näkemyksiäni asiassa. Aivan tärkeimmällä sijalla perustelujeni kertominen ei toki ole, sillä Tampereella ja Pirkanmaalla on paljon tärkeämpiäkin asioita, joita pitäisi käsitellä.

-Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan pöytäkirjat kertovat

Keskiviikko 27.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen kehittäminen on viime aikoina puhuttanut tamperelaisia ja tamperelaista mediaa.

Olen vahvasti osallinen, että tamperelaisten verovaroja jatkossa ohjataan enenemässä määrin sairaanhoidon, ikäihmisten palveluiden, opetuksen ja työttömyyden ongelmien ratkaisemiseen.

Tämän mahdollistavat Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen tehostamistoimenpiteet.

Olen liike-elämässä oppinut toimintojen tehostamiseen ja ilokseni havaitsen, että sama suuntaus on saatu nyt myös iskostettua Tampereen kaupungin toimintoihin.

Ihmettelen vasemmiston edustajien puheita, kun he kummeksuvat "Eskon ajatuksia, että liike-elämän menettelyt eivät koske kaupunkia". Kerrassaan kummallisia ajatuksia - ne eivät ole tästä maailmasta!

Tässä kaksi otetta Tampereen Inratuotanto Liikelaitoksen julkisista päätöksistä.

Nimet on tummennettu vain tässä blogitekstissä, sillä ne eivät ole tummennettuja alkuperäisissä pöytäkirjoissa.

 

----------------   

INFRAN KEHITTÄMINEN

 

Infrajo 28.5.2009                     

Päätösehdotus. Toimitusjohtaja Suominen:

Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päättää,

että liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksia ryhdytään selvittämään seuraavien vaihtoehtojen pohjalta: nykyinen malli; ei vapaassa kilpailussa toimiva kaupungin sisäinen osakeyhtiö ja vapaassa kilpailussa toimiva osakeyhtiö.

Kari Wallenius teki vastaehdotuksen, jonka mukaan selvitysten aloittamisesta päättäminen siirretään johtokunnan elokuun kokoukseen. Antero Mäkinen kannatti ehdotusta.

Esko Erkkilä ehdotti, että toimivalle johdolle annetaan valtuudet jatkaa esitettyjen asioiden tutkimista toimitusjohtajan esityksen mukaisesti. Mikko Leppälahti kannatti ehdotusta.

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu päätösehdotus, joten asiasta oli äänestettävä.

Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan kädennostolla siten, että Walleniuksen ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja esittelijän päätösehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Kari Wallenius, Antero Mäkinen ja Tuula Eriksson äänestivät jaa ja Mikko Leppälahti, Esko Erkkilä, Elisa Tuomisto ja Sanna Huikuri äänestivät ei.

Puheenjohtaja totesi esittelijän päätösehdotuksen voittaneen äänin 4–3.

Päätös        

Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päätti,

että liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksia ryhdytään selvittämään seuraavien vaihtoehtojen pohjalta: nykyinen malli, ei vapaassa kilpailussa toimiva kaupungin sisäinen osakeyhtiö ja vapaassa kilpailussa toimiva osakeyhtiö. 

 ----------

TAMPEREEN INFRAN KEHITTÄMINEN

Infrajo 27.8.2009              

Toimitusjohtaja Sakari Suominen 19.8.2009:

”Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päätti 28.5.2009 § 49, että liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksia ryhdytään selvittämään seuraavien vaihtoehtojen pohjalta: nykyinen malli, ei vapaassa kilpailussa toimiva kaupungin sisäinen osakeyhtiö ja vapaassa kilpailussa toimiva osakeyhtiö.

Johtokunnan jäsenille on jaettu esityslistan mukana alustava selvitys Tampereen Infran kehittämisestä.”

Yhdyshenkilö: toimitusjohtaja Sakari Suominen, puh. 0400 731 184, etunimi.sukunimi@tampere.fi 

Päätösehdotus. Toimitusjohtaja Suominen:

Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päättää,

että alustava selvitys Tampereen Infran kehittämisestä merkitään tiedoksi,

että selvitystyötä tulee vielä jatkaa,

että kaupunginhallitukselle esitetään 

että Tampereen Infran kehittämisvaihtoehtoja selvitetään kaupunginhallituksen johdolla.

 Asian käsittelyn kuluessa Kari Wallenius teki pöydällepanoehdotuksen. Antero Mäkinen kannatti Walleniuksen ehdotusta.

 Aleksovski pyysi neuvottelutaukoa. Kokous keskeytettiin klo 16.55 ja sitä jatkettiin klo 17.35.

 Puheenjohtaja tiedusteli Walleniuksen pöydällepanoehdotuksen saamaa kannatusta ja totesi, että asiasta tulee äänestää.

