Mietteitä Itsenäisyyspäivän iltana

Keskiviikko 7.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan näitä muutamia rivejä Itsenäisyyspäivän iltana 6.12.2016 ja odottelen Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton alkamista – tule katselemaan sen televisiosta.

 

 

Sain hetki sitten tekstiviestinä Itsenäisyyspäivätervehdyksen Pirkanmaan senaattori Mikko Alatalolta.  Täytyypä seurata tarkasti, että miten Keskustan Pirkanmaan kansanedustajat saavat televisiosta katseluaikaa – Mikko ja Seija Alatalo, Arto ja Eija Pirttilahti sekä Pertti ja Seija Hakanen.

 

 

Eniten tänään kuitenkin muistelen isääni Oiva Erkkilää, joka syntyi vuonna 1915 ja oli ”täydet vuodet” Isänmaan palveluksessa rintamilla 1939 – 1944.

 

 

Isäni oli etulinjan miehenä Talvisodassa ja Jatkosodassa – niiden jälkeen hän oli vielä mukana kenraali Hersalon joukoissa ajamassa saksalaisia pois Lapista.

 

 

Isäni haavoittui kahdesti ja hänen mukanaan meni hautaan Puna-armeijan ampumien ammusten sirpaleita niskassa ja toisessa ranteessa. Penskana kokeilimme isän niskaa sekä rannetta ja tunsimme, että miten sirpaleet nuljahtelivat ihon alla.

 

 

Lukemattomat olivat ne kerrat, kun isä ja meille saapuneet hänen rintamakaverinsa muistelivat tupakansavun täyttämässä pirtissä taistelutapahtumia.

 

 

Vasta vuosia myöhemmin tajusin, että taistelutapahtuminen kertaaminen oli sitä henkistä hoitoa, jota nykyisin ohjatusti annetaan henkilöille, jotka ovat joutuneet läheltä seuraamaan traagisia tapahtumia.

 

 

Isäni toimi sodissa pikakivääriampuna eli Emma oli hänen aseensa – isän apumiehenä oli viljakkalalainen Simo Niittunen ja monta kertaa he yhdessä muistelivat sota-ajan tapahtumia.

 

 

Pyrin kerran vuodessa käymään Venäjällä eri taistelupaikoilla ja se on eräänlaista kunnianmaksua Isälle ja muille sotaveteraaneille.

 

 

Sotiemme veteraanien muisteleminen ei ole sodan ihannointia ja sen vuoksi ihmettelenkin eräiden fb-kavereideni horinoita, joissa he vähättelevät sotiemme veteraanien ansioita – horinat olivat tavallisia ja yleisiä joskus 1970-luvulla, mutta nykypäivänä ne tuntuvat vähintäänkin kummallisilta.

 

 

Vaikka sotiemme veteraanien rivit harvenevatkin viimeisen iltahuudon heille koittaessa, me emme saa unohtaa niitä, jotka hengellään tai ainakin suurilla ponnistuksilla ja elämänsä parhaimmat vuodet uhraten ovat taanneet meille Itsenäisen Suomen!

 

 

Otan esille vielä ne raukat, jotka toitottavat, että Suomen liittyminen Euroopan Unioniin vei Suomelta itsenäisyyden.

 

 

Äänestin 16.10.1994 sen puolesta, että Suomi liittyisi Euroopan Unioniin ja tähän päivään mennessä minulla ei ole hetkeäkään ollut tunnetta, että olisin äänestänyt väärin!

 

 

Eläköön Suomi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sisterssiläisen sääntökunnan luostarikirkossa Taroucassa Portugalissa

Lauantai 26.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Pohjois-Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme eräs monista kirkkokohteista oli Taroucassa sijaitseva Pyhän Johanneksen luostarikirkko.

 

 

 

 

Pyhän Johanneksen luostari on perustettu Taroucaan vuonna 1144 ja se oli silloin ensimmäinen sisterssiläisluostari Portugalissa.

 

 

 

Vaikka sisterssiläinen sääntökunta arvostaakin omavaraisuutta, rukoilemista, opiskelua ja työtä on kirkko sisältä komea ja jopa pramea.

 

 

Me suomalaiset rakentajat ja kodinsisustajat tiedämme, että portugalilaiset seinä- ja lattialaatat sekä erilaiset kaakelit ovat Suomessakin tunnettuja sekä arvostettuja rakennustarvikkeita.

 

 

Portugalissa huomaa, että kaakelilaatat ovat suosittuja materiaaleja, joita käytetään useissa paikoissa. Myös kirkoissa on usein kaakelilaatoille tehtyjä taideteoksia, joissa kuvataan raamatullisia tapahtumia – niin myös tässä luostarikirkossa.

 

 

 

***********************

 

 

 

Nyt muutama kuva kirkkosalista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

Jätimme Taroucan sisterssiläiskirkon jatkamaan vuosisataista eloaan ja jatkoimme matkaamme yhtä merkittävää kokemusta rikkaampana!

 

 

-Esko Erkkilä-

En tiennytkään kaikkea syyshortensiasta!

Torstai 24.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Oletin tietäväni kaiken tarvittavan syyshortensian kasvatuksesta, mutta kun sain kuvan entiseltä työkaverilta hänen syyshortensiastaan ja sen hoitoon liittyvästä syystoimenpiteestä huomasin, että aina on opittavaa.

 

 

Kuvassa oli todella upea syyshortensia ja saatetekstinä se, että hän riipii syksyisin kaikki kukat pois kasvista, jotta kasvin oksat eivät taitu ja katkeile lumen painosta.

 

 

Tein työtä käskettyä ja tässä pieni kuvakertomus asiasta:

 

 

 

 

 

Omakotitalotonttimme kahdella laidalla on syyshortensia-aidanteet, jotka kukkivat komeina elokuun 10. päivän tienoilta pakkasöihin saakka.

 

 

 

 

 

Syyshortensiahan leikataan vasta keväällä, mutta nyt uutena hoitotoimenpiteenä poistin kukat, jotta varret eivät taipuisi ja katkeaisi lumikuorman alla.

Kukat piti poistaa riipimällä, sillä putkivartisena kasvina syyshortensiaa ei saa leikata syksyllä.

 

 

 

 

 

Moni varsi oli jo nyt ison ja märän kukinnon painosta taipunut ja katkennut. Voi vain ajatella, että miten käy sitten, kun lunta sataa lisäpainoksi!

 

 

 

 

 

Kukintoja kertyi kaksi kottikärrykuormallista - mainiota materiaalia kompostiin!

 

 

 

 

 

Tältä näyttää kynitty syyshortensia-aidanne - elokuun 15. päivänä ensi vuonna se on taatusti erilainen!

 

 

 

Oppia ikä kaikki!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Järjestöelämässä toimiminen on monesti lähes täyspäiväistä hommaa - ilman rahallista korvausta!

Sunnuntai 13.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Omaan himpun verran kokemusta järjestöelämästä, sillä työurani jälkeen olen ”hurahtanut” muutaman järjestön toimintaan.

 

 

Järjestöt, joihin olen hurahtanut toimivat politiikan, eläkeläistoiminnan, syöpäyhdistyksen tukihenkilötoiminnan sekä asuinympäristön edunvalvonnan alueilla.

 

 

Järjestötoiminnan saralla toimiminen on vapaaehtoistyötä sen jaloimmassa muodossa ja siitä ei saa mitään rahallista korvausta. On toki todettava, että aidosti järjestöelämässä toimiva ei kaipaakaan toiminnastaan rahallista korvausta ja ei sitä siis myöskään saa.

 

 

Toki on todettava, että aiheutuneet kustannukset yleensä korvataan, mutta paljon jää korvaamatta.

