Turun seudun puhdistamo Oy:n ja Tampereen Veden Sulkavuoreen suunnitteleman jätevedenpuhdistamon vertailua

Sunnuntai 17.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vesi suunnittelee rakentavansa Pirkanmaan keskuspuhdistamon Tampereen ja eräiden lähikuntien jätevesille Tampereen Sulkavuoreen.

 

Turun seudulla on vastaava maakunnallinen keskuspuhdistamo toteutettu Turun Kakolanmäelle.

 

Olen kansalaisnäkökulmasta seurannut Tampereen Veden hanketta ja nyt sain myös tutustua Turun laitokseen maanantaina 11.1.2010.

 

Seuraavassa vertailen hankkeita maalaisjärjen antamalla viisaudella:

 

1. Puhdistamoiden puhdistusteho

 

Oletan Turun tutustumisen perusteella, että nykytekniikalla toteutettu keskuspuhdistamo pystyy puhdistamaan jätevedet tehokkaasti ja suorittamaan sen kustannustehokkaasti.

 

2. Puhdistetun jäteveden purkupaikka

 

Turussa puhdistetun jäteveden purkupaikka sijaitsee meressä Turun matkustajasataman Silja-terminaalista 400 metrin etäisyydellä Linnanaukiolla Ruissalon suuntaan.

 

Tampereella purkupaikkaa suunnitellaan Pyhäjärveen suhteellisen lähelle rantaa.

 

Ensimmäisen vuoden tulokset vedenlaadun kohenemisesta Turussa ovat vakuuttavat. Onko osasyynä se, että Turun matkustajalaivaliikenne ja tavaraliikennealukset sekoittavat purkupaikan meriveden tehokkaasti - tämä on erikseen arvioitava. Suhtaudun tietyllä varauksella Tampereen suunnitelmavaihtoehdon toteuttamiseen ja epäilen, että riittävää sekoittumista Tampereella ei tapahtuisi.

 

3. Tampereella suunnitelmat on tehokkaasti pyritty salaamaan

 

Turussa vakuutettiin, että avoin ja runsas tiedottaminen on auttanut hankkeen toteuttamisessa. Tiedotejakelun piirissä on hankkeen kaikissa vaiheissa ollut 10.000 turkulaista. Yllättävää, että mainittu väkimäärä sijoittuu max. 250 metrin etäisyydelle Kakolanmäestä.

 

Tampereella suunnittelu on tehty suurta salaisuutta noudattaen. Tampereen Veden johto on noudattanut hankesuunnittelun varhaisvaiheessa neuvostotyyppistä linjaa eli "kansalle ei tarvitse kertoa - ne saattavat kritisoida hanketta".

 

Onko Tampereen Vesi Turkuun suunnattujen tutustumismatkojen merkeissä muuttamassa linjaansa?  Hyvä, jos näin on tapahtunut.

 

Turussa nähty vakuutti, että nykytekniikalla toteutetut puhdistamot pystyvät puhdistamaan jätevedet tehokkaasti ja toiminta on myös kustannustehokasta.

 

Sulkavuori-suunnitelman purkauspaikkaa on mielestäni vielä perusteellisesti arvioitava.

 

Toivottavasti Tampereen hankkeen salailuvaihe nyt on takana ja johto uskaltautuu avoimuuteen.

 

Todelliset ongelmat ja haasteet Tampereen Sulkavuori-hankkeessa liittyvät rakennusaikaisiin ongelmiin. Ne saattavat kaataa koko hankkeen. Pyrin palaamaan niihin lähiaikoina näillä sivuilla.

 

-Esko Erkkilä-

Saarioinen Oy suunnannäyttäjänä elintarviketeollisuudelle ja toivottavasti koko talouselämälle

Torstai 14.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Työelämäpalkinnon rahasto on sosiaali- ja terveysministerin sekä Suomen itsenäisyyden juhlarasto Sitran yhdessä perustama palkintorahasto.

 

Rahasto myönsi Työelämä 2010 -palkinnon Ruoka-Saarioinen Oy:lle sekä Teknologiateollisuus ry:lle ja Metallityöväen liitto ry:lle yhdessä.

 

Ruoka-Saarioinen Oy:n saama palkinto on merkittävä.

 

Saarioisten Sahalahden kevensi yli 55-vuotiaiden työtaakkaa ja sen saama tunnustus on hyvin ajankohtainen, sillä yhteiskunnassa käydään parhaillaan vilkasta keskustelua työurien pidentämisestä.

 

Senioriohjelma aloitettiin Saarioisten Sahalahden tehtaalla v. 2004.

 

Ruoka-Saarioisilla on mm. kevennetty yli 55-vuotiaiden työtä hänen halutessaan ilman, että ansiotaso laskee. Jos henkilöllä on terveydellisiä tai muita erityissyitä, pyritään järjestelemään muuta kuin kolmivuorotyötä.

 

Halutessaan henkilöllä on mahdollisuus pysyä samassa tehtävässä ja hänen ei tarvitse olla mukana ns. työnkierrossa.

 

Sittemmin senioriohjelma on levinnyt muuallekin Saarioinen-konsernissa.

 

Ruoka-Saarioisten malli on todettu rohkaisevaksi esimerkiksi koko elintarvikealalla.

 

Elintarvikealan työehtosopimuksessa on päätetty lähteä toteuttamaan koko elintarvikealalla vastaavaa ikäohjelmaa. Elintarvikealan sopimuksissa ikäohjelman piiriin pääsee jo 50-vuotiaana.

 

Neljäkymmentä vuotta elintarviketeollisuudessa työskennelleenä koen Saarioisten kokeilusta syntyneen kattavan toiminnan positiivisena.

 

Toivon, että elintarviketeollisuuden lisäksi samanlaista ikäohjelmaa alettaisiin toteuttaa myös muun teollisuuden sekä kaupan piirissä.

 

-Esko Erkkilä-

Mistä niitä päteviä Alvari-vetäjiä oikein tulee?

Lauantai 9.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella vilkkaana virinnyt Alvari-toiminta on merkittävä kanava asukasmielipiteen saattamiseksi päättäjien tietoisuuteen. Alvari tarkoittaa alueellisen vaikuttamisen kanavaa.

 

Tampereen kaupungin nettisivuilla todetaan, että Alvari on vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Sen kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun. Kaupunki taas tarvitsee aluetta koskevaa tietoa asioiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi.

 

Tampereella on nyt kolme Alvaria; perustamisjärjestyksessä ne ovat Länsi-Alvari, Etelä- Alvari ja Kaakkois-Alvari.

 

Olen ollut mukana Etelä-Alvarin toiminnassa sen perustamisesta saakka.

 

Alvareiden toiminnan peruspilari on hyvä vetäjä. Alue-Alvareiden vetäjiä kutsutaan vuorovaikutussuunnittelijoiksi.

 

Kaikilla Alvareilla ja siten kaikilla tamperelaisilla on ollut onni saada Alvareille pätevät vetäjät. Birgitta Tunturi vetää Länsi-Alvaria, Aija Karttunen Etelä-Alvaria ja Sirpa Koivu Kaakkois-Alvaria.

 

Oudoksun mielipiteitä, joissa moititaan, että Tampereen kaupunki ei kuuntele asukasmielipidettä.

 

Oudoksumiselleni ovat perusteita väen laimea osallistuminen esim. pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasiltoihin. Myös Alvari-toimintaan osallistuminen on valitettavan harvalukuisen aktiivijäsenjoukon varassa.

 

Asukasvaikuttaminen on ilmeisesti nähtävä siten, että aktiivijoukko osaa tunnustella laajan kaupunkiväestön mielipiteen ja sitten tuoda sen mainittujen kanavien kautta päättäjien pöydälle.

 

Myönnän, että erilaisiin asukasiltoihin ja Alvari-toimintaan osallistuminen on paljolti myös aikataulukysymys. Yksistään Alvari-toimintaan liittyviä sähköposteja saattaa päivän mittaa kertyä muutamia. Pidän kunnia-asiana lukaista kaikki ne läpi, sillä eivät alue-alvarit niitä turhaan lähettele.

 

Alue-Alvarit muodostavat virallisen kanava asukkailta päättäjille.

 

Alvareiden toimikausi on kaksi vuotta ja seuraavan kaksivuotiskauden jäsenet Alvareihin valitaan vuodenvaihteen tienoilla. Kannustan tamperelaisia osallistumaan Alvari-toimintaa, sillä se on yksi kanava asukasmielipiteen saattamiseksi päättäjien tietoisuuteen.

 

Alue-Alvareiden vetäjien aktiivisuudella on keskeinen rooli Alvareiden toiminnassa. Kaikki Alvareita vetävät vuorovaikutussuunnittelijat ansaitsevat kiitoksen. Toivon, että he jaksavat jatkaa hommiansa entisellä innolla ja aktiivisuudella.

 

-Esko Erkkilä-

Uudenkaupungin automuseo ei pidä ääntä itsestään

Torstai 7.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain vierailla Uudenkaupungin automuseossa syyskuun lopulla.

 

Uudenkaupungin automuseo sijaitsee Metso Oyj:n omistaman Valmet Automotive Oy:n vieressä. Valmet Automotive Oy on Suomen ainoa autoja valmistava yritys.

 

Uudenkaupungin Automuseo ei pidä ääntä itsestään - sillä ei ole esimerkiksi nettisivuja lainkaan! Tähän asiantilaan soisi pikaisen muutoksen, sillä museossa on paljon mielenkiintoista nähtävää.

