Konstantin Päts toivottaa vierailijat tervetulleeksi Saarenmaan Museoon sille osastolle, jolla kerrotaan Viron itsenäisyyden menettämisestä

Maanantai 21.9.2015 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

 

Viron ensimmäistä presidenttiä Konstantin Päts´ä esittävä vahanukke toivottaa Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa kävijät tervetulleiksi osastolle, jolla kerrotaan Viron itsenäisyyden menettämisestä Molotov-Rippentrop –sopimuksen seurauksena.

 

 

Päts´n roolista todellisena itsenäisyysmiehenä on liikkeellä väitteitä myös toisenlaisena valtiomiehenä, kun viitataan hänen ja Viron Puolustusvoiman komentajan Johan Laidonerin toimiin Viron itsenäisyyden menettämisessä.

 

 

Päts n kovat koettelemukset myöhemmin Neuvostoliitossa antavat kuitenkin tukea sille, että Konstantin Päts pyrki toimimaan Viron ja virolaisten parhaaksi.

 

 

 

 

 

 

 

Sopimus solmittiin 23.8.1939.

 

 

 

 

 

 

Sopimuksen allekirjoitti Neuvostoliiton puolelta pääministeri ja ulkoasiain kansankomissaari (ulkoministeri) Vlatseslav Molotov, mutta ”taustapiruna” oli tietenkin diktaattori Josef Stalin.

 

 

 

 

 

 

Saksan puolelta sopimuksen allekirjoitti natsi-Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop, jolla taas puolestaan oli taustapiruna Adolf Hitler.

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa tuodaan esille kaksi synkkää päivämäärää; 14.6.1941 ja 30.6.1941.

 

 

• 14.6.1941 Saarenmaalta kyydittiin Neuvostoliiton toimesta 479 saarenmaalaista Siperiaan

 

ja

 

• saman kohtalon koki 30.6.1941 peräti 654 saarenmaalaista.

 

 

 

***************

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa on esillä kaksi lippua, jotka ovat merkinneet surua, pelkoa, vainoja sekä kuolemaa miljoonille ihmisille Euroopassa ja koko maailmassa;

 

 

 

 

 

Saksan hakaristilippu

 

 

ja

 

 

 

 

 

 

Neuvostoliiton lippu, jossa on kuvattuna sirppi ja vasara.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuoden 1944 taistelut Suomenlahden etelä- ja pohjoispuolella

Sunnuntai 20.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa on liian vähän käsitelty Suomen itsenäisyyden säilyttämisen kannalta niitä taisteluja, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät menestyksekkäästi Neuvostoliiton puna-armeijaa vastaa Viron maaperällä vuonna 1944.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on kartta, jonka avulla on hyvä palauttaa mieliin ne taistelut, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät Neuvostoliittoa vastaan Viron maaperällä.

 

 

Viron maaperällä saksalaisten ja virolaisten taistelut vuonna 1944 pitää nähdä osana sitä taistelua, jolla varmistettiin Suomen itsenäisyys.

 

 

Yritän seuraavassa tehdä amatöörisotahistorioitsijan yhteenvedon niistä Neuvostoliittoa vastaan käydyistä taisteluista, joita käytiin Suomenlahden molemmin puolin vuonna 1944:

 

 

• 2.2.1944 alkoivat taistelut Narvan kaupungista ja ne päättyivät Saksan torjuntavoittoon 10.8.1944

 

• Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksensä Suomea vastaan Karjalan Kannaksella 9.6.1944

 

• Viipuri menetettiin 20.6.1944

 

• Tali-Ihantalan voitokkaat taistelut käytiin 25.6 – 9.7.1944

 

• Neuvostoliitto valloitti Narvan 26.7.1944

 

• Sinimäkien taistelut – joita kutsutaan myös Tannenbergin Linjan taisteluiksi – käytiin 25.7 – 10.8.1944. Sinimäkien taistelut varmistivat, että Neuvostoliitto ei pystynyt saamaan Karjalan Kannaksella taistelluita suomalaisjoukkoja jättiläismäiseen mottiin

 

• 9.9.1944 suomalaiset lopettivat tulituksen Neuvostoliittoa vastaan

 

• 10.9.1944 neuvostoliittolaiset lopettivat tulituksen Suomea vastaan

 

• 26.9.1944 Neuvostoliitto miehitti manner-Viron

• 29.9.1944 Neuvostoliitto miehitti Virossa Kuivastun ja taisteluiden kärki siirtyi Saarenmaalle
  

 

• 7.10.1944 Neuvostoliitto miehitti Kuressaaren

 

• 8.10.1944 Saarenmaalla käytiin Tehumardin taistelu

 

• Tehumardin taistelun jälkeen Puna-armeija miehitti koko Viron

 

 

Aikajanatapahtumista voidaan todeta, että mies- ja kalustoylivoiman omaavalta Neuvostoliitolta kului aikaa yli kymmenen kuukautta, jotta se pystyi miehittämään Viron.

 

 

Oleellista on havaita, että saksalaisten ja virolaisten taistelu Viron maaperällä Neuvostoliittoa vastaan merkitsi, että Puna-armeija ei pystynyt Tallinnasta Suomeen tapahtuvalla maihinnousulla saattamaan Karjalan Kannaksella taistelleita suomalaisia jättiläismottiin.

 

 

Tästä syystä meidän suomalaisten on syytä antaa suuri tunnustus niille saksalaisille ja virolaisille, jotka taistelivat Sinimäillä neuvostojoukkoja vastaan ja estivät yhteisen vihollisen nopean etenemisen Tallinnaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miesmuisti ehti kulua edellisestä valtiomiespuheesta

Perjantai 18.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän toissapäiväinen televisioitu ja myös radiossa kuultu puhe oli jotain ainutkertaista yli kolmeenkymmeneen vuoteen.

 

 

Edellisen valtiomiespuheen televisiossa piti presidentti Urho Kekkonen miehuusvuosinaan.

 

 

Taisi olla niin, että silloinen pääministeri Mauno Koivisto (SDP) piti Kekkosen jälkeen ensimmäinen liirumlaarum-puheen 1.1.1982, kun Kekkonen oli sairautensa vuoksi estynyt pitämään presidentin uudenvuodenpuhetta.

 

 

Kansalaisia rangaistiinkin sitten kolmisenkymmentä vuotta, kun demaripresidentit olivat vallassa ja pitivät kukin vuorollaan uudenvuodenjaarituksensa.

 

 

Koiviston uudenvuodenpuheissa oli muistaakseni jotain järkeä, mutta Ahtisaarella ei ollut juuri mitään sanottavaa ja Tarja Halosen uudenvuodenpuheet karkottivat televisionkatsojat pois ruutujen ääreltä jo sillä tiedolla, että puhujana oli Halonen. En jaksanut katsoa ainuttakaan Halosen pitämää uudenvuodenpuhetta.  

 

 

Aikakirjat kertovat, että pääministeri Esko Aho piti uudenvuodenpuheen vuonna 1993 presidentti Koiviston sijasta – en muista Ahon puhetta ja tuskin hän esittikään puheessaan mitään oleellista.

 

 

Presidentti Sauli Niinistö on ollut palauttamassa presidentin uudenvuodenpuhetta sille kuuluvaan arvoonsa.

 

 

 

**************

 

 

 

 

Juha Sipilän toissailtainen puhe oli valtiomiesmäisyyttä parhaimmillaan.

 

 

Puhe kosketteli kahta akuuttia ongelmaa – pakolaiskysymystä ja Suomen onnetonta taloustilannetta.

 

 

Sipilä onnistui molempien ongelma-alueiden käsittelyssä mainiosti.

