Voivatko Tampereen päättäjät olla noin "pihalla" joukkoliikenneasioista?

Tiistai 25.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Seurasin monin muiden kanssa eilistä Tampereen kaupunginvaltuuston ratikkakeskustelua – seurasin keskustelua netin kautta.

 

 

Oli ilahduttavaa, että useat kokoomuslaiset sekä demarit olivat selkeästi ratikkaa vastaan.

 

 

Tässä muutamia puheenvuoroja:

 

 

• Kuolinisku keskustalle (Anne Liimola, SDP)

 

• Merkillinen hanke, SDP:n valtuustoryhmä ei ole yksimielinen ratikan puolesta, lobbaus on edelleen käynnissä (Anneli Kivistö SDP)

 

• On syytä ottaa vakavasti kuntalaisten huoli, että miten kuntatalous kestää tämän (Jukka Gustafsson). Näin vaikka Gustafsson lopulta puolustikin ratikkaa.

 

• Pelottaa, että Tampereen veroprosentti jatkossa on vain 7,75 % (johtaja Juha Yli-Rajala). Yrjö Schafeitel korjasi luvun myöhemmin tasolle 7,45 %!

 

• Kyse on todella rahasta (Aila Dunder-Järvinen SDP)

 

• Aikalisää tarvitaan, sillä ratikka on vanhettunutta tekniikkaa (Jari Heinonen SKP)

 

• Kuinka paljon kaupunki menettää, jos ratikkaa ei toteuteta? (Ilkka Sasi Kokoomus)

 

• Mitä tehdään, jos päätöksestä valitetaan? (Ilkka Sasi Kokoomus)

 

• Maan hinta nousee ilman, että mitään tehdään (Seppo Salminen SDP)

 

• Tampereen vetovoimaisuutta ei pidetä yllä ratikalla (Seppo Salminen SDP)

 

• 10,5 + 1,7 milj. euroa menetetään, jos ratikkaa ei nyt toteuteta (Mikko Nurminen)

 

• Saadaanko vielä riippumaton taho mukaan arvioimaan? (Peter Löfberg RKP)

 

• Onko naapurikuntien kanssa keskusteltu? (Peter Löfberg RKP)

 

• Meneekö hankintalain mukaan? (Peter Löfberg RKP)

 

• Haluan nähdä allianssisopimuksen! (Peter Löfberg RKP)

 

-Esko Erkkilä-

Ratikkakysymys on lamaannuttanut Tampereen kaupungin päätöksentekokyvyn

Lauantai 22.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Ratikkakysymys on Tampereen kaupungille kohtalonkysymys, sillä ratikalle myönteinen ratkaisu romuttaisi Tampereen kaupungin talouden vuosikymmeniksi.

 

 

En kuitenkaan osaa heitellä tuhkaa päälleni, jos nykyiset päättäjät kaikesta huolimatta päättävät tehdä päätöksen, joka on tuhoamassa Tampereen kaupungin talouden.

 

 

Ensi vuoden huhtikuussa valittava uusi kaupunginvaltuusto joutuisi haastavan tilanteen eteen, kun sen olisi nopealla tahdilla tehtävä ratkaisuja, joilla Tampereen kaupungin talous saataisiin nousu-uralle.

 

 

Päätöksenteko saattaisi olla helppoakin, sillä tuskin uuteen valtuustoon valittaisiin montaakaan ratikkaa kannattanutta.

 

 

Nopein tapa tehdä positiivisia päätöksiä olisi se, että vanhan kaupunginvaltuuston tekemä ratikkapäätös kumottaisiin ja otettaisiin veronmaksajien piikkiin kaikki ne kustannukset, joilla onneton ratikkapäätös on lokakuussa tai marraskuussa 2016 tehty.

 

 

Päätöksessä palaisi veronmaksajien rahoja 10 miljoonan euron suunnittelukustannusten lisäksi ehkä 15 – 20 miljoonaa euroa, mutta se olisi pieni kustannus siihen verrattuna, että annettaisiin toteutua miljardin euron suuruinen virheinvestointi.

 

 

*******************

 

 

Mutta palaan siihen Tampereen kaupungin päätöksentekokyvyn lamaantumiseen!

 

 

Esimerkkejä on useita, mutta otan tarkempaan tarkasteluun Tampereen vanhan tavara-aseman purkamisen tai kuten jotkut suuria kustannuksia ihannoivat tapaavat sanoa Tampereen vanhan tavara-aseman siirtämisen.

 

 

Tampereen vanha tavara-asema on läpilahonnut ja läpihomehtunut rakennus, joka sijaitsee erään vilkkaimmaksi suunnitellun liikenneväylän esteenä.

 

 

Kaavoituksen alkuvaiheessa vanhan tavara-aseman siirron kustannuksiksi kerrottiin luottamushenkilöille 700.000 euroa ja kaavoituspäätös tehtiin tähän tietoon perustuen.

 

 

Kustannukset ovat kohonneet eri vaiheissa ja nykyinen kustannus paljastui, kun me Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenet avasimme 22.6.2016 tarjouskuoret, joilla eri toimijat sitoutuivat huolehtimaan vanhan tavara-aseman siirrosta.

 

 

Halvin tarjous oli Lemminkäinen Infra Oy:n tekemä ja sen hinta oli 2.632.000 euroa (alv 0 %).

 

 

Veronmaksajien maksamaan hintaan tulisi lisäksi n. 200.000 euroa erilaisia konsulttikustannuksia sekä Tampereen Infra Liikelaitokselle siirtourakan hallinnoinnista ja koordinoinnista n. 400.000 euroa.

 

 

Näin siirtourakan kokonaiskustannukseksi muodostuisi – ei suinkaan 700.000 euroa – vaan 3,2 miljoonaa euroa. Tyypillinen tapaus, jolla Tampereen tapaan alkuperäinen kustannus lähes viisinkertaistuisi!

 

 

On luonnollista, että kukaan ei takaisi, että vanha tavara-asema pysyisi koossa siirto-urakan aikana ja sen jälkeen!

 

 

Tiesin, että vanhan tavara-aseman siirtoon kaupunginhallituksen mandaatti olisi max. 2,0 miljoonaa euroa, joten kaupunginhallitus ei pystynyt päättämään noin kalliista siirtämisestä vaan asia siirtyisi kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

 

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta teki tämmöisen päätöksen

 

 

 

* että tavara-aseman siirtourakoitsijaksi valitaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehnyt Lemminkäinen Infra Oy (y-tunnus 2138243-1) 2 632 000 euron (alv 0 %) urakkahinnalla,

 

* että vs. toimitusjohtaja Milko Tietäväinen oikeutetaan allekirjoittamaan sopimus,

 

* että tämä päätös sitoo kaupunkia vasta, kun urakkasopimus on allekirjoitettu,

 

*että sopimus voidaan tehdä vain, jos kaupunginvaltuusto myöntää hankkeelle tarvittavan lisärahoituksen ja

 

*että hankinta keskeytetään, jos kaupunginvaltuusto ei myönnä hankkeelle lisärahoitusta.

 

Jäsen Esko Erkkilä ilmoitti eriävän mielipiteen, joka liitettiin pöytäkirjaan.

 

***************

 

Eriävä mielipiteeni on kirjattu kaikkien nähtäväksi Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan pöytäkirjaan 22.6.2016 ja kuuluu näin:

 

 

”Vanhan tavara-aseman siirtoasia pitää palauttaa kaupunginhallitukselle uuteen valmisteluun ja sen syynä on kaupunginhallituksen 14.4.2016 asettaman tavoitehinnan ylittyminen kaksinkertaiseksi.”

 

***************

Valitettavasti kaupunginhallituksen 14.4.2016 pidetyn kokouksen pöytäkirjat ovat jo kadonneet netistä, en pysty suorasanaisesti dokumentoimaan silloin kaupunginhallituksessa tehtyä päätöstä, mutta päätös oli sellainen, että vanhan tavara-aseman siirrolle kaupunginhallitus myönsi tuolloin 1,6 miljoonaa euroa.

**************

 

Kun kaupunginhallituksen rahkeet eivät yllä 3,2 miljoonan euron suuruisen kustannuksen hyväksymiseen, on kaupunginhallituksen tuotava asia Tampereen kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

 

 

Halusin eriävällä mielipiteelläni varmistaa, että läpihomehtuneen rakennuksen siirto tulisi poliittisen vastuun piirissä toimivien kaupunginhallituksen jäsenten päätettäväksi.

 

**************

 

Nyt pääsemme tässä esimerkkitapauksessa siihen, että Tampereen kaupungin päätöksenkyky on lamaantunut, sillä vieläkään (runsaan neljän kuukauden tussaroinnin jälkeen) Tampereen kaupunginhallitus ei ole pystynyt tekemään Tampereen kaupunginvaltuustolle esitystä, että ehdottaako sen vanhan tavara-aseman siirtämistä 3,2 miljoonan euron hinnalla vai eikö!

