Eduskunnassa 8.11.2011 käyty keskustelu "Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisestä" oli sen saamaa arvostusta tärkeämpi

Perjantai 11.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnassa käytiin pääministerin Kreikka-selonteon jälkeen 8.11.2011 tärkeä keskustelu Puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittämisestä.

Valitettavasti käyty keskustelu ei kiinnostanut monien puolueiden edustajia, sillä salissa oli paikalla ainoastaan muutama edustaja.

Arvostan, että yhtiöittämisen jälkeen yrityksen ”vastaanottavan tahon puolesta” edustajana oleva ministeri Heidi Hautala oli paikalla keskustelun aikana. Hän vakuutti useaan kertaan olevansa kiinnostunut (harvalukuisten) edustajien mielipiteistä.

Puolustusvoimain ruokahuollon yhtiöittäminen on monessakin mielessä suuri kysymys.

Näitä seikkoja ovat mm. seuraavat:

• kysymys on sukupuolten tasa-arvokysymys, sillä alalla naisten osuus on lähes 90 %. Yhtiöittämissuunnitelmissa on palkkatason alentaminen ja nyt onkin kysyttävä, että olisivatko suunnitelmat palkkatason alentamisesta mukana, jos sukupuolijakautuma olisi toinen?

• Puolustusvoimain ruokahuollon säilyttäminen myös jatkossa kotimaisessa omistuksessa on mielestäni strategisista syistä välttämätöntä

• kotimaisten raaka-aineiden osuuden säilyttäminen Puolustusvoimain ruokahuollossa on huoltovarmuutemme näkökulmasta elintärkeää

Olen samaa mieltä niiden kansanedustajien kanssa, jotka olivat paikalla eduskuntakäsittelyssä sekä käyttivät puheenvuoroja ja esitän yhtiöittämissuunnitelmien uudelleenarviointia!

 

-Esko Erkkilä-

Ruuan arvonlisäveroa pitäisi alentaa

Torstai 13.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskusta on varjobudjetissaan ehdottamassa, että ruuan arvonlisäveroa alennettaisiin nykyisestä 13 prosentista 9 prosenttiin.

 

Kannatan ehdotusta, sillä ruuan arvonlisävero on tasaveroa pahimmillaan ja tasaveroista pitäisi päästä pois mahdollisimman nopeasti.

 

Keskusta ajoi kolme vuotta sitten ruuan arvonlisäveron alennuksen läpi ja nyt sen esittämä alennus on luonteva jatko Keskustan linjalle.

 

On mainio asia, että Keskusta vastustaa myös hallituksen kaavailemaa työvoimavaltaisten palvelualojen kuten kampaamoiden, ompelimoiden sekä suutarien arvonlisäverokannan korottamista.

 

Hallitus aikoo korottaa tilattavien lehtien arvonlisäveroa nykyisestä nolla-prosentista yhdeksään prosenttiin ja sitä Keskusta vastustaa. Myös tämä Keskustan linjaus on mielestäni kannatettava, sillä siinäkin on kyse tasaverosta.

 

”Halvan ruuan maissa” kuten Saksassa ja Italiassa ruuan arvonlisävero on pienempi kuin Suomessa ja elintarvikkeiden hintaeron kaventamiseksi ruuan arvonlisäveroa pitäisi Suomessa alentaa.

 

Toivon, että kansalaiset kannustaisivat ruuan arvonlisäveron alentamista, jotta voisimme päästä tilanteeseen, jossa valtio ei kävisi nykyiseen tapaan kansalaisen kukkarolla, kun hän suorittaa elintarvikeostoksiaan.

 

-Esko Erkkilä-

Yksityisteiden arvonlisäverovelvollisuus merkitsee tieosakkaille suurempaa rasitusta kuin on kunnan antama yksityistieavustus

Tiistai 11.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Yksityisteiden arvonlisäverovelvollisuus on suuri epäkohta, sillä se merkitsee joissakin tapauksissa, että vero on suurempi kuin kunnan myöntämä yksityistieavustus.

 

Valtio siis kuppaa yksityisteitä suuremmalla summalla kuin kunnat niitä tukevat!

 

Omaan asiasta kokemusta, sillä toimin erään Viljakkalassa sijaitsevan yksityistien toimitsijamiehenä.

 

Toimitsijamieshommani lisäksi olen osakkaana perhekuntani kanssa viidessä yksityistiessä ja yhdessä metsäautotiessä – valitettavaa kokemusta yksityisteiden arvonlisäverokurimuksesta kertyy siis aivan riittävästi!

 

Yksityistiemme on pituudeltaan 1.450 metriä ja tiemme osakkaina on n. 35 osakasta. Huomioitavaa on se, että yksityistiemme toimii huolto- ja varmuustienä Tampere – Seinäjoki –radalle. Se merkitsee, että vakavan onnettomuuden tapahtuessa yksityistiemme toimii junamatkustajien evakuointiväylänä! Yksityistiellämme on siis merkittävä strateginen merkitys koko maan junaturvallisuuden kannalta.

 

Saamme Ylöjärven kaupungilta muutaman satasen yksityistieavusta vuodessa, mutta maksamme lähes saman summan arvonlisäveroa yksityistiemme kunnossapidosta.

 

Kiitän Ylöjärven kaupunkia yksityisteiden tukemisesta ja toivon jatkossa panostettavan siihen nykyistä voimallisemmin.

 

Yksityisteiden arvonlisäveroprosentti on 23 % ja maksamme sen jokaisen auraus- ja lanauslaskun lisäksi. On suuresti harkittava, että pystymmekö tilaamaan sora- tai murskekuorman pahimpiin routapaikkoihin, sillä yrittäjälle maksettavan hinnan lisäksi joudumme maksamaan ”pirunkyytirahaa” valtiolle 23 %!

 

Jos tienhoitokustannuksemme ovat 1.000 euroa vuodessa ilman arvonlisäveroa, niin todellisuudessa joudumme maksamaan 1.230 euroa, sillä arvonlisävero lisätään verottoman hinnan päälle.

 

Yksityisteiden arvonlisäverovelvollisuus on tulevaisuudessa muuttumassa suureksi tekijäksi sille, että yksityistieverkko rapautuu. On selvää, että tiekunnat minimoivat tienhoitokustannuksensa, sillä kaikista kustannuksista joudutaan maksamaan 23 % arvonlisäveroa.

 

Nykyhallitus on valinnut linjakseen arvonlisäveroprosentin korottamisen ja tästä on valitettavana esimerkkinä tilattavien lehtien arvonlisäveron korottaminen.

 

On siis turha toivo odottaa, että Kataisen-Urpilaisen hallitus korjaisi yksityisteiden arvonlisäverovääryyden vai onko?

 

-Esko Erkkilä-

Saarioisten Jyväskylän teurastamon töppäilyjen pysyminen salassa kymmenen vuotta loi varjon Eviran valvontatyön onnistumiselle

Tiistai 4.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Työskentelin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran (aikaisemmin Kasvitautien Tarkastuskeskus eli KTTK)  kanssa läheisessä yhteistyössä lähes viitisentoista vuotta.

 

Opin tuntemaan Eviran tarkkana, mutta rehellisenä ja oikeudenmukaisena viranomaisena, joka huolehtii kansallisesta ruoka- ja rehuturvallisuudesta tinkimättömästi sekä aukottomasti. Sen vuoksi olikin suuri yllätys, kun Saarioinen Oy:n Jyväskylän teurastamon tapahtumat ovat nyt osoittaneet, että Eviran valvontatyössä on puutteita.

 

Saarioinen Oy:n Jyväskylän teurastamolla on BSE-riskiainesta sekoitettu suruttomasti turkisrehu-alan yrityksille toimitettuun teurasjakeeseen jo kymmenen vuoden ajan!

 

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran valvonta on pettänyt pahasti. Tapausta ei tee hyväksyttäväksi Eviran todistelut, että toiminnasta ei ole aiheutunut vaaraa elintarvike- tai rehuturvallisuudelle.

 

Ihmetystä herättää, että miten Evira voi puolustella laki- ja säädösmääräysten vastaista toimintaa?

