Keskustan esittämä kuntayhteistyötä rakentava lausuntoesitys sai Tampereen kaupunginvaltuustossa kannatusta yli puoluerajojen

Sunnuntai 29.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Kokoomusjohtoinen hallitus hakkaa pääministeri Jyrki Kataisen ja kuntaministeri Henna Virkkusen johdolla edelleenkin päätään mäntyyn, kun se ajaa kuntauudistusta kuin käärmettä pyssyyn.

 

Tampereen kaupunki sai pyytämänsä lisäajan oman lausuntonsa jättämiselle kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen ja se päättikin Tampereen lausunnosta vasta 16.4.2012 pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa.

 

Kaupunginhallitus esitti lausunnoksi virkamiesten valmistelemaa 21 –sivuista naapurikuntien päättäjiä ja kuntalaisia osoittelevaa syytekirjelmää.

 

On selvää, että Keskusta ei voinut hyväksyä virkamiesten vihapäissään laatimaa muistiota lausunnoksi ja sen vuoksi keskustalaiset kaupunginvaltuutetut esittivät jo keskustelun aikana virkamiesten syytekirjelmästä poikkeavia näkökohtia.

 

Seurasin kaupunginvaltuuston kokousta netin kautta suorana videolähetyksenä.

 

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Kriikku teki keskustelun aikana seuraavan muutosesityksen Tampereen kaupungin lausunnoksi kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen:

 

**************

 

TAMPEREEN KAUPUNGIN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON
RAKENNETYÖRYHMÄN SELVITYKSEEN


Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys korostaa nykyisen kuntarakenteen ongelmia erityisesti suurten kaupunkiseutujen näkökulmasta.

Tampereen seudulla näin ei ole ja sen vuoksi Tampereen kaupunki pitääkin kunta- ja palvelurakenteen tarkastelun jatkamista Paras-hankkeen pohjalta yhteistyössä muiden kuntien kanssa tarpeellisena.


Tampereen kaupunkiseudulla on tehty maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelussa
yhteistyötä kuntien kesken sekä myös seututasolla jo pitkään. Yhteistyö on ollut onnistunutta, ja siitä ovat hyötyneet Tampereen seutukunnan kunnat sekä niiden asukkaat. Tampereen kaupunki haluaa kehittää hyvin sujunutta kuntien välistä yhteistyötä eikä näe tarpeelliseksi kunnallishallinnon rakennetyöryhmän ehdottamaa selvitystä.

Ylikunnalliset hankkeet ovat haaste, jonka ratkaisemiseen löytyy useita käyttökelpoisia vaihtoehtoja. Näitä hankkeita Tampereen seudulla ovat mm. keskusjätevedenpuhdistamo, suuret kaupalliset hankkeet sekä Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät kysymykset.

Esitetty uusi kunta olisi maantieteellisesti liian laaja ja sen hallinto kasvattaisi byrokratian hallitsemattomaksi ja kustannustehottomaksi. Pirkanmaan olosuhteissa se merkitsisi maakunnan entistä voimakkaampaa kahtiajakoa paremmin ja heikommin menestyneisiin alueisiin.

Lähidemokratian kehittämiseen Tampereella on panostettu. Asukasvaikuttaminen on Tampereella saanut mm. Alvari-toiminnan ansiosta virallisen aseman kaupungin kehittämisessä.

Jos kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esittämä suurkunta syntyisi, olisi lähidemokratiasta huolehtiminen ylivoimaista. Kunta on asukkaita varten ja Suur-Tampereessa se periaate ei toteutuisi.


Tampereen kaupunki toteaa, että mahdollinen kuntarakenteen kehittäminen on tapahduttava yhteistyössä Tampereen seudun kuntien kesken. On todennäköistä, että Tampereen seudulla on valmius perustaa kuntien yhteinen työryhmä vapaaehtoisuuden pohjalla.

Ministeriön esittämään ja kustantamaan kuntajakoselvitykseen Tampereen kaupunki ei näe olevan tarvetta eikä mahdollisuuksia.



Kuntatyöryhmän esitykseen kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksiin Tampereen kaupunki toteaa, että se kuuluisi pakottavien keinojen valikkoon eikä siten ole käyttökelpoinen eikä hyväksyttävä.

Velvoittavan lainsäädännön käyttäminen kuntauudistuksen toteuttamisessa ei ole Tampereen
kaupungin kannalta tarkoituksenmukaista, koska uudessa kunnassa olisi tärkeää, että osapuolet
sitoutuvat uudistukseen ja näkevät tulevaisuuden yhdenmukaisella tavalla.


Tampereen kaupunki toteaa, että kuntien itsenäisyys oman alueensa asumisen ja sisäisen liikenteen suunnittelusta sekä paikallisista palveluista on tarpeen säilyttää. Raskaat ja ylikunnallista vaikutusta omaavat palvelut ja hankkeet tulisi toteuttaa yhtenäisellä alueella ylikunnallisen demokraattisen toimielimen päätöksillä.


Tampereen kaupunki toteaa, että maankäytön, liikenneympäristön tai joukkoliikenteen suunnittelu ja kehittäminen eivät edellytä uudenlaista kuntarakennetta, mutta yhteistyötä kylläkin.

Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteeseen liittyvät liikenneverkko-
ja kunnallistekniikan ratkaisut on jo pitkään hoidettu seudun kuntien kanssa yhdessä
sopimuspohjaisesti. Muun muassa pelastustoimi ja jätehuolto toimivat ylikunnallisesti.

Tampereen merkitys liikenteen solmukohtana on suuri ja tilanteen kehittäminen vaatii luottamuksellisia yhteistyösuhteita Tampereen seudun kuntien kesken - kuntaliitokset pysähdyttäisivät hyvään alkuun päässeen kuntien välisen yhteistyön ehkä jopa vuosikymmeniksi. Raideliikenteeseen panostaminen ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman
tietoinen ja voimakas kehittäminen ovat keskeisiä toimenpiteitä tulevaisuudessa, kun
halutaan turvata Tampereen seudun tasapainoinen kehitys.

Tampereella on jo suunnitteilla katuraitiotiejärjestelmä, joka voi jatkossa ulottua useamman
kunnan alueelle. Tampereen seudulla ja koko Pirkanmaalla Sastamalaan, Parkanoon, Jämsään ja myös etelän suuntaan on tärkeätä saada kaupunkiseudun katuraitiotien lisäksi rataverkkoa hyödyntävä henkilölähiliikenne käyntiin kohtuullisella aikavälillä.


Maakuntakaavan 2. vaihekaavan mukainen rataoikaisu kaupungin eteläpuolelta
mahdollistaa tavaraliikenteen siirtymisen pois ydinkeskustasta ja nykyisen henkilöliikenteen
kapasiteetin kolminkertaistamisen. Siksi eteläinen oikorata on tärkeä hanke kaupunkiseudun
ja sen yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta. Lähijunaliikenteen käynnistyminen
liittäisi myös Oriveden radanvarsikuntana entistä selkeämmin Tampereen taajamarakenteeseen ja tarjoaisi uuden houkuttelevan kaupunkirakenteen kehityssuunnan.


Elinkeinotoiminta on kunnan talouden perusta ja yhdessä toteutettu elinkeinojen kehittäminen, kuten Tampereen seudulla Tredea Oy , pystyy parhaiten vastaamaan haasteisiin tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä koko seudun näkökulmasta antaen tilaa kunkin kunnan omien vahvuuksien edelleen kehittämiseen.

Yhteenvetonaan Tampereen kaupunki toteaa, että kuntarakenne on onnistunut, kun se vastaa ihmisten arjen tarpeisiin kuntarajoista riippumattomasti.

Tampereen kaupunki haluaa kehittää Tampereen seudun kuntayhteistyötä kuntien ja kansalaisten yhdenvertaisuuden ja hallinnon kustannustehokkuuden lähtökohdista.

Kuntien välillä pitää olla tervettä kilpailua ja sen kuntatyöryhmän esitys Tampereen seudulta tukahduttaisi.

Tampereen kaupunki haluaa jatkossakin kehittää Tampereen seudulla kuntien välistä luottamuksellista yhteistyötä ja sen kehittämistä, eikä kannata kuntarakennetyöryhmän esittämää kuntamuutosta Tampereen seutukunnan alueella.

 

****************

 

Asia meni äänestykseen ja siinä Keskustan esittämä lausunto sai kannatusta yli puoluerajojen, sillä sen puolesta äänestivät Keskustan neljän kaupunginvaltuutetun (Mikko Kriikku, Mikko Alatalo, Timo Hanhilahti ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen) lisäksi kaikki perussuomalaiset (Heikki Luoto, Laina Koskela, Markku Talonen ja Jouni Viitanen), molemmat sitoutumattomat (Lasse Oksanen ja Matti Joki) sekä SKP:n Jari Heinonen ja vasemmistoliiton Marjatta Stenius-Kaukonen.

 

Vaikka virkamiesten esitys voittikin äänestyksen luvuin 55 – 12, oli Keskustan esittämä lausuntoluonnos kuitenkin voitto Tampereen kaupunkilaisille.

Keskustan lausunnon ansiosta tamperelaiset voivat nyt pystypäin kohdata naapurikuntien asukkaita ja muistuttaa, että Tampereellakin on päättäjiä, jotka arvostavat naapurikuntien asukkaita ja heidän kunnallista itsenäisyyttään sekä itsemääräämisoikeuttaan.

 

-Esko Erkkilä-

Paavo ja Vuokko-mukien suosio oli Vahannassa niin suurta, että Paavon oli käytävä hakemassa täydennystä "keskusvarastolta"!

Maanantai 16.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestö ry järjesti Vahannan Nuorisoseurantalolla 15.4.2012 hienon sunnuntailounastapahtuman, jonka arvovieraiksi oli saatu kansanedustaja Mikko Alatalo sekä VTT Paavo Väyrynen yhdessä Vuokko-vaimonsa kanssa.

 

 

 

Vahannan Nuorisoseurantalon juhlasali oli täynnä väkeä ja myös sivuhuoneiden tilat olivat juhlayleisön käytössä ja täyteen varattuja.

 

Sain kutsun tilaisuuteen Keskustan Viljakkalan paikallisyhdistys ry:n puheenjohtaja Pekka Hietaniemeltä ja tässä kuva kutsun sisäaukeamalta.

Pitopöytä oli anniltaan herkullinen, sillä perustuivathan sen ainekset kotimaiseen ruokaan.

 

 

 

Paavo ja Vuokko Väyrynen saapuivat tapansa mukaan tilaisuuteen hyvissä ajoin. Olen saanut seurata moniaita VTT Paavo Väyrysen tilaisuuksia ja aina tilaisuuden arvovieras on saapunut paikalle hyvissä ajoin. Arvostan ajoissa saapumista, sillä se kertoo vieraan arvostavan kuulijoitaan.