Netistä on helppo tarkistaa, että asia on ollut kaupunginhallituksessa virallisesti  esillä 15.8.2016, mutta siitä ei silloin eli yli kaksi kuukautta sitten saatu aikaan päätöstä eli kuten jo tämän jutun otsikossa totean, ratikka on lamaannuttanut Tampereen kaupungin päätöksentekokyvyn.

 

Päätösesityksellä olisi kiire, sillä vanhan tavara-aseman purkamisesta tai mutkan tekemisestä katuun sen kohdalla tai tavara-aseman epävarman siirron aloittamisella olisi todellinen kiire. Kiire sen vuoksi, että jos päättäjät eivät sittenkään halua lähteä epävarmaan siirtourakkaan, on laitettava käyntiin kaavaprosessi, joka todennäköisine valitusaikoineen veisi ainakin pari vuotta.

Vitkuttelu päätöksenteossa on toisaalta ymmärrettävää, sillä kukapa poliittisesti vastuullinen henkilö uskaltaisi sijoittaa kaupungin varoja 3,2 miljoonaa euroa epävarmimmista epävarmimpaan huuhaa-hommaan!

 

 

Varteenotettava vaihtoehto mielestäni olisi, että vanha tavara-asema purettaisiin ja sen jätökset kuljetettaisiin Tarastenjärven kaatopaikalle.

 

 

Kansalaiset odottavat, että Tampereen kaupunginhallitus pystyisi tekemään Tampereen kaupunginvaltuustolle edes jonkinlaisen päätösehdotuksen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vai ettäkö ihan pomo!

Perjantai 21.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Minulla on ollut aavistus ja jonkinmoinen tietokin, että median edustajat seuraavat näitä nettisivujani.

 

 

Totean tässä taas kerran, että se sopii minulle. Jos tekstini kelpaa todellisten juttujen aiheeksi, niin siitä vaan – ei tarvitse kertoa edes lähdettä.  Sama pätee nettisivuilleni lisäämieni kuvieni kanssa.

 

 

Toki lähteen saa kertoa, mutta en sitä suinkaan vaadi!

 

 

Tamperelainen otti eilisestä jutustani kopin ja julkaisi ainakin nettisivuillaan jutustani katkelmia – jälleen kerran ”Siitä vaan!”.

 

 

Saa nähdä, että kantaako sama juttu printtiversioon.

 

 

Tässä Tamperelainen-lehden eilen nettisivuillaan julkaisema uutinen:

*****************

 

 

20.10.2016 - 09.50

"Miten päättäjät kehtaavatkin" – Keskustapomolta jyrähdys ratikkahankkeelle

Tuleeko ratikka vai ei? Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajalla on kysymykseen suorasukainen vastaus.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Esko Erkkilä ottaa kantaa ratikkahankkeeseen blogissaan. Erkkilä näkee hankkeen toteutuessaan katastrofaalisena kuntatalouden näkökulmasta.

– On selvää, eritotenkin, jos Tampereen kaupunginvaltuusto päättää ratikan rakentamisesta, että Tampereen kaupungin taloustilanne tulee olemaan katastrofaalinen seuraavat kymmenet vuodet! Miten nykypäättäjät kehtaavatkin asettaa tuleville sukupolville sellaisen rasitteen, jota ratikan rakentaminen merkitsisi, Erkkilä ärähtää blogissaan.

– Infran luottamushenkilönäkin katson tamperelaisten parasta ja en sille alttarille pysty laittamaan sitä, että Infran tulos olisi riippuvainen ratikasta, mies jatkaa.

 

 

*******************

 

 

Olen nyt harrastanut blogikirjoittamista kuutisen vuotta joka päivä.

 

 

Aluksi minulla oli lukijoita päivässä muutama kymmenen, mutta nyt on tavanomaista, että tekstejäni lukee päivittäin 800 – 1200 eri henkilöä.

 

 

Tunnen tiettyä velvollisuutta lukijoitani kohtaan, jotka heti vuorokauden vaihduttua ryntäävät katsomaan, että mistä asiasta Esko Erkkilä tänään kirjoittaa.

 

 

Usein päivän jutun kirjoittaminen jää vuorokauden viimeisille minuuteille – mm. tätä juttuani kirjoitan, kun kello on 23.55 torstai-iltana.

 

 

Ehkä kuitenkin ehdin tallentamaan tämän juttuni torstain puolella, jotta lukijoillani on tuoretta luettavaa heti puolenyön jälkeen!

 

 

Hyvää yötä tai oikeammin hyvää varhaisaamua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jätinkö turhaan eriävän mielipiteen?

Torstai 20.10.2016 - -Esko Erkkilä-

En syyllisty tässä jutussani sisäpiiriin kuuluvan luottamushenkilön ”paljastuksiin”, sillä kaikki tässä jutussani kertomani luvut ovat peräisin Tampereen kaupungin nettisivuilla julkaistuista tiedoista.

 

 

Kyse on Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan päätöksistä, jotka koskevat liikelaitokselle vuodelle 2017 asetettuja taloudellisia tavoitteita.

 

 

Minulla on menossa kahdeksas vuosi Infran johtokunnassa, joten uskon tietäväni jotain – pohjaa taloudelliselle tietämykselleni antaa bisnesmaailmassa saatu kokemus nelikymmenvuotisen kokemuksen tuomana.

 

 

Infran luvut – erityisesti Tampereen kaupungin heikon taloudellisen tilanteen kannalta - ovat pieniä, mutta ne kuvaavat sitä hentoa korttitaloa, jonka perustalle Tampereen taloutta taas vuodelle 2017 rakennetaan.

 

 

Infran tilinpäätöstiedoista voidaan totena todeta, että liikelaitoksen liikevaihto vuonna 2015 oli 54,5 miljoonaa euroa ja liikeylijäämä silloin oli kunnioitettavat 2,7 miljoonaa euroa.

 

 

Tälle vuodelle liikevaihtobudjetti on 57, 3 miljoonaa euroa ja virallinen tulostavoite liikeylijäämätasolla 3,2 miljoonaa euroa.  Nyt liikeylijäämäennuste ennustaa tälle vuodelle 0,5 miljoonan euron alitusta budjettiin verrattuna eli liikelaitos pääsisi vuoden 2015 tulostasoonsa eli 2,7 miljoonaan euroon.

 

 

Mielestäni hieno tulos sekin!

 

 

Ensi vuoden liikevaihtoennuste on 52,9 miljoonaa euroa eli liikelaitoksen liikevaihdon ennustetaan alenevan 4,4 miljoonalla eurolla.

 

 

Liikevaihdon alenemisesta huolimatta ”ylhäältä annettu” tulostavoite on liikeylijäämätasolla peräti 4,1 miljoonaa euroa eli tälle vuodelle ennustettua tulosta peräti 1,4 miljoonaa euroa suurempi!

 

 

Tampereen Infra Liikelaitokselle Tampereen kaupungin ensi vuodelle asettama tulostavoite on esimerkki ylimmän virkamies- ja luottamushenkilöjohdon yrityksestä saada näyttämään vuoden 2017 tulosbudjetti edes jonkinlaiselta.

 

 

Kyse on selkeästä budjetointivirheestä, jolla Tampereen kaupungin johto yrittää tuudittaa kaupunkilaiset siihen uskoon, että Tampereen kaupunki tekee ensi vuonna vain muutaman kymmenen miljoonan euron suuruisen tappion.

**************

 

 

Totesin edellä, että Infran tuloslukemat ensi vuoden budjetissa ovat vain pisara Tampereen kaupungin tulostavoitteessa, mutta siitä huolimatta jätin Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan kokouksessa tulostavoitteen osalta seuraavan eriävän mielipiteen

 

 

”Tampereen Infra Liikelaitoksen tulosbudjetti vuodelle 2017 on epärealistinen.

 

Jos tulostavoitteet kaikissa Tampereen tulosyksiköissä ovat samansuuntaisia, on odotettavissa, että Tampereen kaupungin taloudellinen tulos jatkaa syöksymistään.

 

28.9.2016

 

Esko Erkkilä”

 

 

*****************

 

On selvää, – eritotenkin, jos Tampereen kaupunginvaltuusto päättää ratikan rakentamisesta - että Tampereen kaupungin taloustilanne tulee olemaan katastrofaalinen seuraavat kymmenet vuodet!

 

 

Miten nykypäättäjät kehtaavatkin asettaa tuleville sukupolville sellaisen rasitteen, jota ratikan rakentaminen merkitsisi!

