Hävittäjähankinnoista ei pidä luopua edes aikataulua rukkaamalla!

Keskiviikko 8.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Korona-tilanne on antanut maamme puolustusvalmiudesta vähät välittäville tilaisuuden alkaa puhumaan hävittäjähankinnoista luopumisesta tai ainakin niiden viivästyttämisestä.

 

Suomen nykyinen hävittäjäkalusto koostuu Hornet-hävittäjistä, jotka otettiin Suomessa käyttöön 1995–2000. Niiden elinkaareksi arvioitiin tuolloin 30 vuotta ja viimeiset Hornetit poistuvat käytöstä 2030 mennessä. Uusien hävittäjien pitäisi olla käytössä vuonna 2025 eli aikaa ei ole hukattavissa.

 

 

 

Sain aikoinaan palvella reserviläisurani lopussa Ilmavoimien leivissä ja silloin opin tuntemaan mm. niitä pilotteja, jotka lensivät jenkeissä valmistettuja Hornetteja Suomeen.

 

Tässä kuva eräässä kertausharjoituksessa saamastani palkintotaulusta, jonka sain ammunnoissa pärjäämisestäni.

 

******************

 

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt 31.10.2019 tarkennetut tarjouspyynnöt Hornetit korvaavista hävittäjistä.

 

Tarkennettu tarjouspyyntö koskee seuraavia monitoimihävittäjiä sekä niihin liittyviä järjestelmiä ja aseita: Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi).

 

Kaikki ehdokkaana olevat hävittäjät olivat näytillä Pirkkalan tukikohdassa ennen korona-kriisiä ja Pirkkalan lentokentän itäisen laskeutumisreitin alla asuvana sain aitiopaikalta seurata hävittäjäehdokkaiden esittelylentoja.

 

Suomen hallitus tekee päätöksen Hornet-kaluston seuraajasta vuonna 2021. Hankkeen budjetin enimmäismäärä on 10 miljardia euroa. Investoinnin suuruutta arvioitaessa pitää muistaa, että koronan extra-kustannukset Suomelle ovat ainakin 20 miljardia euroa.

 

 

Niin olisihan Suomella toki vaihtoehto Hornettien korvaajaksi eli liittyminen Natoon, vaan eipä taida saada kannatusta edes niidenkään keskuudessa, jotka kritisoivat Hornettien korvaajien hankintaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen maksuosuus EU:lle oli viime vuonna 105 euroa/henkilö

Lauantai 28.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1.1.1995 – kannatin liittymistä ja en ole päivääkään silloista päätöstäni katunut.

 

On selvää, että hyvästä eli Suomen eurooppalaisuudesta pitää maksaa ja niin onkin Suomen EU-jäsenyyden aikana tapahtunut kolmea vuotta lukuun ottamatta, sillä vuonna 1996 saimme EU:lta 72,6 M€, vuonna 1997 30,1 M€ ja vuonna 2000 peräti 275,9 miljoonaa euroa.

 

 

Jäsenmailta kerättävät jäsenmaksut ovat Euroopan unionin suurin tulonlähde. Jäsenmaksut määräytyvät jäsenmaiden bruttokansantulon, arvonlisäkertymien sekä unionin keräämien maataloustullien ja tuontimaksujen mukaan.

 

 

 

Viime vuonna maksuosuutemme EU:lle oli 580 M€ eli 105 euroa per asukas.  Edellisvuonna maksuosuutemme oli vain 275 miljoonaa euroa.

 

Viime vuonna EU:n nettomaksajamaat olivat:

 

 

• Tanska             207 €/hlö

• Saksa               162 €/hlö

• Itävalta            152 €/hlö

• Ruotsi               150 €/hlö

• Hollanti            143 €/hlö

• Suomi               105 €/hlö

• UK                   105 €/hlö

• Ranska             92 €/hlö

• Italia                 84 €/hlö

• Irlanti               65 €/hlö

• Belgia               43 €/hlö

 

 

Suurin nettosaajamaa henkilöä kohti viime vuonna oli Viro, joka sai EU:lta 410 euroa per henkilö.

 

Viron saaman ”EU-tuen” pystyy aistimaan melkein joka paikassa Virossa matkaillessaan, sillä niin monissa paikoissa esiintyy läimäkki, jossa kerrotaan EU:n olleen mukana kyseisin kohteen rahoittamisessa.

 

Kertaan vielä, että mielelläni maksan tuon oman maksuosuuteni ja hyvillä mielin koen myös sen, että Viro saa noin paljon tukea Euroopan Unionilta, sillä saivathan virolaiset kärsiä vuosikymmenet Neuvostoliiton miehityksestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Euroopan maantieteellinen keskus sijaitsee paikassa 54 astetta 54 minuuttia pohjoista leveyttä ja 25 astetta 19 minuuttia itäistä pituutta

Keskiviikko 8.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Monenlaista saimme kokea heinäkuun alussa, kun me Kyröläismatkaajat teimme kenraali Pentti Lehtimäen johdolla matkan Baltiaan.

 

 

Eräs kohteemme oli Euroopan maantieteellinen keskus n. 26 kilometriä Vilnasta pohjoiseen.

 

 

Paikka sijaitsee lähellä Purnuskes-kylää.

 

 

 

 

 

Paikkaan on ohjausviittoja…

 

 

 

 

 

…jotka ohjaavat kulkijan…

 

 

 

 

 

…todelliseen Euroopan keskipisteeseen!

 

 

 

 

 

Vuonna 2004 kuvanveistäjä Gediminas Jokubonisin luoma muistomerkki rakennettiin Euroopan maantieteellisen keskuksen paikkaan. Monumentti on valkoinen graniittipylväs, jonka yläpäässä on tähtien kruunu.

 

 

 

 

 

Merkkikiven ja monumentin ympärillä on iso viherkenttä ja sen laidalla on eurooppalaisten maiden lippurivistö.

 

 

 

********************

 

 

On vielä todettava, että Euroopan keskipisteen sijainnista on olemassa myös toisenlaisia mielipiteitä ja erilaiset mielipiteet johtuvat mm. siitä, että Euroopan ja Aasian välisen rajan määrittelyssä on erilaisia koulukuntia.

