Ensimmäinen eläkeläispäivä

Keskiviikko 18.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Jäin eläkkeelle 1.12.2010, kun takanani oli 40 ja puoli vuotta yhtäjaksoisesti työelämää. Vasta viime maanantaina eli toissapäivänä 16.5.2011 sain viettää ensimmäisen todellisen eläkeläispäivän, sillä kiireitä on riittänyt.

Kerron, että nautin ensimmäisestä todellisesta eläkeläispäivästäni – ei yhtään merkintää kalenterissa ja sain olla vapaa kuin taivaan lintu.

Ei mitään kalenterimenoja ja vaimonikin armahti minut autotallin ja askarteluhuoneen siivoukselta – sain olla eläkkeellä!

Eläkkeelle siirtymiseni jälkeen eduskuntavaalikuviot ovat täyttäneet kalenterini. Olen kiitollinen, että porukka on tarjonnut minulle hienon kokemuksen. Olen saanut työskennellä hienojen ihmisten kanssa vaalitaistelun ajan.

Sain sen aikana kahteenkin kertaan haastatella Suomen pääministeriä suuren yleisöjoukon edessä. Niitä hetkiä ei suoda kaikille – kiitos siitä Pirkanmaan ja Tampereen Keskustaväelle.

Myös useiden muiden ministereiden kanssa sain tehdä vaalityötä.

Lisäksi Pertti Hakanen, Mikko Alatalo ja Klaus Pentti tarjosivat minulle juontotehtäviä omissa vaalijuhlissaan. Hienoja kokemuksia, joita en enää eläkevaarina uskonut kokevani!

Eniten arvostan niitä 18 pirkanmaalaista kansanedustajaehdokasta ja heidän tukitiimiään, joiden kanssa sain vaalitaistelun aikana olla tekemisissä. Työmme loi vahvaa pohjaa sille, että Keskusta palaa entistä vahvempana valtakunnan johtavaksi voimaksi jo pian. Ajankohta riippuu tulevista vallanpitäjistä ja heidän aikaansaannoksistaan – ennusmerkit heidän onnistumiselleen eivät ole kummoisetkaan.

Läheisin yhteistyökumppanini vaalitaistelun aikana oli Sentteri-emäntä Titta Mattila, jonka kanssa teimme tiivistä yhteistyötä. Titta ajoi omalla kustannuksellaan melkein päivittäin Tampereelle 40 kilometriä, joten minun kahdeksan kilometrin ajomatka Sentteriin oli sen rinnalla todella pieni panos. On sanomattakin selvää, että mitään korvausta talkootyöstämme emme saaneet emmekä pyytäneetkään!

”Eläkeläisvapauttani” ei kestänyt kuin yhden päivän, sillä eilen kalenterissani oli jo kaksi todella tärkeää palaveria ja tietysti täsmälleen samaan aikaan!

Molemmat menot olivat toki mieluisia, sillä sain kutsun Tampereen Raatihuoneelle Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen 60-vuotisjuhlan merkeissä Tampereen kaupungin järjestämälle vastaanotolle ja samaan aikaan alkoi Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kevätkokous.

Olin hetken Raatihuoneella – sinne kun tavallinen riviluottamushenkilö pääsee perin harvoin – ja sitten suunnistin Keskustan kevätkokoukseen.

Tapasin Raatihuoneella paljon eri yhteyksistä tutuiksi tulleita henkilöitä. Heitä kaikkia yhdisti syövän voittamiseksi tehtävä vapaaehtoistyö. Jälleen kerran tuli todistetuksi se, että naiset ovat syöpäyhdistystyössä selkeänä enemmistönä, nytkin korkeintaan 15 % Raatihuoneen vieraista oli miehiä.

Emäntänä Raatihuoneella toimi apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen. Hänen tietonsa syövästä olivat hyvin päivitettyjä.

Kiitän apulaispormestari Ikosta ja hänen kauttaan Tampereen kaupunkia, että kolmannen sektorin syöpätyö näin arvokkaalla tavalla huomioitiin.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kevätkokouksessa oli ilahduttavan paljon tamperelaista keskustaväkeä.

Tulin kokoukseen kolmisen varttia myöhästyneenä, mutta se ei haitannut luottavaiseen tunnelmaan pääsemistä.

Eduskuntavaalikritiikin jälkeen suuntasimme kohti seuraavia haasteita – presidentinvaaleja ja syksyllä 2012 odottavia kunnallisvaaleja.

Presidentinvaalit ovat hyvä ”kertausharjoitus” kunnallisvaaleja ajatellen, sillä kunnallisvaalit ovat kunnallisjärjestön näkökulmasta vaalit, joissa paikallista panostamista tarvitaan. On varmaa, että niihin tamperelainen keskustaväki lähtee yhtenäisenä joukkona ja voimallisesti.

Silloin taas eläkepäivistä ei ole tietoakaan! Toivottavasti terveyttä riittää!

 

-Esko Erkkilä-

S-ryhmälle kolajuomaa Rainbow-tuotemerkillä valmistava yritys toimii Kuopiossa

Keskiviikko 11.5.2011 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmä on viime aikoina kompastellut private label tuotemerkkinsä Rainbow`n laatuongelmien kanssa.

Tanskalaisvalmisteisessa broilerpakasteessa todettiin Salmonella Dublin-tyypin salmonella ja sen lisäksi nokialaisperheen ostamassa kolajuomapullossa oli silmältä näyttävä epämääräinen klöntti.

Oletin, että myös kolajuoma olisi valmistettu ulkomailla, mutta asiaa tutkittuani totesin valmistajaksi VIP-Juicemaker Oy –nimisen firman. Firma sijaitsee Kuopiossa ja sen tavoite on omien nettisivujensa mukaan

• olla Suomen tehokkain ja joustavin mehujen valmistaja ja tuottaa toiminnallaan sidosryhmilleen taloudellista lisäarvoa ja kasvattaa yrityksen arvoa.

Toiminta-ajatuksekseen firma kertoo mm.:

• olla kaupan keskusliikkeiden ja ketjujen vahva private label toimittaja niissä tuoteryhmissä joissa se on mukana, valmistamalla ja markkinoimalla korkealaatuisia mehuja, mehujuomia, hyvinvointijuomia, energiajuomia sekä virvoitusjuomia VIP ja Rodeo -tuotemerkeillä sekä kaupan omilla merkeillä.

Omistuspohjastaan yritys kertoo olevansa osa Refresco Holdingia.

 

Vertailin VIP-Juicemaker Oy:n Rainbow-kolajuoman ja Pepsin sekä Coca-Colan hintoja Koivistonkylän Prismassa.

Tuotteita ei tietenkään pidä vertailla yksi yhteen, mutta silti hintaerot olivat häkellyttäviä.

VIP-Juicemaker´n 1,5 litran pullo kolajuomaa maksoi 1,09 €, kun vastaavankokoisen Pepsi-pullon hinta oli 2,09 € ja Coca-Cola-pullon 2,39 €.

Peräänkuulutan päivittäistavarakaupalta tiettyä harkintaa, kun sille tarjotaan pilkkahinnalla tuotteita.

Sisäänostajien kannattaisi muistaa ikiaikainen totuus: Hyvää ei saa halvalla!

Ainakin omien sanojensa mukaan päivittäistavarakauppa saa merkittömistä tuotteista paremman myyntikatteen kuin luotettavien merkkituotteiden myynnistä. Jos tämä kaupan itsensä kertoma väite pitää paikkansa, on kaupalla itsetutkiskelun paikka.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunkiseudun kunnat aikovat rajoittaa asuinpaikan valintaa

Tiistai 3.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunkiseudun ehdotus rakentamisen rajoittamisesta haja-asutusalueilla on saanut alueen asukkaat takajaloilleen.

 

Protesti on ymmärrettävä, sillä määräyksillä rajoitettaisiin haja-asutusalueille tapahtuvaa rakentamista.

 

Käsitän, että kyseessä olisi perustuslain rikkominen, sillä kaikilla suomalaisilla on vapaa oikeus päättää asuinpaikkansa.

 

Tampereen kaupunkiseudun laatima ehdotus ”Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi” on nyt lausunnoilla alueen kunnissa eli Tampereella, Kangasalla, Lempäälässä, Vesilahdessa, Orivedellä, Pirkkalassa, Nokialla ja Ylöjärvellä.

 

Tampereen seudun kyläyhdistykset kokoontuivat torstaina 28.4.2011 Ahlmanille Tampereella ja linjasivat suhtautumisensa suunnitelmaan.

 

En päässyt tilaisuuteen, sillä olin täsmälleen samaan aikaan alustajana Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n järjestämässä eturauhassyöpää käsittelevässä yleisötilaisuudessa.

 

Ahlmanin kokouksen 77 osanottajaa olivat valinneet keskuudestaan työryhmän, joka vie asiaa eteenpäin ja hoitaa tiedotuksen.

 

Tässä on Ahlmanin kokouksen julkilausuma. Toivon, että sitä jaetaan mahdollisimman laajasti eteenpäin:

 

 

Tampereen seudun kyläyhdistysten yhteinen kokous

28.4.2011

 

JULKILAUSUMA

Tampereen seudun kylät erittäin huolissaan - seutuhallituksen ehdotus näivettäisi maaseudun ja sen kylät

 

Me Tampereen seudun kyläyhdistykset ja maaseudun muut asukkaat olemme erittäin huolestuneita seutuhallitukselle valmistelluista ns. seudullisista periaatteista yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi. Niiden hyväksyminen kunnissa tarkoittaisi maaseudun ja sen kylien näivettymistä. Periaatteet eivät edistä alueiden kehittymistä eivätkä niiden asukkaiden hyvinvointia. Koko seudun tasolla periaatteet väheksyvät kehitystekijää nimeltä vapaus. Siis yksilöllistä valinnan ja vastuun oikeutta.

 

Ihmettelemme, että asian valmistelussa ei ole kuultu lainkaan asianosaisia. Se näkyy tekstissä valitettavan yksipuolisena ja paikoin asenteellisena lähestymistapana. Osallisuus ja maaseutunäkökulma puuttuvat, vaikka kyseessä on maaseutualueiden elinvoimaisuus! Asiasta ei ole myöskään tiedotettu ja koko asia on pysynyt laajasti kuntalaisilta piilossa. Haluaisimme lisäksi kuulla tarkemmin, mihin asiallisiin perusteisiin näin rankka asumiseen puuttuminen perustuu.

 

Hyväksymme itse tavoitteen, eli rakentamisen ja asumisen järkevän ohjaamisen. Haluamme olla lain tarkoittamalla tavalla mukana kylien kaavoituksessa. Sen sijaan emme hyväksy, että tavoitteeseen pyritään rajoittamalla ihmisten oikeuksia moninaisin kielloin ja rajoituksin. Emme hyväksy, että demokraattista päätöksentekoa heikennetään siirtämällä päätöksentekoa luottamusmiehiltä virkamiehille.

