Kulissikansanedustajat

Lauantai 4.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan kyselytuntien televisiointi on mainio tapa tarkentaa kansalaisten kansanedustajista samaa julkisuuskuvaa.

 

Televisiokamera on armoton, sillä sen kautta monien kansanedustajien julkisuuskuva on rapautunut.

 

Käytän termiä "kulissikansanedustaja", kun tarkoitan edustajaa, jonka ominaisuudet eivät ole terävimmästä päästä eduskunnassa käsiteltävien asioiden prosessointiin. Toki myönnän, että kaikki eduskuntaan valitut kansanedustajat täyttävät kansanedustajilta vaadittavat juridiset kriteerit, mutta joskus tuntuu, että se on aivan liian vähän.

 

Kulissikansanedustajan tunnistaa siitä, että kyselytunnilla hän lukee suoraan paperista taustajoukkojensa hänen esitettäväkseen laadittuja kysymyksiä. On huvittavaa, että valmiiksi pohditut lisäkysymyksetkin tällainen kansanedustaja paasaa suoraan paperista.

 

Taustajoukkojen suorittama ohjeistus on viime aikoina alkanut iskostumaan suurimpienkin sanataiteilijoiden päähän, sillä kulissikansanedustajat pysyvät nykyään hyvin tiukasti kirjoitetussa tekstissä.

 

Jos eräät sanataiteilijat poikkeavat avustajakaartinsa valmiiksi kirjoitetuista teksteistä, joutuvat he niin korkeisiin svääreihin, että heidän puheensa muodostuu täysin käsittämättömiksi.

 

Kulissiedustajien etuna on siis se, että hänen taustajoukkonsa ohjeistavat edushenkilönsä entistä tarkemmin pysymään hänelle kirjoitetuissa vuorosanoissa.

 

Kirjoitetuista vuorosanoista poikkeaminen olisi toki kansalaisten kannalta onnellista, sillä se salpaisi kulissikansanedustajien pääsyn seuraavaan parlamenttiin.

 

-Esko Erkkilä-

Miksi käytän Valmaa niin vähän?

Sunnuntai 28.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungilla on päätöksenteon yhtenä kaupunkilaisten vaikuttamiskanavana Valma-valmistelufoorumi.

 

Valma-valmistelufoorumi on verkko-osallistumisen väline.

 

Valman kautta voi esittää mielipiteensä Tampereen kaupungin käsittelyssä olevista asioista. Sen kirkkaana tavoitteena on ainakin julistustasolla taata kuntalaisille mahdollisuus vaikuttaa käsiteltäviin asioihin koko valmistelutyön ajan.

 

Kokemus on osoittanut, että asioihin pitää pystyä vaikuttamaan jo niiden valmisteluvaiheessa - valmisteluvaiheen jälkeen vaikuttaminen on käytännössä mahdotonta.

 

Oletan, että olen keskimääräistä aktiivisempi kaupunkilainen. Siitä huolimatta osallistun Valma-valmisteluun perin harvoin.

 

Syy mietoon Valma-osallistumiseeni on huvittava - en muista salasanaa, joka tarvitaan Valma-valmisteluun pääsemiseksi. Kun en sitä muista, niin luovutan ja menen muille nettisivuille. Sanottavaa kyllä saattaisi olla.

 

Tätä kirjoittaessani menin Valma-sivuille ja pyysin uutta salasanaa. Sain sen nopeasti ja nyt pyrin tekemään parannuksen: kirjoitan salasanan visusti muistiin tiettyyn paikkaan ja alan poikkeamaan Valma-valmistelukanavalla!

 

Tätä kirjoitettaessa Valmassa on kommentointivalmiina kaksi asiaa:

 

* Kysely Tampereen kaupungin ja yhdistysten välisen yhteistyön tulevaisuuden näkymiä

 

sekä

 

* Mielipiteen kertominen kaupungin työllisyyspalveluista

 

Molemmista on "mielenpäällä" sanottavaa ja siksi taidankin heti poiketa Valmassa - kun tuo salasanakin nyt on muistissa!

 

Toivon, että Valmassa poikkeavien määrä kasvaa, sillä uskon, että Valma-valmistelulle annetaan painoarvoa päätöksiä tehtäessä!

 

-Esko Erkkilä-

Erityisopetuksen suunnittelussa pitää hyödyntää vammaislasten vanhempien tietoa

Perjantai 26.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari järjesti alueillan "Koulupolut" -teeman merkeissä marraskuun 24. päivänä.

 

Tilaisuus järjestettiin Koivistonkylän Omakotiyhdistyksen tiloissa ja kysymystä olivat alustamassa aluerehtori Paula Kangas sekä Peltolammin koulun rehtori Markku Rissanen.

 

Muiden kiireideni vuoksi ehdin tilaisuuteen vasta sen jälkeen, kun rehntorit olivat lähteneet.

 

Kaupungin virkamiehet ovat oppineet hyödyntämään Alvari-osaamisen ja sen vuoksi meille oli jätetty kaksikin kysymyslistaa pohdittavaksi.

 

Eräs kysymys koski tuentarpeisten oppilaiden opetuksen järjestämistä.

 

Toistin monta kertaa esittämääni, kun muistutin, että Tampereen Valkoisessa talossa istuvien virkahenkilöiden pitäisi hyödyntää erityisopetuksen suunnittelussaan niiden monien yhdistysten tietoa, taitoa ja kokemusta, joissa toimivat erityislasten vanhemmat omaavat.

 

Tampereella toimii kolmisenkymmentä eri yhdistystä, joissa toimivat aktiivit omaavat omakohtaista kokemusta erityislasten opetuksesta. Tämä tieto ja kokemus pitäisi Tampereen kaupungin pystyä hyödyntämään.

 

Tampereen kaupunki teki viisaasti, kun se taannoisen kouluverkkouudistuksen toteuttamisessa jätti erityisopetuksen remontin toteutettavaksi myöhemmin.

 

Aika kuitenkin kuluu ja suunnitteluun on pantava vauhtia.

 

Etelä-Alvarin "Koulupolut" -alueillan aikana Tampereen kaupunginvaltuusto piti kokoustaan.

 

Kokouksen eräs asiakohta oli kaupunginvaltuutettu Sofia Wikman´n aloite saada mainetta niittäneen suomalaisen perusopetus kansainväliseksi vientituotteeksi.

 

Kuuntelin Radio Moreenista Vikman´n aloitteen pohjalta valtuustossa käytyä keskustelua ja tunsin mielihyvää, kun valtuutetut innolla kehuivat Suomen peruskoulujärjestelmää. SKP:n Jari Heinonen tosin propangandoi, että se on kopioitu DDR:stä!

 

Suomalainen peruskoulujärjestelmä omaa vientituotteelta vaadittavat ominaisuudet, mutta erityislasten koulutusohjelmaksi siitä ei ole.

 

Jotta saamme peruskoulujärjestelmämme vientikuntoon, on siihen tehtävä tarkistuksia erityisopetuksen osalta. Tässä työssä erityislasten vanhemmilla on paljon annettavaa.

 

-Esko Erkkilä-

TULIPALO - HÄMEENKATU SULJETTU!

Keskiviikko 24.11.2010 - -Esko Erkkilä-

 

Tampereen sisääntuloväylillä sijaitsevat tieliikenteen informaatiotaulut olivat tärkeässä käytössä maanantaina marraskuun 12. päivänä, sillä Hämeenkatu 10:ssä riehunut tuhoisa tulipalo vaikeutti keskustan liikennettä pahoin.

 

Kaupungin sisääntuloväylillä sijaitsevat informaatiotaulut helpottivat liikenneongelmia, sillä kaupunkiin tulijat saivat tulipalosta tiedon jo kaukana kaupungin ulkopuolella. Saamansa tiedon perusteella tulijat osasivat muuttaa ajosuunnitelmiaan ja karttaa keskustaan saapumista.

 

Ajoin maanantai-aamupäivän aikaan Ylöjärven - Viljakkalan suunnalla ja pääsin omin silmin näkemään tehokkaat ja yksinkertaiset tiedonannot.

 

Autoilijoiden saaman informaation arvoa korostaa se, että informaatiotaulujen tekstiä päivitettiin tilanteen kehittymisen tahdissa.

 

Alkuvaiheessa informaatiotauluissa oli otsikkoteksti, mutta päivän edetessä autoilijoille annettiin täsmällisempää tietoa.

 

Informaatiotaulujen paikat ovat ainakin Ylöjärven suunnalla valittu oikein, sillä autoilijoilla on niiden jälkeen valittavanaan eri reittejä Tampereelle saapumiseksi tai Tampereen kiertämiseksi.

 

Kiitän liikennesuunnittelijoita tärkeän tiedon välittämiseen soveltuvan järjestelmän luomisesta!