 

Uudenkaupungin Automuseossa on useita erillisiä osastoja.

 

Autoilun historiaa esittelevällä osastolla on monia 1900-luvun alkupuolelta 1980-luvulle saakka olevia historiallisia autoja. Osasto on liian pieneen tilaan ahdettu ja sen vuoksi autokaunottaret eivät ole täysin edukseen.

 

Saab-historiaa esittelevä osasto antaa kattavan kuvan Saab`n mallikehityksestä. Osastolla on tutut 95- sekä 96-mallit useina yksilöinä, mutta siellä on mm. joitakin Saab´n kehitysversioita, jotka jäivät joko prototyyppiasteelle tai muutaman auton valmistuserän suuruisiksi kokeiluiksi. Osastolla selviää mm. se, että poliisille toimitettiin vv. 1970…1990 yhteensä 2.645 Saab-autoa.

 

Uudenkaupungin autotehtaan tuotanto on kattavasti esillä omalla osastollaan. Esillä ovat ne lukuisat merkit, joita Uudenkaupungin Autotehtaalla on valmistettu.

 

Autokorjaamomuseo on oma hieno osastonsa.

 

Autokorjaamomuseo on Vakka-Suomen Autoteknillisen Yhdistyksen suunnittelema ja toteuttama. Se esittelee autokorjaamoperinnettä, poltto- ja voiteluaineiden jakelua sekä suomalaisen autonrakennuksen historiaa.

 

Autokorjaamomuseossa on "kalustettuna" kolme erillistä autokorjaamoa. Ne ovat vuosilta 1915, 1929 ja nuorin vuodelta 1960.

 

Museon helmi on Korvensuu 1913 - auto. Se on kahden hengen avoauto, joka on kokonaan Suomessa suunniteltu ja valmistettu - auton valmistaja on Korvensuun Maanviljelyskonetehdas Mynämäeltä. Auton kotimaisuusaste on yli 90 % ja ainoat vieraat osat siinä ovat magneetto, sytytystulpat, taka-akselin laakerit ja renkaat.

 

Käynti Uudenkaupungin Automuseossa kannattaa, sillä siellä näkee mielenkiintoista sellainenkin henkilö, jolle autot eivät ole maailman tärkein asia.

 

Toivon, että museon taustavoimat saavat aikaiseksi nettisivut, sillä ne varmaan auttaisivat suurta yleisöä nykyistä paremmin löytämään Uudenkaupungin ja siellä vaikkapa Automuseon.

 

-Esko Erkkilä-

Työpajatyöskentelyä Tampereelle suunnitellun jätteenpolttolaitoksen sijoituspaikkavaihtoehdoista

Tiistai 5.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy suunnittelevat hyö-tyvoimalaitosta (Tammervoima) Tampereen alueelle. Voimalaitoksen tehtävänä on tuottaa kaukolämpöä Tampereelle ja sähköä valtakunnan verkkoon. Suunnitellussa voimalaitoksessa käytetään pääasiallisena polttoaineena jätettä, joka on peräisin kotitalouksilta, julkisesta ja yksityisestä palvelutoiminnasta sekä kaupasta ja teollisuudesta.

 

 

Nyt on käynnissä hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Hankkeessa on neljä sijoituspaikkavaihtoehtoa: Lielahti, Rusko, Peltolammi ja Tarastenjärvi. Virkahenkilöt pyrkivät hämäämismielessä käyttämään Peltolammin sijoituspaikkavaihtoehdosta nimeä Sarankulma".

 

 

Osana hankkeen YVA-prosessia jokaisen sijoituspaikkavaihtoehdon lähiympäristön edustajille on järjestetty oma työpajatilaisuus.

 

Osallistuin Palokallion Omakotiyhdistys ry:n edustajana Peltolammin koululla keskiviikkona 29.9.2010 järjestettyyn työpajaan, jossa käsiteltiin Peltolammin sijoituspaikkavaihtoehtoa.

 

Paikalla oli edustajia 14 eri yhteisöstä, sillä edustettuina olivat;

 

• Etelä-Alvari
• Peltolammiseura
• Toivion omakotiyhdistys ry
• Palokallion omakotiyhdistys ry
• Pirkkalan Hiihtäjät ry
• Härmälän oky
• Partolan osakaskunta
• Toivion päiväkotiryhmä
• Toivion koulu
• Pirkkalan ympäristöyhdistys ry
• Toivion koulun vanhempainyhdistys
• Peltolammin koulun vanhempainyhdistys
• Multisillan koulun vanhempainyhdistys
• Multisillan Lähiöyhdistys ry

 

Hyötyvoimalahankkeen etenemisaikataulu merkitsee asemakaavoituksen aloittamista jo tänä vuonna, ympäristölupahakemuksen tekemistä ensi vuonna ja rakentamisen suunnitellaan aloitettavan v. 2012.

 

Peltolammin taakse suunnitellulla hyötyvoimalahankkeella on alueellisesti monta kilpailijaa.

 

Logistiikkakeskus, Tampereen tavaraliikenteen järjestelyratapiha, kolmostien ns. Puskiaisten oikaisu ja Tampereen läntinen ohitusrata ovat suunnitelmissa samoille alueille hyötyvoimalan (=jätteenpolttolaitos) kanssa.

 

Jäte- ja tuhkakuljetuksia vajaan 4 minuutin välein

 

 

Peltolammille suunnitellun hyötyvoimalan liikenneyhteydet olisi erittäin hankalat toteuttaa.

 

Liikenneväylänä on suunniteltu Patamäenkadun kautta suuntautuvaa vaihtoehtoa. Ennen Patamäenkadulle pääsyään jäteautot huristelisivat monilla nyt kohtuullisen rauhallisilla katuosuuksilla.

 

Työpajassa totesimme, että jatkossa liikenne suuntautuisi Kurikan eritasoliittymän kautta Toivion omakotialuetta hipoen "itse tapahtumapaikalle". Tätä vaihtoehtoa työpaja piti viimeiseen saakka vastustettavana, mutta suunnittelijoiden todennäköisesti ajamana.

 

Kolmas todennäköinen liikennöintivaihtoehto olisi Sääksjärven eritasoliittymästä Lempääläntien yli ja siitä edelleen nykyisiä ulkoilumaastoja halkoen jätteenpolttolaitoksen tontille.

 

Liikennemäärät tulevat olemaan hyötyvoimalalle valtavat. YVA-laskelmissa keskikuormakooksi lasketaan pakkaavilla jäteautoilla 7 tonnia/auto. Jätettä tullaan laitokselle kuljettamaan 180.000 tonnia vuodessa.

 

Jätteen lisäksi kuorma-autoliikennettä aiheuttaa tuhkan kuljettaminen. Tuhkaa syntyy 24.000 tonnia vuodessa ja laskelmissa sen poiskuljettaminen tapahtuu 35 tonnin täysperävaunuautoilla.

 

Jäte- ja tuhkakuljetukset merkitsevät, että polttolaitokselle johtavalla liikenneväylällä tulee kulkemaan kuorma-auto 3 minuutin ja 54 sekunnin välein. Tätä tapahtuu viitenä päivänä viikossa klo 07.00 alkaen ja ralli päättyy vasta klo 22.00!

 

Työpajan osanottajat olivat yksimielisiä, että Peltolammi ei ole sopiva paikka Tammervoiman suunnittelemalle hyötyvoimalalle.

 

Yhtä yksimielisiä työpajan osanottajat olivat, että Tarastenjärvi on ainoa oikea paikka suunnitellulle laitokselle.

 

-Esko Erkkilä-

Suomella on edustava ja asiantunteva pääministeri - koko hallitus pärjäsi haastattelutunnilla erinomaisesti!

Perjantai 1.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan televisioidulla kyselytunnilla torstaina 30.9.2010 tuli kaikille selväksi, että meillä on asiantunteva ja edustava pääministeri.

 

Vasemmisto-oppositio yritti hiillostaa pääministeri Mari Kiviniemeä monen henkilön voimin, mutta hiillostus jäi tuloksettomaksi.

 

Pääministeri Kiviniemi osoitti asiantuntemuksensa ja pystyi torjumaan kaikki vasemmiston räksytykset.

 

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen urputti tapansa mukaan suurella äänellä ja antaumuksella suurtuloisten ja vähätuloisten eriarvoisuudesta. Olin tyytyväinen, että pääministeri muistutti oppositiota mm. ruuan arvonlisäverokannan alentamisesta, joka on vähäväkisten tukemista parhaimmillaan.

 

Kyselytunnin edistyessä Urpilainen ja Arhinmäki myötäjuoksijoineen totesivat Kiviniemen, Pekkarisen sekä Rehulan olevan talouden asiantuntijoita ja luopuivat räksyttämisestään.

 

Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi otti esille säätiölain valmistelun. Kankaanniemi mainitsi Nuorisosäätiön lisäksi esille demarikompastelijat eli Riihisäätiön sekä Urheilusäätiön.

 

Urheilusäätiö on Paavo Lipposen johdolla tukenut mm. sosiaalidemokraattien Tarja Halosen ja Jani Sievisen vaalikampanjoita. Urheilusäätiö otti saamistaan ojennuksista opikseen ja on luvannut jatkossa olla tukematta ehdokkaita - mistähän demarit nyt joutuvat repimään Urheilusäätiön heille osoittamat vaalituet?