 

Lähtökohtana tulisi olla se, että yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen pyrittäisiin hyvällä ja laadukkaalla maankäytön suunnittelulla yhteistyössä kylien ihmisten ja yhteisöjen kanssa. Kylien kaavoitus ja muu suunnittelu pitää saada ajan tasalle. Tästä on jo olemassa hyviä kokemuksia Tampereen Teknillisen Yliopiston arkkitehtiopetuksessa. Osallistuvalla kyläsuunnittelulla voidaan varmistaa yhdyskuntarakenteen toimivuus ja eheys. Kun kylissä on osoitettu rakennuspaikat ja niihin voidaan rakentaa, vähenee paine rakentamiseen kylien ulkopuolelle.

 

Suunnittelun on vastattava kuntalaisten tarpeisiin, mutta tarpeet tulee ensin tunnistaa. Pehmeät keinot tulee ottaa täysimääräisesti käyttöön ennen koviin keinoihin turvautumista. Perusoikeuksiin kuuluvia oikeuksia, kuten oikeutta valita oma asuinpaikkansa ei tule rajoittaa. Omistusoikeuteen esitetään puututtavaksi tavalla, jota yleinen etu ei edellytä. Tällaiset esitykset eivät kuulu oikeusvaltioon, eivätkä ne edistä kuntalaisten hyvinvointia. Myöskään MAL – sopimuksessa asetetut tavoitteet eivät edellytä tällaisten toimintatapojen hyväksymistä.

 

Vetoamme voimakkaasti Tampereen seudun kuntapäättäjiin, että seutuhallituksen lausunnolle lähettämiä periaatteita ei hyväksytä. Esitämme, että periaatteet valmistellaan uudelleen yhteistyössä niin, että arvostettaisiin asukkaiden ja yhteisöjen ajatuksia ja asiatuntemusta valmistelussa ja päätöksenteossa. Toivomme, että seutukunta voisi alueineen ja asukkaineen kokonaisuutena olla yksissä tuumin rakentamassa tämän alueen tulevaisuutta. Tämä ei ole pieni asia eikä tekninen asia.

Tämä asia testaa seudullisen yhteisvastuun. Tulemmeko kuulluiksi?

 

 

Kokouksen puolesta työryhmän jäsenet,

 

Matti Järvinen, pj Terälahden Seutu ry, Tampereen edustaja

Raili Naskali, pj Sankilan kyläyhdistys ry, Pirkkalan edustaja

Esa Alanne, pj Taivalkunnan kylät ry, Nokian edustaja

Hannu Karppila, MTK-Pirkanmaa, Kangasalan edustaja

Esko Arola, pj Takamaan kyläyhdistys ry, Ylöjärven edustaja

Ari Sutinen, Eräjärven kylä, Oriveden edustaja

Juha Kuisma, Lastusten vesihuolto-osuuskunta, Lempäälän edustaja

Marjukka-Lähdekorpi Ojala, Kylien yhteinen huomen-hanke, Vesilahden edustaja

Miika Bucktman, MHY Pohjois-Pirkan ja Länsi-Suomen Metsänomistajien liiton edustaja

Visa Merikoski, MTK-Pirkanmaan edustaja

Heikki Taulaniemi, asianajaja, Tampere

Anna Kulmakorpi, kyläasiamies, Kantri ry

 

Kokouksen 77 osallistujaa valitsivat työryhmän jäsenet asian eteenpäin viemistä ja tiedotusta varten.

 

-Esko Erkkilä-

Eturauhassyöpää käsitellyt yleisötilaisuus kiinnosti pirkanmaalaisia

Perjantai 29.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Yhdistys juhlii tasavuosiaan työn merkeissä.

Yhdistys järjesti eturauhassyöpätilaisuuden torstaina 28.4.2011 Scandic Tampere City-hotellissa.

Toimitusjohtaja Marja-Liisa Kotisaari kertoi tilaisuuden avaussanoissaan, että Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry järjestää juhlavuotenaan 60 erilaista tilaisuutta. Tämä tilaisuus oli yksi kuudestakymmenestä tilaisuudesta.

Tilaisuuden toinen järjestäjätaho oli lääketehdas Abbott Oy.

 

 

Urologian erikoislääkäri, LT Martti Aho piti tilaisuuden asiantuntijapuheenvuoron.

 

Minä esitin Ahon puheenvuoron jälkeen asiaa potilasnäkökulmasta.

Taustatiedoksi se, että minulta on leikattu eturauhassyöpä vuonna 2001 ja olen siitä alkaen toiminut Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä tukihenkilönä.

Esitykseni sisälsi 12 diaa ja tässä niistä keskeisimmät. Toivon, että ne kiinnostavat myös blogini lukijoita!

 

Kenelle kohdistan sanani?

• Erityisesti niille ja heidän läheisilleen, joilla eturauhassyöpä on juuri todettu tai nyt odottavat diagnoosia sekä niille, joiden toipuminen on vasta alkuvaiheessa 
• Terveydenhoitohenkilöstölle 
• Päättäjille 
• Syöpään liittyville sidosryhmille 
• Kaikille asiasta kiinnostuneille

Ydinsanomani

• Syöpä on sairaus sairauksien joukossa – siitä on hyvät mahdollisuudet parantua 
• On paljon mahdollisuuksia, joita eturauhassyövän kokeneen kannattaa hyödyntää 
• Olemme terveydenhoitojärjestelmän asiakkaita – ainakaan minä en ole missään vaiheessa kokenut itseäni potilaaksi!

Tukea kannattaa (ja pitää) etsiä!

• Tietoa on maailma tulvillaan, mutta muista lähdekritiikki 
• Syöpäyhdistyksen kautta saa tietoa ja tukea heti alkuvaiheessa 
  • Keskusteluryhmät 
  • Kirjeet 
  • Tilaisuudet 
  • Tukihenkilötoiminta 
• Kannattaa liittyä jäseneksi Pirkanmaan Syöpäyhdistykseen ja Suomen eturauhassyöpäyhdistykseen 

 

Vertaistuki

• ”Kokenut kaiken tietää” on tosiasia 
• Vertaistuki voi alkaa vaikkapa jo sairausepäilyjen aikana 
• Syöpäyhdistyksen ohjattu vertaistuki eli tukihenkilötoiminta
  • Keskusteluryhmät
  • Ensitiedon tiedotustilaisuudet
  • ”Kuukausikokoontumiset”
  • Mahdollisuus henkilökohtaiseen vertaistukeen
• Vertaistuen tarve on suurin sairauden alussa

 

Syöpä koskettaa läheisiä

• Syöpä koskettaa laajaa joukkoa siihen sairastuneen ympärillä
  • Salaanko vai kerronko sairaudestani avoimesti?
  • Luonteva suhtautuminen syöpään on lisääntynyt – me syövän kokeneet voimme edesauttaa ja rohkaista tulevia kanssaveljiämme
• Eturauhassyöpä koskettaa parisuhdetta
  • Puolisoiden/kumppanin on rooli tärkeä

 

Sopeutumisvalmennuskurssit

• Omakohtaisesti arvioiden eniten antanut kokemus leikkauksen jälkeen
• Suosittelen vasta aikaisintaan puolen vuoden kuluttua hoitojen aloittamisesta – toki ”byrokratiakin” vie sen ajan
• Parisuhdekurssi tai yksinään – kukin valitsee
  • Parisuhdekurssille pitää molempien puolisoiden haluta, toista ei saa pakottaa mukaan
• Meri-Karina Turussa on tältä seudulta yleisin kurssipaikka

 

Varhaistoteaminen on tärkeää

• Toteutuuko sukupuolten tasa-arvo, kun maassamme ei ole eturauhassyövän seulontaa?
• Lääkäreiden ja potilasjärjestöjen kannat ovat erilaiset
• Tämän esityksen pitäisi joku muu, ellen olisi työkaverini vaimon suosituksesta osannut työterveystarkastuksessa pyytää PSA:n tutkimista
• Seulonnan karttaminen ei saa kaatua rahaan eikä myöskään siihen, että todetaan ”turhia” tautitapauksia

 

Kiitokset!

• Syöpätutkimukseen ja hoitoon panostamisesta
• Syöpäjärjestöille ja lääketeollisuudelle
• KELA:lle ja RAY:lle sekä muille tahoille, jotka taloudellisesti panostavat syövän kokeneiden kuntoutukseen

Kiitokset myös Teille, hyvät läsnäolijat, jotka kuuntelitte esitykseni!

Toivon, että pystyin antamaan uusia ainespuita ajateltavaksenne!

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Perjantaina 29.04.2011 Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n nettisivuille ilmestyi blogikirjoitus samasta tilaisuudesta.

Uskallan kopioda sen tähän:

 

19. Yleisötilaisuus eturauhassyövästä 28.4.2011

Mielipide Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen YVA-selostuksesta

Perjantai 22.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Mielipiteitä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n sekä Tampereen Sähkölaitos-yhtiöiden hyötyvoimalaitos- sekä biokaasulaitoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostukseen voi antaa 29.4.2011 saakka.

 

Lähetin oman mielipiteeni Pirkanmaan ELY-keskukselle eilen ja se oli sisällöltään tämä:

MIELIPIDE TAMMERVOIMAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

 

Yleistä              

 

On positiivista, että jätteiden hyötykäyttöön Tampereen alueella ollaan panostamassa.  

Suunnitteilla olevat hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos ovat kannatettavia hankkeita. 

Ne ovat todennäköisesti taloudellisesti  kannattavia laitoksia – ekoprofiililtaan ne sitä ovat joka tapauksessa. 

Annan erityistä tunnustusta termin ”hyötyvoimalaitos” kehittäjille. Termi kuvaa hyvin materiaalien kierrätyskelpoisuutta. Mielestäni meillä ei käytännössä synny lainkaan materiaalia, jota voitaisiin kutsua jätteeksi – kaikki ovat hyödynnettävissä.

Filosofointi jätteiden vähentämiseksi on aina paikallaan, mutta filosofoinnilla jäteongelmaa ei ratkaista. Sen vuoksi on kannatettavaa, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt ovat löytäneet synergiamahdollisuuden ja Tampereelle ollaan saamassa hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos.

 

Sijoitusvaihtoehdot

On mainio asia, että jo suunnitelmissa todetaan biokaasulaitoksen ainoaksi sijoituspaikaksi Tarastenjärven jätteeenkäsittelykeskuksen länsiosa.

Biokaasulaitoksen sijoittuminen ratkaisee käytännössä myös hyötyvoimalan sijainnin, sillä kahden vain hieman erilaista jätettä hyödyntävän laitoksen sijoittaminen eri puolille kaupunkia ei olisi järkevää.