 

 

Jokunen selityksen sana tämän juttuni otsikosta:

 

 

Jätin eriävän mielipiteeni turhaan, jos ratikka kuitenkin päätetään rakentaa ja rakennustöiden tiimoilta annetaan Tampereen Infra Liikelaitokselle runsaasti töitä jo vuoden 2017 aikana.

 

 

On kuitenkin muistettava, että Infralle mahdollisesti annettavat työt on tamperelaisten veronmaksajien viimeisintä senttiä myöten maksettava, joten suo siellä, vetelä täällä!

 

 

Infran luottamushenkilönäkin katson tamperelaisten parasta ja en sille alttarille pysty laittamaan sitä, että Infran tulos olisi riippuvainen ratikasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ovatko Tampereen ratikkasuunnitelmiin järkevästi suhtautuvat taantumuksellisia?

Lauantai 15.10.2016 - -

Sain toissapäivänä eli torstaina 13.10.2016 osallistua kutsuttuna vieraana mielenkiintoiseen tilaisuuteen, jossa käsiteltiin Tampereelle suunniteltua ratikkaa ja sen vaihtoehtoisratkaisuja.

 

 

Tilaisuuden olivat järjestäneet…

 

 

 

 

 

…kokoomuksen kaupunginvaltuutettu ja Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Mikko Leppälahti…

 

 

 

 

 

…sekä Tampereen Sitoutumattomien kaupunginvaltuutettu Lasse ”Oka” Oksanen.

 

 

 

Molemmat kaupunginvaltuutetut ovat tehneet arvokasta työtä, jotta Tampere säästyisi kaikilta niiltä ongelmilta, joita ratikka Tampereelle merkitsisi.

 

 

Järkiratikkalaisena tarkastelen asiaa ensisijaisesti taloudelliselta kannalta ja totean, että kriisikunnan kriteerit täyttävän Tampereen resurssien kannalta ratikka olisi ehdottomasti se, joka veisi loputkin Tampereen mahdollisuudet terveeseen taloustilanteeseen.

 

 

Ratikkauskovaiset puhuivat aikaisemmin 250 miljoonasta eurosta, mutta toki nyt ovat suostuneet kertomaan ratikan kustannuksiksi 283 miljoonaa euroa.

 

 

Pelkillä ratikkaraiteilla ei kuitenkaan vielä pystytä liikennöimään vaan tarvitaan paljon muuta.

 

 

 

 

 

Tällä slaidilla on pientä esimakua niistä kustannuksista, jotka ratikkauskovaiset aktiivisesti pyrkivät unohtamaan.

 

 

Slaidilla esitetyt kustannukset ovat alakanttiin, mutta jo näin esitettyinä ne yltävät tasolle 250 miljoonaa euroa!

 

 

Puoli miljardia on siis se minimisumma, josta nyt todellisuudessa keskustellaan.  Kun puolen miljardin kustannusarvio muunnetaan ”Tampereen kertoimella” todellisiksi kustannuksiksi, puhutaan oikeutetusti miljardi-investoinnista.

 

 

Ratikkauskovaisilta on ilmeisesti täysin unohtunut, että sote-ratkaisun jälkeen Tampereella kansalaisten vero-% tulee olemaan tasoa 7,5 % - revi siitä sitten ratikkakustannukset!

 

 

Mikko Leppälahden ja Lasse Oksasen järjestämässä tilaisuudessa oli mukana kaksi ratikkauskovaista ja toinen heistä – äänekkäämpi ja tahdittomampi – kutsui meitä järkevästi ratikkaan suhtautuvia taantumukselliseksi. 

Samainen henkilö kuvasi meitä järkevästi ratikkaan suhtautuvia, että ”käytöksemme kuuluu siihen taudinkuvaan”, jolla ratikkaa on myös muualla vastustettu!

 

 

Vielä se, että toissapäiväisessäkin tilaisuudessa aivan liian paljon keskusteltiin ratikan ja sen vaihtoehtoisratkaisujen teknisistä yksityiskohdista eli esimerkiksi siitä, että miten paljon ihmisiä mahtuu ratikkaan tai sen korvaaviin liikennevälineisiin.

 

 

Keskustelun ajautumisen harhateille ymmärtää – mutta ei voi hyväksyä – sillä harhateille johdattelijat olivat teknisen koulutuksen saaneita insinöörejä ja muita tekniikan ihmelapsia, joilla ei ole pienintäkään tajua taloudellisista lainalaisuuksista.

 

 

Eräs illan aikana sanoiksi puettu totuus oli se, että ratikan käyttäjät tulevat olemaan niitä, joita yhteiskunta jo muutenkin joutuu tukemaan.  Hyvin sanottu ja kaikkien tiedossa ollut asia, mutta eräs järkevästi ratikkaan suhtautuva uskalsi sanoa totuuden.

 

 

Toteutuessaan ratikka olisi lopullinen kuolinisku Tampereen taloudelle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kolme kovaa K-kirjaimella alkavaa tahoa pelastavat Tampereen ratikalta

Perjantai 7.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskusta,

Kummola

 

ja

 

Kuntavaalit,…

 

 

…nämä kolme kovaa, jotka pystyvät pelastamaan Tampereen ratikalta!

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johdonmukainen linja tamperelaisten parhaaksi on saanut ja saa yhä edelleen vaikutusvaltaisia sekä järkeviä ihmisiä puolelleen Tampereen ratikka-asiassa.

 

 

Pääkonsuli Kalervo Kummolan mielipidekirjoitus avasi padot julkisessa keskustelussa järkevien vaihtoehtojen puolesta.

 

 

Kummola ehdotti aikalisän ottamista ratikka-asiassa ja se näyttää nyt myös toteutuvan, sillä Tampereen kaupunginhallitus laittoi koko ratikka-asian pöydälle 26.9.2016 pitämässään maratonkokouksessa.

 

 

Kummola esitti mahdolliselle ratikkalinjaukselle uutta linjausta ja kannatan lämpimästi Kummolan ajatusta, jos ratikka joskus Tampereelle olisi mahdollista rakentaa.

 

 

Oleellista Kummolan ehdotuksessa oli se, että ratikasta päättäminen siirrettäisiin 9.4.2017 valittavalle uudelle kaupunginvaltuustolle – tässä on todellista järkeä, sillä tamperelaiset saisivat kevään kuntavaaleissa valita päättäjiksi ne, jotka ovat toteuttamassa kuntalaisten tahtoa.

 

 

Näin päästäänkin siihen viimeiseen K-kirjaimeen eli Kuntavaalit 2017!

 

 

Kuntavaaleista 9.4.2017 pitää antaa muodostua todelliset ratikkavaalit, sillä on väärin, jos vanha ja eri vaaliteemojen mukaan valittu kaupunginvaltuusto päättäisi tulevien vuosien miljardihankkeesta eli ratikasta!

 

 

Toistan kolme ratikka-asian ratkaisevaa tekijää:

 

 

Keskusta, Kummola ja Kuntavaalit!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Koilliskeskus Tampereen Linnainmaalla - uutta ajattelua kaupunkilaisten palveluun!

Lauantai 1.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Monen palvelun keskus Koilliskeskus, aloitti toimintansa Linnainmaan Prisman yhteydessä 12.9.2016.

 

 

Sain eilen olla kutsuvieraana läsnä, kun Koilliskeskusta esiteltiin päättäjille.

 

 

Koilliskeskus on todellinen monitarjontapaikka, sillä siellä on samassa väljässä tilassa kirjasto, äitiys- ja lastenneuvola sekä nuorisotila.

 

 

Koilliskeskuksesta voi myös varata tiloja kokoustamiseen, tapahtumiin ja liikuntaharrastukseen tai vaikka pitää siellä oma taidenäyttely.

 

 

 

 

 

Linnainmaan Prisman kassaosastolta on selkeät opastukset Koilliskeskukseen, joka siis sijaitsee ”samojen kattojen alla”, kuin Linnainmaan Prisma.

 

 

 

 

 

Koilliskeskuksen lattioissa olevat opasteet ovat saaneet kiitosta käyttäjiltä ja selkeitä ne ovatkin.

 

 

 

 

 

Koilliskeskuksen rakentuminen on ollut Tampereen kaupungin monen eri yksikön yhteisponnistus ja yhteisponnistuksen vetäjänä on toiminut kokenut osaaja Mia Lumio.

 

 

 

 

 

Toimintakykyä ja terveyttä edistävistä palveluista ja ikäihmisten palveluista vastaava apulaispormestari Mikko Aaltonen (vasemmalla) sekä Tampereen kaupunginvaltuuston kolmas varapuheenjohtaja Yrjö Schafeitel olivat mukana kutsuvierastilaisuudessa – keskustelin molempien Tampereen keskeisten päättäjien kanssa.