 

Televisioitavat haastattelutunnit ovat tärkeä elementti politiikan avaamisessa kansalaisille. On hyvä, että hallitus oli lähes täysilukuisena vastaamassa kansanedustajien kysymyksiin.

 

Uskon, että kyselytunti ja sen televisiointi ovat opposition kannalta kiusallisia, sillä niiden kuluessa kansalaisille selviää opposition onttous räksytyksilleen.

 

-Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan onnistunut suurristeily Riikaan

Torstai 30.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskusta järjesti omalle väelleen suurristeilyn Helsingistä Riikaan 25. - 27.9.2010 m/s Baltic Princess-laivalla.

 

Suurristeily toimi ensi kevään eduskuntavaalien lähtölaukauksena. Risteilyllä oli hyvä tunnelma - kaikesta näki, että keskustaväki lähtee luottavaisena viiden ja puolen kuukauden kuluttua järjestettäviin eduskuntavaaleihin.

 

Olin risteilyllä mukana ja voin vakuuttaa, että tunnelma risteilyllä oli luottavainen. Keskustalla on kaikki eväät päästä Suomen suurimmaksi puolueeksi jo kolmannen kerran peräkkäin.

 

Erityisen tyytyväinen voi olla nuorten suuresta osanotosta risteilylle. Julkisuudessa Keskustaa mainitaan menneisyyden kansanliikkeeksi, mutta todellisuus on vallan toista.

 

Risteilyllä oli koko matkan ajan korkeatasoisia seminaareja ja ajankohtaiskeskusteluja, joissa olivat mukana raskaan sarjan suomalaiset vaikuttajat.

 

Keskustan monet ministerit olivat pääministeri Mari Kiviniemen johdolla mukana. Osan keskustaministereistä oli jäätävä koti-Suomeen, sillä hallituksen on oltava koko ajan päätösvalmiina.

 

Ministereistä mukana olivat ympäristöministeri Paula Lehtomäki, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula ja kuntaministeri Tapani Tölli. Pääsin keskustelemaan kaikkien ministereiden kanssa.

 

Europarlamentaarikoista mukana olivat Anneli Jäätteenmäki sekä Riikka Manner.

 

Tamperelaisista kansanedustajaehdokkaista mukana olivat Vilhartti Hanhilahti ja Mikko Alatalo.

 

Useat Pirkanmaan keskustalaiset kansanedustajaehdokkaat olivat tukijoukkoineen mukana risteilyllä.

 

Keskustan piiritoimistolta olivat menossa mukana Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Ritva Männistö sekä Keskustanaisten Pirkanmaan piiri ry:n toiminnanjohtaja Pirkko Vuolle - he kunnostautuivat monessa asiassa; erikoisesti Ritva ja Pirkko pääsivät esille mainioina laulajina Mikko Alatalon vetämässä yhteislaulutilaisuudessa.

 

Olen tyytyväinen, että pääsin risteilylle mukaan. Risteily osoitti laajalle kenttäväelle ja mukana seuranneelle mediaväelle, että Keskusta on menossa kohti hyvää vaalitulosta.

 

-Esko Erkkilä-

Suomi-konepistooli - itsenäisyytemme eräs merkittävä takaaja

Keskiviikko 29.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain taannoin osallistua tilaisuuteen, jossa käsiteltiin Suomi-konepistoolia ja sen merkitystä Talvisodan sekä Jatkosodan taisteluissa.

 

Kyse ei ollut aseharrastajien tai reserviläisten järjestämästä tilaisuudesta, vaan keskustelimme laajalla joukolla sotiemme muistoista ja keskityimme Suomi-konepistoolin rooliin viime sodissamme.

 

Suomi-konepistoolin suunnittelija on Aimo Johannes Lahti. Hänellä on pirkanmaalaiset juuret, sillä Lahti syntyi Viialassa 28.4.1896.

 

Lahdella ei ollut kummoistakaan teknillistä koulutusta, mutta se ei estänyt hänen nousemistaan suureksi asekeksijäksi.

 

Aimo J. Lahti ei saanut keksijänuransa alkutaipaleella mitään tukea valtiolta. Vasta, kun amerikkalaiset yrittivät 1930-luvun alkupuolella ostaa hänet suurella rahalla palvelukseensa, heräsivät myös maamme hallituspiirit.

 

Suomen hallitus ja Aimo J. Lahti allekirjoittivat sopimuksen, jolla Lahti sai korvauksen aiemmista ja tulevista asekeksinnöistään sekä turvatun aseman aseiden kehittäjänä Suomen armeijalle.

 

Talvisodan aikana Suomi-konepistooleja oli käytössä vasta 3.200 kappaletta, mutta Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkaessa niitä Suomen Puolustusvoimilla oli jo 53.000 kappaletta.

 

Suomi-konepistoolit valmistettiin Tikkakoskella alkuaan Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuusosakeyhtiön tuotantona. Yrityksen toinen tunnettu tuotemerkki Suomi-konepistoolin ohella on Tikka-ompelukone.

 

Suomi-konepistooli oli tehokas ase sodissamme. Se kuului monen sotilaan aseistukseen. Lukemattomat kahakat ratkaistiin sen avulla suomalaisten voitoksi. Juoksuhautojen vyörytyksessä se oli tehokas ase.

 

Olen 1960-luvulla asevelvollisuuteni suorittaneena luonnollisesti käyttänyt Suomi-konepistoolia. Myöhemmissä kertausharjoituksissa se on tullut entistäkin tutummaksi.

 

Kuvailisin Suomi-konepistoolia aseeksi, jolla on "pehmeä" ampua. Konepistoolin käyttäjä ei osaa ampuessaan arvostaa aseen tehoa - vasta perehtyminen aseen tehoon antaa oikean kuvan sen ominaisuuksista.

 

Meillä oli tilaisuudessa mahdollisuus tutustua deaktivoituun Suomi-konepistooliin. Tuttu ase, jonka purkamisessa ja kokoamisessa on varusmiesaikana ja myöhemmin kertausharjoituksissa vietetty paljon aikaa.

 

Suomi-konepistoolin luoja Aimo J. Lahti teki merkittävän keksijänuran. Osaltaan hänen ansiostaan Suomi säilytti itsenäisyytensä.

 

-Esko Erkkilä

Jouduin olemaan eri mieltä pormestarin kanssa - asukkaat olivat samaa mieltä kanssani!

Tiistai 28.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki järjesti pormestarin asukasillan Peltolammin koululla 21.9.2010.

 

Tilaisuuteen oli erityisesti kutsuttu Peltolammin ja sen lähialueiden asukkaita, mutta paikalle sai tulla asukkaita kaikkialta Tampereelta.

 

Kutsua oli noudattanut kuutisenkymmentä asukasta pääosin Peltolammilta, Multisillasta sekä Palokalliolta.

 

Olin paikalla lähes tilaisuuden loppuun saakka - valitettavasti jouduin poistumaan hieman ennen tilaisuuden päättymistä, sillä oli kiirehdittävä seuraavaan palaveriin.

 

Pormestari Timo P. Nieminen avasi tilaisuuden.

 

Nieminen kosketteli eteläisen Tampereen viimeaikaisia tapahtumia ja näki ne asukkaiden vinkkelistä positiivisina.

 

Ikean rakentuminen moottoritien toiselle puolelle, Ikano-tavaratalon rakentamissuunnitelmat Ikean viereen ja Peltolammin tiivistysrakentaminen ovat pormestarin mielestä asukkaiden kannalta positiivisia asioita.

 

Ne tulevat Timo P. Niemisen mielestä nostamaan asuntojen hintoja Peltolammilla ja lähiseudulla ja siten tuovat kaikkea hyvää asukkaille. Lakalaivan kaavoituksen eriyttämien Lahdesjärven kaavasta takaa hyvän kaavoituksen Peltolammin lähialueelle.

 

Sulkavuoreen suunniteltua jätevedenpuhdistamoa ja Peltolammille suunniteltua jätteenpolttolaitosta Nieminen ei sentään maininnut Peltolammille autuutta tuovina kohteina.

 

Pyysin illan edetessä puheenvuoron ja tilaisuuden puheenjohtajana toiminut pormestarin erityisavustaja Pauli Välimäki sen myös minulle antoi.

 

Annoin tunnustusta pormestari Timo P. Niemisen näkemyksille Tampereen kaupungin kehittämisestä. Sanoin kuitenkin puheenvuoroni alussa, että haluan tuoda esille asukkaiden mielipiteitä pormestarin mainioiksi kertomista hankkeista ja asukasmielipide ei niiden kohdalla ole lainkaan myötäsukainen.   

 

Totesin, että Ikean sullominen ahtaalle paikalla Tampereen rajojen sisäpuolelle oli hölmöä hommaa. Ikean tontin ja sen vaatimien liikenneväylien rakentaminen vaati älyttömät räjäytystyöt ja niiden aiheuttamat suurimmat vahingot ovat edelleen korvaamatta.

 

Kerroin, että Peltolammin vaihtoehto jätteenpolttolaitoksen sijoittamiseksi Peltolammille on varmaan pelkää vaihtoehtojen etsintää hankkeen YVA-tarkastelua varten ja siinä järki voittaa ja jätteenpolttolaitos rakennetaan Tarastenjärven kaatopaikalle.