 

 

Myös erilaiset bisnesnäkökohdat vaikuttavat siihen, että mitä kohtaa pidetään Euroopan maantieteellisenä keskipisteenä.

 

 

******************

 

 

 

 

 

 

 

On selvää, että käyntiä Euroopan maantieteellisessä keskuspaikassa piti hieman juhlia ja kenraali sekä mainio kuljettajamme Raivo. joka on ollut mukana kuljettajana kaikilla 15:llä Kyröläismatkallamme, olivat tuoneet mukanamme muutaman samppanjapullon ja niiden voimalle me juhlimme käyntiämme paikassa 54 astetta 54 minuuttia pohjoista leveyttä ja 25 astetta 19 minuuttia itäistä pituutta!

 

 

 

Ja matka jatkui!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vantaan taannoinen asuntomessualue ja sen lähitienoot ovat onnistunut kokonaisuus

Perjantai 20.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Minulla oli viime lauantaina eli 14.4.2018 tilaisuus tutustua Vantaalla vuonna 2015 järjestettyjen asuntomessujen messualueen nykytilanteeseen sekä liikkua myös silloisen asuntomessualueen lähikaduilla, jossa nyt tapahtuu voimallista kerrostalorakentamista.

 

 

Pidin näkemästäni vaikka en olekaan mikään city-ihminen.

 

 

Tässä muutamia valokuvia näkemästäni:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vantaan kaupunginmuseon, Vantaan Energian ja Vantaan taiteilijaseuran yhteistyönä on syntynyt Katugalleria, jossa sähkönjakokaapit ovat saaneet kylkiinsä paikallisten taiteilijoiden teoksia ja arkistokuvia.

 

 

Hieno idea!

 

*******************

 

 

Kuvanveistäjä Kaarina Kaikkosen uusinta tuotantoa on entisen asuntomessualueen lähitienoilla sijaitsevien kerrostalojen julkisivuilla.

 

 

 

 

 

Kotikuusi

 

 

 

 

 

Sateenkaari

 

 

 

*********************

 

 

 

 

 

Eveliina Könttä on maalannut viehättävän seinämaalauksen eli muraalin erään kerrostalon seinälle aiheenaan ketut!

 

 

On varmaa, että ketut nähdessään ohikulkija tulee hyvälle tuulelle!

 

 

*****************

 

 

 

Näkee, että vuoden 2015 asuntomessujen tapahtuma-alueena toimineen Kivistön alueen ja nyt sen lähitienoiden visuaaliseen ilmeeseen on panostettu.

 

 

Panostus on onnistunutta ja suosittelen tutustumaan alueeseen ihan paikan päällä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lumivallit pitää olla 45 asteen kulmassa!

Maanantai 29.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Opimme Mustialan Maatalousopiston Instituutissa aikoinaan monia hyviä asioita, jotka ovat tänäänkin ajankohtaisia.

 

 

Siellä Nuoret Veljet eli ensimmäisen vuosikurssin oppilaat hoitivat talvisin kulkuväylien kunnossapidon ja hyvin hoitivatkin.

 

 

Ehdoton vaatimus oli, että kaikkien lumivallien kulma piti olla täsmälleen 45 astetta.

 

 

Tämä oppi on minulla vieläkin mielessä ja noudatan sitä omakotitalomme lumitöissä ehdottomasti.

 

 

Tässä muutama eilen otettu valokuva omakotitalomme kohdalta jalkakäytävän lumivalleista sekä myös pihamme reunavalleista, joissa tavoittelen 45 asteen kulmaa.

 

 

Kuvissa on katuharja osoittamassa, että onko oikea ”kulmakerroin” saavutettu.

 

 

 

 

 

 

Postilaatikolle on huolehdittava esteetön pääsy, jotta postinjakajan ei tarvitse nousta autostaan pois, kun jättää postia postilaatikkoon.

 

 

 

 

Ja sitten muut etupihan lumivallit ja niiden kulmakertoimet:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lumitöiden tekeminen ajallaan ja kunnollinen työnjälki auttavat viihtymään! Kunnollinen työnjälki kertoo ohikulkijoille, että millaista porukkaa talossa asuu.

Hyvinhoidetut kulkuväylät merkitsevät talvella myös melkoista turvallisuustekijää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tänään on vuoden 2015 viimeinen päivä!

Torstai 31.12.2015 - -Esko Erkkilä-

…ja tänään tulee kuluneeksi 100 vuotta vuoden 1915 viimeisestä päivästä!

 

 

Sata vuotta on pitkä aika, mutta kuitenkin sellainen aikajänne, joka on käsitettävissä.

 

 

Minulle vuosi 1915 merkitsee isäni syntymävuotta.

 

 

Isäni joutui viettämään vuodet 1939 – 1944 rintamalla puolustamalla Suomea vainolaisen hyökkäyksiltä. 

 

 

Hän selvisi Talvisodasta, Jatkosodasta ja Lapinsodasta kahdella haavoittumiselle, mutta selvisi kuitenkin.

 

 

Minulla on piironginlaatikossa isäni kantakortin kopiot, mutta niihin tutustuminen on jäänyt vähäiseksi, sillä eläkeläisellä on kiireitä.

 

 

Samaisessa piironginlaatikossa on myös isäni kunniamerkit, mutta niihinkin tutustuminen ja paneutuminen on jäänyt liian vähälle.

 

 

Isäni kuului siihen ikäluokkaa, joka elinaikanaan ei saanut ympäröivältä yhteiskunnalta sitä kunnioitusta ja arvonantoa, joka sotiemme veteraaneille olisi kuulunut.  Päinvastoin, nämä veteraanit saivat päälleen vasemmiston ja jopa koko yhteiskunnan halveksunnan, että uhrasivat parhaimman nuoruutensa Isänmaan hyväksi.

 

 

Onneksi ne harvalukuiset sotaveteraanit, jotka vielä ovat elossa, ovat saaneet arvostusta siitä toiminnasta, jolla he puolustivat maatamme vihollista vastaan.