Suoritetussa kädennostoäänestyksessä Walleniuksen pöydällepanoesitystä kannattivat Wallenius, Mäkinen ja Niemenmaa. Pöydällepanoa vastustivat Erkkilä, Huikuri, Leppälahti ja Tuomisto.

 Puheenjohtaja totesi, että äänin 4–3 pöydällepanoesitystä ei ole hyväksytty.

Wallenius esitti, että päätökseen lisätään toivomusponsi, jossa todetaan, että selvitystyön lähtökohtana on, että mahdollisesti muodostettavat yhtiöt säilyvät kaupungin omistuksessa. Mäkinen kannatti Walleniuksen esitystä. Toivomusponsi hyväksyttiin.

 Päätös        

Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päätti,

 että alustava selvitys Tampereen Infran kehittämisestä merkitään tiedoksi,

että selvitystyötä tulee vielä jatkaa,

että kaupunginhallitukselle esitetään,

että Tampereen Infran kehittämisvaihtoehtoja selvitetään kaupunginhallituksen johdolla.

Lisäksi johtokunta hyväksyi toivomusponnen:

Selvitystyön lähtökohtana on, että mahdollisesti muodostettavat yhtiöt säilyvät kaupungin omistuksessa.

Aleksovski saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 15.50.

 

--------------------

 

Pöytäkirjat osoittavat, että Infran kehittäminen on hyväksytty XL-ryhmän äänin.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan XL-ryhmän jäsenten täydennys ja tarkennus Aamulehden kakkospääkirjoitukseen 16.10.2010

Tiistai 26.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti käsitteli 16.10.2010 kakkospääkirjoituksessaan Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen asioita.

 

Kirjoitus käsitteli oikeita asioita tosiasioiden pohjalta, mutta yhdessä asiassa se ei vastannut todellisuutta. Kirjoituksessa heitettiin varjo Infran johdon päälle ja oltiin sitä mieltä, että se ei ole ollut tehtäviensä tasolla.

 

XL-ryhmän puolueet - Kokoomus, Vihreät ja Keskusta - muodostavat johtokunnan enemmistön äänin 4-3. Edustan johtokunnassa Suomen Keskustaa ja toimin sen varapuheenjohtajana.

 

Me Tampereen Infratuotanto liikelaitoksen johtokunnan XL-ryhmän jäsenet lähetimme Aamulehdelle mielipiteemme. Aamulehti julkaisi sen lauantaina 23.10.2010 ja se kuului näin:

 

----------------------------

 

 

Oman infratuotannon tarve vähenee selvästi

 

KUNTAPALVELUT. Tampereen Infratuotanto-liikelaitos Tampereen Infra perustettiin edellisen kaupunginvaltuuston päätöksellä v. 2008 ja se aloitti toimintansa 1.1.2009.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen muodostavat Auto- ja konekorjaamo, katu- ja vihertuotanto sekä suunnittelupalvelut. Henkilökuntaa liikelaitoksen perustamishetkellä oli noin 800 henkilöä - nyt henkilökuntaa on noin 700 henkilöä.

 

Johtokunta tutustui Infran tilanteeseen ja päätti toukokuun 2009 kokouksessaan XL-ryhmän jäsenten äänin 4-3 aloittaa selvityksen Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen kehittämisvaihtoehdoista.  Johtokunta käsitteli tehtyä selvitystyötä 27.8.2009 kokouksessaan ja päätti antaa asian jatkokäsittelyn kaupungin omistajaohjaukselle.

 

Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti syyskuussa aloittaa selvityksen kehittämistoimista. Selvitystyön laatijana on ollut nimenomaan omistajaohjaus. Se on laatinut tarkan selvityksen eri vaihtoehdoista ja nyt asia on menossa kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon tämän selvityksen pohjalta.

 

Me allekirjoittaneet johtokunnan jäsenet totesimme muutaman kuukautta toimittuamme, että näin ei voida jatkaa, vaan on aloitettava selvitystyö koko Infran toiminnan osalta. 

 

Alkuvaiheessa selvitystyön teki Tampereen Infran uusi toimitusjohtaja yhdessä yksikönjohtajien kanssa ja jatkoselvitys annettiin eteenpäin kaupungin organisaatiossa. Pormestari nimesi ohjausryhmän selvitystä tekemään ja nyt julkaistu selvitys on tämän virkahenkilöistä kootun ryhmän loppuraportti.

 

Erityisen tyytyväisiä olemme henkilöstön ja sen edustajien mielipiteen kuulemisesta prosessin joka vaiheessa - ilman henkilöstön vahvaa sitoutumista muutokseen se ei olisikaan mahdollista.

 

Puolentoista vuoden pituinen prosessi kertoo, että taustatyötä eri vaihtoehtojen kartoittamiseksi on tehty paljon.