 

 Totesin, että asukkailla on huoli Sulkavuoreen suunnitellun jätevedenpuhdistamon louheista, joita saattaa syntyä jopa 1.200.000 kuutiometriä. Välivarastoidaanko ne eteläisen Tampereen alueella ja missä? Räjäytetäänkö ne murskeeksi jossain Peltolammin, Multisillan, Palokallion, Härmälän tai Koivistokylän alueella? Mitkä ovat räjäytysten vaikutukset asunnoille ja omakotitaloille? Kysymyksiä Sulkavuoren tiimoilta riittää.

 

Kerroin Peltolammin tiivistysrakentamisesta asukkailla olevan tyystin toinen näkemys kuin pormestarilla. Peltolammilaiset eivät kaipaa alueensa rauhan häirintää ja siten torjuvat alueen tiivistysrakentamisen.

 

Painotin, että virkamiesten pitäisi lopettaa tiivistysrakentamissuunnitelmansa, sillä alue on lentomelualuetta ja siten asuinrakentaminen Peltolammille ei ole lainsäädännöllisestikään mahdollista. Miksi euroja hutlataan turhaan työhön?

 

Lopuksi esitin tiettyä hyvitystä sille, että eteläinen Tampere on joutunut ja joutuu kantamaan raskaan vastuun Tampereen kehittymisestä.

 

Peltolammi ja sen lähialueet ovat viihtyisiä asuinalueita. Alueiden kerrostalot, rivitalot ja omakotitalot sijaitsevat pääosin kaupungin vuokratonteille. Alkuperäiset vuokrasopimukset ovat katkolla lähivuosina ja silloin…

 

…Tampereen kaupungin pitäisi pidättäytyä suurilta vuokrankorotuksilta.

 

Puheenvuoroni oli maltillinen, mutta sen sanoma oli selkeä. Halusin siinä tuoda esille laajan alueen asukasmielipiteen rakentavassa mielessä.

 

Uskon onnistuneeni, sillä mm. pormestari taisi kommentoida sitä tuoreeltaan myötämielisesti.

 

Korostan, että arvostan pormestari Timo P. Niemisen toimintaa Tampereen kehittämisessä ja toivon, että kommenttipuheenvuoroni edistää tamperelaisen asukasmielipiteen huomioimista lopullisia päätöksiä tehtäessä.

 

Läsnäollut yleisö kommentoi puheenvuoroani kättentaputuksin ja olen seuraavina päivinä saanut mukavasti kannustavia puhelinsoittoja ja teksti- sekä sähköpostiviestejä.

 

Toivo elää eteläisellä Tampereella synkistä pilvistä huolimatta!

 

-Esko Erkkilä-

Lumetta vai todellista asukasvaikuttamista?

Maanantai 27.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut Tampereen kunnallispolitiikkaa aktiivisesti kymmenkunta vuotta ja viime vuodet ollut jopa pienenä osallisena siinä.

 

Kehitys on asukasvaikuttamisen kannalta mennyt parempaan suuntaan, mutta koko ajan pitää kysyä, että onko kyse sittenkin lumeesta. Onko asukasmielipiteellä vaikutusta kunnallisiin päätöksiin?

 

Omaan pientä kokemusta Tampereen kunnalliselämästä "pysähtyneisyyden ajalta", ajalta jolloin aseveliakseli hallitsi kaupunkia. Aseveliakselin muodostivat demarit ja kokoomus.

 

Kaupunginjohtaja oli perinteen mukaan demari. Tampereen viimeinen kaupunginjohtaja oli Jarmo Rantanen ja hänen aikanaan ei tunnettu käsitettä asukasvaikuttaminen.

 

Omaan siitä henkilökohtaista kokemusta, sillä Palokallion Omakotiyhdistys pyrki Rantasen puheille niiden kiemuroiden alkutahdeilla, jotka sitten päättyivät onnettomaan Ikea-ratkaisuun. Ei puhettakaan, että kulmahuoneen ovi olisi avautunut asukkaille!

 

Pormestarijärjestelmään siirtyminen on tuonut ainakin tiettyä avoimuutta ja ainakin instrumentteja asukasvaikuttamiseen.

 

Pormestarin asukasillat, kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat ja erityisesti Alvari-toiminta ovat antaneet asukkaille välittömän mahdollisuuden keskustalla päättäjien kanssa sekä saada tietoa kaupungin päätöksenteosta.

 

Pormestarin asukasilta Peltolammin koululla 21.9.2010 oli esimerkki osin hyvästä, mutta osin myös heikosti toteutetusta asukastilaisuudesta.

 

Pormestari Timo P. Nieminen osaa nähdä asiat positiivisena ja se oli hänen vahvuutensa myös tässä asukasillassa. Niemisen tapa sanoa asiansa lyhyesti on suuri plussa.

 

Timo P. Nieminen osasi käsitellä avauspuheenvuorossaan Peltolammin ja sen lähialueiden asioita eli juuri niitä asioita, jotka kiinnostivat illan yleisöä.

 

Illan toinen onnistuja oli liikenneinsinööri Jukka Kyrölä. Hänen täsmälliset ilmaisunsa olivat poikkeus illan jaarittelija-esiintyjien jorinoista ja siten kiinnostavia, vaikka läheskään kaikkiin Kyrölän esittämiin mielipiteisiin ei voinut yhtyä.

 

Apulaispormestari Perttu Pesä oli illan epäonnistujia ja nimenomaan esitysteknisesti. Tämä on hämmästyttävää, sillä näyttelijän ja esiintyvän taiteilijan taustalla olevalta henkilöltä odottaisi toista.

 

Perttu jaaritteli esittämiään asioita tavattoman pitkään ja kuulijoita alkoi nukuttamaan. Pääosassa Pertun esitystä oli se, että hänellä oli kiire poikien Suomi-Ranska -maaotteluun, jota samaan aikaan pelattiin Tampereella.

 

Osansa Pertun epäonnistumisesta saa kantaa tilaisuuden puheenjohtajana toiminut pormestarin "oikea käsi" Pauli Välimäki. Välimäen olisi pitänyt puuttua pöydän takana olleiden esiintyjien jaaritteluun ja ohjata heitä asiaan.

 

Melkein puuta heinää puhui myös apulaispormestari Kristiina Järvelää tuurannut suunnittelupäällikkö Aila Salmelin. Salmelin ei tuntenut aluetta lainkaan ja sen vuoksi hän jaaritteli latteuksia kaupungin toimista apulaispormestari Järvelän vastuualueella. Salmelinin esiintyminen ei antanut vakuuttavaa kuvaa virkamiesten kyvyistä.

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen esiintyi tapansa mukaan pirteästi ja iloisen oloisesti. Peltolammin alue on maantieteellisesti hänellekin outo ja sen vuoksi Ikonen keskittyi Tampereen kaupungin linjauksiin ja kosketteli korkeintaan eteläisen Tampereen asioita pintapuolisesti.

 

Peltolammin asukastilaisuudesta jäi mieleen kaksijakoinen tunnelma. Esiintyneistä virkamiehistä toinen - Jukka Kyrölä - tunsi alueen asiat, mutta toiselle - Aila Salmelin - ne olivat hepreaa.

 

Pormestari Timo P. Nieminen tuntee Tampereen kaupungin eri alueet kuin omat taskunsa. Se on suuri vahvuus, kun hän on asukkaiden tentittävänä.

 

Apulaispormestarit Pesä ja Ikonen eivät ilmeisesti paljon liiku kaupungin virastotalolta, sillä perin ohut tuntuma heillä tuntui olleen alueen asioihin. He pyrkivät peittämään tietämättömyytensä latelemalla vastuualueeltaan Tampereen kaupungin kokonaisnäkymiä. Ne eivät asukkaita kovin paljon kiinnostaneet.

 

Puheenjohtajana toiminut Pauli Välimäki onnistui hyvin. Hänen olisi kuitenkin pitänyt patistaa esiintyjiä lyhyempiin puheenvuoroihin, jotta asukkaiden kiinnostus olisi säilynyt.

 

Kokonaisuutena pormestarin asukasilta oli kohtuullisen onnistunut tapahtuma. Kehitettävää on edelleen, mutta oikealla tiellä ollaan.

 

-Esko Erkkilä-

Merenrantakylpylä, jonka huoneista ei ole merinäköalaa

Sunnuntai 26.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Toila on 2.000 asukkaan kunta itä-Vironmaalla. Toilaa luonnehditaan tahtotilaltaan virolaisimmaksi kunnaksi itä-Virossa.

 

Tallinnasta Toilaan on matkaa 180 kilometriä ja  Toilasta  puolestaan Narvaan n. 45 kilometriä.

 

Toila tunnetaan matkailijoiden keskuudessa Toila SPA Hotellista, joka on eräs Viron kylpylöistä. Kylpylä sijaitsee kaunilla paikalla Suomenlahden rannalla. Kerroksia hotellissa on yhdeksän.

 

Kylpylämatkat Toila SPA-kylpylään kuuluvat monen matkatoimiston ohjelmaan.

 

Teimme yhden yön kestäneen pikavierailun Toilan SPA-kylpylään viimekesäisen itä-Viroon suuntautuneen matkamme lopuksi.

 

Toilan SPA-kylpylän historia perustuu Neuvostoliiton aikaan ja siihen, että kylpylä rakennettiin aikanaan palavankiven kaivosmiesten kylpyläksi ja parantolaksi.

 

Kaivosmiehet olivat Neuvostoliitossa arvostettu ryhmä, sillä he saivat normaalin kuukauden pituisen loman lisäksi toisen kuukauden pituisen loman vuosittain kylpylälomaa varten. Käynti palavankiven kaivosmuseossa vakuutti, että kaivosmiehet olivat kylpylälomansa ansainneet.

