Miksi itsestään selvää asiaa piti selvitellä YVA-prosessin kautta?

Keskiviikko 29.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitoksen yhteisesti omistaman Tammervoima Oy:n hyötyvoimalaitos sijoittuu Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen.

 

Sijoituspaikka oli itsestäänselvyys koko ajan, mutta Tarastenjärven valikoituminen virallisesti hyötyvoimalan sijoituspaikaksi oli pitkä ja tuskallinen prosessi.

 

Prosessissa kului aikaa ja tupakkia. Turha prosessi työllisti melkoisen joukon Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) palkollisia ja myös Ramboll Finland Oy kietaisi melkoiset summat ”konsultoinneistaan”.

 

Hyötyvoimalaitoshankkeesta tehtiin siis laaja ympäristövaikutusten arviointi, jossa tarkasteltiin neljää voimalaitoksen sijaintipaikkavaihtoehtoa eli Lielahti, Peltolammi, Rusko ja Tarastenjärvi.

 

Harmittaa ja osin huvittaakin, että Peltolammin sijoituspaikkavaihtoehdosta käytettiin prosessin aikana nimeä ”Sarankulma”. Näin meitä tamperelaisia ”uunotetaan”!

 

Kannatan hyötyvoimalaitoksen rakentamista, mutta protestoin sitä, että yhteistä rahaa kulutettiin itsestään selvään lopputulokseen pääsemisessä.

 

Onko yhteiskuntamme niin rakennettu, että itsestäänselvyyksillekin on hankittava satoja tuhansia euroja maksavat vertailut. Minäkin osallistuin muutamaan tilaisuuteen, joissa yksiselitteisesti päädyttiin Tarastenjärvi-vaihtoehtoon. En saanut osallistumisestani sentinkään korvausta, mutta monet virkahenkilöt saivat hankkeen parissa kulumaan lukemattomia tunteja, päiviä, viikkoja ja kuukausia. Miksi moinen rumba?

 

Hanke tarvitsee vielä ympäristöluvan sekä Tampereen kaupungin investointipäätöksen. Toivon, että ne ovat läpihuutojuttuja, jotta Tarastenjärvellä päästään kaikkia hyödyntävään toimintaan mahdollisimman pian.

 

Mainittakoon, että Oulun Energia rakentaa parhaillaan Oulun Laanilaan hyötyvoimalaitosta, joka valmistuu kaupalliseen käyttöön runsaan vuoden kuluttua.

 

Oulun laitoksen polttokapasiteetti on hieman Tarastenjärvelle tulevaa laitosta pienempi, sillä Oulussa tullaa jätettä polttamaan 120.000 tonnia vuodessa, kun Tarastenjärvellä vastaava luku on 120.000...180.000 tonnia.

 

On huomattava, että Tarastenjärven vaihtoehtoon sisältyvässä biokaasulaitoksessa käsitellään 90 000 tonnia vuodessa pääasiassa asumisen ja palvelutoiminnan biojätteitä, jäteveden puhdistamoiden lietteitä, teurasjätettä, karjanlantaa tai muuta biomassoja, joista muodostuva metaani hyödynnetään energiantuotannossa.

Biokaasulaitos olisi joka tapauksessa rakennettu Tarastenjärvelle ja tämä tekee hyötyvoimalan sijoituspaikkarumban todella tarpeettomaksi.

Ei kai kukaan voinut todellisuudessa ajatella, että biokaasulaitos rakennetaan Tarastenjärvelle ja hyötyvoimalaitos jonnekin muualle?

 

-Esko Erkkilä-

Lasten ja nuorten lautakunta näytti Tampereella päätöksenteon mallia ja päätti erityisopetuksen järjestämisestä toisin kuin virkamiehet esittivät

Maanantai 27.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen vastavalittu lasten ja nuorten palvelujen apulaispormestari Leena Kostiainen oli Etelä-Alvarin kevätkauden päätöstilaisuuden vieraana 15.6.2011.

 

 

Apulaispormestari Leena Kostiainen puhuu ja Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg johtaa etelä-alvarilaisten puhetta!

 

 

Kostiainen keskittyi esityksessään kertomaan johtamansa lautakunnan – lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan eli LANULA:n - kokouksen päätöstä erityisopetuksen järjestämistä Tampereella.

 

Olin aikoinaan tyytyväinen, kun Tampereen kouluverkkouudistuksessa erityisopetukseen ei puututtu, vaan päätös sen osalta siirrettiin vuoden 2012 loppuun saakka.

 

Toin monissa eri yhteyksissä esille, että erityisopetuksen uudistamisen valmistelutyössä virkamiehet huomioisivat Tampereella toimivat erityislasten vanhempien moninaiset yhdistykset.

 

Toiveeni ja esitykseni kaikuivat kuuroille korville, sillä virkamiehet päättivät suuressa viisaudessaan lakkauttaa Tampereella toimivat erityisopetukseen erikoistuneet koulut. Ei siinä kyselty mitään erityislasten vanhemmilta - ei kai yhdeltäkään yhdistykseltä, jotka sentään olisivat olleet asian parhaita asiantuntijoita!

 

Lasten ja nuorten lautakunta teki 8.6.2011 pitämässään kokouksessa viisaan päätöksen, kun se päätti, että valmistelua jatketaan siltä pohjalta, että erityiskoulut säilytetään.

 

Lautakunnan päätös oli yksimielinen, joten virkamiehet saivat tuta luottamushenkilöiden todellisen vallan.

 

Kostiainen muistutti, että apulaispormestarit johtavat asioiden valmistelua. Kostiaisen mukaan hänen edeltäjänsä Kristiina Järvelä pyrki vaikuttamaan virkamiesvalmisteluun, ”mutta häntä ei uskottu”, kuten Leena Kostiainen kertoi.

 

Virkamiesten erityiskoulut lopettamaan pyrkivä linjaus oli moneltakin kantilta epäkelpo.

 

Tampereen kouluista vain harvat täyttävät esteettömyyden vaatimukset ja mm. tätä seikkaa virkamiehet eivät olleet huomioineet lainkaan.

 

Myös sitä, että erityislapset eivät olisi kerta kaikkiaan mahtuneet Tampereen ”tavallisiin” kouluihin, eivät virkamiehet olleet huomioineet.

 

Tampereella on n. 400 erityisopetusta tarvitsevaa lasta. Määrä merkitsee paria prosenttia tamperelaisista koululaisista.

 

Epätietoisuus erityisopetuksen tulevaisuudesta on koetellut monia tamperelaisia perheitä.

 

Erityislasten perheiden elämä on jo muutenkin hankalaa, joten on enemmän kuin paikallaan ihmetellä virkamiesten aikeita, että miksi siitä heidän toimillaan piti tehdä vielä hankalampaa.

 

Kiitän lasten ja nuorten lautakuntaa oikeasta päätöksestä.

 

Toivon, että virkamiehet ottavat luottamushenkilöiden linjauksesta opikseen, mutta eivät koe sitä liian suurena näpäytyksenä itselleen.

 

Nyt virkamiesten pitää panostaa täysillä luottamushenkilöiden päätöksen toteuttamiseen ja heidän tulee unohtaa omat valmistelunsa.

 

-Esko Erkkilä-

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru säilytti 13. sijansa naisten sarjassa pärekorinheiton kaikkien aikojen maailmantilastossa

Sunnuntai 26.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Pärekorinheiton kaikkien aikojen maailmatilasto laitettiin osittain uuteen uskoon Tampereella Vaakonpuistossa kesäkuun 23. päivänä pidetyissä kilpailuissa.

 

Valitettavasti naisia ei ollut paikalla lainkaan ja se merkitsi, että asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru säilytti 13. sijansa naisten sarjan kaikkien aikojen maailmantilastossa.

 

Krista Kiuru on heittänyt tuloksen 10,20 metriä Porin torilla järjestetyssä kisassa vuonna 2010 ja sillä hän pitää edelleenkin hallussaan maailmantilaston 13. sijaa naisten sarjassa.

 

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere on nostanut viime vuosien toiminnallaan pärekorinheiton suosituksi lajiksi. Yhteistoiminta Suomen pärekorikehdon Porin kanssa on ollut tässä toiminnassa tärkeää.

 

Vanha totuushan on, että kun mennään Poriin, siellä pistetään pärekoriin ja vedetään pitkin torii.

MSL-Tampereen yhteistyökumppanina Porissa järjestettävissä pärekorinheiton MM-kisoissa on Satakunnan Viikko.

 

Mutta ne pärekorinheiton kilpailut 23.6.2011.

 

Tässä MSL-Tampereen nettisivuille Jouni Koskelan toimesta kilpailupäivän iltana ilmestynyt uutinen:

”Juhannuksen läheisyys ja kaksi tuntia ennen kisaa alkanut kova sade verottivat osanottoa MSL-Tampereen piirikunnallisiin pärekorinheittokisoihin. Sivumyötäinen tuuli suosi heittäjiä niin, että kaikki heittäjät heittivät vuoden parhaat tuloksensa. Kilpailun voittanut Jouni Koskela heitti kuluvan vuoden maailman kärkituloksen 17.29. Tulos on Koskelan paras kahteen vuoteen.

Toiseksi heittänyt MSL-Tampereen puheenjohtaja Esko Erkkilä heitti pärekoria ensimmäistä kertaa ja saavutti heti hyvän tuloksen 14.01.

Tulokset:

1. Jouni Koskela 17.29 

2. Esko Erkkilä 14.01 

3. Ari Hirvikoski 13.50 

4. Tuomo Hakkarainen 13.13 

5. Harri Erkkilä 10.05 

6. Johannes Jonov 10.00 

7. Joona Koskela 7.60” 

 

 

 

 

Heittovälineenä on kaksisankainen ns. torikori. Pärekorin on oltava siinä kunnossa, kuin korintekijä on sen valmistanut, sillä mm. ilmastointiteipin käyttäminen korin reikien tukkimisessa on kielletty.

Heitto tapahtuu paikaltaan lankun takaa ja vauhtia – esimerkiksi pyörähdystä – ei saa käyttää.

Heittotekniikoita on tällä hetkellä kolme; alakautta heittäminen, kiekonheittäjän tapaan sivulta heittäminen ja eräät kokeneet heittourheilijat käyttävät yliolan heittoteknikkaa tyyliin ”keihäänheittäjä”.

Heittosektori on sama kuin kuulantyönnössä.