 

Johtokunta on myös omilla päätöksillään pystynyt tänä aikana parantamaan Tampereen Infran kilpailukykyä siten, että kuntalaisten palveluiden taso on säilynyt hyvänä.

 

Tampereen Infra pääsi kaupunginvaltuuston sille asettamaan tulostavoitteeseen viime vuonna ja ennusmerkit näyttävät, että niin tulee tapahtumaan myös tänä vuonna.

 

Kaupunki tilaajana on kertonut siirtyvänsä selkeämmin kohti monituottajamallia, jolloin nykyisenkaltaisille Infratuotannon resursseille ei jatkossa enää ole tarvetta.

 

XL-ryhmän aloitteesta ja sen johdolla aloitetut Tampereen Infran tehostamistoimenpiteet mahdollistavat kaupungin verotulojen ohjaamisen nykyistä enemmän sairaanhoidon, ikäihmisten palveluiden, opetuksen ja työttömyyden ongelmien ratkaisemiseen.

 

Me Tampereen Infran johtokunnan XL-ryhmää edustavat jäsenet toteamme, että liikelaitoksen nykyinen johto on tehtäviensä tasolla.

 

MIKKO LEPPÄLAHTI

puheenjohtaja (kok)

 

ESKO ERKKILÄ

varapuheenjohtaja (kesk)

 

SANNA HUIKURI

johtokunnan jäsen (vihr)

 

ELISA TUOMISTO

johtokunnan jäsen (kok)

 

--------------------

 

Taidatkos sen selvemmin sanoa!

 

-Esko Erkkilä-

Kalajoki - miellyttävä paikkakunta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rajamailla

Sunnuntai 10.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Synnyinkuntamme on meille kaikille läheinen. Yhä useammat joutuvat nykyisin muuttamaan ja sen vuoksi synnyinkunta saa monen mielessä ehkä hieman ansiotontakin arvonnousua.

 

Liikkuvan työn vuoksi monet Suomen paikkakunnat ovat tulleet minulle vuosien aikana tutuiksi.

 

Kalajoen kaupunki sijaitsee asuinpaikkakunnaltani Tampereelta neljän…viiden tunnin pituisen ajomatkan päässä, mutta siitä huolimatta se on paikkakunta, josta minulla on lukuisia miellyttäviä muistoja.

 

Meren rannalla Kalajoella pirtin uunissa valmistettu made ja sen nauttiminen kylmän maidon kanssa ovat parhaita kulinaarisia hetkiä taipaleeltani.

 

Isännän odottaminen pihanurmikolla istuen ja housun takamukseen ilmestyneet kananpaskat ovat myös jääneet mieleeni kalajokisena kokemuksena.

 

Raution kunta on aikanaan liitetty kuntaliitoksella Kalajokeen. Minulla on monia mukavia muistoja myös Rautiosta.

 

Olen vuosien varrella saanut tutustua useisiin Kalajoen merkittäviin henkilöihin. He ovat toimineet ja toimivat Kalajoen liike-elämässä, kunnallispäättäjinä sekä virkamiehinä Kalajoella. Miten Kalajoelle onkin kertynyt niin mukavia ja yhteistyökykyisiä vaikuttajia!

 

Kalajoen luonto, matkailunähtävyydet, elinkeinotoiminta ja maatalous ovat oma lukunsa.

 

Kalajoki on jokena tuonut vaurautta jokilaaksoon jo vuosisatoja. Hedelmällisenä viljelyalueena jokilaakso antaa nykypäivän EU-Suomessa hienot mahdollisuudet pärjätä pellontuotteiden sekä kotieläintuotteiden vahvana alueena.

 

Kalajoen satama on malliesimerkki piensataman merkityksestä laajalle alueelle. Pieni satama on ketterä tyydyttämään lähiseudun yritysten tarpeet viennissä ja tuonnissa.

 

Poliitikkojen on huolehdittava, että piensatamien tarpeet eivät saa hukkua suursatamien saneluvaltaan. Suomen Keskustalla on tässä paljon paimennettavanaan.

 

Kalajoki taiteilee kahden maakunnan - Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan - reunalla.  Tiedän vallan hyvin, että Kalajoki kuuluu virallisessa maakuntajaossa Pohjois-Pohjanmaahan. Minun ajatusmaailmassani Kalajoki säilyy kuitenkin keski-pohjalaisena paikkakuntana. Ajatusmaailmaani vahvistaa se, että Keski-Pohjanmaan pohjoisin rantakunta Himanka liittyi kuntaliitoksen lopputulemana Kalajokeen.  

 

Muistelen lämmöllä niitä monia tapahtumia ja kalajokisia, joihin olen vuosien saatossa saanut osallistua tai joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistoimintaa.