 

Toilan SPA-kylpylä on siitä erikoinen, että siellä majoittuvista asiakkaista yli puolet on norjalaisia.

 

Norjalaisten suuri osuus on sen syytä, että joskus eräs norjalaismies yöpyi Toilan SPA-kylpylässä ja tykästyi paikkaan. Hän aloitti toiminnan, joka perustui norjalaisten kuljettamiseen Toilan SPA-kylpylään ja sama perinne  - tai paremminkin liiketoiminta - kukoistaa yhä.

 

Eräs toinenkin erikoisuus on Toilan SPA-kylpylässä.

 

Oppaamme tiedusteli meiltä lähtöaamuna viekkaasti, että millainen näkymä teidän huoneestanne avautui Suomenlahdelle.

 

Onneksi kukaan ei alkanut retostelemaan huoneestaan avautuneen komea näkymän Suomenlahdelle. Hotellissa ei ole ainoatakaan huonetta, josta olisi näkymä Suomenlahdelle.

 

Umpiseinät meren puolella perustuvat KGB:n määräykseen, että hotelliin ei saanut vakoiluvaaran vuoksi rakentaa yhtäkään huonetta, joista olisi merinäkymä Suomenlahdelle. Neuvostoliitto pelkäsi, että kylpylästä muodostuu vakoilijoille otollinen paikka, jos hotelliin rakennetaan huoneita merinäköalalla. Kaikkea se kommunismi teetti!

 

Pikavisiitti Toilan kylpylään oli niin antoisa, että ehkä joskus perhekuntamme varaa viikon tai puolen viikon pituisen kylpylämatkan sinne.

 

Kylpylässä on poikkeuksellisen runsaasti erilaisia saunoja - kattotasanteella on erikoisuutena pyöröhirsistä rakennettu suomalainen sauna.

 

Toilan kylpylä on mainio "tukikohta", kun haluaa tutustua tarkemmin itä-Viron matkailukohteisiin. Narva ja Narva-Joesuun kaupungit, Kuremäen nunnaluostari, Valasteen vesiputous, Viron Kultaranta ja Viron pank-rannikon idän puoleinen osuus ovat helposti tavoitettavissa Toilan SPA-kylpylästä.

 

On helppo suositella Toilan SPA-kylpylää rauhallisen loman kylpyläkohteeksi!

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Pertti Virtanen likasi omaa pesäänsä satuhassimaiseen tapaan

Lauantai 25.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Vihreiden europarlamentaarikko Satu Hassi on leppymätön Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin vihaaja. Se on tullut monien tapausten myötä todistetuksi.

 

Torstaina 23.9.2010 eduskunnan kyselytunnilla tamperelainen kansanedustaja Pertti "Veltto" Virtanen liittyi satuhassilaiseksi eli kotikulmiensa katkeraksi vihamieheksi.

 

Virtanen kiihkoili paperista lukemassaan kysymyksessä ja lisäkysymyksessä "Tampereen kaupunginhallitusta" vastaan, kun se hänen mielestään esittää Rantaväylän tunnelin rakentamista.

 

Virtanen onnistui tällä kertaa välttämään kiemuraiset esityskoukeronsa, sillä hän luki sanasta sanaan paperista taustajoukkojensa kirjoittaman kysymyksen ja siihen liittyvän lisäkysymyksen.

 

Virtasen taustajoukot olivat kyhänneet omaa pesää likaavat kysymykset edellisiltana Tampereen valtuustosalissa yleisölle esitetystä Rantatunnelin valmisteluaineistosta. Virtasen vaahtoamat miljoonat olivat siis suuruusluokaltaan oikeat.

 

Virtanen heitti likaa ja sontaa Tampereen ja sen kunnallispolitiikan ylle. Virtanen istuu itse Tampereen kaupunginvaltuustossa, joten hän ei usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, kun Tampereen asioista vaahtoaa Arkadianmäellä.

 

Virtanen ei itse vaivautunut paikalle, kun asiantuntijat selvittelivät Rantaväylän tunneliin liittyviä kysymyksiä Tampereen valtuustosalissa. Kysymystekstit olivat siis syötetyt hänelle. Kenen kädestä Virtanen syö?

 

Kansanedustajat ja euroedustajat on totuttu pitämään oman alueensa puolestapuhujina. Näin haluavat tehdä Satu Hassikin ja Pertti "Veltto" Virtanen vaalien alusaikaan. Edustajapaikan varmistuttua likaa sitten heitetään oikein olan takaa valitsijoiden ja oman alueen kansalaisten silmille ja vähät piitataan kotiseudun parhaasta.  

 

-Esko Erkkilä-

Ajatuksia Etelä-Alvarin Sulkavuorilausunnon hienosäätämiseksi

Perjantai 24.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari on jättämässä mielipiteen Sulkavuoreen suunnitellusta jätevedenpuhdistamosta.

 

Puheenjohtaja Juhani Skogberg pyysi Etelä-Alvarin jäseniä kommentoimaan lausuntoluonnosta.

 

Tässä 23.09.2010 lähettämäni kommentointiviesti:

 

 

Tervehdys !

 

Luonnos on kattava ja asiantunteva jätevedenpuhdistamon vesistövaikutusten osalta. Myös prosessin eri vaiheiden "vaiheistaminen" on käsitelty kattavasti.

 

Ikea-räjäytysten tiimoilta saamani kokemuksen perusteella esitän huomioitavaksi puhdistamon rakentamisen yhteydessä ilmeneviä ongelmia.

 

 

Kuinka paljon kalliolouhetta syntyy Sulkavuoreen louhittavista tiloista?

 

Sulkavuoreen tullaan suunnitelman mukaan räjäyttämään puhdistamotilat kuuden (6) hehtaarin pinta-alalle. Kuuden hehtaarin pinta-ala muodostuu esim. suorakaiteesta, jonka pituus on 300 metriä ja leveys 200 metriä.

 

Jos louhittavan kallioluolan keskikorkeus on 20 metriä, joudutaan vuoren sisältä kuljettamaan kalliolouhosta 1.200.000 kuutiometriä.

 

Mikäli louhe ajetaan ihmisten ilmoille autolla, johon louhetta mahtuu 10 kuutiometriä, se merkitsee 120.000 louhekuormaa.

 

Louhe ajetaan Sulkavuoresta kahden ajorampin kautta eli louheen kokonaismäärä merkitsee 60.000 louhekuormaa/ramppi.

 

Kyse on valtavasta kuljetusurakasta ja louheliikenteen ympäristövaikutukset on jo YVA-vaiheessa selvitettävä tarkasti.

 

Minne Sulkavuoresta ajettava kalliolouhe välivarastoidaan?

 

Liikenneinsinööri Jukka Kyrölä totesi pormestarin asukasillassa Peltolammin koululla 21.09.2010, että Sulkavuoresta louhittavalle louheelle löytyy käyttöä.

 

Kyrölän maininta on helppo uskoa, mutta missä sijaitsee Sulkavuoresta louhittavan kalliolouheen loppusijoituspaikka?

 

Mitkä alueet joutuvat kärsimään mielettömästä louherallista? On varmaa, että louheralli tulee häiritsemään taloja, jotka sijaitsevat lähellä ajoramppien suuta sekä niitä, joiden asunto/talo sijaitsee lähellä niitä liikenneväyliä, jotka johtavat rampin suulta välivarastointipaikalle.

 

Oletan, että Sulkavuoresta louhittava kalliolouhe ajetaan maan pinnalle isoina lohkareina, jotka välivarastoidaan jonnekin eteläisen Tampereen alueelle (minne?) ja sitten aikanaan räjäytetään pienemmäksi louheeksi välivarastointipaikalla. Näin meneteltiin aikoinaan nykyisellä Ikean tontilla ja aiheutettiin suurta vahinkoa lähellä sijaitseville taloille.

 

Sulkavuoresta ajettavan kalliolouheen välivarastointipaikat sekä loppusijoituspaikat pitää selvittää jo tässä vaiheessa. Samoin on selvitettevä se, että joudutaanko kalliolohkareet räjäyttämään välivarastointipaikalla.

 

Välivarastoinpaikoilla suoritettavien räjäytysten vaaratekijät ja ympäristövaikutukset on selvitettävä.

 

 

Kallioluolat Viinikasta Sulkavuoreen ja Sulkavuoresta Pyhäjärven purkupaikalle?

 

Kävin tänään tutustumassa Moreniassa Sulkavuori-suunnitelmiin. Asukkaiden mielenkiinto suunnitelmia kohtaan on laimea, sillä olin vasta neljäs näyttelyssä vieraillut.

 

Moreniassa varmistui, että Viinikasta Sulkavuoreen ja Sulkavuoresta purkupaikalle tullaan louhimaan omat kallioluolat. Kallioluolien pituus on 3 kilometriä kummallakin.

 

Kuinka paljon kalliolouhetta syntyy kallioluolien louhinnasta?

 

YVA-yleisötilaisuudessa kerrottiin, että kallioluolista louhittava louhe ajetaan ramppeja pitkin luolien puolivälin tienoilta maan päälle. Mikä on tarkka paikka kallioluolien ajorampille/ajorampeille? Tieto on välttämätön, jotta ajoramppien läheisyydessä asuvat asukkaat pystyvät muodostamaan mielipiteensä väliramppien sijainnista ja louheliikenteen ongelmista.

 

Varapurkauspaikka?