 

 

 

Heittopaikalle oli merkittynä naisten ME-heiton pituus eli 14.99 – ennätystä pitää hallussaan Helmi Hoppu sekä…

 

 

…miesten ME-heiton pituus 18.57, jota pitää hallussaan tämänkin kisan voittanut Jouni Koskela. Koskela heitti kisassa yhden todella pitkän heiton, mutta sektorirajojen ylittäneenä sitä ei luonnollisestikaan mitattu.

 

 

 

ME-mies Jouni Koskela käyttää kiekonheittotyyliä. Tässä hänen heittämänsä pärekori on kadonnut kuvan ulkopuolelle. Heittoa seuraavat vasemmalta Johannes Jonov, Harri Erkkilä sekä Ari Hirvikoski.

 

 

 

Alakautta tapahtuvaa heittoteknikkaa käyttävän Johannes Jonov`n tyylinäyte.

 

Kisan jälkeen näyttää siltä, että epävirallisen tarkastelun mukaan nyt pidetyn kisan ensikertalaiset sijoittuvat kaikkien aikojen maailmantilastossa miesten sarjassa seuraavasti:

 

• Esko Erkkilä sijalle 23 ja…
• …Harri Erkkilä sijalle 63

 

Pärekorinheiton avoimet Tampereen mestaruuskisat järjestetään Vaakonpuistossa 20.8.2011 klo 12.00 ja kesän MM-kisat sekä haasteottelu Tampere – Pori, Porin torilla 24.9.2011.

 

Tervetuloa mukaan!

 

-Esko Erkkilä-

Hajarakentamista käsitelleessä yleisötilaisuudessa käytettiin myös järkeviä puheenvuoroja - Timo Hanhilahti, Juha Kuisma sekä yleisö!

Perjantai 24.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen, että Ylöjärven kaavoitusinsinööri Seppo Reiskanen esiintyi käsittämättömästi Ylöjärven valtuustosalissa järjestetyssä yleisötilaisuudessa, jossa ruodittiin Tampereen kaupunkiseudun seutuhallituksen nimeämän virkamiestyöryhmän luonnosta seudullisten periaatteiden luomista yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi.

 

Jotta tilaisuuden anti ei jäisi sepporeiskasten esiintymisten varaan, on todettava, että tilaisuudessa käytettiin kaksi raikuvat suosionositukset saanutta esitystä.

 

Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti sekä ympäristökirjailija Juha Kuisma pystyivät kohta kohdalta torppaamaan Reiskasen esittämät ajatukset.

 

 

Yleisötilaisuuden juontajana toimi Ylöjärven maaseudun kehittämislautakunnan puheenjohtaja Minna Sarvijärvi.

 

 

Eturivissä vasemmalta: Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti, ympäristökirjailija Juha Kuisma Lempäälästä ja tilaisuuden juontaja Minna Sarvijärvi Kurusta.

 

Hanhilahti totesi Tampereen seudulla olevan positiivinen vire kuntien välisen yhteistyön kehittämiseen. Hän mainitsi eräänä konkreettisena hankkeena seudullisen joukkoliikennelautakunnan nimeämisen. Mainittakoon, että apulaispormestari Hanhilahti toimii sen puheenjohtajana.

 

Hanhilahti esitti, että nyt käsiteltävänä oleva luonnos asiakirjasta ”Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi” hylättäisiin. Hanhilahden esitys sai salintäyteiseltä yleisöltä raikuvat suosionosoitukset!

Hanhilahti kiinnitti huomiota virkamiesten laatiman luonnoksen negatiiviseen otsikkoon – on selvä, että negaatioille perustuvasta esityksestä ei voi muodostua kaupunkiseudun kehitystä aidosti generoiva lausunto!

Tuntuu lähes kuvottavalta, että työryhmässä on työn pohjustukseksi esitetty diasarja, jossa mainitaan mm., että maalla on pimeää ja siellä haisee. On mahdotonta kuvitella, että niillä evästyksillä saataisiin kaupunkilaisia ja maalaisia yhteennivova ehdotus aikaiseksi.

 

Ympäristökirjailija Juha Kuisma valotti asiakirjaluonnoksen pohjatietoina käytettyjä ”tutkimuksia”. Kuisma oli ”laskenut auki” monia asiakirjan perusteina käytettyjä ”tutkimuksia” ja todennut, että niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset olivat tuulesta temmattuja.

 

 

Seutujohtaja Päivi Nurminen joutui kovan ryöpytyksen kohteeksi ja monta kertaa häneltä loppuivatkin selitykset luonnoksen puolustamisessa.

 

Prosessin tässä vaiheessa tulee perustellusti esille kysymys siitä, että mikä merkitys Tampereen kaupunkiseudun Seutuhallinnolla oikein on, kun se työstää ”sutta ja sekundaa”. 

• Onko kyseinen organisaatio lainkaan tarpeellinen?
• Tuoko se jotain lisäarvoa Tampereen seudun kuntien omien organisaatioiden sekä Pirkanmaan Liiton lisäksi? 
• Kustannuksia sen ylläpidosta ainakin aiheutuu ja saahan sen siipien suojassa jokunen henkilö myös himoitun luottamushenkilöpestin!

 

 

Eläinlääkäri Urho Riihikoski kysyi seutujohtaja Nurmiselta, että onko virkamiestyöryhmässä lainkaan kulttuurialan koulutusta saanutta henkilöä. Nurminen kiemurteli ja joutui lopulta myöntämään, että sellaista henkilöä valmistelevaan ryhmään ei kuulunut.

On helppo olla Riihikosken kanssa samaa mieltä virkamiestyöryhmän jäsenten liian kapea-alaisesta koulutuksesta ja sitä kautta vajavaisesta kyvystä ymmärtää laajempia kokonaisuuksia.

 

Seppo Reiskaselta ja Päivi Nurmiselta olisi tilaisuuden aikana toivonut suurempaa kiinnostusta yleisöpuheenvuorojen kuuntelemisessa. Papereiden tarkoitukseton selailu ja kännykän kanssa puuhastelu tärkeiden puheenvuorojen aikana ei antanut hyvää kuvaa virkamiehen ja palkollisen kyvystä ottaa esityksistä ”onkeensa”!

 

Kannatan apulaispormestari Hanhilahden esitystä luonnoksen hylkäämiseksi.

 

Uudessa valmistelussa pitää kuulla todellisia asiantuntijoita eli kyläläisiä ja jättää virkamiesbyrokraattien ajatukset oman onnensa nojaan!

 

-Esko Erkkilä-

Rakennusliikkeet himoitsevat Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon 8,5 hehtaarin tonttia Pyhäjärven rannalta rakennusmaaksi

Keskiviikko 22.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin jäsenillä oli 23.5.2011 mahdollisuus tutustua Tampereen Veden Viinikanlahden jätevedenpuhdistamoon.

Olin mukana, sillä uskoin saavani tutustumisen aikana uutta tietoa Tampereen Veden toiminnoista. En pettynyt, sillä kuulimme ja näimme monipuolisesti uutta tietoa Tampereen vesiasioiden hoidosta ”putken molemmista päistä” eli puhtaan veden tuotannosta ja varsinkin jätevesien käsittelystä.

 

 

Käyttöpäällikkö Heikki Sandelin (seisomassa) toimi asiantuntevana oppaana, kun saimme tutustua laitoksen toimintaan. Vasemmalla Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg ja oikealla Niilo Paldanius.

 

Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla jätevedet puhdistetaan mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti.

Puhdistamo valmistui vuonna 1968. Viinikanlahti oli ennen puhdistamoa uimakiellossa, mutta vuosina 1980…1982 uimakiellot voitiin purkaa.

Viinikanlahden pohjasedimentti on kuitenkin Nokian kondensaattoritehtaan toiminnan vuoksi siinä kunnossa, että sitä ei voida koskaan mennä käsittelemään. ”Ei koskaan” on ajallisesti voimakas ilmaisu pohjasedimentin rauhoittamiselle, mutta niin se nykytietämyksen ja nykytekniikan valossa on!

Mekaanisen puhdistusvaiheen jälkeen tapahtuvassa kemiallisessa puhdistuksessa käytetään vaikuttavana aineena ferrisulfaattia. Sen ”veljesainetta” ferrosulfaattia eli rautasulfaattia käytetään monissa teollisuuden prosesseissa, joten kyse ei ole mistään ongelmallisesta aineesta.

 

 

 

Puhdistamolla on monenlaista vempelettä, jotta jätevesi saadaan puhdistettua. Nämä kanavat kuuluvat puhdistamon mekaanisen puhdistamisen osaan.

 

 

 

Tässä eräs puhdistamoallas tyhjillään. Tässä vaiheessa prosessiin on lisätty ferrisulfaattia eli kyseessä on puhdistusprosessin kemiallinen vaihe.

 

 

 

Puhdistamolla jätevettä siirretään prosessissa eteenpäin kapeiden kanavien kautta. Kanavat tuovat mieleen kylpylöiden vasta- ja myötävirta-altaat - näihin kanaviin ei tosin vapaaehtoisesti kukaan mene uimaan!

 

 

 

Puhdistusprosessin viimeinen vaihe on biologinen puhdistus. Se tapahtuu  tällä allaskentällä.

Oli mieluisaa huomata, että lintuja ei puhdistamoalueella näkynyt. Siisteys jätevedenpuhdistamollakin on A ja O, jotta linnut pysyvät alueelta poissa!

 

Biologisessa puhdistusvaiheessa - josta ylläoleva kuva - ”työmiehinä” ovat tietyt bakteerit ja alkueläimet, jotka käyttävät ravinnokseen jätevedessä siinä vaiheessa vielä olevat ravinteet. Osa ravinteita syöneistä bakteereista ja alkueläimistä poistetaan ja jätevesi puhdistuu täten sellaiseksi, että se voidaan laskea turvallisin mielin Pyhäjärveen.

 

Tamperelaiset voivat ajoittain todeta, että Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla haisee.

 

Käyttöpäällikkö Sandelin vakuutti, että ainoa hajunmuodostus voi tapahtua, kun puhdistamolla syntyvää lietettä kuormataan autoon.

Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla syntyy lietettä 25 tonnia tunnissa. Osa siitä mädätetään ja osa kuivataan – molemmat prosessit ovat hallittuja. Kiintoainetta syntyy Viinikanlahden puhdistamolla lopulta 50 tonnia vuorokaudessa ja se kuljetetaan Koukkujärven kaatopaikan maisemointiin. Raholan jätevedenpuhdistamolla vastaavaa materiaalia syntyy 5 autokuormaa viikossa.