 

Toivotan Kalajoelle ja sen asukkaille parhainta menestystä myös tulevina vuosina!

 

Eräs asia vielä. Jos Fennovoiman ydinvoimala rakennetaan Pyhäjoelle, on varmaa, että se on erinomainen piristysruiske Kalajoelle. Omalta osaltani toivon näin käyvän.

 

-Esko Erkkilä-

Herukka-reitille kaavoituksessa tilaa ja Toivosen Rauta Oy ojennukseen

Keskiviikko 6.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen ja valtuuston jäsenet tapaavat tamperelaisia asukastilaisuuksissa. Kaupungin nettisivuilla luvataan, että tilaisuuksiin kaikki ovat tervetulleita esittämään kysymyksiä ja keskustelemaan ajankohtaisista, kaupunkia koskevista asioista.

Olin mukana tiistaina 5.10. 2010 klo 18.00-20.00 Pohjois-Hervannan koulun juhlasalissa, kun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Roivainen ja kahdeksan kaupunginvaltuutettua tapasivat kuntalaisia.

Kaupunginvaltuutetut olivat:

• Olli-Poika Parviainen (vihr.)
• Heikki Luoto (ps.)
• Mikko Kriikku (kesk.)
• Leena Rauhala (kd.)
• Sofia Vikman (kok.)
• Laila Räikkä (SKP)
• Ilpo Sirniö (sdp)
• Anna Kontula (vas.)

Kuntalaisia oli paikalla harvinaisen paljon eli 25 asukasta - toki muutama "asukas" oli paikalla virkansa puolesta eli esim. alue-Alvareiden vetäjinä.

Asukastilaisuuden aluksi Hervanta-aktiivi Ari Hyvärinen esitteli Kaakkois-Alvarin ideoiman Herukka-reitin. Herukka-reitin alkusanat on kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaisen mukaan lausunut kymmenkunta vuotta sitten hänen miehensä Pauli Välimäki - reitin nimi oli silloin Hervanta-reitti.

Joka tapauksessa Herukka-reitti on nyt saamassa ilmaa siipiensä alle. Vakaana todisteena se, että tässä asukastilaisuudessa kaikki valtuutetut lupasivat toimia Herukka-reitin puolesta.

Herukka-reitti on maastoon muodostettava kävely- ja hiihtoreitti, joka tulee kiertämään Hervannan.

Reitille kertyy pituutta 13 kilometriä. Reitistä on nyt valmiina 5 kilometriä ja toivotaan, että reitti valmistuu pienissä palasissa. Jokseenkin kaikki reitin alle tuleva maa on Tampereen kaupungin omistuksessa.

Herukka-reitin uhkana on ainakin kolme kaavahanketta. Asukastilaisuudessa toivottiin, että uhkana olevat kaavahankkeet toteutettaisiin siten, että Herukka-reitti voisi toteutua.

Mainittakoon, että sana Herukka pohjautuu tässä tapauksessa kolmen kaupunginosan nimeen; Hervanta, Rusko ja Kaukajärvi.

Toinen tilaisuuden keskeinen asia oli Toivosen Rauta Oy:n toiminta Houkanjoen, Vihinojan ja sitä kautta aina Pyhäjärven pilaamiseksi.

Toivosen Rauta Oy:n toiminta oli edellisen kerran esillä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Roivaisen asukasillassa Kaukajärvellä 13.04.2010.

Olin paikalla siinäkin tilaisuudessa ja muistan vallan hyvin, kun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja sekä läsnä olleet kaupunginvaltuutetut lupasivat "heti huomenna" puuttua asiaan. Laila Räikkä osoitti huonomuistisuutensa, kun totesi, että hänellä on hämärä muistikuva asiasta. Tarkistin laatimastani muistiosta, että ainoastaan Laila Räikkä oli Roivaisen lisäksi valtuutetuista paikalla Kaukajärvellä ja nyt.

Toivosen Rauta Oy:n saamasta lisäluvasta oli Ilpo Sirniöllä selkeä kuva, kun hän muisti lupaehtojen ehtona olleen jätteenkäsittelylaitoksen pihan "kaukaloinnin" sekä aluetta ympäröivän aidan korottaminen. Onkohan lupaukset hoidettu?

Sauli Sidoroff otti asian esille nyt ja samoin hän teki Kaukajärvellä 13.04.2010. Esko Vuoristo käytti asiallisen puheenvuoron ja totesi, että Kaukajärvellä luvattiin puuttua asiaan.

Myös minä käytin asiasta puheenvuoron ja totesin olevani hyvilläni, kun pystyimme taannoin estämään saman yrityksen pyrkimykset aloittaa jätteenkäsittely Viljakkalan vanhalla kaatopaikalla. Aiemmin sama jätealan yritys sai pakit Ruoveveltä.