 

 

Tilava autotalli tavaroiden säilyttämiseen ja esim. sateessa kastuneiden telttakatosten kuivattamiseen sekä kuomullinen peräkärry tavaroiden kuljettamiseen ovat välttämättömiä järjestöelämässä toimimiseen.

 

 

Kokemuksesta tiedän, että järjestöelämän talkoolainen saa asettaa omistamiaan matkalaukkuja ja muita tilpehöörejä niiden tavaroiden säilyttämiseen, joita tarvitaan toiminnan pyörittämisessä – muovikanisterit ovat välttämättömiä, jotta eri tilaisuuksissa voidaan tarjota kahvia!

 

 

Tavallisessa järjestöelämässä toimivan talkoolaisen pitää omata aitoa talkoohenkeä, sillä tilille kilahda työstä euroja.

 

 

Järjestöelämässä toimivan ei saa olla aamu-uninen, sillä monet yleisötilaisuudet alkavat jo aamupäivän aikana.

 

 

Erilaisten aktiviteettien järjestämisestä aiheutuu kuluja, jotka järjestöaktiivin pitää pulittaa omasta pussistaan – toki aiheutuneet kustannukset saa sitten aikanaan veloittaa, mutta järjestöaktiivin rooliin kuuluu tietty rahoittamisvastuu.

 

 

Järjestöaktiivin rooliin kuuluu myös se, että saa usein kuulla miten heikosti on hoitanut jonkin tapahtuman – nämä moitteet pitää vastaanottaa ja päästää toisesta korvasta ulos.

 

 

Valitan, että edellä painotin järjestöelämän aktiivitoimijan nurjia puolia. Ne ovat kuitenkin pieniä harmeja sen rinnalla, että mitä kaikkea järjestöelämän aktiivi saakaan kokea.

 

 

On hienoa taas jonain tulevana aamuna herätä varhain, käynnistää Focus ja lähteä uusiin mielenkiintoisiin haasteisiin niiden kavereiden kanssa, jotka ilman rahallisen korvauksen norkoilemista ovat valmiit tekemään tätä yhteiskuntaamme paremmaksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vain kaksi puolusti ratikkaa!

Tiistai 8.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiasyhdistyksen eilen järjestämillä Maanantaimarkkinoilla väkimäärää harvensi alkutalven ensimmäinen pakkanen ja erityisesti se hyytävä tuuli, joka Tampereella eilen puhalsi.

 

 

Talvisista olosuhteista huolimatta Keskustan telttakatoksella kävi melkoinen vilske, sillä kaupunkilaiset halusivat kuulla Keskustan kannan Tampereen ratikkaan.

 

 

Järkiratikkalaisena oli mukava kuulla kaikkia niitä kannustavia keskusteluja, joita me järkiratikkalaiset saimme kuulla.

 

 

Korviini sattui ehkä kolmensadan vieraamme joukosta vain kahden henkilön ilmaisema ratikkaa puolustava puheenvuoro!

 

 

Herää aiheellinen kysymys, että ratikkafanaatikot eivät ole kuunnelleet kaupunkilaisten tuntoja tai sitten he ovat umpikuuroja.

 

 

 

 

 

Koleasta pakkassäästä ja vinhasta tuulesta huolimatta telttakatoksellamme oli koko päivän vilkasta.

 

 

 

Telttakatoksellamme oli paljon aktiivisia Tampereen keskustalaisia kertomassa Keskustan tuntoja ja kuuntelemassa tamperelaisten toiveita.

 

 

 

Liitän tähän kuvan vain kahdesta aktiivisesta talkoolaisestamme eli…

 

 

 

 

 

 

…Rachel Njambista sekä Johannes Jonov´sta, jotka molemmat ovat Keskustan listoilla ehdolla ensi vuoden kuntavaaleissa.

 

 

Molemmat osaavat tarttua talkoolaisina asioihin telttakatoksella ja se kertoo, että he osaisivat tarttua oikeisiin asioihin myös kunnallisina luottamushenkilöinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Potilas" -termin yksipuolisella käyttämisellä terveydenhoitojärjestelmä syyllistyy asiakkaiden alistamiseen

Sunnuntai 30.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Omaan jonkinlaista kokemusta terveydenhoitojärjestelmän tavasta käyttää asiakkaistaan ”potilas”, ”asiakas” tai ”veronmaksaja” termejä.

 

 

Olen ottanut asiaan kantaa monesti ja pääsääntöisesti kannatan termin ”asiakas” käyttämistä.

 

 

Minulle suoritettiin vuonna 2001 eturauhassyöpäleikkaus ja en ole edes heti leikkauksen jälkeen kokenut itseäni potilaaksi.

 

 

Koen itseni potilaaksi, jos olen sidottu potilassänkyyn, jota hoiturit työntelevät sairaalan käytävillä, mutta omin jaloin sairaalassa tai terveyskeskuksessa liikkuessani olen terveydenhuollon asiakas. Olen hoitureiden ja lääkäreiden työnantaja ja työnantajalla on vahvat oikeudet työläisiään kohtaan.

 

 

 

 

 

Osallistuin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen eturauhassyöpäryhmän tukihenkilönä viime perjantaina eli 28.10.2016 Tampere-talossa järjestettyyn…

 

 

 

 

 

 

….Kansallinen syöpäkeskus-seminaariin, jossa käsiteltiin laaja-alaisesti Suomeen suunnitellun Kansallisen syöpäkeskuksen perustamiseen liittyviä kysymyksiä.

 

 

Käytin seminaarin eräässä keskusteluosiossa yleisöpuheenvuoron, jossa totesin, että ”potilas”-termin käyttäminen on alistava ilmaisu syöpäpotilaista ja yleensäkin potilaista.

 

 

Totesin, että ”asiakas” –termin käyttäminen terveydenhuoltopalvelujen käyttäjistä – myös syövänhoitoon liittyvien palvelujen käyttäjistä – olisi oikein.

 

 

Sain seminaarissa laajaa kannatusta järjestöedustajilta, mutta toki oli murheellista todeta, että syövänhoitoon osallistuvat professorit, erikoislääkärit ja monet sairaanhoidon ammattilaiset suhtautuivat puheenvuorooni nuivasti.

 

 

Sain kokea nuivan kohtelun seminaarimme ruokajonossa, jossa terveydenhuollon ”ammattilaiset” kommentoivat häpeämättömästi esitystäni minun kuulteni mm. siten, että he ovat asiakkaita Prisman kassajonossa, mutta potilaat eivät ole heille asiakkaita!

 

Käsittämätöntä asiakkaiden aliarviointia!

 

 

Koen suureksi voitokseni sen, että STM:n lääkintöneuvos Jaakko Yrjö-Koskisen seminaarista heti tuoreeltaan laatimassa muistiossa kerrotaan puheenvuorostani näin:

 

 

Keskustelua

 

Esko Erkkilä, Pirkanmaan Syöpäyhdistys

 

• potilas-termin jatkuva käyttäminen on alistava termi

• asiakas-termi on arvostava ja tasa-arvoistava termi

 

 

Kiitän sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Jaakko Yrjö-Koskista nopeasta muistion toimittamisesta ja siitä, että hän on laatimassaan muistiossa aivan oikein pystynyt tiivistämään sanomani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sition näköalakukkula Nazaren kaupungissa on vuonna 1182 tapahtuneen Neitsyt Marian ilmestyksen tapahtumapaikka

Tiistai 18.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Nazaren kaupungissa sijaitseva Sition näköalapaikka oli taannoisen agrologimatkamme ensimmäisen päivän viimeinen kohde.