 

-Esko Erkkilä-

Vammaisyhdistysten, eri hallinnonalojen virkamiesten sekä poliittisten päättäjien tapaaminen Vammaispoliittisen ohjelman laatimiseksi

Torstai 18.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki päivittää vammaispoliittisen ohjelmansa vuoden 2010 aikana.

 

Kaupunki oli kutsunut vammaisjärjestöjen edustajat, eri hallintoalojen virkamiehet sekä poliittisten ryhmien edustajat keskustelutilaisuuteen ja työpajaan, joka järjestettiin

 

17.11.2010 klo 16.30-19.00 Tulppaanitalon koulutustilassa, osoite Pinninkatu 51.

 

Tilaisuuden vetovastuussa oli Kehityspiikki Consulting Oy:stä Markus Anttila, joka on ollut mukana ohjelman päivityksessä alusta alkaen. Tilaisuudessa työstettiin vammaispoliittisen ohjelmatyöryhmän ensimmäistä luonnosta ohjelmaksi.

 

Nyt valmisteltava ohjelma laaditaan käsittämään v. 2013 alkavan valtuustokauden. Tavoite on, että ohjelmaan kirjatut asiat saadaan toteutettua seuraavan valtuustokauden loppuun mennessä.

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen ja sain olla siinä mukana Suomen Keskustan edustajana.

 

Muiden poliittisten puolueiden edustajina olivat paikalla:

 

* Irja Tulonen (kok)

* Sanna Ojanen (kok)

* Leena Rauhala (kd)

* Amu Urhonen (vihr)

* Reijo Tamminen (tasi)

 

Tampereen kaupunginvaltuustossa edustettuina olevista puolueista SDP, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja SKP eivät olleet nähneet tarpeelliseksi lähettää edustajiaan tilaisuuteen.

 

En havainnut myöskään Tampereen virkamieskuntaa paikalla. Jos havaintoni on oikea, niin vammaisjärjestöissä pitäisi hälytyskellojen soida.

 

Tampereen kaupungin mainio ja aikaansaapa vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola oli tietysti paikalla ja hänen ansiotaan paljolti lienee se, että tämä tilaisuus järjestettiin!

 

Pääpaino tilaisuuden ohjelmassa oli työpajatyöskentelyssä.

 

Eri puolille Tulppaanitalon koulutustilaa oli perustettu kuusi rastia, joilla keskityttiin vammaisnäkökulmasta seuraaviin teemoihin:

 

1. Periaatelinjaukset ja työllistyminen

 

2. Asuminen, viestintä ja kommunikaatio

 

3. Joukkoliikenne, palveluliikenne ja kuljetuspalvelut

 

4. Koulutus ja opiskelu

 

5. Sosiaali- ja terveyspalvelut

 

6. Kulttuuri-, vapaa-aika- ja liikuntapalvelut

 

Työpajatyöskentely oli antoisaa ja sen päätteeksi poliittisten puolueiden edustajat käyttivät puheenvuoron.

 

Tulonen, Ojanen, Rauhala sekä Urhonen saivat naisina tietysti etuoikeuden. Naiskvartetin jälkeen sain pitää Suomen Keskusta puheenvuoron ja totesin siinä jotain tähän suuntaan:

 

-------------

 

"On hyvä, että nyt valmistelussa oleva Vammaispoliittinen ohjelma on laajassa kansalaisvalmistelussa - tämä tilaisuus on tärkeä etappi tässä työssä.

 

Vammaistyön ohjelma valmistuu vuoden loppuun mennessä ja sen jälkeen ohjelman jalkauttamiseen käytännön toimenpiteiksi on kiinnitettävä huomiota.

 

Onko Vammaispoliittisen ohjelman päätyminen kaupunginhallituksen käsittelyyn oikea organisatorinen taso? Näkisin mielelläni, että kaupunginvaltuusto olisi se päätöksentekoelin, joka hyväksyisi Vammaispoliittisen ohjelman; näin menetellen ohjelmalle saataisiin enemmän painoarvoa ja sitovuutta.

 

Pelkään, että kun Vammaispoliittinen ohjelma saatetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle, se jää sen jälkeen kuolleeksi kirjaimeksi. Näin ei saa tapahtua.

 

Vähin, mitä ohjelmalle pitää tehdä, on että se päivitetään seuraavan valtuustokauden aikana riittävän usein.

 

Olen Tampereen kaupungin luottamushenkilönä tuottaja-yksikön edustaja ja sen vuoksi pidän valitettavana, että Vammaispoliittisen ohjelman koulutuskohteena ovat ainoastaan tilaaja-organisaation henkilöt. Tuottaja-osapuolen työntekijät kuitenkin kohtaavat vammaiset jokapäiväisissä askareissa ja sen vuoksi tuottaja-yksiköiden henkilöiden huomiointiin sekä koulutukseen vammaiskysymysten hoidossa pitää panostaa.

 

Vaikka kyseessä onkin Tampereen Vammaispoliittinen ohjelma vuoteen 2016 saakka, on jo nyt huomioitava seutukunnallinen näkemys. Maailma ja sitä kautta myös seutukunnallinen kuvio lienee vuonna 2016 tyystin toisenlainen kuin nyt. Tampereen keskeinen rooli Pirkanmaan veturina pitää osata ennakoida jo nyt myös Vammaispoliittisessa ohjelmassa.

 

Olen eri yhteyksissä todennut mielihyvällä, että Tampereen kouluverkkouudistuksessa ei käsitelty lainkaan erityisopetusta. Esitän, että erityisopetuksen mahdollisessa uudelleenjärjestelyssä Valkoisen talon virkamiehet kuuntelevat ja käyttävät hyväkseen sitä asiantuntemusta, joka erilaisilla vammaisyhdistyksillä on. Tampereella on ainakin kolmisenkymmentä yhdistystä, joilla on vahvaa asiantuntemusta erityislasten koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyen. Tämä tieto pitäisi virkamiesten osata hyödyntää.

 

Kolmannen sektorin panostukselle vammaiskysymyksen hoidossa on nostettava hattua. Erityisesti työväen suunnan urheiluseuroiksi profiloituneet seurat ovat tässä kunnostautuneet. Vammaislasten ja -nuorten uimaharrastus, jalkapalloinnostus ja sählytoiminta sekä monet muut aktiviteetit ovat olleet tärkeitä kohteita vammaiskysymyksen hoidossa. Kiitos siitä Teille!

 

On toivottava, että Tampereen kaupunki muistaa avustusten jaossa sen tärkeän työn, johon monet urheiluseurat ovat panostaneet.

 

Kannustan vammaisjärjestöjä seuraavien kuukausien aikana olemaan aktiivisia poliittisten toimijoiden suuntaan. Uudet kansanedustajat valitaan huhtikuussa ja nyt Te saatte helpolla lupauksia paremmasta tulevaisuudesta. Tentatkaa kansanedustajaehdokkaita ja muistuttakaa heitä, että tulette seuraamaan ehdokkaanne toimintaa, jos hän pääsee Arkadianmäelle.

 

Kiitän mahdollisuudesta osallistua tähän tilaisuuteen ja toivon näistä ajatuksista olevan Teille hyötyä!"

 

-Esko Erkkilä-

Pilotilla ja pilotilla on suuri ero - ainakin Hornet-laskeutumisessa

Maanantai 15.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkala -lentoaseman itäinen laskeutumisreitti aiheuttaa tavatonta lentomelua Tampereella.

 

Hornet-kalusto on oikeastaan ainoa todellinen lentomelun lähde, sillä matkustajalentokoneiden laskeutumismelu on kuin "kissan hyrinää" verrattuna sotakoneiden jylinään.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman lentomelualuetta on virkamiesten pöydillä hallinnollisin keinoin supistettu naurettavan pieneksi. Virallisella lentomelurajauksella ei ole paljonkaan todellisuuspohjaa, sillä todellisuudessa asetusten mukaisen lentomelun alue on paljon suurempi kuin hallinnollisilla päätöksillä sorvattu lentomelualue.

 

Tampere-Pirkkalan lentokentän lentomelualue alkaa idässä jo Hallilan kaupunginosan kohdalla ja melu lisääntyy kiitorataa kohti mentäessä.

 

Tampereen kaupungin virallisten lentomelututkimusten mukaan esim. Palokalliolla lentomelu Hornet-laskeutumisen aikana ylittää reippaasti 100 dB.

 

Seurasin torstaina marraskuun 11. päivänä 2010 kuulohavainnoin kolmen Hornet´n laskeutumista ja tein hämmästyttäviä havaintoja. Tarkkailujaksoni ajoittui n. klo 17.45…17.53 väliseen aikaan. Tarkkailujakson aikana tapahtui kolme Hornet-laskeutumista.