Toivosen Rauta Oy on pilannut Houkanjoen, jonka vettä monet vierasmaalaiset käyttävät kasteluvetenään joen läheisyydessä olevilla kasvimaillaan. Sidoroff´n mukaan myös jotkut suomalaiset käyttävät Houkanjoen vettä kasteluvetenä, mutta useimmat noutavat puutarhavihannestensa kasteluveden muualta.

Kaakkois-Alvarin vetäjä Sirpa Koivu totesi aiheellisesti yhteenvedossaan, että kaupunginvaltuutetut ovat nyt lupautuneet hoitamaan Herukka-reitin kaavoitusasiat kuntoon sekä huolehtimaan, että Toivosen Rauta Oy:n toiminta muuttuu lupaehtojen mukaiseksi.

-Esko Erkkilä-

S-ryhmässä toimihenkilöiden valta on kasvanut liikaa luottamushenkilöiden kustannuksella

Maanantai 4.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Ministeri Heikki Haavisto on puuttunut Pellervo-Seuran osuustoimintaseminaarissa siihen, että S-kaupparyhmässä toimihenkilöiden valta on kasvanut luottamushenkilöiden kustannuksella.

 

Haavisto ihmettelee, että alueosuuskauppojen hallitusten puheenjohtajana toimii kyseisen alueosuuskaupan toimitusjohtaja! Ei missään muussa organisaatiossa toimita niin!

 

Arvostettu ministeri kummastelee myös sitä, että SOK:n hallitus koostuu SOK:n toimihenkilöiden ohella yksinomaan alueosuuskauppojen toimitusjohtajista.

 

Lähemmäs käytäntöä ja tavallisen kuluttajan arkea ministeri Haavisto tulee siinä, kun hän peräänkuuluttaa hyvin kannattavan S-ryhmän voittojen jakamista suurempina bonuksina asiakasomistajille. Toisena vaihtoehtona Haavisto esittää hintojen alentamista.

 

Haavisto ihmettelee, että S-ryhmä panostaa Suomesta keräämiään voittoja toiminnan laajentamiseen ulkomaille tai panostamista kokonaan uusille toimialoille.

 

Pitääkö Prismoja rakentaa kasapäin Tallinnaan ja ympäri Viroa?

 

Onko oikein, että kotieläintuotteiden tuotantoketju on teurastamoja ja meijereitä lukuun ottamatta pian S-ryhmän hallussa?

 

Autoilija tuntee olevansa monopolin kynittävänä, kun jokaisen mutkan takana alkaa olla taivaisiin kurottava ABC-huoltamon mainospylväs tismalleen samoin polttoainehinnoin koko maassa.

 

Ministeri Heikki Haaviston ajatuksiin on siis helppo yhtyä.

 

On hyvä, että S-ryhmän mammuttitaudin ottaa esille arvostettu henkilö, joka tunteen perinjuurin suomalaisen osuustoiminnan.

 

S-ryhmän virkamiehistyminen on kuluttajan kannalta suuri vaara. Toimihenkilöillä on tiukat tuloksentekotavoitteet ja niihin pääsemiseksi helposti unohtuu osuustoiminnan perusajatus. Kääntyykö osuustoiminnan luoja Hannes Gebhard haudassaan?

 

Taannoinen Hankkija toteutti asiakkaidensa mielihaluja niin innokkaasti, että toiminta päätyi surkeaan konkurssiin. Näinkään ei saa tapahtua, mutta nykyinen S-ryhmä alkaa olla toiminnassaan varsin lähellä tuloksenteon toista laitaa - tulosta tehdään niin, että ranteita pakottaa ylettömästä rahantulosta.

 

S-ryhmän luottamushenkilöistä merkittävä osa on Suomen Keskustaa kannattavia. Keskustalaisilla luottamushenkilöillä on suuri vastuu S-ryhmän vastuullisesta kehittämisestä.

 

Ensimmäinen vaihe on luottamushenkilöiden roolin palauttaminen sille tasolle, että he voivat ohjata kaupparyhmän toimintaa. Valtaa ei koskaan anneta, vaan se otetaan - S-ryhmässä toimihenkilöt ovat ottaneet vallan luottamushenkilöiltä.

 

Toimihenkilöiden vallankaappaus S-ryhmässä vastaa virkamiesten ylivaltapyrkimyksiä kunnalliselämässä. Ilmiö on siis tuttu, sillä vallalla on taipumus siirtyä virkamiesten ja toimihenkilöiden hallintaan.

 

Toivon, että kunnissa ja osuustoiminnassa toimivat luottamushenkilöt muistavat vastuunsa ja säilyttävät heille annetun vallan itsellään. Se on kuntalaisten sekä kuluttajien etu ja sitä näkökulma ei saa sumentaa.