Tampereella on maan alla 700 kilometriä vesijohtoverkostoa ja saman verran myös jätevesiverkostoa. Sadevesiviemäreitä Tampereella on 500 kilometriä.

 

Miksi Viinikanlahden puhdistamosta pitäisi luopua ja siirtää toiminnot Sulkavuoren sisään?

 

Tampereella on nyt kova paine luopua Viinikanlahden jätevedenpuhdistamosta ja siirtää toiminnot Sulkavuoren sisään. Asian poliittinen tausta selvisi, kun saimme kuulla, että rakennusliikkeet ovat kaavailemassa Viinikanlahden rannalla sijaitsevalle 8,5 hehtaarin tontille ökyrikkaille suunnattuja kerrostaloasuntoja!

Koivistonkylässä ja muuallakin Sulkavuoren ympäristössä on tulossa kovat ajat, jos ja kun Tampereen seudun jäteveden keskuspuhdistamo rakennetaan Sulkavuoren sisään. Erityisesti pelkään rakennustyön aikaisia ongelmia. Saimme esimakua Ikean rakennustyömaasta, jonka vuoksi monet omakotitalot vaurioituivat pahoin ja vaurioiden korvaajaa ei löydy mistään!

Ikean kokemusten perusteella vastustan Sulkavuoreen suunniteltua jäteveden keskuspuhdistamoa.

 

 

Tämä kaikille tamperelaisille tuttu Viinikanlahden tulopumppaamon ruuvipumppu on ollut käytössä 1971 – 1997 ja se on pumpannut vettä kaikkiaan 250 miljoonaa kuutiometriä.

 

Ruuvipumppu on nostettu nykyiselle paikalleen Viinikanlahden puhdistamon pihalle Vesilaitoksen 100-vuotisjuhlavuonna 1998.

 

Kiitän Etelä-Alvaria paljon uutta tietoa antaneen tutustumiskäynnin järjestämisestä.

 

Kiitokset myös käyttöpäällikkö Heikki Sandelin ! Pätevän ja asiantuntevan oppaan esitystä oli mielenkiintoista kuunnella!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Tampereen Kansi- ja Keskusareena -hankkeelle neljän miljoonan euron lisärahoituksen

Tiistai 14.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle ollaan suunnittelemassa Näsinneulan, Särkänniemen ja Tampere-talon veroista vetonaulaa eli Tampereen Kansi- ja Keskusareenaa.

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen esityksen perusteella 13.6.2011 pidetyssä kokouksessa,

että kaupunki osallistuu monitoimiareenan tontin rakennuskelpoiseksi saattamisen kustannuksiin aiemmin päätetyn 18,7 milj. euron (alv 0%) lisäksi 4,0 milj. eurolla (alv 0%).

Monipolvisessa keskustelussa esitettiin värikkäitäkin mielipiteitä, joten lopputuloksesta jouduttiin äänestämään. Kaupunginhallituksen esitys sai äänestyksessä 56 ääntä, Vasemmistoliiton ja SKP:n edustajat antoivat seitsemän vastustavaa ääntä, kolme valtuutettua äänesti tyhjää ja yksi valtuutettu oli poissa.

Mielestäni kaupunginvaltuuston päätös oli oikea ja se antaa mahdollisuuden saada Tampereelle uutta ilmettä tuova hieno kokonaisuus.

Keskustelussa kritisoitiin mm. aikoinaan Ikean Tampereelle tuloa mahdollistavaa päätöstä.

Mielestäni tämä kritiikki oli aiheellista, sillä Ikean Tampereelle tulemisen salliva päätös oli suuri virhe.

Ikean liikennejärjestelyihin Tampereen kaupungin sijoittama yli 30 miljoonaa euroa oli käsittämättömän suuri satsaus yksityisen yrityksen tukemisessa. Tampereen kaupungin Ikea-tuki merkitsee Tampereella yhtä veroäyriprosenttia, sillä yhden veroäyriprosentin korottaminen tuo Tampereen kaupungin kassaan 35 M€! Ikean rakennustöiden aikana lähialueelle aiheutetut vahingot ovat edelleen korvaamatta.

Missä ministeri Jan Vapaavuori luurasi, kun Ikean tulemisesta niukin naukin Tampereen puolelle päätettiin?

Ikean oikea paikka olisi ollut Lempäälässä tai Ylöjärvellä, sillä sen Tampereelle sijoittuminen on tuonut Tampereelle lukemattomia ongelmia.

Ikea-vetoinen Lahdesjärven alue on ongelma Tampereen keskustan kehittymiselle. Kaupan keskittyminen ”väärään paikkaan” on osoittautunut vakavaksi haasteeksi Tampereen keskustalle.

Ikean työllistämisvaikutuksia yliarvioitiin suunnittelu- ja päätösvaiheessa. Osa-aikaisten Ikea-työllistyminen merkitsee, että heille joudutaan ohjaamaan yhteiskunnan taloudellista tukea Ikean ”työllistämisen” lisäksi. Näin todettiin erään vasemmistolaisen kaupunginvaltuutetun puheenvuorossa - kerrankin saan olla samaa mieltä Vasemmistoliiton kanssa.

Toivon, että Tampereen kaupungin Ikea-päätöksistä on opittu ja vastaavia päätöksiä ei enää tehdä. Tampereen virhepäätöksestä pitäisi myös muiden kuntien ottaa opiksi.

Lisäksi vaadin, että Tampereen kaupunki noudattaa myös rakennustöiden aikaisten vahingonkorvausten osalta aikoinaan Tampereen kaupungin ja Palokallion Omakotiyhdistys ry:n kesken solmittua sopimusta.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereella on puute autojen pysäköintipaikoista, mutta joukkoliikenneyhteydet pelaavat hyvin ja polkupyöräilijät mahtuvat aina ohjaustangon levyisestä paikasta

Tiistai 24.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella huhtikuussa tehtyyn keskustan elinvoimaisuutta, vetovoimaa ja ekotehokkutta tutkivaan EVE-tutkimukseen vastasi 947 henkilöä.

Vastanneet olivat pääasiassa urbeja eli keskikaupungilla asuvia.

Tutkimusta esiteltiin Tampereen valtuustosalissa 13.5.2011.

Henkilöautoliikennettä, pysäköintiä, julkista liikennettä sekä pyöräilyä koskevat tutkimustulokset olivat mielenkiintoisia.

Tutkimuksentekijät havainnollistivat vastausten yhteenvetoa plussilla ja miinuksilla. Plussat merkitsivät tilanteen olevan kunnossa ja miinukset taas sitä, että asia ei ole kunnossa.

Tässä joidenkin seikkojen plussat ja miinukset:

• pysäköintipaikkojen määrä –
• pysäköintipaikkojen sijainti –
• joukkoliikenneyhteyksien riittävyys ++
• joukkoliikennepysäkkien sijainti +
• pyöräteiden riittävyys –
• pyörien säilytyspaikkojen sijainti –

Samaan tutkimuslohkoon kuului myös kysymys siitä, että onko keskikaupungilla liukkaudentorjunta kunnossa. Muistiinpanoissani lukee OK ja sen vuoksi ihmettelenkin, että Tampereen kaupungin nettisivuilla todetaan saman tilaisuuden annista näin: ”Vastaajista 35 % pitää ydinkeskustan liukkauden torjuntaa epäonnistuneena.”  

Näin eri tavalla me tulkitsemme saman sanoman! Miksi Tampereen kaupungin tiedottaja ei kirjoittanut vaikkapa, että kaksi kolmasosaa tamperelaisista pitää keskikaupungin liukkaudentorjuntaa onnistuneena?

Eräs seminaariosanottaja käytti mielestäni tässä kohtaa ansiokkaan puheenvuoron, kun hän totesi tamperelaisen polkupyöräilijän mahtuvan aina sellaisesta välistä, joka on polkupyörän ohjaustangon levyinen!

Puheenvuoron käyttäjä täsmensi, että paikalla ei ole mitään väliä – yleensä paikka on sellainen, jossa polkupyöräily ei ole lainkaan sallittua!

-Esko Erkkilä-

Käsittämätöntä, että Tampereen kaupunki päivittää vammaispoliittisen ohjelmansa vain kymmenen vuoden välein

Sunnuntai 22.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin nettisivuille ilmestyi 29.4.2011 tiedote, että esitys Tampereen kaupungin vammaispoliittiseksi ohjelmaksi vuosille 2011-2016 luovutettiin pormestarille samana päivänä.

Samassa tiedotteessa kerrotaan, että aiempi ohjelma oli peräisin vuodelta 2001.

On mielestäni käsittämätöntä, että vammaispoliittinen ohjelma päivitetään ainoastaan kymmenen vuoden välein! En jaksa ymmärtää, sillä yhteiskunta on tänään tyystin toisenlainen kuin kymmenen vuotta sitten.

Arvosteluni ei välttämättä koske sitä, että vammaisten asiat olisivat Tampereella retuperällä, mutta kymmenen vuoden välein tapahtuva tarkastelu ei ole tästä maailmasta.

Ovatko vammaisjärjestöt nukahtaneet vai onko kyseessä byrokratian välinpitämättömyys?

Tässä vaiheessa purkaustani haluan antaa tunnustuksen Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukolalle, jonka määrätietoinen työ on vienyt vammaisasiaa Tampereella eteenpäin. Ilman Kaukolan joviaalia asioiden hoitamista vammaisten asiat olisivat Tampereella todella huonolla tolalla.

Kritisoin vammaispoliittisen ohjelman laadinnassa myös sitä, että ohjelmaa ei viedä valtuustokäsittelyyn.

Muistan jostain lukeneeni, että pormestarille luovuttamisen jälkeen ohjelma viedään tiedoksi kaupunginhallitukselle.

On helppo arvata, että sen jälkeen ohjelma haudataan arkistoihin taas kymmeneksi vuodeksi, jotta päättäjien ei tarvitsisi tikullakaan koskea vammaisia koskevia asioita!

Mistä löytyy se rohkea luottamushenkilö, joka uskaltaa ottaa vammaisten asian kunnolla esille?

