Yrityskulttuurien sulauttaminen fuusiotilanteissa onnistuneeksi kokonaisuudeksi on johdon, mutta myös koko henkilöstön koetinkivi

Perjantai 21.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain työurani aikana olla mukana ja seurata eri etäisyyksiltä monenlaisia yritysten muutostilanteita.

 

Bisnesmaailmassa, jos missä pätee vanha ja koeteltu totuus:

 

Vain muutos on pysyvää

 

Yritysfuusioiden toteuttaminen on muutostilanteista eräs vaativin. Se on sitä yritysjohdon, mutta se on sitä koko henkilön vinkkelistä.

 

Yritysfuusio koettelee henkilöstöä, sillä onhan ”minun yritykseni muuttumassa”.

 

Fuusiotilanteisiin verrattava muutostilanne ovat organisaatiomuutokset ja erityisesti organisaatiomuutosten odottelu.

 

Organisaatiomuutoksen odottelua on varmaan kokenut jokainen, joka toimii tuloksentekoon tähtäävässä organisaatiossa. Jokaiselle on tuttu tilanne, jossa käytävillä kuiskitaan; ”ei tämä näin voi jatkua”.

 

Sain toimia viime vaalikauden ajan Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana.  Yrityksen omistajana on Tampereen kaupunki, mutta siitä huolimatta samat lainalaisuudet pätevät Infrassakin, kuin normaalissa yrityksessä, joka muuten nykyisin on Tampereen Infra Liikelaitos – yksi muutos sekin!

 

Kaupunginvaltuusto valitsi tämän vuoden alussa minut jatkamaan Infran johtokunnassa; nyt johtokunnan jäsenenä.

 

Uskon, että kokemuksestani yritysmaailmassa on hyödyksi Infralle ja sitä kautta tamperelaisille.

 

Infra perustettiin vuoden 2009 alussa ja sen muodostivat silloin useat Tampereen kaupungin yksiköt.

 

Auto- ja konekeskus, katu- ja vihertuotanto sekä suunnittelupalvelut olivat ne yksiköt, jotka liikelaitoksen perustamisvaiheessa muodostivat Infran. Henkilöstöä perustamisvaiheessa oli hieman alle 800 henkilöä.

 

Nyt Infran muodostavat seuraavat yksiköt:

 

• korjaamopalvelut
• liikennepalvelut
• rakentamispalvelut
• kunnossapitopalvelut
• suunnittelupalvelut
• paikkatietopalvelut

 

Infran liikevaihto oli viime vuonna 69,4 M€ ja viime vuoden lopussa Infran palkkalistoilla oli 483 henkilöä – henkilöstömäärä on tänä vuonna hieman pienentynyt.

 

Infran toimintaan voi tutustua googlaamalla vaikkapa ”Tampereen Infra” – myös edellä esitetyt tiedot on poimittu kaikille avoimista nettitiedoista.

 

Infran nettisivuilta löytyy mm. viime vuoden toimintakertomus, jossa yksityiskohtaisesti kerrotaan liikelaitoksen toiminnasta. Kannattaa tutustua!

 

 

*************

                                                                     

Infrassa pätevät samat lainalaisuudet kuin normaaleissakin yrityksissä – pitäytyminen vanhaan on vaanimassa.

 

Tilanne on luottamushenkilön tiedostettava ja on asetettava linjauksensa sen mukaan.

 

Pitäytyminen vanhaan on tiettyyn rajaan saakka positiivista, mutta liian pitkälle se ei saa mennä. Toimivalla johdolla on tämän rajan määrittämisessä suuri vastuu – luotan asiassa Infran toimivaan johtoon!

 

********

 

Yritysjohdon lisäksi fuusiotilanteissa ja uudelleen organisoitaessa yrityksen kuvioita suuri vastuu on luottamushenkilöillä, työsuojeluvaltuutetuilla ja muilla työntekijäorganisaatiolla – pystyvätkö ne olemaan vastuunsa mittaisia!

 

Voin vakuuttaa, että Infrassa näin on – asia pätee yritysjohdon, henkilöstön, yrityksen henkilöstöorganisaatioiden sekä luottamushenkilöjohdon osalta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Myös kateviljelyssä on huolehdittava rikkakasvien kitkemisestä

Sunnuntai 16.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Puuhastelin eilen muutaman hetken valkosipulimaiden kimpussa, kun poistin niille ilmestyneitä rikkakasveja.

 

Meillä valkosipulimaita on kolmella eri ”vainiolla”, kuten pieniä valkosipulipenkkejä kutsun.

 

Kaikkiaan valkosipulimaita syysistutuksena meillä on n. 130 metriä ja nyt myös kevätkylvöstä kokeeksi kymmenkunta metriä. Metrille valkosipuleita istutetaan keskimäärin kolme kappaletta, joten valkosipuleita meillä lienee kasvussa hieman yli nelisensataa yksilöä.

 

 

 

Syksyllä istutetut valkosipulit ovat hyvässä kasvussa ja niistä on odotettavissa kohtuullinen sato.

Valkosipuli on siinä mielessä kiitollinen kasvi, että sillä en ole havainnut monokulttuuriongelmaa eli sitä, että samalla paikalla viljeltynä satotaso laskisi.

Meillä valkosipulia on viljelty samoilla paikoilla yli kymmenen vuotta ja satotaso näyttää vaan kohentuvan!

 

 

Meillä valkosipulin viljelyssä noudatetaan kateviljelyä eli riviväleihin laitetaan heti taimettumisvaiheen jälkeen lehtikate.

Lehtikatteesta huolimatta valkosipulimaalle ilmestyy vesiheinää ja jopa suuria ohdakkeita – tai mitäpä lienevätkään – ja ne pitää poistaa kitkemällä ennen juhannusta.

Näiden rikkakasvien poistaminen tapahtui siten, että oli kaivauduttava niiden juurille maahan ja vedettävä sitten koko kasvi pois. Kasvi itsessään on niin piikikäs, jotta sen maanpäälliseen osaan ei pysty paljain käsin tarttumaan.

 

 

 

 

Tässä on rikkakasveista puhdistettu syysistutettu valkosipulimaa – ”mittatikkuna” tavallinen muovisanko.

 

 

 

 

Samainen muovisanko keväällä istutettujen valkosipuleiden mittatikkuna.

Kyllä näistäkin saattaa satoa tulla, mutta ehkä ei aivan yhtä runsasta kuin syysistutuksista.

Huomaa kuitenkin, että kuvan oikeassa laidassa on tavallisia istukassipuleita, sillä valkosipuleita on porkkanarivin vieressä vain kaksi ja puoli riviä!

 

 

Suosittelen valkosipuleille syysistutusta, kateviljelyä ja rikkakasvien mekaanista poistamista ennen juhannusta – näin saadaan hyvä sato!

 

 

-Esko Erkkilä-

Juha Sipilä: "Eihän tätä tekisi, jos ei tee tätä hyvällä mielellä"

Lauantai 15.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Sahalahden paikallisyhdistys järjesti Kangasalan alueen jäsenilleen kesäretken Helsinkiin torstaina 13.6.2013.

 

Sain kutsun omalla kustannuksella toteutettavalle retkelle ja olinkin mukana hienolla kesäretkellä.

 

Matkamme kohteina olivat Tamminiemi, Eduskuntatalo sekä osallistuminen lehteriyleisönä kyselytunnille.

 

Näimme Eduskuntatalolla hymysuin, mutta myös otsa rypyssä politiikkaa tekeviä kansanedustajia.

 

Saavuimme Eduskuntatalon pihamaalle ja odottaessamme oppaiden saapumista, tuli paikalle Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja Keskustan poliittinen sihteeri Helena Pakarinen.

 

Sipilä oli ilahtunut näkemästään kesäretkiporukasta ja kiirehti kättelemään meitä jokaista.

 

 

 

Tamperelaisia oli lisäkseni mukana matkassa Keskustan Hervannan paikallisyhdistys ry:n puheenjohtaja Tarmo Aaltonen.

Aaltonen (selin vasemmalla) totesi Sipilälle, että Sinä se vaan jaksat tehdä politiikkaa hymysuin.

Olin vieressä, kun Sipilä vastasi näin:

 

Eihän tätä tekisi, jos ei tee tätä hyvällä mielellä!

Hieno ja kannustava toteamus. Toki kaikki näkevät, että Sipilä pitää työstään kansanedustajana ja puoluejohtajana!

 

Tässä Sipilä tervehtii Risto Keskistä (oikealla). Opin tuntemaan Keskisen jo kauan sitten sianlihantuottajana, jonka talous oli aina kunnossa.

Simo Arra myhäilee kuvassa keskellä.

 

 

Hymy on herkässä myös tässä!

 

 

 

 

Keskustan Kangasalan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Heikki Lahtinen ja Keskustan poliittinen sihteeri Helena Pakarinen olivat myös yhtä hymyä!

 

**********

 

Olimme Eduskuntatalossa kansanedustaja Arto Pirttilahden vieraana ja Arto tarjosi meille myös kahvit.

 

 

Pyrin laatimaan kansanedustaja Arto Pirttilahden poliittisesta sanomasta myöhemmin erillisen jutun, mutta sen voin jo tässä todeta, että perin hyvätuulinen oli myös Arto.

 

 

 

Meitä kävi tervehtimässä myös Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen ja voin todeta, että Tiilikainen oli hyvin tyytyväinen Keskustan nykytilanteeseen.

Tiilikaisen tyytyväisyys näkyi mainiosti hänen koko olemuksestaan!

 

**********

 

Totesin tämän jutun alussa, että tapasimme kesäretkemme aikana myös sellaisia politiikkoja, jotka jostain kumman syystä näyttävät tekevän politiikkaa otsa rypyssä.