 

 

Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestö ry:n varapuheenjohtaja ja kaupunginvaltuuston jäsen Esko Arola keskusteli innokkaasti ennen tilaisuuden alkamista Vuokko Väyrysen kanssa.

 

 

Väyrysten isäntänä ruokapöydässä toimi Keskustan Ylöjärven valtuustoryhmän puheenjohtaja Tapani Tienari.

 

 

Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestön puheenjohtaja Pirkko Vuolle Viljakkalan Karhelta toimi lounastilaisuuden juontajana.

Kunnallisneuvos Pirkko Vuolle toimii myös Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtajana.

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo ehti kiireidensä keskellä tilaisuuteen ja aloitti puheenvuoronsa aina koskettavalla kappaleellaan ”Hyasinttien aika”.

 

Laulun sanat ovat joka kerta Mikon esittämänä yhtä puhuttelevat:

 

”On taas aika hyasinttien
Usko pois, sua äiti aattelen
Sinä siellä, minä täällä jossakin
Sanoinko koskaan, että sua rakastin”

 

Kansanedustaja Mikko Alatalon tilaisuudessa esittämä lyhyt eduskunta-asioiden katsaus oli myös puhutteleva.

 

Alatalo keskittyi eduskunnassa budjettikehyskeskustelussa esittämiinsä asioihin ja ne saivatkin lounasyleisöltä vankkumattoman kannatuksen.

 

Kehysriihen tulokset olivat kylmää kyytiä maakunnille ja maaseudulle, totesi Alatalo.

 

Ammattikorkeakoulujen osalta hallituksen toimet ovat suorastaan suonenisku maakunnille ja niin myös Pirkanmaalle, vaikka maakunnalla muka onkin nyt oma ministeri asioita hoitamassa!

 

Hallituksen liikennepoliittinen selonteko on syystäkin Alatalolle läheinen asia, sillä hän on aikaisemmin ollut keskeinen vaikuttaja, kun liikennehankkeiden määrärahalinjauksia on tehty.  Nyt Pirkanmaa jäi osattomaksi, mutta pääkaupunkiseudun tieverkon kehittämiseen kokoomus, demarit ja city-vihreät myönsivät tieverkkomäärärahoja 150 miljoonaa euroa.

 

Todellinen määräraharohmu oli kuitenkin Kymenlaakso, joka sai kokoomusministeri Häkämiehen kotikulmana peräti 400 miljoonan euron satsauksen.

 

Pirkanmaalaiset hallituspuolueiden kansanedustajat monissa valiokunnissa suostuivat tähän ja eivät olleet saaneet suutaan auki määrärahoista päätettäessä. Siinä meillä Pirkanmaan puolestapuhujat!

 

Kansanedustaja Alatalo peräänkuulutti Suomelta IT-huumassa pientä askelta taaksepäin, jotta pystyisimme ottamaan ison harppauksen eteenpäin. Iso harppaus eteenpäin olisi mahdollista panostamalla maakuntien osaamiseen ja maakunnissa lepääviin mahdollisuuksiin; puuhun, metalliin sekä uusiutuviin luonnonvaroihin.

 

 

VTT Paavo Väyrysen juhlapuhe oli hänen tapaansa sytyttävä ja johdonmukainen, vaikka hän pitikin sen ilman muistiinpanoja.

 

Ministeri Virkkusen kuntakartan perusteita Väyrynen piti perusteettomina, kun se perustuu työssäkäyntialueisiin. Kuntarajat on määriteltävä asutuksen, ei työssäkäyntialueiden perusteella.

 

Otan esimerkin omasta tilanteestani: Kävin Tampereelta töissä Hämeenlinnassa kaksi vuotta, Pöytyällä runsaan vuoden ja Raisiossa runsaasti yli kymmenen vuotta. Olisiko minun pitänyt maksaa osa verostani Hämeenlinnaan, Pöytyälle ja Raisioon, vaikka käytinkin ainoastaan Tampereen palveluja? Kieroutunut käsitys Virkkusella ja kokoomuksella sekä demareilla!

 

Väyrynen muistutti, että huoltosuhde ja siihen liittyvät luvut ovat keinotekoista jargonia kuntaliitosten peräämisessä. Eläkeläiset ovat hyviä veronmaksajia ja he ovat tulevaisuudessa haluttu ja merkittävä taloudellinen voimavara kunnille. Juuri näin koen itsekin, sillä en koe itseäni rasitteeksi, vaan todelliseksi voimavaraksi Tampereelle!

 

Väyrynen ei yksinomaan kritisoinut Virkkusen esitystä, vaan toi voimallisesti esille keskustalaisen näkemyksen kuntakentän kehittämiseen.

 

Väyrysen mukaan on uudistettava hallintoa ja palveluja Paras-hankkeen pohjalta. Työssä pitää käyttää järkeä ja joustavuutta.

 

Maakuntahallinto ja sen vahvistaminen ovat Väyrysen mukaan tapa kehittää asukkaiden parasta. Väyrynen mainitsi SDP:n Johannes Koskisen toimivan vahvana maakuntahallinnon kehittämisen puhemiehenä.

 

Vaihtotaseen ja kauppataseen alijäämäisyys huolestuttivat VTT Paavo Väyrystä.  Osaan arvostaa Paavo Väyrystä kauppapolitiikassa tulevaisuuden näkijänä.

 

Hän pystyi ensimmäisenä varoittamaan Venäjän talousromahduksesta, joka sitten tapahtui elokuun 17. päivänä 1998.

 

Muistan elävästi tuon ajan, sillä työnantajani koki romahduksen menekin hiipumisena Venäjälle ja tilattujen raaka-ainetoimitusten saapumisen kouriintuntuvan kovana, kun menekki tyssäsi kertaheitolla.  Väyrynen oli ainoa joka osasi ennakoida tulevan, mutta eihän häntä silloinkaan uskottu – olisi sietänyt uskoa!

 

 

Tilaisuuden keskusteluosuudessa Riitta Koskinen, joka on ylöjärveläinen ja Pirkanmaan edustaja Keskustan puoluehallituksessa, kysyi Väyryseltä, että tuleeko Rovaniemen puoluekokouksesta Keskustan rivejä repivä?

 

 

Väyrynen vastasi, että kaikki Keskustan puheenjohtajiksi pyrkivät ovat hyviä henkilöitä. On puoluekokouksen osanottajien arvioitava, että kenen johdolla Keskusta pystyy nousemaan Suomen suurimmaksi puolueeksi seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Väyrynen muistutti, että presidentinvaaleissa Keskusta sai puolueen kootuksi ja jos nyt jatkamme yhtä yksituumaisina, niin Keskustalla on hyvät mahdollisuudet suurimmaksi puolueeksi.

Väyrynen totesi Keskustan aatteellisen ja poliittisen perinnön vaativan johtajien jalkautumista kansan pariin.

”Keskustalla on äärettömän tärkeitä tehtäviä tulevaisuudessa” oli Väyrysen muistutus.

 

 

Ylöjärven kaupunginvaltuutettu Minna Sarvijärvi osoitti myyntitaitonsa, sillä hän pystyi myymään kunnallisjärjestön arpoja myös Väyryselle!

Ostin niitä minäkin, mutta voitot jäivät odottamaan seuraavaa kertaa.

 

 

Olen oppinut, että pätevällä johtajalla ei koskaan saa olla kiireen tuntua.

Paavo ja Vuokko Väyrynen noudattivat Vahannassa tätä periaatetta ja jatkoivat läsnäoloaan myös virallisen ohjelman jälkeen.

Tässä Väyryset, Tapani Tienari sekä Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Ritva Männistö jatkavat keskustelujaan tilaisuuden virallisen osuuden jo päätyttyä.

 

 

Paavo Väyrynen kaupitteli Paavo&Vuokko –mukeja yleisölle puheensa jälkeen.

Tässä rajanaapurini Jari Kirmo yhdessä Vuokko Väyrysen kanssa sen jälkeen, kun kolmenkympin arvoinen muki oli siirtynyt Jarin omistukseen.

 

 

Mukikauppa kävikin Vahannassa niin hyvällä vauhdilla, että Paavo joutui kesken kaupanteon käymään ”keskusvarastolla” eli Väyrysten auton takakontilla täydentämässä mukivarastojaan!

 

Kiitokset Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestölle hienon tilaisuuden järjestämisestä – saimme nauttia hienosta sunnuntailounaasta ja saimme vahvistusta myös sille, että Keskustan suunta on oikea!

 

-Esko Erkkilä-

Aamulehti 5.4.2012: Kuka Kiviniemeä oikein kampitti?

Lauantai 7.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden toimittaja Päivi Kerola soitti minulle keskiviikkona 4.4.2012 ja kertoi tekevänsä juttua Pirkanmaan keskustalaisten suhtautumisesta puheenjohtaja Mari Kiviniemen ilmoitukseen, että Kiviniemi ei ole Rovaniemen puoluekokouksessa käytettävissä puheenjohtajan jatkopestille.

 

Toimittaja Kerola alustaa juttuaan 5.4.2012 ilmestyneessä Aamulehdessä näin:

 

”Keskusta: Mari Kiviniemi ilmoitti, että hänen päätöksensä luopua puheenjohtajuudesta johtuu galluplukujen lisäksi tuen puutteesta ja puolueen epäyhtenäisyydestä. Kuka häntä Pirkanmaan keskustalaisten mielestä kampitti?”

 

Vastasin tuntemusteni mukaan ja huomasin seuraavana päivänä Aamulehdestä, että minun lisäkseni samaa asiaa oli kysytty myös kansanedustajilta Arto Pirttilahti sekä Mikko Alatalo.

 

Toimittaja Päivi Kerola oli kirjannut 5.4.2012 ilmestyneeseen Aamulehteen ”Jälkilöylyt” –osioon vastaukseni näin:

**********

 

”En ole kampittamista havainnut, tietysti nykyään politiikka on palannut politiikkaan.

Keskustassa on erilaisia mielipiteitä, ja se on hyvä asia, mutta hän on itse päätöksensä tehnyt ja sitä täytyy kunnioittaa.

Pidän tätä välivaiheena, näen, että hänellä on paikka Keskustassa vielä jatkossakin.

Hän on nuori, hän on nainen, hän on kielitaitoinen.”

**********

 

Tunnen Kerolan tekstistä vastaukseni eli juuri noin sanoin.

Asemakseni Suomen Keskustan luottamushenkilöorganisaatiossa oli mainittu "Tampereen kunnallisjärjestön vpj." ja sekin pitää täsmälleen paikkansa.

 

Näin kansanedustajien Pirttilahti ja Alatalo sekä allekirjoittaneen lausunnot oli Aamulehteen ladottu.

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalo: Työväenliikkeellä ja maaseutukulttuurilla on juuret samassa maaperässä

Sunnuntai 25.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalo piti juhlapuheen Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n 30 –vuotisjuhlakokouksessa maaliskuun 19. päivänä.