 

 

Näköalapaikalta on hienot näköalat merelle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

Tällä paikalla tapahtui vuoden 1182 lopulla ihme, kun Fuas Roupinho oli metsällä ja hänen ajamansa hirvet olivat suurella nopeudella matkalla kohti jyrkännettä alas.

 

 

Roupinhon hevonen oli myös matkalla kohti jyrkännettä ja hänellä ei ratsastajana ollut mahdollisuuksia ohjata hevostaan, mutta hän kuitenkin ehti pyytää apua Neitsyt Marialta.

 

 

Neitsyt Maria kuuli Roupinhon avunpyynnön ja ratsastajan hevonen pysähtyi jyrkänteen reunalle.

 

 

***************

 

 

 

 

Avunpyyntönsä kuulemisesta Fuas Roupinho kiitti jumalallisesta avusta ja rakensi kalliolle kappelin Neitsyt Marialla ja näin sai alkunsa Nazaren kylä.

 

 

 

 

 

Kappelin seinillä on portugalilaiseen tapaan kauniita sinisävyisiä kaakelilaattoja, joiden kuvioissa voi nähdä viittauksia tähän legendaan.

 

 

 

 

 

Kappelissa voi kiireinen turisti tänäänkin hiljentyä, mutta…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…varsinainen näköalapaikka on todellinen turhuuden markkinapaikka.

 

 

 

Nazaressa käyntiin kuuluu ehdottomasti poikkeaminen Sition näköalapaikalla ja niin mekin teimme!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vain yksi puuttuu

Maanantai 17.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Suomi täyttää 100- vuotta ensi vuonna.

 

 

On selvää, että satavuotiasta Isänmaata pitää juhlia ja sen vuoksi onkin nimetty mittava juhlavuoden valmisteluorganisaatio.

 

Juhlavuotta valmistelevat kuukausittain kokoontuva hallitus ja vuosittain kokoontuva valtuuskunta. Käytännön valmistelijana toimii juhlavuosiprojektin sihteeristö pääsihteerin johdolla.

 

 

Sihteeristö saa vastaanottaa ilmeisen paljon mitä kummallisimpia ideoita (ja rahareikiä) juhlavuoden tapahtumiksi.

 

 

Juhlavuoden hallitus on lopulta se elin, joka hyväksyy tapahtumat, jotka ovat oikeutettuja käyttämään juhlavuoden tunnusta.

 

 

Juhlavuoden hallitusta johtaa valtiosihteeri Paula Lehtomäki ja hallitukseen kuuluvat seuraavat jäsenet:

 

 

piispa Irja Askola
taiteilija Manuela Bosco
professori Martti Häikiö
johtaja Leif Jakobsson
yliasiamies Mikko Kosonen
muusikko Karri Miettinen "Paleface"
päällikkö Riitta Pihlajamäki
muotoilija, yrittäjä Paola Suhonen
kunnanjohtaja Asta Tolonen
emerituspäätoimittaja, varapuheenjohtaja Janne Virkkunen
toimitusjohtaja Antti Zitting

 

Juhlavuoden hallituksen sihteerinä toimii pääsihteeri Pekka Timonen valtioneuvoston kansliasta.

 

 

Suomi 100- hankkeen suunnittelupohjan kustannusraami on tasoa 20 miljoonaa euroa ja sen pienuutta (!) perustellaan mm. sillä, että se merkitsee vain hieman yli kolmea ja puolta euroa jokaista suomalaista kohden.

 

 

Tämän juttuni lopussa on pitkä luettelo niistä aktiviteeteista, jotka tähän mennessä ovat saaneet rahoituksen tuosta 20 miljoonasta eurosta.

 

 

Listalla on mielestäni hyvinkin hämmästyttäviä hankkeita, joita ainakin minun on vaikea mieltää sellaisiksi, joilla kunnioitetaan Itsenäistä Isänmaatamme.

 

 

On myönnettävä, että joukossa on useita sellaisia hankkeita joihin minäkin tulen todennäköisesti osallistumaan (mm. Mannerheim-ooppera, joka saa tukea 30.000 euroa).

 

 

Hallituksen kunniaksi on todettava, että se on päättänyt olla antamatta tukea monille hyvinkin erikoisille virityksille. Hallituksen pöytäkirjat ovat julkisia ja ne löytyvät googlaamalla ”Valtioneuvoston kanslia Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi”.

 

 

Rahaa on vielä jakamatta monta miljoonaa ja eräs monille tuttu monikymmenvuotinen hanke, joka usein pyörii mielessä on tämä:

 

 

”Pyöreän puutavaran viennin vaikutus syvänmeren kalojen sukupuolielämään”.

 

 

Mutta nyt siihen pitkään listaan, joille jo nyt on myönnetty tukea.

 

 

Aluksi listalla on juhlavuoden hallituksen kokouspäivä, sitten tukea saava hanke ja lopuksi sille osoitettu tukisumma.

 

 

28.9.2015:

* Aktivistit (80 000 euroa)

* Asfalttiviidakossa (30 000e)

* Come to Finland - off the beaten track (25 000e)

* Helsingin kollektiivinen päiväkirja (15 000e)

* Lasten ja nuorten taidekalenteri (50 000e)

* Mannerheimin vieras (100 000e)

* Sinivalkoiset sävelet (20 000e)

* Sodan murtamat miehet (20 000e)

* Tavaamalla suomalaiseksi (25 000e)

* Tom of Finland (100 000e)

* Tulevaisuuden kuusi (70 000e)

 

6.10.2015:

* Koko Suomi tanssii 2017 (100 000 euroa)

* Minun maisemani -valokuvakilpailu (45 000e)

* Naisten ääni -verkkojulkaisu (25 000e)

* Presidenttimme kertovat (20 000e)

* Rakkaudesta kotiseutuun (30 000e)

* Tekniikan maa (10 000e)

* Valokuvakilpailu #minusoome #minunvironi (5 000e)

 

24.11.2015:

* Dokkino - Yhdessä-dokumenttityöpajat (25 000e)

* Hiljaisuuden rikkominen (60 000e)

* Kekkonen-tv-dokumentti (50 000e)

* Kotikylä + Mobile homes (150 000e)

* Luonnon päivät (125 000e)

* Mummot, mimmit, vaarit ja jäbät (50 000e)

* Omafilmi! (20 000e)

* Reform and revolutions -konferenssi (60 000e)

* Runoutta kouluihin (18 000e)

* Sata askelta Suomen tulevaisuuteen (80 000e)

* Sata saunailtaa (40 000e)

* Suomalainen enkeli (35 000e)

* Suomalainen muotokuva 1917-2017 (10 000e)

* Suomi 100 - Sateenkaaren väreissä (12 000e)

* Suomi vuonna 2017 - 1000 tarinaa ja 100 tapahtumaa (60 000e)

* Suomi yhdessä luovasti eteenpäin (StarT) (70 000e)

* Tulevaisuuspaja meille kaikille (30 000e)

* Vapauden museo (60 000e)

* WOW - women of the world (60 000e)

* Yhteinen perintö (80 000e)

* 100 tarinaa tulevaisuuden rakentajista (40 000e)

* 101K (40 000e)

EDIT: Listalla ollut Aslak Hetta -ooppera (90 000e) ei ole enää hankkeissa mukana

 

8.12.2015:

* Finlandia-postimerkkinäyttely (20 000e)

* Itsenäisyyspolku (15 000e)

* Maakuntalaulut heräävät uudelleen eloon (20 000e)

* Mahdollisuuksien hevonen (40 000e)

* Mannerheim-ooppera (30 000e)

 

12.1.2016:

* Bioaika (25 000 euroa)

* Die Kalewainen in Pohjcola (30 000e)

* Finlandia Road Trip (20 000e)

* Ikitie (30 000e)

* Karavaani (15 000e)