Molempien laitosten sijoittaminen Tarastenjärvelle pystyy parhaiten hyödyntämään sen infran, joka Tarastenjärvelle jo nyt on muodostunut ja jonka käyttöä sekä hyödyntämistä kahden uuden laitoksen tulo alueelle tehostaa.

Sijoitusvaihtoehdoista Peltolammi ja Tarastenjärvi edustavat ääripäitä – Peltolammi sijoituspaikkana on täysin mahdoton ja Tarastenjärvi puolestaan ihanteellinen sekä kannatettava.

Epilä                  

Sijoituspaikkana Epilä kaatuu erityisesti liikenneongelmiin sekä tontin ahtauteen. Alueen kulttuuri- sekä virkistysarvot poissulkevat Epilän todellisista sijoitusvaihtoehdoista. Asutuksen läheisyys ei mahdollista hyötyvoimalaitoksen sijoittumista Epilään.

Elintarviketeollisuuden läheinen sijainti merkitsee sitä, että hyötyvoimala ei voi sijoittua Epilään, sillä silloin suomalaisen puhtaan ruuan todellisuus ja mielikuva kärsisivät. Tamperelaisen lähiruuan mainetta ei saa pilata sijoittamalla hyötyvoimalaitos Epilään.

Epilä-vaihtoehdon mahdolliset tekniset vahvuudet eivät riitä siihen, että Epilä voisi olla hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikka.

Valmistelutyön osalta haluan kiinnittää huomiota siihen, että Epilää kutsutaan YVA:ssa Lielahdeksi. Halutaanko tällä hämärtää todellisuuskuvaa sijoituspaikasta?

Rusko                

Ruskon alueella ”jätekuormitus” on jo nykyisin liiallinen. Houkanojan saastuminen on alueella toimivan jäteyrityksen toimesta päässyt liian pitkälle ja sen toimintaan pitää Tampereen kaupungin puuttua. Puuttumista on luvattu useissa eri yhteyksissä, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Olen enemmän kuin tyytyväinen, kun taannoin sain olla mukana toiminnassa, jossa Ruskossa toimivan jätealan yrityksen pääseminen Viljakkalaan pystyttiin estämään.

Kaakkois-Tampereelle suunniteltu Herukka-reitti on kaavailtu kulkemaan suunnitellun hyötyvoimala-alueen vierestä. Herukka-reitti on kunnianhimoinen hanke, jonka myös kauempana Tampereella asuvat soisivat toteutuvan. Se loisi uusia mahdollisuuksia virkistyskäyttöön kaikille kaupunkilaisille. 

Hyötyvoimalan sijoittuminen Ruskoon vaikeuttaisi Herukka-reitin suunnittelua, joten jo yksistään se tekee Rusko-vaihtoehdosta mahdottoman.

Rusko-vaihtoehdon mahdolliset positiiviset seikat jäävät niin paljon haittoja pienemmiksi, että Rusko ei ole todellinen sijoitusvaihtoehto hyötyvoimalaitokselle.

Peltolammi

Peltolammin sijoituspaikkaa kutsutaan YVA-selostuksessa hämäävästi Sarankulmaksi. Tuomittavaa toimintaa suunnittelijoilta! 

Liikenneolosuhteet tekevät Peltolammi-vaihtoehdosta mahdottoman. Etelästä rekkaliikenne jouduttaisiin ohjaamaan kapeille kaduille tai rakentamaan kokonaan uusi tieyhteys Sääksjärven eritasoristeyksestä metsien kautta Peltolammille.

Pohjoisen suunnasta olisi rakennettava kokonaan uusi tie Toivion asuntoalueen kautta! Peltolammin vaihtoehto on mahdoton liikenteellisesti siis Tampereen ja myös Pirkkalan osalta! 

Peltolammilta ”varattu” alue on hyötyvoimalaitokselle liian kapea, joten jo tontin muoto poissulkee Peltolammi-vaihtoehdon. 

Hyötyvoimalaitokselle ”kaavailtu” alue kuuluu voimakkaaseen arseeniesiintymäalueeseen, joten se jo yksistään estää hyötyvoimalaitoksen rakentamistyöt. 

Peltolammille suunniteltu hyötyvoimalaitos rakentuisi suositun Peltolammia kiertävän kunto- ja virkistysreitin viereen – ainoastaan Tampere-Helsinki –rata erottaisi ne toisistaan. Lähes puolet Peltolammista jää 500 metrin säteellä hyötyvoimalaitosta keskipisteenä piirretyn ympyrän sisään eli Peltolammin virkistyskäyttö rajoittuisi merkittävästi.

Havainnekuvasta selviää, että maisemanäkymät molemmilta Peltolammin uimarannoilta muuttuisivat radikaalisti tehdasmiljöömäisiksi – sitä Peltolammin, Multisillan ja Palokallion asukkaat eivät todellakaan halua! 

Tampere-Pirkkala –lentokentän itäinen laskeutumisreitti kulkee täsmälleen Peltolammin, Palokallion sekä suunnitellun hyötyvoimalaitoksen yli. Hornet-laskeutumisen aikana lentomelu laskeutumisreitillä kohoaa tasolle 100…105 dB. Melutaso on todettu Tampereen kaupungin suorittamissa melumittauksissa (mittaustulokset ovat saatavissa esim. allekirjoittaneelta). 

Samaa aluetta rasittaa VT3:n ”kumipyörämelu” sekä rautatiemelu ja –tärinä, joten alueen melukiintiö on varmasti täynnä ilman hyötyvoimalaitoksen lisämeluakin! Peltolammille sijoittuva hyötyvoimalaitos merkitsisi uutta ajoneuvoliikennettä neljän minuutin välein -mahdotonta! 

Peltolammin vaihtoehdosta ei löydy hyviä puolia, joten vertailu etujen ja haittojen kesken ei ole tarpeellista. Kaukolämpöputkiston sijaintia ”samalla hehtaarilla” ei kannata huomioida vaihtoehdon hyvänä puolena.

 

Tarastenjärvi

Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa ”jäte osataan” jo nyt, joten se on ylivoimaisesti paras paikka myös hyötyvoimalaitokselle.

 Jättenkäsittelyn infran keskittyminen Tarastenjärvelle tuo tehokkuutta toimintaan. ”Vuosikertajätteiden” hyödyntämismahdollisuus hyötyvoimalassa vaikuttaa positiivisesti menneidenkin vuosien jätetaseeseen. Vuosikertajätteiden kuljettaminen jonnekin muualle Tampereella olisi anteeksiantamaton paikka – Tarastenjärvellä ne voidaan hyödyntää lähijätteenä.

Tarastenjärvellä on logistisesti ihanteellinen sijainti. Jäteliikenteen kanavoituminen suurelle liikenneväylälle – ysi-tielle – saattaa vauhdittaa sen kehittämistä. Jos näin tapahtuu, on se suuri edistysaskel eräälle Suomen vaarallisimmista tieosuuksista.

Tarastenjärveltä joudutaan kaukolämpöputkea rakentamaan muita vaihtoehtoja pidemmälti, mutta tulevaisuuteen tähtäävänä investointina se on todellista panostamista tulevaisuuteen.

                          

Yhteenveto

Kiitän Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöitä mielenkiintoisen ja kannatettavan hankkeen suunnittelusta.

Esitän, että Tammervoiman hyötyvoimalaitos sijoitettaisiin Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen.

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen kulttuuripalkinto Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaiselle

Sunnuntai 3.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere on vuodesta 2006 alkaen jakanut palkinnon henkilölle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

Palkinto on suomalainen vesuri. Vesuri kuvaa osaltaan sitä työtä, jota kulttuurin ja sivistystyön edelläkävijä joutuu tekemään, kun hän etenee yhteiskuntaa ympäröivässä ”viidakossa”.

Sentterissä keskiviikkona 30.3.2011 järjestetyssä juhlatilaisuudessa palkinnon sai tamperelainen toimistosihteeri ja kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen pitkäaikainen vapaaehtoistyö Tampereen kaupungin luottamuselimissä sekä useissa yhdistyksissä olivat perusteluja hänen palkitsemiselleen.

 

MSL-Tampere viittasi palkitsemisperusteluissaan myös siihen laajaan järjestötyöhön, jossa Rantaviita-Tiainen on ollut edistämässä kulttuuritoimintaa. Tämä työ on ollut edesauttamassa sivistyksellisen ja koulutuksellisen oikeudenmukaisuuden toteuttamista.

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen monivuotinen menestyksekäs toiminta on merkinnyt naisten tasa-arvon edistymistä.

Aikaisemmin vesuripalkinnon ovat saaneet kansanedustaja Mikko Alatalo, ex-kansanedustaja Sulo Aittoniemi, edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela, valokuvaaja Jukka Rautio ja viime vuonna toimitusjohtaja Arto Huhtinen.

 

 

Palkittu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen palkintoineen kukitettuna keskellä. 

MSL- Tampereen pitkäaikainen puheenjohtaja ja nyt hallituksessa tiedotusvastaavana toimiva Jouni Koskela (vasemmalla) sekä MSL-Tampereen nykyinen puheenjohtaja Esko Erkkilä (oikealla).

 

-Esko Erkkilä-

Kaikki Suomessa valmistettu olut täyttää lähiruuan kriteerit

Torstai 31.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Vilja-alan yhteistyöryhmä, Kauppamallastamojen Yhdistys sekä MTK järjestivät ”Mallasohran tuotannon mahdollisuudet” –seminaarin 29.3.2011 Tampereella.

Seminaariteeman alaviite oli: ”Kotimainen, laadukas raaka-aine pellolta pulloon”.

Seminaaripaikkana toimi Elokuvateatteri Plevna Finlaysonin alueella ja tilaisuuden ruokailut tapahtuivat vieressä sijaitsevassa Panimoravintola Plevnassa.

Osallistuin koko päivän kestäneeseen mielenkiintoiseen seminaariin.

Jo järjestäjätahoista ja seminaariteeman alaviitteestä voi päätellä, että päivän aikana käsiteltiin koko mallasketjun asioita ”Pellolta pulloon”.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n Elina Ussa totesi alustuksessaan, että ala seuraa tarkasti seuraavan hallituksen linjauksia mm. sokeriveron ja alkoholiveron osalta.

Liiton jäsenyritykset ovat Oy Hartwall Ab, Nokian Panimo Oy, Olvi Oyj ja Oy Sinebrychoff Ab. Yhtiöiden osuus Suomen tilastoidusta olutmyynnistä on 90 %. Pienpanimoiden osuus on 1,5 % ja loppuosuus on tuontioluita.

Mallasketju työllistää Suomessa suoranaisesti 2.300 henkilöä ja välillisesti 38.000 työntekijää.

Suomen alkoholinkäytöstä (100 %:n alkoholipitoisuudella laskettuna) keskiolut merkitsee 37 %, vahva olut 4 % ja viina 28 %. Loppuosuus on siidereitä ja erilaisia viinejä.