 

 

Alatalo totesi, että maaseutukulttuuri on uhan alla ja sen vuoksi hän näkikin positiivisena MSL:n roolin maaseutukulttuurin puolestapuhujana. Politiikkojen vastuulla on puolestaan huolehtia mm. maaseudun infrasta.

 

Maaseudun infraan liittyy Alatalon mukaan kiinteästi esimerkiksi se, että maaseudulla on toimivat tietoliikenneyhteydet. Ne ovat perusedellytys, jotta vaikkapa etätyö maaseudulla olisi mahdollista.

Laajakaistayhteydet ovat nykypäivänä lähes välttämättömät monien jopa alkutuotannossa tarvittavien toimenpiteiden suorittamisessa.

 

Kataisen hallituksen suunnittelemasta kuntauudistuksesta kansanedustaja Alatalo löysi useitakin kohtia, joita hän halusi kommentoida.

 

Kotiseudulla on aina myös kulttuurillinen merkitys – se luo voimaa elämään. Melkein jokaisessa pitäjässä pyörii aktiivinen kesäteatteritoiminta ja Alatalo näki sen yhtenä tärkeänä osa-alueena maaseudun kulttuuritoiminnassa. Alatalon näkemykseen on helppo yhtyä.

 

Vahvana maaseudun kuvaajana Alatalo toi esiin Sirkku Peltolan, jonka maanläheisiä näytelmiä on ollut mm. tamperelaisten teattereiden ohjelmistossa ja hyvällä menestyksellä.

 

Kansanedustaja Alatalo totesi, että maaseudulla kulttuuri pitää luoda uudella tavalla, jos kuntauudistus etenee.

 

Huomattavaa Alatalon juhlapuheessa oli otsikossa todettu eli se, että työväenliikkeellä ja maaseutukulttuurilla on samat juuret. Näinhän asia on, mutta nykypäivänä sitä ei tule noin perusteellisesti ajateltua!

 

 

Yleisradio on kansanedustaja Mikko Alatalolle läheinen, sillä onhan hän ollut legendaarisen Pekka Silvolan työhönottama toimittaja tv-uutisissa ja Ajankohtaisen Kakkosen toimittajana 1972…1976. Kansanedustajavuosinaan hän on ollut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2003 alkaen.

 

Alatalo linjasi, että Yleisradion vastuu kasvaa, kun Ylen rahoituskuvio muuttuu.

 

Mikko Alatalo käsitteli MSL-Tampereen 30 vuotisjuhlassa pitämässään juhlapuheessa Ylen katsoja- ja kuulijasuhdetta. Ylen on pystyttävä tuottamaan sellaisia ohjelmia, että yleisö pysyy kanavalla. Urheilu ei saa siirtyä kokonaan maksukorttien taakse, oli kansanedustaja Alatalon mielipide.  

 

TV2:n kohdalla Alatalo muistutti, että erityisesti alkuaikoina se oli maaseudun sivistystelevisio. Pekka Silvola muistutti usein – näin kertoi Alatalo -, että maakunnallisuuden ja yhteiskunnallisuuden merkitys on aina muistettava TV Kakkosesta puhuttaessa.

 

Juhlapuheensa lopuksi Alatalo muistutti, että digitaalinen maailma leimaa aikaamme. Internet on osa tiedonvälitystä ja se on joka käänteessä muistettava.

 

-Esko Erkkilä-

Musiikkiterapeutti, erityisopettaja Tuija Salama-Leppäselle MSL-Tampereen kulttuuripalkinto

Lauantai 24.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistyksellä on vuodesta 2006 alkaen ollut perinne jakaa kulttuuripalkinto tunnustuksena sille tamperelaiselle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

 

Tänä vuonna kulttuuripalkinnon sai musiikkiterapeutti, erityisopettaja Tuija Salama-Leppänen.

 

Palkinto luovutettiin Salama-Leppäselle MSL-Tampereen 30 –vuotisjuhlakokouksessa maanantaina maaliskuun 19. päivänä.

 

Tuija Salama-Leppänen toimii pidettynä musiikinopettajana tamperelaisessa Maija Salon musiikkikoulussa.

 

Salama-Leppäsen erityisansiona MSL-Tampere huomioi, että hän on ansioitunut kehitysvammaisten ja erityislasten musiikkiterapeuttina.

 

Musiikkiterapia sopii lapsille, nuorille ja kaiken ikäisille aikuisille.

 

Se on kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikin eri elementtejä – mm. rytmi, harmonia, melodia, äänensävy, dynamiikka – käytetään keskeisinä välineinä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Lapsille ja nuorille musiikkiterapiaa voidaan käyttää erilaisten diagnoosien omaavien kuntoutuksessa. Diagnoosiryhminä voidaan mainita mm. dysfasia, autismi, ADHD, erilaiset oppimishäiriöt ja psyykkisesti oirehtivat.

 

MSL-Tampereen kulttuuripalkinto on maanläheisesti suomalainen vesuri ja sen vuoksi palkintoa on alettukin kutsua ”vesuripalkinnoksi”!

 

Aikaisemmin vesuripalkinnon ovat saaneet;

 

• 2006 kansanedustaja Mikko Alatalo
• 2007 ex-kansanedustaja Sulo Aittoniemi
• 2008 edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela
• 2009 valokuvaaja Jukka Rautio
• 2010 toimitusjohtaja Arto Huhtinen
• 2011 toimistosihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen

 

Muutama valokuva juhlallisesta palkinnonluovutustilaisuudesta:

 

 

MSL-Tampereen hallituksen jäsen ja tiedottaja Jouni Koskela juonsi juhlatilaisuudessa osion, jossa Tuija Salama-Leppäselle ojennettiin yhdistyksen jakama kulttuuripalkinto.

 

 

 

Juhlayleisö odottaa Koskelan ilmoitusta kulttuuripalkinnon saajasta.

Tuija Salama-Leppänen eturivissä toinen vasemmalta ja hänen vierellä istuu puolisonsa Tampereen Työväen Teatterin näyttelijä ja muusikko Jari Leppänen.

 

 

 

MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja puheenjohtaja Esko Erkkilä avustivat Koskelaa palkinnonjakoseremonioissa.

 

 

 

Tässä poseeraa kaksi vesuripalkinnon saajaa; Tuija Salama-Leppänen vuodelta 2012 ja vuonna 2006 saman palkinnon ensimmäisenä saanut kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

 

-Esko Erkkilä-

Paavo Väyrynen kannustaa myös muita puolueita aiemmin äänestäneitä ja heidän riveistään valittuja luottamushenkilöitä ryhtymään Keskustan kunnallisvaaliehdokkaiksi

Tiistai 20.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Kerroin jo aiemmin VTT Paavo Väyrysen puhetilaisuudesta, jonka MSL-Tampere järjesti Kirjastotalo Metson Martikainen –luentosalissa Tampereella 14.3.2012.

 

Palaan nyt tarkemmin niihin ajatuksiin, joita Keskustan kunniapuheenjohtaja tilaisuudessa esitti.

 

VTT Paavo Väyrynen on sytyttävä esiintyjä ja puhuja.

Hän otti Metsossa esille sen, että valtiovallan keskittämispolitiikka kuntakeskusten näivettämiseksi kuihduttaa myös yksityisten tahojen investointihalut entisiin kuntakeskuksiin.

Pirkanmaalla keskittäminen laajenisi, jos Tampereen annettaisiin kasvaa hallituksen kaavailemalla tavalla.

Väyrynen mainitsi, että Helsingin seudulla keskittämisen haitat olisivat vielä suuremmat kuin Tampereella.

 

 

Varallisuuden uusjako olisi todellisuutta, jos antaisimme hallituksen keskittämispolitiikan toteutua, oli VTT Paavo Väyrysen vankka mielipide, joka sai kuusikymmenpäisen yleisön varauksettoman kannatuksen.

 

Syrjäseutujen asukkaat menettäisivät ja ydinkokoomuslaisten hallitsemat keskustat hyötyisivät!

 

Lähidemokratiasta Väyrynen totesi, että hallituksen suunnittelemassa kuntauudistuksessa se kaventuisi. Samankokoisten kuntien yhdistyessä se säilyisi suurin piirtein kunnossa, mutta pienen kunnan (pakko)liittyessä suurempaan, se merkitsisi päätösvallan luovuttamista isommalle kunnalle.

 

VTT Paavo Väyrynen halusi esittää vaihtoehdon nykyhallituksen kuntauudistukselle ja toivoi, että palattaisiin voimassaolevien lakien noudattamiseen! Siihen kuuluisi Paras-hankkeen järkevä ja joustava toteuttaminen, totesi Väyrynen.

 

Ns. kehyskuntien voimaa Paavo Väyrynen arvosti ja totesi, että useimmat kehyskunnat ovat kokoomus- tai demarivetoisia. Keskustan kunniapuheenjohtaja uskoi, että kehyskuntien järkevät demarit ja kokoomuslaiset torppaavat hallituksen esityksen kuntauudistukseksi.

 

Paavo Väyrynen nimesi SDP:n Johannes Koskisen erääksi maakuntaliittojen puhemieheksi, jotka eivät näe hallituksen kuntauudistusesitystä toteuttamiskelpoisena.

 

Kunnallisvaaliehdokkaiden hankkiminen Keskustan listoille on tärkein kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen kenttäkierrosten tavoite.

 

Väyrynen kannusti aikaisemmin muita puolueita äänestäneitä ja muiden puolueiden luottamushenkilöitä liittymään syksyn kunnallisvaaleissa Keskusta ehdokkaiksi. Kuntalaisilla on oltava myös jatkossa päätösvalta kunnan asioissa ja parhaiten se toteutuu Keskustan toimesta, totesi Väyrynen.

 

 

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan pitkäaikainen jäsen, kansanedustaja Mikko Alatalo oli paikalla koko VTT Paavo Väyrysen esityksen ajan ja pitkälti myös sen jälkeen, kun MSL-Tampereen koulutustilaisuus alkoi Väyrysen puhetilaisuuden päätyttyä.

Alatalon viimeaikaiset asiantuntevat mielipidekirjoitukset eri lehdissä ovat olleet Vihreiden repostelun kohteina. Se kertoo, että Alatalon mielipiteet ovat suuren yleisön kannattamia.

 

Vihreiden kuin käärmettä pyssyyn ajamista raideliikennehankkeista Väyrysellä oli selkeä kuva. Raideliikenne voi palvella ainoastaan niitä, jotka asuvat kiskojen välittömässä läheisyydessä, mainitsi Väyrynen.

 

Väyrynen painotti, että bussikin on joukkoliikenneväline ja se on reittisuunnittelun osalta hyvin joustava. Bussiliikenteen merkitystä ei saa unohtaa raideliikennehuumassa.