 

 

 

Tässä välikysymyskeskustelun aikana kuvaamani politiikko, jonka otsalla rypyt näyttävät syvenevän päivä päivältä!

 

Kiitän Hanna Holmaa, joka toimi kesäretkemme kipparina – retki oli erittäin onnistunut!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko minun aika luopua Lidl-boikotistani?

Keskiviikko 29.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Saksalainen Lidl -ketju avasi ensimmäiset myymälänsä Suomessa elokuussa 2002.

 

En rehvastele, kun totean, että avasin ensimmäisen kerran Lidl-myymälän oven Suomessa vasta toissapäivänä eli 27.5.2013.

 

Lidl hyljeksi Suomessa markkina-avauksessaan suomalaisia elintarvikkeita niin tiukasti, että en ole aikaisemmin katsonut tarpeelliseksi avata suomalaisen Lidl–myymälän ovea.

 

En nytkään avannut Lidl-myymälän ovea tavallisena kuluttajana, vaan erään yhdistyksen edustajana, sillä tarvitsimme tiettyjä elintarvikkeita yhdistyksemme puffetti-myyntiin.

 

Totesin omin silmin, että Lidl-myymälässä on otettu ”lusikka kauniiseen käteen” ja myynnissä on nyt myös suomalaisia elintarvikkeita.

 

Kotimaiset vihannekset ja peruna ovat saaneet mukavasti myyntitilaa Lidl´ssä. Myös maidot ovat pääosin suomalaisia, sillä porilainen Satamaito ja suonenjokinen Maitomaa ovat päässeet tavarantoimittajiksi Lidl´lle.

 

Kotimaisista isoista lihanjalostusyrityksistä Atria, HK ja Saarioinen näyttävät olevan saksalaisketjun Suomen myymälöiden tavarantoimittajina. Hyvä niin!

 

Oli mieluisaa nähdä, että myös Valio on Lidl´n tavarantoimittaja. Raision Bungelle myymä margariinitehdas on myös saanut Keiju-tuotteilleen tilaa Lidl´n hyllyillä.

 

Lidl`n pullistelut suomalaisia tuotteita kohtaan näyttävät lientyneen kymmenen vuotta sitten nähdystä.

 

**********

 

Olen joitakin kertoja poikennut ostoksilla Lidl-myymälöissä, mutta en aikaisemmin kuitenkaan koskaan Suomessa. Puolassa, Baltian maissa ja Saksassa kyllä olen käynyt Lidl:ssä, mutta en Suomessa.

 

Mietin, että pitääkö minun päästää Lidl henkilökohtaisesta ostoboikotistani? Antaako Lidl nyt riittävän arvostuksen suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotteille?

 

Lopputulema pähkäilystäni taitaa olla se, että aika ei ole vielä kypsä Lidl´n asiakkaaksi ryhtymiselleni.

Lidl´n kymmenen vuotta sitten harjoittama suomalaisten elintarvikkeiden hyljeksiminen ei ole mielestäni vielä haihtunut!

 

-Esko Erkkilä-

Sikomäen Helaavalkeat - uusi kulttuuritapahtuma Hämeenkyrössä

Keskiviikko 15.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Katariina ja Eero Pylsy olivat puuhaajina, kun Hämeenkyrö sai helatorstaina toukokuun 9. päivänä uuden hienon kulttuuritapahtuman.  Hämeenkyrön Kierikkalan Sikomäellä saatiin silloin kokea 1900-luvun alkupuoliskon tapahtumiin liittyvä Sikomäen Helaavalkeat –tapahtuma.

 

 

 

Paikalla hienossa kevätsäässä toteutetussa tapahtumassa oli nelisenkymmentä kyröläistä, lähipitäjäläistä sekä kesä-hämeenkyröläistä.

 

 

 

 

 

Katariina Pylsy on monien haastattelujen avulla perehtynyt Sikomäen helavalkeisiin ja nyt vanhat tunnelmat olivat hänen kirjoittamansa näytelmän avulla loihdittu kaikkien koettavaksi.

Haastattelut on perimätiedon säilyttämiseksi tehty viime hetkillä, sillä nykyään Sikomäen helavalkeita kokeneita ei enää ole keskuudessamme.

 

 

 

 

Helaavalkeat toteutettiin kantaesityksessä lukuharjoituksena, mutta se ei tunnelmaa haitannut.

Vasemmalla Katariina Pylsy ja oikealla Niclis Pylsy – he molemmat esittivät useiden roolihahmojen vuorosanat.

 

 

 

Näytelmään toivat musiikkia ja elävyyttä pelimanneina Weijo Koskiranta Hämeenkyröstä…

 

 

  

…sekä Teuvo Suoniemi Tampereelta.

 

 

 

 

Sikomäen helaavalkean sytyttämisestä vastasi Eero Pylsy.

Sata vuotta sitten järjestetyissä Sikomäen Helaavalkeissa roihu oli moninkertainen nyt nähtyyn verrattuna, mutta aitoa helaatunnelmaa tämäkin toi.

 

 

 

Näytelmän tekstit koostuvat aidosta kyröläisestä murteesta ja sattuvista sanonnoista.

Katariina Pylsy (vasemmalla) ja Niclis Pylsy (oikealla) esittivät vuorosanat selkeästi ja yleisöä kiinnostavasti.

Weijo Koskirannan ja Teuvo Suoniemen pelimanniesitykset toivat esitykseen monipuolisuutta ja nautittavuutta.

 

***********

 

Oskari Heikkilä, Heikkilän talon isäntä Kierikkalasta kertoi eräässä repliikissään Sikomäen helaavalkeitten perimmäisen tarkoituksen näin:

 

”Ennen vanhaan helaavalkeitten avulla pyyrettiin suosiollisia henkiä tuleen iloon ja juhlanpitoon mukaan ja samalla valkeella hätistettiin pahansuopia ja vihamielisiä olentoja tiehensä.  Valkee on semmonen voima, jota pahat henket pelkäävät.”

 

***********

Näytelmän kohokohta oli sen loppupuolella, kun kirjailijamestari F. E. Sillanpää saapui yhdessä Sigrin kanssa Sikomäen helaavalkeille. Kantaesityksen katsojat pystyivät hyvin kuvittelemaan Sillanpään Sikomäen maisemissa!

 

 

F. E. Sillanpää kuvaili repliikissään Sikomäeltä avautuvia näkymiä kirjailijamestarille tutulla tavalla:

”Tälle maisemalle antavat leimansa pellot ja haat, talot ja töllit sekä siellä täällä silmänä pilkottava järvi. Tätä rajoitettua maisemaa elävöittää ihminen, kotieläin, lintu tai hyönteinen. Piennarten ja puitten nuori vehmaus on niin ylivoimainen asia ja siinä on sellaista luonnonvoiman mahtia, ettei sen ihasteleminen ole häpeäksi miehiselle miehellekään.”

 

 

 

Paikalla esitystä seuraamassa oli lukuisia hämeenkyröläisiä, jotka ovat saaneet paljon aikaiseksi hämeenkyröläisen kulttuurin saralla.

 

 

Tässä hämeenkyröläinen kulttuurin monitaitaja Kauno Perkiömäki keskustelee Eero Pylsyn kanssa.

 

 

 

Mieliinpainuva Helaavalkee – tapahtuma päättyi Eero Pylsyn 23.3.2010 säveltämään ja sanoittamaan Kierikkalan kylän ylistyslauluun...

”Maisema kaunehin”.

Laulun sanat oli jaettu yleisölle ja esilaulajina toimivat Katariina Pylsy, Eero Pylsy, Jere Lepola ja Niclis Pylsy.

 

 

Kierikkala oi Kierikkala on kylistä kuuluisin Kyrönmaan,

siel syntyi ja varttui kirjailijamme Frans Emil Sillanpää.

Metsät ja pellot niittyjen kellot, soittaa säveltä maiseman

metsät ja pellot niittyjen kellot, soittaa säveltä maiseman, kaunehimman.

 

Kierikkala oi Kierikkala on kylistä rakkahin Kyrönmaan,

siel ahkera kansa kyntää ja kylvää kansallismaisemaa.

 

Kierikkila oi Kierikkala on kylistä viihtyisin Kyrönmaan,

siel isien työt ja kulttuuriarvot auttavat jaksamaan.

 

Kierikkala oi Kierikkala on kylistä kaunehin Kyrönmaan,

siel Luojaamme kiittäen laulumme soi vain kylästä Kierikkalan.

Metsät ja pellot niittyjen kellot, soittaa säveltä maiseman

metsät ja pellot niittyjen kellot, soittaa säveltä maiseman, kaunehimman.

 

 

 

On toivottava, että ensi vuoden helatorstaina Sikomäellä nähdään nyt kantaesityksenä nähty näytelmä täydellisenä esityksenä.

Esitykseen tarvitaan parisenkymmentä näyttelijää ja uskon, että se on hämeenkyröläiselle kulttuuriväelle sopiva voimainponnistus.

 

********

 

 

 

 

Hämeenkyrön Sanomat julkaisi 14.5.2013 ilmestyneessä numerossaan laatimani jutun Sikomäen Helaavalkeista.

 

 

-Esko Erkkilä-

On aika leikata syyshortensia

Maanantai 29.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Syyshortensia, jota myös syreenihortensiaksi kutsutaan, on alkusyksyn komeimpia pensaita.

 

Elämme huhtikuun lopulla aikaa, jolloin syyshortensiat kaipaavat leikkaamista.

 

Ainakin joku kirjatieto mainitsee, että syyshortensiaan jätetään leikkauksessa edellisvuonna kasvaneisiin versoihin 2- 3 silmuparia ja paksumpiin jopa 3 – 4 silmuparia.