 

 

Tiedän, että Tampereen kaupungilla on suunnitelmia rakentaa Koilliskeskusta vastaava palvelukokonaisuus Lakalaivaan eli omakotitalomme ”naapuriin” ja sen toteuttamisaikataulusta keskustelin apulaispormestarin kanssa.

 

 

Totesimme apulaispormestari Mikko Aaltosen kanssa yhdessä, että toteuttamisaikataulussa viisi vuotta saattaa olla epärealistinen, mutta molemmat pidimme kymmenen vuoden aikataulua mahdollisena.

 

 

 

 

 

 

Pienenä huumorijuttuna taloa esitelleet työntekijät kertoivat, että heti Koilliskeskuksen avaamisen jälkeen kirjaston palautuspisteelle vastasyntyneen vauvan kanssa saapunut äiti oli ollut ihastunut, että Koilliskeskuksessa on palautuspiste!!

 

 **************

 

Tampereella Lielahti-keskuksella ja Koilliskeskuksella on hieman eri roolit, mutta molemmat ovat kaupunkilaisille tärkeitä.

 

 

Seuraavana lienee Tesoma-keskuksen aikaansaaminen, mutta pidän tärkeänä, että myös Etelä-Tampereelle kaavailtua Lakalaiva-keskusta päästään toteuttamaan mahdollisimman pian!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vain Tampere puuttui!

Torstai 29.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa alkoivat toissapäivänä Alihankinta 2016 – messut, jotka kolmipäiväisenä tapahtumana jatkuvat vielä tänään.

 

 

 

 

 

Messukeskuksen näyttelytilat on loppuunmyyty viimeistä sijaa myöten, sillä halliin on kertynyt se kärkijoukko, joka pitää Suomen talouden käynnissä.

 

 

Kaikki lähialueen parkkipaikat pullistelevat messukävijöitä ja vierailijoita kuljetetaan ”Pirkka-halliin” monilta lähiseutujen kauppakeskusten paikoituspaikoilta järjestäjien toimesta ilmaiseksi.

 

 

Tampereen kaupungin asennetta yritysten sijoittumiselle Tampereelle ei ole yllätys, että Tampereen kaupunki ei korviaan lotkauta - kaupunki ei ole aktiivisesti hankkimassa yrityksiä kaupunkiin.

Ratikalle kyllä hamutaan käyttäjiä, mutta "maksajista ei ole niin väliä juu!"

 

 

Tredean pieni osasto hälyisässä eteisaulassa ei ole sitä, jota yrityselämä Tampereelta kaipaisi.

 

 

Piipahdin messuvieraana paikalla ja tässä muutamia kuvia niistä osastoista, joilla eri puolille Suomea houkuteltiin yrityksiä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilmainen neuvoni Tampereen kaupungille seuraavia Alihankinta-messuja ajatellen:

 

 

Järjestäkää seuraavilla Alihankinta-messuilla jokaisena päivänä iso seminaari yrittäjille ja kertokaa Tampereesta yritysten sijoituspaikkana.

 

 

Toivon, että pääkonsuli Kalervo Kummola ottaa ehdotuksestani kopin?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyllä nyt Tampereen kaupungin virkahenkilöt pyyhkivät luottamushenkilöillä kokoushuoneiden lattioita!

Keskiviikko 28.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsen jo lähes kahdeksan vuoden ajan – toimin varapuheenjohtajana viime vaalikauden ja tällä vaalikaudella olen ollut johtokunnan jäsen.

 

 

Huomasin eilen Tampereen kaupungin nettisivuilta, että olemme muka pitäneet tälle päivälle sovitun kokouksen jo eilen!

 

 

Nettiin ilmestyneen pöytäkirjan mukaan koko johtokunta oli poissa kokouksesta…

 

--------

 

Poissa

 

 • Leppälahti Mikko - puheenjohtaja

• Wallenius Kari - varapuheenjohtaja

• Erkkilä Esko - jäsen

• Haraholma Kristiina - jäsen

• Nisumaa-Saarela Katja - jäsen

• Pohjola Tuula - jäsen

• Tuppurainen Arja - jäsen

• Aleksovski Atanas - kaupunginhallituksen edustaja

• Tietäväinen Milko - vs. toimitusjohtaja

• Kortesaari Annamari - hallinto- ja talouspäällikkö

• Sinervo Antti - hankintapäällikkö, TuomiLogistiikka Oy

• Welin Tanja - hankintapäällikkö

• Kumanto Jouni - kalustopäällikkö

• Marttila Tytti - hallintosihteeri, sihteeri

 

-----

 

…mutta siitä huolimatta olimme muka tehneet kaikista esityslistalla olevista asioista virkamiesesittelijöiden esittämät päätökset!

 

 

Minut oli muka valittu kokouksen pöytäkirjan tarkastajaksi vaikka en pöytäkirjan mukaan ollut edes paikalla – kas näin:

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta, kokous 27.9.2016

§ 3 Pöytäkirjan tarkastus

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Päätösehdotus oli

Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan jäsenet Esko Erkkilä ja Katja Nisumaa-Saarela (varalle Tuula Pohjola ja Kristiina Haraholma).

 

**************

Olimme muka myöntäneet läsnäolo- ja puheoikeiden koko kokouksen ajaksi muutamille virkahenkilöille:

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta, kokous 27.9.2016

§ 2 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Päätösehdotus oli

TuomiLogistiikka Oy:n hankintapäällikkö Antti Sinervolle, hankintapäällikkö Tanja Welinille ja kalustopäällikkö Jouni Kumannolle myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus tässä kokouksessa.

*****************

 

Olimme muka hyväksyneet ensi vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2017-2020!

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta, kokous 27.9.2016

§ 6 Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2017-2020 taloussuunnitelma

TRE:6489/02.02.01/2016

Valmistelijan yhteystiedot

hallinto- ja talouspäällikkö Annamari Kortesaari, puh. 050 348 8878, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

hallintosihteeri Tytti Marttila, puh. 040 801 6306, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

• Milko Tietäväinen, Toimitusjohtaja

Esitys vuoden 2017 talousarvioksi ja vuosien 2017-2020 taloussuunnitelmaksi hyväksytään.

Perustelut

Tampereen Infra Liikelaitoksen vuoden 2017 talousarvion valmistelusta käytiin konsernihallinnon kanssa neuvottelu 19.5.2016, jolloin Infran liikeylijäämäksi sovittiin vuoden 2016 taso 3,2 milj. euroa. Kaupunginhallitus hyväksyi 22.8.2016 talousarviokehyksen, jossa kilpailukykysopimuksen menoja vähentävät vaikutukset oli arvioitu kaupungin tasolla, mutta niitä ei oltu vielä kohdistettu toimintayksiköille. Infran osalta kilpailukykysopimuksen 30 %:n lomaraleikkauksen vaikutus on 286 000 euroa ja työnantajamaksujen muutosten vaikutus 228 000 euroa. Lisäksi eläkemenoperusteisten menojen arvioidaan laskevan 360 000 euroa. Menojen vähennykset ovat yhteensä 0,9 milj. euroa, joten Infran liikeylijäämä nostettiin 4,1 milj. euroon. 

Infran liikevaihdoksi on budjetoitu 52,9 milj. euroa. Liikevaihto alenee vuoden 2016 tasosta, koska Kaupunkiympäristön palvelualueen, Liikuntapalvelujen ja Kaupunkiliikenteen tilausmäärät pienenevät yli 4,0 milj. eurolla.

Liikelaitosten osalta kaupunginvaltuustoon nähden sitovaa on korvaus peruspääomasta. Korvaus 11,3 miljoonan euron peruspääomasta on 7,9 % eli yhteensä 0,9 milj. euroa. Tilikauden ylijäämäksi jää 3,2 milj. euroa.

 Vuoden 2017 investointitaso on 0,9 milj. euroa.

 

Tiedoksi

Jukka Piirto, Annamari Kortesaari

 

****************

 

Saatte arvoisat lukijani olla varmoja, että haluan tänään selvityksen virkahenkilöiltä, että miten Tampereen kaupungin nettisivuille voi ilmestyä täyttä sontaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Seutujohtajan statusehdotukselle ristiriitainen vastaanotto"

Sunnuntai 25.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Otsikko on lainattu 21.9.2016 ilmestyneestä Ylöjärven Uutiset –lehdestä – hyvintoimitettu lehti muuten.

 

 

Lehden päätoimittaja Matti Pukkinen on tiedustellut maakunnan johtavilta politiikoilta mielipidettä kummajaisesta nimeltään…

 

Tampereen kaupunkiseutu

Päätoimittajan kysymykseen vastanneen Keskustan kansanedustaja Mikko Alatalon kanta on selkeästi hallituksen linjaa tukeva, kun hän toteaa kyselyssä seuraavaa (teksti on lainattu suoraan Ylöjärven Uutisten sivuilta):

 

 

*******************

 

 

”Kuppikunnat on lopetettava”

 

Keskustan tamperelainen kansanedustaja Mikko Alatalo antaa täyslaidallisen seutujohtaja Päivi Nurmisen kakkoskeskusstatusaikeille.