 

Yhteenvetonaan tohtori Paavo Väyrynen totesi, että hallituksen ajama keskittämispolitiikka perustuu väärään politiikkaan. Yhteenvedolleen Väyrynen sai koko salillisen hyväksynnän ja kannatuksen!

 

-Esko Erkkilä-

Kantaen vai polkupyörälläkö Vihreät kuljettaisivat vientituotteet satamaan?

Perjantai 9.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan kansanedustaja Mikko Alatalo kirjoitti maaliskuun 1. päivänä ilmestyneen Aamulehden ”Lukijalta” – palstalla osuvan kirjoituksen liikenneministeri Merja Kyllösen käynnistä Tampereella ja Pirkanmaalla.

 

Kyllösen terveiset olivat karuja pirkanmaalaisille, sillä ministeri ei antanut toivoa maakunnan tärkeimpien liikennehankkeiden pääsemisestä investointilistalle.

 

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä kansanedustaja Alatalo ihmetteli kirjoituksessaan, että liikenneministeri vilkuttelee kyllä vihreää valoa Tampereen pikaratikalle.

 

”Metropolien suurhankkeisiin ja raideliikenteeseen oltaisiin panostamassa, mutta ei autoliikenteen tarpeisiin muualle maakuntaan” jatkaa Alatalo.

 

Olen kansanedustaja Mikko Alatalon kanssa samaa mieltä.

 

Mikko Alatalon ansiokas kirjoitus kirvoitti vihreältä laidalta ainakin kaksi parahdusta.

 

Riku Koukila –niminen kirjoittaja näki teiden kunnossapidon lisäävän autokantaa.

 

”On selvää, että mitä enemmän rakennetaan ja kehitetään tietä, sitä enemmän tulee autoja…” julistaa Koukila.

 

Tampereen vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja ja Tampereen apulaispormestari Olli-Poika Parviainen tarttui myös kynään Alatalon kirjoituksen johdosta.

 

Parviaisen kirjoitus osoittaa suurta tietämättömyyttä ja on jopa loukkaava esim. pirkanmaalaisia metallityömiehiä kohtaan, jotka tekevät laadukkaita ja korkean teknologian tuotteita vientiin. Tiedän monia yrityksiä mm. Tampereella, jotka valmistavat isoja metalliteollisuuden koneita ja laitteita vientiin.

 

Parviaisella lienee varmaa tietoa esim. tamperelaisen metalliteollisuuden alasajosta, kun hän kirjoittaa näin:

 

”Onneksi tulevaisuuden talouskasvu ja vientiyritysten menestys eivät ole myöskään enää ainakaan Pirkanmaalla riippuvaisia yksin siitä, kuinka paljon fyysistä tavaraa lähtee maailmalle. Rakennemuutos tuo menestystarinoita uusilla toimialoilla.”

 

Minä, perhekuntani jäsenet ja lukemattomat muut tamperelaisen metalliteollisuuden hyvinvoinnista riippuvaiset olisimme kovin kiinnostuneita, että milloin Tampereella toimivat merkittävät ”fyysistä tavaraa” valmistavat yritykset lopettavat toimintansa.

Toivomme, että apulaispormestari Parviainen raottaa hieman tietojaan myös meille!

 

Onko Koukilan, Parviaisen ja yleensäkin Vihreiden ajatus, että Tampereella ja Pirkanmaalla valmistetut metalliteollisuuden koneet ja laitteet kuljetettaisiin kantamalla vientisatamaan?

 

Voin kertoa, että ajatus on mahdoton ja mahdotonta on myös se, että ne kuljettaisiin vientisatamaan polkupyörän tarakalla!

 

-Esko Erkkilä-

Vaalimökillä on hienoa kuulla äänestäjien kannustusta Paavo Väyryselle

Lauantai 21.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen vaalikamppailu alkaa lähestyä loppuaan.


Tampereen Keskustorilla olevat vaalimökit ovat paikallaan vielä vaalipäivänäkin, mutta me Paavo Väyrysen taustajoukot rauhoitamme vaalipäivän ja emme ole silloin vaalimökillä.


Vaalimökkiaika alkoi maanantaina tammikuun 9. päivä. Aika on ollut Väyrysen taustajoukoille mielenkiintoista aikaa ja sen aikana on saanut ohikulkijoilta valtavasti positiivista palautetta.


Monet vaalimökillä poikenneet ovat kertoneet, että he eivät olisi hetki sitten uskoneet äänestävänsä Väyrystä, mutta häntä kuitenkin tuli äänestettyä! Jotkut ovat kertoneet aikaisemmin olleet ”sen ja sen” puolueen äänestäjiä, mutta nyt ääni on joko jo mennyt tai menee Paavo Väyryselle!


Olin eilen iltapäivällä vaalimökillä vain hetken, mutta sen aikana kolme eri henkilöä kertoi äänestäneensä ensimmäisen kerran Keskustan ehdokasta, kun äänestivät Paavo Väyrystä.

Keskustan pirkanmaalaiset kansanedustajat – Mikko Alatalo ja Arto Pirttilahti – ovat olleet ahkerasti Keskustorin vaalimökillä.

Tässä on pipopäinen kansanedustaja Mikko Alatalo keskustelemassa vaalimökillä poikenneen äänestäjän kanssa.

Mikko Alatalo poseeraa Väyryset-mukin kanssa ja Paavo Väyrysen vaalijulisteiden vierellä.

Ikaalislainen Pauli Haapaniemi ja kunnanvaltuutettu Mikko Kärki Lempäälästä ovat olleet innokkaita päivystäjiä Keskustan vaalimökillä. Myös Paulin vaimo Marita Haapaniemi oli monen tunnin jaksoja useana päivänä vaalimökillä päivystäjänä.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah´n taustajoukot saivat päivystyksen pyörimään vasta viime hetkillä, mutta RKP:n presidenttiehdokas Eva Biaudet ei tukijoukkoineen avannut lainkaan vaalimökkiään Tampereen Keskustorilla.

Kerroin toissapäivänä blogijutussani, että Väyryset-muki on saanut Tampereen Keskustorilla käsittämättömän suuren suosion.

Kun päivä vaalimökkiaikaa on jäljellä, on paikallaan esitellä kaikkien aikojen parhaaseen Väyryset-mukien päivämyyntiin yltänyt naiskvartetti.  

Tässä heistä kolme eli Pirkko Vuolle (vasemmalla), Elina Sieppi (keskellä) ja Anne Kotti (oikealla). Ritva Männistö oli noutamassa mehutarjoilutarvikkeita ja ei sen vuoksi ehtinyt tähän kuvaan.

Titta Mattila päivysti vaalimökillä keskiviikon tammikuun 18. päivän ja oli muutenkin koko ajan tärkeässä asemassa vaalimökkitöiden suunnittelussa sekä toteuttamisessa.

Apulaispormestari Timo Hanhilahti (vasemmalla) on innokas keskustelemaan tamperelaisten kanssa ja sitä hän tekee tässäkin.

Kiitän kaikkia vaalimökillämme poikenneita jo tässä vaiheessa, vaikka ensimmäisen äänestyskierroksen vaalitaistelua on jäljellä vielä kaksi päivää ennen äänestyspäivää.

Vaalimökillä on ollut mukava keskustella tamperelaisten ja pirkanmaalaisten äänestäjien kanssa!

-Esko Erkkilä-

Vaalilehtien helmi: "Lempäälä on meidän juttu"

Perjantai 20.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Presidentinvaalit ovat merkinneet varsin vähien vaalilehtien ilmestymistä markkinoille.

Jokunen niitä on kuitenkin käsiini sattunut ja niistä ehdottomasti paras on Keskustan Lempäälän kunnallisjärjestön vaalilehti:

”Lempäälä on meidän juttu”.

Lehti on tabloid-kokoinen ja siinä on kahdeksan sivua.

Lehden vastaava toimittaja on Panu Pirhonen ja sivunvalmistus on Arto Kantolan käsialaa. Lehden ulkoasu ja sen selkeä rakenne olivat elementtejä, joihin ansiosta ”tykästyin” lehteen heti ensi silmäyksellä.

Lehden toisella sivulla on VTT Paavo Väyrysen kirjoitus, jossa on osuva otsikko:

”Varo näppejäsi, Henna!

 

Teksti on vahvaa tekstiä ja jutun otsikoinnille on annettava täydet pisteet.

Samalla sivulla on Juha Kuisman laatima kirjoitus, joka käsittelee samaa asiaa kuin Väyrynen. Myös Kuisman kirjoituksen otsikko kertoo oleellisen:

”Suur-Tampere olisi tuhlauskone”.

Matti Mönttinen on laatinut jutun Keskustan puoluesihteeri Timo Laanisen haastattelusta ja myös tämän jutun otsikko on onnistunut:

”Presidentinvaaleissa päätetään Suomen suunnasta”.

Juha Kuisma on laatinut vaalilehteen useitakin kirjoituksia ja hyvä on hänen juttunsa

”Asumisessa on kyse vapaudesta”.

Tämä kirjoitus pitäisi ehdottomasti lukea kaikkien niiden, jotka vouhottavat hajarakentamisen hallinnan periaatteista.

Kansanedustaja Mikko Alatalo on taitava sanankäyttäjä. Hän osaa tuottaa painavaa tekstiä ja pystyy tiivistämään sanottavansa ymmärrettävään muotoon.

”Hiilenmustat tuliaiset Durbanista”

–kirjoitus on Mikkoa parhaimmillaan.

Kansanedustaja Arto Pirttilahden kirjoitus

”Edessä monien haasteiden ja vaalien vuosi”

kokoaa alkaneen vuodet keskeiset haasteet selkeään muotoon. Arton kirjoitus kannattaa lukea toiseenkin kertaan, sillä siinä on aikaan sopivaa sanomaa.

Lempäälän kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Maikki Hämäläinen-Ylikahri käsittelee kirjoituksessaan kuntien kehittämisen jäämistä olemattomalle huomiolle, kun kokoomusministeri Henna Virkkunen yrittää pakolla runnoa kuntauudistusta läpi. Hämäläinen-Ylikahri toteaa, että hän on jo pidempään pohtinut Pirkanmaan liiton kokonaisuutta. Hyvää ja aiheellista pohdintaa!

Keskustan Lempäälän kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Tuukka Liuha käsittelee ”tuukkamaisen” mittaisessa ja perusteellisessa kirjoituksessaan ihmisten hyvinvointia ja arjen valinnanvapautta.

Molemmat otsikossa mainitut arvot ovat nykyhallituksen toimien vuoksi uhattuina. Tuukan kirjoitus kannattaa lukea toiseenkin kertaan – sen anti avautuu ja paranee lukukertojen lisääntyessä. Puhun kokemuksesta!

Valitan, että ”arvosteluuni” eivät tällä kerralla mahtuneet kaikki vaalilehden kirjoitukset. Olen lukenut kaikki kirjoitukset ja voin vakuuttaa, että niiden lukeminen kannatti.