 

Onko jatkossa maan tapa, että myös BSE-riskiainesta voidaan sekoittaa turkisrehujen raaka-aineeksi toimitettavaan rehujakeeseen?

 

Pidän välttämättömänä, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira saattaa teurastamojen valvonnan samalle tasolle kuin se on rehuteollisuuden kohdalla.

 

-Esko Erkkilä-

Kalmanlehdon "kahvittelu" -kirjoitus paljasti, että Vihreillä ei ole ollut asettaa riittävää asiantuntemusta ja tarmoa omaavia henkilöitä johtokuntapaikoille

Torstai 29.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Vihreiden Iida Kalmanlehto kirjoitti Aamulehden mielipidepalstalla 18.9.2011 kirjoituksen, jonka julkitulo paljasti hänen puolueensa kapeat hartiat asiakysymysten hallinnassa.

 

Vihreät ovat nimenneet Kalmanlehdon peräti kahden johtokunnan jäseneksi; erikoissairaanhoidon johtokunnan sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunnan jäseneksi.

 

Varavaltuutettu Kalmanlehto päättää kirjoituksensa antamalla tunnustusta saamalleen kokemukselle, mutta epäilee suuresti kuukausittaisilla johtokuntiensa kahvinjuontisessioilla olevan paljoakaan muuta merkitystä!!

 

Kalmanlehto kysyy kirjoituksessaan aiheellisesti:

”…olisiko järkevämpää käyttää johtokuntalaisten valintaperusteena esimerkiksi ammattitaitoa kyseisen toiminnan alalla?”

 

Iida Kalmanlehto paljastaa näin, että Vihreillä ei ole ollut valittavana ainakaan erikoissairaanhoidon johtokuntaan eikä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen lautakuntaan riittävällä asiantuntemuksella varustettua jäsentä.

 

Toimin Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnassa sen varapuheenjohtajana ja tiedän, että johtokuntamme osalta tilanne on toisin kuin Kalmanlehto kertoo olevan omalta kohdaltaan. Kaikki Infran johtokunnan jäsenet ovat puoluekantaan katsomatta asiantuntijoita ja se onkin ollut edellytys, että olemme pystyneet johtamaan Infran toimintaa jämäkästi.

 

On tamperelaisten suuri onni, että Kalmanlehto kertoi Vihreiden ja omasta ongelmastaan nyt, kun seuraavat kunnallisvaalit ovat n. vuoden kuluttua. Nyt äänestäjät tietävät ainakin puolueen, jolla ei ole asettaa luottamustehtäviin päteviä ja asiantuntevia jäseniä.

 

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin kesäjuhla järjestettiin nyt Järvensivun Omakotiyhdistyksen kanssa yhteistyössä

Sunnuntai 4.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin kesäjuhla on aiempina vuosina järjestetty ”omin yhteisin voimin”, mutta nyt sen järjestäminen tapahtui yhdessä Järvensivun Omakotiyhdistys ry:n kanssa.

Kesäjuhla järjestettiin 18.8.2011.

Kokeilu oli mielenkiintoinen ja kesäjuhlien jatkoa on erikseen pohdittava.

Aikaisempina vuosina kesäjuhlapaikkana on ollut Hatanpään kartanon tienoot, mutta nyt tapahtumapaikkana oli Järvensivunpuisto.

Laaja puistoalue haittasi tunnelmaa, sillä aikaisemmin juhla-alue on ollut pienempi ja ”kompaktimpi”.

Järvensivun alue on järvensivulaisille lähellä, mutta muille etelä-Tampereen asukkaille se on kaukana ja outo. Kaukainen sijainti merkitsi, että juhlayleisö oli pääosin lähialueelta ja kauempana asuvat tamperelaiset eivät kokeneet tapahtumaa omakseen.

Kesäjuhlayleisöä Järvensivunpuistoon oli saapunut yli 300 henkeä.

 

 

Kesäjuhlan juontajana toimi Komediateatterin ”isäntä” Esko Raipia. Valitettavasti heikkotehoiset äänentoistolaitteet veivät osan osaavan juontajan panoksesta.

 

Miiru Millisentti sai koko juhlan aikana esiintyä innostuneelle lapsijoukolle.

 

 

Kypärä päähän ja ratsastamaan - se vasta on jännää hommaa!

 

Mielestäni kesäjuhlan parasta antia oli Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg´n avajaispuheenvuoro.

 

En ehtinyt muiden menojeni vuoksi kuuntelemaan Skogberg´n puheenvuoroa ”livenä”, mutta nykytekniikan avulla sain kuunnella sen videoversiona jo juhlan aikana.

 

Skogberg käsitteli sopivan kriittisessä avauspuheenvuorossaan maan ja Tampereen taloudellista tilannetta sekä suuria Tampereelle suunniteltuja hankkeita.

 

Etelä-Alvarin puheenjohtajaksi jo toiseksi kaksivuotiskaudeksi valittu Juhani Skogberg totesi, että puheen aikana parhaillaan Helsingissä käydään tiukkoja budjettineuvotteluja.

 

-On varmaa, että rahasta on puutetta, totesi Skogberg.

 

Sama tilanne on Skogberg`n mukaan myös Tampereella, mutta siitä huolimatta kaupunkiin suunnitellaan Rantaväylän tunnelia, pikaratikkaa, ohitusrataa ja montaa muuta sinällään hyvää asiaa.

 

Pidin siitä, että puheenjohtaja Skogberg mainitsi tervetulosanoissaan kriittisiä arvioita myös Sulkavuoreen suunnitellusta jätevesien keskuspuhdistamosta.

 

Vesi- ja kalastusasioiden asiantuntija Skogberg pelkäsi, että Sulkavuoren keskuspuhdistamon myötä Tampereen Pyhäjärvi pilataan sadaksi vuodeksi!

 

Etelä-Alvarin yhdessä Järvensivun Omakotiyhdistyksen kanssa toteuttamaa kesäjuhlaa suosi kesäinen ja lämmin sää. Hyvät olosuhteet olivat houkutelleet paikalle yli kolmesataa tamperelaista.

 

Tilaisuus oli koko perheen juhlaa parhaimmillaan, mutta sen asiaosuuteen sisältyi sopiva annos kritiikkiä niistä monista hankkeista, joihin Tampereen kaupunki nyt tiukassa taloudellisessa tilanteessa hamuaa.

 

Toivottavasti kritiikki tavoittaa Tampereen päättäjät!

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalassa ja Hämeenkyrössä postinumeroalueella 39360 asuvilla on oikeus postista noudettavien lähetysten maksuttomaan kuljetuspalveluun

Keskiviikko 24.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa ja Hämeenkyrössä asuvat henkilöt, joiden postiosoite on 39360 Komi, ovat tähän saakka voineet noutaa postista noudettavat lähetyksensä Viljakkalasta, jossa on toiminut asiamiesposti Valinta-Riikassa.

 

Valinta-Riika lopettaa toimintansa elokuun viimeisenä päivänä ja se merkitsee, että asiamiesposti lopettaa samalla toimintansa.

 

Itella Posti Oy lähetti minullekin – jonka kesämökkiosoite on 39360 Komi - 22.8.2011 päivätyn kirjeen, jossa kerrottiin, että postista noudettavat lähetykset on 1.9.2011 alkaen noudettava Postin myymälästä Ylöjärveltä.

 

Positiivista Itellan kirjeessä on se, että siinä kerrotaan selkeästi haja-asutusalueiden asukkaiden oikeudesta saada postista noudettaville lähetyksille maksuton kuljetuspalvelu.

 

Maksuttoman kuljetuspalvelun ehtona on se, että asiointimatka postiin on yli viisi kilometriä.

 

Maksuttoman palvelun voi tilata numerosta 0200 71000 (pvm/mpm).

 

Tiedotteessa suluissa olevat kirjainyhdistelmät ”pvm/mpm” tarkoittavat, että puhelusta veloitetaan paikallisverkkomaksu/matkapuhelinmaksu.

 

Palvelut Viljakkalassa ja Hämeenkyrössä siis heikkenevät, mutta maksuttoman kuljetuspalvelun hyödyntäminen lieventää ongelmia.

 

Toivon, että kaikki Komin alueella asuvat hyödyntävät maksuttoman kuljetuspalvelun.