 

Ensimmäinen Hornet piti laskeutuessaan hirvittävää melua. Metrin etäisyydellä olevan kaverin kanssa puhumisesta tai ainakaan hänen puheensa kuulemisesta ei olisi ollut pienintäkään toivoa.

 

Matkapuhelimen käyttö on pitkän tovin täysin mahdotonta Hornet-laskeutumisen aikana.

 

Toinen Hornet piti sekin kovaa ääntä, mutta ei läheskään samanlaista kuin ensimmäinen. Tuntui tosin, että se lisäsi desibelejään reippaasti sen jälkeen, kun se ylitti pääradan eli Helsingistä Tampereelle johtavan radan.

 

Kolmas ja havaintojaksoni viimeinen Hornet oli saanut pilotikseen jonkinmoisen herrasmiehen tai muuten taitavan pilotin, sillä nyt Hornet-melu jäi selvästi alle sadan dB:n.

 

Satakunnan Lennostolla oli todennäköisesti menossa pimeälentoharjoitukset, sillä Hornet-jylinää kuului Peltolammin ja Palokallion taivaalta vielä ainakin klo 22.41 saakka!

 

Olen armeijassa saanut jalkaväkikoulutuksen, mutta jo varhaisessa vaiheessa minut siirrettiin Puolustusvoimissa Ilmavoimien miesvahvuuteen ja valtaosan kertausharjoituksistani olenkin palvellut Ilmavoimien riveissä.

 

RUK:n jälkeen saamani molemmat ylennykset menevät Ilmavoimien piikkiin, joten tunnen jonkin verran Ilmavoimien toimintaa.

 

Ilmavoimien tunteminen ei kuitenkaan vähennä sitä huolta, jota tunnen asuinympäristöäni vaivaavasta lentomelusta. Olen kuluneina vuosina pyrkinyt eri keinoin vaikuttamaan, että lentomelu alueellamme saataisiin siedettäväksi ja ehkä kokonaan loppumaan.

 

Myönnän, että alueemme kansalaistyö lentomelun vähentämiseksi on tuottanut tulosta, sillä ilmiselvästi Satakunnan Lennosto nykyisin ottaa entistä paremmin huomioon Hallilan, Koivistonkylän, Palokallion, Peltolammin, Multisillan ja Härmälän kaupunginosia sekä koko Pirkkalan itäpuolista aluetta riivaavan lentomelun. Liekö laskeutumissuuntaa painotettu enemmän lännestä tapahtuviksi laskeutumisiksi?

 

Kavahdettavia ovat ne suunnitelmat, jotka liittyvät Pirkkalan toisen kiitotien rakentamiseksi. Sitä päättäjät eivät saa kuvitella edes synkimpinä hetkinään.

 

Pääpaino suunnitelmissa pitää olla siinä, että milloin sotilaslentoliikenne saadaan loppumaan Tampere-Pirkkala -lentoasemalta.

 

-Esko Erkkilä-

650 grammaa roskapostia, josta vain osa oli todellista roskapostia

Sunnuntai 14.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Ilmaisjakelulehtien jakelupäiviä Tampereella on viikossa kaksi ja ne ovat keskiviikko sekä lauantai.

 

Keskiviikkona 10.11.2010 jaettu paketti oli poikkeuksellisen suuri ja punnittuna paketille kertyikin painoa peräti 650 grammaa.

 

Paketissa on useinkin paljon tärkeää asiaa ja sen vuoksi ilmaisjakelulehtiä ei olisikaan paikallaan kutsua "roskapostiksi".

 

Pidän valitettavana, että monet taloudet - erityisesti kerrostaloissa - ovat laittaneet postilaatikkoonsa tai postiluukkunsa yläpuolelle tekstin "Ei ilmaisjakeluja".

 

Keskiviikkona 10.11.2010 jaetussa ilmaisjakelussa minua kiinnostivat seuraavat lehdet:

 

* Tamperelainen

* Tori-Tampereen kaupunkilehti

* Pirkanmaan Sanomat

* Pirkanmaan Yrittäjä

* Kirkkosanomat

* Ilves Sanomat

 

Kaikkia ainakin silmäilin ja monesta löytyi mielenkiintoisia artikkeleita - kiitokset lehtien toimituksille!

 

Lehtiroskikseen matkasivat lukematta

 

* Liikekaupungin Uutiset (Ideaparkin mainoslehti)

* Tekniset-ketjun mainoslehti

* Mustan Pörssin mainoslehti

* Specsavers-ketjun mainoslehti

* Tiimarin mainoslehti

 

Meillä on tilava postilaatikko ja kun omakotiyhdistyksen paperinkeräyskontti on lähellä, niin myös mainoslehtisiä saa pudottaa postilaatikkoomme.

 

Ilmaisjakelulehtien jakajat joutuvat nykyisin raskaan urakan eteen, kun he jakavat paksut lehtiniput postilaatikoihin. Viime keskiviikkona kymmeneen talouteen jaetun lehtinipun paino oli 6,5 kiloa. Alueellamme sijaitsee n. 70 omakotitaloa eli nähin talouksiin jaettiin keskiviikkona lähes 500 kiloa ilmaisjakelulehtiä!

 

On selvää, että jakajat eivät pysty osittamaan valmiita postilaatikkokohtaisia paketteja, vaikka jonkun laatikon vieressä todetaankin, että esim. Tamperelainen saa tulla, mutta ei Kirkkosanomia.

 

On varmaa ja oikein, että tällaisille "osakieltäjille" ei jaeta mitään ilmaisjakelulehtiä - olkoon ilman !

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomuskansanedustaja on liittynyt "Kakunjakajien Suureen Veljeskuntaan"

Lauantai 13.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tamperelainen kansanedustaja ja huhtivaalien kansanedustajaehdokas Harri Jaskari kirjoittaa Aamulehden blogeissa 10.11.2010 ja mankuu valtion tukea sähköautobisnekseen.

 

Jaskari ei tukia suoraan vaadi, vaan hän tekee sen kiertoteitse.

 

Luettelemalla Ison-Britannia tukevan sähköauton hankintaa 5.000 punnalla, Ruotsin suunnittelevan samanlaista panostusta ja Tanskan luopuvan 100.000 ensimmäisen sähköauton kohdalla autoveron perimisestä Jaskari viittaa vahvasti siihen, että valtion rahakukkarolla pitäisi käydä Suomessakin.

 

Kokoomuskansanedustaja on siis heittänyt vaalitaistelun alkumetreillä vastuullisuuden roskakoppaan ja siirtynyt kakunkasvattajista Kakunjakajien Suureen Veljeskuntaan.

 

Kannatan panostamista sähköautotuotannon tiettyihin osa-alueisiin, mutta sähköautoihin kohdistuva suora tuki ei ole perusteltua.

 

Lisäsin Jaskarin mielipiteen kirvoittamaan viestiketjuun oman mielipiteeni ja totesin siinä näin:

 

------------------

 

Minulla oli tilaisuus n. kuukausi sitten tutustua Think City -sähköauton valmistukseen Uudessakaupungissa ja myös tehdä koeajo sillä.

 

Tapahtumaan liittyi niin paljon ylikorostettua luottamuksellisuutta, että pystyn kommentoimaan Jaskarin aloittamaa viestiketjua ainoastaan yleisellä tasolla.

 

Kokemuksesta tiedämme, että bulk-teollisuus, erityisesti metalliteollisuudesta, on nopeassa tahdissa häipynyt Suomesta aluksi Euroopan halpamaihin ja lyhyen välivaiheen jälkeen esim. Intiaan tai Kiinaan. Monet suomalaiset bulk-valmistajat ovat siirtäneet tuotantonsa suoraan Euroopan ulkopuolelle.

 

Sähköautojen valmistaminen, jos mikä, on metalliteollisuudessa bulk-teollisuutta.

 

Autojen komponentit ja valmiit autot joudutaan rahtaamaan kalliita rahteja ja laivauskuluja säästämättä Suomeen ja Suomesta. Suomen markkinat ovat liian pienet kannattavalle toiminnalle.

 

Monipuolisiin tukiaisiin perustuva bulk-tuotanto ei ole mahdollista eikä järkevää. Tämän oletan olevan helppoa uskoa ja hyväksyä erityisesti kokoomuskansanedustajan ja -kansanedustajaehdokkaan.

 

Sähköautoihin liittyvien innovaatiomahdollisuuksien osalta tilanne on toinen.

 

Erityisesti sähköautojen akkumaailman täytyy olla nopean kehittymisensä varhaistaipaleella. Ei voi olla totta, että auton painosta puolet koostuu akuista ja että niiden lataukseen kuluu niin paljon aikaa ja energiaa, kuin nyt on tilanne.

 

Nykyiset sähköautot sijoittuvat hieman parempaan luokkaan kuin kehittyneet mopoautot. Niistä on ainoastaan harvoissa tapauksissa mahdollisuus muodostua perheen ainut auto.