Hartwall kuuluu Heineken-korserniin ja Sinebrychoff puolestaan Carlsberg-konserniin. Tämä hämärtää vahvasti mainittujen panimoiden ja siten jopa koko panimoalan kotimaisuus-imagoa.

Panimoilla raaka-aineen osuus tuotteen hinnasta on 80 %. Se merkitsee, että panimot kiinnittävät suurta huomiota mm. maltaan hintaan.

Suomessa mallas- ja olutketjun haaste on, että kokonaisvolyymi ei kasva. Kulutuspohjaa pyritään kasvattamaan viinan kustannuksella.

Mallasketjun ongelma kaikissa vaiheissa on alhainen kannattavaisuus. Olutkulttuuri on hintamielikuvan tiukassa puristuksessa.

Kaupan omat olutmerkit ovat tulleet mukaan myös päivittäistavarakauppaan. Se merkitsee, että kaikki arvoketjun osat tinkivät kaiken pohjahintaan. Kaupan merkkien myötä kotimaisuuden arvo vähenee, sillä kaupan merkit siirtyvät yleensä tietyn ”kuherruskuukauden” jälkeen ulkomailla valmistettaviksi.

Raision Juhani Elonheimo käsitteli mallasohran maailmankaupan globaaleja kuvioita.

Elonheimo mainitsi, että mallasohranviljelijän kannattaa seurata ainakin seuraavia seikkoja:

• Sää (Venäjä, Argentiina, Australia, Kanada, USA)
• Kiinan tilanne
• Varastotilanteet
• Politiikka (Pohjois-Afrikka)
• Valuuttasuhde (euro/dollari)
• Spekulantit
• Raakaöljyn hintakehitys

Mallas ja mallasohra ovat Suomelle merkittäviä vientituotteita.

Kotimaan mallastarve on 60.000 tonnia vuodessa ja esim. Raision sekä Viking Malt´n yhteistuotanto on 160.000 tonnia. Näiden kahden mallastamon yhteinen vientitarve on siis 100.000 tonnia mallasta vuodessa.

Vientitarpeeseen on lisättävä se volyymi, jonka viljakauppiaat toimittavat mallasohraa vientimarkkinoille.

Hyvällä syyllä voidaankin todeta, että mallasohrantuottaja on vientituotteiden tuottaja!

Laihian Mallas Oy:n toimitusjohtaja Lasse Koski totesi selkeästi, että kauppa tarjoaa aina halvinta vaihtoehtoa, jos kuluttaja ei osaa vaatia kotimaista elintarviketta.

Mainio mallas- ja mallasohraseminaari päättyi Panimoravintola Plevnassa olutmaistiaisiin – joka härjillä ajaa se härjistä puhuu!

 

 

Tässä entiset työkaverini, mallasalan rautaiset amattilaiset, Raisio Malt`n Erja Kotaviita (oikealla) ja Tuula Lönnqvist (vasemmalla) ovat pöydän päässä maistelemassa Plevnan mainioita oluita. Molemmilla näyttää olevan "maistelulaseissaan" vehnäolutta.

 

Hyviltä Plevnan oluet maistuivat myös blogistin mielestä!

 

Kiitän tilaisuuden järjestäjiä ja kaikkia seminaarin osanottajia hyvän sekä kattavan tilaisuuden aikaansaamisesta. Tamperelaisena oli mukava tavata kaikki mallasohra-, mallas- ja panimoalan asiantuntijat Tampereella teemaan sopivissa puitteissa eli Plevnassa!

-Esko Erkkilä-

Bonusjärjestelmät nostavat päivittäistavarakauppatuotteiden ja polttoaineiden hintoja ehkä jopa 4 %!

Sunnuntai 27.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Joudun soveltamaan vanhaa viisautta – ”ilmaisia lounaita ei ole” - , kun käsittelen eri kaupparyhmien myöntämiä bonusalennuksia.

Sovellutukseni kuuluu: ”Ilmaisia bonuksia ei ole!”

Jokainen tuotehinnoittelun alkeisiin perehtynyt tietää, että myyntihinnan asettamisessa pitää huomioida kaikki listahinnasta myönnettävät alennukset.

Määräalennukset, kausialennukset, tavoitealennukset, suurasiakasalennukset, veloituksetta annetut tuotteet, yksinmyyntialennukset ja mitkä tahansa alennukset on huomioitava, kun myyjä määrittelee tuotekohtaiset myyntihintansa.

Kaikki kaupparyhmät ovat luoneet bonusjärjestelmät, joilla ne (muka) palkitsevat asiakkaat, jotka keskittävät ostoksensa juuri heille.

Bonusjärjestelmät ovat lopulta suurta bluffia, sillä niihin sisältyvät alennukset ulosmitataan myyntihinnan määrittelyssä. Tyhmä on se myyjä, joka ei huomioi ennakoitavissa olevia alennuksia tietyllä varmuuskertoimella – käytännössä toimiva varmuuskerroin lienee 1,5 - 2,0 eli bonuksina maksettavat ”alennukset” sisällytetään tuotehinnoitteluun 1,5 – 2 -kertaisina!

Jokaisella kaupparyhmällä on leegio kauppatieteiden maistereita ja ekonomeja, jotka varmasti osaavat laskea myyntihinnat sellaisiksi, että bonusjärjestelmän kautta asiakkaille maksettavat summat saadaan etupainoisesti omaan kassaan.

Lompakossani ja perheenjäsenteni lompakoissa on kaikkien kaupparyhmien bonuskortit. Tiedän bonusjärjestelmien järjettömyyden, mutta saadakseen edes jotain etua, on bonuskortteja käytettävä.

On irvokasta, että esimerkiksi S-ryhmään kuuluva Pirkanmaan Osuuskauppa ilmoittaa suurilla julisteillaan myymälöissään vaikkapa näin: ”Tämän myymälän/tämän kunnan asiakkaat saivat viime vuonna bonushyvityksinä xxx.yyy euroa!”

Mielestäni oikeampi ja totuudenmukaisempi julisteen teksti olisi, jossa kerrottaisiin, että tämän myymälän/tämän kunnan asiakkaamme maksoivat viime vuonna Pirkanmaan Osuuskaupalle täysin ylimääräistä yyy.xxx euroa!

Nyt julisteissa mainittu summa pitäisi kertoa kahdella, jotta ylihinnan osalta puhuttaisiin oikeista summista.

Perheemme pääsee S-kortilla kohtuulliseen bonushyvitykseen, sillä esimerkiksi tammikuulla 2011 se oli 4,0 %. Kuukausiostoksemme olivat 870 euroa, kun maksimibonukseen eli viiteen prosenttiin olisi vaadittu 1.200 euron kuukausiostokset.

Oletan, että S-ryhmä laskee joutuvansa maksamaan kaikista sieltä tehdyistä ostoksista S-bonusta 4…5 % ja tämä kaikki laitetaan tuotehinnoittelussa sen hinnan päälle, joka jo toisi S-ryhmälle kunnollisen tuloksen. Aivan liian monta prosenttia S-ryhmän kaupallisesta tuloksesta on siis bonuksiin uskovien asiakkaiden maksamaa!

K-kortilla ja Ykkösbonus-kortilla meille hankitut ostokset menevät bonusvarauksen osalta täysin K-ryhmän ja Tradekan extra-bisnekseksi, sillä ostoksemme jäävät molemmista kaupparyhmistä niin pieniksi, että bonusta ei juurikaan kerry.

S-ryhmän hallintoelimet on valittu kaupparyhmän ”asiakasomistajien” toimesta ja niiden joukosta. Löytyykö sieltä porukasta ryhtiä laittaa bonusjärjestelmät uuteen uskoon?

Uskooko S-ryhmä pystyvänsä tekemään kunnollista tulosta todellisella kaupantekotaidolla?

Pahasti pelkään, että näin ei tule kummankaan kysymykseni kohdalla käymään!

 

-Esko Erkkilä-

Hyötyvoimalan rakentaminen on oikea päätös ja sijoituspaikaksikin näyttää muodostuvan ainoa järkevä paikka

Torstai 24.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle rakennettava hyötyvoimalaitos on ristitty Tammervoiman hyötyvoimalaitos -hankkeeksi ja sen toteuttamisen yhteistyökumppanit ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy sekä Tampereen Sähkölaitos –yhtiöt.

Kannatan lämpimästi hanketta, sillä sen myötä jätteiden energiahyötykäyttö monipuolistaa pirkanmaalaisen energiantuotannon polttoainevalikoimaa, ja samalla päästään eroon jätteiden kaatopaikkasijoittamisesta. Ilmastokuormitus vähenee, kun biohajoavat jätteet eivät enää tuota metaania kaatopaikalla.

Tunnistan, että eräät tahot ”jäkättävät” hyötyvoimalaitoksen rakentamista vastaan ja puhuvat taivaanrannanmaalareina jätteiden vähentämisestä ensisijaisena jätepolitiikan toimintamuotona. Mielestäni taivaanrannanmaalarit puhuvat toki asiaa, mutta eivät elä todellisuusmaailmassa.

On ihmeellistä ja sinänsä positiivista, että hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen on asian puolesta. Tynkkysen rooli Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hallituksen puheenjohtajana tuo vihreidenkin käytännön toimintaan järkevyyttä!

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Pirkanmaan ELY-keskus) on antanut lausuntonsa Tammervoiman hyötyvoimalaitos -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.   

­Arvioitavat neljä hyötyvoimalaitoksen sijaintivaihtoehtoa ovat Lielahti (Epilä), Rusko, Sarankulma (Peltolammi) ja Tarastenjärvi. Tarastenjärven vaihtoehdossa on mukana Biokaasutuslaitos, joka voidaan toteuttaa myös itsenäisenä hankkeena.

On positiivista, että Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa puhutaan nyt Epilän ja Peltolammin vaihtoehdoista (vaikkakin sulkeissa).  Lielahdesta Epilän kohdalla ja Sarankulmasta Peltolammin kohdalla pyrittiin ilmiselvästi sumuttamaan paikallisia asukkaita sijoituspaikkavaihtoehtojen kohdalla. Kerrassaan tuomittavaa toimintaa virkamiehiltä, mutta Alvari-kokoontumisissa asia saatiin korjattua.

 

Olen enemmän kuin tyytyväinen, että Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikaksi on nyt ilmeisesti muotoutumassa Tarastenjärvi.

 

Olen ollut koko ajan Tarastenjärvi-vaihtoehdon kannalla ja se selviää mm., jos Googleen laittaa hakusanaksi ”Tampereen hyötyvoimalaitos”, niin melkein kärjessä on blogikirjoitukseni asiasta.