 

Yleisötyilaisuudessa kerrottiin, että häiriötilanteita varten rakennetaan varapurkauspaikka, jonne häiriötilanteissa lasketaan puhdistamaton jätevesi.

 

Sijaitseeko varapurkauspaikka kuivalla maalla vai lasketaanko puhdistamaton jätevesi häiriötilanteissa Pyhäjärven rantaveteen esim. Arboretum´n kohdalla?

 

Puhdistamon päiväkapasiteetti on 91.000 kuutiometriä jätevettä vuorokaudessa.

 

Varapurkauspaikan merkityksestä saa kuvan, kun tietää, että jos varapurkauspaikka on käytössä vuorokauden, sen merkitsee puhdistamatonta jätevettä kahden hehtaarin alueelle päästettynä 4,5 metrin paksuista p...avesikerrosta!

 

 

Valitettavasti kuvatut asiat ovat ainakin kalliolouheen osalta täyttä totta. Toivottavasti varapurkauspaikkaa ei koskaan tarvitse ottaa käyttöön, mutta siihenkin pitää jo YVA-vaiheessa valmistautua.

 

 

 

Jos ajatuksistani on jotain hyötyä Etelä-Alvarin lausuntoa hienosäädettäessä, niin siitäpä vaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari esittää syöpäseulontojen laajentamista eturauhassyövän havaitsemiseen

Keskiviikko 15.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin - alueellisen vaikuttamisen kanava Tampereella - aktiivit kokoontuivat torstaina 9.9.2010 Nekalan päiväkeskukseen käsittelemään "Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden" talousarviota vuodelle 2011. Kyseessä oli asukasvaikuttamisen evästystilaisuus budjetin laadintaan.

 

Meitä Etelä-Alvarin aktiiveja oli paikalla viitisentoista ja käsittelimme budjettikysymyksiä muutaman hengen ryhmissä.

 

Esitin PSA-tutkimusten sisällyttämistä tamperelaisten miesten ikäkausitarkastusten osaksi.

 

Tunsin suurta mielihyvää, kun oman ryhmäni lisäksi samaa asiaa kannatettiin kahdessa muussakin eri ryhmässä.

 

PSA-tutkimusten merkitys on nyt osoitettu myös virallisissa tutkimuksissa ja sen vuoksi niiden vaatiminen miesten ikäkausittain toteutettavien terveystarkastusten yhdeksi osaksi on perusteltua.

 

Eturauhassyöpä piinaa yhä nuorempia ikäluokkia. Nuorten miesten - tässä nuorella miehellä tarkoitetaan 50…55-vuotiaita - eturauhassyöpä on yleensä tyypiltään ärhäkkä, joten sen havaitseminen varhain on erityisen tärkeää.

 

Eturauhassyöpä - kuten syövät yleensäkin - ovat koko perheen sairaus. Sen vuoksi sen varhaistoteamiseen pitää panostaa.

 

Nykypäivänä syöpää ei tarvitse kokea mörkönä. Olen läpikäynyt eturauhassyöpäleikkauksen v. 2001 ja palannut sen jälkeen täysipainoisesti työelämään. Leikkauksesta on nyt kulunut lähes yhdeksän vuotta ja kuukausi sitten PSA-kontrolli näytti kaiken olevan kunnossa. Ei kannata pelätä syövän olevan kuolemaksi!

 

Syöpäseulontojen laajentaminen eturauhassyövän toteamiseen on parhainta menettelyä sukupuolten tasa-arvon kannalta. Rintasyövän ja eturauhassyövän uusdiagnoosit liikkuvat molemmat tasolla 4.200…4.300 tapausta vuosittain. Eturauhasyöpä on tavoittanut uusien rintasyöpätapausten määrän per vuosi.

 

Esitän myös näin yksityisesti, että Tampereen kaupunki aloittaisi eturauhassyöpäseulonnat jo vuonna 2011. Seulontojen piiriin pitäisi aluksi liittää 50-vuotiaat miehet. Seuraava seulonta olisi jokaisen miehen kohdalla viiden vuoden kuluttua.

 

Viiden vuoden välein toimitettava syöpäseulonta ei ole riittävä, mutta ehkä se aktivoisi viiskymppiset miehet oma-aloitteiseen PSA-kokeeseen kerran viisivuotiskauden keskivaiheilla!

 

-Esko Erkkilä-

Joukkuepelin hurmaa Vimpelin Saarikentällä ja televisioiden äärellä

Tiistai 14.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Oli ilo katsella televisiosta sunnuntaina 12.9.2010, kun Vimpelin Veto ja Kouvolan Pallonlyöjät ratkaisivat Vimpelin Saarikentällä pesäpalloilun Suomen mestaruuden.

 

Peli oli tasainen toisen jakson puoliväliin saakka, kunnes Vimpelin lyöjätykki Jere Dahlström onnistui lyömään elämänsä lyönnin ja peli oli kerralla ratkaistu - Vimpelin Veto palasi Suomen mestariksi 45-vuoden tauon jälkeen.

 

Televisioruudunkin kautta oli aistittavissa se mahtava tunnelma, joka Saarikentällä vallitsi.

 

Sain kesällä seurata paikan päällä Suomi-Belgia -jalkapallomaaottelua Turussa ja ottelutunnelmien vertailu tuli etsimättä mieleen.

 

Jalkapallo-ottelussa ainoa ääni oli pitkät tovit pallon mäiskintä, kun pelaajat potkivat sitä milloin mihinkin suuntaan. Muutaman kerran ottelun aikana yleisö herkesi taputtamaan, kun suomalaispelaaja onnistui peippaamaan vastustajansa.

 

Kentän puurtaja oli Jari Litmanen - hänen työskentelyään oli ilo seurata.

 

Kentän surkimus oli Mikael Forssell - kaikesta näki, että Kupittaan ympyrät olivat liian pienet omasta mielestään suurelle taitajalle.

 

Turun Kupittaan potkupallostadionilla tunnelma oli kaukana Saarikentän tunnelmasta.

 

Kiitän  Nelosen Sport-kanavaa, kun Vimpelin hieno näytelmä saatiin koko kansan katseltavaksi.

 

Kiitän myös Kouvolan Pallolyöjiä hyvästä panoksesta finaaliotteluissa. Kouvola ei tänä vuonna pystynyt uusimaan v. 1976 voittamaansa Suomen mestaruutta, mutta tiukan vastuksen se tarjosi Vimpelille.

 

Onnittelen Vimpeliä, Järviseutua ja koko pesäpalloilevaa Etelä-Pohjanmaata Vimpelin Vedon voittamasta Suomen mestaruudesta. Vimpelin pesäpallovoitto on voitto koko Etelä-Pohjanmaalle ja se oli piristysruiske koko maakunnalle.

 

Hyvä Järviseutu ja koko Lakeus!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen hyötyvoimalaitos pitää rakentaa Tarastenjärvelle

Lauantai 11.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Taustaa

 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden hyötyvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä yleisötilaisuus järjestettiin tiistaina 31.8.2010 klo 18-21. Paikkana oli Tampereen yliopiston päärakennuksen sali A1.

 

Tilaisuus oli kaikille avoin ja olin tilaisuudessa läsnä. Paikalla oli hankkeesta vastaavien yhtiöiden, yhteysviranomaisen sekä hankkeen konsulttina toimivan Ramboll Finland Oy:n edustajia.

 

Tampereen hanke tuli ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun Hämeenkyröön kaavailtu jätteenpolttolaitoshanke kariutui asukkaiden vastustuksen vuoksi.

 

Esitykset

 

Toimitusjohtaja Pentti Rantala, Pirkanmaan Jätehuolto Oy

• Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueen asukasmäärä ylittää 500.000 henkeä vuoteen 2025 mennessä

 

Toimitusjohtaja Jussi Laitinen, Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt

• hyötyvoimalaitos edustaa vastuullista lähienergiaa
• maakaasun energiavero viisinkertaistuu
  • huomautan nyt, että Pöyryn selvitys Gasum Oy:n toimeksiannosta saattaa muuttaa Laitisen tilaisuudessa esittämää tietoa
• jätteenpoltto ei kuulu päästökaupan piiriin
• kaukolämmön lähteet Tampereella
  • turve 17 %
  • maakaasu 72 %
• jätteellä on laitokselle toimitettuna negatiivinen hinta
• investoinnin arvo 90…100 M€
• henkilöstötarve 15…20 henkilöä
• 150.000 tonnia jätettä merkitsee 10 % Tampereen Sähkölaitoksen energianhankinnasta
• Tampere on kooltaan ihanteellinen suunnitellun kokoisen laitoksen kannalta
  • koko polttolaitoksen teho pystytään hyödyntämään myös kesäaikana, jolloin energiantarve on alhaisimmillaan
• rakentamisen suunnitellaan tapahtuvan v. 2010…2014 ja käyttöönoton v. 2014…2015
• hanke toteutetaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitoksen yhteistyönä

 

Dosentti, FT Joonas Hokkanen, Ramboll

• tarvittava asemakaavoitus aloitetaan vuoden 2010 aikana
• hankkeeseen liittyvää biokaasulaitosta ei rakenneta muualle kuin Tarastenjärvelle. Jos hyötyvoimalaitos rakennetaan muualla, niin biokaasulaitos voidaan rakentaa erillisprojektina Tarastenjärvelle.
• hyötyvoimalaitoksen teho on 1/5 Naistenlahden voimalan tehosta
• Tampereen hyötyvoimalaitos on merkittävä hanke valtakunnankin mittakaavassa
• YVA:ssa arvioitavat sijoitusvaihtoehdot ovat
  • Lielahti
  • Sarankulma
  • Rusko
  • Tarastenjärvi