-----------

Edelläolevien rivien kirjoittamisen jälkeen sain tiedon ja kutsun tilaisuuteen, jossa vammaispoliittista ohjelmaa käydään tarkemmin läpi.

Tilaisuus pidetään Tampereen valtuustosalissa 25.5.2011 klo 16.30. Valittelen, että en pääse tilaisuuteen, mutta toivon sinne runsasta osanottoa.

-Esko Erkkilä-

Sentteri-aika siirtyi muistojen joukkoon

Lauantai 21.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Luovutimme Hallituskadulla sijainneen Keskustan vaalihuoneiston avaimet vuokranantajalle maanantaina 9.5.2011.

Muistorikas ja paljon miellyttäviä kokemuksia sisältänyt aika jäi taakse. Oli hieno tehdä talkootyötä keskustaväen kanssa!

Sentteri vei ajastani valtaosan lähes viiden kuukauden ajan.

Sentteriajan huippuhetkiä olivat monet tilaisuudet, jotka Keskustan Tampereen Kunnallisjärjestö sekä Keskustan Pirkanmaan piiri vaalikampanjan aikana siellä järjestivät.

Pääministeri Mari Kiviniemi, ympäristöministeri Paula Lehtomäki, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen sekä maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila vierailivat vaalikampanjan aikana Sentterissä.

Myös europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki sekä Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko ja Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen vierailivat Sentterissä.

Lehdistö oli kiinnostunut Sentteri-vieraista ja joissakin tilaisuuksissa Sentterin ”ministerihuoneeksi” ristimämme henkilökunnan lepotila kävi ahtaaksi.

Pirkanmaalaiset Keskustan kansanedustajaehdokkaat tarjosivat Sentterissä kuulijoille monet maukkaat tarjoilut. Mielestäni Tarja-Riitta Koskisen tarjoamat uunijuustot olivat yliveto!

Eräs parhaista tilaisuuksista oli Keskustan naisehdokkaiden järjestämä yhteisesiintyminen. Koko päivän ajan oli hienoa ohjelmatarjontaa ja tarjoamiset toinen toistaan herkullisempia.

Sentterissä vierailleiden arvovieraiden osalta kansanedustaja Mikko Alatalon työ ja hyvät suhteet valtakunnan ykköspäättäjiin olivat keskeisiä. Ilman Mikkoa Sentteri-vieraiden lista olisi paljon toteutunutta lyhyempi. 

Jätimme Sentterin siistiin kuntoon odottamaan seuraavia vuokralaisia.

Talo menee syksyn alkaessa täysremonttiin ja siitä on remontin jälkeen tulossa eräs Tampereen keskikaupungin arvokiinteistöistä.

 

Tässä vielä muutama kuva hiljentyneestä Sentteri-tilasta:

  

 

Sentterin yleisilme sai laajaa tunnustusta raikkailla väreillään ja onnistuneilla yksityiskohdillaan. Kunnia tästä kuuluu Sentteri-emäntä Titta Mattilalle, joka muiden naisten kanssa oli onnistuneen sisustuksen "arkkitehtejä".

 

 

 

Yläsalon tasanteen Keskusta-logo ja sen viereen jättämämme pääministeri Mari Kiviniemen kuva jäivät odottamaan aikaa parempaa.

 

 

Alasalin seinällä Arkadianmäelle ensikertaa valittu Arto Pirttilahti sekä kolmannelle kaudelle valtakirjansa uusinut Mikko Alatalo jäivät odottamaan Sentteri-tilan uusia vuokralaisia.

 

 

Sentterin alasalin Keskusta-logon alla pidettiin monta mielenkiintoista ja tärkeää neuvonpitoa.

 

Kiitän kaikkia Pirkanmaan keskustalaisia, että sain toimia vaalikampanjan aikana Sentteri-isäntänä. Ilman Teidän valtuutustanne olisin jäänyt vaille hiehoja kokemuksia. Yhteistyö Sentteri-emäntä Titta Mattilan kanssa oli saumatonta.

 

Opin kampanjan aikana tuntemaan laajan joukon pirkanmaalaista keskustaväkeä, joka on luottavaisin mielin valmis uusiin koitoksiin.

 

Emme jää lepäämään, vaan seuraamme tiiviisti vaalivoittajien tekemisiä ja tulemme harjoittamaan tiukkaa oppositiopolitiikkaa!

 

-Esko Erkkilä-

 

 

Ensimmäinen eläkeläispäivä

Keskiviikko 18.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Jäin eläkkeelle 1.12.2010, kun takanani oli 40 ja puoli vuotta yhtäjaksoisesti työelämää. Vasta viime maanantaina eli toissapäivänä 16.5.2011 sain viettää ensimmäisen todellisen eläkeläispäivän, sillä kiireitä on riittänyt.

Kerron, että nautin ensimmäisestä todellisesta eläkeläispäivästäni – ei yhtään merkintää kalenterissa ja sain olla vapaa kuin taivaan lintu.

Ei mitään kalenterimenoja ja vaimonikin armahti minut autotallin ja askarteluhuoneen siivoukselta – sain olla eläkkeellä!

Eläkkeelle siirtymiseni jälkeen eduskuntavaalikuviot ovat täyttäneet kalenterini. Olen kiitollinen, että porukka on tarjonnut minulle hienon kokemuksen. Olen saanut työskennellä hienojen ihmisten kanssa vaalitaistelun ajan.

Sain sen aikana kahteenkin kertaan haastatella Suomen pääministeriä suuren yleisöjoukon edessä. Niitä hetkiä ei suoda kaikille – kiitos siitä Pirkanmaan ja Tampereen Keskustaväelle.

Myös useiden muiden ministereiden kanssa sain tehdä vaalityötä.

Lisäksi Pertti Hakanen, Mikko Alatalo ja Klaus Pentti tarjosivat minulle juontotehtäviä omissa vaalijuhlissaan. Hienoja kokemuksia, joita en enää eläkevaarina uskonut kokevani!

Eniten arvostan niitä 18 pirkanmaalaista kansanedustajaehdokasta ja heidän tukitiimiään, joiden kanssa sain vaalitaistelun aikana olla tekemisissä. Työmme loi vahvaa pohjaa sille, että Keskusta palaa entistä vahvempana valtakunnan johtavaksi voimaksi jo pian. Ajankohta riippuu tulevista vallanpitäjistä ja heidän aikaansaannoksistaan – ennusmerkit heidän onnistumiselleen eivät ole kummoisetkaan.

Läheisin yhteistyökumppanini vaalitaistelun aikana oli Sentteri-emäntä Titta Mattila, jonka kanssa teimme tiivistä yhteistyötä. Titta ajoi omalla kustannuksellaan melkein päivittäin Tampereelle 40 kilometriä, joten minun kahdeksan kilometrin ajomatka Sentteriin oli sen rinnalla todella pieni panos. On sanomattakin selvää, että mitään korvausta talkootyöstämme emme saaneet emmekä pyytäneetkään!

”Eläkeläisvapauttani” ei kestänyt kuin yhden päivän, sillä eilen kalenterissani oli jo kaksi todella tärkeää palaveria ja tietysti täsmälleen samaan aikaan!

Molemmat menot olivat toki mieluisia, sillä sain kutsun Tampereen Raatihuoneelle Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen 60-vuotisjuhlan merkeissä Tampereen kaupungin järjestämälle vastaanotolle ja samaan aikaan alkoi Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kevätkokous.

Olin hetken Raatihuoneella – sinne kun tavallinen riviluottamushenkilö pääsee perin harvoin – ja sitten suunnistin Keskustan kevätkokoukseen.

Tapasin Raatihuoneella paljon eri yhteyksistä tutuiksi tulleita henkilöitä. Heitä kaikkia yhdisti syövän voittamiseksi tehtävä vapaaehtoistyö. Jälleen kerran tuli todistetuksi se, että naiset ovat syöpäyhdistystyössä selkeänä enemmistönä, nytkin korkeintaan 15 % Raatihuoneen vieraista oli miehiä.

Emäntänä Raatihuoneella toimi apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen. Hänen tietonsa syövästä olivat hyvin päivitettyjä.

Kiitän apulaispormestari Ikosta ja hänen kauttaan Tampereen kaupunkia, että kolmannen sektorin syöpätyö näin arvokkaalla tavalla huomioitiin.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kevätkokouksessa oli ilahduttavan paljon tamperelaista keskustaväkeä.

Tulin kokoukseen kolmisen varttia myöhästyneenä, mutta se ei haitannut luottavaiseen tunnelmaan pääsemistä.

Eduskuntavaalikritiikin jälkeen suuntasimme kohti seuraavia haasteita – presidentinvaaleja ja syksyllä 2012 odottavia kunnallisvaaleja.

Presidentinvaalit ovat hyvä ”kertausharjoitus” kunnallisvaaleja ajatellen, sillä kunnallisvaalit ovat kunnallisjärjestön näkökulmasta vaalit, joissa paikallista panostamista tarvitaan. On varmaa, että niihin tamperelainen keskustaväki lähtee yhtenäisenä joukkona ja voimallisesti.

Silloin taas eläkepäivistä ei ole tietoakaan! Toivottavasti terveyttä riittää!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunkiseudun kunnat aikovat rajoittaa asuinpaikan valintaa

Tiistai 3.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunkiseudun ehdotus rakentamisen rajoittamisesta haja-asutusalueilla on saanut alueen asukkaat takajaloilleen.

 

Protesti on ymmärrettävä, sillä määräyksillä rajoitettaisiin haja-asutusalueille tapahtuvaa rakentamista.

 

Käsitän, että kyseessä olisi perustuslain rikkominen, sillä kaikilla suomalaisilla on vapaa oikeus päättää asuinpaikkansa.

 

Tampereen kaupunkiseudun laatima ehdotus ”Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi” on nyt lausunnoilla alueen kunnissa eli Tampereella, Kangasalla, Lempäälässä, Vesilahdessa, Orivedellä, Pirkkalassa, Nokialla ja Ylöjärvellä.

 

Tampereen seudun kyläyhdistykset kokoontuivat torstaina 28.4.2011 Ahlmanille Tampereella ja linjasivat suhtautumisensa suunnitelmaan.

 

En päässyt tilaisuuteen, sillä olin täsmälleen samaan aikaan alustajana Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n järjestämässä eturauhassyöpää käsittelevässä yleisötilaisuudessa.