 

 

 

 

Kun tänään illansuussa sytytän kynttilöitä omakotitaloni pihapuiden oksilla riippuviin lyhtyihin, muistelen kunnioituksella niitä isiämme, jotka taistelemalla säilyttivät Suomelle itsenäisyyden Talvisodan, Jatkosodan ja Lapinsodan taisteluissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Se on miehellä, kun puukko vie!"

Sunnuntai 8.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Jutun otsikossa kertomani vanha viljakkalalainen sananlasku tuli mieleen, kun eilen aamulla sain tiedon, että hallituskriisi on ohi ja Suomeen tulee 18 itsehallintoaluetta sekä 15 sote-aluetta.

 

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä osoitti, että suomalaiset voivat luottaa häneen.

 

Sote-alueiden lukumäärään keskittyneen kiistan sivujuonteena Sipilä pystyi neuvottelemaan maakuntien Suomelle elintärkeän asian eli itsehallintoalueet.

 

Pidän kahdeksantoista itsehallintoalueen saamista kansalaisten kannalta tärkeämpänä seikkana kuin sote-alueiden lukumäärää.

 

Viimeistään nyt voidaan laajalti tunnustaa, että bisnesmaailman opit soveltuvat myös valtakunnan asioiden hoitamiseen.

 

 

Edellinen vaalikausi meni neljän vuoden ajaksi täydelliseksi vatuloinnoksi, kun johtajuutta ei löytynyt Kataiselta eikä Stubb´lta.

 

 

Nyt johtajuutta löytyy!

 

 

******************

 

 

Ratkaisuun pääseminen oli suuri pettymys oppositiolle ja myös valtaosalle mediaa.

 

Kaikenmaailman tehyt ja muut mielestään asiantuntijatahot ovat kritisoineet tehtyä päätöstä.

 

Päätöksessä ei ole esim. Tehyllä pienintäkään sananvaltaa eli olkoot hiljaa.

 

Oppositiopuolueista Vihreät ovat mekkaloineet eniten ja se heille suotakoon, sillä Vihreät ovat käsittääkseni viimeiset, jotka pääsevät vallankahvaan, kun Keskusta on piikkipaikalla laittamassa Suomea kuntoon.

 

Kiitokset Juha Sipilälle ja kiitokset koko sille taustatiimille, joka oli tiukkojen neuvottelujen aikana puheenjohtajamme apuna!

Suomi kuntoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mielenkiintoinen tilanne vaalikentillä; puolue on valittu ja vasta nyt valitaan ehdokasta!

Perjantai 3.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Omaan melkoisen kokemuksen viime aikojen erilaisista vaalitilaisuuksista ja nyt myös kahden päivän tunnelmat Tampereen Keskustorin vaalimökeiltä.

 

 

Tilanne on Keskustan kannalta oikein hyvä, sillä kansalaiset ovat valinneet puolueen, jota äänestävät, mutta ehdokas on vielä ”hakusessa”!

 

 

Kansalaiset ovat tehneet viisaan valinnan joilla valittu puolue on Keskusta.

 

 

Kansalaiset haluavat äänestää Juha Sipilää, mutta kun se on mahdollista ainoastaan Pohjois-Pohjanmaalla, he tutkailevat Keskustan ehdokasgallerioita, jotka ilmestyivät katukuvaan 1.4.2015.

 

 

Keskustan listoilta löytyy henkilö, joka on arvoisensa Juha Sipilän tiimin jäseneksi seuraavassa eduskunnassa.

 

 

 

 

Sain olla kiinnittämässä Keskustan ulkomainosjulisteita Tampereen katukuvaan varhain aamulla huhtikuun 1. päivänä.

 

 

Joku saattaa olla sitä miltä, että olen jäävi arvostelemaan puolueiden ulkomainosjulisteita, mutta ainakin Pirkanmaalla Keskustan ulkomainosjuliste pärjää varmasti vertailussa.

 

 

Ihmettelen, että monet puolueet eivät ota vakavasti vaalien ulkomainontaa, sillä mm. Tampereen ykköspaikalla eli Raatihuoneen edessä olevilla mainospaikoilla oli 2.4.2015 klo 11.00 vielä useita tyhjiä paikkoja.

 

 

Kertovatko tyhjät paikat, että monet puolueet ovat jo tässä vaiheessa luovuttaneet!  

 

 

Kannustan puoluevalinnan Keskustan suuntaan tehneitä kansalaisia perehtymään Keskustan ehdokkaisiin – olen varma, että sieltä löytyy jokaiselle juuri se oikea henkilö, jonka pystyy kelpuuttamaan kansanedustajaksi 19.4.2015 pidettävissä eduskuntavaaleissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuvakierros Kotajärvi-säätiön Auto- ja Traktorimuseossa

Tiistai 9.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Kotajärvi-säätiön Auto- ja Traktorimuseossa tapaamastani Takra-traktorista.

 

Tänään teen pienen kuvakierroksen samaisessa paikassa:

 

 

 

 

 

Museossa on pieni kahvila ja siellä museovieraille kahvia ”tarjoilee” lottapukuun pukeutunut naisnukke.

 

 

 

 

 

 

 

Nukella on kaulallaan arvokas Lotta Svärd –mitali.

 

 

************

 

 

 

Tämä yksilö on valmistettu vuonna 1991 ja sillä on ajettu ainoastaan 34 tuntia.

 

Neuvostotraktorit jäivät vanhanaikaisiksi, koska niitä kehitettiin mahdollisimman vähän, jotta kolhoosien varaosavarastot eivät olisi paisuneet.

 

 

 

 

 

Nuffield –traktorit ovat minulle tuttuja, sillä vuosiharjoittelutilallani Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalla ne olivat traktorikalustona.

 

 

 

 

 

”Mörkö-majuri” eli Fordson Major E 27 N oli ensimmäisiä traktoreita, joita viljelijät pystyivät hankkimaan sodan jälkeen. Tämä yksilö on valmistettu vuonna 1951.

 

 

**************

 

Tsekkoslovakialaiset Zetor –traktorit ovat varmaan kakkien mielessä, jotka muistavat suomalaisen maatalouden 1950 – ja 1960 –luvuilta.