 

 

Jonkinmoisena ”puhetyöläisenä” uskallan arvioida pääministerin puhetta myös teknisen onnistumisen vinkkelistä ja voin todeta, että puheen tekninen toteuttaminen ansaitsee parhaan arvosanan.

 

 

Levollinen esiintyminen, selkeä ulosanti ja luottamuksen herättäminen sekä luottamuksen säilyttäminen puheen loppuun saakka olivat parasta, jota puhuja voi kuulijoilleen tarjota.

 

 

Oletan, että Sipilä ”luki” kirjoittamansa puheen televisiokameran yllä olevalta ruudulta, mutta hän osasi tehdä sen niin, että katsoja ei huomannut pääministerin silmänliikkeitä – mahtava taito puhujalta!

 

 

Eilen oli mukava seurata kattavasti niitä median kommentteja. jotka koskivat pääministerin puhetta ja oli mieluista todeta se yksituumaisuus, jolla Juha Sipilän puhetta sekä sen asiasisältöä kommentoitiin.

 

 

Maamme on saanut Urho Kekkosen jälkeen poliittisen johtajan, joka meiltä on ollut kadoksissa yli kolmekymmentä vuotta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti pääministerin puhe toi järkeä ay-änkyröiden ajatuksiin!

Torstai 17.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän televisiopuhe eilen oli poikkeuksellinen toimenpide, jolla kansalaisten huomio kiinnitettiin Suomen heikkoon taloudelliseen asemaan.

 

 

 

 

 

 

Pääministerin levollinen tapa esittää Suomen kurja taloudellinen tilanne puhutteli meistä jokaista.

 

 

 

 

 

 

 

”Tekemättä ei voi jättää”,

oli päämisterin puheen keskeinen sanoma.

 

 

 

 

 

 

Saimme pääministerin puheen jälkeen kuulla SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn ontoilta kuulostavia ajatuksia Suomen nykyisestä tilanteesta.

 

 

Kaikesta kuulsi, että ammattiyhdistysväen eväät on syöty.

 

 

 

****************

 

 

 

SAK:n Lylyn ja EK:n Kari Häkämiehen keskustelun jälkeen tv-lappujen loisteeseen pääsivät Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

 

 

 

 

 

 

 

On selvää, että Vihreiden puheenjohtaja Niinistö kepitti….

 

 

 

 

 

 

…SDP:n Lindtmanin – tykätään tai ei, mutta kyllä Vihreät ovat koko ajan tekemässä vankkaa nousua ohi SDP:n, joka on juuttunut vanhoihin juoksuhautoihin!

 

 

 

***************

 

 

Sipilän puheen jälkeisen ohjelmakokonaisuuden mielenkiintoinen osio oli se, jossa median edustajat kommentoivat päämisterin puhetta.

 

 

 

Harvoin, jos koskaan on kuultu keskustalaisen päättäjän toimista niin positiivista palautetta, jota antoivat…

 

 

 

 

 

 

…MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila,…

 

 

 

 

 

 

…Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sekä…

 

 

 

 

 

 

…Ylen Uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Atte Jääskeläinen.

 

 

 

 

 

 

 

Illan kymppiuutisissa jäi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteelle surkean selittäjän rooli.

 

 

 

******************

 

 

Eilisiltainen pääministerin puhe ja sitä seuranneet televisio-ohjelmat tekivät selväksi sen, että ay-änkyrät on nyt ajettu Suomessa sivuraiteelle.

 

 

 

Toivon perjantaiksi etelä-Suomeen runsaita sateita, jotta ay-änkyröiden suunnittelema suuri mielenilmaus kuivuu senkin avulla sille kuuluvaan arvoonsa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

En saanut köniini, vaan sain palkintomatkan Gotlantiin

Keskiviikko 16.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Palvelualan ammattiliiton järjestöjohtaja Niina Koivuniemi totesi 14.9.2015 Kauppalehdelle antamassaan haastattelussa, että ns. rikkuritoimintaan osallistunut saisi työpaikalla köniinsä.

 

Koivuniemi toteaa lehden mukaan sanatarkasti näin:

 

 

”Jos joku rikkuritoimintaa yrittää, niin siellähän voi saada vaikka köniinsä”.

 

 

Arvostan ns. rikkuritoimintaa ja olen siihen itsekin osallistunut mm. joskus 1970-luvulla, kun silloinen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ry lakkoili.

 

 

Käsitän, että Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ry on nyttemmin lopettanut toimintansa ja se on liittynyt Ammattiliito Pro:hon, jonka puheenjohtaja aikoinaan toimi ay-änkyrä Antti Rinne.

 

 

Teollisuustoimihenkilöt poistuivat työpaikoiltaan ja mm. Raision Tehtaiden tilauskeskuksen toiminta uhkasi pysähtyä.

 

 

Sain työnantajaltani kyselyn, että olenko valmis siirtymään lakon ajaksi Tilauskeskukseen ja hoitamaan sinne tulevien tilausten hoitamisen yrityksemme tilausjärjestelmiin.

 

 

On selvää, että halusin pitää työnantajani toiminnan käynnissä ja sen vuoksi toiminkin Teollisuustoimihenkilöiden lakon ajan yrityksemme Tilauskeskuksessa tilausten vastaanottajana.

 

 

Kaikki meni hyvin ja olin lakon jälkeen tyytyväinen, kun esimieheni lupasi minulle ja kolmelle muulle ”rikkurille” lomamatkan yrityksen kustannuksella Gotlantiin.

 

 

 

Saimme täydellä palkalla ja täydellä päivärahalla sekä työnantajan kustannuksella viettää Gotlannissa muutaman päivän sekä tutustua Gotlannin nähtävyyksiin ja siellä tapahtuvaan agribisnekseen.

 

 

Kerrassaan hieno matka!

 

 

On luonnollista, että lomamatkamme oli virallisesti ”työmatka”, mutta todellisuudessa se oli palkkio siitä, että pidimme yrityksemme toiminnan käynnissä Teollisuustoimihenkilöiden lakon aikana.

 

 

Omakohtaisen kokemusteni mukaan PAM:n järjestöjohtaja Niina Koivuniemi puhuu potaskaa. Työnantaja arvostaa henkilöitä, jotka hoitavat asioita, kun ay-väki lakkoilee.

 

 

Olin tapauksen jälkeen Raision palveluksessa vielä yli kolmekymmentä vuotta ja en saanut sinä aikana yhtäkään uhkausta, että osallistuin arvostamaani ns. rikkuritoimintaan.

 

 

En saanut kertaakaan tiiliskiveä päähäni ja tapausta seuranneena yli kolmenkymmenen vuoden aikana, jolloin sain toimia yrityksessämme erilaisissa esimiestehtävissä, en saanut alaisiltani pienintäkään viitettä, että olisin ollut epäkelpo esimies.

 

 

Kannustan kaikkia ryhtymään aina ja kaikkialla ay-väen kutsumaan ns. rikkuritoimintaan, sillä se pitää tarvittaessa yhteiskuntamme pyörät pyörimässä ja rakentaa meille kaikille parempaa tulevaisuutta.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ikääntyvien hyvinvoinnin ja elämänlaadun edelläkävijä - Elonpolkuja-yhteistyöverkosto

Tiistai 15.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereella toimiva ikäihmisten Elonpolkuja-yhteistyöverkosto on valtakunnallisesti tunnustettu, ainutlaatuinen lähes sadan yhteisön, yhdistyksen ja yritysyhteistyökumppanin ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöverkosto.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistys ry on yksi yhteistyöverkoston 74 jäsenyhteisöistä.