Keskustan Lempäälän kunnallisjärjestön vaalilehti pitäisi kuulua koko sisällöltään Tampereen ja Tampereen seudun kuntien luottamushenkilöiden "pakolliseen" opiskelumateriaaliin - näin puoluekantaan katsomatta. Uskon, että vaalilehdessä esiintuotujen näkökohtien huomioiminen päätöksenteossa olisi etu kaikille Tampereen ja Tampereen seudun asukkaille!

Keskustan Lempäälän kunnallisjärjestön julkaisema vaalilehti ei ole yhden kuukauden lehdykäinen vaan siitä löytyy asiaa pidemmänkin ajan käsittelyyn.

Kiitokset kunnallisjärjestön puuhahenkilöille – olette onnistuneet kerrassaan mainiosti!

Erityiskiitokset Lempäälän kunnanvaltuutettu Mikko Kärjelle, joka toi nipun lehtiä Paavo Väyrysen vaalimökille Keskustorille. Lehdet olivat painotuoreita, kun saimme ensimmäiset kappaleet käsiimme.

-Esko Erkkilä-

Hieno ja luottavainen tunnelma Paavo Väyrysen Pirkanmaan maakunnallisen vaalijuhlan kahvitilaisuudessa

Tiistai 17.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Keskustan presidenttiehdokkaan Paavo Väyrysen kunniaksi järjestetyn Pirkanmaan maakunnallisen vaalijuhlan ohjelma-annista.


Vaalijuhlahan järjestettiin Tampereen Yliopiston juhlasalissa sunnuntaina tammikuun 15. päivä ja tilaisuuteen osallistui lähes 650 kuulijaa.


Maakunnallisen vaalijuhlan alkamisaika oli klo 15.00, mutta tilaisuutta edeltänyt kahvitarjoilu aloitettiin jo tuntia aikaisemmin.


Kiersin kamerani kanssa juhlavieraiden joukossa kahvitilaisuuden aikana ja tässä muutama otos kamerakierrokseltani:

Mikko Kärki Lempäälästä (vasemmalla) ja Markku Ylijoki Viljakkalasta ovat kokeneita kunnallisvaikuttajia ja heillä oli keskenään paljon mielenkiintoisia asioita käsiteltävänään.

Kärki on kunnanvaltuutettu Lempäälässä ja Ylijoki kaupunginvaltuutettuna Ylöjärvellä.

Tamperelaiset Sylvia Remes (vasemmalla), Tuula Minkkinen ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen nauttivat kahvia ja voipullaa hyvillä mielin sekä odottivat juhlatilaisuuden alkamista.

Hämeenkyrön kunnanvaltuutettu Jouni Ovaska ja SuPerin tamperelainen järjestöpäällikkö Raija Moilanen.

Lisää hämeenkyröläisiä – Jorma Rajakoski ja Pasi Alakomi. Pasi on tehnyt hyvän kaupan, sillä Väyryset-muki näyttää olevan kotiinviemisenä!

Pitää tässäkin kiittää Pasia, sillä ajoin autoni joulukuussa mökillä jäiselle sekä liukkaalle nurmikolle ja jouduin soittamaan Pasin vetämään Focukseni traktorilla takaisin "ihmisten ilmoille"!

Etelärinteen tilan emäntä Raili Naskali Pirkkalasta yhdessä miehensä Pekka Naskalin kanssa.

Naskali Ky:n nahka-alan yritys on kaikille tuttu Kuninkaankatu 31:ssä Tampereella!

Tapio Vaali, Pirjo Männistö ja Anne Kotti saivat koko juhlan ajan kääriä paketteihin Väyryset-mukia, Paavo Väyrysen kirjaa, hopealohta ja nalle-karhuja.

Seija Alatalo ja Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti olivat hyvällä tuulella kuten aina.

Seija on helmikuun aikana nousemassa Tampereen kaupunginvaltuustoon Keskusta-ryhmän varaedustajaksi, sillä Muusa Kostilainen on muuttanut Helsinkiin.

Onnea Seijalle uuden luottamushenkilöaseman saavuttamisesta!

Kansanedustaja Arto Pirttilahden eduskunta-avustaja Elina Sieppi Ylöjärveltä ja Jorma Kallio Vesilahdelta keskustelivat aivan varmasti Kokoomuksen suunnittelemasta kuntateurastushankkeesta!

Viime eduskuntavaaleissa eduskunnasta vapaaehtoisesti luopunut hämeenkyröläinen maanviljelysneuvos Klaus Pentti on sitten viime näkemän kasvattanut tyylikkäät viikset.

Tässä maanviljelysneuvos on yhdessä vaimonsa Ullan kanssa.

Ikaalisten vahvat Keskusta-vaikuttajat Matti Äijö (vasemmalla) ja Pauli Haapaniemi keskustelivat varmaan Ikaalisten asioista Paavo Väyrysen vaalijuhlan kahvitilaisuudessakin.

Tämän jutun lopuksi vielä yksi kuva vaalijuhlan eturiviltä.

Kansanedustaja Arto Pirttilahti on saanut paikan Vuokko Väyrysen rinnalta.

Tässä siis muutamia otoksia Paavo Väyrysen maakunnallisen vaalijuhlan kahvitilaisuudesta.

Väkeä oli paikalla 650 henkeä ja tähän heistä mahtui vain murto-osa.

Toivottavasti saamme järjestettäväksemme Tampereelle Väyrysen uuden vaalijuhlan ensimmäisen kierroksen jälkeen.

Silloin pyrin olemaan ahkerampi kuvaaja!

-Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalo jatkaa tärkeillä valiokuntapaikoilla

Maanantai 12.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalo käytti Keskustan Pirkanmaan piirin syyskokouksessa 10.12.2011 Museokeskus Vapriikissa tulevaisuudenuskoisen, mutta nykymenon realiteeteista muistuttavan puheenvuoron.

 

 

Mikko Alatalo jatkaa liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä ja samoin hän jatkaa myös tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä.

Alatalo on merkittävien valiokuntapaikkojensa lisäksi ollut Yleisradion hallintoneuvoston jäsen jo vuodesta 2003 alkaen.

 

Alatalon valiokuntapaikat ovat osoitus hänen nauttimastaan luottamuksesta kansanedustajana.

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo totesi, että Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan kauppataseemme oli tänä vuonna tammi-lokakuussa jo 2,6 mrd. alijäämäinen.

 

Muistan vuoden 2008 kunnallisvaalien aikaan, kun Mikko Alatalo oli ensimmäinen, joka jo vaalitaistelun loppuvaiheessa osasi ennustaa tiukkojen aikojen olevan tulossa. Alatalon asiantuntemuksen vuoksi on oltava todella huolissaan, sillä nyt hän totesi, että ensi vuonna Suomen taloudellinen tilanne saattaa muuttua vakavasti miinusmerkkiseksi.

 

Kansanedustaja Alatalo piti huolestuttavana erityisesti vihreiden ajatuksia, että maa- ja metsätalousministeriö pitäisi pilkkoa työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön kesken.

 

MMM:n pilkkominen tietäisi vaikeuksia Suomen elintarvikehuollolle ja koko metsäsektorille. Kokoomus on vihreitten ajatuksista hiljaa, sillä kokoomukselle Niinistö-nimisen henkilön arvosteleminen ei ole ainakaan ennen presidentinvaaleja mahdollista! Ympäristöministeri Ville Niinistö saa siis ainakin Kokoomuksen puolesta mellastaa vielä ainakin parisen kuukautta!

 

Nykyhallituksen suunnittelemasta kuntauudistuksesta Mikko Alatalo muistutti, että itsenäiset kunnat ovat kansanvallan ydintä. Hän totesi, että hallituksen suunnittelema kuntauudistus on eräänlainen ”liima” nykyisten hallituspuolueiden välillä, sillä kaikesta muusta ne ovat erimielisiä.

 

Mikko Alatalo päätti puheenvuoronsa toteamalla, että Paavo Väyrynen tulee pärjäämään presidentinvaaleissa hyvin!

 

-Esko Erkkilä-

Miten persut ovat hoitaneet vaalikampanjan aikana lupaamansa taitetun indeksin korjaamisen?

Keskiviikko 12.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Sosiaali- ja terveysministerin salkku oli demareiden hallussa, kun taitettu indeksi otettiin vuoden 1996 alusta käyttöön.

Silloin päätettiin, että kuluttajahintaindeksin muutosten paino työeläkkeisiin määriteltiin olevan 80% ja ansiotasoindeksin muutos vain 20%. Aiemmin kyseinen jako oli 50% ja 50%. Muutos on aiheuttanut sen, että eläkkeet eivät seuraa yleistä palkkojen ja hintojen nousua. Siksi eläkkeiden ostovoima pienenee joka vuosi.

Perussuomalaisten eräs kärkiteema viime eduskuntavaaleissa oli, että he muuttavat taitetun indeksin eläkeläisille paremmaksi. Monet eläkeläiset antoivat tämän lupauksen perusteella äänensä persuille.

Persut eivät ole laittaneet ”tikkua ristiin” epäkohdan korjaamiseksi ja sen vuoksi kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk) kysyikin Aamulehden kansanedustajapaneelissa 3.10.2011 Martti Mölsältä (ps), että…

…mitä aiotte tehdä Pirkanmaan vaalikentilläkin tiuhaan lupaamallenne eläkkeiden taitetun indeksin korjaukselle?

Mölsä kiemurteli ja mutisi jotain siitä, että he ovat oppositiossa ja sieltä ei paljon ole vaikutusvaltaa.

En hyväksy Mölsän vastausta, sillä persuille olivat hallitusovet avoinna ”taivasta myöden” pariinkin otteeseen.

On yksinomaan perussuomalaisten oma tahto ja päätös, että he eivät halunneet vastuunkantajiksi.

Katteettomia lupauksia on helppo heitellä, jos ei ole aikomustakaan vastata niistä.

Perussuomalaiset ovat näin menetelleet monessa muussakin asiassa kuin taitetun indeksin epäkohtien korjaamisessa!

Aamulehden kansanedustajapaneelissa olivat vastaamassa vasemmalta lukien Jukka Gustafsson (sdp), Sofia Vikman (kok), Martti Mölsä (ps), Mikko Alatalo (kesk), Anna Kontula (vas), Oras Tynkkynen (vihr) ja Leena Rauhala (kd).

-Esko Erkkilä-

Opetusministeri Jukka Gustafsson vaati kansanedustaja Mikko Alataloa lopettamaan pakkoliitos -termin käyttämisen kuntateurastushankkeessa

Maanantai 10.10.2011 - -Eso Erkkilä-

Demarit pyrkivät hallitusvastuussa (ovatko he todella vastuussa?) ollessaan pelaaman monissa asioissa kaksilla eri korteilla.