 

En siis ole muuttanut kantaani, vaan kannatan Tampereen hyötyvoimalaitoksen rakentamista ja sen sijoittamista Tarastenjärvelle.

 

Valitettavasti en ehtinyt asiasta järjestettyyn YVA-selostustilaisuuteen, joka oli kaikille avoin yleisötilaisuus keskiviikkona 16. maaliskuuta 2011 klo 18–20 Tampereen yliopiston päätalolla, 2. krs, luentosali A1, Kalevantie 4.

Toivomukseni oli, että yleisö käyttäisi tilaisuudessa puheenvuoroja, jotka puoltavat hyötyvoimalan sijoittamista Tarastenjärvelle. Näin myös tietääkseni tapahtui, vaikka taivaanrannanmaalaritkin olivat äänessä.

 

-Esko Erkkilä-

Kansalaisen painajainen on hyvän esiintymistaidon omaava virkamies, jonka perustiedot ovat virheelliset

Keskiviikko 23.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Omaan kohtuullisen esitystaidon ja tiedostan vaaran, että puheeni jälkeen mennään pitkälle ”metsähallituksen puolelle”, jos tietoni esittämästäni asiasta ovat virheelliset.

Ongelma on kohdallani rajattu, mutta virkahenkilön kohdalla kyse on isosta ongelmasta.

Virkahenkilön täysin virheelliset ja vajavaiset tiedot sekä niihin liittyvä vakuuttava esiintyminen tulivat esille taannoin, kun Tampereen kaupungin valtuustosalissa esiteltiin ns. Rantaväylän tunneliin liittyviä seikkoja.

En ota kantaa Rantaväylän tunneliin sinänsä, sillä siitä ja sen rakentamisesta päättävät kaupunginvaltuutetut.

Ongelmana on virkahenkiöiden täydellinen tietämättömyys tunnelityömaan louhintojen vaikutuksista alueen asunnoille ja ihmisten kodeille.

Tampereen valtuustosalissa järjestettiin tiistaina 22. helmikuuta 2011 yleisötilaisuus, jossa esiteltiin tarkennettuja suunnitteluratkaisuja Rantaväylän pitkästä tunnelivaihtoehdosta.

Liikenneviraston kehittämispäällikkö Pekka Petäjäniemi, jolla on mainio ja vakuuttava ulosanti, paukutteli tilaisuudessa täydellistä pajunköyttä tunnelityömaan louhintatöiden ongelmista ja erityisesti vahinkojen korvaamisesta.

Kaikesta näkyi ja kuului, että Petäjäniemellä ei ollut asiasta todellista tietoa.

Petäjäniemi vähätteli luohintavaurioiden aiheuttamaa vaaraa ja kaiken huipuksi hän totesi mahtipontiseksi: ”Kaikki on korvattu, joka on vaurioitunut!”

Olen Palokallion Omakotiyhdistys ry:n jäsen yhdistyksen perustamisesta alkaen. Olen toiminut yhdistyksessä tavallisesta rivijäsenestä puheenjohtajaan saakka. Omaan täydellisen kuvan louhintatöiden lähialueen rakennuksille aiheuttamista vahingoista.

Kyse on Ikean rakentamiseen liittyneiden louhintatöiden omakotitaloille aiheuttamista vahingoista.

Omakotitaloni sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä Ikea-räjäytyksistä. Vaikka välissä on Tampere-Helsinki –moottoritie, Ikea-räjäytykset aiheuttivat omakotitalollemme 600 euron suuruiset vahingot. Ne Tampereen kaupunki korvasi.

Alueellamme monen omakotitalon Ikea-räjäytysten vahingot ovat suuruusluokkaa 30.000…40.000 euroa ja käytännössä mitään ei ole korvattu. Ei ole korvattu, vaikka solmimme Tampereen kaupungin kanssa erillissopimuksen siitä, että Tampereen kaupunki korvaa mahdolliset vahingot.

Näillä perusteilla pidän Liikenneviraston kehityspäällikkö Pekka Petäjäniemen puheita em. tilaisuudessa pajunköyden syöttämisenä asukkaille.

-Esko Erkkilä-

Varttikarjalaisuus - arvostettu ominaisuus, vaikka monet eivät edes tunnista, että ovat varttikarjalaisia

Torstai 17.3.2011 - -Esko Erkkilä-

FT Outi Fingerroos,  Suomen Akatemian tutkijatohtori, etnologian yliassistentti, Jyväskylän yliopistosta on ”markkinoinut” itseään varttikarjalaisena.

Sain v. 2001 osallistua Outin kanssa samalle matkalle Tverin Karjalaan eli n. 160 kilometriä Moskovasta luoteeseen. Silloin hän ei vielä ollut FT!

Varttikarjalaisuus on minulla lähes omakohtainen kokemus, sillä kolme poikaani ovat varttikarjalaisia, koska vaimoni äiti oli kotoisin Salmin Mantsinsaarelta.

Varttikarjalaisuus tuli mieleeni, kun maaliskuun 9. päivänä sain hieman sivusta Sentteri-isäntänä seurata Pertti Hakasen järjestämää tilaisuutta Sentterissä.

Pertti oli yhdessä vaimonsa Seijan kanssa kutsunut Sentteri-vieraakseen Vpl. Pyhäjärvi –kerhon.

Tilaisuuteen tuli täyskarjalaisia eli Pyhäjärveltä evakkoon lähteneitä. Heidän lisäkseen mukana oli varmasti puolikarjalaisia muitakin kuin Pertti. Ehkä mukana oli myös muutama varttikarjalainen eli sellainen, jonka isovanhemmista toinen on syntynyt luovutetussa Karjalassa.

Arvostan erityisen korkealle täyskarjalaiset, mutta arvonannostani saavat nauttia myös puolikarjalaiset eli ne joiden vanhemmista toinen on syntynyt luovutetussa Karjalassa.

Varttikarjalaiset eivät useinkaan tiedosta karjalaisjuuriaan ja sen vuoksi aina iloisen FT Outi Fingerroosin tapaaminen tai hänen kuulemisensa ilahduttaa – Outi kun joka yhteydessä ”mainostaa” varttikarjalaisuutta.

Vpl. Pyhäjärvi –kerhon kokoontuminen oli hieno tilaisuus. Porukan yhteenkuuluvuus oli ulkopuolisenkin voimallisesti havaittavissa. Monet puhuttelevat karjalaislaulut kaikuivat Sentterin alasalista sisääntulokerrokseen.

Olen Venäjän-matkoillani muutaman kerran saanut poiketa Pyhäjärvellä ja tunnen siellä mm. lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin sekä Pyhäjärven hautausmaan sijainnin. Uskon osaavani arvioida ne tunteet, jotka Vpl. Pyhäjärven asukkailla ja heidän jälkeläisillään ovat niiden äärellä.

Pertti ja Seija Hakanen tekivät arvokkaan työn, kun he kutsuivat Vpl. Pyhäjärvi-kerhon vieraakseen Sentteriin.

Pertin ja Seijan työ oli tavallaan valmistautumista ensi kesänä Sastamalassa järjestettäviä Pyhäjärvi-juhlia varten.

Juhlat järjestetään 16 -17.7.2011 ja ne tietävät monia työntäyteisiä hetkiä Pertti ja Seija Hakaselle, sillä Pertti Hakanen on juhlien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.

Pari kuvaa Vpl. Pyhäjärvi –kerhon tapaamisesta Sentterissä:

 

Pertti Hakanen valmistautuu toivottamaan Vpl. Pyhäjärvi-kerhon tervetulleeksi Sentteriin.

 

 

Vpl. Pyhärvi-kerholaiset saivat kuulla Seija Hakasen esittämän laulukappaleen, jossa kerrottiin kauniista Karjalasta, vaikka lauluntekijä ei siellä ollutkaan syntynyt.

Seijan laulu kosketti omakohtaisesti, sillä arvostan luovutettua Karjalaa, vaikka en ole siellä syntynytkään.

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalo kysyy kokoomukselta ja demareilta: "Mikä kunta seuraavaksi lahtipenkkiin Pirkanmaalla?"

Keskiviikko 16.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustajat Klaus Pentti ja Mikko Alatalo olivat yleisön tavattavissa Wayne´s Coffeessa Tampereella Siperiassa maanantaina 14.3.2011.

Runsaan tunnin mittaisen tapahtuman oli järjestänyt Keskustan eduskuntaryhmä.

 

Tilaisuuden ”päätähdet” – Klaus Pentti (vasemmalla)ja Mikko Alatalo (keskellä) - pyysivät allekirjoittaneen eli Esko Erkkilän (oikealla) toimimaan tapahtuman juontajana ja suostuin tehtävään, sillä pidin sitä suurena luottamuksen osoituksena.

 

 

Mikko Alatalo avasi tilaisuuden ja esitti mielikappaleeni ”Viivy vielä hetki”. Alatalon eduskunta-avustaja Tero Mäenpää joutui toimimaan mikrofonin jalustana - hymysuin se Terolta sujui!

 

 

Klaus Pentti käytti ensimmäisen puheenvuoron.

 

Hän keskittyi puheenvuorossaan mm. seuraaviin asioihin:

• kotimainen ruuantuotanto on turvattu, sillä Eduskunta on päättänyt mm. alkuperämerkintöjen pakollisuudesta myös jalosteiden kohdalla.
• päättyvällä istuntokaudella saatiin Keskustan johdolla aikaiseksi mittava kotimainen energiapaketti. Sen avulla energiaomavaraisuutemme nousee ja se vähentää myös päästöjä
• kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen sekä energiapaketti merkitsevät, että kaikki Suomen pellot säilyvät viljelykäytössä ja metsien hoitaminen tehostuu

 

Mikko Alatalo esiintymässä livenä ilman kitaraa ja hänen takanaan Mikko, Jouni Ovaska, Pertti Hakanen sekä Päivi Hiltunen "kuvaversioina". 

Pyysin Mikkoa Alataloa käsittelemään ensimmäisessä puheenvuorossaan yrittäjyyttä ja siihen liittyviä seikkoja, sillä Mikko on Eduskunnassa esiintynyt ryhdikkäästi yrittäjien asialla.

Alatalo kertasi, että hän on itse koko ajan yrittäjä, joten yrittämisen haasteet ovat hänelle tuttuja.

Mikko Alatalo painotti erityisesti pienten yritysten merkitystä. Yhden hengen ja muutaman hengen yritysten toimeentuloedellytysten turvaaminen on tärkeää. Suuria yrityksiä tarvitaan, mutta päättäjät eivät saa unohtaa pienyritysten merkitystä.

Ministeri Jan Vapaavuoren keskittämisajatukset saivat molemmilta kansanedustajilta jyrkän tuomion.

On ollut muuten mukava todeta, että myös useat järkikokoomuslaiset ovat tuominneet Vapaavuoren ajaman keskittämislinjan.