 

Ahlmanin kokouksen 77 osanottajaa olivat valinneet keskuudestaan työryhmän, joka vie asiaa eteenpäin ja hoitaa tiedotuksen.

 

Tässä on Ahlmanin kokouksen julkilausuma. Toivon, että sitä jaetaan mahdollisimman laajasti eteenpäin:

 

 

Tampereen seudun kyläyhdistysten yhteinen kokous

28.4.2011

 

JULKILAUSUMA

Tampereen seudun kylät erittäin huolissaan - seutuhallituksen ehdotus näivettäisi maaseudun ja sen kylät

 

Me Tampereen seudun kyläyhdistykset ja maaseudun muut asukkaat olemme erittäin huolestuneita seutuhallitukselle valmistelluista ns. seudullisista periaatteista yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi. Niiden hyväksyminen kunnissa tarkoittaisi maaseudun ja sen kylien näivettymistä. Periaatteet eivät edistä alueiden kehittymistä eivätkä niiden asukkaiden hyvinvointia. Koko seudun tasolla periaatteet väheksyvät kehitystekijää nimeltä vapaus. Siis yksilöllistä valinnan ja vastuun oikeutta.

 

Ihmettelemme, että asian valmistelussa ei ole kuultu lainkaan asianosaisia. Se näkyy tekstissä valitettavan yksipuolisena ja paikoin asenteellisena lähestymistapana. Osallisuus ja maaseutunäkökulma puuttuvat, vaikka kyseessä on maaseutualueiden elinvoimaisuus! Asiasta ei ole myöskään tiedotettu ja koko asia on pysynyt laajasti kuntalaisilta piilossa. Haluaisimme lisäksi kuulla tarkemmin, mihin asiallisiin perusteisiin näin rankka asumiseen puuttuminen perustuu.

 

Hyväksymme itse tavoitteen, eli rakentamisen ja asumisen järkevän ohjaamisen. Haluamme olla lain tarkoittamalla tavalla mukana kylien kaavoituksessa. Sen sijaan emme hyväksy, että tavoitteeseen pyritään rajoittamalla ihmisten oikeuksia moninaisin kielloin ja rajoituksin. Emme hyväksy, että demokraattista päätöksentekoa heikennetään siirtämällä päätöksentekoa luottamusmiehiltä virkamiehille.

 

Lähtökohtana tulisi olla se, että yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen pyrittäisiin hyvällä ja laadukkaalla maankäytön suunnittelulla yhteistyössä kylien ihmisten ja yhteisöjen kanssa. Kylien kaavoitus ja muu suunnittelu pitää saada ajan tasalle. Tästä on jo olemassa hyviä kokemuksia Tampereen Teknillisen Yliopiston arkkitehtiopetuksessa. Osallistuvalla kyläsuunnittelulla voidaan varmistaa yhdyskuntarakenteen toimivuus ja eheys. Kun kylissä on osoitettu rakennuspaikat ja niihin voidaan rakentaa, vähenee paine rakentamiseen kylien ulkopuolelle.

 

Suunnittelun on vastattava kuntalaisten tarpeisiin, mutta tarpeet tulee ensin tunnistaa. Pehmeät keinot tulee ottaa täysimääräisesti käyttöön ennen koviin keinoihin turvautumista. Perusoikeuksiin kuuluvia oikeuksia, kuten oikeutta valita oma asuinpaikkansa ei tule rajoittaa. Omistusoikeuteen esitetään puututtavaksi tavalla, jota yleinen etu ei edellytä. Tällaiset esitykset eivät kuulu oikeusvaltioon, eivätkä ne edistä kuntalaisten hyvinvointia. Myöskään MAL – sopimuksessa asetetut tavoitteet eivät edellytä tällaisten toimintatapojen hyväksymistä.

 

Vetoamme voimakkaasti Tampereen seudun kuntapäättäjiin, että seutuhallituksen lausunnolle lähettämiä periaatteita ei hyväksytä. Esitämme, että periaatteet valmistellaan uudelleen yhteistyössä niin, että arvostettaisiin asukkaiden ja yhteisöjen ajatuksia ja asiatuntemusta valmistelussa ja päätöksenteossa. Toivomme, että seutukunta voisi alueineen ja asukkaineen kokonaisuutena olla yksissä tuumin rakentamassa tämän alueen tulevaisuutta. Tämä ei ole pieni asia eikä tekninen asia.

Tämä asia testaa seudullisen yhteisvastuun. Tulemmeko kuulluiksi?

 

 

Kokouksen puolesta työryhmän jäsenet,

 

Matti Järvinen, pj Terälahden Seutu ry, Tampereen edustaja

Raili Naskali, pj Sankilan kyläyhdistys ry, Pirkkalan edustaja

Esa Alanne, pj Taivalkunnan kylät ry, Nokian edustaja

Hannu Karppila, MTK-Pirkanmaa, Kangasalan edustaja

Esko Arola, pj Takamaan kyläyhdistys ry, Ylöjärven edustaja

Ari Sutinen, Eräjärven kylä, Oriveden edustaja

Juha Kuisma, Lastusten vesihuolto-osuuskunta, Lempäälän edustaja

Marjukka-Lähdekorpi Ojala, Kylien yhteinen huomen-hanke, Vesilahden edustaja

Miika Bucktman, MHY Pohjois-Pirkan ja Länsi-Suomen Metsänomistajien liiton edustaja

Visa Merikoski, MTK-Pirkanmaan edustaja

Heikki Taulaniemi, asianajaja, Tampere

Anna Kulmakorpi, kyläasiamies, Kantri ry

 

Kokouksen 77 osallistujaa valitsivat työryhmän jäsenet asian eteenpäin viemistä ja tiedotusta varten.

 

-Esko Erkkilä-

Infran sisäinen tiedotuslehti "Infralainen" kysyi ja osa johtokunnasta vastasi

Lauantai 23.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksella on oma tiedotuslehti Infralainen.

Kun yritys on vaiheessa, jossa tapahtuu muutoksia, on tiedottaminen erityisen tärkeää. Aivan sama pätee myös kunnallisessa liikelaitoksessa.

Tampereen Infrassa tiedottamiseen on panostettu mm. henkilöstölehden avulla.

Monet yritykset pitävät henkilöstölehtensä esim. asiakkaiden saatavilla. Ne näkevät, että avoin tiedottaminen kaikkiin suuntiin lisää luottamusta yritystä kohtaan.

Maaliskuun alussa ilmestyneeseen Infralaisen toimittaja pyysi johtokunnan jäseniltä vastauksia toimittajan esittämiin kysymyksiin.

Luottamustehtävän hoitaminen edellyttää tiettyjen asioiden pitämistä pois julkisuudesta, mutta jotkut asiat taas kaipaavat avoimuutta. Katson, että Infralaiselle antamani vastaukset kuuluvat tulla julkisuuteen, sillä minut on valittu yhteisten asioiden hoitajaksi ja siten vastausteni pitää tulla laajempaankin tietoisuuteen.

 

Tässä kysymykset ja minun niihin antamani vastaukset:

 

--------------------------

 

Esko Erkkilä

johtokunnan varapj.

 

Kauanko olet toiminut luottamustehtävissä?

Kunnallisista luottamustehtävistäni Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajuus on ensimmäinen, mutta työtehtävien, omakotiyhdistyksen, urheiluseuran,

yhteiskunnallisen toiminnan ja monien muiden toimintojen osalta luottamustehtäviä on toki kertynyt - perheeni mielestä aivan liiankin kanssa.

Näen, että Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan tehtävät vastaavat paljolti liike-elämän työskentelyä ja siitä minulle on kertynyt vuosien varrella varsin paljon kokemusta.

 

Minkälaisena näet Infran tulevaisuuden?

Luotan vankasti Infran tulevaisuuteen. Tampereella tarvitaan infraa (nyt infra pienellä alkukirjaimella) kaupungin omana toimintana hoitavaa liikelaitosta. Ehdin yli 40-vuotta kestäneen työurani aikana ollamm. lukuisten YT-neuvotteluiden kohteena ja osallisena. Lopulta ne kaikki veivät myös työntekijöiden asemaa eteenpäin. Osaavan ja tulevaisuudenuskoisen henkilön ei tarvitse pelätä YT-neuvotteluja – usein ne ovat uuden ja paremman tulevaisuuden alku. Henki ja meininki Infrassa (tässä isolla alkukirjaimella) on havaintojeni mukaan mainio ja se merkitsee suotuisaa tulevaisuutta.

 

Miten koet omat vaikutusmahdollisuutesi Infran tulevaisuuden suhteen?

Koen omaavani vaikutusmahdollisuuksia Infran tulevaisuuden luomisessa. Pyrin osallistumaan kaikkiin Infran tilaisuuksiin, joissa on mahdollisuus tavata Infran henkilöstöä. Kukaan ei voi yksin luoda Infran tulevaisuutta, vaan se on tehtävä yhdessä.

 

Pitäisikö jotain muuttaa tai kehittää Infran johdon, henkilöstön ja/tai johtokunnan yhteistoiminnassa?

Toivon saavani osallistua Infran henkilökunnan tilaisuuksiin - uskon toiveeni koskevan koko johtokuntaa. Luotan Infran toimivan johdon toimenpiteisiin – olen saanut siitä suoraa palautetta Infran henkilöstöltä - , mutta haluan silti henkilökohtaisesti kuulla henkilöstön mielipiteen.

 

Terveisesi Infran henkilöstölle?

Osaavan ja työhönsä motivoituneen henkilöstön panos tulee jatkossakin olemaan keskeinen voimavara sille, että Tampereen Infratuotanto Liikelaitos pystyy palvelemaan kaupunkilaisia sekä tekemään päättäjien edellyttämää tulosta. Tuloksen tekeminen on nykypäivää ja toivon, että jokainen infralainen tiedostaa tuloksenteon välttämättömyyden. Olemme keskeisessä asemassa kaupunkilaisten palvelijana ja sen vuoksi jokaisen pitää tiedostaa avainasemamme. Me saamme olla ylpeitä infralaisuudesta, kunhan hoidamme oman tehtävämme parhaan taitomme mukaan.

 

Näin vastasin 8.3.2011 ilmestyneessä Infralainen-lehdessä.

Lisäkseni kyselyyn vastasivat johtokunnan puheenjohtaja Mikko Leppälahti (kokoomus) ja johtokunnan jäsenet Sanna Huikuri (vihreät), Rainer Panula (vasemmistoliitto) ja Elisa Tuomisto (kokoomus) - demarit eivät vastanneet kyselyyn.