 

Oletan, että Suomessa on suuri määrä asukkaita, jotka asuvat yli viiden kilometrin etäisyydellä postitoimipaikasta. Tiedän, että mm. Viljakkalan kirkonkylässä asuvat kuuluvat syyskuun alusta tähän joukkoon. Useimmat haja-asutusalueiden asukkaat eivät tiedä oikeudestaan maksuttomaan postista noudettavien lähetysten kuljetuspalveluun.

 

Olen tyytyväinen, jos henkilöt jotka ovat oikeutettuja tähän maksuttomaan palveluun, liittyvät tämän kirjoitukseni perusteella palvelun käyttäjiksi eri puolilla Suomea!

 

Antakaa sanan kiiriä!

 

-Esko Erkkilä-

"Pannaan puolet petäjäistä"

Maanantai 15.8.2011 - -Esko Erkkilä-

J.L. Runebergin runo, jossa kerrotaan Saarijärven Paavosta, tuli taas mieleen kun tutustuin MMM:n Tike:n  (maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) viime vuotta koskeviin viljankäyttölukuihin.

 

Saarijärven Paavo ja naapurit olivat kokeneet kaksi satovuotta, mutta kolmantena vuonna kotoinen pelto antoi hyvän sadon. Vielä silloinkin Paavo pyysi emäntäänsä laittamaan leipään puolet petäjäistä, sillä ”veihän naapurimme touon halla”.

 

Mielleyhtymäni otsikon toteamukseen liittyy siihen, että rukiin kohdalla omavaraisuutemme on lukujen valossa EU-aikana toteutunut ainoastaan yhtenä satovuonna.  

 

Olen seurannut vilja-alan tapahtumia kiinteästi koko Suomen EU-ajan eli vuodesta 1996 alkaen.

 

Koko aikana rukiin jauhatusmäärät Suomessa ovat pysyneet jokseenkin samalla tasolla eli haarukassa 90 – vajaa 100 miljoonaa kiloa vuodessa.

 

Kotimaisen rukiin pohjanoteeraus oli satovuonna 2005/2006, sillä silloin kotimaisilta pelloilta korjattiin ruista ainoastaan 32 milj. kiloa. Kotimainen jauhatusvolyymi samana aikana oli 97 milj. kiloa eli rukiin omavaraisuus oli silloin vain vajaa kolmannes.

 

Päättyneenä satovuonna rukiin kokonaissato oli 69 milj. kiloa ja vastaavan ajan jauhatus 98 milj. kiloa eli laskennallinen omavaraisuutemme oli tasan 70 %!

 

Voidaanko tuontiruista verrata petäjäiseen?

 

Ei ehkä suoraan, mutta rukiin heikko omavaraisuutemme on kuitenkin asia, joka pitäisi laajemmin tiedostaa.

 

Yksistään huoltovarmuuteen liittyvät seikat vaativat mielestäni rukiin nykyistä suurempaa omavaraisuutta.

 

Ruis on syysvilja eli sen kylväminen tapahtuu syksyllä. Elämme siis tärkeitä aikoja ruisalan kannalta, sillä rukiin parhaana kylvöaikana pidetään elokuun viimeisintä kolmannesta. Eteläisessä Suomessa rukiin kylvö voidaan suorittaa vielä elo…syyskuun vaihteessa.

 

Nyt pitää toivoa hyviä puintikelejä, jotta viljat ehdittäisiin puimaan ja mahdollisimman suurelle alalle voitaisiin kylvää ruista!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaavoituksesta vastaavat virkahenkilöt suorastaan haluavat kaavavalituksia?

Tiistai 9.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen näillä palstoilla monesti antanut tunnustusta Tampereen kaupungin Alvari-toiminnalle.

 

Niin teen myös nyt, mutta annan suuren epäluottamuslauseen Tampereen kaupungin kaavoitustoimintaa hoitaville pikkuvirkahenkilöille. Epäluottamuslauseeni syynä on pikkuvirkahenkilöiden ”harrastuksen puute” virkatehtäviensä suorittamisessa.

 

Tampereella on meneillään osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lahdesjärven eteläalueen osalta.

 

Mahdolliset mielipiteet tulee toimittaa Tampereen kaupungin kirjaamoon 11.08.2011 mennessä.

 

Etelä-Alvarin järjesti asian tiimoilta teematilaisuuden keskiviikkona 3.8.2011 Tampereen kaupungin Virastotalolla, mutta kenellekään kaavoitusasioita hoitavalle virkahenkilölle ei sopinut tulla selittämään suunnitelmaa! Parisenkymmentä asiasta kiinnostunutta kaupunkilaista odotti virkahenkilöitä turhaan!

 

Kesäloma-aika ei käy selitykseksi, sillä töiden pitää hoitua myös kesäaikana! Myöskään se ei käy selitykseksi, että tilaisuutemme alkoi vasta klo 17.30!

 

Tuntuu, että Tampereen kaupungin kaavoitusasioita hoitavat pikkuvirkahenkilöt ja heidän esimiehensä suorastaan kaipaavat kaavavalituksia, kun eivät suostu valmisteluvaiheessa taustoittamaan hankkeita.

 

Vähintään on kyse siitä, että kesäloma-aikana vastuuhenkilöiden lomansijaisuuksista sopiminen on laiminlyöty. Kuka vastaa kaavoitustoiminnasta?

 

Yleissuunnitelman osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (Diaarinumero TRE:2905/10.02.01/2011) työn tilaaja/kaavoitusviranomainen on:

 

Tampereen kaupunki

Kaupunkiympäristön kehittäminen

Maankäytön suunnittelu

Asemakaava-arkkitehti

Sakari Leinonen

puh. 040 701 5792

Arkkitehti Anna Hyyppä

puh. 040 800 7905

 

Toivon ”Kaupunkiympäristön kehittäminen” –yksikön vastausta!

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Etelä-alvarilaiset saivat maanantaina 8.8.2011 tiedon, että Sakari Leinonen ja Anna Hyyppä ovat mukana Etelä-Alvarin uudessa tilaisuudessa 10.8.2011. Virkahenkilöiden "myöhäherännäisyys" ei muuta miksikään varsinaisessa blogitekstissäni toteamaani!

Rakennusliikkeet himoitsevat Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon 8,5 hehtaarin tonttia Pyhäjärven rannalta rakennusmaaksi

Keskiviikko 22.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin jäsenillä oli 23.5.2011 mahdollisuus tutustua Tampereen Veden Viinikanlahden jätevedenpuhdistamoon.

Olin mukana, sillä uskoin saavani tutustumisen aikana uutta tietoa Tampereen Veden toiminnoista. En pettynyt, sillä kuulimme ja näimme monipuolisesti uutta tietoa Tampereen vesiasioiden hoidosta ”putken molemmista päistä” eli puhtaan veden tuotannosta ja varsinkin jätevesien käsittelystä.

 

 

Käyttöpäällikkö Heikki Sandelin (seisomassa) toimi asiantuntevana oppaana, kun saimme tutustua laitoksen toimintaan. Vasemmalla Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg ja oikealla Niilo Paldanius.

 

Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla jätevedet puhdistetaan mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti.

Puhdistamo valmistui vuonna 1968. Viinikanlahti oli ennen puhdistamoa uimakiellossa, mutta vuosina 1980…1982 uimakiellot voitiin purkaa.

Viinikanlahden pohjasedimentti on kuitenkin Nokian kondensaattoritehtaan toiminnan vuoksi siinä kunnossa, että sitä ei voida koskaan mennä käsittelemään. ”Ei koskaan” on ajallisesti voimakas ilmaisu pohjasedimentin rauhoittamiselle, mutta niin se nykytietämyksen ja nykytekniikan valossa on!

Mekaanisen puhdistusvaiheen jälkeen tapahtuvassa kemiallisessa puhdistuksessa käytetään vaikuttavana aineena ferrisulfaattia. Sen ”veljesainetta” ferrosulfaattia eli rautasulfaattia käytetään monissa teollisuuden prosesseissa, joten kyse ei ole mistään ongelmallisesta aineesta.

 

 

 

Puhdistamolla on monenlaista vempelettä, jotta jätevesi saadaan puhdistettua. Nämä kanavat kuuluvat puhdistamon mekaanisen puhdistamisen osaan.