Klaus Pentti ihmetteli, että joissakin kunnissa ympäristöviranomaiset ovat alkaneet soveltaa vapaavuorilaisia periaatteita, vaikka mitkään lait, asetukset tai säädökset eivät ole muuttuneet. Käsittämätöntä toimintaa!

Mikko Alatalo haastoi Pirkanmaan kokoomuslaiset ja demariehdokkaat tulemaan ulos koloistaan ja pyysi heitä vaalitaistelun aikana vastaamaan tämän jutun otsikkokysymykseen:

Minkä kunnan Pirkanmaan kokoomuslaiset ja demarit laittavat maakunnastaan ensimmäisenä lahtipenkkiin?

Tilaisuuden juontajana halusin tapahtuman aikana esitellä mukana olevat kansanedustajaehdokkaat ja tein heille henkilökohtaisen kysymyksen.

 

 

Jouni Ovaska oli paikalla ja tässä juontajan kanssa samassa kuvassa. 

Totesin, että Jounille koulutuskysymykset ovat eräs hänen painopistealueensa. Pyysin Jounia tarkentamaan ajatuksiaan.

Ovaska painotti tasa-arvoa koulutusmahdollisuuksien luomisessa. Hänen mielestään koulutusta tulee kehittää ja sille pitää antaa lisää resursseja.

- Kannan huolta nuorisosta ja kasvavasta työttömyydestä. Juuri tässä koulutus on keskeisellä sijalla, totesi Jouni Ovaska

 

 

Pertti Hakanen oli myös paikalla ja hän jakoi kuulijoille takuulla kotimaisesta kaurasta jalostettuja kaurahiutaleita.

 

Pertin keskeiset teemat ovat Isänmaa ja Perhe.

Tiedän, että Pertti Hakasen kolmas keskeinen teema on Ruokaturvallisuus ja sen vuoksi kysyinkin häneltä, että onko kaikki kotimainen ruoka lähiruokaa?

Hakanen totesi, että kaikki kotimainen ruoka on lähiruokaa. Turvallisen kotimaisen ruuan arvostus kasvaa päivittäinen mm. Saksan dioksiinikriisin ja Japanin ydinvoimalaonnettomuuden myötä.

Kotimaisen ruuan arvostuksen kohoaminen on Keskustan kannalta positiivinen seikka, sillä keskustalaiset ovat tehneet asian tiimoilta työtä koko poliittisen historiansa ajan.

Ehdokasesittelyn lopuksi Klaus Pentti kertoi tyttärensä Päivi Hiltusen ehdokkuudesta ja esitteli Päivin taustat sekä keskeisimmät poliittiset linjaukset.

Ehdokasesittelyn jälkeen pyysin Klaus Penttiä taustoittamaan Eduskunnan ja Keskustan verolinjauksia. Klaus teki sen tunnetulla taidollaan ja vakuuttavuudellaan.

Keskustan eduskuntaryhmän järjestämän tilaisuuden lopuksi esitin Mikko Alatalolle kulttuuria sekä Yleisradion ja maakuntaradioiden toimintaa koskevan kysymyksen.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenyys, Tulevaisuusvaliokunnan jäsenyys, Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnan varajäsenyys sekä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston jäsenyys kansanedustajan tehtävien ohella antavat Mikolle pitävän pohjan arvioida kysymiäni asioita.

Mikko Alatalo vastasi kysymykseeni mm. näin:

• maakuntaradioiden lähetysajan lyhentäminen pitäisi saada korjattua, sillä tärkeiden ja merkittävien asioiden tapahtuminen ei ole sidottu Yleisradioväen työaikoihin tai maakuntaradioiden lähetysaikoihin
• TV2 tulee Mikon mukaan säilymään Tampereella. Se oli ensimmäinen asia, johon Mikko puuttui heti Yleisradion nykyisen pääjohtajan valinnan jälkeen.
• kulttuurin saralla tekijänoikeuksista on pidettävä kiinni. Mikko kertoi, että asiaa Keskustan eduskuntaryhmässä käsiteltäessä hän viittasi Keskustan eduskuntaryhmän kokoushuoneen seinällä olevaan Santeri Alkion muotokuvaan ja kysyi, että haluammeko tuon miehen ajatusten joutuvan tulevaisuudessa jonkun kansainvälisen mediakonsernin yksinoikeudeksi!

Wayne´s Coffeen kahvilayleisö antoi tilaisuuden jälkeen suosionosoitukset esiintyjille.

Olen tilaisuuden juontajana tyytyväinen, että saimme Keskustan eduskuntaryhmän nimissä kertoa ASIAA pirkanmaalaisille ja tamperelaisille.

Erityiskiitos Klaus Pentille ja Mikko Alatalolle hienosta tilaisuudesta!

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan jälkeen ensimmäinen rauhanpäivä oli tasan 71 vuotta sitten

Maanantai 14.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen historiassa 13.3.1940 on merkittävä  päivä, sillä silloin loppui Talvisota.

Tänään, maaliskuun 14. päivänä on paikallaan tiedostaa, että tasan 71 vuotta sitten maassamme oli ensimmäinen rauhanpäivä Talvisodan syttymisen jälkeen.

Talvisodan päättymisen vuositapahtumia oli eilen vain harvakseltaan. Harvakseltaan siitä syystä, kun kyse ei ollut tasavuosikymmenistä.

Haluan kunnioittaa ja tiedostaa Suomen itsenäisyydelle tärkeät päivät ja sen vuoksi osallistuin eilen kahteen tilaisuuteen, joiden tarkoituksena oli muistella Talvisodan päättymistä.

Puolelta päivin osallistuin harvalukuisen joukon mukana Yrjö Jylhän patsaalla järjestettyyn seppeleenlaskutilaisuuteen.

 

 

 

Yrjö Jylhän muistomerkki on nimeltään ”Runoratsu – sotaratsu”.

Muistomerkki kuvaa vauhkona takajaloilleen nousevaa hevosta ja sitä hillitsevää miestä. Teos on kuvanveistäjä Terho Sakin käsialaa.

Runoilija ja Taipaleen – Kirvesmäen ansioitunut sotilas päätti elämänsä oman käden kautta 1956 – muistomerkki on paljastettu 1.10.1964. Muistomerkki sijaitsee Yrjö Jylhän aukiolla Satakunnankadun, Savilinnantien ja Sepänkadun kulmauksessa Tampereen Amurissa.

 

Seppeleenlaskusta huolehtivat v. 1951 perustettu Tampereen Klassikot ry. Yhdistyksen puheenjohtaja emeritus-piispa Juha Pihkala oli estynyt saapumasta tilaisuuteen ja seppeleenlaskun suorittivatkin yhdistyksen sihteeri Pasi Takala (oikealla) sekä Pertti Ollikka (vasemmalla).

 

 

 

Koruton ja vaatimaton tilaisuus on ohi. Muistomerkin ja sen juurelle 13.3.2011 lasketun seppeleen taustalla on erittäin paljon Suomen historiaan vaikuttaneita asioita.

 

Illalla osallistuin Tampereen Tuomiokirkossa järjestettyyn mieliin painuneeseen Kirkkoiltaan.

Kirkkoillan olivat järjestäneet Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry. Myös partiolippukunta Näsin Tytöt oli osallisena illan järjestelyissä.

Kirkkoillan musiikkista vastasi Satakunnan Sotilassoittokunta, johtajanaan musiikkimajuri Riku Huhtasalo.

Juhlavieraat saivat kuulla kahdenkin kuoron esittämänä kuorolaulua – Eternitas, johtajanaan Reija Mattsson ja Mieskuoro Kelot, johtajanaan Lasse Kautto.

Kirkkoillan tervehdyssanat lausui eversti Pentti Väänänen Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistyksestä.

Väänänen kertasi lyhyesti Talvisodan historian. Hän totesi totuudenmukaisesti, että Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin yritti tuhota Suomen ja kuljettaa suomalaiset kauas Neuvostoliittoon.

Sotaveteraanien ja lottien panosta kunnioittaen Väänänen käsitteli tervehdyssanoissaan sotaorpojen vaikeaa tilannetta. Monet sotaorvot eivät ole koskaan tavanneet isäänsä!

Voimallisen juhlasaarnan piti rovasti Ilmari Mustonen.

En ole koskaan saanut kuulla saarnastuolista esitettynä niin suoraa, selkeää ja voimallista sananjulistusta kuin rovasti Mustonen esitti.

Mustonen kertasi mm. sen, että Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta v. 1940, kun se Suomeen hyökkäämällä oli rikkonut Kansainliiton sääntöjä.

Rovasti Mustonen käsitteli eversti Väänäsen tapaan sotaorpojen tilannetta.

Mustonen oli huolissaan myös nykyajan avioerolapsista. Mustonen vertasi sotaorpojen tilannetta nykyajan ”ero-orpojen” tilanteeseen. Avioero-orpoja on jo nyt enemmän kuin aikoinaan sotaorpoja, joten kysymys on päivänpolttava.

Päätösliturgian suoritti rovasti Esa Eerola.

Kiitän Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymää ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry:tä mieliin painuneen Kirkkoillan järjestämisestä.

 

 

Tampereen Tuomiokirkko 13.3.2011 eli tasan 71 vuotta Talvisodan rauhanteon jälkeen.

 

-Esko Erkkilä-

Onko kaupunkiraitiotien välttämättömyydestä muodostunut hurmosuskonto?

Maanantai 7.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella järjestettiin kaikille avoin internet-kysely kaupunkiraitiotien alustavista vaihtoehdoista välillä Hervanta–Keskusta–Lentävänniemi 20.1.–9.2.2011. 

Internet-kyselyä ennen ja sen aikana järjestettiin kaksi työpajaa, joissa käsiteltiin samaa asiaa.

Internet-kyselyn ja työpajojen tuloksia esiteltiin torstaina 17. helmikuuta 2011 järjestetyssä yleisötilaisuudessa Aleksanterin koulun juhlasalissa (os. Hallituskatu 26) kello 18–20.

Osallistuin Suomen Keskustan edustajana ensimmäiseen työpajaan ja yksityishenkilönä yleisötilaisuuteen Aleksanterin koululla.

Kummastelin, että ensimmäiseen työpajaan poliittisista ryhmistä osallistui lisäkseni ainoastaan Tampereen Sitoutumattomien Lasse Oksanen. Kaikki Tampereen kaupunginvaltuustossa olevat ryhmät olivat saaneet kutsun.

Poliittiset puolueet olivat työpajoissa toki runsaslukuisasti edustettuina, mutta erilaisten peitejärjestöjen mandaatilla.

Yleisötilaisuudessa kerrottiin, että internet-kyselyyn saatiin kaikkiaan 2 590 vastausta.