* Koko Suomi luistelee (30 000e)

* Lisää liikettä - liikkumisen unelmavuosi 2017 (120 000e)

* Modernia elämää - suomalainen modernismi (40 000e)

* Muumimuseon avajaiset ja Muumigaala (30 000e)

* Sananvapauden tarina (60 000e

* Suomi sata nolla (15 000e)

* Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu (50 000e)

* Urheilun supervuosi 2017 - sisulla ja sydämellä (100 000e)

* Vuosisadan Kulttuurigaala (30 000e)

* 95 (elokuva) (30 000e)

 

8.2.2016:

* Excellence - Suomalaisen huippuosaamisen vahvistaminen urheilun, taiteen ja tieteen yhteistyöllä (40 000e)

* Meidän Sanomat (40 000e)

* Monikulttuurinen itsenäisyys (40 000e)

* 2017 tulevaisuuden kuvaa Suomesta (40 000e)

* Pakolainen (80 000e)

* Pidot - Kaustisen kansanmusiikkijuhlien juhlahanke vuodelle 2017 (25 000e)

* Sata tasa-arvotekoa (50 000e)

* Suomen hauskin mies (40 000e)

* Suuri Kansallisaarteen etsintä (60 000e)

* Taistelu Suomesta (25 000e)

* Vapaaehtoinen 2017 (40 000e

 

29.2.2016:

* A Centenary of Finnish and British Interaction 1917-2017 (8 000e)

* Echoes of Nature in Finnish Design and Architecture (60 000e)

* Independence through the lenses (18 000e)

* Pesäpallon World Cup (10 00e)

* Suomi 100 -konsertti Tallinnassa (50 000e)

* Suomi 100 - Viro 100 -satelliittiohjelma (12 000e)

* Tukholman Suomi 100 -kaupunkijuhla (150 000e)

* 100 esinettä Suomesta (17 000e)

 

8.3.2016:

* Avoimet kylät (40 000e)

* Demokratian kohtalo (80 000e

* Kymmenen pientä tarinaa piipun juurelta (20 000e)

* Pro Patria - sata vuotta turvallisuutta yhdessä (70 000e)

* Rajoilla ja niiden yli (35 000e)

* Suomen Taiteen tarina & Ateneumin helmet (45 000e)

* Suomi TOP 100 (50 000e)

* Suomi 100 Maailmalla (50 000e)

* 100 apua (8 000e)

* 100 vuotta - 100 tekijää (20 000e)

 

28.4.2016:

* Perkele II (25 000e)

* Suomen 100 luontohelmeä (25 000e)

* Suomen 100 vuotta ja Paavo Nurmi legacy (20 000e)

* Suomi 100 Pop -kiertue (70 000e)

 

10.5.2016:

* Det moderna och modiga (25 000e)

* Finlandia tulip (5 000e)

* Joensuu-Jukola (10 000e)

* Lahden juhlakisat 2017 ja Suomi 100 -fanipiste urheilun huipputapahtumiin (90 000e)

* Näytön paikka - trilleri pohjoisessa piilaaksossa (50 000e)

* 100 sankaria - 100 tarinaa. The Tall Ships Races Finland 2017 (30 000e)

 

14.6.2016:

* Sibelius-Akatemia ja Juiliard School 2017: kiertue Suomi 100 – juhlavuoden kunniaksi (40 000e)

* HundrED-seminaarit (40 000e)

* Suomi 100 vuotta elokuvan silmin (30 000e)

* Welcome to Finland (25 000e)

* Suomikuva Ruotsissa - historiasta nykypäivään (5 000e)

* Blåvita band - Finland 100 år i Göteborg (15 000e)

 

17.6.2016:

* A Finnish Spring at the Iceland Symphony (10 000e)

* Extraordinary Finland -viikonloppu (työnimi) (2 000e)

* Finland 100 Toronto, Canada (8 000e)

* Finnisches Mittsommarfest in Berlin (20 000e)

* Finnish Centennial Celebration (2 500e)

* Helsinki Design Week Meets Asia - Designing Identity (70 000e)

* Konferenssi romanien integraatiosta Suomessa ja Romaniassa (1 000e)

* Konferenssi Suomen osallistumisesta rauhanvälitykseen ja kriisinhallintaan Kosovossa (2 000e)

* Salon Dahlmann Suomi 100 -juhlavuonna Berliinissä (20 000e)

* Sámi 2017 -tapahtuma Pariisissa (50 000e)

* Sukupolvien tapaamispaikka verkossa - inkerinsuomalaisten 100 vuotta kuvina (1 500e)

* Suomalais-brittiläisiä kulttuurisuhteita kuvaava verkkogalleria (12 000e)

* Suomalais-unkarilaisen erityissuhteen päivittäminen, rohkea oppilas - eteenpäin katsova opettaja (10 000e)

* Suomi 100 saksansuomalaisten silmin: kirjoituskilpailu Suomi-koulujen oppilaille & opettajien tempaus (2 500e)

* Suomi 100 Virossa (2 500e)

* The Aalto Natives (10 000e)

* Tove Jansson (8 000e)

* Visual narrative for Japan's relations (past, present, future) with 100-year old Finland (10 000e)

* Western Canada meets Finland (8 000e)

* 100 saunailtaa Pariisissa (10 000e)

* 100 years of Finnish design (20 000e)

 

8.8.2016:

* Helsinki Challenge - tiedepohjainen ideakilpailu ja kiihdyttämöohjelma (100 000e)

* Shortcut Lab. Maahanmuuttajat, nuoret ja startup -maailma: uusia reittejä integraatioon (80 000e)

* Tulevaisuuden Valtiopäivät Porvoossa (120 000e)

* Juotava hanavesi (25 000e)

* Tanssivat jäänmurtajat (255 000e)

* Luminous (295 000e)

 

16.8.2016:

* The Iconic and the Everyday: Creative Finland in the United States 1917-2017 (25 000e)

* Koodaribussi Afrikassa (30 000e)

* Metsä - suomalainen kangasmetsä kontissa (8 000e)

* Naisjohtajat esiin! (24 500e)

* Startup Refugees (150 000e)

* Suomalaisuuden uudelleenmäärittely (50 000e)

* Suomi - Eesti 100 kohtaamista (20 000e)

* Suomi 100 Sino Challenge (40 000e)

* Suomi - tasa-arvoisimman työelämän edelläkävijä (42 000e)

* Visio Suomesta 100 vuodeksi - nuorten uusi itsenäisyysjulistus (50 000e)

* What's (in) a Sauna? (30 000e)

* 100 moods from Finland (70 000e)

* 100 vuotta demokratiaa: Luova Suomi juhlii Iberian niemimaalla ja Latinalaisessa Amerikassa (2 000e)

 

***********************

 

 

Kiitoksia, että jaksoit lukea listan loppuun saakka!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pääsin sentään suosta pois!

Perjantai 23.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Traktorihommissa voi aina kokea mielenkiintoisia asioita.

 

 

Itse koin niitä tässä päivänä muutamana, kun menin hyvin sujuneen kyntöpäivän päätteeksi mökkitontin rannassa olevalle joutomaalle ja tarkoitukseni oli kyntää tuo pieni maapläntti.

 

 

Ensimmäinen veto onnistui jotenkin, mutta toisella vedolla upposin mutaan  melekin traktorin pohjia myöten.

 

 

Tiedän kokemuksesta, että tuolla kohdalla on kivikova savikko puolen metrin syvyydessä, joten lopullisesta vajoamisesta esim. moottoria myöten ei ollut vaaraa.

 

 

Omaan kokemusta traktorin suosta ajamisesta takapyörään kiinnitetyn parimetrisen tukkipöllin avulla, mutta mökillä ei ole kettinkejä ja vaijeri ei oikein sovi siihen tarkoitukseen.