 

 

Tampereen kaupunki panostaa yhteistyöverkoston toimintaan, sillä yhteistyöverkoston toimintaa suunnittelee ja koordinoi päätoiminen suunnittelija.

 

 

Kuulun yhteistyöverkoston Tapahtuma-työryhmään ja keskuudessamme heräsi kysymys, että miten Tampereen kaupunki aikoo tulevaisuudessa satsata Elonpolkuja-yhteistyöverkoston työhön.

 

 

Päätimme laatia kysymyksestä adressin, jonka allekirjoittaisivat kaikki eräässä kokoontumisessamme läsnä olleet yhdistyspäättäjät ja joka sen jälkeen luovutettaisiin ikäihmisten palveluista vastaavalle apulaispormestari Mikko Aaltoselle.

 

 

Sain tehtäväkseni luonnostella adressin teksti ja luonnokseni hyväksyttiinkin sitten työryhmässä yksimielisesti.

 

 

Adressin teksti kuului näin:

 

 

****************

 

 

Apulaispormestari Mikko Aaltoselle

 

 

Tampereella toimiva Elonpolkuja-yhteistyöverkosto on 74 yhdistyksen ja yli 52.000 jäsenen muodostama ikäihmisten hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen panostava yhteistyöverkosto.

 

Olemme poliittisesti sitoutumaton kansalaisyhteiskunnan ja kunnallisen päätöksenteon rajapinnassa toimiva jäsenyhteisöjen yhteistyövoiman foorumi.

 

Toimimme kattavasti koko Tampereen alueella.

 

Me allekirjoittaneiden jäsenyhdistystemme vastuuhenkilöt haluamme kiittää Teitä ja Teidän kauttanne Tampereen kaupungin luottamushenkilöitä sekä virkamiehiä siitä panostuksesta, jota Tampereen kaupunki on osoittanut Elopolkuja-yhteistyöverkoston toiminnalle.

 

Esitämme, että Tampereen kaupunki jatkaisi panostamistaan ikäihmisten Elonpolkuja-yhteistyöverkoston kehittämiseen, jotta vapaaehtoiseen yhdistystoimintaan perustuvaa ikääntyvien hyvinvointia, terveyden edistämistä ja ennakoivaa sekä ehkäisevää vanhustyötä voidaan edelleen toteuttaa Elonpolkuja-yhteistyöverkoston puitteissa.

 

 

Tampereella 25.8.2015

 

 

*****************

 

Luovutimme runsain allekirjoitetun varustetun adressin apulaispormestari Mikko Aaltoselle 14.9.2015.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ylemmässä kuvassa oikealta lukien ovat apulaispormestari Mikko Aaltonen, Tapahtuma-työryhmän puheenjohtaja Liisa Flinck-Vasama, Tuula Kivimäki ja allekirjoittanut.

 

 

Alemmassa kuvassa minä olen kameran takana ja kuvassa on nyt mukana myös Sirkka Kaartinen.

 

 

***************

 

 

 

Apulaispormestari Aaltonen kiitti luovuttamastamme Elonpolkuja-yhteistyöverkoston viiristä sekä siitä, että annoimme tunnustusta Tampereen kaupungin ikäihmisten hyvinvoinnin eteen tekemästä työstä.

 

 

Saimme sen käsityksen apulaispormestarin sanoista, että Tampereen kaupunki tulee jatkossakin panostamaan Elonpolkuja-yhteistyöverkoston työhön!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyllä myös ruohonjuuritasolla toimiva yhdistys pystyy vaikuttamaan

Maanantai 14.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Eläkeläiset ovat ryhmä, jonka toimeentuloedellytykset ovat viime aikoina huonontuneet väestöryhmistä eniten.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistys kiinnitti asiaan huomiota jo kesäkuussa ja lähetti Eläkeliiton Pirkanmaan piirille edelleen toimitettavaksi kannanoton, joka kuului näin:

*************

 

 

ELÄKELIITON PIRKANMAAN PIIRIHALLITUKSELLE

 

Esitämme, että Eläkeliitto terävöittäisi eläkeläisten edunvalvontaa eläke- ja verotusasioissa.

Pidämme tärkeänä Eläkeliiton ryhtymistä aktiivisiin toimenpiteisiin, että maamme hallitus luopuisi kaavailluista leikkauksista ja maksujen korotuksista, jotka koskisivat pieni- ja keskituloisia eläkeläisiä.

Hallituksen aikomat leikkaukset ja maksujen korotukset aiheuttaisivat suurta inhimillistä kärsimystä eläkeläisille ja pakottaisivat suuren määrä eläkeläisiä toimeentulotuen ja leipäjonojen varaa.

Valtion ja kuntien kannalta edullisinta olisikin maksaa eläkeläisille riittävän suurta työeläkettä, koska eläkkeet maksetaan paisuneista (185 miljardia) työeläkerahastoista, eivätkä ne rasita valtion tai kuntien taloutta, vaan lisäisivät verotuloja ja kulutusta.

 

ELÄKELIITON TAMPEREEN YHDISTYS RY

Hallitus

 

Esko Erkkilä                                                                  Pirkko Tilvis

puheenjohtaja                                                                sihteeri

 

********************

 

Kannanottomme toi tulosta, sillä Eläkeliitto ja EETU ry eli kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin ryhtyi toimeen.

 

EETU toimii eläkeläisten ja ikäihmisten taloudellisten ja sosiaalisten etuuksien sekä oikeuksien parantamiseksi.

Sen jäsenjärjestöjä ovat Eläkeliitto, Eläkeläiset, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL, Kansallinen senioriliitto, Kristillinen Eläkeliitto ja Svenska pensionärsförbundet. Näiden valtakunnallisten eläkkeensaajajärjestöjen yhteinen jäsenmäärä on 300 000, joka kattaa peräti 87 prosenttia kaikkien järjestäytyneiden eläkeläisjärjestöjen jäsenmäärästä.

 

EETU laati esille ottamastamme asiasta kannanoton ja monet mediat huomioivat kannanoton julkaisemisen.

 

Tässä Suomenmaa-lehden uutinen asiasta 11.9.2015:

 

***********************

 

Eläkeliitto kaipaa hallitukselta lisää oikeudenmukaisuutta

11.09.2015 15:16

 

Eläkeliitto pitää hallituksen budjettipäätöksiä pienituloisten eläkeläisten aseman kohtuullistamiseksi oikeansuuntaisina, mutta riittämättöminä.

Hallituksen päätös korottaa takuueläkettä 23 euroa kuukaudessa on tässä tilanteessa Eläkeliiton mielestä aivan välttämätön. Liitto katsoo kuitenkin, että korotus on liian pieni.

Eläkeliitto on erityisen huolissaan lääke- ja terveydenhuoltomaksujen korotusten vaikutuksista eläkeläisiin.

Liitto esittää, että pienituloisimpien maksurasitusta kevennetään ottamalla käyttöön tulosidonnainen maksukatto. Näin lisärasite jakaantuu liiton mielestä oikeudenmukaisemmin.

SUOMEN suurin eläkeläisjärjestö (130 000 jäsentä) myöntää, että kaikkien väestöryhmien on osallistuttava maamme pelastustalkoisiin.

– Sen on kuitenkin tapahduttava oikeudenmukaisesti. Taloudellisestikin vaikeina aikoina on huolehdittava pienituloisten toimeentulosta, liitto sanoo kannanotossaan.

 

ELÄKELIITTO on vaatinut hallitusohjelman julkaisemisesta lähtien eläkeläisiin kohdistuvien säästötoimien uudelleen arviointia.

Se on pitänyt erityisesti esitystä eläkeläisten asumistuen 123 miljoonan euron leikkaamisesta kohtuuttomana ja mahdottomana toteuttaa.