Kysely ei vastaa todellista tahtotilaa tamperelaisten mielipiteistä, sillä vastaajissa oli merkittävästi enemmän 26–45-vuotiaita ja vähemmän eläkeikäisiä kuin Tampereen väestössä. Myös joukkoliikenteen käyttäjien osuus vastaajista oli suurempi kuin keskimäärin väestöstä. Kyselyn puutteista kertomisesta pitää antaa tunnustus yleisötilaisuuden vetäjille.

Internet-kyselyiden käyttäminen jonkin hankkeen perusteluna on täysin järjetöntä. Se voi tuntua oikeudenmukaiselta niistä, jotka istuvat koko päivän netin ääressä, mutta ei tee oikeutta ylivoimaiselle osalle väestöstä. Järki päähän internet-kyselyihin nojautuville!

Yleisötilaisuus kiinnosti ainoastaan pientä joukkoa, sillä kuulijoita oli vain kolmisenkymmentä. Pieni kuulijajoukko osoittaa, että kaupunkiraitiotiehanke on pienen vähemmistön ajama.

Yleisötilaisuuden johdannossa kerrottiin, että Tampereella pitää kasvattaa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Saattaa olla, että luottamushenkilöt ovat näin päättäneet - koska ja milloin, millä forumilla? On itsestään selvää, että virkamiesten ei pidä sellaista laukoa, jota luottamushenkilöt eivät ole päättäneet. 

Olin toki yllättynyt, että Tampereella joukkoliikenteen kulkutapaosuus on ainoastaan 13 %! Miksi joukkoliikenteen käyttäminen ei innosta?

Käytin puheenvuoron ja kertasin Tampereen seudun liikennehankkeet, joiden rahoitusmahdollisuudet pitää turvata. Hankkeet ovat ainakin seuraavat:

• VT3:n uusi linjaus Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä
• VT12:n tunnelipäätökset, jotka tällä hetkellä ovat voimassa
• VT9:n parannus ainakin Atalan ja Tarastenjärven risteyksen välillä
• Tampereen läntinen ohitusrata
• Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen etelämmäs
• Tampere-Pirkkalan –lentoaseman terminaalikysymyksen ratkaiseminen

Kiinnitin huomiotani siihen, että tilaisuudessa esiintynyt nuori konsultti kertoi suunnitelmien olevan tuttuja vasta konsulteille ja niitä ei ole vielä esitelty virkahenkilöille. Lausuin ihmettelyni siitä, että nuori konsultti ”unohti” mainita luottamushenkilöt. Tilaisuuden vetäjä totesikin huomautukseni jälkeen, että nyt esitelty aineisto oli esitetty Yhdyskuntalautakunnalle edellispäivänä.

Yritän uskoa esiintyjien vilpittömyyteen, kun he kertoivat, että nyt kertynyt aineisto on kaupunkiraitiotien osalta se vertailuaineisto, jota alkusyksystä verrataan bussiliikenteen kehittämisvaihtoehtoon. 

Selkäpiissäni tuntuu kuitenkin siltä, että ainakin tietty osa tamperelaisista on jo päättänyt rakentaa kaupunkiin raitiotieverkoston. Kustannuksista piittaamatta!

 

-Esko Erkkilä-

Sentterissä tapahtuu ensi viikolla

Lauantai 5.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen Kunnallisjärjestö ry:n ja Keskustan Pirkanmaan piiri ry:n yhteishanke - Sentteri - pääsee vauhtiin eduskuntavaalien lähestyessä.

Sentteri sijaitsee Tampereella ja sen osoite on Hallituskatu 7.

 

Tässä tänään Aamulehdessä julkaistu ilmoitus ensi viikon aktiviteeteista: 

 

 

Tervetuloa tilaisuuksiin!

 

-Esko Erkkilä-

Sentteri-isäntä

Pertti Hakasen vaalijuhlassa Sastamalassa oli yli 200 osanottajaa!

Sunnuntai 20.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Pertti Hakanen on kohonnut nopeasti Pirkanmaan kärkivaikuttajien kaartiin, sillä hänet valittiin syksyllä mm. Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi.

Hakasen vaalijuhla Sylvään koululla Sastamalassa perjantaina helmikuun 18. päivänä oli innostava tilaisuus.

Vaalijuhlan ohjelma oli laadittu huolella ja tunnelma Sylvään koulun auditoriossa oli mainio.

Sain ”juhlakalun” pyynnöstä toimia tilaisuuden poliittisen osion juontajana.

Tilaisuuden aluksi tarjottiin maukas ja takuulla kotimaisista elintarvikkeista valmistettu iltapalaksi nimetty runsas ruokatarjoilu. Ruokatarjoilusta vastasi Vehmaan tila ja sen isäntäväki.

Pertti Hakasen vaalikampanja keskittyy ruokaturvan, perheen ja isänmaan esilletuontiin.

Kaikki Hakasen vaaliteemat ovat keskeisiä meille kaikille ja ne tulivat hyvin esille niiden vieraiden esityksissä, jotka esiintyivät Hakasen vaalijuhlassa.

Sastamalan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Ulla Yli-Hongiston puheenvuoro käsitteli nuorten syrjäytymistä ja varhaista puuttumista nuorten ongelmiin.

Yli-Hongisto on henkilökohtaisesti kokenut kaksikin kuntaliitosta – ensiksi Kiikka ja Keikyä Äetsäksi ja sitten Äetsä Sastamalaan – ja sen vuoksi kysyin juonnossani häneltä ohjeita ja malleja, että miten onnistunut kuntaliitos toteutetaan. Avoimuus ja alueiden tasapuolinen kohtelu uuden kunnan toimesta ovat keskeinen onnistumisen edellytys, mainitsi Yli-Hongisto.

MTK:n 2. puheenjohtaja Mauno Ylinen Kauhavalta oli toinen Hakasen vaalijuhlassa esiintynyt asiantuntija. Ylisen suuri huoli oli maataloustuotannon raju kannattavaisuuden romahtaminen. Toivon, että voin jatkossa näillä palstoilla palata juontajan ja Ylisen käymään jatkokeskusteluun.

Kolmantena vieraana kansanedustajaehdokas Pertti Hakasen vaalijuhlassa esiintyi kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja.

Korkeaoja omaa vankan taustatiedon ja kokemuksen, sillä onhan hän ollut kansanedustajana vuodesta 1991 alkaen. Lisäksi hän on toiminut maa- ja metsätalousministerinä Jäätteenmäen sekä Vanhasen I hallituksessa.

Korkeaojan esitys toi esille mielenkiintoista taustatietoa mm. Jäätteenmäen sekä Vanhasen II hallituksen maatalousohjelman laatimisesta. Molempien laadinta tapahtui Juha Korkeaojan johdolla.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajana Juha Korkeaoja on aihealueen paras asiantuntija Suomessa ja mielenkiintoista olikin kuulla hänen aprikointinsa Suomen Afganistanin rauhanturvaoperaation tulevaisuudesta.

Ajattelin kysyä juonto-osuudessani tästä, mutta päädyin itsenäisesti, että en lähde tässä juhlatilaisuudessa kyselemään Suomen Afganistan-politiiikasta.

Kun Juha Korkeaoja kuitenkin otti asian esille puheessaan omaehtoisesti, halusin juontajan kysymysosuudessa kysellä tarkemmin Korkeaojan ja sitä kautta Suomen linjauksista. Korkeaoja tarkensi asioita ja oli tilaisuuden jälkeen minulle tyytyväinen, että sai tarkentaa esille tuomiaan ajatuksia.

On hyvä, että Keskusta on aloitteellinen vaalikampanjoinnin aikana käsittelemään vastuullisesti myös Afganistan-kysymystä. Se on ASIAA parhaimmillaan.

Parhaat kiitokset illan pääjuontajalle Essi Leppäkoskelle, joka osaavalla juonnollaan ja mainioilla lauluesityksillään teki vaalijuhlasta todellisen JUHLAN.

Timo Kimpanpään runoesityksistä erityisesti Yrjö Jylhän ”Kuujärvi” puhutteli juhlayleisöä. Olen saanut kahdestikin käydä Kuujärvellä ja sen vuoksi Kimpanpään esittämät säkeet ”Kuujärven kunnaat, Kuujärven kuu, Kuujärven rannalla karsikkopuu…”sykähdyttivät. 

Kansanedustajaehdokas Pertti Hakasen lyhyet, mutta useat esiintymiset juhlalavalla toivat hienosti esille ne arvot, joilla hän on lähtenyt tavoittelemaan paikkaa Arkadianmäelle.

 

Tässä muutamia kuvia Pertti Hakasen vaalijuhlasta:

 

Vaalijuhlan pääjuontaja ja monien mainioiden lauluesitysten esittäjä

Essi Leppäkoski.

 

 

Puutarhatontut Eeva-Liisa Sianoja ja Maarit Kallio vierailivat monesti lavalla ja heillä oli aina nasevaa kerrottavaa. 

 

 

Juhlaisäntä Pertti Hakanen

 

 

 

 

 

 

Juhlan loppukiitokset: Pertti ja Seija Hakanen!

 

Ja vielä pari Päivikki Ristiniemen ikuistamaa kuvaa Pertti Hakasen vaalijuhlasta:

 

 

 

Ulla Yli-Hongiston (oikealla), Mauno Ylisen (vasemmalla) ja Juha Korkeaojan (toinen oikealta) esitysten jälkeen paneelikeskusteluun kutsuttiin mukaan myös itse "juhlakalu" eli Pertti Hakanen (toinen vasemmalta).

 

 

Juontajalla oli helppo ja mieluisa tehtävä johdatella korkeatasoisen paneelin keskustelua.

 

 

Yhtenäinen Sastamala ja ympäröivä Pirkanmaa antavat Pertti Hakaselle todelliset mahdollisuudet tavoitella yhtä Pirkanmaan Keskustan paikkaa tulevassa Eduskunnassa.

-Esko Erkkilä-

Onko rahoistaan tarkalla ja ympäristötietoisella kuluttajalla varaa ostaa Ikeasta?

Perjantai 11.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Ruotsalainen IKEA tuli ryminällä Tampereen Lahdesjärvelle.

Tampereen päättäjät runnoivat tarvittavat kaava- yms. ratkaisut voimalla ja osin viekkaudellakin päätökseen. Lähialueen asukkaille luvattiin ummet ja lammet oikein kirjallisten sopimuksen muodossa, mutta kohmeloaamu saapui nopeasti, kun olisi pitänyt alkaa lunastamaan rakennustöiden aiheuttamia vahinkoja.

Vahingot ovat jäämässä asukkaiden maksettaviksi.

Olen saanut vierailla Ikean Tukholman myymälässä työmatkan merkeissä joskus 1970-luvulla.

Luulin vuosikaudet, että se jää ainoaksi Ikea-käynnikseni, mutta toisin kävi.