 

Olen aina leikannut rajummin, sillä jätän leikkauksessa vain yhden silmun edellisvuoden versoihin.

 

Uskallan puolustaa menettelyäni, sillä tonttimme yhdellä laidalla kasvava syyshortensia-aita on aina syksyin komea näky. Minulla on kokemusta syyshortensia-aidan sekä muutaman yksittäispensaan leikkaamisesta yli kahdeltakymmeneltä vuodelta, joten uskallan esitellä leikkaustapaani.

 

Syyshortensia ei pidä liian lähellä sitä kasvavista esimerkiksi männyistä tai vaikkapa omenapuista – tästä meillä on kokemusta.

 

 

  

Talven runtelema syyshortensia-aita ei ole kaunis näky.

Syyshortensiaa ei kuitenkaan saa leikata syksyllä eikä liian varhain keväällä, sillä leikkauksen oikea ajankohta on vasta keväällä yöpakkasten mentyä.

 

 

 

Tässä lähikuva tavasta, jolla olen leikannut syyshortensian.

Edellisvuoden versoihin on jätetty vain yksi silmu, ei yhtään enempää.

 

 

 

Tykkään, että leikattu syyshortensia-aita on kaunis. No, muutkin mielipiteet hyväksytään!

 

 

 

Uskallan luvata, että elokuun 15. päivänä näkymä on tyystin toinen!

 

 

Jos Sinulla on yksittäinen syyshortensiapensas tai peräti syyshortensia-aidanne, nyt on aika tarttua sekatööreihin ja ryhtyä toimeen!

Syyshortensia ei ole leikkausajankohdan suhteen tarkka, mutta tällä kevääntulon vauhdilla montaa päivää ei saa vitkastella.

 

 

-Esko Erkkilä-

Suuret ikäluokat ovat edelleen vahva voimatekijä Suomen taloudelle

Keskiviikko 17.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Suuriksi ikäluokiksi kutsutaan vuosiluokkia, jotka ovat syntyneet 1945 – 1950 välisenä aikana.

 

Kuulun suuriin ikäluokkiin ja olen ylpeä siitä.

 

Suurten ikäluokkien isät ja äidit taistelivat Suomen itsenäisyyden jatkumisen puolesta ja loivat sotiemme jälkeen perustan, jolle me pystyimme rakentamaan nyky-Suomen hyvinvoinnin.

 

”Märkäkorva”-sukupolvet eivät kaikilta osin osaa antaa meille sitä arvoa, jonka olemme ansainneet. Nuorissa on toki myös niitä, jotka arvostavat suurten ikäluokkien työtä.

 

Suuriin ikäluokkiin panostaminen vaati yhteiskunnalta satsauksia silloin, kun olimme lapsia ja nuoria. Oli rakennettava uusia kouluja ja erilaisten opintomahdollisuuksien takaamiseen tarvittiin panostamista.

 

Harvat suurten ikäluokkien edustajat olivat opiskeluaikoinaan ”iki-opiskelijoita”, sillä olimme oppineet vanhemmiltamme, että työn syrjään pitää päästä viivyttelemättä.

 

Suurten ikäluokkien edustajat saavuttavat tänä vuonna 68 – 63 vuoden iän – osa meistä on jo siirtynyt hyvin ansaituille eläkepäiville, mutta vielä jokunen meistä ahertaa edelleen.

 

Olemme rakentaneet Suomea nelisenkymmentä vuotta, mutta on muistettava, että olemme sen koko ajan olleet myös Kuluttajia oikein isolla K-kirjaimella ilmaistuna.

 

Kuluttaja-roolimme on oikeastaan vahvistumassa, kun eläkepäivät koittavat.

 

Eläkeläiset ovat suuri kuluttajaryhmä, jonka suuntaan mm. matkailualan ”kynnet syyhyävät”. Hyvä niin, sillä meillä on nyt hieman paremmin aikaa matkustella.

 

Huomasin omakohtaisesti eilen, että suuret ikäluokat ovat merkittävä asiakasryhmä rakennusaineteollisuudelle ja rakennustarvikekaupalle sekä remonttimiehille!

 

Meillä on meneillään keittiöremontti, jossa koko keittiö uusitaan kattoa lukuun ottamatta.

 

Remonttimiesten kanssa keskustellessa tuli ilmi, että heille tärkeä asiakasryhmä ovat omakoti- ja rivitalojen omistajat, jotka remontoivat 25 – 30 vuotta sitten rakentamiaan omakotitaloja tai silloin hankkimiaan rivitaloasuntoja. Remonttimiesten asiakkaat ovat usein suuriin ikäluokkiin kuuluvia.

 

Keskustelujen jälkeen huomasin, että monet ikätoverimme ovat parhaillaan samoissa puuhissa kuin me eli remontoimassa omakotitalojaan tai rivitaloasuntojaan. Myös kerrostalojen putkiremontit tapahtuvat usein sellaisissa kerrostaloissa, joiden osakkaat kuuluvat suuriin ikäluokkiin.

 

Haluan tällä pohdiskelulla kannustaa lukijoitani arvostamaan suurten ikäluokkien merkittävää roolia Suomen talouden pönkittämisessä myös sen jälkeen, kun olemme luovuttaneet paikkamme ”verokirjatyöskentelyssä” nuoremmillemme!

 

-Esko Erkkilä-

Ovatko raitiotiehankkeen linjausvaihtoehdot ennenaikaista ryntäilyä hankkeen puuhaajilta?

Torstai 11.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin nettisivuilla oli aprillipäivän iltaan saakka kysely, jossa tiedusteltiin raitiotiereitille vaihtoehtoisia linjauksia kolmeen kohtaan:

• Kaleva; Sammonkatu vai Teiskontie ja Kissanmaankatu
• Keskustan itäosa; Itsenäisyydenkatu vai Kalevantie
• Pispalan kannas; Paasikiventie vai Pispalan valtatie.

Pidän kyselyä ennenaikaisena, sillä ensiksi pitäisi rauhassa päättää, että lähdetäänkö Tampereelle puuhaamaan raitiotietä.

 

Vastasin toki kyselyyn, mutta eri kysymysten kohdalla toin esille hankkeen kustannusvaikutukset ja niiden selvittämisen tärkeyden.

 

Raitiotiehanke on osamaksua Vihreille siitä hyvästä, että he näyttävät vihreää valoa rakennusliikkeille ja kokoomuksella Rantaväylän tunnelin rakentamisesta.

 

Jos Rantaväylän tunneli jää rakentamatta, on aiheellista kysyä, että saavatko Vihreät siitä huolimatta heille luvatun ”hyvän”.

 

Asun sellaisella alueella Tampereella, että tuskin koskaan tulen tarvitsemaan nyt suunniteltua pätkäraitiotietä. Kaltaisiani tamperelaisia on lukemattomia.

 

Oletan, että kiivaimpia raitiotien kannattajia ovat henkilöt, jotka perin vähän tuovat Tampereen kaupungin kassaan verotuloja. Toisten rahoilla on helppo vaatia kaikenlaista!

 

Esitän, että Tampereella laaditaan kattava suunnitelma bussi-, lähijuna- ja mahdollisen raitiotieverkoston yhteensovittamisesta, jossa huomioidaan myös henkilöautoliikenteen kehittämismahdollisuudet.

 

Suunnitelma pitää ulottaa kattamaan myös Tampereen itsenäiset ympäristökunnat, sillä Tampere tarvitsee talousongelmissa kärvistellessään entistä enemmän yhteistyötä itsenäisten kehyskuntien kanssa. Liikenneolosuhteiden kehittäminen on tässä työssä keskeinen yhteistyöalue.

 

Olen saanut ”lunta tupaan”, kun olen ollut samaa mieltä monien keskeisten asiantuntijoiden kanssa siitä, että Tampereen raitiotiesuunnitelma kustantaa suuruusluokkaa 500 – 700 miljoonaa euroa. Pidän parinsadan miljoonan kustannusarviota haihatteluna ja osoituksena siitä, että talouden lakeja ei tunneta.

 

Kustannusarviossa pitää yhden hassun raideparin lisäksi huomioida ne linjat, jotka on viisasta rakentaa mahdollisen raitiotielinjaston osasiksi. Kalusto-, terminaali- ja henkilöstökustannukset pitää jo alustavassa selvittelyssä kartoittaa paremmin kuin nyt ollaan tekemässä.

 

Alustavassa suunnittelussa ei ole sanalla käsitelty mahdollisen raitiotiesysteemin yritysmuotoa eikä sitä, että onko kyse Tampereen kaupungin omasta tuotannosta vai heitetäänkö mahdollinen ”raitiotieyritys” markkinavoimin raadeltavaksi.

 

Asukasdemokratian näkökulmasta raitiotieyrityksen pitäisi kuulua Tampereen kaupungin oman tuotannon piiriin, sillä kunnallinen, mutta yhtiöitetty toteutustapa olisi demokratian irvikuva.

 

Tiedän, että itsenäisten kehyskuntien mukaantulo merkitsee yhtiöittämispeikon vaanimista nurkan takana, mutta homma pitää pystyä estämään ilman yhtiöittämistä.

 

Vastasin toki konsulttiyritys Ramboll´n kyselyssä myös reittivaihtoehtoihin ja valitsin TAYS:n ja tulevan Kannen kautta Pispalan valtatietä pitkin kulkevan linjausvaihtoehdon.