Säästö tulee eläkeläisten asumistukijärjestelmän lopettamisesta ja eläkeläisten siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin.

123 miljoonaa euroa on valtiovarainministeriön ensimmäinen arvio. Kela on tarkentanut, että säästyvä summa on 90 miljoonaa.

Hallitus pienensi budjettiriihessä leikkausta 30 miljoonalla eurolla. Eläkeliitto pitää ratkaisua myönteisenä.

Se katsoo kuitenkin, että asumistukijärjestelmien yhdenmukaistamisen on tapahduttava pitkällä siirtymäajalla, jotta voidaan tunnistaa ja välttää kohtuuttomuudet.

OIKEUDENMUKAISENA Eläkeliitto pitää Yle-veron poistamista pienituloisilta.

Aloite lähti alun perin Eläkeliitosta, minkä jälkeen siitä tuli eläkeläisjärjestöjen yhteisen etujärjestön Eetun tavoite

 

 

**********************

 

Kannanottomme ”jalostuminen” eläkeläisjärjestöjen yhteiseksi kannaksi osoittaa, että ruohonjuuritasolla toimivan yhdistyksen kannattaa ottaa selkeä kanta havaitsemiinsa epäkohtiin ja kertoa se – vain siten asioita saadaan esille ja toivottavasti myös parannettua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi ammattiyhdistysliike haluaa tuhota Suomen ja ajaa maamme Kreikan tielle?

Lauantai 12.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Eilinen eli perjantai 11.9.2015 joudutaan kirjata erääksi päivämääräksi, jolloin ammattiyhdistysliike pyrki aloittamaan Suomen lopullisen alasajon.

 

Toivon, että eilinen päivämäärä voidaan historiankirjoituksessa joskus lähitulevaisuudessa kirjata myös päivämääräksi, jolloin suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvallan lopullinen murentuminen alkoi.

 

 

Erityisesti SAK:n, mutta myös STTK:n sekä Akavan eiliset linjaukset osoittavat, että ammattiyhdistysliikkeellä ei ole sijaa Suomen kehittämisessä.

 

 

Oppositiopuolueista SDP, Vasemmistoliitto ja myös Vihreät ovat Suomen alasajon kannalla. Tuntuu, että RKP:n sekä Kristillisdemokraattien joukoissa nähdään Suomen kokonaistilanne realistisesti.

 

 

**************

 

Tunnustan olleeni väärässä, kun viime eduskuntavaalien jälkeen olisin halunnut SDP:n mukaan hallitukseen.

 

 

Juha Sipilä näki asian aivan oikein, kun ei hyväksynyt SDP:tä hallituskoalitioon.

 

 

**************

 

 

 

On varmaa, että SDP:n mukanaolo hallituksessa olisi merkinnyt jatkuvaa vatulointia ja Suomea ei sillä meiningillä olisi saatu kuntoon.

 

 

Suomen kuntoonlaittaminen on nykyisinkin hallitusvoimin haasteellista, mutta se olisi ollut mahdotonta, jos hallituksessa istuisi SDP!

 

 

Toivon, että kansalaiset antavat tukensa Juha Sipilälle, kun hän tekee päätöksiä, joiden tuloksena saamme Suomea kuntoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ovatko Viljakkalassa yksityisteiden ja metsäautoteiden tienvarret muuttumassa kaatopaikoiksi!

Perjantai 11.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Venäjällä liikkuneet tietävät, että siellä on tienpätkiä, joilla suomalaiset matkanjohtajat eivät suostu pysäyttämään bussia ja syynä on se, että venäläiset käyttävät tiettyjen tieosuuksien pientareita kaatopaikkoina.

 

 

Nyt sama vaara on uhkaamassa Viljakkalassa sijaitsevia yksityis- sekä metsäautoteitä ja niiden tienvarsia.

 

 

Tyrmistyin, kun eilen Viljakkala-neuvoston kokouksessa kerrottiin, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy suunnittelee Viljakkalan jäteaseman sulkemista 1.1.2016 alkaen.

 

 

Saimme kokouksessamme kuulla asiantuntijalta, että Viljakkalan jäteasemalla käy kuukausittain 150 – 180 asiakasta.  Määrä on huomattava, sillä jäteasema on avoinna ainoastaan lauantaisin klo 10.00 – 14.00 ja kesäaikaan sen lisäksi myös keskiviikkoisin klo 16.00 – 20.00.

 

 

Jos Viljakkalan jäteasema suljetaan suunnitellusti, ovat Viljakkalan yksityisteiden ja metsäautoteiden tienvarret vaarassa muuttua kaatopaikoiksi!

 

 

Olen osakkaana Viljakkalassa viidellä yksityistiellä ja sen lisäksi olen yhden metsäautotien osakkaana eli ongelmasta on muodostumassa omakohtainen – yhdellä mainituista yksityisteistä olen osakkuuden lisäksi toimitsijamiehenä.

 

 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n päätösvalmistelutekstissä kuulemma mainitaan, että Viljakkalan jäteaseman sulkeminen liittyy Tampereen Tarastenjärvelle valmistuvan polttolaitoksen – Tammervoima Oy – raaka-ainehankinnan uusiin keräilykuvioihin.

 

 

Olen huolissani, sillä uudet keräilykuviot saattavat merkitä myös sitä, että teiden varsilla nyt sijaitsevien jätteenkeräilypisteiden lukumäärää rajoitetaan. Tämä on meille henkilökohtainen ongelma, sillä nyt mökkitontillamme syntyneet jätteet on voitu viedä runsaan 1,5 kilometrin etäisyydellä sijaitsevalle alueelliselle jätteenkeräyspaikalle.

 

 

Olen asiassa suuressa määrin asianosainen, sillä maksan jätemaksua Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle kolmesta kiinteistöstä – omakotitalosta Tampereella, mökistä Viljakkalan Majajärvellä ja synnyinkodistani Viljakkalassa Viljakkalan kylässä.

 

 

Viljakkala-neuvoston kokouksessa eilen esitetty arvio, että kyseessä on jälleen yksi pointti Viljakkalan alueen asukkaiden elämän tarkoituksellisesta hankaloittamisesta, saattaa hyvinkin pitää paikkansa.

 

 

Asiassa on välittömästi ryhdyttävä vastatoimiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sipilän hallitus on oikeilla jäljillä

Keskiviikko 9.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Hallitus esitteli eilen toimenpiteitä, joihin se ryhtyy, kun ay-liike ei suostunut solmimaan yhteiskuntasopimusta.

 

 

On rohkaisevaa, että Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen eduskuntaryhmät ovat sitoutuneet kannattamaan hallituksen suunnitelmia.

 

 

Hallituksen suunnitelmat ovat kylmää kyytiä ammattiyhdistysliikkeelle, mutta sitä saa mitä tilaa.

 

 

Pidän hallituksen suunnitelmia vaatimattomina ja olisin odottanut tiukempia linjauksia.

 

 

On suuri vaara aina, että suunnitelmat eivät toteudu ajatellussa laajuudessa ja jos nyt käy siten, niin hallituksen tavoittelema ”loikka” ei toteudu.

SAK:n Lauri Lylyn, STTK:n Antti Palolan ja myös Akavan ensireaktiot kertovat, että ammattiyhdistysliike ei tajua missä mennään.

Toivon, että ay-väen ja oppositiopuolueiden todelliset suhtautumiset hallituksen linjauksiin kirkastuvat lähipäivinä, sillä hallituksen eilen julkistamat toimenpiteet ovat välttämättömiä. On nähtävissä myös se, että hallituksen toimia arvostelevien tahojen "julmistelut" ovat hampaattomia ja vailla kansan enemmistön tukea.