 

 

Olen joskus ollut mukana ”työnjohtajana” ja opastajana Mantsinsaarella, kun meitä saarella kuljettanut venäläiskuski ajoi traktorinsa suohetteikköön.

 

 

Menetelmä oli venäläismiehelle aivan uusi ja hän kovasti kiitteli, kun sai käytännön kautta oppia tavan, jolla traktori saadaan suosta ylös.

 

 

 

Mutta se oma tapaukseni:

 

 

Jouduin käyttämään kahta keinoa eli lapioimaan traktorille kulkuväylä kovalle maalle ja irrottamaan kyntöaurat.

 

 

Lapionti piti suorittaa savijankkoon saakka ja se vajaa parituntinen joka siinä kului, oli hyvää kuntoilua!

"Tapahtumapaikalle" jättämäni aurat vedin vaijerilla kuivalle maalle ja laitoin traktorin perään.

 

 

Tässä kuvakimara tapahtuneesta – onneksi olin mökillä yksin, joten ei tarvinnut kuulla arvostelua tyhmyydestäni:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Onneksi mökin kastelujärjestelmää en vielä ollut ehtinyt laittaa talviasentoon, joten vesipumppu päälle ja traktorin peseminen onnistui helposti.

 

 

Toivottavasti ensi kesänä on pätkä niin kuivaa, että pystyn tuolle alueelle kylvämään nurmikon, jotta sinne ei enää tarvitse traktorilla upota.

 

 

Alue on hyvää, kalkitsematonta suomutaa, joten se olisi mainio kasvualusta alppiruusuille, pensasmustikalle ja syreenihortensialle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eipä siihen olisi tutkimusta tarvittu, mutta ehkä päättäjät nyt huomaavat!

Keskiviikko 10.8.2016 - -Esko Erkkilä-

YLE:n eräs pääuutinen eilen oli kertoa tutkimuksesta, jossa seurattiin jatkuvan lapsena tapahtuneen muuttamisen vaikutuksia juurettomuuteen ja erilaisiin hankaluuksiin myöhemmällä iällä.

 

Tutkimuksen nimi oli…

 

 

Suomi nuorten kasvuympäristönä

 

 

…ja siinä seurattiin kaikkien Suomessa vuonna 1987 syntyneiden kasvua 25-vuotiaiksi saakka.

 

 

Aineisto oli mittava, sillä se käsitti n. 60 000 lasta ja nuorta.

 

 

Tiedot oli kerätty mm. THL:n tartuntatautirekistereistä, toimeentulotukitiedoista, Kelasta, Tilastokeskuksesta, väestörekisterikeskuksesta, työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetushallituksesta, oikeusrekisterikeskuksesta, puolustusvoimista ja Suomen asiakastiedosta.

 

 

Tutkimuksessa muuttotiheyskriteerit olivat maalaisjärjellä ajatellen käsittämättömät.

 

 

Harvimmin muuttaneet-ryhmä käsittivät henkilöt. jotka olivat muuttaneet alle 5 kertaa, keskiryhmässä muuttotiheys oli 6 – 10 kertaa ja useimmin muuttaneissa yli kymmenen kertaa kahdenkymmenenviiden (25) vuoden aikana.

 

 

Pidän viisikin kertaa 25-vuoden aikana muuttamista käsittämättömän suurena ja tuntuu perin eriskummalliselta, jos lapsi ja nuori joutuu muuttamaan yli kymmenen kertaa 25 vuoden aikana.

 

 

On mielestäni tutkimattakin selvää, että alituinen muuttaminen kuormittaa lapsia ja nuoria.

 

 

Tutkimuksessa todettiin, että usein tapahtuva muuttaminen aiheuttaa juurettomuutta ja koulupudokkuutta.

 

 

Mielenterveysongelmat, tuomioistuinten langettamat tuomiot ja työllistymisen ongelmat ovat selvästi yleisimpiä usein muuttaneilla.

 

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että usein tapahtuva muuttaminen syö lasten ja perheiden eväitä normaaliin elämään.

 

 

Nollatutkimuksen esimerkkinä on pidetty tutkimusta, jossa todettiin niissä huoneissa korkeampi melutaso, jotka sijaitsevat kadun puolella kuin niissä huoneissa, jotka sijaitsevat puistoon päin.

 

 

Nollatutkimuksen kriteerit täyttää myös se tutkimus, jossa todettiin, että aamuisin kohti kaupunkia on vilkkaampi liikenne kuin kaupungista poispäin.  Sama nollatutkimus päätyi siihen lopputulemaan, että illalla liikenne kaupungista poispäin oli vilkkaampaa kuin kohti kaupunkia.

 

 

En pidä eilen suurella rummutuksella julkistettua ”Suomi nuorten kasvuympäristö” –tutkimusta täydellisenä nollatutkimuksena, jos se herättää tiivistysrakentamisen ihannoijat huomaamaan, että väljä rakentaminen ja sitä kautta asukkaiden pitkäaikainen viihtyminen samoilla asuinsijoilla antaa nuorillemme parhaat eväät tulevaisuudelle.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aika ei ollut vielä kypsä

Tiistai 12.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Seurasin monessakin vaiheessa läheltä, kun Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys teki Seinäjoella kesäkuussa 2016 kokoontuneelle Keskustan puoluekokoukselle aloitteen, jossa se esitti Suomen liittämistä EU-maiden viinintuottajamaiden luetteloon.

 

 

Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistyksen puoluekokousaloite kuului näin:

 

 

*****************

 

 

Aloite Suomen liittämisestä EU:n viinintuottajamaiden luetteloon

 

Council Regulation (EC) No 479/2008

 

Maa- ja metsätalousministeriö päätti esittää vuonna 2008, että myös Suomi liitettäisiin viininviljelyvyöhykkeitä koskevassa liitteessä niiden maiden luetteloon, jotka kuuluvat viininviljelyvyöhykkeeseen A.

 

Esityksestä luovuttiin ilmeisesti väärän informaation ja vääränlaisen julkisuuden vuoksi.

 

Suomessa viiniköynnöksen kasvatus on tästä huolimatta lähtenyt hyvin käyntiin ja markkinoille on tullut 3 – 4 viinirypäleistä tuotettua rypäleviiniä. Viiniköynnösten kasvattajat ovat järjestäytyneet yhdistykseksi, johon kuuluu 90 – 100 jäsentä. Suurin yksittäinen viinitarha on kooltaan 1,5 hehtaaria ja viinitarhojen arvioitu yhteinen pinta-ala on noin 20 hehtaaria.

 

Kotimaisen rypäleviinin kysyntä on paljon suurempi kuin tarjonta. Suurin ongelma on kuitenkin, että Suomen jäätyä luettelon ulkopuolella aidosta suomalaisesta rypäleviinistä

ei saa käyttää nimitystä viini, vaan viinin tilalle etikettiin merkitään ”rypäleistä käymisteitse valmistettu mieto alkoholijuoma”. Tämä herättää ihmetystä kaikissa EU:n viinintuottajissa ja kasvattajissa.

 

Kyse ei ole marja- ja hedelmäviineistä, joista käytetään nimitystä tilaviini.

 

Pohjoismaiset viininkasvattajat eivät ole saaneet eivätkä ole halunneet maataloustukia.

 

Vuoden 2008 jälkeen kaikki EU:n jäsenmaat paitsi Suomi ja viimeksi myös Liettua eivät ole hakeutuneet kyseiseen viininviljelyvyöhykkeitä koskevaan liitteeseen. Ruotsin ja Tanskan viljelypinta-ala on kasvanut 10 vuodessa noin 3000 hehtaariin ja viljelyä on Gävlen korkeudelle saakka. Tämän toiminnan on havaittu maaseutua elävöittäväksi ja matkailua edistäväksi.