 

Saimme tästä todellisen näytön Aamulehden 3.10.2011 järjestämässä auditoriokeskustelussa, kun opetusministeri Jukka Gustafsson (sdp) vaati kansanedustaja Mikko Alataloa (kesk) luopumaan pakkoliitos -sanan käyttämisestä kokoomuksen ja demareiden ajamassa kuntateurastushankkeessa.

Aamulehden auditoriokeskustelussa vasemmalta Jukka Gustafsson (sdp), Sofia Vikman (kok), Martti Mölsä (ps) ja Mikko Alatalo (kesk).

 

Mikko Alatalo toimi tapansa mukaan ryhdikkäästi, kun hän ei suostunut Gustafssonin vaatimukseen.

 

Alatalo perusteli pakkoliitos -termin käyttämistä sillä, että kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) on puhunut kuntateurastuksessa käytettävän keppiä ja porkkanaa.

 

Arvostan Mikko Alatalon menettelyä, sillä asioita ei pidä salata, vaan niistä on puhuttava niiden oikeilla nimillä.

 

Toinen ajankohtainen asia, jossa opetusministeri Jukka Gustafsson ajaa kaksilla rattailla on Tampereen Rantaväylän tunnelirahoitus.

 

Helsingissä opetusministerinä esiintyessään Gustafsson puoltaa puoluetoverinsa Jutta Urpilaisen esitystä valtion maksuosuudesta Tampereelle suunniteltuun Rantaväylän tunneliin. Kyse on 61 miljoonan euron summasta, joka sisältyy Urpilaisen budjettiehdotukseen vuodelle 2012. Gustafsson ei ole ministerinä esittänyt poikkipuolista sanaa Urpilaisen budjettiesityksestä.

 

Tampereen kaupunginvaltuutettuna Gustafsson vastustaa ministerinä tukemaansa rahoitusta!

 

Politiikassa rehtiys on sangen säästelty luonnonvara ja nyt näyttää, että erityisen säästeliäästi sitä noudattavat demarit!

 

-Esko Erkkilä-

Kimmo Tiilikainen: Maakuntien rooli on katsoa asioita eteenpäin asukasnäkökulmasta

Keskiviikko 21.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen tarkasteli Pirkanmaan Säätiön juhlaseminaarissa 10.9.2011 maakuntien merkitystä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa.

 

Maakuntien ja läänien periaatteellista erosta Tiilikaisella oli osuva tiivistys; maakunnat katsovat asioita eteenpäin asukasnäkökulmasta, kun taas lääninhallinnot toimivat ylhäältä alaspäin.

 

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaisen esitys käsitteli monipuolisesti periaatteellisia sekä myös ajankohtaisia asioita.

 

Yhteishenki on ihmisistä lähtevää vastuunkantoa, mainitsi Tiilikainen.

 

Todetessaan, että kunnallinen demokratia on vastuullisuuteen kasvamista, pääsi Tiilikainen käsittelemään ajankohtaista kuntauudistusta.

 

Kansalaisten yhdenvertaisuus, palvelujen saatavuus sekä mahdollisuus vaikuttaa lähiyhteisön asioihin ovat keskeisiä seikkoja, joiden pitäisi pysyä myös niiden mielissä, jotka nyt ”ylhäällä” piirtelevät Suomen kuntaverkkoa uusiksi.

 

Ihmisten asuinpaikan valinnan pitää säilyä vapaana myös jatkossa, yritysten toimintaedellytykset on pystyttävä takaamaan koko maassa, opiskelumahdollisuuksien takaaminen vanhempien varallisuudesta piittaamatta ovat asioita, joiden on pysyttävä kirkkaana mielessä, kun kuntaverkkoa ollaan harsimassa uuteen uskoon.

 

Tiilikainen piti suurena uhkana opetusministeriön suunnitelmia, joissa opetukseen suunnattuja varoja leikataan 300 milj. euroa. Uhka koskee koko Suomea, mainitsi Tiilikainen.

 

Uuden kasvun eväiksi Kimmo Tiilikainen linjasi materiaalitehokkuuden, raaka-aineiden jalostamisen pidemmälle, energiatehokkuuden ja sen, että talouskasvun pitää saastuttaa vähemmän kuin ennen.

 

Kimmo Tiilikainen – jolle kertyi aikanaan myös ministerikokemusta - totesi, että Pirkanmaa on varautunut hyvin vuoteen 2030.

 

Hän kuitenkin muistutti, että ihmisiä pitää rohkaista vastuunottoon yrittäjyydellä ja on luotettava yrittäjien luovuuteen sekä muutosvoimaan.

 

Henkisten esteiden poistaminen, lainsäädännön esteiden purkaminen, investointien sekä vientitoiminnan tukeminen ovat seikkoja, joihin on koko ajan panostettava, mainitsi Tiilikainen esityksensä lopuksi.

Tässä jokunen kuva juhlaseminaarin tiimoilta:

 

Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen toivottaa kansanedustaja Mikko Alatalon tervetulleeksi juhlaseminaariin.

 

Talousneuvos Tauno Mäkelä saapuu juhlaseminaariin.

Puheenjohtaja Rantaviita-Tiainen toivottaa Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahden tervetulleeksi ja takana Mikko Kärki Lempäälästä.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva saapuu juhlaseminaariin.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen Esko Kärkkäinen saapumassa juhlaseminaariin.

-Esko Erkkilä-

Sopot on kulttuuri- ja vapaa-ajanvieton kaupunki kolmoiskaupunkiketjun keskellä pohjois-Puolassa

Maanantai 18.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Puolalainen Sopot tunnetaan takavuosilta Interviisujen järjestämisestä.

 

Sopot sijaitsee pohjois-Puolassa rantakaupunki Gdynian ja monipuolisen historiakaupunki Gdanskin välissä.

Sopot on monipuolinen kulttuurin ja vapaa-ajanvieton keskus.

Piipahdimme taannoisella Puolan-matkallamme Sopotissa. Piipahtamisemme jäi kovin pintapuoliseksi, sillä turistibussilla pääseminen Sopotin keskustaan on matalien alikäytävien vuoksi vaikeaa ja paikoitustiloja busseille ei ole Sopotin keskustassa.

 

 

Matalat alikäytävät haittaavat monissa paikoissa Puolaa turisteja. Nykyaikaiset turistibussit ovat n. 3,4 metrin korkeita ja niillä ei ole mitään asiaa sen matalampiin alikäytäviin. Moni paikka jää bussilla matkustavilta sen vuoksi näkemättä tai ainakin joudutaan käyttämään kohtuuttoman pitkiä kiertoteitä.

 

 

Kuva Sopotin keskustasta.

 

Sopotissa on Euroopan pisin puusta rakennettu laituri – Molo. Se jäi meiltä kuitenkin nyt näkemättä.

 

Sopot on kuuluisa laulufestivaaleistaan.

 

Vuonna 1974 Sopotissa järjestetyn Grand Prix de disque -kisan voitti Marion Rung kappaleella ”El Bimbo”.

 

Rung voitti myös 1980 Sopotissa järjestetyn Intervision Song Contest –kilpailun eli Interviisut ja hänen kappaleensa oli nyt ”Hyvästi yö”.

 

Vuonna 1981 Suomen interviisukarsinnat voitti Mikko Alatalo kappaleellaan ”Taitaa tulla kesä”.  Sopotin festivaaleille Mikko ei kuitenkaan koskaan päässyt. Ne peruttiin, kun Lech Walesa aloitti Puolassa lakon Solidaarisuus-liikkeensä kanssa. Lakollahan oli maailmanhistoriallinen merkitys, sillä siitä alkoi Itä-Euroopan muutos.

Mikko kertoo useasti ”Taitaa tulla kesä” – kappaleensa alkujuonnossa, että puolalaiset muusikot ovat aina kovin mielissään, ”kun Alatalo ei päässyt esiintymään Sopotissa vuonna 1981”. Ei heillä tietenkään ole mitään Mikkoa vastaan, mutta he arvostavat Walesan aloittaman lakon merkitystä puolalaisille ja lopulta koko maailmalle.

Sopot  on eurohenkinen ja kansainvälinen kaupunki.

Eräs osoitus tästä on Gdynian ja Sopotin välisen tien varrella olevat valaisinpylväät. Lähes kaikissa valaisinpylväissä on pienet lipputangot. Lippuja on kaksi tai neljä valaisinpylväässä. Jokaisessa valaisinpylväässä liehuu EU-lippu ja pylvään muissa pienoislipputangoissa jonkin maan lippu. Myös Suomen lippuja näimme Gdynian ja Sopotin välillä useita.

 

Sopot on kokemisen arvoinen paikka, mutta kulkuvälineenä pitää olla henkilöauto, jotta pääsee kulkemaan matalista alikäytävistä. Myös julkiset liikennevälineet näyttivät toimivan hyvin, sillä busseja, johdinautoja ja ratikoita oli liikkeellä paljon.

-Esko Erkkilä-

Miksi Tampereen Ateria hankkii tuontikurkkuja, vaikka kotimaiset kurkut ovat ennätysmäisen edullisia?

Sunnuntai 10.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Puutun jälkijunassa ongelmaan, joka tosin näyttää kaiken aikaa vaanivan tamperelaisessa ja myös koko suomalaisessa laitosruokamaailmassa.

 

Kyse on puutteellisesta ruuan raaka-aineiden alkuperävalvonnasta.

 

Aamulehdessä kerrottiin seitsemän palstan juttuna kesäkuun 1. päivänä näin:

 

”Lasten pelättiin syöneen riskikurkkua Tampereella”

 

Kurkkuihin silloin yhdistetty EHEC-kohu oli alkuvaiheessaan ja kiivaimmillaan. Kaikille vähänkin asioita seuraaville piti olla selviö, että tuontikurkut ovat suuri riskitekijä.

 

Vaan eipäs ollut Tampereen Aterialle, sillä liikelaitoksen eri yksiköille oli hankittu alkuperältään tuntemattomia tuontikurkkuja!

 

Anteeksiantamatonta tussarointia, kun juostiin muutamaa senttiä halvemman hinnan perässä, mutta unohdettiin elintarvikkeiden jäljitettävyys ja turvallisuus.

 

Tarkistusten jälkeen Tampereen Aterialla todettiin, että suurin osa kurkuista oli alkuperältään suomalaisia ja pieni osa Hollannista. Näin kertoi Aamulehden uutisen mukaan Tampereen Aterian toimitusjohtaja Tarja Alatalo.

 

Etsimättä herää kysymys, että miksi hollantilaisia kurkkuja on hankittu, vaikka turvalliset ja helposti jäljitettävät kotimaiset kurkut ovat halvimmillaan ja varmasti pystyvät kilpailemaan myös hinnaltaan hollantilaisten tuontikurkkujen kanssa?

 

Ovatko Tampereen Aterian hankintaspelialistit kuulleet hiilijalanjäljestä ja osaavatko he soveltaa sen periaatteita hankintoihin?