 

Kannustan suomalaisia ja pirkanmaalaisia yrityksiä panostamaan sähköautoihin liittyvän teknologian kehittämiseen. Päämäärä pitää asettaa realistisesti ja turhia haihatteluja pitää karttaa - tosiasiat pitää muistaa eduskuntavaalihuumassakin!

 

-------------------

 

-Esko Erkkilä-

Oliko liian painava ja korkea kuorma maasturin peräkärryssä syynä liikenneonnettomuuteen Tampereen Peltolammilla?

Perjantai 12.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Lempääläntiellä sattui vakava liikenneonnettomuus maanantaina marraskuun 8. päivänä. Poliisi, palokunta ja ambulanssihenkilökunta saivat hälytyksen klo 10.47.

Saavuin onnettomuuspaikalle, kun loukkaantuneet oli kuljetettu pois, mutta kaikki ajoneuvot olivat edelleen paikoillaan.

Teliperäkärryä vetänyt Kia-maasturi oli tullut Tampereen suunnasta, kun peräkärry oli lähtenyt heittelehtimään. Lopulta peräkärry ja auto menivät pahasti linkkuun ja maasturi ajautui vastaantulevien kaistalla.

Teliperäkärryssä oli kuormana Kubota-pienoistraktori, jolla oli keulassaan lumiauravarustus.

Samaan aikaan vastaan tuli Multisillan suunnasta pick-up, joka törmäsi maasturin oikeaan kulmaan ja päätyi katolleen.

Pick-upin kuljettaja loukkaantui ja hänet kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan. Onnettomuudessa pahoin kärsineen ja katollaan olleen pick-upin nähtyään pitää ihmetellä, että pienessä tilassa ihminen säilyy hengissä!

Maasturin kuljettaja ei loukkaantunut.

Onnettomuuspaikalla oli ohi mennessäni poliisin toimesta ajoneuvo-ohjaus, kun ainoastaan toinen ajokaista oli käytössä.

Maalla ollaan viisaita, kun merellä tapahtuu vahinko. Tästä tosiasiasta huolimatta uskallan esittää muutaman kysymyksen onnettomuudesta. Missään nimessä en ole tuomari tai poliisi, jotta voisin syyttää onnettomuudesta ketään.

1. Kubota-pienoistraktorin paino asettuu tasolle 1.000 kiloa tai vähän enemmän (tieto tarkistettu Kobotan-nettisivuilta). Traktoriin kiinnitetty aurauskalusto lisäsi työkoneen painoa merkittävästi. Olikohan paino liian suuri peräkärrylle, vaikka kyseessä olikin telikärry?

2. Kärryssä olleen traktorin + aurauskaluston painopiste oli korkealla - oliko tämä (osa)syynä turmaan?

2. Oliko Kia-maasturi lainkaan laillinen vetojuhta tälle yhdistelmälle?

3. Kyse oli jokseenkin suorasta tienpätkästä, mutta toki lievää mutkaa Kian ajosuunnassa oikealle tiessä onkin. Kyseessä oli syksyn ensimmäinen lumikeli. Oliko maasturin tilannenopeus liian suuri?

4. Miksi poliisi ei ohjannut onnettomuuspaikan ohi kulkenutta liikennettä Peltolamminkadun kautta?

Onnettomuuspaikalla tilanne näytti vartti hälytyksen jälkeen pahalta. Lukuisten hälytysajoneuvojen sinivilkut, sikin sokin pyörähtäneet ajoneuvot ja kumollaan olleet telikärry sekä Kubota-traktori antoivat mielikuvan suuresta onnettomuudesta. Onneksi suuronnettomuudesta ei ollut kyse!.

Olen ennenkin puuttunut sellaisten henkilöautojen liikennekäyttäytymiseen, joilla on peräkärry.

Omistan kuomullisen peräkärryn ja ajan se perässäni melko paljon kilometrejä vuodessa.

Erityisesti moottoriteillä tuntuu olevan sääntönä, että mitä suurempi vene peräkärryssä tai hevoskuljetuskärry autolla on perässään, niin sitä suurempi nopeus. Kahdeksankymmentä kilometriä tunnissa tai sen päälle "sallitut toleranssit" nopeutena eivät ole mitään.

 Varhaiset maanantai-aamut kolmostiellä Tampereelta kohti Helsinkiä ovat varsinainen peräkärrysirkus, kun viikkokunnissa pääkaupunkiseudulla leipäänsä ansaitsevat rakennus- ja remonttimiehet suuntaavat matkansa kohti urakoitaan!

 En ole liikenteessä läheskään pyhimys, mutta erityisesti peräkärrykansan pitäisi muistaa lainmukainen nopeus ja se, että painava sekä korkea kuorma peräkärryssä on taitoa vaativa yhdistelmä - tästä saimme taas muistutuksen Peltolammilla maanantaina 8.11.2010!

 -Esko Erkkilä-

Tampereen Kansi- ja Keskusareena -hanketta ei saa pilata kiireellä

Lauantai 6.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Arkkitehti Daniel Libeskind´n suunnitelma Tampereen Kannen ja Keskusareenan toteuttamiseksi julkistettiin keskiviikkona 3. marraskuuta 2010.

 

Olin jutuissa usean puolueen ja eri tahon kanssa julkistamista seuranneena päivänä ja kaikki olivat innostuneita suunnitelmasta.

Innostunut olen myös minä.

 

Julkisuudessa on esitetty toiveita, että Keskusareenan pitäisi olla valmis vuoden 2013 jääkiekon MM-kisoihin mennessä.

 

Pidän kiekkokansan aikatauluajatuksia perusteettomina.

 

Jääkiekon erilaisia turnauksia tulee ja menee, mutta Tampereelle rakennettava Kansi- ja Keskusareena on ainutlaatuinen vuosikymmeniä - ehkä yli sata vuotta kestävä aikaansaannos ja sen kunnollista toteutumista eivät yhdet jääkiekkokisat saa vaarantaa.

 

Suunniteltakoot Tampereen kautta aikain merkittävin rakennushanke kunnolla ja toteutetaan se sillä aikataululla, joka on järkevä.

Kiekkokansa sopeutukoot tähän!

 

-Esko Erkkilä-

Jyviä vai akanoita kasvukauden päättäjäisissä Ikaalisten Kylpylässä

Perjantai 5.11.2010 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaa ja sen tuottajayhdistykset Hämeenkyröstä, Ikaalisista, Mouhijärvi-Suodennniemeltä ja Viljakkalasta järjestivät Kasvukauden päättäjäiset Ikaalisten kylpylässä 30.10.2010.

Mukana oli pirkanmaalaisia ensi kevään eduskuntavaalien ehdokkaita. Ehdokkaat vastasivat paneelikeskustelussa yleisökysymyksiin ja samalla kertoivat omia vaalilupauksiaan.

Paneelissa olivat mukana:

Eveliina Asikainen  Vihreät
Arto Pirttilahti         Keskusta
Matti Äijö                 Keskusta
Arto Satonen            Kokoomus
Marko Taipale        Kokoomus
Lea Mäkipää           Perussuomalaiset
Miska Paulorinne   SDP   

Paneelissa puheenjohtajana ja tilaisuuden juontajana toimi MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski.

 

Paneelin puheenjohtaja esitti panelisteille puolisen tusinaa kysymyksiä

 

1. Mikä yksi asia pitäisi saada seuraavaan hallitusohjelmaan?

 

Maaseudun asuttuna pitäminen, infran ylläpito maakunnissa, sukupolven vaihdokseen liittyvät kysymykset ja se, että kaikilla on oltava oikeus palveluihin, olivat päällimmäisenä mielessä panelisteilla.

 

2. Mikä olisi paras hallituspohja vaalien jälkeen ja mitkä kaksi henkilöä haluaisit ministereiksi Pirkanmaalta (toinen ministereistä saa olla omasta puolueesta)?

 

Nykyinen hallituspohja sai hallituspuolueiden edustajilta suurimman kannatuksen. Pirkanmaalaisista ministereistä suurinta luottamusta panelistien keskuudessa nauttivat Arto Pirttilahti ja Arto Satonen.

 

Hämmennystä herätti, että Arto Satonen sanoi kannattavansa nykyistä hallituspohjaa, mutta silti hän ehdotteli ministeriksi SDP:n Pia Viitasta! Todellinen poliitikko - tekee läjän eri paikkaan kuin kykkii!

 

3. Onko Suomen oltava ympäristö- ja ilmastoasioissa edelläkävijä?

 

Ainoastaan SDP:n Miska Paulorinne ja Vihreiden Eveliina Asikainen poikkesivat valtavirrasta ja liputtivat Suomen mallioppiluuden puolesta.