 

Keskustelussa esiintulleita seikkoja

 

• Sarankulmaan olisi rakennettava uusi tieyhteys
• Sarankulman nimeksi muutettiin yleisötilaisuudessa Peltolammi
• 180 milj. kilon (180.000 tonnia) raaka-ainetoimitukset merkitsevät, että hyötyvoimalaitokselle johtavalla tiellä liikkuu täysperävaunuautoja tai pakkaavia roskankuljetusautoja keskimäärin neljän minuutin välein arkipäivisin klo 07.00 ja 22.00 välillä (laskelmassa on EE:n muistuttamisen jälkeen huomioitu se, että autojen on palattava kuorman purkamisen jälkeen tyhjänä takaisin samaa tietä).
• eri vaihtoehtopaikkojen sosiaaliset vaikutukset on arvioitava
  • miten hankkeen myönteisiä vaikutuksia voidaan vahvistaa?
• Epilänharjun asukkaat yrittivät muuttaa Lielahden vaihtoehdon nimeksi Epilän vaihtoehto, mutta sitä ei hyväksytty
• Peltolammin vaihtoehto sijaitsee luontonäkökohtien kannalta arvokkaalla kallioalueella. Alueen pienvesistöjä ei ole vielä pilattu.
• Peltolammin vaihtoehto sijaitsee Peltolammin pohjoispään kohdalla heti radan länsipuolella
• Sulkavuoreen suunniteltu keskusjätevedenpuhdistamo ja hyötyvoimalaitos eivät mahdu samaan kalliotilaan Sulkavuoressa
• jos hyötyvoimalaitos rakennetaan Tarastenjärvelle, joudutaan kaukolämpöverkkoa rakentamaan 7 kilometriä, jotta päästään Tampereen nykyiseen kaukolämpöverkkoon. Rakentamismahdollisuudet selvitetään YVA:ssa.

 

Muuta

 

Vaihtoehdoista järjestetään syksyn aikana asukastyöpajoja, joihin kutsutaan kunkin alueen asukasyhdistysten edustajat. Palokallion Omakotiyhdistys ry saa kutsun Peltolammin vaihtoehtoa käsittelevään asukastyöpajaan.

 

Muita kutsuttavia tahoja ovat mm. Etelä-Alvari, Peltolammiseura ja Härmälän Omakotiyhdistys.

 

Asukastyöpajatoimintaa vetää Seela Sinisalo Ramboll´sta.

 

Vielä…        

 

Oletan, että hyötyvoimalaitos ja biokaasulaitos rakennetaan Tarastenjärvelle. Kannatin tätä vaihtoehtoa jo silloin, kun Hämeenkyrön suunnitelmat kariutuivat asukkaiden painostuksen vuoksi.

 

Tarastenjärvi-vaihtoehto ei kuitenkaan ole varma, joten muistutukset muiden vaihtoehtojen torppaamiseksi ovat paikallaan. Jokaisella mielipiteellä on vaikutusta, jotta järkevään ratkaisuun päädyttäisiin.

 

Pidän Tarastenjärveä hyvänä ratkaisuna senkin vuoksi, että toteutuessaan hanke vauhdittaisi 9-tien parannustöitä ainakin Atalan ja Tarastenjärven liittymän välillä. 9-tien parantaminen tulee aiheelliseksi myös sen vuoksi, että Nurmi-Sorilan rakennustyöt alkavat muutaman vuoden kuluessa.

 

Tarastenjärven vaihtoehtoa kannattaen

 

-Esko Erkkilä-

Sukupuolten tasa-arvo ei toimi syöpäseulonnoissa

Keskiviikko 8.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Syöpärekisterin mukaan v. 2008 Suomessa todettiin 4.322 uutta rintasyöpätapausta ja 4.225 uutta eturauhassyöpätapausta.

 

Naisten ja miesten yleisimmän syövän osalta uusien tapausten määrät olivat siis jokseenkin yhtä suuret.

 

Naisten kohdalla mammografiaseulonnat ovat pyörineet jo useita vuosia, mutta miesten osalta eturauhassyöpäseulonnat saavat jostain käsittämättömästä syystä yhä odottaa itseään. Sukupuolten tasa-arvo ei toimi syöpäseulonnoissa!

 

Helsingissä toimivan Docrates Klinikan johtava ylilääkäri, kliinisen onkologian dosentti Timo Joensuu luennoi Tampereella torstaina 2.9.20109 syövän toteamisen ja hoidon uusimmista mahdollisuuksista erityisesti eturauhassyövän näkökulmasta.

 

Olin paikalla mielenkiintoisessa tilaisuudessa.

 

Olen ennenkin kuunnellut Joensuun esityksiä ja ne ovat joka kerta mielenkiintoisia ja sisältävät uutta tietoa - niin myös tällä kerralla.

 

Joensuu asettui selkeästi eturauhassyöpäseulontojen kannattajaksi ja hänellä oli kannalleen myös perusteluja.

 

Yhdysvalloissa on toteutettu mittava projekti ja sen tuloksena on voitu todeta, että sadantuhannen miehen joukosta 71 miestä välttyi syöpäkuolemalta PSA-tutkimuksen ansiosta.

 

Suomessa potilasjärjestöt ovat jo vuosia vaatineet systemaattisten eturauhassyöpäseulontojen aloittamista PSA-menetelmää käyttäen.

 

Omaan kokemusta eturauhassyövästä, sillä minussa todettiin eturauhassyöpä v. 2001. Leikkauksen jälkeisen 6 viikon pituisen sairasloman jälkeen olen saanut olla työelämässä jo yli kahdeksan vuotta.

 

Kannatan eturauhassyöpäseulontojen aloittamista, sillä omakohtaisiin kokemuksiini nojautuen ne pelastavat ihmishenkiä ja mahdollistavat elämän jatkumisen.

 

Osa lääkärikuntaa vastustaa eturauhassyöpäseulontojen aloittamista. Kuuntelin dosentti Joensuun Tampereen radiolle antaman haastattelun, jossa hän paalutti lääkärikunnan vastustamisen syyksi sen, että maamme terveydenhoitojärjestelmä ei kestäisi eturauhassyöpäseulontojen aloittamista. Seulonnat lisäisivät eturauhassyöpäpotilaiden määrää niin paljon, että syöpätapausten hoitaminen ei olisi mahdollista! Perustelu ei ole eettisesti oikea ja se ei tee oikeutta eturauhassyöpäpotilaille eikä heidän lähipiirilleen.

 

Kaikkea tietoa pitää katsella tietty lähdekritiikki mielessä pitäen. Dosentti Joensuu edustaa yksityistä sairaanhoitoyritystä, jonka bisneksessä merkittävä osa on syövän toteamismenetelmät ja syöpähoidot.

 

Vaikka Joensuun mielipiteitä tarkasteleekin tiukan lähdekritiikin kautta, on selvää, että hänen esityksensä syöpäseulontojen aloittamiseksi eturauhassyövän löytämiseen tähtäävinä toimenpiteinä ovat perusteltuja.

 

Eturauhassyöpädiagnoosin kohtasi v. 2008 yhteensä 1.476 alle 65-vuotiasta miestä. Heistä alle 60-vuotiaita oli 740.  Nuorin ikäluokka, jolla eturauhassyöpä havaittiin, olivat 35…39-vuotiaat.

 

Nuorilla - nyt nuorilla tarkoitetaan alle 60-vuotiaita - eturauhassyöpä on tyypiltään yleensä agressiivinen.  Olisi tärkeää, että juuri nuorten miesten aggressiiviset eturauhasyövät pystyttäisiin löytämään varhaisasteella, sillä silloin hoitoennuste olisi paras.

 

PSA-tutkimus tehdään käsivarresta otetusta tavallisesta verikokeesta. Tutkimuksen suorittaminen on teknisesti helppo ja vaivaton.

 

Esitän, että yritysten työntekijät vaativat PSA-kokeen liittämistä normaaliin työterveystarkastukseen, joka suoritetaan työntekijöille joko vuosittain tai muutaman vuoden välein.

 

Lopullisena tavoitteena on oltava, että eturauhassyöpäseulonnat toteutetaan miehille samalla systeemillä, jota nyt toteutetaan naisten rintasyöpäseulonnoissa.

 

-Esko Erkkilä-

Vipu - Viljakkalan 5-vuotisjuhlat 28.8.2010

Tiistai 7.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Vastuuntuntoiset viljakkalalaiset perustivat Viljakkalaan "Viljakkalan puolesta"-nimisen yhdistyksen v. 2005.

 

Yhdistys perustettiin tarpeeseen, sillä eräs tamperelainen jätealan yritys haaveili aloittavansa jätteenkäsittelykeskuksen rakentamisen Viljakkalan Vironvuorille.

 

Suunnitellun jätteenkäsittelylaitoksen jätevuori olisi kivunnut korkeilla Vironvuorilla puuston yläpuolelle ja siten näkynyt Viljakkalan kirkolle saakka, vaikka itse jätevuori olisikin sijainnut järven toisella puolella.

 

Jäteautoliikenne olisi ollut valtavaa. Liikenne olisi merkinnyt paikkakunnalle, että sen rauha olisi mennyt. Lasten, vanhusten ja myös varttuneen väen liikenneturvallisuus olisi kadonnut, sillä jäteralli ei olisi armahtanut ketään.