– En kannata Tampereen kasvukeskukselle omaa statusta, koska maan hallitus ei ole antamassa erityisasemaa pääkaupunkiseudullekaan maakunta- ja soteuudistuksessa, hän täräyttää.

– Maakuntauudistuksessa osapuolina ovat kunnat ja tulevat maakunnat. Tulevaisuudessa ei siis ole seutuhallintoa eikä virallisesti Tampereen kaupunkiseutua, keskustavaikuttaja jatkaa.

– Nyt on aika lopettaa virkahenkilövetoiset kuppikunnat, Alatalo jyrisee.

Hän huomauttaa, että jatkossa MAL-sopimukset tehdään valtion ja maakunnan kesken.

– Pirkanmaalaisten edun mukaista ei ole rakentaa aitaa kaupunkiseudun ympärille, Alatalo puhisee.

Keskustan kansanedustaja korostaa, ettei Tampereen enää tarvitse kilpailla kakkosstatuksen saamiseksi.

– Tampereen kaupunkiseudulla on jo kakkosasema. Uskon, että seutu pystyy pitämään sijansa ihan omilla toimillaan. Tässä ei tarvita erivapauksia maakunta- eikä sotehallinnon suhteen, Alatalo toistaa.

Hän teroittaa, että Tampereen seutu ja iso osa muuta Pirkanmaata ovat jo osa Suomen kasvukäytävää.

– Täällä on hyvät edellytykset lisätä elinvoimaa ja hyvinvointia satsaamalla elinkeinojen kehittämiseen, työllisyyteen, matkailuun sekä kulttuuriin, Alatalo toteaa.

 

 

*****************

 

Vahvaa ja oikeaa tekstiä koko Pirkanmaan senaattorilta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pelastaako Kalervo Kummolan mielipidekirjoitus Tampereen ratikalta?

Torstai 22.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Pääkonsuli Kalervo Kummola on tunnettu jääkiekkovaikuttaja, ex-kansanedustaja, Tampere-talon entinen toimitusjohtaja ja nykyisin hän toimii mm. Tampereen kaupungin liiketoimintajaoston puheenjohtajana.

 

 

Kummolan sana on aina painanut Tampereen kunnallispolitiikassa ja toivottavasta painaa myös nyt, kun hän otti Aamulehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan kantaa Tampereen ratikkaan.

 

 

Kummola haluaisi muuttaa suunniteltua ratikkalinjausta, kun hän toteaa kirjoituksessaan näin:

 

 

”Mikäli ratikka rakennetaan, pitäisi sen reitti ehdottomasti muuttaa.

 

Sen tulisi kulkea Sammonkadulta Kaupinkatua ylös Kalevantielle, edelleen Tampere-talon ja yliopiston välistä uuden Areenakeskuksen poikki Sorin siltaa pitkin Hatanpään valtatien kautta Hämeensillalle.

 

Tämän reitin varrella on jo ennestään tuhansia työpaikkoja yliopistossa, Business Parkissa ja Technopoliksessa. Uusia työpaikkoja tulee varmasti saman verran lisää.

 

Tämä reitti vähentäisi oleellisesti näihin työpaikkoihin ja tuleviin keskuksiin syntyvää liikenteen painetta.”

 

 

Kannatan lämpimästi Kummolan ajatusta.

 

 

*******************

 

 

Toiseksi Kummola haluaa, että koko raitiotiesuunnitelman kustannusten tarkastelu annettaisiin ulkopuolisen suoritettavaksi. Kummola toteaa aiheellisesti, että kustannuksista olisi hyvä varmistua, kun nyt jo ennen ensimmäistäkään lapionpistoa tuli 30 miljoonaa euroa lisää kustannuksia!

 

 

Kannatan lämpimästi myös tätä pääkonsuli Kalervo Kummolan ajatusta!

 

 

******************

 

 

Kolmanneksi Kummola esittää, että ratikkakysymyksen päättämisessä otettaisiin aikalisä ja lopullinen päätäntävalta annettaisiin 9.4.2017 valittavalle kaupunginvaltuustolle.

 

 

Tämä kolmas Kalervo Kummolan esittämä ajatus on hänen mielipidekirjoituksensa tärkein kohta, sillä vain näin menetellen tavallisten tamperelaisten lopullinen tahto toteutuisi.

 

 

******************

 

 

Kiitokset Kalervo Kummolalle – toivottavasti Tampereen kaupungin virkamiehet ja kaupunginvaltuutetut menettelevät Kummolan esittämällä tavalla!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön lausunto Tampereelle suunnitellusta ratikasta

Tiistai 20.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen pyysi Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:ltä lausuntoa Tampereella mahdollisesti rakennettavasta ratikasta.

 

 

Vastasimme pormestarille eilen ja lausuntomme kuului näin:

 

 

************************

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry                                           

Tampere                                                                       19.9.2016

 

 

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen

 

 

 

KESKUSTAN TAMPEREEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY:N LAUSUNTO TAMPEREEN RAITIOTIEN MAHDOLLISESTA TOTEUTTAMISESTA

 

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausuntomme Tampereelle suunnitellusta raitiotiestä.

 

Tampereen taloustilanne on oleellisesti heikentynyt siitä kun ratikkaa alettiin suunnitella. Yhteisöverotulojen romahtaminen ja työttömyysmenojen kasvu ovat vieneet ratikan toteuttamiselta taloudellisen pohjan pois. Suuri osa ratikalle esitetyistä hyödyistä voidaan saavuttaa myös uudenaikaisella bussivaihtoehdolla. Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n mielestä Tampereelle suunniteltua raitiotiehanketta ei tule toteuttaa nykyisen valtuuston päätöksellä.

 

Raitiotien kustannukset ovat raiteiden osalta nousseet yli 250 miljoonan, jonka kaupunginvaltuusto asetti ylärajaksi rakentamiselle. Raitiotien kokonaiskustannusarvio on jo nyt ylittänyt 450 M€ ja on perustellusti oletettavissa, että kokonaiskustannukset tulevat asettumaan tasolle 1.000 M€ eli kyse on miljardihankkeesta.

 

Demokratian kannalta on tärkeää, että kuntalaiset voivat aidosti vaikuttaa rakennetaanko raitiotie nykyisillä kohonneilla kustannusarvioilla. Tämä tapahtuu siirtämällä rakentamispäätöstä vuodella, jotta tamperelaiset voivat kuntavaaleissa aidosti vaikuttaa kyseiseen päätökseen.

 

 

********************

 

 

Tässä tarkempi yksityiskohtia lausuntomme perusteista:

 

 

Yleistä esitetystä aineistosta  

• Koko aineisto painottuu vahvasti ratikan ennakoituihin hyötyihin ja sen haittoja on vähätelty tai jätetty kertomatta. Vertailu ei ole tasapuolinen eikä sisällä esim sähkö- ja biokaasubussien nopeaa kehittymistä.
• Liikennejärjestelmän tulee olla mahdollisimman ekologinen. On epäselvää ja epävarmaa mikä on ratikan ja sen vaihtoehdon vaikutus ekologiseen jalanjälkeen?
• Ratikka on Tampereen muihin edessä oleviin investointeihin verrattuna kallis ja sen tuomat hyödyt ovat pienemmät kuin esim KansiAreenan.
• Ratikka ei ratkaisuna edusta uusinta teknologiaa.
• Joukkoliikenteen tulee olla paitsi sujuvaa myös nopeaa. Pikaratikka olisi ollut nopea, nykyinen ehdotus ei ole. Ratikan johdosta monen matka-aika pitenee.

 

1. Miten Tampereen raitiotien toteuttaminen vaikuttaa edustamanne tahon / intressiryhmänne toimintaan ja tavoitteisiin?

• Ratikan varren kaupunginosiin ratikalla on alueiden eriarvoistamista lisäävä vaikutus.
• Suurin osa kaupungin lähiöistä ei hyödy ratikasta mutta niillä hanke vähentää kaupunginosan kehittämishankkeita ja heikentävän asuntojen hintakehitystä verrattuna suunnitellun ratikkareitin varrelle tuleviin kaupunginosiin.
• Laajalti rakentunut alue, kuten Hervannan itä- ja länsiosista pääse nyt suoraan kaupunkiin, jatkossa liikkuminen edellyttää vaihtoja ja liityntäliikennettä.
• Panostamalla biokaasubusseihin saadaan parempi ilmastovaikutus ja parannetaan kaupungin työllisyyttä nopeasti ja kestävällä tavalla.