 

 

 

Tässä eräs puhdistamoallas tyhjillään. Tässä vaiheessa prosessiin on lisätty ferrisulfaattia eli kyseessä on puhdistusprosessin kemiallinen vaihe.

 

 

 

Puhdistamolla jätevettä siirretään prosessissa eteenpäin kapeiden kanavien kautta. Kanavat tuovat mieleen kylpylöiden vasta- ja myötävirta-altaat - näihin kanaviin ei tosin vapaaehtoisesti kukaan mene uimaan!

 

 

 

Puhdistusprosessin viimeinen vaihe on biologinen puhdistus. Se tapahtuu  tällä allaskentällä.

Oli mieluisaa huomata, että lintuja ei puhdistamoalueella näkynyt. Siisteys jätevedenpuhdistamollakin on A ja O, jotta linnut pysyvät alueelta poissa!

 

Biologisessa puhdistusvaiheessa - josta ylläoleva kuva - ”työmiehinä” ovat tietyt bakteerit ja alkueläimet, jotka käyttävät ravinnokseen jätevedessä siinä vaiheessa vielä olevat ravinteet. Osa ravinteita syöneistä bakteereista ja alkueläimistä poistetaan ja jätevesi puhdistuu täten sellaiseksi, että se voidaan laskea turvallisin mielin Pyhäjärveen.

 

Tamperelaiset voivat ajoittain todeta, että Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla haisee.

 

Käyttöpäällikkö Sandelin vakuutti, että ainoa hajunmuodostus voi tapahtua, kun puhdistamolla syntyvää lietettä kuormataan autoon.

Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla syntyy lietettä 25 tonnia tunnissa. Osa siitä mädätetään ja osa kuivataan – molemmat prosessit ovat hallittuja. Kiintoainetta syntyy Viinikanlahden puhdistamolla lopulta 50 tonnia vuorokaudessa ja se kuljetetaan Koukkujärven kaatopaikan maisemointiin. Raholan jätevedenpuhdistamolla vastaavaa materiaalia syntyy 5 autokuormaa viikossa.

Tampereella on maan alla 700 kilometriä vesijohtoverkostoa ja saman verran myös jätevesiverkostoa. Sadevesiviemäreitä Tampereella on 500 kilometriä.

 

Miksi Viinikanlahden puhdistamosta pitäisi luopua ja siirtää toiminnot Sulkavuoren sisään?

 

Tampereella on nyt kova paine luopua Viinikanlahden jätevedenpuhdistamosta ja siirtää toiminnot Sulkavuoren sisään. Asian poliittinen tausta selvisi, kun saimme kuulla, että rakennusliikkeet ovat kaavailemassa Viinikanlahden rannalla sijaitsevalle 8,5 hehtaarin tontille ökyrikkaille suunnattuja kerrostaloasuntoja!

Koivistonkylässä ja muuallakin Sulkavuoren ympäristössä on tulossa kovat ajat, jos ja kun Tampereen seudun jäteveden keskuspuhdistamo rakennetaan Sulkavuoren sisään. Erityisesti pelkään rakennustyön aikaisia ongelmia. Saimme esimakua Ikean rakennustyömaasta, jonka vuoksi monet omakotitalot vaurioituivat pahoin ja vaurioiden korvaajaa ei löydy mistään!

Ikean kokemusten perusteella vastustan Sulkavuoreen suunniteltua jäteveden keskuspuhdistamoa.

 

 

Tämä kaikille tamperelaisille tuttu Viinikanlahden tulopumppaamon ruuvipumppu on ollut käytössä 1971 – 1997 ja se on pumpannut vettä kaikkiaan 250 miljoonaa kuutiometriä.

 

Ruuvipumppu on nostettu nykyiselle paikalleen Viinikanlahden puhdistamon pihalle Vesilaitoksen 100-vuotisjuhlavuonna 1998.

 

Kiitän Etelä-Alvaria paljon uutta tietoa antaneen tutustumiskäynnin järjestämisestä.

 

Kiitokset myös käyttöpäällikkö Heikki Sandelin ! Pätevän ja asiantuntevan oppaan esitystä oli mielenkiintoista kuunnella!

 

-Esko Erkkilä-

Miksi osallistuminen ja vaikuttaminen eivät kiinnosta?

Torstai 16.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin Kuntademokratiayksikkö osallistui omalla osastollaan Keskustorin markkinoille maanantaina kesäkuun 6. päivänä.

Osastolla olivat esittelyssä mm. Valma-valmistelufoorumi, Alvari eli alueellinen vaikuttamiskanava, Mansetori eli paikallinen yhteisöportaali, josta löytyvät eri kaupunginosien sivut seä pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat.

Kuntademokratiayksikkö oli nähnyt paljon vaivaa osaston järjestämisessä, sillä mukana torilla olivat vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola, vanhusasiamies Päivi Kemppainen sekä kolme neljästä apulaispormestarista eli Timo Hanhilahti, Leena Kostiainen ja Anna-Kaisa Ikonen.

 

Poikkesin osastolla puolenpäivän jälkeen, jolloin ohjelman mukaisesti paikalla olivat vanhusasiamies sekä kolme apulaispormestaria.

Hämmästyin, sillä asioista kiinnostuneita tamperelaisia oli paikalla ainoastaan muutama.

Miksi yhteiset asiat eivät kiinnosta ainakaan silloin, jos paikalle on saatu asioista päättäviä?

 

 

Apulaispormestari Timo Hanhilahti – joka tässä keskustelee Länsi-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Birgitta Tunturin kanssa -  vastaa yhdyskuntapalveluista, johon kuuluvat

• maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen
• kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
• viranomaispalvelut
• joukkoliikenne ja
• pelastustoimi

 

 

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen (vasemmalla) vastaa seuraavista alueista:

toimintakykyä ja terveyttä edistävät palvelut, johon kuuluvat

• vammaispalvelut
• perusterveydenhuollon avopalvelut
• päihde- ja mielenterveyspalvelut
• erikoissairaanhoito
• sosiaalisen tuen palvelut

ikäihmisten palvelut, johon kuuluvat

• kotona asumista tukevat palvelut
• asumis- hoito- ja kuntoutuspalvelut
• pitkäaikaishoidon ja –hoivan palvelut

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen kuvassa vanhusasiamies Päivi Kemppaisen kanssa.

 

 

 

Apulaispormestari Leena Kostiainen - joka kuvassa kirjaa muistiin kaupunkilaisen asioita - vastaa lasten ja nuorten palveluista, johon kuuluvat

• päivähoito
• perusopetus
• neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut
• psykososiaalisen tuen palvelut
• vapaa-ajan palvelut

Paikalla olleiden apulaispormestareiden vastuualueet ovat laajat ja koskettavat jokaista kaupunkilaista.

Olisin suonut, että enemmän tamperelaisia olisi ollut paikalla osallistumassa ja vaikuttamassa.

Kiitän Kuntademokratiayksikön vuorovaikutussuunnittelijoita osallistumisesta Keskustorin markkinoille - jaksakaa pitää osallistumiseen ja vaikuttamiseen tähtäävää asukasvaikuttamista yllä!

 

-Esko Erkkilä-

Kaatuneitten muistopäivä on eräs tärkeimmistä liputuspäivistämme

Sunnuntai 15.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tänään on toukokuun kolmas sunnuntai ja se merkitsee, että nyt liputamme kaatuneitten muistopäivän kunniaksi.

Kaatuneitten muistopäivä on Itsenäisyyspäivän ja Puolustusvoimain lippujuhlapäivän rinnalla yksi niistä liputuspäivistä, joita eniten arvostan.

Ne kaikki liittyvät isänmaallisuuteen ja siihen, että itsenäisyyttä ei saavutettu ilman uhrauksia.

Muistopäivän viettäminen perustuu Talvisodan uhrien muistamiseen, sillä se sai alkunsa huhtikuussa 1940 pidetystä piispainkokouksesta, jossa oli ehdotettu suru- ja muistojumalanpalvelusten pitämistä Talvisodassa kaatuneiden muistoksi sunnuntaina 19. toukokuuta 1940.