 

Zetorilla, jos millä traktorilla oli oma erityinen äänensä.

 

Sanotaan, että ylämäessä Zetor vaikeroi näin:

 

”tästäkö, tästäkö, tästäkö, tästäkö, tästäkö”,

mutta alamäessä ääni oli tyystin toisenlainen eli näin:

 

”tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän”

 

…ja perä huusi:

”niin, niin, niin, niin, niin, niin, niin”!

 

Vanhaan aikaan oli kahdenmallisia Zetoreja – oli A-mallin Zetoreja ja K-mallin Zetoreja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******************

 

 

 

 

Pikku-Valmet eli piikkilangan kiristäjäksi kutsuttu traktori ansaitsee aina paikan kaikissa museoissa, joissa on esillä traktoteita.

 

Pikku-Valmet korvasi aikoinaan hevosparin.

 

 

**************

 

Vielä muutama kuva Kotajärvi-säätiön Auto- ja Traktorimuseossa esillä olevista traktoreista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

 

 

Museossa on lukemattomia traktoreita ja niihin tutustumiseen kannattaa varata kunnolla aikaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On kulunut 30 vuotta, kun Viljakkalassa syntynyt Kauko Simonen valittiin Suomen ensimmäiseksi tangokuninkaaksi

Maanantai 28.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa toimiva Inkulan Holvisilta ry järjesti eilen perinteisen kesäjuhlansa ja sen itseoikeutettuna tähtiesiintyjänä toimi vuonna 1985 Suomen ensimmäiseksi tangokuninkaaksi valittu Kauko Simonen. Itseoikeutettuna sen vuoksi, että Kauko esiintyessään Holvisillalla, esiintyi melkein synnyinkotinsa portailla!

 

 

 

 

Inkulan silta on yksiaukkoinen kivisilta Viljakkalassa, jota uhkasi purkutuomio, mutta erinäisten vaiheiden jälkeen Inkulan Holvisiltayhdistys ry sai sen omistukseensa sadalla markalla.

 

 

Inkulan Holvisiltayhdistyksellä on moninaista toimintaa ja kesällä eräs toimintamuoto on kesäjuhlat sillalla.

 

 

 

 

 

Inkulan vanhan sillan kautta kulki kaikki liikenne Viljakkalasta Luhalahteen vielä runsaat 20 vuotta sitten.

 

 

 

 

 

 

Näkymä sillalta Viljakkalanselälle…

 

 

 

 

 

 

…ja tässä näkymä uuden kaarisillan alitse Kyrösjärvelle.

 

 

 

 

 

 

Kesäjuhlayleisöllä oli paikat uuden kaarisillan alla ja paikalla oli parisensataa paikallista sekä kesäasukasta.

 

 

 

 

 

 

Markku Ylijoki Viljakkalan Nisunperältä on tunnettu laulaja Pirkanmaalla ja hän aloittikin kesäjuhlan muutamalla lauluesityksellä.

 

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan Inkulasta kotoisin oleva Kauko Simonen on perinteisesti osallistunut Inkulan Holvisilla kesäjuhlaan.

 

Kauko on Suomen ensimmäinen tangokuningas, sillä hänet valittiin Tangokuninkaaksi vuonna 1985.

 

 

Tunnen Simosen perhekunnan lapset hyvin, sillä olen hyvin samaa ikää pesueen vanhimpien lasten kanssa. Kauko on minua neljä vuotta nuorempi, mutta toki opin hänetkin tuntemaan jo nuorena.

 

 

 

 

 

 

 

Keskustelin Kaukon kanssa ja hän kertoi, että hänen viime päivinä ilmestynyt levytyksensä ”Yö kodassa” syntyi viitisen vuotta edellisestä levytyksestä.

 

 

 

************

 

 

 

Kauko Simonen lyötiin kanssani Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan ritariksi muutama vuosi sitten Hämeenkyrössä.

 

Meitä ritariksi lyötyjä oli silloin kuusi henkilöä ja katselimme, että kuka kiittäisi Ritarikunnan Suurmestaria saamastamme huomionosoituksesta.

 

Kauko Simonen ratkaisi pulmamme ja kiitti Suurmestaria laulaen!

 

 

Laulutaito voi siis pelastaa monesta pulmasta ja kiitokset Suomen ensimmäiselle tangokuningas Kauko Simoselle, että hän on ainakin kerran laulutaidollaan pelastanut minut sekä neljä muuta pulmatilanteesta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Winston Churchill ja Franklin Roosevelt halusivat vuonna 1945 tuhota Dresdenin?

Lauantai 3.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen luullut, että Adolf Hitler ja Josef Stalin olivat ainoat valtionjohtajat, jotka syyllistyivät omaan kansaansa ja muihin kansallisuuksiin kohdistuneisiin hirmutekoihin.

 

Luuloni muuttuivat kuitenkin tiedoksi, kun sain vierailla Dresdenissä huhtikuun lopulla sekä perehtyä paikan päällä kaupungin historiaan ja tutkailla matkan jälkeen netin kautta kaupungin vaiheita toisen maailmansodan loppuvaiheissa.

 

Oion mutkia suoriksi, kun totean, että erityisesti Winston Churchill on syypää Dresdenin kaupungin kohtaamaan täystuhoon helmikuussa 1945.

 

Dresden oli vailla kaikkea sotilaallista merkitystä, mutta Churchill halusi katkaista saksalaisten henkisen selkärangan, kun hän päätti tuhota maan tasalle Dresdenin.

 

Voidaan tietysti ajatella, että Saksan mm. Lontoolle V2-aseen avulla aiheuttamat tuhot olivat syy Dresdenin tuhoon.

 

Dresdenin tuhot olivat valtavat, sillä pommituksissa kuoli 250.000 – ehkä jopa yli puoli miljoonaa asukasta – neljäntoista tunnin aikana.

 

Dresdenin pommituksista on YouTubessa aineistoa; esim. ”Bombing of Dresden 1945 – Very Graphic” – Google-haulla löytyy.