 

2. Millaisia vaikutuksia näette raitiotiellä olevan Tampereen seudun kehitykseen?

• Ratikan rakentaminen kestää 2-4 vuotta. On hyvin mahdollista että se vaikuttaa liikeyrityksiin, tyhjentää Hämeenkadun ja monet sivukadut liikkeistä.
• Automarkettien tilanne paranee ja muut keskukset - Nokia, Ylojärvi, jne. - saavat hyötyä em. syistä.
• Yhden ratikkalinjan rakentaminen ei riitä. Ratikkaan pohjautuva joukkoliikenne tulisi kattaa paljon suuremmat alueet. Tarvittava panostus ei ole missään suhteessa saataviin hyötyihin. Jo murto-osalla tehty panostus lähijunaliikenteeseen tuottaa suuremmat hyödyt ja paljon nopeammalla aikataululla. 
• Rakentamishanke keskittää asutusta ratikkareitin varrelle ja vaarana on, että se osaltaan heikentää seudun muiden kaupunkien omaa kehitystä.

 

3. Mitä yhteistyömahdollisuuksia näette Tampereen raitiotien jatkosuunnitteluun ja toteuttamiseen liittyen?

• Riippuen kalustotoimittajan valinnasta ratikalla saattaa olla työllistämisvaikutuksia rakentamistöiden lisäksi.

 

 

4. Mitä asioista tulisi ottaa huomioon raitiotien rakentamisen aikana?

• Hämeenkatu ja kaikki muutkin ratikkareitin alueet tulee toimia koko rakentamisen aikana.
• Liikenne niin keskustassa kuin muillakin alueilla tulee olla sujuvaa kaikilla liikennemuodoilla.

 

Muita huomioita:

• Ratikan vaikutuksesta reitin varren asuntojen hinnat ja vuokrat nousevat.
• Hämeensillan korjausta ei tarvita ellei ratikkaa rakenneta. Mikäli ratikka tulee, ei kustannuksissa esitetty 5 M € ole riittävä.
• Reitti ei kulje Tampereen Yliopistolle, mikä heikentää oleellisesti Tampere3 hankkeen potentiaalisia hyötyjä.

 

 

Ja vielä:

 

 

Raitiotien viimeisin kustannusarvio on 282,9 M€, joka ei vielä sisällä ratikan vaunuja. Se ylittää valtuuston asettaman kustannusten maksimiarvon (250 M€) eikä valtio osallistu ylimenevän osuuden rahoitukseen. Summaan eivät myöskään sisälly johtosiirrot, jotka jäävät kaupungin eli veronmaksajien maksettaviksi.

 

Suunnitelmaan sisältyy kaikkiaan 16 siltaa, 22 tukimuuria ja kaksi paalulaattaa, joista valtaosa tulee kantakaupungin ja Hervannan väliselle osuudelle (esim valtatie 9:n ylittävän sillan pituus on 250 metriä). Niiden suuri lukumäärä lisää merkittävästi riskiä kustannusarvion ylittymiseen ja tuottaa merkittäviä häiriöitä koko rakennushankkeen ajan sekä liikenteelle että väylän varren asukkaille.

 

Taloudellista hyöty/kustannussuhdetta 30 vuoden aikajänteellä tarkasteltaessa on kustannuspuolelle laskettu vain raideväylän rakennuskustannukset ilman vaunuja ja johtosiirtoja. Raitiotieinfran ylläpitokustannuksiksi on 30 vuoden aikana arvioitu 32 miljoonaa euroa eli noin miljoona euroa vuodessa. Hyötypuolella on arvioitu maankäytön tehostumisen tuottavan 115 miljoonaa, kiinteistötalouden 128 miljoonaa, kunnallisverojen 7 miljoonaa, lipputulojen kasvuksi 114 miljoonaa, operointikustannusmuutoksen tuotoiksi 44 miljoonaa ja investoinnin jäännösarvoksi on laskettu 22 miljoonaa.

 

Näillä lähtöoletuksilla on hyöty/kustannussuhteeksi saatu 1,9. Lukuihin on kuitenkin vaikea uskoa, koska niiden perustana olevia oletuksia ei ole esitetty. Vaunuton ratikka on ratikka, jolla ei voi tehdä mitään. Esim. hoito- ja ylläpitokustannukset yllä olevassa arviossa ovat noin 48 500 euroa kilometriä ja vuotta kohti. Tuntuu pieneltä. Raitiotieinfran ylläpitoon on hanketta esiteltäessä ilmoitettu varatuksi 84 000 euroa/kilometri/vuosi eli noin 60 M€ 30 vuodessa, joka summa ei näy hyöty/kustannustarkastelussa.

 

Ratikan tuomia maankäytön tehostumisen ja kiinteistötalouden (mitä tämä muuten ratikan yhteydessä tarkoittaa?) tuottoja on vähintäänkin vaikea täsmällisesti arvioida.

 

Raitiotie merkitsee myös uuden liikennejärjestelmän tulemista bussiliikenteen rinnalle. Kahden järjestelmän ylläpito nostaa väistämättä kustannuksia, jota seikkaa ei taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa ole lainkaan otettu huomioon.

 

Ratikan haittapuoliksi on laskettava myös se, että pysäkkiväli pitenee bussivaihtoehtoon verrattuna. Tämä merkitsee suurta haittaa esim Finninmäen ja Lukonmäen asukkaille, koska bussilinjojen 3 ja 4 loppuminen ratikan myötä poistaa Lukonmäen kohdalla nyt olevat pysäkit. Myös Hämeenkadun pysäkkivälien harveneminen haittaa sen varrella olevissa liikkeissä asiointia. Samoin pysäkin katoaminen kirjastotalo Metson kohdalta vaikeuttaa kirjaston käyttöä.

 

Finninmäen ja Lukonmäen ohella toinen esimerkki ongelmasuunnasta on Multisilta, Peltolammi ja Koivistonkylä joiden asukkaat joutuivat ratikassa ainoastaan maksumiehen rooliin.

 

Ratikan kiskoja ei voi myöskään siirtää. Ratikan myötä suuria alueita kuten Kaukajärvi ja Annala, Lentävänniemi ja Tesoma jäävät paitsioon. Näiden alueiden palvelutaso ei parane, ellei vaihtoyhteyksiä saada todellisuudessa helpoiksi ja nopeiksi.

 

Ratikka liikennemuotona on myös haavoittuva. Yhdenkin vaunun rikkoutuminen tai jumittuminen esim talvella Hervannan valtaväylän ylämäkeen pysäyttää koko liikennöinnin.

 

Ratikan rakentaminen kestää neljä vuotta. Sinä aikana koko Tampereen keskustan liikenne on enemmän tai vähemmän ongelmissa ja keskustan kauppojen ja liikeyritysten saavutettavuus kärsii. Tästä yrittäjille aiheutuvia haittoja ja tulojen menetyksiä ei ole mitenkään arvioitu.

 

Toimivan ratikkaliikenteen rakentaminen Taysin ja Tampereen ammattikorkeakoulun alueelle tulee olemaan vaikeaa alueen liikenteellisen ahtauden vuoksi. Rakennustyön aikana molempien laitosten saavutettavuus vaikeutuu entisestään, mikä haittaa vakavasti niiden toimintaa.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n jäsenet eivät kuitenkaan yksimielisesti vastusta ratikkaa, vaan osa näkee sen olevan hyvä keino sujuvoittamaan joukkoliikennettä ja kehittämään kaupunkia.

 

Kuntavaalit 9.4.2017 tulevat todellisuudessa ja joka tapauksessa olemaan ratikkavaalit.

 

Nykyisellä valtuustolla ei ole parasta mahdollista mandaattia päättää ratikasta, sillä ratikkakysymys on tullut pintaan vasta edellisten kunnallisvaalien jälkeen.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry esittää, että ratikkapäätöksen tekeminen siirretään vuodella eteenpäin, jotta tamperelaisilla on aito mahdollisuus vaikuttaa miljardiluokan investoinnista päättämiseen!

 

 

 

 

KESKUSTAN TAMPEREEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY

 

 

 

Esko Erkkilä                                                                 Kalle Kiili

puheenjohtaja                                                             varapuheenjohtaja

 

 

 

******************

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt pitää unohtaa sellaiset käsitteet kuin keskuskaupunki, kehyskunnat ja Tampereen kaupunkiseutu

Lauantai 17.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain olla osanottajana perjantaina 9.9.2016, kun kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen selvitteli maakuntauudistusta pirkanmaalaisille päättäjille Hotelli Ilveksessä Tampereella.