 

 

Hyvä niin, sillä Suomi on saatava nousuun!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskusta ohjaa ja johtaa pakolaiskeskustelua myös Pirkanmaalla

Tiistai 8.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kaikki tunnustavat, että Juha Sipilän ilmoitus Kempeleen kotinsa antamisesta pakolaisperheiden sijoituspaikaksi on merkinnyt Keskustan aseman vankistumista pakolaiskysymyksen hoitamisessa.

 

 

Lehtitietojen mukaan pääministeri Juha Sipilä kertoo, että idea heidän Kempeleen kotinsa antamisesta veloituksetta pakolaisperheiden käyttöön oli hänen vaimonsa Minna-Maaria Sipilän idea!

 

 

Juha Sipilän ilmoitus merkitsi, että valtakunnallisesti pakolaiskysymyksen käsittely Suomessa siirtyi Keskustan johdolla tapahtuvaksi toiminnaksi.

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirihallitus julkaisi päivää ennen pääministeri Juha Sipilän ilmoitusta kannanoton, jossa todetaan näin:

****************

 

 

Pirkanmaan tyhjät sairaalakiinteistöt palvelemaan turvapaikanhakijoita ja kuntataloutta

 

Turvapaikanhakijoiden määrän raju kasvu on merkittävä haaste Suomelle. Tosiasiaan on valtion puolelta herätty ja vastaanottokapasiteettia pyritään lisäämään ripeästi ympäri Suomea.

 

Täyttääkseen velvoitteensa valtio panostaa huomattavia summia uuteen palvelutuotantoon.

 

Kunnilta ja kolmannelta sektorilta sekä yksityisiltä tahoilta toivotaan tukea nopeasti käyttöön otettavissa olevien kiinteistöjen löytämiseksi vastaanottokeskuksia varten. Tilanteen kiristyminen on nostanut esiin jopa kysymyksen kuntien velvoittamisesta turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Se olisi huomattavasti kiinteistönomistajien ja yhteisöjen vapaaehtoisuuden tukemista huonompi, tehottomampi ja vaikeampi ratkaisu. 

 

Pirkanmaan kuntien talous on erittäin kireä ja työllisyyshaasteet suuria. Maakunnassa on vajaakäytöllä tai kokonaan käyttämättä olevia julkisia rakennuksia. Mm. Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on Mäntän sairaala täysin käyttämättömänä ja Ylisen kuntoutuskeskuksessa suuri osa kapasiteetista käyttämättömänä. Nykyisten suunnitelmien mukaan myös Kaivannon sairaalan käyttökuntoiset tilat jäävät kokonaisuudessaan käytöstä talveen mennessä ja ovat suurelta osin vapaita jo nyt.

 

Tyhjien kiinteistöjen ylläpito rasittaa kuntien taloutta satojen tuhansien eurojen kustannuksilla yksikköä kohden samaan aikaan, kun toisaalla tilojen puutteessa ihmisiä majoitetaan jopa telttoihin täysissä vastaanottokeskuksissa. Aktiivisessa potilaskäytössä vielä olevien ja siitä vapautuneiden tilojen soveltuvuus vastaanottoyksiköille on yleisesti hyvä. Vastaavia kohteita hyödynnetään jo eripuolilla Suomea.  

 

Pirkanmaan Keskustan mielestä sairaanhoitopiirin tulee aktiivisesti tarjota tyhjillään olevia tiloja vuokrattavaksi tarpeiden mukaan vastaanottokeskuksiksi. Näin toimien maakunnassamme voidaan osallistua yhteiseen vastuunkantoon vahvistaen samalla kuntataloutta ja edistäen työllisyyttä valtion panostusten kautta.

 

Tampereella 2.9.2015

 

Keskustan Pirkanmaan piiri

 

 

*************************

 

 

On selvää, että aloite pakolaiskysymyksen hoitamiseksi tuli Keskustalta Juha Sipilän toimesta valtakunnan tasolla, mutta myös Keskustan Pirkanmaan piirin piirihallitus linjasi tarvittavia toimenpiteitä siten, että niistä saadaan ainespuita vaikean tilanteen sorvaamisessa!

 

 

Asiassa aloite on nyt vankasti Keskustalla – valtakunnallisesti ja myös Pirkanmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lähellä tuotetulla ruualla on kysyntää

Sunnuntai 6.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalo-yhdistys ry järjesti eilen Viljakkalan Seurojentalolla Läheltä Sinulle – markkinat.

 

 

 

 

 

 

Yhdistyksen puuhahenkilöt ovat tehneet vuosien kuluessa suuren työn, kun ovat kunnostaneet Viljakkalan Seurojentalon hienoon kuntoon – kelpaa siellä järjestää erilaisia tilaisuuksia!

 

 

Kunnostuksen eräs rahoituskeino oli, kun talkooväki kunnosti kaikki Seurojentalolla olleet tuolit ja tuoliin sai pienellä summalla oman muistolaatan.  Ostimme Rouvan kanssa yhden tuolin nimikkotuoliksemme, mutta kun tuolit ovat eri tilaisuuksissa ”valtoimenaan”, niin harvoin oma tuoli joukosta löytyy.

 

 

 

 

 

 

Eilinen Läheltä Sinulle – tapahtuma keräsi Seurojentalon juhlasalin täyteen myyjiä – tältä sali näytti aamukymmeneltä, kun tilaisuus alkoi.

 

 

**************

 

 

Rouvalla oli markkinoilla oma osasto ja kun olin matkassa apupoikana, niin tässä muutama kuva Rouvan myyntipöydästä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähellä tuotettu ruoka kiinnostaa ja siitä todisteena se kiinnostus, joka kohdistui Rouvan myyntipöytään.

 

 

 

 

 

 

Täytyy todeta, että juuresten ja vihannesten varaaminen nelituntiseen tapahtumaan onnistui varsin hyvin, sillä muutamat tuotteet ehtivät loppumaan, mutta mitään ei jäänyt myymättä suuria määriä.

 

 

 

Kiitokset Viljakkalan Majajärvellä kasvatetuista juureksista ja vihanneksista kiinnostuneille asiakkaille ja kiitokset tilaisuuden järjestäjille – varmaan ensi vuonna uudestaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren joukkoliikennebussissa maksu on 55 senttiä/matka

Torstai 3.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kuressaari on Saarenmaan ainoa kaupunki ja siellä on n. 13.000 asukasta. Pienestä koostaan huolimatta kaupungissa on toimiva joukkoliikenne.

 

 

Taannoisen kylpylälomaviikkomme aikana pääsin tutustumaan Kursesaaren joukkoliikenteeseen kattavasti.

 

 

 

 

 

 

Kuressaaressa joukkoliikennettä hoitaa Atko Group AS, jolla on julkista joukkoliikennettä monissa virolaisissa kaupungeissa.

 

 

Atko työllistää yli 600 työntekijää ja sillä on yli 350 matkustajalinjaa eri puolilla Viroa.

 

 

Viime vuonna Atkon linjakapasiteetti oli yli 16.000.000 linjakilometriä.

 

 

 

 

 

 

Ensimmäinen kosketuksemme Kuressaaren julkiseen liikenteeseen oli, kun neljän hengen seurueemme palasi läheisestä ostoskeskuksesta keskikaupungille.

 

 

Suorastaan nauratti, kun neljän hengen matka maksoi yhteensä vain 2,20 euroa!

 

 

 

 

 

 

Lähdin seuraavana päivänä yksikseni seikkailemaan julkisella liikenteellä eri puolille Kuressaarta.