 

-Esko Erkkilä-

Mielipide Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen YVA-selostuksesta

Perjantai 22.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Mielipiteitä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n sekä Tampereen Sähkölaitos-yhtiöiden hyötyvoimalaitos- sekä biokaasulaitoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostukseen voi antaa 29.4.2011 saakka.

 

Lähetin oman mielipiteeni Pirkanmaan ELY-keskukselle eilen ja se oli sisällöltään tämä:

MIELIPIDE TAMMERVOIMAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

 

Yleistä              

 

On positiivista, että jätteiden hyötykäyttöön Tampereen alueella ollaan panostamassa.  

Suunnitteilla olevat hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos ovat kannatettavia hankkeita. 

Ne ovat todennäköisesti taloudellisesti  kannattavia laitoksia – ekoprofiililtaan ne sitä ovat joka tapauksessa. 

Annan erityistä tunnustusta termin ”hyötyvoimalaitos” kehittäjille. Termi kuvaa hyvin materiaalien kierrätyskelpoisuutta. Mielestäni meillä ei käytännössä synny lainkaan materiaalia, jota voitaisiin kutsua jätteeksi – kaikki ovat hyödynnettävissä.

Filosofointi jätteiden vähentämiseksi on aina paikallaan, mutta filosofoinnilla jäteongelmaa ei ratkaista. Sen vuoksi on kannatettavaa, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt ovat löytäneet synergiamahdollisuuden ja Tampereelle ollaan saamassa hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos.

 

Sijoitusvaihtoehdot

On mainio asia, että jo suunnitelmissa todetaan biokaasulaitoksen ainoaksi sijoituspaikaksi Tarastenjärven jätteeenkäsittelykeskuksen länsiosa.

Biokaasulaitoksen sijoittuminen ratkaisee käytännössä myös hyötyvoimalan sijainnin, sillä kahden vain hieman erilaista jätettä hyödyntävän laitoksen sijoittaminen eri puolille kaupunkia ei olisi järkevää.

Molempien laitosten sijoittaminen Tarastenjärvelle pystyy parhaiten hyödyntämään sen infran, joka Tarastenjärvelle jo nyt on muodostunut ja jonka käyttöä sekä hyödyntämistä kahden uuden laitoksen tulo alueelle tehostaa.

Sijoitusvaihtoehdoista Peltolammi ja Tarastenjärvi edustavat ääripäitä – Peltolammi sijoituspaikkana on täysin mahdoton ja Tarastenjärvi puolestaan ihanteellinen sekä kannatettava.

Epilä                  

Sijoituspaikkana Epilä kaatuu erityisesti liikenneongelmiin sekä tontin ahtauteen. Alueen kulttuuri- sekä virkistysarvot poissulkevat Epilän todellisista sijoitusvaihtoehdoista. Asutuksen läheisyys ei mahdollista hyötyvoimalaitoksen sijoittumista Epilään.

Elintarviketeollisuuden läheinen sijainti merkitsee sitä, että hyötyvoimala ei voi sijoittua Epilään, sillä silloin suomalaisen puhtaan ruuan todellisuus ja mielikuva kärsisivät. Tamperelaisen lähiruuan mainetta ei saa pilata sijoittamalla hyötyvoimalaitos Epilään.

Epilä-vaihtoehdon mahdolliset tekniset vahvuudet eivät riitä siihen, että Epilä voisi olla hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikka.

Valmistelutyön osalta haluan kiinnittää huomiota siihen, että Epilää kutsutaan YVA:ssa Lielahdeksi. Halutaanko tällä hämärtää todellisuuskuvaa sijoituspaikasta?

Rusko                

Ruskon alueella ”jätekuormitus” on jo nykyisin liiallinen. Houkanojan saastuminen on alueella toimivan jäteyrityksen toimesta päässyt liian pitkälle ja sen toimintaan pitää Tampereen kaupungin puuttua. Puuttumista on luvattu useissa eri yhteyksissä, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Olen enemmän kuin tyytyväinen, kun taannoin sain olla mukana toiminnassa, jossa Ruskossa toimivan jätealan yrityksen pääseminen Viljakkalaan pystyttiin estämään.

Kaakkois-Tampereelle suunniteltu Herukka-reitti on kaavailtu kulkemaan suunnitellun hyötyvoimala-alueen vierestä. Herukka-reitti on kunnianhimoinen hanke, jonka myös kauempana Tampereella asuvat soisivat toteutuvan. Se loisi uusia mahdollisuuksia virkistyskäyttöön kaikille kaupunkilaisille. 

Hyötyvoimalan sijoittuminen Ruskoon vaikeuttaisi Herukka-reitin suunnittelua, joten jo yksistään se tekee Rusko-vaihtoehdosta mahdottoman.

Rusko-vaihtoehdon mahdolliset positiiviset seikat jäävät niin paljon haittoja pienemmiksi, että Rusko ei ole todellinen sijoitusvaihtoehto hyötyvoimalaitokselle.

Peltolammi

Peltolammin sijoituspaikkaa kutsutaan YVA-selostuksessa hämäävästi Sarankulmaksi. Tuomittavaa toimintaa suunnittelijoilta! 

Liikenneolosuhteet tekevät Peltolammi-vaihtoehdosta mahdottoman. Etelästä rekkaliikenne jouduttaisiin ohjaamaan kapeille kaduille tai rakentamaan kokonaan uusi tieyhteys Sääksjärven eritasoristeyksestä metsien kautta Peltolammille.

Pohjoisen suunnasta olisi rakennettava kokonaan uusi tie Toivion asuntoalueen kautta! Peltolammin vaihtoehto on mahdoton liikenteellisesti siis Tampereen ja myös Pirkkalan osalta! 

Peltolammilta ”varattu” alue on hyötyvoimalaitokselle liian kapea, joten jo tontin muoto poissulkee Peltolammi-vaihtoehdon. 

Hyötyvoimalaitokselle ”kaavailtu” alue kuuluu voimakkaaseen arseeniesiintymäalueeseen, joten se jo yksistään estää hyötyvoimalaitoksen rakentamistyöt. 

Peltolammille suunniteltu hyötyvoimalaitos rakentuisi suositun Peltolammia kiertävän kunto- ja virkistysreitin viereen – ainoastaan Tampere-Helsinki –rata erottaisi ne toisistaan. Lähes puolet Peltolammista jää 500 metrin säteellä hyötyvoimalaitosta keskipisteenä piirretyn ympyrän sisään eli Peltolammin virkistyskäyttö rajoittuisi merkittävästi.

Havainnekuvasta selviää, että maisemanäkymät molemmilta Peltolammin uimarannoilta muuttuisivat radikaalisti tehdasmiljöömäisiksi – sitä Peltolammin, Multisillan ja Palokallion asukkaat eivät todellakaan halua! 

Tampere-Pirkkala –lentokentän itäinen laskeutumisreitti kulkee täsmälleen Peltolammin, Palokallion sekä suunnitellun hyötyvoimalaitoksen yli. Hornet-laskeutumisen aikana lentomelu laskeutumisreitillä kohoaa tasolle 100…105 dB. Melutaso on todettu Tampereen kaupungin suorittamissa melumittauksissa (mittaustulokset ovat saatavissa esim. allekirjoittaneelta). 

Samaa aluetta rasittaa VT3:n ”kumipyörämelu” sekä rautatiemelu ja –tärinä, joten alueen melukiintiö on varmasti täynnä ilman hyötyvoimalaitoksen lisämeluakin! Peltolammille sijoittuva hyötyvoimalaitos merkitsisi uutta ajoneuvoliikennettä neljän minuutin välein -mahdotonta! 

Peltolammin vaihtoehdosta ei löydy hyviä puolia, joten vertailu etujen ja haittojen kesken ei ole tarpeellista. Kaukolämpöputkiston sijaintia ”samalla hehtaarilla” ei kannata huomioida vaihtoehdon hyvänä puolena.

 

Tarastenjärvi

Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa ”jäte osataan” jo nyt, joten se on ylivoimaisesti paras paikka myös hyötyvoimalaitokselle.

 Jättenkäsittelyn infran keskittyminen Tarastenjärvelle tuo tehokkuutta toimintaan. ”Vuosikertajätteiden” hyödyntämismahdollisuus hyötyvoimalassa vaikuttaa positiivisesti menneidenkin vuosien jätetaseeseen. Vuosikertajätteiden kuljettaminen jonnekin muualle Tampereella olisi anteeksiantamaton paikka – Tarastenjärvellä ne voidaan hyödyntää lähijätteenä.

Tarastenjärvellä on logistisesti ihanteellinen sijainti. Jäteliikenteen kanavoituminen suurelle liikenneväylälle – ysi-tielle – saattaa vauhdittaa sen kehittämistä. Jos näin tapahtuu, on se suuri edistysaskel eräälle Suomen vaarallisimmista tieosuuksista.

Tarastenjärveltä joudutaan kaukolämpöputkea rakentamaan muita vaihtoehtoja pidemmälti, mutta tulevaisuuteen tähtäävänä investointina se on todellista panostamista tulevaisuuteen.

                          

Yhteenveto

Kiitän Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöitä mielenkiintoisen ja kannatettavan hankkeen suunnittelusta.

Esitän, että Tammervoiman hyötyvoimalaitos sijoitettaisiin Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen.

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan vaalitappiossa on vahva itu menestymiseen seuraavissa vaaleissa

Tiistai 19.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Ehdin vaalipäivän iltana, vasta lähellä puolta yötä, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön vaalivalvojaisiin Sentteriin.

Tunnelma ei ollut katossa, mutta kuitenkin luottavainen tulevaisuudelle. Totesimme yhteisesti, että tästä on vain yksi suunta – ylöspäin!

Iloitsimme Arto Pirttilahden ja Mikko Alatalon hyvää vaalimenestystä – persuhuumassa Pirkanmaan Keskustan oli tyytyminen kahteen kansanedustajaan.

Vaalivalvojaisväki veikkasi, että kuinka nopeasti Timo Soini joutuu pettämään äänestäjilleen antamansa lupaukset – ilmeisesti jo Jyrki Kataisen vetämissä alustavissa hallitustunnusteluissa!

Mikko Alatalo saapui lähimmän tukijoukkonsa kanssa Sentteriin puolen yön maisemissa ja se loi vaalivalvojaisille oman luottavaisen tunnelmansa.