 

Ennustettu ilmastonmuutos tulee vuoteen 2070 mennessä johtamaan uusien viljelykasvien käyttöönottoon. 1°C vuoden lämpötilan keskiarvon nousu siirtää Suomessa kasvuvyöhykkeitä 500 km pohjoisemmaksi ja pidentää kasvukautta 2 – 3 viikkoa. Vuoteen 2100 mennessä vuoden keskilämpötilan ennustetaan nousevan Pohjois-Euroopassa 2°C.

 

Esitämme, että Keskusta ryhtyisi toimenpiteisiin Suomen liittämiseksi EU:n viinintuottajamaiden luetteloon nyt, kun alkoholilakia ollaan uudistamassa.

 

 

******************

 

 

Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys on jäsenenä Keskustan Tampereen kunnallisjärjestössä ja kunnallisjärjestön puheenjohtajana olin kannustamassa tämän puoluekokousaloitteen tekemistä.

 

 

Keskustan puoluehallitus ei valitettavasti tukenut Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistyksen tekemää puoluekokousaloitetta, vaan totesi antamassaan vastausesityksessään näin:

 

 

”Puoluehallitus ei yhdy aloitteeseen. Suomessa maatalouden vahvuudet perustuvat muihin tuotantosuuntiin kuin viinin viljelyyn (Eskon huomautus: huomaa kirjoitusasu – näinkö se menee?). Mikäli viinien kasvinjalostus edistyy niin että pohjoisessa, lyhyen kasvukauden maassa pystytään tuottamaan kannattavasti ja järkevillä tavoin viiniä, silloin jäsenyyttä on syytä harkita. Viininviljely (huomaa kirjoitusasu!) on Euroopan Unionin viinintuottajamaissa maatalouspolitiikkaa.”

 

 

Puoluekokousaloite ja siihen puoluehallituksen esittämä vastausesitys tulivat Keskustan puoluekokouksen aloitevaliokunnan käsittelyyn – olin aloitevaliokunnan jäsen – minä sekä eräät muut aloitevaliokunnan jäsenet yritimme muuttaa puoluehallituksen päätösesitystä, mutta emme siinä onnistuneet.

 

 

 

 

 

Erityisen ponnekkaasti puoluekokousaloitteen hyväksymistä puolusti ja sen hyväksymisen puolesta peukutti aloitevaliokunnan jäsen Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi, mutta jäimme kuitenkin vähemmistöön.

 

 

Aloitevaliokunnan epävirallinen kanta oli, että ”kahden vuoden kuluttua Sotkamon puoluekokouksessa”!

 

 

Sitä odotellessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaupunkien ja maakuntakuntien yhteistyön kehittäminen

Maanantai 11.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Puheenjohtamani Keskustan Etelä-Tampereen paikallisyhdistys teki kesäkuussa Seinäjoella kokoontuneelle Keskustan puoluekokoukselle otsikkoaiheisen puoluekokousaloitteen.

 

 

Puoluekokousaloitteilla on tärkeä rooli Keskustan järjestötyössä, sillä hyväksytyiksi tullessaan ne viitoittavat Keskustan poliittista ja operatiivista toimintaa.

 

 

Puoluekokousaloitteemme kuului näin:

 

 

*******************

 

 

KAUPUNKIEN JA MAAKUNTAKUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN

 

 

Kaupunkien ja kaupunkiseutujen sekä maakunnan kuntien välillä ilmenee epäluottamusta.

 

Vireilläoleva maakuntauudistus on kärjistänyt ainakin joillakin alueilla tätä epäluottamusta.

 

Ehdotamme, että Keskustan johdolla luodaan maakuntiin parlamentaarinen ”neuvottelukunta”, jonka toimesta pyritään lähentämään kaupunkien ja niitä ympäröivien maakuntakuntien välistä yhteistyötä maakunnan kokonaisparhaaksi.

 

Toiminnan vetovastuun ottaminen Keskustan harteille olisi luontevaa, sillä olemmehan yhteistyökykyinen kaikkiin suuntiin.

 

Toiminnasta ei pitäisi muodostaa virallista organisaatiota eikä minkään entisen organisaation korvaajaa, vaan se olisi maakunnan puolueiden piiriorganisaatioiden epävirallinen yhteistyömuoto.

 

Vastuu toiminnan aloittamisesta olisi alkuvaiheessa Keskustapiirien puheenjohtajistolla, mutta Keskusta ei saisi jatkossa olla pahoillaan, vaikka ehdottamamme ”neuvottelukunta” vaikkapa vuorovuosin vaihtaisi vetovastuuta eri puolueille.

 

Vaalipiirien kansanedustajilla on jo nykyisin maakuntaliittojen vetämänä samantyyppistä yhteistyötä, mutta ehdottamamme yhteistyö tapahtuisikin maakuntatasolla ilman kansanedustajien roolia.

 

Tässä aloitteessa ehdottamaamme epävirallista yhteistyötä on kutsuttu termillä ”Neuvottelukunta”, mutta esitämme, että yhteistyön teema ja otsikko päätetään puolueiden yhteistyöpalavereissa vaikkapa maakuntakohtaisesti.

 

 

KESKUSTAN ETELÄ-TAMPEREEN PAIKALLISYHDISTYS RY

 

 

*****************

 

 

Puoluehallitus kannatti aloitettamme ja myös aloitevaliokunta – jonka jäsen olin – yhtyi puoluehallituksen esitykseen.

 

Aloitteemme hyväksyttiin ”suuressa salissa”, joten nyt se on Keskustan virallinen kanta.

 

 

Puoluekokouksen hyväksymä vastaus aloitteeseemme kuuluu näin:

 

 

**************

 

 

"Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen luottamuksen ja yhteistyön lisäämiseksi erilaisten kuntien ja alueiden välillä maakunnissa.

 

Maakunnan eri alueiden välistä vastakkainasettelua on kaikin tavoin pyrittävä välttämään. Maakunnan eri puoluepiirien yhteistyön tiivistäminen ja johdonmukaistaminen on kannatettavaa ja tärkeää tulevaisuuden maakuntien rakentamisessa. Yhteistyön säännönmukaisuus vaihtelee tällä hetkellä maakunnittain.

 

Jotta tämän tapainen toiminta käynnistyisi jokaisessa maakunnassa, puoluekokous suosittaa Keskustan piirijärjestöjä käynnistämään esitetyn kaltaiset tapaamiset ja toiminnan. Toimintatavat, muodot ja säännönmukaisuus sovitaan maakunnallisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta."

 

 

********************

 

 

 

Totean, että piskuisen paikallisyhdistyksemme laatima aloite on nyt hyväksytyksi tultuaan merkittävä koko maatakin ajatellen - se on Suomen suurimman puolueen linjaus kaupunkien ja maakuntakuntien yhteistyöstä!

 

 

Keskustan piirijärjestöt velvoitetaan nyt ottamaan kontaktit muiden puolueiden piirijärjestöihin sekä aloittamaan työn maakuntien kaupunkien ja maakuntakuntien yhteistyön kehittämiseksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Niittyleinikki - kälviäläisittäin juhannuskukka!

Lauantai 25.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Saan suoda itselleni synninpäästön ja levollisen olon, kun sain tietää, että Rouvan synnyinkunnassa Kälviälle niittyleinikkiä kutsutaan juhannuskukaksi.

 

 

Synninpäästön sen vuoksi, että olen suorastaan hävennyt, kun meillä mökillä on mansikkamaan ja rannan välillä melkoinen niittyleinikkiesiintymä.