Piispainkokouksen seurauksena Puolustusvoimain ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheim määräsi vappuna 1940, että uutta muistopäivää vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina ja sitä tuli viettää "nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä".

Päätöksellään Mannerheim korosti kansallista yhtenäisyyttä. Se oli tärkeä askel, että Mannerheimiä pidetään suurimpana suomalaisena.  Mannerheimin käsky koski vain Puolustusvoimia, mutta sitä alettiin noudattaa myös armeijan ulkopuolella.

Päivää nimitettiin yksimielisyyden ja sankarivainajien muistopäiväksi - nykyinen nimi sillä on ollut vuodesta 1947 alkaen. Jatkosodan ja Lapin sodan myötä on muistettu myös noissa sodissa kaatuneita sekä nykyään kaikkia sodissa kaatuneita suomalaisia.

Kaatuneitten muistopäivän liputusohjeet poikkesivat vuoteen 1995 saakka tavanomaisen liputuspäivän ohjeista.

Tapana oli, että liput pidettiin klo 10-14 puolitangossa, muun osan päivästä (8-10 ja 14-21) kokotangossa. Kun toisen maailmansodan päättymisestä vuonna 1995 tuli kuluneeksi 50 vuotta, ohjeita muutettiin niin, että liputetaan normaaliin tapaan koko päivän kokotangossa.

Lipun laskeminen puolitankoon keskipäivän ajaksi loi liputtamiseen aitoa tunnelmaa, mutta mm. liputtamisen suuritöisyys merkitsi menettelyn yksinkertaistamista. Nykyisin erityisesti kaupungeissa liputtamisesta huolehtivat moninaiset kiinteistönhuoltoyritykset ja niiden palvelut maksavat, joten liputusohjeiden yksinkertaistaminen oli siinäkin mielessä perusteltua.

Yksi setäni on saanut viimeisen lepopaikkansa Viljakkalan sankarihautausmaalla, joten koen kaatuneitten muistamisen omakohtaisesti.

Useat synnyinkotini naapuritalojen pojat ovat samalla sankarihautausmaalla kuin setäni. On ollut hieno havaita, että näiden talojen lipputangossa Suomen lippu on hulmunnut jokaisena kaatuneitten muistopäivänä, jotka muistan.

Perheemme tavoite tänään on, että Suomen lippu liehuu Tampereen omakotitalomme sekä myös kesäasuntomme lippusaloissa. Haluamme näin kunnioittaa sodissamme kaatuneita.

 

-Esko Erkkilä-

Häntä heiluttaa koiraa!

Torstai 28.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin viranhaltijoiden nurja asenne alueellisen vaikuttamisen kanavaan Alvareihin ja asukasdemokratiaa väheksyvä asenne ilmenee valitettavan hyvin Tampereen kaupungin kuntademokratiayksikön tekemän kyselyn vastauksista.

Julkisuuteen toimitetussa tiedotteessa tosin yritetään muuttaa musta valkoiseksi, mutta tulokset puhuvat puolestaan – viranhaltijoista ainoastaan reilu kolmannes antaa arvoa asukasdemokratialle.

Toisin on Ale-Alvareissa toimivien kaupunkilaisten näkemys, sillä peräti kolme viidesosaa on tyytyväisiä Alue-Alvarin toimintaan ja katsoi sen vastanneen heidän odotuksiaan.

Kysymys on tärkeästä periaatteesta eli siitä, että määräävätkö virkamiehet vai luottamushenkilöt tai peräti kaupunkilaiset Tampereen kaupungin kehityssuunnat.

Pitäisi olla täysin selvää, että virkahenkilöt eivät päätä mistään, he ainoastaan valmistelevat päätösprosessiin tulevia asioita. Tätä taustaa vasten tuntuu ihmeelliseltä, että ainoastaan runsas kolmasosa virkahenkilöistä arvostaa Alvari-toimintaa.

Luottamushenkilöt ovat monissa yhteyksissä todenneet voimattomuutensa virkahenkilöitä vastaan, mutta nyt saamme toteennäytettynä kuulla, että viranhaltijoista ainoastaan vain reilu kolmannes haluaa arvostaa kuntalaismielipidettä!

Virkahenkilöt ovat linnoittautuneet norsunluutorneihinsa ja näkevät asukasmielipiteen uhkana!

 Häntä siis heiluttaa koiraa!

Tampereen kaupungin luottamushenkilönä en hyväksy, että kaupungin virkahenkilöt esiintyvät kuin ”Euroopan omistajat”. Erilaisissa koulutus- ja luentotilaisuuksissa virkahenkilöt korostavat kaikenlaisten johtoryhmien tms. osuutta päätöksenteossa. Tampereen kaupungin päätöksentekoprosessissa niistä ei mainita sanallakaan!

Luottamushenkilöt saavat katsoa peiliin, että todellista valtaa on valunut virkahenkilöille.

Vanha totuus on, että valta otetaan. Tampereella virkahenkilöt ovat ottaneet vallan luottamushenkilöiltä.

Huhtikuun 26. päivänä klo 15.49 Tampereen kaupungin nettisivuille ilmestynyt tiedote ”Alueellisista työryhmistä on tullut tärkeä osa Tampereen päätöksentekoa” on karuun todellisuuteen palauttava tiedote. Virkahenkilöt hyväksyvät ainoastaan pieneltä osin Alvari-toiminnan.

Valitettavaa, sillä häntä heiluttaa siis edelleen koiraa!

Virkahenkilöiden asenne pitää Alvareissa kokea haasteena.

Yhä enemmän asukkaita kiinnostavia tapahtumia, palavereja ja kokouksia sekä niiden linjauksista kertovia nasevia raportteja virkahenkilöille heidän valmistelutyönsä pohjaksi - eiköhän piintynytkin virkamies ala ymmärtämään asiaa.

Kiitän tässäkin yhteydessä Alvereiden vetäjiä eli vuorovaikutussuunnittelijoita siitä työstä, jota olette Alvareissa tehneet. Työtä riittää, jotta saamme kaupungin virkahenkilöistä sen vajaan kaksikolmannestakin ymmärtämään ja hyväksymään Alvarit oleellisena osana Tampereen kaupungin päätöksentekoa. 

 

-Esko Erkkilä-

Iidesjärven osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen esittely etelä-alvarilaisille oli Alvari-toimintaa parhaimmillaan

Tiistai 12.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin nettisivuilla todetaan Alvari-toiminnasta näin:

”Alvari on vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Sen kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun. Kaupunki taas tarvitsee aluetta koskevaa tietoa asioiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi.”

Toteamus on ylevä, mutta kriittisestikin asioihin suhtautuvan on todettava, että Alvari-toiminta on juuri sitä mitä luvataan. Lupausten täyttyminen on paljolti alue-Alvareita vetävien vuorovaikutussuunnittelijoiden ammattitaidon tulosta.

Etelä-Alvarille esiteltiin 4.4.2011 Iidesjärven alueesta valmistunutta kolmea osayleiskaavan alustavaa luonnosvaihtoehtoa.

Seuraavana on vuorossa vaikutusten arviointi, jonka toteuttaa Finnish Consulting Group. Alustavista luonnosvaihtoehdoista Alvari-tilaisuudessa kertoivat Tampereen kaupunkikehitys sekä FCG:n konsultit.

Olin mukana lähes kolme tuntia kestäneessä mielenkiintoisessa tilaisuudessa Steiner-koululla.

Tilaisuus toteutettiin alustuksella eri vaihtoehdoista ja sen jälkeen etelä-alvarilaiset työstivät alustavia suunnitelmia työpajatyöskentelynä.

Tilaisuus oli Tampereen kaupunkikehityksen henkilöille ja FCG:n konsulteille antoisa, sillä he saivat jatkotyöskentelynsä pohjaksi yli kolmesataa yksityiskohtaista mielipidettä Iidesjärven osayleiskaavan kehittelemiseen – ja täysin ilmaiseksi!

Merkitystä on myös sillä, että asukkaat tunsivat olevansa osayleiskaavan kehittelyssä mukana ja se varmasti vähentää aikanaan kaavan saamaa vastustusta.

Osayleiskaava etenee Yhdyskuntalautakuntaan touko…kesäkuussa ja lopullinen ehdotus osayleiskaavaksi ja sen hyväksyminen on tarkoitus saada valmiiksi v. 2012.