 

Keskustan Pirttilahti ja Äijö totesivat, että Suomen kilpailukyky pitää ensisijaisesti turvata ja emme voi olla paavillisempia kuin paavi. Myös kokoomuksen Arto Satonen oli samoilla linjoilla ja totesi, että mallioppilaana oleminen on liian kallista.

 

4: Tarvitaanko ruuantuotannon kaksinkertaistamiseen (globaalisti) GMO-tekniikkaa?

 

Puheenjohtaja oli onnistunut laatimaan kysymystekstinsä niin kinkkisesti, että vastaajat ja yleisö eivät pysyneet kaikilta osin kärryillä tärkeässä kysymyksessä.

 

Panelistien selittävät sanat kuitenkin selvensivät lähes kaikkien mielipiteet.

 

Äijö halusi asian uudelleen tarkasteltavaksi ja Pirttilahti linjasi, että GMO:sta ei saa tulla yksityisten firmojen kultakaivosta.

 

Satosen mukaan GMO:ta ei voida hyväksyä automaattisesti, mutta sitä ei saa sulkea poiskaan keinovalikoimasta.

 

Järkeviä sanoja Äijöltä, Pirttilahdelta ja Satoselta.

 

5. Mitkä olisivat konkreettisia keinoja, jotta maatalouden kannattavaisuus paranisi?

 

Tuottajahintojen korottaminen sille tasolle, että alkutuotanto voisi jatkua kannattavasti, oli usean panelistin mielipide. Pirttilahti havainnollisti tilannetta ja peräänkuulutti rehuviljahintojen puolitoistakertaistumisen merkitystä kotieläintalouden ongelmiin.

 

Kokoomuksen Marko Taipale vaati aiheellisesti osuusteurastamoiden hallintoelinten jämäköitymistä.

 

Tilojen hyvinvoinnista huolehtinen, tieteen ja teknologian hyödyntäminen, alkutuotannon neuvotteluvoiman lisääminen ja kaupan ylivallasta luopumisen nähtiin esimerkkeinä käytännön toimenpiteinä maatalouden kannattavaisuuden kohentamisessa.

 

6. Tiivistysrakentaminen; miten sen haitat kompensoidaan maaseudulle?

 

Matti Äijö tiivisti ongelman: Maaseutu autioituu, sosiaalinen verkosto maaseudun ihmisiltä katoaa, tiloja voi jatkossakin olla, mutta ei ihmisiä, tiloille ei saada emäntiä, kilpailutus vie maaseudulta postit.

 

Vihreiden Eveliina Asikainen muistutti, että maaseutuja on monenlaisia; lähellä kaupunkia sijaitseva maaseutu voi olla osa kaupunkiseutua, eri alueilla tarvitaan erilaisia päätöksiä. Sopii toivoa, että Eveliinan ajatukset saisivat laajemmaltikin tilaa Vihreiden ajatusmaailmassa!

 

Kokoomuksen Marko Taipale kunnostautui, kun hän asettui poikkiteloin puolueensa asuntoministerin linjauksille: "Ministeri Vapaavuoren esityksistä palveluvyöhykkeiksi sanoudun jyrkästi eroon!" Löytyy kokoomuksesta sentään järkipuhujiakin!

 

 

Keskustan Arto Pirttilahti kiteytti, että maakunnan keskusseutu ponnistelee tiivistysrakentamisen perässä demarivetoisesti. Pirttilahti peräänkuulutti joustavia kuntarajoja, siten että palveluja saadaan läheltä, vaikka ehkä naapurikunnasta.

 

Loppupuheenvuoroissa…

 

…panelistit olivat yksimielisiä siitä, että maakunnan äänen pitää kuulua ja perustuotannon on oltava kannattavaa. Pirttilahti tiivisti, että yrittäjyys ja perheyrittäjyys pitää saada kunniaan.

 

Matti Äijö korosti, että kiinteistöveroa ei pidä maa- ja metsätaloudelle suunnitella. Hän sai ajatukselleen vahvaa taustatukea Eveliina Asikaiselta, joka totesi, että kiinteistövero ei kuulu suomalaisiin metsiin, sillä se rajoittaisi jokamiehen oikeuksia.

 

Ikaalisten puolitoistatuntinen vaalipaneeli oli lähtölaukaus huhtivaalien kampanjoinnille.

 

Kiitos MTK-Pirkanmaalle mainion tilaisuuden järjestämisestä!

 

-Esko Erkkilä-

Turhake pääpalkintona Suomen Luonto-lehden "Vuoden turhake 2010" -kisassa

Keskiviikko 3.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Luonnossuojeluliiton julkaisema Suomen Luonto-niminen lehti on yhdentoista vuoden ajan järjestänyt äänestyksen, jossa kansalaiset ovat saaneet äänestään vuoden turhaketta.

Äänestyksen tulokset ovat pääsääntöisesti olleet onnistuneita, mutta todellisia floppejakin Suomen Luonnonsuojeluliitolle Suomen Luonto-lehden kautta on "äänestyksissä" tapahtunut.

Pahin floppi oli ensimmäisen turhakkeen valinta, jossa turhakkeen kunnian vuonna 2000 sai lehtipuhallin.

Lehtipuhallin on Viherpeukalon yksi parhaimmista työkaluista. Sillä on tehokasta käyttöä puutarhassa melkein läpi vuoden. Lehtipuhallin lisälaitteineen (esim. siihen saatavan kasvinsuojeluaineiden levitysmahdollisuuden kanssa) on ehkä kaikkein paras Viherpeukalon työväline puutarhassa ja pihatöissä.

Nyt Suomen Luonnonsuojeluliitto on mennyt todella halpaan, kun se on valinnut vuoden 2010 turhake-äänestyksensä palkinnoksi taittopyörän. Taittopyörän myyntimiehet ovat vieneet Suomen Luonnonsuojeluliiton päättäjiä, kuten sitä kuuluisaa sammakkoa viedään äkeen alla!

Taittopyörää turhempaa vempelettä on vaikea löytää.

Taittopyörän valitseminen kuluvan vuoden turhake-äänestyksen yleisöpalkinnoksi murentaa Suomen Luonnonsuojeluliiton uskottavuutta.

Harmillista, mutta totta.

Osallistuin turhakkeen valintaäänestykseen ja on itsestään selvää, että äänestin kuluvan vuoden turhakkeeksi taittopyörää.

-Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan pöytäkirjat kertovat

Keskiviikko 27.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen kehittäminen on viime aikoina puhuttanut tamperelaisia ja tamperelaista mediaa.

Olen vahvasti osallinen, että tamperelaisten verovaroja jatkossa ohjataan enenemässä määrin sairaanhoidon, ikäihmisten palveluiden, opetuksen ja työttömyyden ongelmien ratkaisemiseen.

Tämän mahdollistavat Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen tehostamistoimenpiteet.

Olen liike-elämässä oppinut toimintojen tehostamiseen ja ilokseni havaitsen, että sama suuntaus on saatu nyt myös iskostettua Tampereen kaupungin toimintoihin.

Ihmettelen vasemmiston edustajien puheita, kun he kummeksuvat "Eskon ajatuksia, että liike-elämän menettelyt eivät koske kaupunkia". Kerrassaan kummallisia ajatuksia - ne eivät ole tästä maailmasta!

Tässä kaksi otetta Tampereen Inratuotanto Liikelaitoksen julkisista päätöksistä.

Nimet on tummennettu vain tässä blogitekstissä, sillä ne eivät ole tummennettuja alkuperäisissä pöytäkirjoissa.

 

----------------   

INFRAN KEHITTÄMINEN

 

Infrajo 28.5.2009                     

Päätösehdotus. Toimitusjohtaja Suominen:

Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päättää,

että liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksia ryhdytään selvittämään seuraavien vaihtoehtojen pohjalta: nykyinen malli; ei vapaassa kilpailussa toimiva kaupungin sisäinen osakeyhtiö ja vapaassa kilpailussa toimiva osakeyhtiö.

Kari Wallenius teki vastaehdotuksen, jonka mukaan selvitysten aloittamisesta päättäminen siirretään johtokunnan elokuun kokoukseen. Antero Mäkinen kannatti ehdotusta.

Esko Erkkilä ehdotti, että toimivalle johdolle annetaan valtuudet jatkaa esitettyjen asioiden tutkimista toimitusjohtajan esityksen mukaisesti. Mikko Leppälahti kannatti ehdotusta.

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu päätösehdotus, joten asiasta oli äänestettävä.

Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan kädennostolla siten, että Walleniuksen ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja esittelijän päätösehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Kari Wallenius, Antero Mäkinen ja Tuula Eriksson äänestivät jaa ja Mikko Leppälahti, Esko Erkkilä, Elisa Tuomisto ja Sanna Huikuri äänestivät ei.

Puheenjohtaja totesi esittelijän päätösehdotuksen voittaneen äänin 4–3.