 

Dresden on jo DDR:n aikana rakennettu uudelleen ja rakennustyöt jatkuvat nyt Saksojen yhdistymisen tapahduttua.

 

 

 

 

 

 

Martin Lutherin patsas seisoo Frauenkirche´n edessä.

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

Dresdenissä on keskellä kaupunkiakin aukioita, joiden kohdalla on selvästi 70 vuotta sitten sijainnut rakennuksia. Osa aukioista on päässyt puskittumaan ja joidenkin reunoilla on kuvallisia kylttejä, joissa kerrotaan alueella sijainneista rakennuksista.

 

 

Poiketkaa Dresdenissä – se on poikkeamisen arvoinen kaupunki!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tunnen pienoista kademieltä säveltäjämestari Jean Sibeliusta ja Suomen ensimmäistä tangokuningas Kauko Simosta kohtaan!

Sunnuntai 29.12.2013 - -Esko Erkkilä-

En ole ehkä ainoa, joka koen vähäpätöisyyttä, kun pitäisi loihtia ystäväperheen tai yrityskumppanin vieraskirjaan henkevä tervehdys kiitokseksi mukavasta yhteisestä hetkestä.

 

Kerron pari esimerkkiä tapauksista, joissa joku etevä on osannut taidoillaan hoitaa ”vieraskirjaongelman” hienosti.

 

 

*********

 

Ensimmäinen juttuni koskee – ei enempää ja ei vähempää kuin säveltäjämestari Jean Sibeliusta.

 

Sain jokunen aika sitten vierailla vuosiharjoittelupaikassani Hahkialan kartanossa Hauholla.

 

Hahkialan kartanon aulassa on nähtävyytenä talon vieraskirja siltä ajalta, jolloin säveltäjämestari Jean Sibelius oli käynyt vaimonsa Aino Sibeliuksen kanssa vieraisilla silloisen kartanonomistajan, oikeuskansleri Axel Charpentierin luona.

 

Sibelius on vetäissyt vieraskirjaan muutaman nuotin säveltämästään Finlandia-hymnistä ja nimensä tämän nuotistonpätkän alle!

 

Eipä siinä sitten muuta tarvittukaan!

 

 

**********

 

 

Toinen muisteluksenpätkäni liittyy siihen, kun minut lyötiin Hämeenkyrön Kierikkalan kylän Maisemakahvilassa joskus vuosia sitten Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan ritariksi numero 307.

 

Meitä oli silloin muistaakseni kuusi henkilöä, joille Ritarikunnan Suurmestari Eero Pylsy soi ritariarvon.

 

Eräs ritariksi silloin lyödyistä oli Viljakkalasta eli synnyinpitäjästäni kotoisin oleva Suomen ensimmäinen tangokuningas Kauko Simonen. Hänet valittiin Suomen ensimmäiseksi tangokuninkaaksi vuonna 1985.

 

Ritariksi lyönnin jälkeen katselimme, että kuka kiittäisi Suurmestaria meille suodusta kunniasta ja silloin Kauko nousi ylös ja viritti Maisemakahvilassa hienon tangon – siinä oli kiitos Suurmestarille meidän kaikkien puolesta!

 

Kauko Simosta pääsee kuuntelemaan netistä useidenkin kappaleiden tiimoilta, mutta ensimmäiseksi suosittelen googlaamaan vaikkapa näin:

”Kauko Simonen Monika, Monika, Monika”

 

Kauko Simonen tapaa aina kesäisin käydä laulamassa Inkulan Holvisillan kesäjuhlilla Viljakkalassa – pitääpä merkitäkin ensi kesän juhlatilaisuuden aika kalenteriini, sitten kun se www.holvisilta.fi sivuille ilmestyy!

 

 

************

 

Osaan yhden ”slouganin”, joka sopii joihinkin yhteyksiin ja opin sen kolmisenkymmentä vuotta sitten eräältä työkaveriltani.

 

Se sopii vaikkapa syntymäpäivätervehdykseksi ja kuuluu kaikessa karuudessaan näin:

 

 

”Tervehdin Sinua lämpimin onnentoivotuksin merkkipäivänäsi”

 

 

Bisnesmaailmaan, esimerkiksi uuden liikkeen avajaisiin muokkasin sen näin kuuluvaksi:

 

 

”Tervehdimme Teitä lämpimin onnentoivotuksin uuden kurkihirren alle siirtymisen vuoksi!”

 

 

Vaimoni suhtautuu nykyisin tervehdykseeni suurella varovaisuudella, sillä hän pelkää, että olen sitä jo käyttänyt, kun onnisteltava on täyttänyt edellisen kerran tasavuosikymmeniä!

 

Aiheellista varovaisuutta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suuret ikäluokat ovat edelleen vahva voimatekijä Suomen taloudelle

Keskiviikko 17.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Suuriksi ikäluokiksi kutsutaan vuosiluokkia, jotka ovat syntyneet 1945 – 1950 välisenä aikana.

 

Kuulun suuriin ikäluokkiin ja olen ylpeä siitä.

 

Suurten ikäluokkien isät ja äidit taistelivat Suomen itsenäisyyden jatkumisen puolesta ja loivat sotiemme jälkeen perustan, jolle me pystyimme rakentamaan nyky-Suomen hyvinvoinnin.

 

”Märkäkorva”-sukupolvet eivät kaikilta osin osaa antaa meille sitä arvoa, jonka olemme ansainneet. Nuorissa on toki myös niitä, jotka arvostavat suurten ikäluokkien työtä.

 

Suuriin ikäluokkiin panostaminen vaati yhteiskunnalta satsauksia silloin, kun olimme lapsia ja nuoria. Oli rakennettava uusia kouluja ja erilaisten opintomahdollisuuksien takaamiseen tarvittiin panostamista.

 

Harvat suurten ikäluokkien edustajat olivat opiskeluaikoinaan ”iki-opiskelijoita”, sillä olimme oppineet vanhemmiltamme, että työn syrjään pitää päästä viivyttelemättä.

 

Suurten ikäluokkien edustajat saavuttavat tänä vuonna 68 – 63 vuoden iän – osa meistä on jo siirtynyt hyvin ansaituille eläkepäiville, mutta vielä jokunen meistä ahertaa edelleen.