 

Jätteenkäsittelylaitoksen rakentaminen olisi ollut kuolinisku läheisen Ruonanjoen jokihelmisimpukalle, sillä se ei olisi kestänyt jätteenkäsittelylaitokselta vuotavia myrkkyjä.

 

Viljakkalan puolesta-yhdistyksen sitkeä vastarinta tuotti tulosta ja jätealan yritys perui suunnitelmansa rakentaa jätteenkäsittelylaitos Viljakkalaan.

 

Mainittakoon, että samaisella yrityksellä on toimintaa Tampereen Ruskossa ja keväällä 2010 järjestetyssä Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillassa ilmeni, että kyseinen yritys on roskaamisellaan saastuttanut läheisen puron ja sen ympäristön!

 

Vipun 5-vuotisjuhlat järjestettiin lauantaina 28.8.2010 Viljakkalan Seurantalolla, joka on talkootyöllä saatu hienoon kuntoon.

 

Vipun puheenjohtaja Ismo Friman toivotti lähes satahenkisen juhlayleisön tervetulleeksi ja sen jälkeen saatiin käydä ruokailemaan. Maittavat lohi- ja kinkkukiusaukset lisukkeineen tekivät hyvin kauppansa.

 

Ruokailun jälkeen saatiin nauttia viljakkalalaisen Aarre Aallon lauluesityksistä - häntä säesti kapellimestari Risto Hiltunen. Huhut kertovat, että Risto Hiltunen on monien töidensä lisäksi ottanut huolehtiakseen tamperelaisen Kanerva-kuoron johtamisesta - odottelemme, että onko huhuissa perää!

 

Aarre Aalto on toinen lähes samanikäisistä menestyneistä viljakkalaisista mieslaulajista - toinen on Suomen ensimmäinen tangokuningas Kauko Simonen.

 

Aarre esitti kymmenkunta kappaletta. Hänen juontonsa kappaleiden välillä olivat onnistuneita ja ne taustoittivat taiteilijan esittämiä kappaleita hyvin.

 

Aarre Aallon lauluesitysten jälkeen oli tarjolla kahvit sekä teet maittavan täytekakun kera. Salissa kiersi tieto, että täytekakut olivat nisulaisen emännän Arja Mattilan leipomia. Tavallisesti jätän täytekakut koskemattomiksi, mutta nyt mansikka-vadelmakakut olivat niin herkullisen näköisiä, että myös minä sorruin täytekakkuihin - hyvää oli!

 

Jouduin kiirehtimään mökille kesäillanviettoon ja iltakymmen aikaan alkanut grillimakkaroiden tarjoilut oli jätettävä väliin.

 

Kiitokset vipulaisille hyvin sujuneesta 5-vuotiskaudesta!  On suuri asia, että saimme torpattua Viljakkalaa himoinneen jäteyrityksen pääsyn Viljakkalaan!

 

Toki olen ollut taustajoukoissa mukana ja osallistunut mm. niiden laskelmien laadintaan, joilla kartoitimme suunnitellulle jätteenkäsittelylaitokselle suuntautuvan jäteautoliikenteen. Täysperävaunuautojen liikennemäärät olisivat olleet valtavia ja tämän asian kirkastuminen terästi asukkaiden vastusta.

 

Viljakkala kuuluu nykyisin Ylöjärven kaupunkiin ja se tuo haasteita Vipu-Viljakkalalle.

 

Toivottelen vipulaisille intoa jatkaa viljakkalalaisia puolustavalla tiellä - lupaan jatkossa olevani entistä aktiivisempi vipulainen!

 

-Esko Erkkilä-

Yleisötilaisuus Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikkavaihtoehdoista

Perjantai 3.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt suunnittelevat jätepolttoainetta käyttävän hyötyvoimalaitoksen rakentamista Tampereelle.

 

Hanke sai vauhtia, kun Hämeenkyröön suunnitellun vastaavan laitoksen rakennushankkeesta luovuttiin.

 

Olen ollut ja olen edelleenkin sillä kannalla, että hanke on kannatettava ja nyt sitä ollaan toteuttamassa oikealle alueelle. Hämeenkyrö sijoituspaikkana olisi ollut virheratkaisu monestakin syystä.

 

Hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA). YVA:ssa sijoitusvaihtoehtoina ovat Lielahti, Rusko, Sarankulma ja Tarastenjärvi.

 

YVA-ohjelmasta oli kaikille avoin yleisötilaisuus 31. elokuuta 2010 klo 18.00 Tampereen Yliopistolla - osallistuin tilaisuuteen.

 

Hankkeesta vastaaville tahoille on annettava tunnustus perusteellisesta valmistautumisesta sekä prosessin avoimuudesta. Laajat hankeasiakirjat ovat kaikkien nähtävissä hankkeesta vastaavien yritysten nettisivujen kautta ja luonnollisesti niihin pääsee myös Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen nettisivujen kautta.

 

Yleisötilaisuudessa oli kuutisenkymmentä kuulijaa ja runsas joukko henkilöitä hankkeen parissa toimivista yrityksistä sekä Pirkanmaan ELY-keskuksesta ja Tampereen kaupungilta.

 

Tilaisuuden johdattelijana toimi Leena Ivalo Pirkanmaan ELY-keskuksesta - hän toimii myös yhteysviranomaisen yhteyshenkilönä YVA-prosessissa.

 

Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg ehdotti, että hankkeessa eräänä vaihtoehtona olevan Sarankulman nimi muutettaisiin paremmin totuutta vastaavaksi eli Peltolammin vaihtoehdoksi.

 

Istuimme Skogberg´n kanssa rinnakkain ja keskustelimme asiasta, jonka Skogberg sitten esitti.

 

Hankevastaavat hyväksyivät nimenmuutosesityksen, joten Sarankulman vaihtoehto on jatkossa Peltolammin vaihtoehto.

 

Nimenmuutoksen jälkeen Peltolammin välittömään läheisyyteen kaavailtu sijoitusvaihtoehto kuvaa sijoituspaikkaa hyvin. Toivottavasti nimenmuutos myös aktivoi Peltolammin, Palokallion, Multisillan ja Härmälän asukkaita ottamaan kantaa Peltolammin sijoitusvaihtoehtoon.

 

Sarankulma-nimen ujuttamisyritys erään sijoituspaikkaehdokkaan nimeksi luo tietyn varjon hankkeen takana olevien suuntaan. Onko teollisuusalueen nimen valinnalla pyritty vähentämään asukkaiden kiinnostusta hankkeeseen? Mahdollinen ujuttamisyritys ei onnistunut, sillä asia on nyt korjattu.

 

Palaan myöhemmin yleisötilaisuuden muuhun antiin.

 

-Esko Erkkilä-

Viljele ja varjele - kestävä ja kannatettava periaate

Keskiviikko 1.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Partiolippukunta Haagan Eräveikkojen lippukunnanjohtaja Tomi Nieminen, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja Paloma Hannonen sekä Keskustanuorten varapuheenjohtaja Carita Maisila keskustelivat talvella ajankohtaisista asioista Yleisradion Yle Puhe-kanavalla.

 

Ohjelma oli hyvä ja siitä kertoo sekin, että se on lähetetty uusintana kesän aikana useampaan kertaan.

 

Olen kuunnellut ohjelman uusintana pariinkin kertaan autoradiosta, kun olen liikkunut autolla työmatkoillani.

 

Kolmikon keskustelu pyöri paljolti Paloman ja Caritan välisenä keskusteluna, mutta toki "partiopoikakin" pääsi keskustelun edetessä ääneen.

 

Paloma Hannonen ei yllättänyt, sillä hänen mielipiteensä ja näkemyksensä olivat niin kaukana todellisesta elämästä. Vihreiden ajatukset veisivät toteutuessaan Suomen talousahdinkoon, sillä tavallisen kansalaisen arki on niin kaukana heidän ajatuksistaan. Tuntuu, että heidän päämääränä olisi kansalaisten hyvinvoinnin laajamittainen vaikeuttaminen - käsittämätöntä!

 

Oli rohkaisevaa kuunnella Keskustanuorten varapuheenjohtajan Carita Maisilan maltillisia ja järkeviä ajatuksia maataloudesta, kotieläintaloudesta, jopa turkistaloudesta ja monesta muusta seikasta.

 

Carita toi esille ja korosti kotimaisen elintarviketuotannon vastuullisuutta. Hän kuvasi suomalaisen kotieläintalouden, kasvinviljelytalouden, turkistalouden ja muun maataloustuotannon vastuuntuntoa korostamalla johtotähtenä olevan "Viljele ja varjele"-asenteen.

 

Viljele ja varjele-asenne on suomalaisen elintarviketuotannon peruskivi. Pientilan poikana ja pitkään elintarviketuotannon piirissä toimineena tiedän sen. Elintarviketuotanto tapahtuu aina luonnon ehdoilla. Se on vihreää ajattelutapaa parhaimmillaan.

 

Voimme katsoa turvallisesti tulevaisuuteen, kun meillä on kasvamassa Carita Maisilan-tyyppinen vastuuntuntoinen päättäjäsukupolvi.

 

-Esko Erkkilä-

  

PS. Toivottavasti Caritan, Paloman ja Tomin käymä keskustelu uusitaan vielä kerran, sillä niin paljon siinä on aineksia kestävän kehityksen todelliseksi ymmärtämiseksi.