Jouduin osallistumaan ostosturneeseen Tampereen Ikeassa luottamusmiespostini merkeissä tammikuussa 2011. Visani vinkui yli 1.000 euron edestä, mutta puolustuksekseni on todettava, että ostoksista ei piiruakaan tullut omaan käyttööni.

On suoraan todettava, että kanttini ei kestäisi käydä omilla ostoksilla Ikeassa. Häpeäisin silmät päästäni, jos joutuisin kertomaan, että ostin jotain Ikeasta.

Ikea-laatu ei tekniseltä tasoltaan vastaa sitä tasoa, jota hankinnoiltani vaadin. En hyväksy kertakäyttöperiaatetta, vaan vaadin hyödykkeeltä kestävyyttä – sitä Ikea ei pysty tarjoamaan.

Ikea-tuotteet on valmistettu ”kehittyvissä maissa” eli niiden osalta ostaja pönkittää ties mitä. Olen nähnyt ulkoapäin mm. Ikean Käkisalmen puutuotetehtaan ja kokemus puistattaa. En halua sotkeentua siellä tai vaikkapa Bulgariassa valmistettuihin tuotteisiin.

Ikea-leima tavaroissa kertoo mielestäni, että hankinta ei täytä alkeellisintakaan kestävän kehityksen kriteeriä. Kotimaisuutta Ikea-tavaroissa on ainoastaan Ikea-tavaratalon rakentamiseen ja sen tarpeettomiin liikenneratkaisuihin upotettu Tampereen kaupungin veronmaksajien kustannusosuus. Summa ei muuten ole lainkaan vaatimaton, vaan kyse on useasta kymmenestä miljoonasta eurosta. 

Uutta Ikea-kamaa tapaa runsaasti tienvarsien jätepisteillä, kun kuluttajat ovat toimittaneet sinne Ikea-tavaroita, joita eivät ole pystyneet kokoamaan. Tiedän tämän henkilökohtaisesta kokemuksesta, sillä autotallissani odottaa parhaillaan kokoamista parimetriä korkea hyllykkö, jonka epätoivoinen Ikea-asiakas oli hylännyt erään jätepisteen äärelle.

Minulla ei ole varaa olla Ikea-asiakas, sillä haluan vähillä rahoillani hankkia tavaroita, jotka kestävät ja jotka on valmistettu ihmisarvoa, kestävää kehitystä sekä kotimaista työtä arvostaen.

Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa - vanha totuus tulee esteeksi, jos aikoo ostaa Ikeasta eli ostokset jäävät tekemättä!

-Esko Erkkilä-

Arjen Ystävä on Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen uusi toimintamuoto

Torstai 3.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Maakunnalliset syöpäyhdistykset tekevät tärkeää työtä syöpään sairastuneiden kuntouttamiseksi ja virkistämiseksi.

Minulla on asiasta henkilökohtaista kokemusta, sillä vuonna 2001 tapahtuneen onnistuneen eturauhassyöpäleikkaukseni jälkeen liityin Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n tukihenkilötoimintaan.

Syöpään sairastuneet naiset ovat paljon aktiivisempia tukihenkilötoiminnan asiakkaita kuin miehet.

Naiset hakeutuvat tukihenkilöiden pariin usein jo sairaalassa. Se on toisaalta hyvin ymmärrettävääkin, sillä esim. rintasyöpätapauksissa leikkauksen henkilökohtaisesti kokeneesta on paljon apua monissa käytännön asioissa, jotka rintansa leikkauksessa menettänyt nainen joutuu kokemaan.

Hiljattain eturauhassyöpädiagnoosin saaneille miehille järjestetään Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen toimesta ensitiedon kursseja ja ne ovat saavuttaneet miesten keskuudessa suuren suosion.

Ensitiedon kurssi kokoontuu viikon välein muutaman kerran keväisin ja toinen syksyisin. Kokoontumiset ovat teemoitettu eri aihepiirien mukaan. Roolini on toimia alustajana illassa, jossa käsitellään eturauhassyöpää ja seksuaalisuutta.  

Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry on laajentamassa toimintaansa tukihenkilötoiminnassa Arjen Ystävä- toimintaan.

Liikkeellelähtö tapahtuu vaatimattomasti, sillä koulutettuja Arjen Ystäviä ei vielä ole paljoa.

Arjen Ystävä-toiminta painottuu syöpäsairaan tukemiseen sairauden alkuvaiheessa, syöpähoitojen aikaan sekä sairauden toipumisvaiheeseen.

Arjen Ystävä-toiminnasta on kokemuksia Helsingistä sekä Oulusta. Erityisesti pääkaupunkiseudulla palvelulla on ollut kysyntää, sillä tukikontakteja on kaikille Arjen Ystävillä kertynyt n. yksi kontakti kuukaudessa.

Henkilö, joka haluaa itselleen Arjen Ystävän, pitää olla esim. puhelinyhteydessä Pirkanmaan Syöpäyhdistykseen ja kertoa tarpeistaan. Kaikki keskustelut ovat luonnollisesti luottamuksellisia.

Valitettavasti en ehdi Arjen Ystäväksi ainakaan toiminnan alkuvaiheessa, mutta kannustan toimintaan lähteneitä. Oletan, että pieni kärkijoukko tulee olemaan täystyöllistetty. 

Uskon, että työssä onnistuminen antaa paljon niille, jotka ensimmäisinä lähtevät Tampereella Arjen Ystäviksi.

 

-Esko Erkkilä-

Pohjola-Norden´lla on tärkeä rooli Suomen suuntautumisessa muihin Pohjoismaihin

Keskiviikko 2.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1924 perustettu Pohjola-Norden on Suomessa ainoa kansalaisjärjestö, jonka päätehtävänä on pohjoismainen yhteistyö.

Sen tärkein tehtävä on pohjoismaisen yhteistyön edistäminen ja Pohjoismaiden tunnetuksi tekeminen Suomessa.

Sain tammikuun lopulla olla läsnä tilaisuudessa, jossa Tampereen Pohjola-Norden ry:n hallituksen puheenjohtaja FT Eeva Tuokko kertoi kansalaisjärjestön toiminnasta. Tilaisuus pidettiin Sentterissä Tampereella.

Kyse oli Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n eli MSL-Tampereen järjestämästä tilaisuudesta.

Pohjola-Norden on kansalaisjärjestö, jolla on liittotoimiston lisäksi kattava piiri- ja 180 paikallisyhdistyksen paikallisyhdistysverkosto, Nuorisoliitto sekä 12 000 henkilöjäsentä.

Tampereen Pohjola-Norden ry:llä on 130 henkilöjäsentä. Mainittakoon, että Turun paikallisyhdistyksellä on 350 jäsentä. Tampereen paikallisyhdistys on suomenkielinen.

Norden-yhdistykset ovat vuosien mittaan tehneet useita pohjoismaisia aloitteita ja toimineet painostusryhmänä pohjoismaisen yhteistyön tiivistämisessä. Tunnetuimpia Norden-yhdistysten aloitteita ovat olleet Pohjolan passivapaus (1954), yhteiset työmarkkinat (1954) ja sosiaalietuudet (1955). Myöhempinä vuosina on myös solmittu mm. pohjoismainen kaksoisverotuksen estävä sopimus sekä pohjoismainen kielisopimus.

Kriitikoiden mielestä pohjoismainen yhteistyö on EU:n aikakaudella tullut tiensä päähän, mutta viimeaikaiset suunnitelmat mm. tutkimuksen, innovaatioiden ja puolustuspolitiikan alalla osoittavat, että pohjoismainen yhteistyö on tänäkin päivänä dynaamista, ajankohtaista ja tärkeää.

Tampereen Pohjola-Norden ry järjestää Pohjolan Pidot 23.03.2011. Silloin vietetään Pohjolan päivää, joka on myös virallisen pohjoismaisen yhteistyön sopimuksen eli 23.3.1962 allekirjoitetun Helsingin sopimuksen vuosipäivä.

Kiitän FT Eeva Tuokkoa mielenkiintoisesta esityksestä. Esityksen jälkeen käyty vilkas keskustelu osoitti, että Pohjola-Norden –toiminta kiinnostaa!

-Esko Erkkilä-

Liputan Pyhäjoen puolesta!

Sunnuntai 9.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Päätökset kahden uuden ydinvoimalan rakentamisesta Suomeen olivat oikeita.

Myös se, että Fennovoima Oy uutena toimijana sai ydinvoimalan rakennusluvan, oli oikea päätös.

Fennovoiman omistajakunta edustaa suomalaista elinkeinoelämää laajasti, joten sille myönnetty rakennuslupa oli oikeaan osunut ratkaisu. ”Oman” ydinvoimalan saaminen luo uskoa kotimaisen teollisuuden ja kaupan investointipäätöksille.

On hienoa, että Fennovoima Oy:n omistajiksi ovat myönteisen ydinvoimalapäätöksen jälkeen tullut uusia tahoja.

Fennovoima Oy:n taustajoukot osasivat ”lukea poliittista karttaa oikein”, kun he linjasivat, että Fennovoima valitsee ydinvoimalaitoksen lopulliseksi sijoituspaikaksi joko Pyhäjoen tai Simon.

Pohjoispohjalaisen Pyhäjoen ja Lapin läänissä sijaitsevan Simon valitseminen finaaliin merkitsi sitä, että alueiden poliittinen voimatekijä – Suomen Keskusta – asettui valtaosiltaan kannattamaan Fennovoiman hanketta.

Toivon, että Fennovoima Oy päätyy rakentamaan ydinvoimalan Pyhäjoen Hanhikiven alueelle.

Toivomukseni perustuu paljolti tunteeseen ja siihen, että tunnen Pyhäjoen ja sen lähialueet paremmin kuin Simon.

Pyhäjoki on vireä maalaiskunta, mutta kaipaa kipeästi uutta – ydinvoimalan rakentaminen Hanhikiven alueelle olisi paras piristysruiske Pyhäjoelle ja useille sen naapurikunnille.

Pyhäjoelta ydinvoimalan positiiviset vaikutukset ulottuisivat huomattavasti laajemmalle alueelle kuin Simosta. Merenrantakunta Pyhäjoki ja itärajan Kuhmo sijaitsevat täsmälleen samalla tasalla Suomen kartalla ja Pyhäjoki Fennovoiman sijoituspaikkana toisi hyvinvointia itärajalle saakka!

Pidän valitettavana, että ydinvoimavastustajat ovat aktiivisia Pyhäjoen suunnalla. Toivottavasti heidän suppean näkökulman omaavat viestinsä eivät toimi Pyhäjoki-vaihtoehtoa vastaan.

Suomen tekemät ydinvoimapäätökset ovat olleet oikeaan osuneita. Pyhäjoen valinta Fennovoima Oy:n ydinvoimalan sijoituspaikaksi olisi kruunu hyville päätöksille.

-Esko Erkkilä-