 

TAYS:n ja Kannen kautta kulkevien linjausvaihtoehtojen perusteet ovat itsestään selvyyksiä ja Pispalanvaltatien valitsin Tipotielle kohoavan uuden sosiaali- ja terveysaseman vuoksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Rintasyöpä naisilla ja eturauhassyöpä miehillä edustavat uusista syöpätapauksista lähes kolmasosaa

Lauantai 23.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen Syöpärekisteri on Suomen Syöpäyhdistyksen tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos, joka ylläpitää tietokantaa kaikista Suomessa todetuista syöpätapauksista.

 

Se on vast´ikään julkaissut uusimman tilastonsa eli uudet syöpätapaukset vuodelta 2011.

 

Tilasto osoittaa, että vuonna 2011 Suomessa todettiin kaikkien aikojen suurin määrä uusia syöpätapauksia, sillä niiden luku ylitti ensimmäisen kerran 30.000 uutta syöpädiagnoosia vuodessa.

 

Suomen yleisin syöpä vuonna 2011 oli rintasyöpä 4.865 uudella tapauksella. Luku merkitsee 32,5 % kaikista naisilla havaituista uusista syöpätapauksista.

 

Miehillä yleisin syöpä oli edellisvuosien tapaan eturauhassyöpä. Uusien eturauhassyöpien lukumäärä 4.719 tapausta merkitsi 31 %:n osuutta miesten kaikista uusista syövistä.

 

**********

Maaliskuun alussa kerrottiin, että Tampereen yliopistoon on perustettu eturauhassyövän tutkimuskeskus.

 

Tutkimuskeskuksen perustaminen on luottamuksenosoitus Tampereella tehdylle eturauhassyöpätutkimukselle.

 

Perustettu tutkimuskeskus on henkilöresursseiltaan mittava, sillä yksikössä tulee työskentelemään seitsemän professorin vetämissä tutkimusyksiköissä yli 60 syöpätutkijaa.

 

*********

 

Eturauhassyövän kokeneena ja syöpädiagnoosin seulonnan tuloksena saaneena uskallan toppuutella Tampereelle perustetun tutkimuskeskuksen tutkijoita siitä, että eturauhassyövän toteamisessa seulonta olisi tarpeeton.

 

Puolustan eturauhassyövän toteamisessa seulonnan merkitystä.

 

Olen itse paras argumentti seulonnan merkityksestä, sillä näitä rivejä ei naputtelisi kukaan, jos en vuonna 2001 olisi saanut olla seulonnan kohteena.

 

Potilasjärjestöt puolustavat eturauhassyövän toteamisessa seulonnan merkitystä ja eräänä argumenttina on mm. sukupuolten tasa-arvo.

 

Ehdottelen miesten eturauhassyövän toteamisessa menettelyä, jossa seulonta kohdistettaisiin ikäluokkiin 50 – 70 vuotta.

 

Tiedän, että iäkkäillä miehillä voidaan lähes kaikilla todeta eturauhassyöpä, mutta se ei enää heillä etene eikä aiheuta ongelmia.

 

Hieman yli viisikymmen-vuotiailla tilanne on kuitenkin tyystin toinen ja sen vuoksi on tärkeää, että heidän eturauhassyöpänsä löydetään.

 

Eturauhassyövän seulonnassa on hyvä muistaa, että...

...seuranta...

...hoitomuotona valtaa koko ajan suosiota lisää ja mm. sen aktiiviseen tutkimukseen sekä markkinointiin toivon nyt Tampereelle perustetun tutkimuskeskuksen satsaavan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ehdotukset Itsenäisyyspäivänä myönnettävistä kunniamerkeistä on tehtävä heinäkuun aikana

Tiistai 19.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Kevättalvi on aikaa, jolloin monet yhdistykset pitävät vuosikokouksiaan.

 

Usein vuosikokouksen ohjelmassa on Tasavallan Presidentin Itsenäisyyspäivänä eli joulukuun 6. päivänä myöntämien kunniamerkkien jakaminen yhdistyksen toiminnassa ansioituneille.

 

Toinen merkittävä päivä kunniamerkkien jakamisessa on Puolustusvoimain lippujuhlan päivä eli kesäkuun 4. päivä.

 

Olen vuosien saatossa ollut osallisena useiden kunniamerkkien anomisessa eri yhdistyksissä ja työyhteisöissä ansioituneille henkilöille. Kokemukseni liittyvät koulukuntani Agrologien Liiton, omakotiyhdistysten sekä yritysmaailmassa kunniamerkkien anomisessa hankittuihin kokemuksiin.

 

Tässä muutamia ruohonjuuritasoisia kokemuksia ja näkemyksiä kunniamerkkien anomisesta:

 

Suomessa on kolme ritarikuntaa eli Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta, Suomen Leijonan ritarikunta ja Vapaudenristin ritarikunta.

 

Kokemukseni pohjaavat Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnalle ja Suomen Leijonan ritarikunnalle tehtyihin kunniamerkkianomuksiin.

 

Mainituilla ritarikunnilla on yhteinen hallitus, jonka Suurmestarina toimii Tasavallan Presidentti.

 

Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä myönnettävien kunniamerkkien anominen pitää tapahtua viimeistään huhtikuun 15. päivä ja Itsenäisyyspäivänä myönnettävien kunniamerkkien anomukset on jätettävä viimeistään heinäkuussa.

 

Yhdistyksillä ja yrityksillä kunniamerkkianomukset osoitetaan sille ministeriölle, jonka kiintiöstä kunniamerkkiä aiotaan anoa. Samoin on varmaan myös julkishallinnossa, mutta vastuuministeriötä/vastuuministeriöitä en tiedä.

 

Kunniamerkkien anomuskaavakkeita on saatavana eri ministeriöistä ja niistä keskusjärjestöistä, joiden piirissä hakeminen tulee tapahtumaan.

 

Kaavakkeen täyttämisessä kannattaa panostaa siihen, että kaikki kunniamerkkianomuksen kohdehenkilön ansiot tulevat kirjattua.

 

Tiedän tapauksia, joissa anomuskaavake on täytetty puutteellisesti ja kunniamerkkianomus on sillä kerralla hylätty. Tiedän myös tapauksia, jossa aiemmin hylätty anomus on vuoden tai kahden kuluttua tuonut tuloksen, kun kohdehenkilön ansiot on osattu kattavasti kertoa Ritarikuntien hallitukselle.

 

Vihjeenä ansiomerkkien hakijoille se, että pyydä kohdetta itse kertomaan ne seikat, joissa hän on kunnostautunut. Toteutin bisnesmaailmassa onnistuneesti tätä periaatetta, jonka olen yhdistyksissä toimiessani oppinut. Yritysten henkilöosastot saattavat kauhistella tätä tapaa, mutta oikein toteutettuna se on tehokas tapa.

 

Erityisen tärkeitä ovat vaikkapa partiotoiminnassa, jalkapallon- tai jääkiekon seuratoiminnassa, lentopallojoukkueen vetäjänä ja muissa vastaavissa toimissa hankitut luottamustehtävät! Kolmannen sektorin riennossa osoitettu kansalaiskunto on vahvaa meriittiä kunniamerkkien saamisessa.

 

Minulle on kerrottu ja olen samaa myös itse havainnoinut, että erityisesti julkisessa hallinnossa kunniamerkkien saaminen on työlästä – siellä löytyy aina esimiesportaalta henkilöitä, jotka kokevat alaisille haettavan kunniamerkin piikkinä omassa lihassaan! Myös poliittiset raja-aidat jarruttavat pätevien henkilöiden palkitsemista julkishallinnossa kunniamerkeillä.

 

Samaa joutuu ehkä toteamaan myös yritysten piirissä – toki siellä hakuprosessia hidastaa se, että ei tunneta työntekijän tai toimihenkilön ansioita hänen ”siviilielämässään”.

 

*********

 

Sain pontimen tämän jutun laatimiselle, kun puheenjohdin Pirkanmaan Agrologit ry:n kevätkokouksen viime viikolla ja luovutimme kokouksessamme korkean kunniamerkin yhdistyksemme puheenjohtaja Katariina Pylsylle.

 

 

 

Agrologien Liitto ry:n toiminnanjohtaja Esko Lappalainen lukemassa kunniamerkkiin liittyvää kunniakirjaa…

 

 

 

…ja tässä hän kiinnittää kunniamerkkiä Katariinan rintapieleen.

 

 

 

Pirkanmaan Agrologit ry:n puheenjohtaja, Sastamalan kaupungin maatalousjohtaja Katariina Pylsy Hämeenkyröstä sai Agrologien Liiton anomana Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin. Katariinan saaman kunniamerkin virallinen lyhenne on SVR I R ja se asettuu kunniamerkkien keskinäisessä arvojärjestyksessä varsin korkealle.

 

Mainittakoon, että puheenjohtajallemme myönnetty ansiomerkki on ”yhden pykälän arvokkaampi” kuin Suomen Leijonan Pro Finlandia-mitali!

 

Onnittelut Katariinalle myös tätä kautta!

 

 

********

 

Kävin Katariinan saamasta kunniamerkistä kipinän saaneena oman kirjahyllyni vitriinillä ja hain sieltä esille runsaat kymmenen vuotta sitten saamani kunniamerkin.

 

 

 

Kyseessä on saman ritarikunnan ansiomerkki kuin Katariinalla, mutta hieman alempiarvoisempi.

Sain aikoinaan Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin, jonka virallinen lyhenne on SVR Ar.

Myös siitä kiitokset kuuluvat Agrologien Liitto ry:lle.

 

 ***********

Kannustan yhdistysväkeä laittamaan kunniamerkkianomukset vetämään. Kunniamerkkien anomiseen liittyy tietysti aina pieni riski, sillä ritarikuntien hallitukset ovat viime vuosina joutuneet hylkäämään ansioituneidenkin kansalaisten kunniamerkkianomuksia.