 

Tampereen Aterian toimitusjohtaja Tarja Alatalon asenne ihmetyttää, sillä hän toteaa, että Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ohjeiden mukaan nyt pitää välttää vain espanjalaisia kurkkuja. Onko toimitusjohtaja niin yksinkertainen, että ei parhaana kotimaisen kurkuntuotannon jaksona osaa keskittyä yksinomaan kotimaisen kurkun käyttämiseen.

 

Pitääkö nytkin ”urheilla” riskialttiiden, kalliiden ja mauttomien tuontikurkkujen kanssa????

 

Toivon, että Tampereen Ateria Liikelaitoksen johtokunta laittaa toimitusjohtajansa ojennukseen!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen röllimetsät, lintukodot, takapihat, olohuoneet, kävelykuopat, kohtaamispaikat sekä kaupungin ylpeydenaiheet ja tapahtumaideat

Keskiviikko 25.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella huhtikuussa 2011 toteutettuun avoimeen vetovoimaisuuskyselyyn saatiin 947 vastausta. Kysely oli perustiedon hankkimista osaksi kaupunkikeskustojen tutkimushanketta. Kyse oli EVE-tutkimushankkeesta.

Tutkimushankkeen yleisötilaisuus pidettiin perjantaina 13. päivä toukokuuta Tampereen kaupungin valtuustosalissa.

Olin paikalla mielenkiintoisessa tilaisuudessa.

Kysely tuotti 4.991 näkemystä ja kehitysideaa kaupunkikeskustan nykytilanteesta ja kehitysideoista.

Käyn läpi muutamia kysymyksiä ja niihin saatuja vastauksia. Voin jo nyt todeta, että vastaukset vastaavat omia näkemyksiäni, joten allekirjoitan ne muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sellaisenaan.

Kerron, että sama paikka saattaa eri ihmisten mielissä olla tyystin toisessa laidassa kuin toisen mielestä. Sen vuoksi sama paikka saattaa esiintyä esim.  röllimetsänä ja lintukotona, vaikka niillä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan toistensa vastakohtia.

 

Röllimetsiä...

...tiedusteleva kysymys halusi tietää keskikaupungilta paikat, joissa tamperelaiset suorastaan pelkäävät tai ovat ainakin varuillaan. Vastauksia tähän kysymykseen kertyi 1.349 eli huolestuttavan paljon.

• Keskustori
• Rautatieaseman puisto
• Rautatieasema
• Hämeenkatu
• Vanhan kirjastotalon puisto
• Koskipuisto

 

Lintukoto...

...on paikka, jossa tamperelainen viihtyy ja tuntee olonsa turvalliseksi. Lintukodot saivat 852 mainintaa.

• Hämeenkatu
• Hämeenpuisto
• Keskustori
• Laukontori
• Tavaratalot
• Finlayson
• yleensä sisätilat keskikaupungilla

 

Takapihat...

...tarkoittivat tässä tutkimuksessa paikkoja, jotka ovat ympäristöltään heikkoja ja arveluttavia. Niitä yksilöitiin tässä tutkimuksessa 924.

• Keskustori
• Koskipuisto
• Rautatieasema
• Hämeenkatu
• Koskikeskus

Henkilökohtaisesti yllätyin, että Koskikeskus ei noussut listan kärkeen, sillä varsinkin sen Ratinan puoleisen takasisäänkäynnin vaiheilla on perin epäsiistiä ja levotonta meininkiä. Ehkä kaupunkilaiset eivät siellä joudu (iltaisin) liikkumaan?

 

Olohuone...

...tarkoitti tässä tutkimuksessa paikkaa, jossa tamperelainen viihtyy. ”Olohuoneita” mainittiin 1.288 kertaa eli Tampereelta löytyy paljon paikkoja, joissa kaupunkilaiset tuntevat viihtyvänsä – se on mainio asia.

• Koskipuisto
• Hämeenpuisto
• Finlayson

 

Kävelykuopat...

 

...ovat paikkoja, jossa vastaajat aistivat jalankululle esteitä.

• Hämeenkatu sai eniten mainintoja, mutta ei toki kaikkia 882 vastauksesta

 

Kohtaamispaikkoja...

...tamperelaiset nimesivät yhteensä 1.606 kertaa eli eniten kaikista nimetyistä paikoista. Suuri vastausmäärä kertoo sen, että tamperelaiset kokevat keskikaupungin kokonaisuudessaan viihtyisäksi paikaksi. Lista muodostui seuraavaksi:

• Kahvilat
• Sokos
• Kauppahalli
• Stockman
• Koskikeskus
• Laukontori
• Keskustori

Finlaysonin puuttuminen listalta hämmentää, mutta se saattaa vastaajien mielestä olla liian kaukana, sillä onhan sinne matkaa ydinkeskustasta peräti parisataa metriä!

 

Ylpeydenaiheina...

...tamperelaiset nimesivät tutkimuksessa paikkoja yhteensä 1.069 kertaa.

• Tammerkoski
  • kaupunginvaltuutettu Matti Heinivaho halusi seminaarin tässä kohdin käyttää puheenvuoron ja korostaa Tammerkosken hienoa valaistusta. Heinivahon kanssa on helppo olla samaa mieltä
• Finlayson
• Koskipuisto
• Laukontori
• ”vanhat” –termi nousi tällä kohtaa hyvin näkyvästi esille. Se varmaan tarkoittaa useitakin Tampereen ydinkeskustan vanhoja rakennuksia.

Tapahtumaideat...

...keskittyivät kolmen termin ympärille ja ne ovat:

• Keskustori
• Konsertteja
• Kesällä

Niistä on helppo luoda tamperelaisten tapahtumaidea: ”Keskustorille konsertteja kesällä”!

Muistuu mieleen pormestari Timo P. Niemisen tervetulotervehdys Mikko Alatalon 60-vuotiskonsertissa Tampere-talossa, jossa pormestari toivotteli taiteilija Mikko Alatalon pitämään yhteislaulutilaisuuksia kohta kuntoon saatavassa Vanhan kirjastotalon puistossa!

Kiitän apulaispormestari Timo Hanhilahtea sekä arkkitehti Veikko Vänskää mielenkiintoisen seminaarin järjestämisestä 13.5.2011. Mielestäni sen parasta antia olivat tässä jutussa esitellyt asiat.

-Esko Erkkilä-

Sentteri-aika siirtyi muistojen joukkoon

Lauantai 21.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Luovutimme Hallituskadulla sijainneen Keskustan vaalihuoneiston avaimet vuokranantajalle maanantaina 9.5.2011.

Muistorikas ja paljon miellyttäviä kokemuksia sisältänyt aika jäi taakse. Oli hieno tehdä talkootyötä keskustaväen kanssa!

Sentteri vei ajastani valtaosan lähes viiden kuukauden ajan.

Sentteriajan huippuhetkiä olivat monet tilaisuudet, jotka Keskustan Tampereen Kunnallisjärjestö sekä Keskustan Pirkanmaan piiri vaalikampanjan aikana siellä järjestivät.

Pääministeri Mari Kiviniemi, ympäristöministeri Paula Lehtomäki, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen sekä maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila vierailivat vaalikampanjan aikana Sentterissä.

Myös europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki sekä Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko ja Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen vierailivat Sentterissä.

Lehdistö oli kiinnostunut Sentteri-vieraista ja joissakin tilaisuuksissa Sentterin ”ministerihuoneeksi” ristimämme henkilökunnan lepotila kävi ahtaaksi.

Pirkanmaalaiset Keskustan kansanedustajaehdokkaat tarjosivat Sentterissä kuulijoille monet maukkaat tarjoilut. Mielestäni Tarja-Riitta Koskisen tarjoamat uunijuustot olivat yliveto!

Eräs parhaista tilaisuuksista oli Keskustan naisehdokkaiden järjestämä yhteisesiintyminen. Koko päivän ajan oli hienoa ohjelmatarjontaa ja tarjoamiset toinen toistaan herkullisempia.

Sentterissä vierailleiden arvovieraiden osalta kansanedustaja Mikko Alatalon työ ja hyvät suhteet valtakunnan ykköspäättäjiin olivat keskeisiä. Ilman Mikkoa Sentteri-vieraiden lista olisi paljon toteutunutta lyhyempi. 

Jätimme Sentterin siistiin kuntoon odottamaan seuraavia vuokralaisia.

Talo menee syksyn alkaessa täysremonttiin ja siitä on remontin jälkeen tulossa eräs Tampereen keskikaupungin arvokiinteistöistä.

 

Tässä vielä muutama kuva hiljentyneestä Sentteri-tilasta:

  

 

Sentterin yleisilme sai laajaa tunnustusta raikkailla väreillään ja onnistuneilla yksityiskohdillaan. Kunnia tästä kuuluu Sentteri-emäntä Titta Mattilalle, joka muiden naisten kanssa oli onnistuneen sisustuksen "arkkitehtejä".

 

 

 

Yläsalon tasanteen Keskusta-logo ja sen viereen jättämämme pääministeri Mari Kiviniemen kuva jäivät odottamaan aikaa parempaa.

 

 

Alasalin seinällä Arkadianmäelle ensikertaa valittu Arto Pirttilahti sekä kolmannelle kaudelle valtakirjansa uusinut Mikko Alatalo jäivät odottamaan Sentteri-tilan uusia vuokralaisia.

 

 

Sentterin alasalin Keskusta-logon alla pidettiin monta mielenkiintoista ja tärkeää neuvonpitoa.

 

Kiitän kaikkia Pirkanmaan keskustalaisia, että sain toimia vaalikampanjan aikana Sentteri-isäntänä. Ilman Teidän valtuutustanne olisin jäänyt vaille hiehoja kokemuksia. Yhteistyö Sentteri-emäntä Titta Mattilan kanssa oli saumatonta.

 

Opin kampanjan aikana tuntemaan laajan joukon pirkanmaalaista keskustaväkeä, joka on luottavaisin mielin valmis uusiin koitoksiin.

 

Emme jää lepäämään, vaan seuraamme tiiviisti vaalivoittajien tekemisiä ja tulemme harjoittamaan tiukkaa oppositiopolitiikkaa!

 

-Esko Erkkilä-

 

 

"Maalaispoika 60 v." - Mikko Alatalon juhlakonsertti oli hieno kokemus

Lauantai 7.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Siniset silmälasit - Mikko Alatalon brändi – toimivat kulisseina, kun koko kansan maalaispoika sai olla juhlinnan kohteena Tampere-talossa tiistaina 3.5.2011.

Lavasteena toimivat siniset silmälasit olivat kookkaat, sillä niiden ”nenämutkan” kautta kaikki juhlassa esiintyneet artistit astelivat lavalle.

Sain vaimoni ja monien muiden kanssa olla mukana täpötäydessä Tampere-talon suuressa salissa, kun maalaispojan 60-vuotissynttäreitä juhlittiin.