 

Olemme rakentaneet Suomea nelisenkymmentä vuotta, mutta on muistettava, että olemme sen koko ajan olleet myös Kuluttajia oikein isolla K-kirjaimella ilmaistuna.

 

Kuluttaja-roolimme on oikeastaan vahvistumassa, kun eläkepäivät koittavat.

 

Eläkeläiset ovat suuri kuluttajaryhmä, jonka suuntaan mm. matkailualan ”kynnet syyhyävät”. Hyvä niin, sillä meillä on nyt hieman paremmin aikaa matkustella.

 

Huomasin omakohtaisesti eilen, että suuret ikäluokat ovat merkittävä asiakasryhmä rakennusaineteollisuudelle ja rakennustarvikekaupalle sekä remonttimiehille!

 

Meillä on meneillään keittiöremontti, jossa koko keittiö uusitaan kattoa lukuun ottamatta.

 

Remonttimiesten kanssa keskustellessa tuli ilmi, että heille tärkeä asiakasryhmä ovat omakoti- ja rivitalojen omistajat, jotka remontoivat 25 – 30 vuotta sitten rakentamiaan omakotitaloja tai silloin hankkimiaan rivitaloasuntoja. Remonttimiesten asiakkaat ovat usein suuriin ikäluokkiin kuuluvia.

 

Keskustelujen jälkeen huomasin, että monet ikätoverimme ovat parhaillaan samoissa puuhissa kuin me eli remontoimassa omakotitalojaan tai rivitaloasuntojaan. Myös kerrostalojen putkiremontit tapahtuvat usein sellaisissa kerrostaloissa, joiden osakkaat kuuluvat suuriin ikäluokkiin.

 

Haluan tällä pohdiskelulla kannustaa lukijoitani arvostamaan suurten ikäluokkien merkittävää roolia Suomen talouden pönkittämisessä myös sen jälkeen, kun olemme luovuttaneet paikkamme ”verokirjatyöskentelyssä” nuoremmillemme!

 

-Esko Erkkilä-

Liikenneministeri Kyllösen giljotiiniohjeistus oli sittenkin totta!

Sunnuntai 18.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Kaikilla on tuoreessa muistissa nykyhallituksen kuntakartta, jonka olemassaolon Kataisen-Virkkusen-Urpilaisen –kopla kiisti, kun Suomen Kuvalehti sen aikoinaan julkaisi.

 

Muutaman ajan kuluttua kaikille selvisi, että mainittu kuntakartta oli kuitenkin olemassa, vaikka se Suomen Kuvalehden kertomana yritettiinkin hallituksen toimesta kiistää.

 

Nyt liikenneministeri Merja Kyllösen giljotiinisuunnitelma tiehankkeiden torppaamiseksi on kokemassa täsmälleen saman kohtalon kuin Virkkusen kuntakartta.

 

Eduskunnan kyselytunnilla torstaina 15. marraskuuta 2012 klo 16.00 kansanedustaja Mikko Alatalon ansiokas toiminta ja Helsingin Sanomien lauantaina 17.11.2012 julkaistu artikkeli ovat karua kertomaa ja todistavat ministeri Kyllösen päätöksistä sekä yli miljardin euron suuruisen giljotiinilistan olemassaolosta.

 

Kansanedustaja Alatalo kysyi näin:

 

Arvoisa puhemies!  Arvoisa ministeri Kyllönen!

Julkisuuteen on tullut niin sanottu giljotiinilista, jolla leikataan maakunnille tärkeistä tiehankkeista lähes miljardi euroa. Ylen uutisten mukaan leikkauslista tuli teille, ministeri, yllätyksenä. Kuitenkin on tullut tietoa siitä, että Liikennevirastossa on suunniteltu tieremonttien leikkauksia jo kesästä saakka ja nimenomaan ministerin ohjaamana. Työryhmää ohjastetaan niin sanottuun uudelleenarviointiin, mikä tarkoittaa tiehankkeiden paloittelua, rahojen rajuja leikkauksia, entisten suunnittelurahojen hukkaamista sekä hankkeiden viivästymistä.

Olette maininnut kyllä, arvoisa ministeri, uudelleenarvioinnista, mutta onko teillä todella ollut mandaatti kaikilta hallituspuolueilta teettää peräti miljardin euron leikkaukset vai ovatko virkamiehet leikanneet tuon miljardin vasten tahtoanne, vaikka tehän ette hyväksy sellaisia virkamiehiä, jotka eivät nauti teidän luottamustanne?

Mikko Alatalon aloittama keskustelu lainehti eduskunnassa monien tiehankkeiden ympärillä. Sen aikana monet kansanedustajat käyttivät puheenvuoroja joissa käsiteltiin useita tiehankkeita eri puolilla maata.

 

Jossain vaiheessa päästiin VT8:n kohdalle ja siitä perussuomalaisten Ritva Elomaa sekä ministeri Merja Kyllönen sanailivat näin:

 

Ritva Elomaa/ps:

Arvoisa puhemies!

Valtatie 8 puhuttaa, ja vielä kerran koko kansan edessä haluaisin kysyä. Maskun ympäristölupa umpeutuu ensi vuonna, saadaanko siihen rahat, alkaako Kasitien parannus?

 

Liikenneministeri Merja Kyllönen:

 Arvoisa herra puhemies!

Koska kertaus on opintojen äiti, niin toistan vielä kerran, että me teemme kaikkemme, jotta Maskun ympäristölupa ei vanhene ja lapio - mikä kirves ja hakku, mikä tarvitaan - on maassa 2013.

 

Mikko Alatalon aloittaman mielenkiintoisen eduskuntakeskustelun pöytäkirja kannattaa lukea. Se löytyy seuraavanlaista polkua seuraten:

www.eduskunta.fi -> täysistunto -> viimeisimmät täysistuntopöytäkirjat -> PTK 111/2012 vp - Täysistunto ja suullinen kyselytunti ja siellä kohta "HTM" -> Tiehankkeiden leikkaussuunnitelmat

*********

 

Helsingin Sanomat julkisti lauantaina 17.11.2012 sivullaan A4 ”Kyllösen giljotiinin” olleen liikenne- ja viestintäministeriön Liikennevirastolle määräämä ohjeistus.