 

Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi LähiTapiola ei huolehdi, että sen vakuutuksiin liittyvät pankkitoiminnot saisi suomenkielisellä alueella suomeksi?

Perjantai 15.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen aina arvostanut ja puoltanut sitä, että ruotsinkielisten pitää Suomessa saada palvelut omalla äidinkielellään.

 

Periaatteeni sai vahvistusta, kun jouduin LähiTapiolan kieliterrorin kohteeksi.

 

Perhekuntani omistaa Keski-Pohjanmaalla pienen maa- ja metsätilan sekä nyt asumattomana olevan pientalon.

 

Rakennukset on aikoinaan vakuutettu paikallisessa Lähivakuutuksessa, mutta vakuutusalan myllerryksessä vakuutusyhtiöksi on meistä riippumattomista syistä muuttunut LähiTapiola –niminen vakuutusyhtiö.

 

Kiinteistö on täysin suomenkielisellä alueella, mutta Kokkolan laajentuessa lähikuntiin tuli tontille johtavalle tienpätkälle myös ruotsinkielinen nimi.

 

Maksoin nettipankissa 01.03.2013-28.02.2014 voimassaolevan vakuutuksen ja hämmästyin, sillä vakuutusmaksu ei mennytkään LähiTapiolalle vaan Vasabygdens Lokalförsäkrings- nimiselle yritykselle!

 

Olemme tehneet vakuutussopimuksen suomenkielisen yrityksen kanssa ja emme halua asioida sen kanssa ruotsinkielellä!

Kokemus auttaa entistä paremmin ymmärtämään niitä ruotsinkielisiä, jotka eivät saa palveluja omalla äidinkielellään!

 

Pidän LähiTapiolan menettelyä tuomittavana ja asiakkaita vähättelevänä.

 

LähiTapiolan ”oma” pankki näyttää olevan Säästöpankki, mutta Osuuspankin asiakkaana saamme tyytyä näköjään ruotsinkieliseen palveluun, sillä ”Maksun saajan ja osuuspankin tekemän sopimuksen mukaan maksu on käännetty osuuspankin tilille.”

 

LähiTapiolan laskussa todetaan maksun saajaksi yksiselitteisesti näin:

 

LähiTapiola Pohjanmaa Keskinäinen Vakuutusyhtiö

Kauppapuistikko 19-21

65100 VAASA

 

Miksi LähiTapiola sallii yhteistyöpankkinsa kohdella asiakkaitaan siten, että asiakkaan äidinkieltä ei noudateta?

 

On selvää, että vakuutusyhtiön vaihtaminen on harkinnassa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Eläinten hyvinvointi ei koostu vain yhdestä asiasta!

Lauantai 2.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen oli kirjailijavieraana Tampereella Kirjastotalo Metsossa helmikuun 28. päivänä 2013 järjestetyssä tilaisuudessa.

 

Olin yksi paikalla olleista n. kuudestakymmenestä kuulijasta. Harmi, että miesten osuus kuulijajoukosta oli minimaalinen.

Menin mielenkiinnosta paikalle, sillä oletin, että pitkä työrupemani elintarviketeollisuuden ja kotieläintalouden parissa antaisi mahdollisuuden omaksua tietokirjailijan esityksestä jotain. En pettynyt ounasteluissani!

 

 

 

Elina Lappalaisen tilaisuutta mainostettiin fiksuilla julisteilla Kirjastotalo Metson tiedotustaululla.

 

 

 

Tietokirjailija Lappalaisen teos ”Syötäväksi kasvatetut – Miten ruokasi eli elämänsä” sai ansioistaan viime vuonna Tieto-Finlandia- sekä Kanava –tietokirjapalkinnot.

 

Suomen kirjasäätiön vuoden 2012 Tieto-Finlandia –palkintoraadin muodosti Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Janne Virkkunen.

 

Ensimmäisen Kanava-tietokirjapalkinnon jakoivat Kanava-lehti ja Otavan kirjasäätiö – palkinnon arvo oli 10.000 euroa.

 

Elina Lappalainen on syntynyt vuonna 1984 ja hän on Talouselämä-lehden toimittaja.

 

Toimittaja Lappalaisen kokemukset perustuvat siihen, että hän kasvoi lapsuusaikansa setänsä maidontuotantotilan naapurissa Siilinjärvellä sekä vierailuihin n. 20 maatilalla ja neljässä teurastamossa.

 

Varsin ohuesta kokemuksestaan huolimatta Elina Lappalainen kirjoittaa asiantuntevasti suomalaisen kotieläintalouden vahvuuksista ja haasteista.

 

Palkittu tietokirjailija totesi, että Suomessa kotieläinten hyvinvointi on suhteellisen hyvällä mallilla, mutta parantamisen mahdollisuuksia on.

 

 

 

Elina Lappalainen painotti aivan oikein, että kotieläinten hyvinvointi on monen tekijän summa.

 

Elina Lappalainen käsitteli melko asiantuntevasti keskeisimpien kotieläintemme tilannetta eläinlajikohtaisesti.

 

Broilerit

 

• monille kuulijoille oli yllätys, että broilerin kasvatusaika on vain 38 vuorokautta
• broilereiden jalostuksen keskeinen tavoite on nopea kasvu
• Suomessa broilertuotannossa ei ole salmonellaa ja meillä ei käytetä antibiootteja – Saksassa broilerparttialle saatetaan antaa jopa kahdeksan antibioottikuuria!
• Suomessa ei tuoteta ns. luomubroileria, mutta mm. Tanskassa luomubroileria kasvatetaan. Lappalainen kertoi, että HK tuo Suomeen Portin kautta tanskalaista luomubroileria.

 

 

 

Elina Lappalaisen esitykseen kuulunut kuva luomubroilerista ei varmaan ketään vakuuttanut luomun erinomaisuudesta!

 

 

Sika

 

• Lappalainen kertoi, että emakoilla on hormonaalinen pesäntekotarve.
• emakot porsivat porsitushäkeissä ja on muistettava, että ilman porsitushäkkejä pikkuporsaita kuolisi nykyistäkin enemmän
• karjuporsaat joudutaan kuohitsemaan, sillä karjunhaju lihassa tekisi karjunlihasta elintarvikkeeksi kelpaamattoman
• Suomessa ja Ruotsissa sikojen saparoita ei typistetä, mutta muulla niin tehdään
• Lappalainen muistutti, että sika on siisti eläin. Se on myös viisas eläin ja sitä voidaankin älykkyydessä verrata koiraan.

 

Kana

 

• Lappalainen muistutti, että kana on tyystin toinen eläin kuin broiler
• muniva kana ja munintansa lopettanut kana ei kelpaa elintarvikkeeksi
• kukkoja ei tarvita munantuotannossa ja sen vuoksi kukkopojat lajitellaankin pois kananpoikien joukosta. Lajittelu perustuu siipisulkien pituuteen – lajittelu on käsityötä.

 

Lehmä

 

• lehmästä kertoessaan Lappalaiselle sattui pieni lapsus, sillä hän kertoi lehmän synnyttävän kun oikea termi olisi ollut poikiminen!
• maidontuotannon tasoksi Lappalainen mainitsi 8.500 litraa vuodessa per lehmä. Luku saattaa keskimääräisenä pitää paikkansa, mutta parhaat yksilöt yltävät selvästi yli 10.000 litran per vuosi.

 

Hevonen

 

• eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta hevosesta puhutaan aivan liian vähän
• Suomeen tuodaan hevosenlihaa merkittäviä määriä
• Romaniasta hevosia viedään teurastettaviksi Espanjaan ja Italiaan
• USA:ssa hevosia ei saa teurastaa elintarvikkeeksi, mutta sen vuoksi jenkkihevoset viedäänkin Meksikoon teurastettaviksi ja siksi meksikolainen hevosenliha onkin usein peräisin jenkkihevosesta

 

 

 

Tietokirjailija Elina Lappalainen näki tuontiruuan kipukohdiksi mm. seuraavat seikat;

• kun ruoka matkustaa, sen alkuperä hämärtyy
• pitkät alihankintaketjut vaikeuttavat valvontaa
• erilaiset lainsäädännöt, eri kuluttajalupaus
• tiedon saamisen vaikeus
• poissa silmistä, poissa mielestä – ongelmien ulkoistaminen

 

Kiitän ja arvostan Elina Lappalaisen tasapuolista ja analyyttistä esitystä kotieläinten hyvinvoinnista.

 

Valittelen, että eräs kuulija syyllistyi ”kettutyttöilyyn” keskustelun aikana.

 

Esitin keskustelun aikana, että Elina Lappalaisen pitäisi seuraavaksi paneutua EU-maissa noudatettaviin menettelyihin kotieläinten kasvatuksessa ja teurastamisessa. Lappalainen kiitti kannustuksestani ja kertoi, että sama ajatus on ollut hänelläkin mielessä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Taas uusi ruokaskandaali - hevosenlihaa myydään naudanlihana!

Torstai 14.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitin näillä sivuilla 3.2.2013 suomalaisen päivittäistavarakaupan merkittömien tonnikalasäilykkeiden sekä ananasmehutiivisteiden valmistuksen ihmisoikeuksia loukkaavista käytännöistä, pakkotyöstä sekä ihmiskauppaan viittaavista menettelyistä.

 

Kirjoituksestani muste ei ole kunnolla ehtinyt kuivua, kun Eurooppaa ravistelee taas uusi ruokaskandaali – hevosenlihaa myydään naudanlihana!

 

On selkeästi todettava, että hevosenliha on täysin kunnollista ravintoa, mutta se, että sitä myydään naudanlihana, kertoo ulkomaisten elintarviketoimijoiden moraalittomuudesta ja niiden häikäilemättömästä bisneksestä.