Päätös        

Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päätti,

että liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksia ryhdytään selvittämään seuraavien vaihtoehtojen pohjalta: nykyinen malli, ei vapaassa kilpailussa toimiva kaupungin sisäinen osakeyhtiö ja vapaassa kilpailussa toimiva osakeyhtiö. 

 ----------

TAMPEREEN INFRAN KEHITTÄMINEN

Infrajo 27.8.2009              

Toimitusjohtaja Sakari Suominen 19.8.2009:

”Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päätti 28.5.2009 § 49, että liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksia ryhdytään selvittämään seuraavien vaihtoehtojen pohjalta: nykyinen malli, ei vapaassa kilpailussa toimiva kaupungin sisäinen osakeyhtiö ja vapaassa kilpailussa toimiva osakeyhtiö.

Johtokunnan jäsenille on jaettu esityslistan mukana alustava selvitys Tampereen Infran kehittämisestä.”

Yhdyshenkilö: toimitusjohtaja Sakari Suominen, puh. 0400 731 184, etunimi.sukunimi@tampere.fi 

Päätösehdotus. Toimitusjohtaja Suominen:

Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päättää,

että alustava selvitys Tampereen Infran kehittämisestä merkitään tiedoksi,

että selvitystyötä tulee vielä jatkaa,

että kaupunginhallitukselle esitetään 

että Tampereen Infran kehittämisvaihtoehtoja selvitetään kaupunginhallituksen johdolla.

 Asian käsittelyn kuluessa Kari Wallenius teki pöydällepanoehdotuksen. Antero Mäkinen kannatti Walleniuksen ehdotusta.

 Aleksovski pyysi neuvottelutaukoa. Kokous keskeytettiin klo 16.55 ja sitä jatkettiin klo 17.35.

 Puheenjohtaja tiedusteli Walleniuksen pöydällepanoehdotuksen saamaa kannatusta ja totesi, että asiasta tulee äänestää.

Suoritetussa kädennostoäänestyksessä Walleniuksen pöydällepanoesitystä kannattivat Wallenius, Mäkinen ja Niemenmaa. Pöydällepanoa vastustivat Erkkilä, Huikuri, Leppälahti ja Tuomisto.

 Puheenjohtaja totesi, että äänin 4–3 pöydällepanoesitystä ei ole hyväksytty.

Wallenius esitti, että päätökseen lisätään toivomusponsi, jossa todetaan, että selvitystyön lähtökohtana on, että mahdollisesti muodostettavat yhtiöt säilyvät kaupungin omistuksessa. Mäkinen kannatti Walleniuksen esitystä. Toivomusponsi hyväksyttiin.

 Päätös        

Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päätti,

 että alustava selvitys Tampereen Infran kehittämisestä merkitään tiedoksi,

että selvitystyötä tulee vielä jatkaa,

että kaupunginhallitukselle esitetään,

että Tampereen Infran kehittämisvaihtoehtoja selvitetään kaupunginhallituksen johdolla.

Lisäksi johtokunta hyväksyi toivomusponnen:

Selvitystyön lähtökohtana on, että mahdollisesti muodostettavat yhtiöt säilyvät kaupungin omistuksessa.

Aleksovski saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 15.50.

 

--------------------

 

Pöytäkirjat osoittavat, että Infran kehittäminen on hyväksytty XL-ryhmän äänin.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan XL-ryhmän jäsenten täydennys ja tarkennus Aamulehden kakkospääkirjoitukseen 16.10.2010

Tiistai 26.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti käsitteli 16.10.2010 kakkospääkirjoituksessaan Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen asioita.

 

Kirjoitus käsitteli oikeita asioita tosiasioiden pohjalta, mutta yhdessä asiassa se ei vastannut todellisuutta. Kirjoituksessa heitettiin varjo Infran johdon päälle ja oltiin sitä mieltä, että se ei ole ollut tehtäviensä tasolla.

 

XL-ryhmän puolueet - Kokoomus, Vihreät ja Keskusta - muodostavat johtokunnan enemmistön äänin 4-3. Edustan johtokunnassa Suomen Keskustaa ja toimin sen varapuheenjohtajana.

 

Me Tampereen Infratuotanto liikelaitoksen johtokunnan XL-ryhmän jäsenet lähetimme Aamulehdelle mielipiteemme. Aamulehti julkaisi sen lauantaina 23.10.2010 ja se kuului näin:

 

----------------------------

 

 

Oman infratuotannon tarve vähenee selvästi

 

KUNTAPALVELUT. Tampereen Infratuotanto-liikelaitos Tampereen Infra perustettiin edellisen kaupunginvaltuuston päätöksellä v. 2008 ja se aloitti toimintansa 1.1.2009.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen muodostavat Auto- ja konekorjaamo, katu- ja vihertuotanto sekä suunnittelupalvelut. Henkilökuntaa liikelaitoksen perustamishetkellä oli noin 800 henkilöä - nyt henkilökuntaa on noin 700 henkilöä.

 

Johtokunta tutustui Infran tilanteeseen ja päätti toukokuun 2009 kokouksessaan XL-ryhmän jäsenten äänin 4-3 aloittaa selvityksen Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen kehittämisvaihtoehdoista.  Johtokunta käsitteli tehtyä selvitystyötä 27.8.2009 kokouksessaan ja päätti antaa asian jatkokäsittelyn kaupungin omistajaohjaukselle.

 

Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti syyskuussa aloittaa selvityksen kehittämistoimista. Selvitystyön laatijana on ollut nimenomaan omistajaohjaus. Se on laatinut tarkan selvityksen eri vaihtoehdoista ja nyt asia on menossa kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon tämän selvityksen pohjalta.

 

Me allekirjoittaneet johtokunnan jäsenet totesimme muutaman kuukautta toimittuamme, että näin ei voida jatkaa, vaan on aloitettava selvitystyö koko Infran toiminnan osalta. 

 

Alkuvaiheessa selvitystyön teki Tampereen Infran uusi toimitusjohtaja yhdessä yksikönjohtajien kanssa ja jatkoselvitys annettiin eteenpäin kaupungin organisaatiossa. Pormestari nimesi ohjausryhmän selvitystä tekemään ja nyt julkaistu selvitys on tämän virkahenkilöistä kootun ryhmän loppuraportti.

 

Erityisen tyytyväisiä olemme henkilöstön ja sen edustajien mielipiteen kuulemisesta prosessin joka vaiheessa - ilman henkilöstön vahvaa sitoutumista muutokseen se ei olisikaan mahdollista.

 

Puolentoista vuoden pituinen prosessi kertoo, että taustatyötä eri vaihtoehtojen kartoittamiseksi on tehty paljon.

 

Johtokunta on myös omilla päätöksillään pystynyt tänä aikana parantamaan Tampereen Infran kilpailukykyä siten, että kuntalaisten palveluiden taso on säilynyt hyvänä.

 

Tampereen Infra pääsi kaupunginvaltuuston sille asettamaan tulostavoitteeseen viime vuonna ja ennusmerkit näyttävät, että niin tulee tapahtumaan myös tänä vuonna.

 

Kaupunki tilaajana on kertonut siirtyvänsä selkeämmin kohti monituottajamallia, jolloin nykyisenkaltaisille Infratuotannon resursseille ei jatkossa enää ole tarvetta.

 

XL-ryhmän aloitteesta ja sen johdolla aloitetut Tampereen Infran tehostamistoimenpiteet mahdollistavat kaupungin verotulojen ohjaamisen nykyistä enemmän sairaanhoidon, ikäihmisten palveluiden, opetuksen ja työttömyyden ongelmien ratkaisemiseen.

 

Me Tampereen Infran johtokunnan XL-ryhmää edustavat jäsenet toteamme, että liikelaitoksen nykyinen johto on tehtäviensä tasolla.

 

MIKKO LEPPÄLAHTI

puheenjohtaja (kok)

 

ESKO ERKKILÄ

varapuheenjohtaja (kesk)

 

SANNA HUIKURI

johtokunnan jäsen (vihr)

 

ELISA TUOMISTO

johtokunnan jäsen (kok)

 

--------------------

 

Taidatkos sen selvemmin sanoa!

 

-Esko Erkkilä-

Aamulehden kakkospääkirjoitus Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen tilanteesta

Maanantai 25.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut vuoden 2009 alusta alkaen Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana. Sen vuoksi minua kiinnosti Aamulehden kakkospääkirjoitus lauantaina 16.10.2010, jossa käsiteltiin liikelaitoksen tulevaisuutta.

 

Kirjoituksessa kritisoitiin, että Infran johto ei ole tehtäviensä tasolla, kun sen "kunnossapito- ja korjaamopalvelujen kustannukset ylittävät markkinahinnan jopa kymmeniä prosentteja".