 

 

 

 

 

 

Atkon autojen tuulilasissa on kerrottuna eri linjojen pysäkit ja Kuressaaressa julkisella liikenteellä on turistin helppo liikkua, sillä kaikki linjat palaavat samaan paikkaan puoli tuntia tai tunnin kestävän lenkkinsä jälkeen.

 

 

Maksu koko lenkistä on 0,55 euroa/henkilö.

 

 

 

 

 

 

Tein koelenkit eri kahdella linjalla ja sijoitin kokemukseeni 1,10 euroa.

 

 

Linjat kulkevat kaupungin sivukaduilla eli Kuressaaressa joukkoliikenne palvelee oikeaoppisesti syrjäkulmia!

 

 

 

 

 

 

On ilmeistä, että erillisellä matkalipulla maksettaessa matkan hinta on edullisempi kuin kertamaksu.

 

 

Huomasin, että vakiomatkustajilla oli matkakortti, jonka kuljettaja leimasi maksupäätteen lukulaitteessa.

 

 

Kuljettajan huolehtiminen leimaamisesta on teknisesti mahdollista, sillä matkustajia oli linjaa kohti vain kymmenkunta. Matkustajat olivat pääosin eläkeläisiä tai nuoria.

 

 

 

 

 

 

Toinen ”koelinjoistani” poikkesi Kuressaaren ulkopuolella…

 

 

 

 

 

 

…ja palasi sitten taas Kuressaareen.

 

 

 

 

 

 

Harmittaa, että en jäänyt bussista pois Auriga-kauppakeskuksen takana sijaitsevalla hautausmaan pysäkillä.  Minulla olisi ollut tunti aikaa tutustua Kuressaaren hautausmaahan ja palata sitten keskelle kaupunkia seuraavalla vuorolla.

 

 

 

 

 

 

Atkolla on hyvät nettisivut www.atko.ee ja niihin kannattaa tutustua.

 

 

 

Kun käytte Kuressaaressa, suosittelen, että tutustuttu kaupunkiin mm. siten, että hyppäätte julkisen liikenteen bussiin ja ajatte sillä muutaman puolen tunnin lenkin eri puolilla kaupunkia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Afrikkalainen sikarutto uhkaa Suomea

Keskiviikko 2.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Suomalainen sikatalous on pahassa kriisissä ja kriisi syvenee, jos afrikkalainen sikarutto leviää Suomeen.

 

 

Afrikkalaista sikaruttoa esiintyy nyt meitä lähimpänä Venäjällä Pietarin alueella, mutta suurin vaara taudin leviämiseen Suomeen vaanii Virossa.

 

 

Virossa villisikakanta on kasvanut hallitsemattomaksi ja kun villisika toimii luonnossa afrikkalaisen sikaruton kantajana, on syytä suureen huoleen.

 

 

Villisiat ovat olleet Viron vitsaus jo jonkin aikaa, mutta nyt tilanne on pahenemassa.

 

 

Teimme viimeviikkoisella Saarenmaan kylpylälomallamme taksimatkan Kuressaaren ulkopuolelle ja taksinkuljettajamme näytti Kuressaaren kaupunginrajan läheisyydessä paikan, jossa villisiat temmeltävät yöaikaan.

 

 

Taksinkuljettaja kertoi, että yöllä saattaa tiellä tavata jopa 40 villisian suuruisia laumoja!

 

 

Viron saarilla – siis myös Saarenmaalla – ei vielä ole tavattu villisikoja, jotka kantaisivat afrikkalaista sikaruttoa ja sama tilanne on yhä edelleen laajemmaltikin Länsi-Virossa.

 

 

Virossa esiintyvä afrikkalainen sikarutto on Suomen kannalta ongelma sen vuoksi, että suomalaiset käyvät Virossa metsästämässä villisikoja, joten tartuntaketju on valmis suomalaisiin sikaloihin.

 

 

Päivitetyn tiedon mukaan Virossa on nyt jouduttu lopettamaan jo 18.000 tuotantosikaa, sillä tauti on levinnyt Viron porsastuotanto- ja lihasikaloihin.

 

 

Jos afrikkalainen sikarutto leviää Suomeen, joudutaan sellaisiin eristystoimiin, että ne koskettavat kaikkia suomalaisia.  Afrikkalaisen sikaruton saastuttaman tilan ympärille joudutaan asettamaan laaja suojavyöhyke, jolla kaikkien liikkumista joudutaan viranomaistoimin rajoittamaan.

 

 

On itsestään selvää, että suomalaisten ei nyt kannata tehdä sikalavierailuja virolaisiin sikaloihin.

 

 

Suomessa toimivat virolaiset maatalouslomittajat ja muut kotieläintilojen virolaiset työntekijät kantavat nyt suuren vastuun, jotta noudattavat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran määräyksiä karanteeniajoista ja kaikista muista menettelyistä, jotta pystyisimme pitämään Suomen vapaana afrikkalaisesta sikarutosta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hedelmäpuille ja marjapensaille on kaivettava kunnollinen istutuskuoppa!

Sunnuntai 30.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Hyvin yleinen syy heikosti menestyviin hedelmäpuihin ja marjapensaisiin on se, että istutuskuoppa on aikoinaan jätetty liian pieneksi.

 

 

Joudun katsomaan peiliin, kun harmittelen metsäreunaan kiviselle alueelle aikoinaan istuttamiamme viherherukkapensaita – niiden kasvu ja sitä kautta marjantuottokyky ovat olemattomat.

 

 

Kivinen ja kova moreenimaa eivät ole hyväksyttäviä syitä sille, että istutuskuoppa jäi pieneksi!

 

 

Katselin joskus, kun eräs omakotiasuja istutti syreenihortensiapensaita sellaiseen rakoon, jonka hän pystyi yhdellä lapionpolkaisulla raottamaan kovaan savimaahan!  On selvää, että homma ei onnistunut – kalliit taimet menivät täysin turhaan!

 

 

Aikoinaan kun istutimme syyshortensia-aidanteen omakotitalotonttimme kahdelle rajalla, niin kaivoimme 60 senttiä leveän yhtäjaksoisen kaivanteen ja kaivoimme vanhan maan pois kuudenkymmenen sentin syvyydeltä.  Ennen istuttamista täytimme kaivanteemme happamalla suomullalla.

 

 

Havainnollisena nyrkkisääntönä on, että istutuskuopan pitää olla vähintään 60 senttiä syvän ja sen koon pitää vastata kahdensadan litran suuruisen öljytynnyrin pohjapinta-alaa.

 

 

Olen kirjoittanut tälle saitille 1.7.2013 jutun omenapuun istuttamisesta ja se löytyy googlettamalla näin: ”esko erkkilä omenapuun istuttaminen”.

 

 

***********************

 

Puhun kokemuksesta, kun totean, että hedelmäpuiden, koristepensaiden ja marjapensaiden istutuskuoppa voidaan tehdä joko kaivinkoneella kaivamalla tai dynamiitilla räjäyttämällä.

 

 

 

Perhekuntaamme kuuluu poikamme, jolla on räjäyttämiseen liittyvät luvat kunnossa ja joka  mielellään avustaa istutuskuoppien tekemisessä.

 

 

Räjäyttämistä ei voi suorittaa lähellä rakennuksia, sillä kuopan kohdalla sijaitsevat kivet saattavat lentää kauaskin.

 

 

Kokemuksesta voin sanoa sen verran, että yksi dynamiittipötkö on liian vähän, mutta kolmen pötkön yhteislataus taas liian paljon.

 

 

Räjäyttämällä tehdyssä istutuskuopassa on se etu, että räjäyttäminen kuohkeuttaa maata hieman varsinaisen räjäytyspaikan ulkopuolellakin.