 

Hevosenlihaskandaali kulminoituu Findus Group´n toimintaan ja sen tuotteisiin.

 

Koko Findus Group -konsernin liikevaihto vuonna 2011 oli noin 1,1 mrd puntaa eli kyse on miljardiluokan yrityksestä.

 

Joudun häpeäkseni tunnustamaan, että yritysnimi ”Findus” on harhauttanut mm. minut luulemaan, että kyseessä on ainakin joltakin kantilta suomalainen yritys – olen ollut täysin väärässä.

 

Findus kertoo nettisivuillaan avoimesti mm. yrityshistoriansa.

 

Olen hevosenlihaskandaalin jälkeen tutustunut yrityksen historiaan ja joudun toteamaan, että yrityksen omistajiin ja omistushistoriaan tutustuminen alkaa kilkattamaan hälytyskelloja.

 

Findus on perustettu v. 1941 Ruotsissa ja sen jälkeen sen omistajina vilahtelevat seuraavat nimet:

 

• Nestlé
• sijoitusyhtiö EQT
• sijoitusyhtiö Foodvest Ltd

 

Omistustarina jatkuu niin, että kesällä 2008 Foodvestin omistus siirtyi Lion Capitalille.

 

Olen oppinut, että sijoitusyhtiöiden omistamat yritykset ovat ”joustavia” yritysetiikan saralla.

 

Kumman elintarvikeyrityksen tuotteita Sinä käytät turvallisemmalla mielellä; ulkomaisten sijoitusyhtiöiden omistaman yrityksen tuotteita vai suomalaisomisteisen yrityksen valmistamia tuotteita? 

 

Kysyn vaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Münchenissä sijaitseva Deutsches Museum on maailman suurin tekniikan ja luonnontieteen museo

Perjantai 28.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Deutsches Museum von Meisterwerken der Naturwissenschaft und Technik

Kuvan yllä oleva pitkä nimi on maailman suurimman tekniikan ja luonnontieteellisen museon eli Deutshes Museum´n virallinen saksankielinen nimi.

Museon päätilat sijaitsevat Isarjoen saarella Münchenin keskustassa.

Kuva on otettu iltahämärissä ja kun Saksassa tunnetusti ollaan säästäväisiä, niin valoa kaupungilla on iltaisin kovin niukalti.

 

Isarjoen saarella sijaitsevan päämuseon lisäksi laitoksella on myös sivumuseoita.

 

Lentokoneiden esittelyyn keskittynyt Flugwerft Schleißheim -sivumuseo sijaitsee 18 kilometrin etäisyydellä Münchenin keskustasta  ja kuljetustekniikan esittelyyn keskittyvä Deutsches Museum Verkehrszentrum puolestaan kävelymatkan päässä Münchenin ydinkeskustasta.

 

Kävimme taannoisella Münchenin matkallamme päämuseossa sekä kuljetustekniikkaan keskittyvässä erillisessä museossa.

 

Mainittakoon, että Deutshes Museum´lla on sivutoimipiste myös Bonnissa.

 

 

 

Deutshes Museum´n sisäänkäynti tapahtuu arvokkaan kivitalon ovista. 

On kuitenkin turha luulo, että sisäänkäynnin jälkeen voisi ostaa liput museoon, sillä pääsyliput on käytävä erikseen ostamassa piha-alueella sijaitsevista parakeista. Parakit soveltuvat perin huonosti arvokkaan oloisen sisäpihan muuhun infraan.

 Sisäänkäynnin jälkeen ensimmäisenä on vesiliikennettä, vesillä tapahtunutta sodankäntiä ja vesillä tapahtuvaa navigointia esittelevä osasto:

 

  

Näyttelyssä on esillä pienoismalli papenburgilaisen loistoristeilijöihin erikoistuneen Meyer Werft –telakan vuonna 1993 rakentamasta Silja Europasta.

 

 

Saksalainen sotakalusto on laajalti esillä vesiliikennettä esittelevällä osastolla.

 

 

 

Taistelusukellusveneen miehistötilat, …

 

 

  

…saksalaisten sotalaivojen pikkutarkat pienoismallit, …

 

 

 

 

…sotalaivojen kansille sijoitetut tiedustelulentokoneet ja …

 

 

 

…siviililaivoilla Amerikkaan kultaa vuolemaan lähteneiden matkustajatilat Amerikan reiteillä on esitetty hyvin havainnollisesti.

 

 

 

Kolmiulotteinen toteuttamistapa laivan komentosiltanäkymästä vilkkaassa satamassa antaa todentuntuisen vaikutelman kapteenin tarkkuutta vaativasta työstä.

 

 

 

Erilaisten laivatyyppien koeajoallas antaa kävijöille mahdollisuuden interaktiiviseen toimintaan.

 

**********

Työkaluja esittelevällä osastolla on nähtävillä puusorveja eri aikakausilta:

 

 

 

 

 

 

 

********** 

 

Päänäyttelyn lentokone- ja ilmailuosaston tarjonta on runsasta.

Asia saakin kävijät ihmettelemään, että miten runsas tarjonta onkaan ilmailuun erikoistuneella sivumuseolla!

 

 

 

 

 

 

Tykin sijoittaminen sodanaikaisen lentokoneiden potkureiden keskiöön on havinnollistettu näyttelyssä hyvin.

 

 

 

 

Tässä tykinputken suuaukko koneen ulkopuolelta katsellen ja …

 

 

 

 

…tässä tykin tekninen sijoittaminen moottorin sisälle.

 

 

*************

 

 

 

 

Soitin- ja musiikkiosasto on vahvasti esillä museossa.

 

 

 

 

 

Museon toiminnallisuuteen toi vahvan panoksen se, että soitinosaston uruilla eräs urkutaiteilija loihti esille voimallisia säveliä.

 

******

 

Tamperelaisten päättäjien olisi varmaan paikallaan tehdä opintomatka Münchenin Deutshes Museum´iin, sillä siellä on esillä erilaisia tunnelinkaivamiseen käytettyjä menetelmiä!

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

Tässä pienessä kuvakimarassa on esitetty vain pieni murto-osa Münchenin Deutshes Museum´n päätoimipisteen tarjonnasta.

 

Tutustuimme pintapuolisesti myös eräisiin muihinkin aihepiireihin, kuin tässä tuli esiteltyä, mutta paljon jäi kokonaan tutkimatta.

 

Uskon, että vaikkapa esim. vesiliikenteestä ja vesillä tapahtuvasta navigoinnista kiinnostuneille riittäisi museossa moneksi tunniksi mielenkiintoista tutkittavaa. Samaa on sanottava ilmailun ja avaruusteknologian osalta!

 

Lopuksi eräänä tekniikan saavutuksena esitelty...

...lypsyrobotti!

Lypsyrobotti on laite, joka on jokapäiväistä arkea monilla suomalaisillakin  maidontuotantotiloilla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jouluisia tunnelmia kyliltä ja kotoa

Maanantai 24.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Jouluaaton tunnelmissa suodaan varmaan pieni kuvakimara kyliltä ja kotoa.

 

Aluksi muutama hetki kyliltä:

 

 

 

Tampereen Joulutori Keskustorilla oli avoinna Itsenäisyyspäivän aatosta Joulun aatonaattoon saakka. Joulutoriaika päättyi siis eilen.

 

 

Säät suosivat Joulutoria, mutta siitä huolimatta tamperelainen joulutori jäi kävijämääriltään perin vaisuksi. 

Tampereen Joulutori yrittää etsiä jotain samaa kuin saksalaiset joulutorit, mutta väestöpohja Tampereella ei ole riittävä.

 

 

 

Harmittaa esseniläisten joulutorimyyjien puolesta, että asiakkaita oli talvisesta säästä huolimatta perin niukalti.

*************

 

 

Metsä Group järjesti 19.12.2012 Laukontorilla perinteisen jouluhetken sekä joulukuusten hankkimistilaisuuden osuuskunnan jäsenille ja metsänomistajille. 

Mukana menossa oli myös aito joulupukki!

 

 

 

Tarjolla olleet joulukuuset olivat kasvatettuja muotovaliota ja ne olivat kasvaneet Tuuloksessa.

 

 

 

Myynnissä oli Kuningaskuluttaja-ohjelmassa parhaaksi todettuja joulukuusenjalkoja. Valitettavasti kyseinen joulukuusenjalka on valmistettu USA:ssa, joten sen hankkiminen ei olisi ollut ainakaan mikään ekoteko. Meillä on ”nurkat täynnä” joulukuusenjalkoja, joten siinäkään mielessä jenkkilässä valmistettu joulukuusenjalka ei kiinnostanut.

***********

 

 

 

Tampereen keskusta on joulunaikaan hienosti valaistu ja nyt kun on ollut myös lunta sekä pakkasta, on keskustan jouluilme ollut oikein talvinen.

 

 

 

Väinö Aaltonen on veistänyt Hämeensillan kupeeseen vuonna 1927 sijoitetun Suomen Neidon. Tuntuu siltä, että sekin nauttii kunnon talvesta!

 

 

Ja sitten joulunäkymiä kotosalta:

 

 

 

Kävelytien varrella oleva syyshortensia-aita on selvinnyt ainakin alkutalven lumisateista pienin vaurioin.  Syyshortensiaa saa leikata keväällä vasta sen jälkeen, kun yöpakkasten mahdollisuus on ohitettu.

 

 

 

Ikkunassa oleva lasityö ja sen taakse sytytetty tähtikuvio muodostavat mielenkiintoisen yhdistelmän.

 

 

 

Lasiverannan jouluilmettä!

 

 

 

Elävä takkatuli luo parasta joulutunnelmaa!