 

Kirjeet ohjeistuksista on Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan päivätty 4. kesäkuuta ja 19. syyskuuta.

 

Liikenne- ja viestintäministeriön 4.6.2012 lähettämissä kirjeissä todetaan, että ”uudelleenarvioinnin” kohteiksi määrätään seuraavat tiesuunnitelmat:

 

• VT6 Taavetti – Lappeenranta
• VT8 Turku – Pori
• VT3 Tampere –Vaasa
• VT4 Jyväskylä – Oulu
• VT5 Mikkeli – Juva
• VT 9 Tampere –Orivesi
• VT 12 Lahden eteläinen kehätie

 

On enemmän kuin surullista, että maakuntien tiehankkeet on nyt Kataisen – Urpilaisen – Kyllösen päätöksillä torpattu.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kapteeni yrittää jättää hukkuvan laivan?

Torstai 30.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Valkeakosken Sanomat jysäytti elokuun 28. päivänä todellisen uutispommin, kun se kertoi, että Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokela on hakenut Valkeakosken kaupungin teknisen johtajan toimeen.

 

Lehti otsikoi jymyuutisensa näin:

 

 

Tavasen toimitusjohtaja hakee Valkeakoskelle

 

Lehti taustoittaa uutistaan mm. näin:

 

”Tekopohjavesiyhtiön Tavasen toimitusjohtaja Petri Jokela on yksi niistä 21:stä, jotka hakevat Valkeakosken teknisen johtajan paikkaa…

 

…Tavasen tiimoilta niin valkeakoskelaisille kuin muillekin lähikuntien asukkaille tutuksi tullut Jokela sanoo, että hakee paikkaa, koska se on merkittävä ja mielenkiintoinen.

 

– Olen ollut sekä yksityissektorilla että julkisella puolella töissä. Tavasessa olen ollut mukana vuodesta 2005, Jokela toteaa.

 

Valkeakoski hakee uutta teknistä johtajaa Pentti Bergmannin eläköitymisen vuoksi.”

 

Minulla ei ole pienintäkään sananvaltaa, eikä edes halua puuttua Valkeakosken kaupungin teknisen johtajan valintaan, mutta siitä huolimatta viime perjantaina päättynyt hakuprosessi on minulle ja muille Tavase-vastustajille hyvin merkityksellinen.

 

Tavase Oy:n toimitusjohtajan halu jättää tekopohjavesihanke on vahva viesti koko hankkeen mielettömyydestä. Yrityksen toimitusjohtaja näkee aivan oikein, että lähtö tästä kuitenkin tulee.

 

Toivon, että Petri Jokelan hakemus Valkeakosken teknisen johtajan toimeen herättää viimein myös tamperelaiset Tavase-uskovaiset todellisuuteen.

 

Tampere ja sen lähikunnat eivät mielestäni voi olla tekopohjavesiyhtiön takana.

 

Luettelen taas kerran muutaman keskeisen argumentin Tavase-suunnitelmia vastaan:

 

• Näsijärvi on pitkäjänteisen toiminnan tuloksena puhdistunut niin, että Tampereen vedenkulutuksen kasvu voidaan vallan hyvin tuottaa todellisena lähivetenä Näsijärvestä

 

• Näsijärven rannalla sijaitsevan Kaupinojan vesilaitoksen saneeraukseen sijoitetut rahat ovat pieni murto-osa niistä mammuttikustannuksista, jotka muodostuisivat jos Pälkäneelle ja Kangasalle sekä ennen pitkää Hämeenkyrön, Ylöjärven ja Nokian Pinsiöön rakennettaisiin ympäristöä tuhoavat tekopohjaveden imeytyskentät

 

 

• Suomen kauneimpia harjumaisemia ei saa pilata sadettamalla Kangasalan ja Pälkäneen harjumaisemiin joka toinen vuosi 863 metriä korkea vesipatsas. Tavasen suunnittelemat sadetusmäärät olisivat yli 1.000-kertaisia alueen normaaliin sademäärään verrattuina!

 

 

Tavase Oy:n kansalaismielipidettä halveksiva toimintatapa ”ei ole nykypäivää”.

 

Kokoomuksen kansanedustaja ja entinen triatlonisti Pauli Kiuru pyysi Aamulehdessä 30.7.2012 Tavasen suurimmalta omistajalta eli Tampereen kaupungilta avoimia vastauksia esittämiinsä kysymyksiin!

 

Myös Tavase Oy:lle hän esitti kysymyksiä.

 

Toivoin, että Tampereen luottamushenkilöt ja Tavase Oy:n hallituksen jäsenet olisivat vastanneet Kiurun kysymyksiin.

Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.

 

Koen, että Valkeakosken Sanominen uutispommi toimitusjohtaja Jokelan halusta irrottautua tekopohjavesihanke Tavasesta on paras vastaus kansanedustaja Pauli Kiurun esittämiin kysymyksiin.

 

Kaikesta näkee, että Tavase Oy vetelee viimeisiä henkosiaan.

 

Tavase Oy:n loppuminen on hyvä asia, mutta surettaa, että mieletön hanke on ehtinyt kuluttaa tamperelaisten ja lähikuntien asukkaiden verovaroja lähes kymmenen miljoonaa euroa!

Tampereen kaupunki rypee suurissa taloudellisissa ongelmissa.

Ymmärrän Tampereen kaupungin virkamiesjohdon murheet, kun kaupunki joutuu Tavasen alasajossa kirjaamaan omistusosuutensa mukaisen tappion hankkeen loppumisesta.

Tampereen kaupunki omistaa Tavasesta 69,5 %, joten tappiota kertyy tekopohjavesiseikkailusta monta miljoonaa.

 

Ironisesti voidaan toki ajatella, että kymmenen miljoonan euron panostuksella saadaan säästettyä 200 miljoonan euron uhraaminen luonnon ja ympäristön tuhoamiseen!