 

-Esko Erkkilä-

Suomi-konepistooli - itsenäisyytemme eräs merkittävä takaaja

Keskiviikko 29.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain taannoin osallistua tilaisuuteen, jossa käsiteltiin Suomi-konepistoolia ja sen merkitystä Talvisodan sekä Jatkosodan taisteluissa.

 

Kyse ei ollut aseharrastajien tai reserviläisten järjestämästä tilaisuudesta, vaan keskustelimme laajalla joukolla sotiemme muistoista ja keskityimme Suomi-konepistoolin rooliin viime sodissamme.

 

Suomi-konepistoolin suunnittelija on Aimo Johannes Lahti. Hänellä on pirkanmaalaiset juuret, sillä Lahti syntyi Viialassa 28.4.1896.

 

Lahdella ei ollut kummoistakaan teknillistä koulutusta, mutta se ei estänyt hänen nousemistaan suureksi asekeksijäksi.

 

Aimo J. Lahti ei saanut keksijänuransa alkutaipaleella mitään tukea valtiolta. Vasta, kun amerikkalaiset yrittivät 1930-luvun alkupuolella ostaa hänet suurella rahalla palvelukseensa, heräsivät myös maamme hallituspiirit.

 

Suomen hallitus ja Aimo J. Lahti allekirjoittivat sopimuksen, jolla Lahti sai korvauksen aiemmista ja tulevista asekeksinnöistään sekä turvatun aseman aseiden kehittäjänä Suomen armeijalle.

 

Talvisodan aikana Suomi-konepistooleja oli käytössä vasta 3.200 kappaletta, mutta Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkaessa niitä Suomen Puolustusvoimilla oli jo 53.000 kappaletta.

 

Suomi-konepistoolit valmistettiin Tikkakoskella alkuaan Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuusosakeyhtiön tuotantona. Yrityksen toinen tunnettu tuotemerkki Suomi-konepistoolin ohella on Tikka-ompelukone.

 

Suomi-konepistooli oli tehokas ase sodissamme. Se kuului monen sotilaan aseistukseen. Lukemattomat kahakat ratkaistiin sen avulla suomalaisten voitoksi. Juoksuhautojen vyörytyksessä se oli tehokas ase.

 

Olen 1960-luvulla asevelvollisuuteni suorittaneena luonnollisesti käyttänyt Suomi-konepistoolia. Myöhemmissä kertausharjoituksissa se on tullut entistäkin tutummaksi.

 

Kuvailisin Suomi-konepistoolia aseeksi, jolla on "pehmeä" ampua. Konepistoolin käyttäjä ei osaa ampuessaan arvostaa aseen tehoa - vasta perehtyminen aseen tehoon antaa oikean kuvan sen ominaisuuksista.

 

Meillä oli tilaisuudessa mahdollisuus tutustua deaktivoituun Suomi-konepistooliin. Tuttu ase, jonka purkamisessa ja kokoamisessa on varusmiesaikana ja myöhemmin kertausharjoituksissa vietetty paljon aikaa.

 

Suomi-konepistoolin luoja Aimo J. Lahti teki merkittävän keksijänuran. Osaltaan hänen ansiostaan Suomi säilytti itsenäisyytensä.

 

-Esko Erkkilä

Kuremäen nunnaluostari - kokemisen arvoinen käyntikohde itä-Vironmaalla

Lauantai 18.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Pühtitsan nunnaluostari on luostari koillis-Virossa Illukan kunnan Kuremäen kylässä.

Jumalan äidille pyhitetty luostari on perustettu 1892 - 1895.

Olen vieraillut luostarissa aiemminkin ja pääsin käymään siellä perhekuntani kanssa uudestaan elokuun alussa 2010.

Luostarin pääkirkko on rakennettu sata vuotta sitten eli vuosina 1908 - 1910. Kirkkoon mahtuu 1 200 henkeä.

Luostarin pääportti avataan ainoastaan, kun luostarin asukas saatellaan viimeiselle matkalleen portin ulkopuolella sijaitsevalle hautausmaalle. Pääportti avataan myös silloin, kun Moskovan kirkon johtaja vierailee luostarissa.

Vain näiden tapausten yhteydessä pääportti avataan - muuten esim. ambulanssien ja paloautojen saapuminen luostarin alueelle tapahtuu sivuporteista.

Luostarin alueella asuu yli sata nunnaa ja noviisia. Nunnat liikkuvat luostarin alueella sankan vierailijajoukon keskellä ja toimittavat hälystä piittaamatta omia askareitaan.

Nunnia ei saa kuvata ja tätä periaatetta vierailijat noudattavatkin.