Tämä kertomukseni käsittelee varmaan hieman eri asioita kuin ne aikakauslehtien jutut, jotka lähipäivinä käsittelevät samaa tapahtumaa.

Uskon, että yhteistä aikakauslehtien ja tämän jutun linjalle on se, että Seija Alatalon puku oli ihailtavan onnistunut.

Ensimmäisenä sinisten silmälasien nenämutkan kautta estradille saapui Tampereen pormestari Timo P. Nieminen.

Olen samaa mieltä lukuisten muiden kanssa, kun totean, että pormestari Nieminen piti Mikon juhlassa erään parhaista tervetulotoivotuspuheistaan.

Pormestari totesi, että Mikko Alatalo on eräs Tampereen tavaramerkeistä. Tammerkosken sillalla –yhteislaulutilaisuudet tekivät Tampereen tutuksi koko Suomen kansalle, totesi pormestari Timo P. Nieminen.

Minua ilahdutti erityisesti se, kun pormestari totesi, että Vanhan kirkon puistoa ollaan kunnostamassa ja työn valmistuttua Timo P. toivotti Mikko Alatalon pitämään yhteislaulutilaisuuksia Vanhan Kirkon puistoon.

Suureen ilahtumiseeni on eräänä syynä se, että Vanhan Kirkon puiston kunnostus tapahtuu Tampereen Infra Liikelaitoksen toimesta ja olen ylpeä Infran johtokunnan varapuheenjohtajana ”oman” liikelaitoksen aikaansaannoksista!

Pormestari Timo P. Nieminen toivotteli Mikolle vauhtia ja voimaa edelleenkin – pormestarin onnentoivotuksiin oli salintäyteisen yleisön helppo yhtyä.

Konsertin juonsi TV-kakkosen Salla Paajanen ja hyvin juonsikin. Hän totesi, että TV-kakkonen on kasvattanut Yleisradiolle pääjohtajan, maan ehkä ansioituneimman musiikki-ikonin ja kansanedustajan eli Mikko Alatalon sekä itseensä viitaten tämän konsertin juontajan! Raikuvat suosionosoitukset olivat tämän juonto-osuuden palkkiona!

Maalaispojan 60-vuotiskonsertti oli taiteellisen tasonsa puolesta täysosuma.

Se oli helppo uskoa jo etukäteenkin, kun esiintyjinä olivat mm.:

• Pauli Hanhiniemi
• ”Pate” Mustajärvi eli Ikurin Torpedo
• Heikki Salo
• Heikki Silvennoinen
• Laura Voutilainen
• Mariska
• Pentti Hietanen
• Juha Tapio
• Jani Wickholm
• Anna Hanski
• Joel Hallikainen
• Erja Lyytinen
• Jarkko Ahola
• Janna Hurmerinta

 

sekä monet muut.

 

Useat Mikon konsertissa esiintyneet ovat juuri järjestäneet konsertin Tampere-talossa tai ovat sellaisen siellä lähiaikoina järjestämässä – tämä jos mikä kertoo esiintyjien korkeatasoisuudesta!

Mikko Alatalon juhlakonsertin ohjelmaan oli liitetty kaksi erillisonnittelua.

Ensimmäisestä vastasivat Suomen Hiihdonopettajat ry, jonka toiminnassa Mikko on toiminut siten, että nyt hän sai vastaanottaa täyden Tampere-talon yleisön edessä yhdistyksen viirin. Mikko kertoi, että hän oli aikanaan ollut kurssinsa priimus ja opettajat olivat todenneet ”…ja tuolla kropalla!”. Mikko oli kommentoinut, että laskettelu on rytmilaji!

Toisen kunnianosoituksen kohteeksi Mikko pääsi, kun pääministeri Mari Kiviniemi ja Keskustan varapuheenjohtajat Tuomo Puumala sekä Annika Saarikko luovuttivat Mikolle Keskustan kultaisen ansiomerkin. Kunniamerkin luovuttaminen tapahtui ”Hazardihommia” esityksen jälkeen ja pääministeri totesikin, että Suomessa pääministerinkin hommat ovat hazardihommia. Kuka vielä väittää Mari Kiviniemeä huumorintajuttomaksi?

On luonnollista, että valokuvia konsertista ei voinut ottaa.

Harmittelen, että kuvani pormestari Timo P. Niemisestä ja apulaispormestari Timo Hanhilahdesta epäonnistui ja ei ole julkaisukelpoinen.

Muutaman kuvan kuitenkin konsertin väliajalla nappasin ja tässä ne selityksineen:

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva (vasemmalla) keskustelee Keskustan varapuheenjohtaja Timo Kauniston sekä Kirsi Ojansuun kanssa.

 

 

Keskustan kansanedustajia ja entisiä kansanedustajia Mikon juhlakonsertissa oli paikalla useita.

Tässä ovat vuosina 2003…2007 kansanedustajana toiminut ja nyt valtakirjansa uudistanut Simo Rundgren (vasemmalla) sekä eduskuntatyöstä vapaaehtoisesti luopunut Pekka Vilkuna Nivalasta.

 

 

 

Keskisuomalainen Aila Paloniemi (vasemmalla) ja Tampereen Keskustan keskeinen toimija, Super:n järjestöpäällikkö Raija Moilanen keskustelevat lastenhoitajien tarpeellisuudesta. Aila Paloniemi on koulutukseltaan lastenhoitaja ja on varmaa, että lastenhoitajien taitoja tarvittaisiin Eduskunnassa edustajien suuntaan päivittäin!

 

Maalaispojan konsertti päättyi siihen, että täysi Tampere-talon yleisö nousi seisaalleen ja osoitti suosionosoituksillaan arvostavansa Mikko Alatalon työtä koko kansan tuntoja kuvaavana muusikkona ja nyt kahdeksan vuoden ajan myös kansanedustajana.

 

Kolmas kansanedustajakausi Mikolla on alkanut ja on arvoitus, että joudutaanko ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin. Olen varma, että Mikko Alatalo säilyttää senaattorinpaikkansa, vaikka persut ajaisivatkin Suomen ahdinkoon ja jouduttaisiin ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin.

 

-Esko Erkkilä-

Onnittelukäynti Mikon ja Seijan vieraana viritti mukavaan konserttitunnelmaan

Torstai 5.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Mikko Alatalon juhlakonserttia ”Maalaispoika 60 v.” edelsi Mikko ja Seija Alatalon järjestämä vastaanotto Tampere-talon Cafe Soolossa.

Sain olla MSL-Tampereen edustajana mukana tamperelaisen keskustaväen onnitteluryhmässä.

Vastaanotto oli sydämellinen ja tunsimme olevamme odotettuja vieraita.

Ryhmämme onnittelu sijoittui ajallisesti ”viime hetkiin” ja kun odottelimme ryhmämme täydentymistä, saimme seurata joidenkin edellisten vieraiden onnittelukäyntejä.

 

 

 

Aitoon reportterimaiseen tyyliin otin kuvan, kun maakuntajohtaja Esa Halme (oikealla) ja edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela (vasemmalla) toivat Pirkanmaan Liiton tervehdyksen juhlivalle päivänsankarille ja kansanedustajalle, joka on saanut paljon aikaiseksi Pirkanmaan hyväksi.

 

 

Mikko Alatalon kanssa kahdeksan vuotta eduskuntatyötä tehnyt hämeenkyröläinen maanviljelysneuvos Klaus Pentti saapui onnittelemaan Mikkoa. Tässä vapaaehtoisesti Eduskunnasta luopunut maanviljelysneuvos valmistautuu yhdessä vaimonsa Ullan kanssa onnitteluun.

 

 

Pentti J. Ilmari, Jouni Koskela sekä Ulla Pentti valmistautuvat onnitteluun...

 

 

...ja samoin siihen valmistautuvat myös Klaus Pentti sekä Eino Råman.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön sihteeri ja varavaltuutettu Titta Mattila esittelee kunnallisjärjestön lahjaa Mikolle eli talikkoa. Takana näkyy Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen kädessä MSL-Tampereen lahja Mikolle eli hieno "ministerisalkku".

 

 

Talikon varressa oli teksti "Maalaispojalle".

 

 

Mikko ja Seija vastaanottivat meidät sekä lukuisat muut onnittelijansa tyylikkäinä ja sanavalmiina.

Seijan pukuvalinta sai asioista ymmärtäviltä naisihmisiltä paljon tunnustusta ja tuntuu siltä, että juhlapäivän jälkeen Seijan pukuvalinta saa entistä enemmän suitsutusta! Mukava aikanaan nähdä, että miten aikakauslehdistö kommentoi Seijan juhlapukua!

 

 

Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti (oikealla) onnittelee Mikkoa Tampereen kunnallisjärjestön puolesta. Hanhilahden vieressä Titta Mattila on valmiina ojentamaan talikon Mikolle. Takana Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Kriikku ja Tittan vierellä kaupunginvaltuutettu ja yhdyskuntalautakunnan jäsen Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen. Vasemmalla Super:n järjestöpäällikkö tamperelainen Raija Moilanen, joka on Keskustan luottamushenkilöorganisaatiossa aivan huipulla vaikuttava ja arvostettu henkilö.

 

 

Super:n järjestöpäällikkö Raija Moilanen tuo ammattiyhdistysliikkeen onnittelut Mikko Alatalolle. Raijan takana vasemmalta lukien Jouni Koskela, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Pentti J. Ilmari sekä Eino Råman. Kuvaajana toimineella allekirjoittaneella käy aina hyvä tuuri - ei pääse pilaamaan hyviä kuvia ainakaan kuvissa esiintymisellään!

 

 

Talikko oli ilmiselvästi "maalaispojalle" mieluisa lahja. Hän innostui sitä ihaillessaan muistelemaan aikoja, jolloin hän teki päätöksen lähteä politiikkaan ja erityisesti Keskustan riveissä.

 

Silloisessa Pirkka-hallissa 1990-luvun lopulla Mikon järjestämä Farm Aid-konsertti suomalaisen maaseudun ja ruuantuotannon puolesta oli se pointti, joka lopulta lunasti Mikon sydämessä paikan lähteä Keskustan kansanedustajaehdokkaaksi.

 

Osalllistuin tuohon konserttiin yleisönä ja muistan tapahtuman elävästi.

 

En silloin osannut haaveksiakaan, että joskus saisin tehdä yhteistyötä Mikko Alatalon kanssa. Nyt niin on kuitenkin tapahtunut ja se on antanut minulle ja myös perheelleni paljon.

 

Onnea Sinulle Mikko näin bloginkin välityksellä!

Erityiskiitokset myös Seijalle - työelämäni alussa minusta osa jäi Etelä-Pohjanmaalle ja kun Seija on sieltä kotoisin, niin ymmärrämme mainiosti toisiamme!

 

-Esko Erkkilä-