Iidesjärven osayleiskaavan tavoitteina ovat mm.:

• asukkaiden, eläinten ja kasvien elinolosuhteiden sekä ympäristön huomiointi
• alueella sijaitsevan vanhan kaatopaikan kunnostus
• rikkaan kasvi- ja eläinlajiston säilyttäminen ja sen nivouttaminen alue- sekä yhdyskuntarakenteeseen
• joukkoliikenteen järjestäminen
• ainutlaatuisen Pitkäjärvi-Kaukajärvi-Iidesjärvi –murroslaakson kulttuuriperinteen säilyttäminen

Iidesjärven osayleiskaava perustuu kahdelle – oikeastaan kolmelle – vaihtoehdolle.

1. Perhepuistovaihtoehto
2. Rakennusvaihtoehto 1, pientaloja
3. Rakennusvaihtoehto 2, kerrostaloja

Lopullinen osayleiskaava saattaa muodostua näiden yhdistelmästä.

Joitain hajahuomioita asian tiimoilta:

Perhepuistomaisen viitesuunnitelman toteuttaminen olisi Suomessa lähes ainutlaatuinen ratkaisu.

Perhepuistoratkaisussa vanhan kaatopaikan kunnostus voitaisiin hoitaa ”kevyellä” mallilla, mutta muissa vaihtoehdoissa kaatopaikan poistaminen pitäisi toteuttaa täydellisenä niiltä osin, joissa asuinrakentamista tulisi entisen kaatopaikan kohdalle.

Kaikissa vaihtoehdoissa Iidesjärven pohjoispäähän suunnitellaan kevyenliikenteen siltaa.

Iidesjärven kuuluminen lintuvesien suojeluohjelmaan on huomioitava kaikissa vaihtoehdoissa.

Lepakoiden, hyönteisten, lintujen ja harvinaisten sammakkolajien esiintyminen pitää huomioida mm. järveä kiertävän kävelyreitin valaistusratkaisuissa.

Alustaviin suunnitelmiin kuluu avoimena säilytettävät järvinäkymät ja myös uusia järvinäkymäsektoreita pitää avata.

Perhepuistoratkaisussa entisen kaatopaikan kohdalle tulisi ns. monikäyttönurmi. Myös skeittaus- ja parkour –mahdollisuudet pitää huomioida. Kotieläin- ja perinnepiha ovat mukana suunnitelmissa.

Iidesjärven osayleiskaavan periaate on se, että Iidesjärvi on kaikkien tamperelaisten käytettävissä ja sitä ei varata minkään alueen asukkaille erityisesti.

Alvari-tilaisuudessa kritisoitiin rakentamisvaihtoehdoissa kaavailtua tehottomuutta. Pientalovaihtoehdossa alueelle tulisi ainoastaan 500…700 uutta asukasta ja kerrostalovaihtoehdossakin vain 1.000 uutta asukasta.

Kerrostalovaihtoehdossa kerrosneliöitä tulisi 35.000 kerrosneliömetriä eli 35 neliötä asukasta kohti!

Todettiin, että perhepuistovaihtoehtoa tuskin voidaan toteuttaa, sillä se olisi tehokkuuden kannalta heikoin vaihtoehto. Toisaalta perhepuiston tuomia sosiaalisesti myönteisiä vaikutuksia on vaikea arvioida rahassa.

Kiitän Etelä-Alvarin puuhahenkilöitä mielenkiintoisen ja tärkeän tilaisuuden järjestämisestä. Tilaisuus soi hyvän tilaisuuden asukasvaikuttamiselle ja toivottavasti sitoutti yleisöä tuleviin ratkaisuihin!

-Esko Erkkilä-

Ruuan arvonlisäveroa ei pidä korottaa

Perjantai 25.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Mari Kiviniemi piti merkittävän linjapuheen Keskustan valtakunna​llisessa vaalistart​issa 5.3.2011.

Haluan erityisesti tuoda esille ja kiittää pääministeriä tärkeästä linjauksesta, joka koskee elintarvikkeiden arvonlisäveroa.  

Kertauksena, että elintarvikkeiden arvonlisävero oli 30.9.2009 saakka 17 %.

Suomen Keskustan ansiosta ja Kokoomuksen sekä oppositiopuolue SDP:n vastustuksesta huolimatta elintarvikkeiden arvonlisävero alennettiin 1.10.2009 alkaen 12 prosenttiin.

Heinäkuun alusta eli 1.7.2010 elintarvikkeiden arvonlisävero nostettiin 13 prosenttiin.

Kokoomus on vaaliohjelmassaan linjannut, että arvonlisäveroa on korotettava 2 %-yksikköä. Kokoomus haluaa siis, että myös elintarvikkeiden eli ruuan arvonlisäveroa korotettaisiin!

 Pääministeri Mari Kiviniemi linjasi Keskustan vaalistartissa arvonlisäveroista seuraavaa:

”Arvonlisäveroa meidän pitää korottaa siksi, että voimme turvata palveluiden ja etuuksien rahoituksen. Mutta pienituloisille tärkeitä ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveroa emme korota. Keskusta ei myöskään korota energiaveroja nyt päätetystä.” (Alleviivaus blogikirjoittajan).

Arvonlisävero on tasaveroa puhtaimmillaan. Kokoomus haluaa, että myös elintarvikkeiden hinnoittelussa etenisimme tasaveron suuntaan.

On nähtävissä, että elintarvikkeiden hintoihin on kohdistumassa suuria korotuspaineita. Korotuspaineiden suurimmat syyt tulevat meille maailmantilanteen heijastumina. Tähän kuvioon elintarvikkeiden arvonlisäverokannan korottaminen ei sovi lainkaan.

Kiitän pääministeri Mari Kiviniemeä, kun hän julkitoi Keskustan selkeän ja yksiselitteisen kannan elintarvikkeiden arvonlisäveron säilyttämisestä ennallaan puolueen vaalistartissa.

Sain juontaa pääministerin haastattelutuokion Sentterissä 12.3.2011. Kysyin Keskustan kantaa arvonlisäveroon silloin ja mielihyväkseni pääministeri vastasi minulle sekä satalukuisalle yleisölle, että Keskusta ei korota elintarvikkeiden eikä lääkkeiden arvonlisäveroa. Hienoa!

Se on mielestäni ainoa oikea vaihtoehto ja uskon, että äänestäjät haluavat samoin!

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan jälkeen ensimmäinen rauhanpäivä oli tasan 71 vuotta sitten

Maanantai 14.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen historiassa 13.3.1940 on merkittävä  päivä, sillä silloin loppui Talvisota.

Tänään, maaliskuun 14. päivänä on paikallaan tiedostaa, että tasan 71 vuotta sitten maassamme oli ensimmäinen rauhanpäivä Talvisodan syttymisen jälkeen.

Talvisodan päättymisen vuositapahtumia oli eilen vain harvakseltaan. Harvakseltaan siitä syystä, kun kyse ei ollut tasavuosikymmenistä.

Haluan kunnioittaa ja tiedostaa Suomen itsenäisyydelle tärkeät päivät ja sen vuoksi osallistuin eilen kahteen tilaisuuteen, joiden tarkoituksena oli muistella Talvisodan päättymistä.

Puolelta päivin osallistuin harvalukuisen joukon mukana Yrjö Jylhän patsaalla järjestettyyn seppeleenlaskutilaisuuteen.

 

 

 

Yrjö Jylhän muistomerkki on nimeltään ”Runoratsu – sotaratsu”.

Muistomerkki kuvaa vauhkona takajaloilleen nousevaa hevosta ja sitä hillitsevää miestä. Teos on kuvanveistäjä Terho Sakin käsialaa.

Runoilija ja Taipaleen – Kirvesmäen ansioitunut sotilas päätti elämänsä oman käden kautta 1956 – muistomerkki on paljastettu 1.10.1964. Muistomerkki sijaitsee Yrjö Jylhän aukiolla Satakunnankadun, Savilinnantien ja Sepänkadun kulmauksessa Tampereen Amurissa.