 

 

Samoin minulla oli kunnia olla paikalla tiistaina 13.9.2016, kun perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula esitteli pirkanmaalaispäättäjille sote-uudistusta Tampere-talossa.

 

 

Maakunta- ja sote-uudistus etenevät nyt hyvää vauhtia kuin juna.

 

 

Jarrumiehiä – ja varsin paljon myös jarrunaisia riittää Pirkanmaalla, valitettavaa mutta totta.

 

 

Sanon selkeästi, että nyt pitää unohtaa sellaiset käsitteet kuin;

 

• keskuskaupunki

 

ja

 

• kehyskunnat

 

 

…sillä sellaisia ei maakuntauudistuksen jälkeen enää ole!

 

 

Maakuntauudistus merkitsee, että Tampereen kaupunkiseutu-niminen kummajainen siirtyy historian pölyttyville lehdille.

 

 

Tampereen kaupunkiseutu-kummajainen on virkahenkilöiden pystyttämä ihmeellinen hallintohimmeli, jossa ovat mukana Tampere, Kangasala, Nokia, Lempäälä, Orivesi, Lempäälä, Pirkkala ja Vesilahti.

 

 

Maakuntauudistus tekee Tampereen kaupunkiseutu –kummajaisen tarpeettomaksi, sillä jatkossa toimijoita ovat vain kunnat, maakunnat ja valtio.

 

 

On selvää, että Tampereen kaupunkiseutu-nimisen kummajaisen lopettaminen on tuskallista sitä vaaliville, mutta myös sen perustaneiden pitää nyt hypätä Pirkanmaan maakunnan kehittäjien ruotuun ja lakata olemasta eriseuraisia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Tampereen kaupunki rönköttelee?

Torstai 15.9.2016 - -Esko Erkkilä-

”Rönkötellä” on vanha viljakkalalainen sanonta ja tarkoittaa

 

• vastustamista
• vastaanpanemista
• kiukuttelua
• lapsellisuutta
• tietämättömyyttä
• näköalattomuutta
• lapsista puheenollen ”itkupotkuraivaria”

 

 

Tampereen kaupunki syyllistyy nyt sote- ja maakuntamallin luomisessa rönköttelyyn.

 

 

Erityisen räikeästi Tampereen kaupungin rönköttely tuli julkisuuteen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen vetämässä tilaisuudessa, jossa Vehviläinen selosti maakuntauudistusta Hotelli Ilveksessä perjantaina 9.9.2016.

 

 

Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikosen tilaisuudessa pitämä reilusti ylipitkä puheenvuoro oli pahinta mallia rönköttelystä.

 

 

Sama rönköttely toistui, mutta selvästi lievempänä perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan tilaisuudessa tiistaina 13.9.2016 Tampere-talossa järjestetyssä tilaisuudessa.  Tilaisuuden puheenjohtaja Kari Hakari osasi jo etukäteen ohjata pormestaria pysymään sovitussa viiden minuutin aikataulussa ja kas, pormestari otti Hakarin ohjeet onkeensa!

 

 

Ihmettelen lukuisten muiden kanssa, että mitä Tampereen kaupungin johtavat virkahenkilöt ja johtavat luottamushenkilöt uskovat voittavansa, kun rönköttelevät hallituksen päätöksiä vastaan!

 

 

En ole ainoa, joka häpeää Tampereen rönköttämistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Oli jämerää ja päämäärätietoista esiintymistä!"

Keskiviikko 14.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Nämä blogikirjoitukseni menevät hieman yksitoikkoisiksi, sillä viime perjantain Anu Vehviläisen maakuntahallintoon liittyvää tapahtumaa, lauantain myyjäisiä Viljakkalan Seurojentalolla, sunnuntaina Eläkeliiton kirkkopyhää Luopioisissa ja maanantain Keskustan 110-vuotistapahtumaa kutsuin hienoiksi tapahtumiksi.

 

 

Hienot tapahtumat jatkuivat eilen tiistaina, kun perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula esiintyi meille pirkanmaalaispäättäjille sote-asioiden tiimoilta Tampere-talossa!

 

 

 

 

 

Tiedän kokemuksesta, että ministeri Rehulan tilaisuuksissa vakiovarusteena pitää olla fläppitaulu, mutta eilen ministeri Juha Rehula yllätti ja eikä käyttänyt lainkaan fläppitaulua esityksensä tukena!

 

 

 

 

 

Juha Rehulan eilinen esitys oli esiintymistaidon huippunäyte, sillä ministerin esitys oli hienosti jäsennelty ja hän ei kertaakaan tukeutunut kirjalliseen lunttiin!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taidatkos sen selvemmin sanoa!

 

 

 

 

 

Ministeri Rehula jatkoi matkaansa Tampereelta Hämeenlinnaan, mutta ennen Hämeenlinnan tilaisuutta hän ehti facebokissa kommentoimaan Tampereen tilaisuuden tunnelmaa hyvin positiiviseen sävyyn.

 

 

Vastakommentoin Rehulan viestiä näin:

 

 

”Oli jämerää ja päämäärätietoista esiintymistä - kiitokset Juha Rehula!”

 

 

Ministeri vastasi kommenttiini puolestaan näin:

 

 

Kiitos Esko! perusvire koko aamupäivän aikana eteenpäinkatsova. Tekemisen meininki on puheiden lisäksi totta myös käytännössä!!!

 

 ****************

 

On hienoa sekä turvallista, että meillä on jämerä ja päämäärätietoinen perhe- ja peruspalveluministeri!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vasta maalissa jaetaan palkinnot

Keskiviikko 7.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ratikka-aktivistit ovat meuhkanneet ratikan erinomaisuutta jo vuosikausia.

 

 

Ratikka-aktivistien naamat alkavat olla vakavia, sillä mm. toissapäivänä julkistetut tiedot eivät lupaa hyvää ratikalle.

 

 

Ratikkaintoilijat saivat kylmää vettä niskaansa, kun heidän aiemmin toitottavansa 250 miljoonaa euroa muuttui 283 miljoonaksi euroksi eli ”kantasumma” nousi yhdessä tömäyksessä pitkälti yli 10 %.

 

 

Kun uuteen kantasummaan lisätään vaunuhankinnan kustannusarvio ja ratikan vaatimien infra-uudistusten kustannusarviot, ollaankin jo 450 miljoonassa eurossa.

 

 

Neljäsataaviisikymmentä miljoonaa euroa on tyystin toista kuin ratikka-aktiivien markkinoima 250 miljoonaa euroa!

 

 

Seurasin eilen ns. toisella silmällä facebookissa käytyä ratikkakeskustelua ja siellä oli ratikkauskovaisilla vahva sordiino päällä viesteissään.

 

 

Muistutan tässäkin yhteydessä laajaa lukijajoukkoani yhdestä tärkeästä seikasta:

 

 

Tampereella kaikkien vähääkään suurempien hankkeiden todellinen toteutunut kustannus on vähintään kaksinkertaistunut budjettiin verrattuna ja kun ratikan ns. virallinen kustannusarvio nyt on 450 miljoonaa euroa, niin puhumme todella miljardiluokan hukkainvestoinnista!

 

 

• vanhan tavara-aseman siirron ensimmäinen kustannusarvio oli 700.000 euroa ja nyt puhumme 3,2 miljoonasta eurosta eli alkuperäinen kustannusarvio on Tampereen tapaan viisinkertaistumassa!

 

On perin ymmärrettävää, että Tampereen ratikkauskovaiset ovat toissapäiväisen kustannusarviojulkistuksen jälkeen allapäin ja pahoillamielin!

 

 

Saavat ollakin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Iloinen, melkein riehakas tunnelma eilen Tampereen Virastotalolla

Tiistai 6.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu syyskuun kokoukseensa maanantaina 12.9.2016.

 

 

Vakiintuneen tavan mukaan poliittiset ryhmät pitävät ryhmäkokouksensa viikkoa ennen kaupunginvaltuuston kokousta ja ryhmäkokoukset pidettiinkin eilen Tampereen Virastotalolla.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana osallistun Keskustan valtuustoryhmän ryhmäkokouksiin vaikka en olekaan kaupunginvaltuutettu.

 

 

Tunnelma Virastotalolla oli eilen iloinen, jopa riehakas ja syynä oli eilen aamupäivällä julkistettu uusin kustannusarvio Tampereelle suunnitellusta raitiotieratkaisusta.

 

 

Menin ryhmäkokoukseemme Virastotalon kuudenteen kerrokseen hissillä ja pääsin samaan hissiin yhden järki-kokoomuslaisen ja kahden järki-demarin kanssa – olemme tuttuja ja kyllä meillä riemua riitti!  Hissimatka sujui joutuisasti!

 

 

Virallinen kustannusarvio alkaa nyt lähentelemään puolta siitä ennusteesta, jonka me ratikkarealistit olemme kertoneet ja aikoja sitten.