 

 

**************

 

 

 

Toivottelen lukijoilleni Oikein Rauhaisaa Joulunaikaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suo, kuokka ja Jussi ovat mennyttä aikaa?

Tiistai 18.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistys järjesti lämminhenkisen jouluisen hetken Tampereella sunnuntaina 16.12.2012.

 

 

 

Tilaisuus oli kaikille avoin ja sen avasi Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja, SuPer´n järjestöpäällikkö Raija Moilanen.

 

 

 

Aluksi Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen jäsen, kansanedustaja Mikko Alatalo piti ajankohtaiskatsauksen eduskunnan syksystä.

Mikko oli tapansa mukaan valmistautunut esitykseensä hyvin. Hän jos kuka on kokenut esiintyjä, mutta jaksan aina ihailla Mikon tapaa valmistautua esityksiinsä – se on kuulijoiden kunnioittamista parhaimmillaan!

 

Otan esille muutamia asioita Mikon kolmevarttia kestäneestä ja mielenkiintoisesta puheenvuorosta:

 

• Keskustan kannatus on viimeisimmän HS-gallupin mukaan yhä nousussa ja se kertoo Keskustan politiikan nauttimasta luottamuksesta.

• Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän tuoma uusi poliittinen kulttuuri on saanut kiitosta kaikkien puolueiden kannattajilta ja hän nauttiikin arvostusta myös muissa puolueissa.

• Hallituksen toteuttama koulutuspaikkojen vähentäminen merkitsee, että metropolialue voittaa ja keskittäminen jyllää myös koulutuksessa.

• Demarien linja lastenhoidossa on ”Kehdosta kunnalle” –periaate. Eikö lapsia voida enää kotona kasvattaa?

• Energiatodistuksen vaatiminen myyntitilanteissa omakotitaloilta saa konsulttien armeijat liikkeelle rahastamaan omakotiasujia. Keskusta kannattaa Ruotsin mallin mukaista todellisiin kustannuksiin perustuvaa todistusta.

• Talouselämää hallituksen ruuvi kiristää. Keskusta ei halua alentaa palkkoja.

• Sote-uudistus pakottaa kunnat kuntaliitoksiin, sillä myös elinvoimaiset 20.000 – 50.000 asukkaan kunnat pakotetaan taipumaan uudistuksiin.

• Hallitus on taipumassa EU:n esittämään turvemaiden raivaukseen ja kyntökieltoon. Maa- ja metsätalousvaliokunta vastusti asiaa, mutta suuren valiokunnan mielipide oli sekava. Vihreät hallitsevat pienellä mandaatilla koko hallituksen työskentelyä. Turvemaiden raivaus- ja kyntökielto merkitsisivät, että suo, kuokka ja Jussi ovat mennyttä aikaa.

 

 

 

 

Esityksensä jälkeen Mikko otti esille kitaransa ja esitti uusimman kappaleensa;

 

"On kotipiha hiljainen"

 

 

Kappaleesta ennustetaan uutta kestohittiä, sillä sen sanat koskettavat monia suuriin ikäluokkiin kuuluvia.

 

Kiitän Mikkoa kattavasta eduskuntakatsauksesta ja puhuttelevasta ”On kotipiha hiljainen” –kappaleesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan alkamisesta tuli 30.11.2012 kuluneeksi 73 vuotta

Sunnuntai 2.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto aloitti Talvisodan Suomea vastaan torstaina marraskuun 30. päivänä vuonna 1939.

 

Tapahtumasta tuli 30.11.2012 kuluneeksi 73 vuotta.

 

Talvisodan alkaminen oli yllätys Suomen hallitukselle ja koko kansalle vaikka jo vuosikausia oli ollut nähtävissä ennusmerkkejä Neuvostoliiton halusta poistaa Suomi maailmankartalta.

 

Suomi menetti Talvisodassa 11 % pinta-alastaan hyökkääjälle, mutta sodan lopputulos osoitti kuitenkin, että vääryydellä aloitettu sota ei tuhonnut Suomea.

 

 

***********

 

Karjalan Liitto, Karjalaisseurojen Tampereen piiri, Tampereen tuomiokirkkoseurakunta ja Tampereen ortodoksinen seurakunta järjestivät perjantaina 30.11.2012 Talvisodan syttymisen valtakunnallisen muistotilaisuuden Tampereella.

 

 

                                                                                                                                  

Tilaisuus alkoi Tampereen Vanhassa Kirkossa klo 18.00.

Otin kuvan talvisesta Vanhasta Kirkosta ja sen edessä seisovasta joulukuusesta ennen muistotilaisuuden alkamista.

 

 

 

Tilaisuuden juontajana toimi Karjalan Liiton hallituksen jäsen Eija Hatakka-Peltonen. Hän toi tilaisuuteen myös Karjalan Liiton tervehdyksen.

Eija Hatakka-Peltosen sukujuuret juontavat Metsäpirtin Hatakkalan kylään ja niiden seutujen asukkaiden tuntoja hän kertoikin niiltä ajoilta, jolloin Talvisota syttyi.

 

 

 

 

Piispa emeritus Juha Pihkala piti muistotilaisuudessa puheen.

 

Piispa Pihkala analysoi puheessaan Suomen kohtalonhetkiä ja kutsui niitä myös kriiseiksi.

 

Hänen mukaansa Suomen ensimmäinen kohtalonhetki ajoittui ristiretkiin, jotka todellisuudessa olivat Suomen valloittamista.

 

Maamme toinen kriisi oli Pihkalan mukaan se, kun Suomi joutui Venäjän vallan alle.

 

Kolmanneksi kriisiksi Tampereen hiippakunnan emeritus-piispa nimesi odotetusti Kansalaissodan, joka koetteli Tamperetta erityisen voimallisesti. Sen kaikki haavat eivät ole ehkä vieläkään parantuneet Tampereella.

Suomen neljäs kriisi oli Juha Pihkalan mukaan Talvi- ja Jatkosodat.

 

Suomi elää parhaillaan viidettä kriisiään, mainitsi Juha Pihkala. 1990-luvulla alkanut lama ja sitä seurannut erityisesti nuorten turvaton elämä ovat piispa Pihkalan mielestä yhä edelleen jatkuessaan osa maamme viidettä kriisiä.

 

Emeritus-piispa Juha Pihkalan ajatuksiin on helppo yhtyä.

 

 

 

Lämminhenkisen tilaisuuden aikana ja sen lopuksi esiintyi Karjalan Kaiku -kuoro.

Kuoron virallinen esiintymisasu on kansallispuku.

 

 

Vanhassa Kirkossa pidetyn muistotilaisuuden jälkeen yleisö siirtyi kynttiläkulkueena Tampereen ortodoksiseen kirkkoon.

 

Olisin mielelläni ollut mukana myös Tampereen ortodoksisessa kirkossa, mutta perjantai-illan ohjelmani ei sitä sallinut.

 

Kiitän muistotilaisuuden järjestäjiä arvokkaasta tilaisuudesta.

 

Talvisodan syttymispäivän muistaminen on tärkeä perinne Suomessa ja sitä on aiheellista jatkaa tulevinakin vuosina.

 

 

-Esko Erkkilä-

Venla, Juulia ja Eetu antoivat ajateltavaa päättäjille

Tiistai 27.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Arvostan, että Tampereella järjestetään eri puolilla kaupunkia pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasiltoja.

 

Asukasillat lisäävät kuntalaisdemokratiaa, sillä niihin ovat kaikki kaupunkilaiset tervetulleita esittämään kysymyksiä ja keskustelemaan ajankohtaisista kaupunkia koskevista asioista.

 

Asukasilloissa ovat tentattavina pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan lisäksi apulaispormestarit sekä kaikkien kaupunginvaltuustossa olevien puolueiden edustajat. Kyseessä ovat siis todelliset päättäjät!

 

Vuoden viimeinen ja samalla nykyisen pormestarin sekä kaupunginvaltuuston viimeinen asukasilta järjestettiin eilen Lielahden koulun auditoriossa, Lielahdenkatu 15.

 

Olin paikalla, vaikka asunkin tyystin toisella puolella kaupunkia kuin nyt kohteena ollut Länsi-Tampereen alue.

 

Asukasillat on perinteisesti avannut järjestävän alueen Alue-Alvarin puheenjohtaja, mutta eilen Länsi-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Birgitta Tunturi oli junaillut hieman tavallisuudesta poikkeavan avauksen.

 

Avauksen suorittivatkin Lielahden koulun ala-asteen oppilaat Venla, Juulia ja Eetu.

 

He esiintyivät vuorotellen ja heidän esityksessään oli todellista sanomaa.

 

Kirjasin lasten esityksestä seuraavat parannusta kaipaavat ja myös kiitosta ansaitsevat kohdat:

 

• Länsi-Tampereella toikkaroivat päihtyneet kaupunkilaiset huolestuttavat lapsia

• yläasteen oppilaat juovat energiajuomia ja aiheuttavat ilkivaltaa, sotkemista ja varastelua. Tämän vuoksi Venla, Juulia ja Eetu ehdottivatkin, että energiajuomia ei saisi myydä alle 15-vuotiaille

• alueen roskaaminen on lasten kokema ongelma

• päihteiden käyttö ja tupakanpoltto häiritsevät lapsia

• koulujen pyöräparkeissa ei ole valvontaa ja sen vuoksi pyöriä varastetaan ja tehdään niille ilkivaltaa

 

Venla, Juulia ja Eetu toivat esille myös Lielahden myönteisiä asioita:

 

• harrastuspaikat ja palvelut ovat lähellä

• uimarantoja on useita ja ne ovat viihtyisiä

• puistot ovat vihreitä ja niissä on monipuolisen tekemisen mahdollisuudet

 

Asukasillan keskeiset teemat mielestäni olivat turvallisuusvaje, joka asukkaiden mielestä Lielahdessa vallitsee sekä heikko ja parannusta kaipaava joukkoliikenne.