 

 

Nyt voin kutsua tuota erästä pahinta rikkakasvia juhannuskukaksi !

 

 

***************

 

 

Tässä muutama kuva ”juhannuskukkaviljelmästäni”, josta en kyllä olisi tohtinut kirjoittaa, kuvata tai puhua, jos en olisi saanut tietää tuota kälviäläistä sanontaa!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kasvintuntemukseni on vuosien saatossa ruostunut ja en osaa sanoa, että onko ”juhannuskukkaviljelmälläni” kyse rönsyleinikistä vaiko niittyleinikistä.

 

 

No, joka tapauksessa kyse on ainakin kälviäläisittäin juhannuskukasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Olen yhdestä asiasta eri mieltä ministeri Juha Rehulan kanssa

Torstai 19.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Olin paikalla, kun Pirkkalan kunta järjesti asukastilaisuuden Pirkkalan valtuustosalissa tiistaina 17.5.2016.

 

 

Menestyvänä ja kaikin puolin asiansa hyvin hoitaneena kuntana tilaisuuteen oli hankittu todella kovan luokan esiintyjä – perhe ja peruspalveluministeri Juha Rehula.

 

 

Ministeri Rehula keskittyi puhumaa sote-uudistuksesta ja hyvin puhuikin.

 

 

Toki ymmärrän niitä ”epäileviä tuomaita”, jotka tilaisuuden keskusteluosuudessa kritisoivat hallituksen suunnitelmia. Pirkkala, kun on hoitanut myös sote-asiansa hyvin, niin kritiikin ymmärtää, mutta hyväksyä sitä en voi.

 

 

Yhdestä asiasta olen ministeri Rehulan kanssa eri mieltä ja se koskee PSA-seulontoja.

 

 

Juha Rehula on omaksunut syöpälääkäreiden jääräpäisen kannan, että miesten PSA-seulonnat olisivat tarpeettomia.

 

 

Viittaan omakohtaiseen kokemukseeni ja totean, että…

 

 

…PSA-seulonnat ovat tarpeellisia!

 

 

Vuonna 2001 menin työkaverini lievän painostuksen tuloksena PSA-kokeeseen ja sen tuloksena minulla todettiin eturauhassyöpä.

 

 

Diagnoosin jälkeen minut leikattiin ja nyt leikkauksesta on kulunut lähes 15 vuotta!

 

 

Onnistunut eturauhassyöpäleikkaus oli pontimena, kun liityin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilötoimintaan.

 

 

Olen eri mieltä syöpälääkäreiden kanssa PSA-seulontojen tarpeellisuudesta sillä kantani on, että…

 

 

…PSA-seulonnat ovat tarpeellisia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maatalouden ahdinkoa ei käsitelty lainkaan A2:n Taloustalkoissa 18.4.2016

Keskiviikko 20.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin kutsuttuna studiovieraana A2 Taloustalkoisiin YLE TV 2:lla Mediapoliksella maanantaina 18.4.2016.

 

 

Tilaisuudesta on paljonkin kerrottavaa, mutta nyt puutun vain siihen, että maatalouden ahdinkoa ohjelmassa ei käsitelty lainkaan.

 

 

 

 

 

”Loppukättelyssä” otin asian esille ohjelman juontajien Annika Damströmin sekä Markus Liimataisen kanssa.

 

 

Molemmat kiittivät antamastani palautteesta ja taisi olla Annika, joka totesi, että siinä olisi aihetta puolentoista tunnin pituiseen ohjelmaan.

 

 

Maatalouden ahdinkoon on monia syitä ja eräs keskeinen syy on S-ryhmän aloittama halpuutuskampanja, joka on jo nyt aiheuttanut maataloudelle 300 miljoonan euron tulonmenetyksen.

 

 

Jos maatalouden ahdinkoa käsittelevä ohjelmakokonaisuus toteutuu, niin toivon, että keskustelun osanottajina ovat ainakin kaikki viime maanantai-illan vasemmistolaiset jäsenet sekä keskeiset ay-änkyrät.

 

 

Molempien em. tahojen paikallaolo on välttämätöntä sen vuoksi, että maatalouden ahdinko heijastuu suoraan elintarviketeollisuuteen, kuljetukseen, logistiikkaan sekä moniin muihinkin aloihin, jotka perinteisesti ovat olleet vasemmiston eli SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajakunnan keskeisiä toimialoja.

 

 

Paljon asioita on muuttunut, mutta yksi on ja pysyy:

 

 

Kaikki syövät talonpojan kädestä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on aika leikata syyshortensia!

Tiistai 19.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Huhtikuun puolenvälin puutarha-aktiviteetteihin kuuluu oleellisena osana syyshortensian leikkaaminen.

 

 

 

 

 

 

 

Meillä on omakotitalomme yhdellä sivustalla syyshortensia-aidanne ja vaikka itse kehunkin, on se elokuun puolessavälissä komea ilmestys.

 

 

Syyshortensia pitää leikata joka kevät ja sain sen homman tehtyä tässä päivänä muutamana.

 

 

 

Muutama kuva leikkaushommasta:

 

 

 

 

 

 

Leikkausvälineet

 

 

 

 

 

 

Naps, naps!

 

 

 

 

 

 

Leikkaamaton oksa…

 

 

 

 

 

 

…ja tässä sama oksa leikattuna.

 

 

 

 

 

 

Eipä uskoisi, että miten paljon tämä aidanne muuttaa muotoaan neljän kuukauden aikana eli huhtikuun puolestavälistä elokuun puoleenväliin!

 

 

 

Mars, mars nyt syyshortensiaa leikkaamaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ensiaputaidot kuuluvat kansalaisten perustaitoihin

Tiistai 5.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistys – jonka puheenjohtajana toimin – järjestää joka toisena maanantaina jäsentapaamisen, jossa käsittelemme ulkopuolisen luennoitsijan avulla ajankohtaisia ikäihmisiä kiinnostavia asioita.

 

 

 

 

 

 

Eilisessä kokoontumisessamme meille oli esiintymässä ja luennoimassa Suomen Punaisen Ristin ensiapukouluttaja Henri Backman.

 

 

Henri Backman toimii leipätyökseen ensihoitajana ambulansseissa, joten hän tuntee ensiapusektorin asiat perusteellisesti.

 

 

 

 

 

 

Henri Backmanin esitys painottui sydän- ja aivovaurioiden nopeaan diagnosointiin ja hoidon nopeaan aloittamiseen.

 

 

Aivohalvaustilanteiden nopea toteaminen on keskeistä, jotta vaurioilta pystyttäisiin välttymään tai että vaurioiden vaikutukset voitaisiin minimoimaan.

 

 

 

 

 

 

Hoitotoimenpiteet ovat kehittyneet ja nykyisin pidetään toipumista mahdollisena, jos oireiden ilmaannuttua hoitoon päästään 4,5 tunnin kuluessa.  Hoitotekniikat ovat kehittyneet, sillä jokunen vuosi sitten aikarajana pidettiin kolmea tuntia.

 

 

Tampere on hoitotoimenpiteiden tehokkuudessa valtakuntamme ykkönen!

 

 

 

 

 

 

Henri Backman omaa mainion esitystekniikan ja harvoin tunti kuluu niin nopeasti, kuin hänen esitystään kuunnellessa kului.

 

 

Kiitokset Suomen Punaisen Ristin Tampereen osastolle ja ensiapukouluttaja Henri Backman´lle, jonka esitys antoi meille Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenille tärkeää ensiaputietoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Myöhästelijä on työ- ja järjestöelämän syöpäläinen

Maanantai 4.4.2016

Vihaan myöhästelijöitä kaikesta sydämestäni ja se on näkynyt siinä johtamistyöskentelyssä, jota työelämässä ollessani noudatin.