 

Aamulehden kakkospääkirjoitus 16.10.2010 kuului näin:

 

Kaksi vaihtoehtoa: ota tai jätä

 

  Lähivuosina iso luuta lakaisee Tampereen Infratuotannossa, kun kustannuksia painetaan alas toimintoja supistamalla ja kilpailuttamisen kautta ulkoistamalla.

  Ensimmäiseksi kaupungin ohjausryhmän raportti panee tosin kysymään, onko Infran johto ylipäätään ollut tehtäviensä tasalla, jos vaikkapa kaupungin kunnossapito- ja korjaamopalvelujen kustannukset ylittävät markkinahinnat jopa kymmeniä prosentteja.

  Edes taloudellisesti hyvinä aikoina sellainen peli ei vetele, puhumattakaan nyt, kun kaupungin kassassa on ammottava aukko ja etenkin vanhustenhoidon kustannukset koko ajan vain kasvavat.

  Mikäli ohjausryhmän teho-ohjelma ei tuo tarpeeksi säästöjä, siirrytään suunnitelmaan B, joka pitää sisällään liikkeenluovutuksia. Kyseessä on isot rahat, sillä kaikkiaan Infran liikevaihdon pitäisi vähentyä liki 60 prosenttiin nykyisestä.

  On tietysti ikävää, että kaupungin teknisten perustoimintojen tehostaminen vie työpaikan monen työntekijän alta: viidessä vuodessa Infran väki vähenee 675 työntekijästä 400:aan. Osalle tarjotaan muuta työtä (AL 15.10.)

  Siinä tilanteessa jotkut joutuvat vakavasti miettimään, voisiko koneitten ja laitteiden asemasta hoitaa vaikkapa Koukkuniemen vanhuksia.

  Tällainen uranvaihto edellyttää melkoista joustavuutta ja ennakkoluulottomuutta, mutta näinkin miehekästä asennetta näyttää nyt olevan liikkeellä, kun kaupungilla on kaksi vaihtoehtoa tarjolla: ota tai jätä.

 

Kirjoitus on pääosiltaan oikein, mutta siinä kerrottu väite, että Infran johto ei olisi tehtäviensä tasalla, ei pidä paikkaansa. Toivon, että kuulemme asiasta lähipäivinä lisää.

 

-Esko Erkkilä-

Lahdesjärven osayleiskaava merkitsee tavatonta uhkaa Palokallion, Peltolammin ja Multisillan asukkaille

Sunnuntai 24.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Lahdesjärven-Lakalaivan osayleiskaava jaettiin virkamiesten vastustuksesta huolimatta kahtia Lahdesjärven ja Lakalaivan osayleiskaavoiksi. Luottamushenkilöt näyttivät, että mikä taho kaupungissa tekee päätökset.

 

Kaavat jakamalla eteläisen Tampereen kehittyminen on mahdollista, mutta runsaasti haasteita riittää jaetussakin kaavaratkaisussa.

 

Lahdesjärven alue käsittää moottoritien itäpuoliset alueet nykyisen Ikean tontin pohjois- ja eteläpuolella. Lähialueen asukkaiden kannalta suurimmat uhat ovat Ikean eteläpuolista aluetta koskevat suunnitelmat.

 

Alueella on louhittavaa kalliota paikoitellen jopa seitsemän (7) metrin paksuudelta ja louhittava määrä saattaa asettua tasolle 1.000.000 kiintokuutiometriä!

 

Kiintokuutiometrimäärä pitää kertoa kolmella, jotta päästään louhintamäärän tonneihin. Miljoona kiintokuutiometriä kalliolouhintaa merkitsee siis kolme miljoonaa tonnia louhetta!

 

Louhe on ajettava pois jatkokäsittely- tai loppusijoituspaikalle - Tampereella loppusijoituspaikat ovat vähissä ja sen vuoksi kalliolouhe joudutaan useimmiten varastoimaan jatkokäsittelypaikalle. Siellä louhe murskataan pienemmäksi ja sitten joskus myöhemmin ajetaan loppusijoituspaikalle.

 

Kalliolohkareitten murskaaminen on ympäröivän asutuksen kannalta suuri rasitus. Hydraulivasaroiden jatkuva säksätys lähes vuorokauden ympäri tuli meille palokalliolaisille tutuksi niiden runsaan kymmenen vuoden aikana, jona kalliolouheen "jatkojalostamista" tapahtui nykyisellä Ikean paikalla. Emme soisi vastaavaa kokemusta kenellekään toiselle.

 

Pahinta Lahdesjärven kaavan toteuttamisessa tulevat olemaan Tampereen massiivisimmat räjäytystyöt ehkä kautta aikain. Tuskin milloinkaan ennen samalla alueella Tampereella on louhittu kalliota miljoonaa kuutiometriä.

 

Miten Tampereen kaupunki aikoo korvata Multisillan, Peltolammin ja Palokallion alueelle rakennetuille omakotitaloille aiheutuvat Lahdesjärven alueen räjäytystöistä aiheutuvat vauriot? Kokemukset Ikea-räjäytysten korvaamisesta ovat perin heiveröiset, vaikka meillä olikin erillissopimus räjäytysvahinkojen korvaamisesta.

 

Vähin, miten alueen asukkaat voivat tuleviin talojensa vaurioihin varautua on se, että velvoitetaan Tampereen kaupunki suosittamaan ennakkotarkastukset taloissa, jotta ainakin syntyvät vahingot voidaan luotettavasti todentaa. Korvausten saaminen onkin sitten kokonaan toinen juttu, mutta vahinkojen todentaminen on korvausvaatimusten ehdoton edellytys.

 

-Esko Erkkilä-

Kylmää kyytiä kaavoitusillassa Peltolammin yleissuunnitelmasta

Lauantai 23.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari järjesti kaavoitusillan 13.lokakuutaTampereen Normaalikoululla. Tilaisuudessa olivat alustamassa yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi ja arkkitehti Elina Karppinen.

 

Tilaisuudessa keskityttiin eteläistä Tamperetta koskeviin kaavoihin ja kaavahankkeisiin.

 

Ennakko-odotukset kaavaillan annista olivat laihat, mutta illan anti oli etelä-tamperelaisten kannalta paljon laihojakin odotuksia kylmempi.

 

Keskityn tässä kirjoituksessa Peltolammin yleissuunnitelmaan liittyviin näkökohtiin.

 

Virkahenkilöt ovat laatineet Peltolammin aluetta koskevan yleissuunnitelman, joka perustuu viihtyisän Peltolammin alueen tiivistysrakentamiseen.

 

Yleissuunnitelma on ohjeellinen ja sillä ei ole kaavan statusta.

 

Yleissuunnitelmaan kirjatut hankkeet etenevät asemakaavoiksi, joten peli on yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen asukasvinkkelistä tosiasiassa menetetty.

 

Asemakaavaa voi pyytää taloyhtiö tai hankekehittäjä. Kysyin, että mikä tai kuka on hankekehittäjä?

 

Yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi vastasi, että hankekehittäjä voi olla esim. rakennusliike. Kangasniemen vastaus osoitti todeksi asukkaiden pahimmat ounastelut eli Peltolammin yleissuunnitelman tosiasiallisina tiivistysrakentamisen taustapiruina ovat rakennusliikkeet.

 

Tilaisuudessa herätti huomiota ja pelkoa se, että arkkitehtien esityksissä vilahti aivan liian monta kertaa nimi NCC - Peltolammin tiivistysrakentaminen lienee kabineteissa jo päätetty NCC:n reviiriin kuuluvaksi bisnesalueeksi.

 

Tilaisuudessa herätti suurta ihmetystä, että lentomelualueelle arkkitehdit ovat laatineet silmää räpäyttämättä uusia asuntoja. Yleiskaava-arkkitehti Kangasniemi toki totesi Valtioneuvoston päätöksen kieltävän lisäämästä asuntoja lentomelualueelle. Miksi määräystä Peltolammin yleissuunnitelmassa ei ole noudatettu?

 

Yleissuunnitelmassa tiivistysrakentamista on esitetty nykyisen Siwan sekä Peltolammintorin läheisyyden lisäksi Säästäjäntorin ympäristöön. Näistä alueista jopa arkkitehtien kartoissa Siwan sekä Peltolammintorin alueet oli merkitty lentomelualueeksi. Todellisuudessa myös Säästäjäntori kuuluu lentomelualueeseen, mutta "hallinnollisella" päätöksellä se on rajattu sen ulkopuolelle.

 

Tilaisuudessa tuli yleisön toimesta esille, että lentomelualueiden rajoja muutellaan mielivaltaisesti kartoilla - tosiasiallisesti lentomelualuetta ei voi pienentää. Tampereella Tampere-pirkkalan lentokentän lentomelualue itäisellä laskeutumisreitillä alkaa jo Hallilasta ja jatkuu voimistuvana lentokentän itäpäätyyn saakka.