 

 

 

Mikko innostui analysoimaan vaalitulosta Sentterin asiakaspalvelutiskin takaa.

Kysyin, että kuinka paljon lähemmäs puhemiestä hän nyt kolmannen kauden kansanedustajana siirtyy istumajärjestyksessä. Mikko ennakoi, että ilmeisesti ainakin yksi penkkirivi tulee plussaa kolmannesta kaudesta!

Artsi taitaa joutua aloittamaan senaattoriuransa takapenkiltä on agrologiveli Eskon veikkaus!

 

 

Vaalilautakuntatyöskentelystä illan myöhäistunteina vapautuneet Eeva Tuokko (oikealla) ja hänen vierellään Ritva Erkkilä sekä Mikon ydintiimiin kuuluva pariskunta kuuntelivat kolmannelle kaudelle paikkansa varmistaneen kansanedustaja Mikko Alatalon analysointia vaalituloksesta. 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n puheenjohtaja Antti Juva oli pikkutunneilla vaalituloksen vahvistuttua luottavainen keskustalaisten menestymisestä seuraavissa kunnallisvaaleissa - työtä se toki vaatii, mutta näiden eduskuntavaalien kokemukset ovat hyvä pohja työn oikealle suuntaamiselle.

 

-Esko Erkkilä- 

 

 

  

 

 

 

 

Nokia sotkeutuu asioihin, jotka sille eivät todellisuudessa kuulu!

Keskiviikko 13.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Hämmästyin monien tamperelaisten tavoin, kun Aamulehti uutisoi tiistaina 12.4.2011, että Nokian kaupunki pitää Lielahtea parhaana sijoituspaikkana Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitoksen Tammervoiman hyötyvoimalaitokselle.

Kyseessä on ilmiselvästi Nokian puuttuminen asiaan, joka kuuluu Tampereen kaupunginvaltuustolle.

En hyväksy Nokian sorkkimista asiaan.

Myönnän toki, että Nokialla lienee oikeus antaa lausunto asiasta, sillä onhan Nokian kaupunki Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osakas.

Hämmästelen Nokian kantaa, sillä Lielahti on eri sijoituspaikkavaihtoehdoista toiseksi huonoin – huonoin on Peltolammille kaavailtu sijoituspaikka.

Aamulehden uutisen mukaan laitoksesta ei arviointiselostuksen mukaan aiheutuisi mitään merkittäviä vaikutuksia Nokian kaupungin alueelle.

Tämä Nokian toteamus antaa todella perustellun aiheen kysyä:

Miksi Nokia sotkeutuu asioihin, jotka eivät sille vaikuta tuon taivaallista?

-Esko Erkkilä-

Keskustan vaalimökillä Tampereen Keskustorilla oli vauhtia ja kiirettä heti ensimmäisenä päivänä

Perjantai 8.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Puolueiden vaalimökeillä Tampereen Keskustorilla alkoi vilkas toiminta heti avauspäivänä eli 6.4.2011.

Erityisen vilkasta oli Keskustan vaalimökillä, joka oli saanut arvonnassa ”paalupaikan” eli ensimmäisen paikan ihan Tampereen Teatterin vieressä.

Useat Keskustan ehdokkaat ahkeroivat maakunnassa, mutta monet olivat valinneet vaalimökkien ensimmäisen päivän Keskustorilla työskentelyyn.

Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Ritva Männistö ja Keskustan Pirkanmaan naisjärjestön toiminnanjohtaja Pirkko Vuolle johtivat toimintaa vaalimökillä.

Poikkesin vaalimökeillä Sentteri-isännän kiireideni lomassa ja nappasin muutaman valokuvakin.

 

Molemmissa kuvissa esiintyy Keskustan Arto Pirttilahti. 

Tässä kuvassa Pirttilahden kanssa esiintyy Kokoomuksen Kimmo Sasi...

 

 

...ja tässä Pertti Virtanen perussuomalaisista.

  

Äänestäjät päättävät, että nouseeko Arto Pirttilahti vereksenä voimana Eduskuntaan ja pystyvätkö Sasi sekä Virtanen uusimaan paikkansa!  

 

 

Keskustan kansanedustajaehdokas Raili Naskali Pirkkalasta ja herastuomari Matti Kivimäki Viljakkalasta keskustelivat ajankohtaisista asioista Keskustan vaalimökillä.

 

 

Hämeenkyröläinen ja kymmenkunta vuotta myös Tampereella työskennellyt Päivi Hiltunen on vahvasti nousemassa siihen junaan, joka vaalien jälkeen kuljettaa uudet kansanedustajat Helsinkiin. Tässä Päivi kuuntelemassa äänestäjän evästyksiä.

 

 

Vapaaehtoisesti kahden kauden jälkeen kansanedustajanpaikastaan luopuva maanviljelysneuvos Klaus Pentti (oikealla) Hämeenkyröstä tekee vahvaa vaalityötä tyttärensä Päivi Hiltusen ja muiden pirkanmaalaisten kansanedustajaehdokkaiden puolesta.

 

Annan tunnustuksen kaikille keskustalaisille kansanedustajaehdokkaille ja heidän taustaryhmilleen siitä työstä, jota he mm. vaalimökkien ensimmäisenä päivänä tekivät Tampereen Keskustorilla.

Toivon, että työ palkitaan ja suomalaiset saavat jatkaa vakaalla sekä turvallisella mielellä elämäänsä seuraavat neljä vuotta!

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

 

 

 

Kuolemanlaatta kaulaan ja rynnäkköön Kalevankankaalta halki Tampereen Näsilinnaan

Keskiviikko 6.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Vapaussodassa Tampereen valtauspäivä oli tasan 93 vuotta sitten eli 6.4.1918.

Valkoisiin eli Tampereen vapauttajiin kuulunut jääkäriluutnantti Erik Gunnar Melin teki kolmea päivää aikaisemmin onnistuneen rynnäkön 170 hengen vahvuisella komppanialla Tampereen läpi, Kalevankankaalta Näsinkalliolle Näsilinnaan.

Tietokirjailija ja historioitsija Timo Malmi sekä kustannusyhtiö Traff Finland Oy:n toimitusjohtaja Mikko Närhi toteuttivat mielenkiintoisen ja n. 200 henkeä yön pimeyteen koonneen historiallisen tapahtuman 3.4.2011 klo 03.00 Tampereella.

Osallistuin puhuttelevaan tapahtumaan.

 

 

Tilaisuuden kokoontuminen tapahtui Kalevankankaan länsilaidalla sijaitsevan entisen Yleisen sairaalan eli nykyisen sairaanhoito-oppilaitoksen paikoitusalueella.

 

 

 

 

Meille jaettiin pahvilappunen ja pätkä manillanarua. Menettely oli sama kuin tasan 93 vuotta aikaisemmin Melinin miehillä. Kyse oli kuolemanlaatasta eli pahvisesta tuntolevystä. Kuolemanlaatta oli tarpeellinen, jotta kaatunut Vapaussodan sankarivainaja pystyttiin toimittamaan kotiseurakunnan multiin.

 

 

Kirjailija Timo Malmi esiintyi ”rynnäkön” aikana omana itsenään...

 

 

...ja Mikko Närhi esitti Erik Gunnar Meliniä.

Kuvassa Närhi eli Melin kuvaa megafonin avulla taistelutilannetta 93 vuotta sitten.

 

Palavat talot loimusivat eri puolilla kaupunkia ja punaisten johtaja Eino Rahja joukkoineen tulitti tykeillään kaupunkia etelän suunnasta.

Melin joukkoineen lähti Kalevankankaalta etenemään Näsilinnaa kohti klo 03.00 ja niin teimme mekin tasan 93 vuotta myöhemmin.

Sorinsillan ylittäminen oli vaikeaa, sillä Rahjan joukkojen tykkituli vaikeutti etenemistä.

 

 

Kiersimme Sorinsillan pielessä silloin ja myös nyt sijaitsevan Ortodoksikirkon...

...sekä aloimme etenemään Suvantokatua pitkin kohti Tammerkoskea. Ortodoksikirkon lähistöllä olevat puutalot paloivat ja niiden hehku nosti Melinin joukoilla hien pintaan.

Punaiset olivat linnoittaneet Hämeensillan ja eteneminen Tammerkosken yli ei ollut sitä kautta mahdollista.

Melinin joukot ryntäsivät nykyisen Koskikeskuksen kohdalla olleen Pellavatehtaan läpi Tammerkosken yli silloista Neulapatoa pitkin. Neulapato sijaitsi lähellä nykyistä Patosiltaa ja sitä pitkin me ylitimme Tammerkosken.

Tammerkosken ylityksen jälkeen nousimme Laukontorilta Hallituskadulle ja etenimme sitä pitkin Näsilinnan kadulle saakka. Näsilinnankatua pitkin otimme suunnaksi Näsilinnan.

Hämeenkatu piti ylittää pienissä ryhmissä, sillä punaiset tulittivat Hämeenkatua sen molemmista päistä. Pienin tappion Melinin joukot pääsivät Näsilinnan juurelle – me emme kokeneet tappioita lainkaan – päinvastoin muutama kapakasta palaava nuori liittyi yölliseen joukkoomme.

Oli siinä humalaisilla nuorilla ihmettelemistä, kun parisataa tummiin pukeutunutta aikuista oli selvin päin yhdessä ryhmässä matkaamassa kävellen Tampereen ydinkeskustassa aamu neljän aikoihin!

Näsilinnan juurella pysähdyimme ja pienen selostustauon jälkeen aloitimme reittimme raskaimman osuuden – kipuamisen kohti Näsilinnaa. Kipuaminen lumessa oli raskasta meille, mutta vielä raskaampaa se oli ollut 93 vuotta aikaisemmin Melinin miehille.

Melinin miehet yllättivät Näsilinnassa majailleita punaisia suuren joukon. Kerrotaan, että yllätettyjä punaisia oli n. 200 henkeä. Käsikranaatein ja muilla aseilla Melinin miehet puhdistivat Näsilinnan. Vapaussota oli myös sisällissotaa ja on surullista, että Melinin miehet teloittivat 27 punaista, jotka eivät päässeet pakenemaan Näsilinnasta.

Melinin miesten rynnäkkö Kalevankankaalta Näsilinnaan enteili Tampereen vapauttamista, vaikka lopullinen vapauttaminen tapahtuikin vasta kolmen päivän kuluttua.