 

Seppeleenlaskusta huolehtivat v. 1951 perustettu Tampereen Klassikot ry. Yhdistyksen puheenjohtaja emeritus-piispa Juha Pihkala oli estynyt saapumasta tilaisuuteen ja seppeleenlaskun suorittivatkin yhdistyksen sihteeri Pasi Takala (oikealla) sekä Pertti Ollikka (vasemmalla).

 

 

 

Koruton ja vaatimaton tilaisuus on ohi. Muistomerkin ja sen juurelle 13.3.2011 lasketun seppeleen taustalla on erittäin paljon Suomen historiaan vaikuttaneita asioita.

 

Illalla osallistuin Tampereen Tuomiokirkossa järjestettyyn mieliin painuneeseen Kirkkoiltaan.

Kirkkoillan olivat järjestäneet Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry. Myös partiolippukunta Näsin Tytöt oli osallisena illan järjestelyissä.

Kirkkoillan musiikkista vastasi Satakunnan Sotilassoittokunta, johtajanaan musiikkimajuri Riku Huhtasalo.

Juhlavieraat saivat kuulla kahdenkin kuoron esittämänä kuorolaulua – Eternitas, johtajanaan Reija Mattsson ja Mieskuoro Kelot, johtajanaan Lasse Kautto.

Kirkkoillan tervehdyssanat lausui eversti Pentti Väänänen Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistyksestä.

Väänänen kertasi lyhyesti Talvisodan historian. Hän totesi totuudenmukaisesti, että Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin yritti tuhota Suomen ja kuljettaa suomalaiset kauas Neuvostoliittoon.

Sotaveteraanien ja lottien panosta kunnioittaen Väänänen käsitteli tervehdyssanoissaan sotaorpojen vaikeaa tilannetta. Monet sotaorvot eivät ole koskaan tavanneet isäänsä!

Voimallisen juhlasaarnan piti rovasti Ilmari Mustonen.

En ole koskaan saanut kuulla saarnastuolista esitettynä niin suoraa, selkeää ja voimallista sananjulistusta kuin rovasti Mustonen esitti.

Mustonen kertasi mm. sen, että Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta v. 1940, kun se Suomeen hyökkäämällä oli rikkonut Kansainliiton sääntöjä.

Rovasti Mustonen käsitteli eversti Väänäsen tapaan sotaorpojen tilannetta.

Mustonen oli huolissaan myös nykyajan avioerolapsista. Mustonen vertasi sotaorpojen tilannetta nykyajan ”ero-orpojen” tilanteeseen. Avioero-orpoja on jo nyt enemmän kuin aikoinaan sotaorpoja, joten kysymys on päivänpolttava.

Päätösliturgian suoritti rovasti Esa Eerola.

Kiitän Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymää ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry:tä mieliin painuneen Kirkkoillan järjestämisestä.

 

 

Tampereen Tuomiokirkko 13.3.2011 eli tasan 71 vuotta Talvisodan rauhanteon jälkeen.

 

-Esko Erkkilä-

Saumaton hoitoketju on Tampereella haavekuva vaan!

Perjantai 11.3.2011 - -Esko Erkkilä-

On räikeä ristiriita Tampereen kaupungin vastuuhenkilöiden ja todellisuuden kanssa siitä, että toimiiko katkeamaton hoitoketju kaupungissamme.

Norsunluutorniinsa Valkoiseen talon edullisten lounaiden ääreen bunkkeroituneet johtavat virkahenkilöt toteavat seminaareissa ja yleisötilaisuuksissa, että katkeamaton hoitoketju toimii. Karu todellisuus on kokonaan täysin muuta.

On epäinhimillistä, että sairaalasta kotiutettu kaupunkilainen kyyditään vaikean leikkauksen jälkeen kotiinsa, istutetaan ovenpielessä sijaitsevalla tuolille, ja sanotaan ”Heippa”!

Voidaan sanoa, että kyse on Tampereen kaupungin suorittamasta heitteillejätöstä.

Tampereen kaupungissa on palvelu, jota kutsutaan kotiuttamispalveluksi.

Sen tarkoituksena on huolehtia kansalaisista, jotka kotiutetaan esim. Tampereen Yliopistollisesta Sairaalasta ja saattaa heidät pikkuhiljaa itsestään selviäviksi kansalaisiksi.

Nykyisin toiminta on tarkoituksensa irvikuva.

Homma pitäisi toimia siten, että TAYS:n ja Tampereen kaupungin välillä tieto kulkisi. Esteenä eivät saa olla mitkään henkilöstölait, jotka kieltävät esim. henkilötunnusten käytön näissä rajapinnat ylittävissä tapauksissa.

Kun TAYS:sta kotiutetaan esim. taksikyydillä potilas, jolle on tehty vaikea leikkaus, olisi Tampereen kotiuttamispalvelun henkilöiden oltava vastassa tätä omaan kotiinsa palaavaa henkilöä. Näin ainakin silloin,jos kyseessä on yksinäinen henkilö, jolla ei ole omaisia tai omaiset asuvat kaukana. Myös kotiutettavan ikä pitää huomioida, sillä vanhammalle henkilölle käytännön rutiinit ovat terveenä ja täysikuntoisenakin vaikeammat kuin nuorelle.

Tampereen kaupungin kotiuttamispalvelun pitäisi huolehtia, että kotiutunut potilas saisi ensimmäisinä päivinä ”täyden palvelun” lääkkeiden annostelun, ruokahankintojen, peseytymisen ja henkilökohtaisen hygienian osalta. Myös henkilökohtaisten kiireettömien keskustelujen käyminen hänen kanssaan nopeuttaisi kunnon kohentumista.

Tiiviin seurantajakson pituus on voitava arvioida tapauaskohtaisesti.

On tärkeää, että Tampereen kaupungin kotiuttamispalvelu huolehtisi TAYS:sta kotiutuneen potilaan seurannasta viikon verran suhteellisen säännollisesti vähintään kerran päivässä. Jos tervehtyminen edistyy ennakoidusti, voitaisiin seurantaa harventaa ja siirtyä jatkossa vaikkapa puhelinseurantaan ja tietysti kotiutumisen edetessä  luopua kaikesta seurannasta kokonaan.

Nyt tätä toimintaa Tampereen kaupungilla ei ole.

Kuvaamani tarve kasvaa lähivuosina, sillä me ns. suuret ikäluokat tulemme olemaan merkittävä asukasryhmä 2030-luvulle saakka. Juuri meillä on kuvatunlainen tarve seuraavien 25 vuoden aikana.

Halutaanko meidät huomioida vai kohautetaanko meille olkapäitä?

Kysyn ja vaadin vastauksia asioista vastaavilta virkahenkilöiltä!

 

-Esko Erkkilä-

Palokalliolla ajoradat sekä jalankulkuväylät ovat mainiossa kunnossa talvellakin

Keskiviikko 2.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Talvi on ollut poikkeuksellisen haastava ajo- sekä kävelyteiden ja jalkakäytävien talvikunnossapidosta vastaaville. 

Tilanne on johtanut siihen, että on ollut suorastaan muodikasta jakaa moitteita niille, jotka hoitavat kulkuväyliemme kunnossapitoa.

Aamulehti viritteli palstoillaan taannoin ilmianto-osastoa, jonne lukijat saattoivat lähettää kuvia ja kertoa tapauksista, joissa kaupungin kulkuväylät olivat heikosti hoidettuja.

Ilmiantoja on kertynyt melkoisesti ja ne on todennäköisesti kaikki julkaistukin.

Lähetin osastolle kokemuksia ja kuviakin Palokallion tilanteesta.

Palokalliolla tilanne on tyystin toinen kuin ilmiantoja pyytänyt toimittaja toivoi, sillä kulkuväylät ovat mainiossa kunnossa.

Kehujen jakamisessa pitää olla tietyllä tavalla kriittinen, mutta silloin kehuja on paikallaan jakaa, jos se on aiheellista.

Ruokomäenkatu on Palokallion alueen pääkatu ja se on sivukatuineen hyvässä kunnossa.

Lempääläntieltä Ruokomäenkatu 32:n kohdalle saakka myös jalkakäytävät on aurattu ja hiekoitettu moitteettomaan kuntoon.