 

Hornet-melusta arkkitehti Karppinen esitti käsittämättömän mielipiteen, että eihän Hornet-melua koko ajan kuulu! Kaikille lienee selvää, että Hornet-kalusto ei koko aikaa ole laskeutumassa Peltolammin yllä, joten kaikkea sitä arkkitehdin päässä liikkuukin!

 

Pidän hyvin valitettavana, että Peltolammin yleissuunnitelma on laadittu vastoin Valtioneuvoston lentomelulinjausta. Arkkitehtien toivoisi nykyistä paremmin tutustuvan Suomen lainsäädäntöön ja noudattavan siellä määrättyjä periaatteita ja säädöksiä.

 

-Esko Erkkilä-

Nokia tuki miljoonilla maakuntien yliopistoja

Perjantai 22.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Matkapuhelinjätti Nokia on päättänyt lahjoittaa 6 milj. euroa Aalto-yliopistolle, 3 milj. euroa Tampereen teknilliselle yliopistolle, 1,8 milj. euroa Oulun yliopistolle ja 1,2 milj. euroa Helsingin yliopistolle.

 

Summat ovat merkittäviä ja ne kertovat Nokian arvostuksesta yliopistojen tekemää työtä kohtaan.

 

Arvostan erityisesti, että Nokia antaa tukea maakuntien yliopistoille eli Tampereelle ja Ouluun.

 

Valitettavan monet maanlaajuisesti - jopa globaalisesti - toimivat yritykset tukevat ainoastaan "pääkonttorimaakuntansa" hankkeita. Pidän sellaista menettelyä yksisilmäisenä ja nurkkakuntaisena.

 

Keskustalaisessa ajatusmaailmassa maakunnat ovat vankassa asemassa ja Nokian antama tuki maakuntien yliopistoille sopii hyvin keskustalaiseen ajatteluun.

 

On myös muistettava, että Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston opiskelijoista merkittävä osa on kotoisin maakunnista, joten sitä kautta niidenkin saama tuki tulee maakuntien hyväksi.

 

Nokian tukipäätös on joissain yhteyksissä virittänyt keskustelua, että miksi Tampereen yliopisto ei päässyt Nokian tukilistalle. Keskustelu on mielestäni aiheeton, sillä lahjoittaja tekee tukipäätökset ja niihin on tyytyminen.

 

Saamme Pirkanmaalla ja Tampereella olla tyytyväisiä, että Tampereen teknillinen yliopisto sai Nokialta merkittävän lahjoituksen.

 

-Esko Erkkilä-

Raision Elovena-tyttö, Pauligin Paula-tyttö ja Veikkauksen Lotto-tyttö ovat mukana Naisjärjestöjen Keskusliiton kokoamassa näyttelyssä, joka kiertää maakuntakirjastoissa

Perjantai 22.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Naisjärjestöjen Keskusliiton satavuotisjuhlanäyttely kiertää maakuntakirjastoja ja ensimmäisenä esiintymispaikkana oli Kirjastotalo Metso Tampereella. Näyttely oli esillä Metsossa 11.–22.10.2011 välisen ajan.

 

Tampereen jälkeen näyttely matkaa Jyväskylään, Kouvolaan ja Turkuun.

 

Tutustuin mielenkiintoiseen näyttelyyn Kirjastotalo Metson ylätasanteella.

 

Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 62 naisjärjestöä. Nimeltään mielenkiintoisin jäsenjärjestö mielestäni on Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys ry. Kyseisen yhdistyksen kattojärjestö Naisjärjestöjen Keskusliiton ohella on Karjalan Liitto.

Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajana toimii kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila

 

Näyttelyssä ovat esillä lähes luonnollisen kokoisina pahvikuvina mm. Hedvig Gebhart, Maja Genetz, Hanna Rothmann, Helmi Tengen ja Tyyni Tuulio.

On myönnettävä, että osa näistä naisista oli minulle outoja, mutta "nettitiedustelun" avulla tutustuin heihin. Merkittäviä naisia kaikki!

 

Myös seuraavat tunnetut naiset ovat pahvikuvina esillä:

 

 

Marjatta Väänänen

 

Inkeri Anttila

 

 

Helvi Sipilä

 

 

Hieman hämmentävää, mutta hyvinkin ymmärrettävää, että myös seuraavat ”naiset” ovat saaneet pahvikuvansa näyttelyyn:

 

Elovena-tyttö

 

 

Paula-tyttö

 

 

Lotto-tyttö

 

Tampereen osalta näyttely alkaa olla ohi, mutta edellä lueteltuihin kaupunkeihin se on vasta tulossa.

 

Kannattaa mennä tutustumaan!

 

-Esko Erkkilä-

  

Sulkavuoren keskuspuhdistamon rakennusaikaiset haitat asukkaille tulevat olemaan mittavat

Maanantai 18.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tutustuminen Turun seudun puhdistamo Oy:n Turun Kakolanmäelle vahvisti ennakkokuvitelmat siitä, että vastaavan laitoksen rakentaminen Tampereen Sulkavuoreen tulee aiheuttamaan paljon ongelmia lähialueen asukkaille.

 

Jotta ongelmat voitaisiin minimoida, on niistä nyt puhuttava.

 

Turussa Kakolanmäkeen jouduttiin louhimaan tilat, jotka merkitsivät 500.000 kuutiometrin suuruisia kalliolouhintoja. Turun siirtoviemärit on toteutettu putkiratkaisuina, joten niiden osalta kalliolouhintoja ei tarvittu, kun uusi puhdistamo rakennettiin. "Toist puolt jokke" puhdistamolle tulevat jätevedet kulkevat Aurajoen alitse aiemmin louhittua tunnelia ja sinne rakennettua putkea pitkin.

 

Turussa puhdistamotilojen keskimääräinen louhintakorkeus on 10 metriä. Uskallan hieman epäillä meille esitettyä keskikorkeutta ja pidän todennäköisenä, että se todellisuudessa on suurempi.

 

Tampereella kalliotiloja tullaan louhimaan 60.000 neliömetrin alueella eli kyseessä on kuusi (6) hehtaaria kallionalaista tilaa. Jos sen keskikorkeus jää kymmeneen (10) metriin, joudutaan Tampereella räjäyttämään kalliota 600.000 kuutiometriä.

 

Tampereella jäteveden siirtoviemäri Viinikasta Sulkavuoreen ja puhdistetun veden siirtoviemäri Sulkavuoresta Pyhäjärveen tullaan louhimaan kallioon. Turun seudun puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Timo Anttila piti Tampereen suunnitelmaa hyvänä, sillä se mahdollistaa tietyn jätevesivaraston muodostamisen. Jätevesivarasto estää huippukausina puhdistamattoman jäteveden ylijuoksutuksen.

 

Anttila suositteli siirtoviemäreiden poikkileikkausalaksi 4 metriä x 4 metriä. Kun molemmat siirtoviemärit ovat pituudeltaan 3 kilometriä, kertyy niistä lisäräjäytystarvetta n. 100.000 kuutiometriä.

 

Tampereella joudutaan kalliolouhintoja suorittamaan siis vähintään 700.000 kuutiometrin verran.

 

Varmistin puhelinsoitolla toimitusjohtaja Anttilalta, että kalliolouhinnan kiintokuutiometristä syntyy louhetta 3 tonnia.

 

Turussa syntyi 500.000 kuutiometrin louhinnoista louhetta 1.500.000 tonnia. Louhe kuljetettiin Kakolanmäen uumenista ihmisten ilmoille Saksasta tuodulla erikoiskalustolla, jolla kuormakoko oli 30 tonnia.

 

Yksinkertainen jakolasku osoittaa, että louhekuormia tarvittiin Turussa 50.000 ajoneuvolastillista. Koska ajoneuvot joutuivat palaamaan samaa tietä takaisin, kertyi asukkaiden rauhaa häiritseviä ajoneuvo-ohituksia tasan 100.000 ajokertaa.

 

Tampereella kokonaislouhinnat tulevat Turun mallia perusteena käyttäen olemaan 700.000 kiintokuutiometriä. Siitä kertyy louhetta 2.100.000 tonnia.

 

Jos Tampereen Vesi onnistuu hankkimaan Sulkavuoren rakennustyömaalle vastaavan kuljetuskaluston kuin oli Turussa, niin louhekuormia Sulkavuoren sisästä ja siirtotunneleista kertyy 70.000 ajoneuvolastillista ja ajoneuvo-ohituksia 140.000.

 

Kuljetusmäärät ovat mielettömän suuria.

 

Miksi louhekuljetusten määrää ei kerrota kansalle?

 

En suoranaisesti vastusta jäteveden keskuspuhdistamon rakentamista. Haluan kuitenkin näillä laskelmilla selvittää Sulkavuoren tuntumassa asuvilla, että millainen louheenajohelvetti heitä odottaa, jos puhdistamo rakennetaan.

 

-Esko Erkkilä-