 

Turvallisuusvajeen kohdalla apulaispormestari Irja Tulonen heitti pallon Lielahden koululle, mutta rehtori Matti Annalalle asukkaiden kertoma oli uutta asiaa!

 

Asukkaat olivat huolissaan, että ikkunoihin koputellaan, naisia ahdistellaan, palloja potkitaan asuntojen seiniin ja oviin – kaikki tämä tapahtuu iltamyöhään.

 

*********

 

Arvostin, että vasemmistoliiton kokenut edustaja Marjatta Stenius-Kaukonen – joka nyt jättää vapaaehtoisesti Tampereen kaupunginvaltuuston – otti esille ns. kolmannen sektorin mahdollisuudet kansalaisten hyvinvoinnin edistäjänä.

 

MS-K mainitsi puheenvuorossaan, että mm. Tampereen Diabetesyhdistys voisi tulla kouluille puhumaan energiajuomien suuresta sokeripitoisuudesta ja niiden sitä kautta aiheuttamista ongelmista. Pidin, että Marjatta Stenius-Kaukonen mainitsi muina kolmannen sektorin tärkeinä toimijoina myös Tampereen Hengitysyhdistyksen ja Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen.

 

Etelä-Alvarin jäsenenä oli mieluisaa kuulla, että monissa puheenvuoroissa Tampereen Alvari-toimintaa arvostettiin.

 

Mielenkiintoista oli, että tilaisuuden lopulla myös tunnelikeskustelu ponnahti pintaan.

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja vihreiden Irene Roivainen totesi topakasti, että tunnelikeskusteluun ei mennä, sillä asiat on jo päätetty.

 

Hyvin tuntemani ja arvostustani nauttiva SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Atanas Aleksovski halusi kuitenkin sanoa tässä tilaisuudessa viimeisen sanan ja hän muistutti taas kerran, että tuleva valtuusto päättää tunnelin kohtalosta. Aleksovski sai puheenvuoronsa päätteeksi illan ainoat suosionosoitukset.

 

Kiitän pormestari Timo P. Niemistä ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaista asukasiltojen järjestämisestä.

 

Olen varma, että Lielahden koulun auditorioon eilen kokoontunut yli satalukuinen tamperelaisyleisö yhtyy kiitoksiini!

 

 

-Esko Erkkilä-

Juha Rehula: Keskustalle kunnallisvaalien kannatus 18,7 % oli paras mahdollinen tulos!

Tiistai 20.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula oli puhumassa Keskustan Pirkanmaan piirin sääntömääräisessä syyskokouksessa 17.11.2012 Tampereella.

 

Käsittelen tässä jutussani varapuheenjohtaja Juha Rehulan syyskokouksessamme esilleottamia asioita, sillä ne ovat varteenotettavia ja keskustalaisia sekä ilmeisesti muitakin kiinnostavia.

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo ja edellisissä eduskuntavaaleissa Keskustan ehdokkaana ollut Iinu Kuusento Nokialta toivottivat varapuheenjohtaja Juha Rehulan tervetulleeksi Tampereelle.

Kaikilla oli hymy herkässä!

 

 

 

 

Varapuheenjohtaja kansanedustaja Juha Rehula on eloisa ja värikkääseen sanankäyttöön valmis esiintyjä. Nämä Rehulan ominaisuudet tekevät hänestä kiinnostavan puhujan.

 

Keskustan kunnallisvaalitulosta Rehula kommentoi toteamalla, että se oli paras mahdollinen.

 

Rehula totesi, että jos Keskustan kannatus olisi ylittänyt 20 %, niin olisimme helposti jääneet lepäämään laakereillemme ja jos se olisi ollut 15 %:n tietämillä, olisi se ehkä lannistanut.

 

Rehula kuvasi Keskustan kunnallisvaalitulosta myös hieman toisin, kun hän herätteli kokousväkeä ja sanoi, että kunnallisvaalitulos oli Keskustan huonoin 36 vuoteen. Siitä huolimatta tulos ylitti kaikki ennakkoveikkailut ja osoitti, että Keskusta on nousun tiellä.

 

Rahalla Keskusta ei mainiota kunnallisvaalitulostaan tehnyt, vaan tulos oli sydämellä tehty työvoitto!

 

 

 

 

Rehula ryyditti esitystään havainnollistamalla sanomaansa piirustuksella.

Vasemmalla on nykyhetki ja piirustuksen oikeassa laidassa se hetki, jolloin Keskusta järjestää Turussa puoluekokouksen.  Turun puoluekokous järjestetään kesäkuussa 2014 eli n. puolentoista vuoden kuluttua.

Matka Turkuun tuntuu nyt pitkältä, mutta ajalla on taipumus kulua nopeasti.

 

 

 

 

Pääministeri Kataisen johtamasta hallituksesta ja sen toiminnasta Rehulalla oli paljonkin sanottavaa.

 

Rehula totesi, että hallitus antaa lähes päivittäin sellaisia vastapalloja joihin on helppo vastata.

 

Islannin valvontalennot, kuntauudistus, sote-uudistus, liikennehankkeiden torppaaminen, sekoilu toisen asteen koulutuksen järjestämisessä, aluerahoituksen leikkaamiset ja monet muut seikat osoittavat, että…

 

…hallituksen päätöksentekokyky on halvaantunut.

 

Kataisen Tukholmassa töräyttämä kotiäitien syyllistäminen ei ollut vahingossa laukaistu möläytys, vaan se kuuluu oleellisena osana Kokoomuksen kansalaisia ja vähäväkisiä kuristavaan toimintaan.

 

Sairausajan karenssi, sairasloman palkanalennus, lapsilisien poistaminen Kokoomuksen luokittelemalta heikommalta ainekselta ja nyt kotiäitien syyllistäminen lapsien kotona tapahtuvan hoidon vuoksi ovat selkeä jatkumo, joka on linjana luotu Kokoomuksen sisäpiirissä. Jatkumoon kuuluu oleellisena osana mm. se, että Lapin yliopistossa opiskelleet ja sieltä valmistuneet kelpaavat Kokoomuksen mielestä vain lumitöiden tekijöiksi!

 

 

Kiitän varapuheenjohtaja Juha Rehulaa asioiden taustoittamisesta.

Me pirkanmaalaiset saimme uskonvahvistusta niistä analysoinneista ja linjauksista, joita kuulimme häneltä!

 

Oli mukavaa kuulla, kun Rehula lupasi tulla Tampereelle uudestaankin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Miesten PSA-seulonta on saatava samalle tasolle kuin naisten rintasyöpäseulonta

Torstai 1.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Naisilla todettiin vuonna 2010 14.402 uutta syöpätapausta ja niistä rintasyöpiä oli 4.678.

 

Miehillä vastaavana aika todettiin 14.795 uutta syöpätapausta ja niistä eturauhassyöpiä oli 4.709.

 

Luvuista havaitaan, että molemmilla sukupuolilla todetut syöpätapaukset olivat jokseenkin samalla tasolla sekä myös se, että uudet rintasyöpä- ja eturauhassyöpätapaukset olivat lukumäärältään jokseenkin samansuuruiset.

 

Rintasyöpä- ja eturauhassyöpätapausten osalta on se ero, että rintasyövän etsinnässä on käytössä kattava seulonta, mutta eturauhassyövän kohdalle niin ei ole.

 

Pidän tilannetta huonona ja haluan toimia voimakkaasti, että myös eturauhassyövän osalta maahamme saataisiin kattava seulonta.

 

Tiedän tasan tarkkaan ne näkökulmat, joilla lääkärikunta perustelee nykytilannetta, mutta en hyväksy perusteluja.

 

Toimin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä tukihenkilönä ja tunnen asiat omakohtaisesti melkoisen hyvin.

 

Minulla todettiin omaehtoisessa seulonnassa eturauhassyöpä vuonna 2001. Se leikattiin ja olen sen jälkeen saanut elää ”syöpävapaata” aikaan.

 

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen puheenjohtajana toimii sosiaalineuvos Seppo Rantanen.

 

Tapaan Rantasen silloin tällöin ja viimeksi kunnallisvaali-illassa Aamulehden Ziberiassa 28.10.2012.

 

 

 

Tässä sosiaalineuvos Seppo Rantanen (kok) Aamulehden päätoimittaja Jorma Pokkisen haastateltavana.

 

 

Sosiaalineuvos Rantanen muistaa minut sekä tietää mielipiteeni ja hän tulikin puheilleni.

 

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen puheenjohtajana sosiaalineuvos Rantanen puolustelee maamme lääkärikunnan virallista kantaa, mutta hän antaa arvon myös minun mielipiteelleni.

 

 

Kerroin taas kerran omakohtaiset kokemukseni eturauhassyöpäseulonnan tarpeellisuudesta ja totesin odottavani kiivaasti sitä päivää, jolloin miehet saavat syöpäseulontojen kohdalla tasa-arvoisen kohtelun naisten kanssa.

 

Omalta kohdaltani se ei enää ole tarpeen, mutta ajattelen niitä n. 5.000 miestä, jotka jokaisena lähivuotena tulevat kohtaamaan eturauhassyövän.

Osalle diagnoosi tulee liian myöhään, mutta heillekin se olisi ehtinyt ajoissa, jos Suomessa olisi rintasyöpäseulonnan tapaan yhteiskunnan järjestämä eturauhassyövän seulonta!

 

 

-Esko Erkkilä-