Luostarin puutarha on todellinen "luostarin puutarha", jota nunnat hoitavat huolella ja suurella vaivannäöllä. Puutarhassa on lukemattomia hienoja kukkia ja muita erikoisia kasveja, joita on ilo katsella.

Luostarin alueella on Viron kuvatuimmat halkopinot. Halot on pinottu kauniisti suuriksi rakennelmiksi, jotka on ladottu siten, että kuivat halot säilyvät mahdollisimman kuivina myös sadesäällä. Luostarissa on haloista riippumaton keskuslämmitysjärjestelmä, joten halkopinot ovat varapolttoainetta ja siten tavallaan rekvisiittaa.

Kuremäen luostari saa virolaisen liike-elämän vaikuttajilta taloudellista avustusta. Käyntimme aikana tapasimme luostarin alueella mm. erään hyvin menestyneen virolaisen liikemiehen.

 Avustusten vuoksi luostarin kaupalliset toiminnot ovat vaatimattomia, sillä niihin ei ole suurta tarvetta.

Pühtitsan nunnaluostari on paikka, joka kannattaa valita käyntikohteeksi, kun matkailee itä-Vironmaalla.

Luostarin puutarhan kauneus, kirkon harras tunnelma, nunnien hälystä piittaamaton puuhailu ja luostarimäellä aistittava tunnelma ovat kokemus.

Saimme kokea käyntimme lopuksi hartaushetken, jonka luostarin asukkaat järjestivät luostarin portailla. Kokemus oli erikoinen, kun asukkaiden ortodoksinen laulu piti pitkiä taukoja - pitkän tauon jälkeen se taas jatkui.

Näiden kokemusten vuoksi Pühtitsan nunnaluostarissa kannattaa poiketa.

-Esko Erkkilä-

Vipu - Viljakkalan 5-vuotisjuhlat 28.8.2010

Tiistai 7.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Vastuuntuntoiset viljakkalalaiset perustivat Viljakkalaan "Viljakkalan puolesta"-nimisen yhdistyksen v. 2005.

 

Yhdistys perustettiin tarpeeseen, sillä eräs tamperelainen jätealan yritys haaveili aloittavansa jätteenkäsittelykeskuksen rakentamisen Viljakkalan Vironvuorille.

 

Suunnitellun jätteenkäsittelylaitoksen jätevuori olisi kivunnut korkeilla Vironvuorilla puuston yläpuolelle ja siten näkynyt Viljakkalan kirkolle saakka, vaikka itse jätevuori olisikin sijainnut järven toisella puolella.

 

Jäteautoliikenne olisi ollut valtavaa. Liikenne olisi merkinnyt paikkakunnalle, että sen rauha olisi mennyt. Lasten, vanhusten ja myös varttuneen väen liikenneturvallisuus olisi kadonnut, sillä jäteralli ei olisi armahtanut ketään.

 

Jätteenkäsittelylaitoksen rakentaminen olisi ollut kuolinisku läheisen Ruonanjoen jokihelmisimpukalle, sillä se ei olisi kestänyt jätteenkäsittelylaitokselta vuotavia myrkkyjä.

 

Viljakkalan puolesta-yhdistyksen sitkeä vastarinta tuotti tulosta ja jätealan yritys perui suunnitelmansa rakentaa jätteenkäsittelylaitos Viljakkalaan.

 

Mainittakoon, että samaisella yrityksellä on toimintaa Tampereen Ruskossa ja keväällä 2010 järjestetyssä Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillassa ilmeni, että kyseinen yritys on roskaamisellaan saastuttanut läheisen puron ja sen ympäristön!

 

Vipun 5-vuotisjuhlat järjestettiin lauantaina 28.8.2010 Viljakkalan Seurantalolla, joka on talkootyöllä saatu hienoon kuntoon.

 

Vipun puheenjohtaja Ismo Friman toivotti lähes satahenkisen juhlayleisön tervetulleeksi ja sen jälkeen saatiin käydä ruokailemaan. Maittavat lohi- ja kinkkukiusaukset lisukkeineen tekivät hyvin kauppansa.

 

Ruokailun jälkeen saatiin nauttia viljakkalalaisen Aarre Aallon lauluesityksistä - häntä säesti kapellimestari Risto Hiltunen. Huhut kertovat, että Risto Hiltunen on monien töidensä lisäksi ottanut huolehtiakseen tamperelaisen Kanerva-kuoron johtamisesta - odottelemme, että onko huhuissa perää!

 

Aarre Aalto on toinen lähes samanikäisistä menestyneistä viljakkalaisista mieslaulajista - toinen on Suomen ensimmäinen tangokuningas Kauko Simonen.

 

Aarre esitti kymmenkunta kappaletta. Hänen juontonsa kappaleiden välillä olivat onnistuneita ja ne taustoittivat taiteilijan esittämiä kappaleita hyvin.