Muutama valokuva selventää Palokallion hyvän tilanteen:

 

 

Kuva on otettu Karpalokadun risteyksestä kohti Ruokomäenkatu 30:tä. Auto on pysäköity täsmälleen ajoradalle jalkakäytävän viereen ja nähdään, että auton oikealla puolella oleva jalkakäytävä on hyvin aurattu ja helppo kulkea. Myös ajorata on hyvässä kunnossa.

 

 

Tämä kuva on Ruokomäenkadun mutkasta Ruokomäenkatu 30:n kohdalta. Auto on pysäköity ”nurmikolle” n. 5 metriä korkean lumikasan viereen. Lumet on kasattu niin kauas ajoradasta, että sulamisvedet valuvat metsään ja eivät pääse ajoradalle.

 

Kiitän Palokallion alueen talvikunnossapidosta vastaavia ja annan heille tunnustuksen hyvin hoidetusta työstä!

 

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari aloitti innolla uuden kaksivuotiskauden!

Sunnuntai 27.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Eräs Tampereen kaupungin periaatteista julistusten tasolla on ”Tampere kaupunki kuulee kuntalaista”.

Osa kuntalaisten suoraa osallistumista edustuksellista demokratiaa täydentävänä toimintana on Alvari-toiminta.

Alvari eli alueellisen vaikuttamisen kanava koostuu Alue-Alvareista eli alueellisista työryhmistä, pormestarin asukasilloista ja nuorille tarkoitetuista Nuoriso-Alvareista.

Fyysisesti kokoontuvia Alue-Alvareita on Tampereella nyt neljä – Etelä-Alvari, Kaakkois-Alvari, Koillis-Alvari ja Länsi-Alvari – ja niiden lisäksi on Keskikaupungin Facebook-Alvari eli Tampereen Alvari.

Etelä-Alvari perustettiin v. 2008 ja olen ollut sen toiminnassa mukana alusta alkaen.

Kaupunginhallitus päätti 14.2.2011 neljän alueellisen työryhmän eli Alue-Alvarin nimeämisestä vuosille 2011 – 2012. Tulin nimetyksi Etelä-Alvarin jäseneksi.

Etelä-Alvarin järjestäytymiskokous pidettiin torstaina 24.2.2011 klo 17.30 Hatanpään koululla.

  

  

Kokouksessa on hyvä osanotto, sillä kaupunginhallituksen Etelä-Alvariin nimeämästä 57 jäsenestä oli paikalla 35 henkilöä.

 

 

  

Kokouksen avasi ja sen puheenjohtajana toimi vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen.

 

Kokouksen virallisen osuuden ainoina kohtina olivat puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajien valinta vuosille 2011 – 2012.

 

Puheenjohtajaäänestyksessä annettiin 35 ääntä ja ne jakaantuivat seuraavasti:

• Juhani Skogberg, 20 ääntä
• Taina Lampu, 10 ääntä
• Pertti Järvinen, 5 ääntä

 

 

Äänestyksen tulos merkitsi, että Juhani Skogberg tuli valituksi Etelä-Alvarin puheenjohtajaksi 2011 – 2012.

  

Varapuheenjohtajavalinnan kohdalla Lasse Kristeri teki ehdotuksen, että puheenjohtajaäänestyksessä toiseksi ja kolmanneksi tulleet valittaisiin varapuheenjohtajiksi äänimäärien osoittamassa järjestyksessä. Kristerin ehdotus sai yksimielisen kannatuksen ja siten ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Taina Lampu ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Pertti Järvinen.

 

Bloginpitäjä onnittelee uutta-vanhaa puheenjohtajaa ja samoin uutta-vanhaa ensimmäistä varapuheenjohtajaa sekä uutta toista varapuheenjohtajaa!

 

 

Etelä-Alvarin puheenjohtajisto 2011 - 2012. Juhani Skogberg (vasemmalla), Taina Lampu (keskellä) ja Pertti Järvinen (oikealla). 

Uskon vakaasti, että Teidän ja Aijan johdolla saamme paljon aikaan!

 

Kokouksen virallisen osuuden jälkeen käytiin vilkas ja antoisa keskustelu Etelä-Alvarin alustavasta kevään ohjelmasta, alatyöryhmistä, aluerahan hakemisesta, kokouspaikoista sekä muista käytännön asioista.

 

 

Lopuksi etelä-alvarilaiset kokoontuivat ryhmäkuvaan. Meitä oli paikalla niin paljon, että syrjemmälle sijoittuneet eivät mahtuneet bloginpitäjän ottamaan kuvaan!

 

Innolla mukaan lähtemässä

 

-Esko Erkkilä-

Virkahenkilöiden viljelemä termi "kehittäminen" merkitsee kansalaisten näkökulmasta palvelujen lopettamista

Perjantai 25.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Virkahenkilöiden ja kansalaisten kielenkäytössä samat sanat merkitsevät tyystin erilaista sisältöä.

Virkahenkilöt ja rahvas käyttävät puheessaan samoja sanoja, mutta he tarkoittavat eri asioita.

Sanapari ”palvelujen kehittäminen” on hyvä esimerkki tästä.

Virkahenkilöiden puheessa sanaparilla ”palvelujen kehittäminen” pyritään verhoamaan asukkaiden kannalta palveluiden tulevat heikennykset positiivisen ilmaisun taakse.

Asukkaat ovat oppineet lukemaan virkahenkilökieltä ja tiedämme, että sanapari ”palvelujen kehittäminen” merkitsee palvelujen heikennyksiä, jopa niiden loppumista kokonaan.

Saimme tästä malliesimerkin tiistaina tammikuun 25. päivänä Tampereen Keskusvirastotalolla, jossa virkahenkilöt esittelivät Etelä-Alvarin jäsenille ikäihmisten palveluja Tampereen eteläisellä alueella.

Virkahenkilöt – Sisko Hiltunen ja Sami Uusitalo –lipsauttivat, että Palokallion aikuisneuvolan toimintaa suunnitellaan ”kehitettäväksi”.

Tartuin kiinni asiaan ja kysyin suoraan, että aiotaanko se lopettaa. Saimme kuulla, että Palokallion aikuisneuvolan toimintaa ollaan siirtämässä Lakalaivaan rakennettavaan liikekeskukseen.

Asiassa on kuitenkin iso mutta ja se on se, että Lakalaivan alueen kaavoitustyötä ei ole vielä kunnolla edes aloitettu, joten liikekeskuksen rakentaminen toteutuu vasta monen vuoden päästä.

Nyt pelkäämme Palokallion aikuisneuvolan lopettamista, sillä sitähän virkahenkilöiden kielenkäytössä termi kehittäminen merkitsee.

Palokallion aikuisneuvola palvelee laajaa aluetta eli Multisillan, Peltolammin sekä Palokallion asukkaita. Se on avoinna maanantaisin ja tiistaisin sekä tarvittaessa perjantaisin.

Palokallion aikuisneuvolaa hoitava terveydenhoitaja huolehtii Koivistonkylän aikuisneuvolasta keskiviikkoisin ja torstaisin.

Soitin päivystävälle terveydenhoitajalle ja sain kuulla, että perjantain aukioloajat ovat suuren kysynnän vuoksi välttämättömiä ja nytkin runsaan viikon kuluttua olevalle perjantaille oli jäljellä enää yksi aika! Jonotusaika Palokallion aikuisneuvolaan on siis venymässä lähelle kahta viikkoa eli palvelulla on kysyntää.

Palokallion aikuisneuvola sijaitsee kohtuullisen matkan päässä Multisillasta, Peltolammilta sekä Palokalliolta. Osa sen asiakkaista pystyy kulkemaan sinne omatoimisesti. Omatoiminen kulkeminen kauas kotokulmilta ei onnistuisi ja alueemme väki ei halua täyttää kaukana olevien aikuisneuvoloiden ja muiden vastaavien paikkojen odotustiloja. Sairaana vuoron odottaminen ei ole leikintekoa.

Multisiltalaiset, peltolammilaiset ja palokalliolaiset odottavat Palokallion aikuisneuvolaa kehitettävän kaikkina arkipäivinä aukiolevaksi. Emme hyväksy virkahenkilöiden ilmeistä suunnitelmaa sen ”kehittämiseksi” eli toiminnan lopettamista!

-Esko Erkkilä-