 

 

Sama suhtautumiseni on jatkunut järjestöelämässä työurani päättymisen jälkeen.

 

 

Halveksin myöhästelijöitä ja haluan sen myös heille osoittaa.

 

 

Myöhästelijät ovat varkaita – he varastavat aikaa muilta, kun myöhästelevät sovituista tapaamisista ja palavereista.

 

 

Useimmat myöhästelijät saapuvat palavereihin muutaman minuutin myöhässä ja eivät edes pyytele anteeksi käytöstään.

 

 

Aloitan aina palaverin sovittuna aikana, jos olen kokouksen puheenjohtaja. Katson alta kulmieni sitä, joka myöhästyvät palaverin aloitushetkestä.

 

 

Työelämässä meillä oli tapana, että kirjasimme palaverihuoneen fläppitaululle otsikolla…

 

 

…”Vapaat työpaikat”…

 

 

…ne tehtävät, joiden hoitajat eivät olleet paikalla, kun oli sovitun palaverin aloittamishetki!

 

 

Toistan, että vieroksun niitä, jotka pitävät tapanaan myöhästellä sovituista palaveriajoista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vertaistukihenkilöt ja kokemuskouluttajat ovat kokeneet "kaiken" - hyödynnä heidän kokemuksiaan!

Sunnuntai 20.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain eturauhassyöpädiagnoosin vuonna 2001 pääsin melkein heti leikkaukseen.

 

 

Diagnoosista ja leikkauksesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 15 vuotta – tavataan sanoa, että en ehkä parantunut, mutta tulin entiselleen!

 

 

Minut leikattiin marraskuussa 2001 ja hiihdin Finlandia-hiihdon jo helmikuussa 2002, joten toipumiseni oli nopeaa.

 

 

On luonnollista, että olin heti kiinnostunut Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen toiminnasta ja meninkin poistattamaan leikkaushaavan tikit Syöpäyhdistyksen sairaanhoitajilla – jäin sille tielle, sillä…

 

 

…ryhdyin niiltä sijoilta Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilöksi.

 

 

Syöpäyhdistyksen tukihenkilöistä – erityisesti naisista – on pulaa.  On vankka ja koeteltu totuus, että miehet eivät muka tarvitse tukea tai he eivät ainakaan hakeudu saamaan tukea.

 

 

Seuraan läheltä ryhmämme naisia, joista erityisesti rintasyöpäpotilaiden tukihenkilöillä riittää kiireitä – monet rintasyöpäpotilaat hakeutuvat tukihenkilöiden tukeen jo leikkauksen yhteydessä ja se on oikein.

 

 

Vaikka miehet eivät yleensäkään hakeudu tukihenkilön kanssa henkilökohtaisiin keskusteluihin, niin kiireitä on minullakin riittänyt.

 

 

Olen osallistunut moniin tilaisuuksiin, joissa olen käyttänyt tukihenkilön puheenvuoron. Suurin yleisötilaisuus, jossa olen esiintynyt oli Tampereen Yliopistolla, jossa kuulijoita oli 300 henkilöä.

 

 

Lyhyet koulutustilaisuudet urologian osastoilla Tampereen Keskussairaalassa ja Hatanpään sairaalassa ovat olleet antoisia tilaisuuksia.

 

 

 

**************

 

 

Meillä oli Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsentilaisuudessa taannoin esiintymässä Tampereen seudun Näkövammaiset ry:n kokemuskouluttaja Annami Poivaara.

 

 

Harvoin saa kuulla niin pätevää kolmannen sektorin toimijaa, kuin Annami Poivaara on ja hänen esitystään kuunnellessa tuli mieleen, että kaiken kokenut vertaistukihenkilö tai kokemuskouluttaja on verraton tuki, kun halutaan saada tukea sekä hyviä neuvoja omaan tilanteeseen.

 

 

Vertaistukihenkilöt ja kokemuskouluttajat eivät voi ottaa toimeksiantoja suoraan kansalaisilta, vaan heidän tukeensa hakeutuvat ottavat yhteyttä tukitoiminnan järjestäjätahoon eli esim. Pirkanmaan Syöpäyhdistykseen ja siellä vastuuhenkilöt päättävät, että kenen tukihenkilön ”puheille” tukea kaipaava ohjataan.

 

 

Vertaistukihenkilötoiminta voi olla henkilökohtaisia tapaamisia, puhelinkeskusteluja tai vaikkapa sähköpostikeskusteluja.

 

 

Vertaistukihenkilön kanssa tapahtuva yhteydenpito on maksutonta ja se on myös ehdottoman luottamuksellista, sillä olemme tehneet vaitiololupauksen.

 

 

***************

 

 

 

 

 

 

Liitän tähän loppuun kuvan Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen minulle myöntämästä ”lisenssistä”, jossa todetaan minun olevan vertaistukihenkilö myös vuonna 2016.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ei talvi taitu tavoitta"

Tiistai 8.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Vanha suomalainen sananlasku…

 

 

…”Ei talvi taitu tavoitta”...

 

 

…oli eilen paikallaan, kun aamun selkeä kevättä enteilevä sää muuttui jo aamupäivän aikana räntää viskovaksi ja märkää lunta puskevaksi tyypilliseksi kevättalven sääksi.

 

 

Oli lähellä, että mieleen ei tullut jo toinen kevättä enteilevä sananlasku:

 

 

”Yhdeksää säätä syksyinen yö, kymmentä keväinen päivä!”

 

 

 

 

 

 

Räntää satoi myös Tampereen Keskustorilla Keskustan telttakatoksella, mutta tunnelma oli korkealla, sillä kansalaiset olivat tyytyväisiä Keskusta-johtoisen hallituksen toimintaan.

 

Tyytyväisyyttä lisäsi, kun päivän mittaan saimme tiedon, että SAK:n hallitus on äänestyksen jälkeen päättänyt jatkaa neuvotteluja yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi.

Järki on siis voittamassa!

 

 

 

 

 

 

Juha Sipilän tuvallinen hahmo kääri eilenkin hihansa, jotta suomalaisilla olisi parempi huominen.

 

 

Juha Sipilän hahmon voimin toivottelimme uudet keskustalaiset piiritoimistolle 17.3.2016 klo 18.00, jossa tulemme kertomaan tamperelaisille mahdollisuudesta ryhtyä Keskustan kuntavaaliehdokkaiksi 9.4.2017 järjestettävissä kuntavaaleissa.

 

 

 

 

 

 

Piristystä räntäiseen maanantaihin toi, kun jaoimme tämänpäiväistä Naistenpäivää ennakoiden tulppaaneja naisille.

 

 

Varasimme tulppaaneja aivan liian vähän, sillä Keskusta-tulppaanit loppuivat jo aamupäivän aikana.

 

 

 

 

 

 

Kansalaisten Keskusta-arvostusta lisäsi merkittävästi se, että kansanedustaja Mikko Alatalo oli keskipäivän tienoilla yleisön tavoitettavissa monta tuntia.

 

 

 

 

 

 

Kiitokset myös Seija Alatalolle, joka saapui teltallemme puolenpäivän jälkeen.

 

 

Kiitoksia Mikko ja Seija Alatalolle, jotka pyynnöstäni suostuivat tähän hienoon perhepotrettiin!

 

 

Nuoret tapaavat puhua voimaannuttavista kokemuksista ja on selvää, että eiliset Keskustorin Maanantaimarkkinat Keskustan telttakatoksella olivat…

 

 

…voimaannuttava kokemus!

 

 

Tästä on hyvä aloittaa työ Kuntavaaleihin 2017!

 

 

 

-Esko Erkkilä-