 

 

Ratikkauskovaiset ovat serveeranneet julkisuuteen 250 miljoonan euron kustannusarviota ja ovat ”unohtaneet” luvuistaan kokonaan mm. vaunukustannuksen.

 

 

Eilen julkistettu ns. virallinen kustannusarvio päätyy tasolle 450 miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan kaikki ne oheiskustannukset, joita ratikka vaatisi.

 

 

Kyse on valtavasta summasta, sillä Tampereella yksi veroprosentti-yksikkö merkitsee n. 30 – 35 miljoonaa euroa!

 

 

Nyt julkistettu kustannusarvio kirvoitti valtaosalle eilen Virastotalolle kokoontuneiden Tampereen luottamushenkilöiden naamasta ilonvirneeseen, sillä nyt kerrottu kustannusarvio saattoi olla lopullinen kuolinisku järjettömälle ratikkahankkeelle.

 

 

Vaatii kovaa pokkaa luottamushenkilöiltä, jotka Tampereen tässä talousahdingossa ja näin lähellä kuntavaaleja ovat valmiit hutlaamaan tamperelaisten rahoja mielettömän summan turhuuteen.

 

 

Tunnuslauseeni on ollut jo kuukausia…

 

 

Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne koko Tampereelle

 

 

…mutta en minäkään olettanut julkisuuteen annettavan tuollaisia miljoonamääriä!

 

 

 

Pitää muistaa, että Tampereen tapa on vähintäänkin tuplata viralliset kustannusarviot eli nyt voidaan perustellusti todeta Tampereen ratikkahankkeen olevan miljardiluokan kysymys!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos yhtiöitetään, niin yhtiöitetään kunnolla

Torstai 1.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Kysymys kunnallisten liikelaitosten ja kuntien omistamien muiden kohteiden yhtiöittämisestä on koko ajan entistä vilkkaamman keskustelun kohteena.

 

 

Tampereen Särkänniemen delfiini-case on tuonut kysymyksen kaikkien huulille.

 

 

Totean heti, että en ”suuressa kuvassa” kannata esimerkiksi kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämistä ja perusteluna minulla on mm. se, että yhtiöitetyn yksikön johtaminen ja hallinnointi karkaa kauas kunnallisen demokratian valvonnasta ja ohjauksesta.

 

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta kunnallisen liikelaitoksen johtamisesta ja kehittämisestä, sillä olen toiminut kohta kahdeksan vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa.

 

 

Liikelaitosmuoto merkitsee, että luottamushenkilöillä on vahva rooli yrityksen johtamisessa ja kehittämisessä. Toimimme esim. Infran johtokunnassa osakeyhtiön hallituksen tavoin, mutta pystymme tuomaan yrityksen johtamiseen asiakaskunnan ja kaupunkilaisten toiveet paremmin kuin jos olisimme yhtiön hallituksen jäseniä.

 

 

Osakeyhtiön hallitusjäsenyys merkitsee, että hallituksen jäsen joutuu katselemaan asioita ainoastaan yhtiön parhaaksi – johtokunnassa näin ei ole.

 

 

Totean otsikossa, että jos yhtiöitetään, niin yhtiöitetään kunnolla.

 

 

Tarkoitan sanomisellani sitä, että sellaiset yhtiöt ”eivät ole mistään kotoisin”, joiden hallituksessa on ammattimaisten jäsenten lisäksi poliittisesti valittuja jäseniä.

 

 

Tampereen Särkänniemi Oy:n delfiinitapauksessa olemme nähneet, että bisnesmaailmassa täysin untuvikko nuori ja kokematon kansanedustaja, joka on poliittisin perustein valittu yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi, ei pysty johtamaan yhtiötä haasteellisessa tilanteessa.

 

 

On koettu, että kokematonkin poliittisesti valittu hallituksen jäsen ja jopa hallituksen puheenjohtaja mielellään paistattelee julkisuudessa ja kerää irtopisteitä tilanteessa, jossa yhtiöllä pyyhkii hyvin.

 

 

Auta armias kuitenkin, kun yhtiölle tulee haasteellinen tilanne niin kokematon hallituksen jäsen tai hallituksen puheenjohtaja on suurissa vaikeuksissa ja joutuu etsiskelemään syyllisiä, sillä eihän poliitikko koskaan voi tunnustaa epäonnistuneensa.

 

 

 

Ehdoton mielipiteeni kunnallisen toimijan yhtiöittämisessä on, että valittakoon yhtiön hallitukseen ammatilliset osaajat ja ei sorruta valitsemaan hallitukseen poliittisilla mandaateilla toimivia henkilöitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Henkeä ahdisti ja kädet vapisivat!

Keskiviikko 31.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Kanttarellit ovat hienoimpia sieniä joita tunnen – vain mustatorvisieni ajaa sen edelle ”arvokkuudessa”.

 

 

 

 

 

Osuin viime viikonvaihteessa paikalle, jossa kanttarelleja oli ”vaikka kuinka ja paljon”.

 

 

Henkeä ahdisti ja kädet vapisivat, kun kävin sieniä keräämään, sillä en ole milloinkaan osunut vastaavalle paikalle.

 

 

Olin varannut mukaani sieniveitsen ja muovisangon, mutta muovisanko tuli täyteen ja sieniä vaan riitti ja riitti.

 

 

Ihmeellistä oli, että löytöpaikka oli vain vajaat satakunta metriä mökiltämme!

 

 

Hirvikärpäsiä ei ollut ja riisuin t-paidan päältäni ja siitä tehtyyn truuttiin sain mahtumaan loput sienet.

 

 

Alueen ”sadonkorjuun” jälkeen suunnistin suorinta tietä mökille ja en vilkuillut sivuilleni, jotta en olisi löytänyt uutta samanlaista esiintymää. No, ehkä jo huomisin teen uuden etsintäretken, että josko kuitenkin…

 

 

Nämä ovat niitä elämyksiä, joita metsässä kulkiessa kokee – ei huoleta ratikka eikä vanha tavara-asema eikä delfiinit!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pormestari pystyy käyttämään otto-oikeuttaan lautakuntien päätöksiin, mutta osakeyhtiöiden hallitusten päätöksiä hän ei pysty peukaloimaan

Tiistai 30.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänään osin eilisellä teemallani eli kommentoimalla Tampereen vihreiden ja Tampereen kokoomuslaisten keskinäistä kinastelua, että kuka ryssi delfiinien siirron tai ainakin siirrosta kertomisen.

 

 

Olen kahteenkin kertaan saanut jääkiekko-ottelun kusitauolla miesten vessassa kuulla kommentin, että mitä perkelettä Kummola täällä tekee, kun kommentoija on tarkoittanut minua.

 

 

Saatan jostain kulmasta silmäiltynä muistuttaa Kalervo Kummolaa ja nyt olen erityisen tyytyväinen näköiskaimani mielipiteestä, kun hän eilen jyrähti, että Tampereen Särkänniemi Oy:n hallitus ja yrityksen toimitusjohtaja nauttivat hänen luottamustaan.

 

 

Kummolalla on kanttia sanoa noin, sillä hän johtaa Tampereella kaupunginhallituksen liiketoimintajaostoa, jolla on ratkaiseva rooli Tampereen kaupungin bisnesten hoitamisessa.

 

 

Aamulehti kirjoitti eilen virheellisesti, että Kummola olisi Tampereen Särkänniemi Oy:n toimitusjohtaja Miikka Seppälän ”ylin esimies”.

 

 

Osakeyhtiön toimitusjohtajan esimies on yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtajalla ei ole sen kummempaa ”ylintä esimiestä”!

 

 

Aamulehden toimittajan kanssa samoilla virhepoluilla on Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen, joka jossain vaiheessa oli arvioimassa Tampereen Särkänniemi Oy:n toimia – hänellä ei ole mahdollisuuksia peukaloida yhtiön toimintaa.

 

 

Kokonaan eri asia Kummolan ja Ikosen vaikutusvallalle on silloin, kun valitaan Tampereen kaupungin edustajaa Tampereen Särkänniemi Oy:n yhtiökokoukseen, sillä yhtiökokouksessa valitaan henkilöt mm. yhtiön hallitukseen.

 

 

Kokoomuksen edustaja Tampereen Särkänniemi Oy:n hallituksessa oleva Erkki Axen totesi eilen ykskantaan puoluetoveristaan pormestari Ikosesta Aamulehden uutisen mukaan näin:

 

 

Vaatikoon nyt mitä tykkää, mutta tämä homma on hallituksen päätöksin tehty, ja ei Anna-Kaisalla ole hallituksen päätöksiin mitään sanomista.

 

Erkki Axen on aivan oikeassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-