 

 

Muistakaa turvaetäisyydet, jos päädytte istutuskuopan tekemisessä räjäytystekniikkaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ministeri Heikki Haavisto puhuu asiaa, mutta ei käsittele sitä, kun sittemmin konkurssiin ajautunut Keskusosuusliike Hankkija oli MTK:n suojeluksessa todellinen leijonamainen saalistaja

Perjantai 28.8.2015 - -Esko Erkkilä-

MTK:n toiminnanjohtajana vuosina 1967 – 1974 ja sittemmin MTK:n puheenjohtajana vuosina 1974 – 1994 toiminut ministeri Heikki Haavisto käsittelee Maaseudun Tulevaisuus –lehdessä keskiviikkona 19. päivänä elokuuta julkaistussa 80-vuotishaastattelussaan vähittäiskaupan keskittymistä.

 

 

 

 

 

 

Ministeri Haavisto toteaa aivan oikein, että vähittäiskaupan keskittyminen K- ja S-ryhmille on tuottajille todella paha asia.

 

 

”Kaupan keskusliikkeet ovat aikamoisia susia” toteaa Heikki Haavisto.

 

 

Allekirjoitan jokaisen sanan, jonka ministeri Haavisto lausuu nykyisten kaupan keskusliikkeiden turmiollisesta vallasta, mutta muistutan, että Haaviston johtama MTK pönkitti aikoinaan sittemmin konkurssin ajautunutta Keskusosuusliike Hankkijaa ryöväämään viljelijöiden rahat.

 

 

Toimin Keskusosuusliike Hankkijan kilpailijan palveluksessa tasan 40 vuotta ja voin todeta, että tuottajajärjestön yksisilmäinen tuki Hankkijalle oli melkoinen kummajainen – suorastaan painajainen.

 

 

Se oli painajainen suomalaisen talonpojan vinkkelistä, mutta se oli painajainen myös suomalaisen kuluttajan kannalta, sillä Hankkijan aiheuttamat kustannukset tuottajien oli pakko siirtää kuluttajahintoihin.

 

 

MTK tuki yksisilmäisesti Keskusosuusliike Hankkijaa, jolla oli mm. palveluksessaan jokaisen konttorin alueella ns. maakuntapappeja, jotka kovalla kädellä pitivät oman alueensa talonpojat ruodussa, jotta nämä eivät olisi kaupallisissa asioissa käyttäneet muiden yritysten palveluja kuin Hankkijan.

 

 

Keskusosuusliike Hankkijan organisaatio oli jokaisessa maakunnassa ainakin kolmiportainen ja tietäähän sen, kun talonpojat joutuivat ostouskollisuudellaan elättämään näin mittavan organisaation, niin maatalouden kilpailukyky rapautui.

 

 

Rapautumista ei huomattu ennen Suomen liittymistä Euroopan Unioniin, mutta viimeistään EU:hun liittyminen paljasti karun totuuden.

 

 

Keskusosuusliike Hankkija ajautui aikanaan konkurssiin ja työelämäni parhaita hetkiä olikin se, kun sain tehdä kaupallista yhteistyötä Keskusosuusliike Hankkijan konkurssipesän kanssa!

 

 

Kepeät mullan Hankkijan muistolle, mutta kyseisen yrityksen vaikutusvaltaa kesti suomalaisessa agribisneksessä ainakin kaksikymmentä vuotta liian kauan.

 

 

Kuka ja ketkä olivat vastuussa Keskusosuusliike Hankkijan ylivallasta?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ihailen Paavo Väyrysen aktiivisuutta vaikka en kannatakaan hänen kansalaisaloitettaan eurosta irtautumiseksi

Torstai 27.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on tehnyt kansalaisaloitteen, jonka nimi on:

 

 

 

 

 

 

”Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa”

 

 

 

Väyrysellä on menossa valtakunnallinen tilaisuuskierros, jonka aikana hän perustelee näkemyksiään ja vauhdittaa allekirjoitusten saamista kansalaisaloitteeseensa.

Väyrysen tavoitteena on saada aloitteelleen 50.000 allekirjoittajaa, jolloin se pääsee eduskuntakäsittelyyn. Tavoite täyttynee helposti, sillä nyt allekirjoituksia on yli 35.000.

 

 

Väyrynen järjesti tiistaina 18.8.2015 Tampereella Kirjastotalo Metson Pietilä-salissa tilaisuuden, joka sai kahdellesadalle hengelle mitoitetun salin pullistelemaan väenpaljoudesta – vahtimestarit sallivat, että saliin ahtautui 250 Väyrystä kuulemaan saapunutta kansalaista!

 

 

 

En kannata Väyrysen kansalaisaloitetta, mutta yksityishenkilönä ja osin myös Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana olin paikalla.

 

 

 

Katsoin velvollisuudekseni olla paikalla Keskustan kunniapuheenjohtajan järjestämässä tilaisuudessa ja muistaen sen, että Paavo Väyrynen sai taannoisten presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Tampereelta 11.339 ääntä!

 

 

 

 

Perustelen pidättäytymistäni mm. sillä, että vahvan euron myönteisiä vaikutuksia ei ole käydyssä keskustelussa käsitelty lainkaan.

 

 

Toimin neljäkymmentä ja puoli vuotta kestäneen yhtäjaksoisen työurani aikana suuren elintarvikeyrityksen rehuteollisuuden raaka-ainehankinnoista vastaavana raaka-ainepäällikkönä ja näin vahvan euron positiiviset vaikutukset ”suomalaisten jokapäiväiseen leipään”!

 

 

Elintarvikkeiden tuontiraaka-aineet olivat edullisia vahvan euron vuoksi. Huoltoasemien pumppuhinnat olisivat heikon euron vuoksi olleet ainakin parisenkymmentä senttiä per litra korkeammat, jos euromme olisi ollut heikko tai valuuttamme olisi ollut markka.

 

 

Myönnän vahvan euron merkityksen vientituotteiden kilpailukyvyn ongelmana, mutta esimerkiksi Suomen paisunut julkinen sektori on mielestäni paljon suurempi kilpailukyvyn haitta kuin euro.

 

 

Mutta piti kirjoittaa Paavo Väyrysen yleisötilaisuudesta Kirjastotalo Metsossa.

 

 

Tässä muutamia kuvia tilaisuudesta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Väyrynen painotti, että hänen kansalaisaloitteensa allekirjoittaminen ei vielä merkitse, että allekirjoittaja välttämättä puoltaa Suomen eroamista euroalueesta.

 

 

 

 

 

 

Paavo on bisnesmies ja hänellä on edelleen myytävänä Väyrys-mukeja – mukien hintaa ei ole tarvinnut alentaa, sillä ne maksavat edelleen 30 euroa/muki.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Väyrysen puheosuuden jälkeen Pietilä-salissa alkoi varsinainen tungos, kun 250 henkilöä ryntäsi ostamaan Paavon mukeja ja kirjaa sekä palauttamaan allekirjoitettua kansalaisaloitetta.

 

 

 

 

 

 

Lehdistö – tässä tapauksessa Aamulehden Sami Lindfors – halusi haastatella europarlamentaarikko Paavo Väyrystä.

 

 

 

On se ilmiö – tuo Paavo, sillä hän sai salintäyteisen yleisön raikuvat suosionosoitukset jo silloin, kun hän saapui saliin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ay-änkyrät kaatoivat yhteiskuntasopimuksen ja teollaan osoittivat, että ay-liike ei tunne vastuuta Suomen tulevaisuudesta

Keskiviikko 26.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Yhteiskuntasopimuksen kariutuminen viime viikon lopulla varmisti, että ay-änkyrät eivät tunne vastuutaan Suomen tulevaisuudesta.