 

Aarre Aallon lauluesitysten jälkeen oli tarjolla kahvit sekä teet maittavan täytekakun kera. Salissa kiersi tieto, että täytekakut olivat nisulaisen emännän Arja Mattilan leipomia. Tavallisesti jätän täytekakut koskemattomiksi, mutta nyt mansikka-vadelmakakut olivat niin herkullisen näköisiä, että myös minä sorruin täytekakkuihin - hyvää oli!

 

Jouduin kiirehtimään mökille kesäillanviettoon ja iltakymmen aikaan alkanut grillimakkaroiden tarjoilut oli jätettävä väliin.

 

Kiitokset vipulaisille hyvin sujuneesta 5-vuotiskaudesta!  On suuri asia, että saimme torpattua Viljakkalaa himoinneen jäteyrityksen pääsyn Viljakkalaan!

 

Toki olen ollut taustajoukoissa mukana ja osallistunut mm. niiden laskelmien laadintaan, joilla kartoitimme suunnitellulle jätteenkäsittelylaitokselle suuntautuvan jäteautoliikenteen. Täysperävaunuautojen liikennemäärät olisivat olleet valtavia ja tämän asian kirkastuminen terästi asukkaiden vastusta.

 

Viljakkala kuuluu nykyisin Ylöjärven kaupunkiin ja se tuo haasteita Vipu-Viljakkalalle.

 

Toivottelen vipulaisille intoa jatkaa viljakkalalaisia puolustavalla tiellä - lupaan jatkossa olevani entistä aktiivisempi vipulainen!

 

-Esko Erkkilä-

Yleisötilaisuus Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikkavaihtoehdoista

Perjantai 3.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt suunnittelevat jätepolttoainetta käyttävän hyötyvoimalaitoksen rakentamista Tampereelle.

 

Hanke sai vauhtia, kun Hämeenkyröön suunnitellun vastaavan laitoksen rakennushankkeesta luovuttiin.

 

Olen ollut ja olen edelleenkin sillä kannalla, että hanke on kannatettava ja nyt sitä ollaan toteuttamassa oikealle alueelle. Hämeenkyrö sijoituspaikkana olisi ollut virheratkaisu monestakin syystä.

 

Hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA). YVA:ssa sijoitusvaihtoehtoina ovat Lielahti, Rusko, Sarankulma ja Tarastenjärvi.

 

YVA-ohjelmasta oli kaikille avoin yleisötilaisuus 31. elokuuta 2010 klo 18.00 Tampereen Yliopistolla - osallistuin tilaisuuteen.

 

Hankkeesta vastaaville tahoille on annettava tunnustus perusteellisesta valmistautumisesta sekä prosessin avoimuudesta. Laajat hankeasiakirjat ovat kaikkien nähtävissä hankkeesta vastaavien yritysten nettisivujen kautta ja luonnollisesti niihin pääsee myös Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen nettisivujen kautta.

 

Yleisötilaisuudessa oli kuutisenkymmentä kuulijaa ja runsas joukko henkilöitä hankkeen parissa toimivista yrityksistä sekä Pirkanmaan ELY-keskuksesta ja Tampereen kaupungilta.

 

Tilaisuuden johdattelijana toimi Leena Ivalo Pirkanmaan ELY-keskuksesta - hän toimii myös yhteysviranomaisen yhteyshenkilönä YVA-prosessissa.

 

Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg ehdotti, että hankkeessa eräänä vaihtoehtona olevan Sarankulman nimi muutettaisiin paremmin totuutta vastaavaksi eli Peltolammin vaihtoehdoksi.

 

Istuimme Skogberg´n kanssa rinnakkain ja keskustelimme asiasta, jonka Skogberg sitten esitti.

 

Hankevastaavat hyväksyivät nimenmuutosesityksen, joten Sarankulman vaihtoehto on jatkossa Peltolammin vaihtoehto.

 

Nimenmuutoksen jälkeen Peltolammin välittömään läheisyyteen kaavailtu sijoitusvaihtoehto kuvaa sijoituspaikkaa hyvin. Toivottavasti nimenmuutos myös aktivoi Peltolammin, Palokallion, Multisillan ja Härmälän asukkaita ottamaan kantaa Peltolammin sijoitusvaihtoehtoon.

 

Sarankulma-nimen ujuttamisyritys erään sijoituspaikkaehdokkaan nimeksi luo tietyn varjon hankkeen takana olevien suuntaan. Onko teollisuusalueen nimen valinnalla pyritty vähentämään asukkaiden kiinnostusta hankkeeseen? Mahdollinen ujuttamisyritys ei onnistunut, sillä asia on nyt korjattu.

 

Palaan myöhemmin yleisötilaisuuden muuhun antiin.

 

-Esko Erkkilä-