Tampereen lopullinen vapauttaminen ei ollut kypsä vielä 3.4.1918, sillä punaisten sotatoimet Näsilinnaa kohtaan kasvoivat ja Melinin miehet joutuivat luopumaan siitä. Näsijärven jään kautta he joutuivat palaamaan lähtöpaikkaansa, mutta heidän rynnäkkönsä oli osoittanut, että Tampereen vapauttaminen oli enää ajan kysymys.

Kiitän Timo Malmia ja Mikko Närhiä hienon tosihistoriaan tukeutuvan kulttuuritapahtuman järjestämisestä.

 

 

Teon merkittävyyttä ei vähennä se, että spektaakkelissa oli kyse Timo Malmin kirjoittaman ja Mikko Närhen kustantaman kirjan ”Rynnäkkö läpi Tampereen” –kirjan julkistamisesta ja markkinoinnista.

Näsilinnasta aamuviiden aikaan hankitun kirjan nimilehdellä on leimasimella tallennettu teksti:

 

 

”Tämä kirja on julkaistu ja OSTETTU Näsilinnassa TAMPEREEN RYNNÄKKÖ -yönä 3.4.2011”.

-Esko Erkkilä-

Pieni hymy voi rakentaa yrityskuvaa ja toisaalta yrmeä puhelinkeskus pystyy tuhoamaan yrityskuvan

Tiistai 5.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Ehdin työurani aikana toimia myyntihommissa yli neljäkymmentä vuotta. Lasken hankintahommat – joissa toimin työurani viimeiset 15 vuotta – myös myyntihommaksi, sillä ostajan pitää osata käsitellä myyjiä, jotta molempia osapuolia tyydyttävään kauppaan on mahdollista päästä.

Taustani ansiosta katselen tarkasti ja kuuntelen herkällä korvalla niitä, jotka myyvät tuotteitaan tai palvelujaan minulle.

Viime päiviltä minulla on kokemusta kahdesta molemmista äärilaidoista.

Liikun lähes päivittäin yleisellä kulkuneuvolla eli bussilla Tampereen keskustaan ja takaisin.

Lempääläntiellä kulkee kolmen yrityksen busseja/linja-autoja, jotka kuljettavat matkustajia Tampereen kaupungin matkakortilla. Yritykset ovat Tampereen Kaupunkiliikenne eli TKL, Väinö Paunu Oy sekä Valkeakosken Liikenne Oy.

Valkeakosken Liikenne Oy:n busseissa matkakortin leimauslaite on hieman erilainen kuin muilla ja sen vuoksi tumpeloinkin tässä taannoin kortin leimaamisessa.

Viehättävä naiskuljettaja ei kuitenkaan hermostunut, vaan näytti minulle oikean leimauskohdan. Sain opastuksen jälkeen vielä hienon hymyn kaupan päälle ja matkani – taisi koko päivänikin - olla pelastettu.

Hymyilevä kuljettaja muutti kertaheitolla mielessäni olevaa yrityskuvaa Valkeakosken Liikenne Oy:stä!

Päinvastaiseen kohteluun jouduin, kun 17.3.2011 soitin Tampereen Seudun Osuuspankkiin hieman ennen kello yhdeksää ja olisin varannut ajan Ylöjärven konttoriin asiakirjojen jättämistä varten ”omaan” pankkilokerooni.

Tympeä naisääni opasti minua, että pankit avautuvat vasta kello 10.00 ja sen vuoksi ajan varaaminen ei onnistu.  Tympeä-ääninen nainen alkoi esitelmöimään valtakunnallisesta palvelunumerosta, joka on avoinna ilmeisesti vuorokauden ympäri.

Pankit ovat päässeet taas jaloilleen ja niillä näkyy olevan varaa pitää yleisöpalvelutehtävissä henkilöitä, joiden oikea paikka olisi mahdollisimman kaukana ”elävästä asiakkaasta”.

Ylimmän yritysjohdon vastuulla on, että yrityksen puhelinkeskusta hoitaa henkilö, joka osaa asiansa. Puhelinkeskuksen hymyileminen ja yrityksen palveluhalun pitää kuultaa jo henkilön äänestä.

Mikäli saisin olla kouluttajana Tampereen Seudun Osuuspankin väelle, opettaisin heille, että kaikille asiakkaille olisi puhuteltava ystävällisellä äänellä, josta jo ensi hetkestä alkaen kuultaisi asenne; ”Tervetuloa meille asiakkaaksi”.

Soittopyynnön vastaanottaminen olisi usein hieno asia, mutta se ei juolahtanut mieleenkään tälle Tampereen Seudun Osuuspankin puhelinkeskusta maaliskuun 17. päivän aamuna hoitaneelle naiselle.

TSOP:n puhelinkeskus pilasi päiväni ja muutti kyseisen pankin yrityskuvaa mielessäni monta piirua heikompaan suuntaan.

Onneksi Tampereen Seudun Osuuspankin Ylöjärven konttorissa on asiakaspalvelua ja asiakasta kunnioittava eräs pankkivirkailija ja uskon, että hänelle varaamallani ajalla pääsen yli torstai-aamuna 17.3.2011 saamastani epäystävällisestä töykeilystä.

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen kulttuuripalkinto Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaiselle

Sunnuntai 3.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere on vuodesta 2006 alkaen jakanut palkinnon henkilölle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

Palkinto on suomalainen vesuri. Vesuri kuvaa osaltaan sitä työtä, jota kulttuurin ja sivistystyön edelläkävijä joutuu tekemään, kun hän etenee yhteiskuntaa ympäröivässä ”viidakossa”.

Sentterissä keskiviikkona 30.3.2011 järjestetyssä juhlatilaisuudessa palkinnon sai tamperelainen toimistosihteeri ja kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen pitkäaikainen vapaaehtoistyö Tampereen kaupungin luottamuselimissä sekä useissa yhdistyksissä olivat perusteluja hänen palkitsemiselleen.

 

MSL-Tampere viittasi palkitsemisperusteluissaan myös siihen laajaan järjestötyöhön, jossa Rantaviita-Tiainen on ollut edistämässä kulttuuritoimintaa. Tämä työ on ollut edesauttamassa sivistyksellisen ja koulutuksellisen oikeudenmukaisuuden toteuttamista.

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen monivuotinen menestyksekäs toiminta on merkinnyt naisten tasa-arvon edistymistä.

Aikaisemmin vesuripalkinnon ovat saaneet kansanedustaja Mikko Alatalo, ex-kansanedustaja Sulo Aittoniemi, edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela, valokuvaaja Jukka Rautio ja viime vuonna toimitusjohtaja Arto Huhtinen.

 

 

Palkittu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen palkintoineen kukitettuna keskellä. 

MSL- Tampereen pitkäaikainen puheenjohtaja ja nyt hallituksessa tiedotusvastaavana toimiva Jouni Koskela (vasemmalla) sekä MSL-Tampereen nykyinen puheenjohtaja Esko Erkkilä (oikealla).

 

-Esko Erkkilä-

Vaaliräiskettä Sentterissä!

Keskiviikko 30.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan Sentteri-kohtaamispaikka joutui 28…29.03.2011 välisen yön aikana vandalismin kohteeksi, sillä Hallituskadulla sijaitsevan kohtaamispaikkamme ikkunat töhrittiin valkoisella maalilla.

Maanantai-iltana klo 18.00 kaikki oli kunnossa, kun lähdin Sentteristä, mutta tiistai-aamuna klo 09.10 Hallituskadun puoleinen ikkuna ja Sentteri-ovi olivat olleet vandalismin kohteina.

Huomasin vandalismin, kun poikkesin aamutarkastuksella Sentterissä.

Julkisivu-ikkunoille oli rikottu neljän maalipullon sisältö.

 

 

Räiskeet ikkunassa lupaavat hyvää vaalimenestystä - näin me sen näemme!

  

 

Vandaalit olivat rikkoneet yhden maalipullon Sentterin oveen.

 

Maalipullojen suut oli tulpattu maalarinteipillä ja pullonsuut lojuivat kadulla.

Näkymä merkitsi, että tunsin itseänikin loukatun.

Teon törkeyttä lisää se, että vandalismi kohdistui yhteisten asioiden hoitamiseen keskittyneen yhdistyksen toimintaan. En soisi näin käyvän millekään poliittiselle puolueelle.

Ilmoitin asiasta puhelimitse poliisille, mutta sieltä ei myötätuntoa löytynyt. Poliisia ei kiinnostanut saapua tapahtumapaikalle. Sain toki ohjeet tehdä asiasta rikosilmoituksen Sorin poliisiasemalle.

Muiden kiireideni vuoksi ehdin Sorille vasta iltapäivän alkaessa. Rikosilmoituksen vastaanottamisessa poliisi ei kiirehtinyt, mutta Paavo Lipsonen -nimisen poliisimiehen ystävällisen toiminnan tuloksena sain rikosilmoituksen tehtyä.

Sorilla odotellessa tuli mieleen, että pitääkö kansalaisen varata etukäteen aika rikosilmoituksen tekemiseen.

Pientä skarppausta toivon poliisitoimelta, jotta vandalismin tai muun rikoksen uhriksi joutunut kansalainen ei joudu kohtuuttomasti odottelemaan rikosilmoituksen tekemisessä. Odotushuoneesta kutsuttiin minua myöhemmin saapuneita kansalaisia sisään - näyttivät olleen poliisimiehille ja poliisinaisille tuttuja!

Kiitokset on sanottava vuokraisännällemme, joka huolehti törkyjen puhdistamisesta nopeasti. Kiitokset myös puhdistusfirman kahdelle työntekijälle, jotka saivat Sentterin ikkunat nopeasti puhtaiksi.

Toistan, että pidän raskauttavana asianhaarana töhrimisen kohdistamista poliittisen puolueen toimintaan.

Mielipiteeni pysyy täsmälleen samana, vaikka kohteena olisi mikä puolue tahansa!

Vaalityö jatkuu ja innokas Sentteri-väki näkee ikkunoiden saamat ylimääräiset koristelut vaaliräiskeenä, joka lupaa hyvää menestystä Keskustalle Pirkanmaalla.

Keskiviikkona 30.3.2011 Sentterissä on varsinainen tapahtumapäivä - siitä kuitenkin myöhemmin lisää!

-Esko Erkkilä-