 

 

Asiaa on nyt katsottava eteenpäin ja siinä on nähtävissä paljon positiivisia näkökohtia.

 

 

Lainaan kahden arvostamani henkilön lausumia:

 

 

Ex-kansanedustaja Kyösti Karjula – fb kaverini – totesi perjantaina 21.8.2015 fb-päivityksessään näin:

 

 

”Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen on tälle yhteiskunnalle suuri mahdollisuus.

Odotan erityisesti politiikan tarttuvan niihin asioihin, joihin oikeasti on tartuttava. Yrittäjyyden vapauttaminen on suuri tehtävä.

Tukeutuminen ay-liikkeeseen on menneisyydestä.

Niin EK kuin SAK ovat varsin hampaattomia ratkaisemaan todellisia ongelmia. Suuria näytelmiä ne ovat pystyneet aikanaan rakentamaan. Nyt ei enää niitäkään.

Tämä aikakausi merkitsee yksinkertaisesti sitä, että meidän ihmisten on opittava kantamaan enemmän vastuuta toimistamme.”

 

Elinkeinoministeri Olli Rehn totesi samaisena perjantaina puolestaan näin:

 

”Päätöksellään SAK:n liitot siirsivät Suomen korporatismista parlamentarismiin. Nyt on entistä selkeämmin hallituksen ja eduskunnan tehtävänä etsiä vaihtoehtoinen tie kilpailukyvyn korjaamiseen ja työllisyysasteen nostoon.”

 

***********************

 

Pidän suuressa arvossa Kyösti Karjulan toteamusta:

 

”Tukeutuminen ay-liikkeeseen on menneisyydestä”

 

ja samoin pidän Olli Rehn´n toteamuksesta;

 

”Päätöksellään SAK:n liitot siirsivät Suomen korporatismista parlamentarismiin”!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kotimaani ompi Suomi"

Maanantai 24.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme viimeinen kohde Venäjän puolella oli Ihantalan taistelujen muistomerkki.

 

 

Tali-Ihantalan taistelut ovat Suomen sotahistorian kunniakkainta osuutta, sillä niiden voitollisuus merkitsi, että säilytimme itsenäisyytemme.

 

 

 

 

 

 

Suomalaiset pystyttivät Ihantalan taistelumaaston keskelle muistomerkin vuonna 1999.

 

 

Sanotaan, että Taisto Tähkämaan rooli muistomerkin pystyttämisessä on ollut keskeinen.

 

Agrologi ja vuodesta 1991 alkaen maanviljelysneuvos Tähkämaa oli puolustusministerinä 1977 – 1979 sekä maa- ja metsätalousministerinä 1979 – 1983.

 

Taisto Tähkämaa lienee nykyään ainoita, jotka ovat osallistuneet Ihantalan taisteluihin vuonna 1944.

 

 

 

 

 

 

On perin harmillista, että Ihantalan muistomerkin välittömään läheisyyteen on nyt alettu rakentamaan tyypillistä venäläisasumusta!

Suomen mahdollisuudet rajoittaa asutuksen laajentamista suomalaisittain näin tärkeään taistelumaastoon ovat kuitenkin hyvin rajalliset.

 

 

 

 

 

 

Olen ylpeä, että matkanjohtajamme kenraali Pentti Lehtimäki valitsi minut (vasemmalla) yhdeksi kyröläismatkaajien joukosta laskemaan kukkalaitteemme Ihantalan muistomerkille.

 

 

 

 

 

 

Ryhmityimme yhteiskuvaan muistomerkin eteen ja…

 

 

 

 

 

 

…lauloimme laulutaitoisten jäsentemme johdolla

 

 

 

”Kotimaani ompi Suomi”

 

 

 

 

 

 

1. Kotimaani ompi Suomi,

Suomi, armas synnyinmaa.

Siellä valkolatva tuomi

ahon laitaa reunustaa,

siellä valkolatva tuomi

ahon laitaa reunustaa. 

 

2. Siellä ensi kerran kuulin

lintuin laulun lehdossa.

Siellä äiti hymyhuulin

tuuditti mua kehdossa,

siellä äiti hymyhuulin

tuuditti mua kehdossa.

 

3. Siellä myöskin ensi kerran

lempi syttyi sydämiin.

Liekö ollut tahto Herran,

kun se päättyi kyyneliin?

Liekö ollut tahto Herran,

kun se päättyi kyyneliin?

 

4. Siellä synnyin, sinne mieli

palaa mailta maailman.

Taaton maa ja maammon kieli,

kuinka teitä rakastan!

Taaton maa ja maammon kieli,

kuinka teitä rakastan!

 

 

********************

 

 

Kirjoitussarjani Äänisen ja Laatokan ympärikierrosta alkaa loppumaan. Muutama matkaan liittyvä aihe saattaa vielä olla käsittelemättä, mutta katsotaan, onko vielä aihetta palata tähän aihepiiriin.

 

 

Kiitän Teitä monisatalukuisat lukijani, jotka olette seuranneet matkaani Euroopan kahden suurimman järven ympäri.

 

 

Täytyypä lähteä uusille ulkomaanmatkoille hankkimaan lisää juttuaineksia, mutta ennen sitä kuitenkin muita juttuaiheita!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ihantalan seurakunnan hautausmaa sijaitsee Ihantalan taistelujen muistomerkin takamaastossa

Sunnuntai 23.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen käynyt moniaita kertoja Ihantalan kirkon raunioilla, Ihantalan sankarihautausmaalla sekä Ihantalan taistelujen muistomerkillä ja kun sen lisäksi olen tutustunut Pyöräkankaan maastoon, luulin tietäväni kaiken Ihantalan maisemista – toki kenraali Vihman tarkkaa kaatumispaikkaa Ihantalassa en tunne.

 

Erehdyin, sillä vasta kyröläismatkallamme tutustuin Ihantalan seurakunnan hautausmaahan.

 

 

 

 

 

Ihantalan taistelujen muistomerkki on tuttu monille suomalaisille ja sen on tärkeä paikka meille kaikille, sillä Ihantalan voitokkaat taistelut merkitsivät, että Suomi säilyi itsenäisenä Jatkosodan jälkeen.

 

 

 

 

 

Ihantalan taistelujen muistokiven takamaastossa runsaan sadan metrin etäisyydellä sijaitsee toinen muistokivi, johon hakatussa tekstissä todetaan sillä paikalla sijainneen Ihantalan seurakunnan hautausmaa vuosina 1925 – 1944.

 

 

Tunnustan, että havainto Ihantalan seurakunnan siviilihautausmaan sijainnista oli minulle uutta tietoa. Olen aiemmin luullut, että Ihantalan seurakunnan hautausmaa on sijainnut lähellä Ihantalan kirkkoa, kuten sijaitsee Ihantalan sankarihautausmaa.

 

 

 

 

 

Ihantalan seurakunnan hautausmaalla vallitsee nykyään syvä rauha ja ne männyt, jotka nyt humisevat hautojen yllä, ovat kasvaneet vuoden 1944 taistelujen jälkeen.

 

 

 

 

 

Hautausmaalla on vielä havaittavissa hautakivien aluskiviä, mutta varsinaiset hautakivet nykyisännät ovat siirtäneet muualle.

 

 

 

 

 

 

Ihantalalaiset ovat merkinneet vanhoihin hautausmaakarttoihin nojautuen hautausmaalle merkkikiviä, joiden avulla Ihantalan hautausmaalle haudattujen omaiset pystyvät nykyäänkin paikantamaan omaistensa hautapaikat.

 

 

 

Kiitokset sille seurueemme naishenkilölle, joka johdatteli minut tälle pyhälle paikalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-