 

-Esko Erkkilä-

Talvisota päättyi 72 vuotta sitten

Tiistai 13.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliiton Suomea vastaan marraskuun 30. päivänä 1939 aloittama Talvisota päättyi tasan 72 vuotta sitten. Sota kesti 105 kunnian päivää.

 

Talvisodassa yhtenäinen Suomi taisteli kaikkien suomalaisten yhteistä vihollista vastaan. Yhtenäisyys sai aikaan sen, että jälkipolvet voivat puhua Talvisodan ihmeestä.

 

Talvisodan taisteluissa kaatui ja joutui kadoksiin 23.000 suomalaista sotilasta. He ja heidän aseveljensä sekä myöhemmän Jatkosodan uhrit ja veteraanit ansaitsevat kunnioituksemme.

 

On selvää, että Talvisodan veteraaneja on joukossamme enää harvoja. Velvollisuutemme on pystyä viestimään heille ja kaikille sotiemme veteraaneille vankan arvostuksemme, sillä sen he ansaitsevat.

 

Olen saanut lahjaksi henkilökohtaisen muistoesineen Talvisodan ajoilta.

 

 

Kyse on luusta valmistetusta pikkupuukosta ja sen luisesta puukontupesta.

Puukontuppeen on polttamalla kirjailtu ”Mantsisaari 1940”

 

 

Puukontupessa on toisella puolella kuvattu lipputanko ja liehuva siniristilippu. Lisäksi tuppeen on kuvattu juokseva sarvipäinen hirvi.

Puukkoon on kuvattu sarvipäinen hirvenpää.

 

Mantsinsaari sijaitsee Laatokalla Salmin pitäjässä. Saari on anoppini synnyinsaari ja olen käynyt Mantsissa muutaman kerran.

 

Saarella toimi koko Talvisodan ajan kahden tykin Canet-patteri.

 

Olen käynyt patterilla ja tykkiasemat ovat edelleen paikoillaan.

 

Mantsi pysyi suomalaisten hallussa Talvisodan päättymiseen saakka, vaikka puna-armeija etenikin Laatokan pohjoisrannalla kauas sen ohi Sortavalan suuntaan.

 

Mantsin patterin tulitus oli tarkkaa ja se häiritsi neuvostojoukkojen toimintaa Talvisodan loppuun saakka.

 

Mantsin miehet luovuttivat Mantsinsaaren Neuvostoliitolle vasta Talvisodan rauhanteon jälkeen.

 

Oletan, että lahjaksi saamani puukko tuppineen on Mantsin patterin tykistösotilaan veistämä.

Mantsinsaari oli Talvisodan ajan tärkeä alue, jolta suomalaisjoukot pystyivät tehokkaasti häiritsemään puna-armeijan liikennettä Aunuksen- Salmin-Pitkärannan välisellä tiellä. Puukko voi olla siis myös jalkaväkisotilaan valmistama.

 

Sukulaisperheeltä lahjaksi saamani Mantsinsaaren puukko on tärkeä esine minulle.

 

Se muistuttaa Mantsinsaaresta ja olosuhteista Mantsissa, joissa suomalaisjoukot varsinaisen rintamalinjan takana jatkoivat sotaansa puna-armeijaa vastaan.

Talvisodan päättymisen muistopäivänä on helppo todeta:

Kunnia Mantsin miehille!

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan jälkeen ensimmäinen rauhanpäivä oli tasan 71 vuotta sitten

Maanantai 14.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen historiassa 13.3.1940 on merkittävä  päivä, sillä silloin loppui Talvisota.

Tänään, maaliskuun 14. päivänä on paikallaan tiedostaa, että tasan 71 vuotta sitten maassamme oli ensimmäinen rauhanpäivä Talvisodan syttymisen jälkeen.

Talvisodan päättymisen vuositapahtumia oli eilen vain harvakseltaan. Harvakseltaan siitä syystä, kun kyse ei ollut tasavuosikymmenistä.

Haluan kunnioittaa ja tiedostaa Suomen itsenäisyydelle tärkeät päivät ja sen vuoksi osallistuin eilen kahteen tilaisuuteen, joiden tarkoituksena oli muistella Talvisodan päättymistä.

Puolelta päivin osallistuin harvalukuisen joukon mukana Yrjö Jylhän patsaalla järjestettyyn seppeleenlaskutilaisuuteen.

 

 

 

Yrjö Jylhän muistomerkki on nimeltään ”Runoratsu – sotaratsu”.

Muistomerkki kuvaa vauhkona takajaloilleen nousevaa hevosta ja sitä hillitsevää miestä. Teos on kuvanveistäjä Terho Sakin käsialaa.

Runoilija ja Taipaleen – Kirvesmäen ansioitunut sotilas päätti elämänsä oman käden kautta 1956 – muistomerkki on paljastettu 1.10.1964. Muistomerkki sijaitsee Yrjö Jylhän aukiolla Satakunnankadun, Savilinnantien ja Sepänkadun kulmauksessa Tampereen Amurissa.

 

Seppeleenlaskusta huolehtivat v. 1951 perustettu Tampereen Klassikot ry. Yhdistyksen puheenjohtaja emeritus-piispa Juha Pihkala oli estynyt saapumasta tilaisuuteen ja seppeleenlaskun suorittivatkin yhdistyksen sihteeri Pasi Takala (oikealla) sekä Pertti Ollikka (vasemmalla).

 

 

 

Koruton ja vaatimaton tilaisuus on ohi. Muistomerkin ja sen juurelle 13.3.2011 lasketun seppeleen taustalla on erittäin paljon Suomen historiaan vaikuttaneita asioita.

 

Illalla osallistuin Tampereen Tuomiokirkossa järjestettyyn mieliin painuneeseen Kirkkoiltaan.

Kirkkoillan olivat järjestäneet Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry. Myös partiolippukunta Näsin Tytöt oli osallisena illan järjestelyissä.

Kirkkoillan musiikkista vastasi Satakunnan Sotilassoittokunta, johtajanaan musiikkimajuri Riku Huhtasalo.

Juhlavieraat saivat kuulla kahdenkin kuoron esittämänä kuorolaulua – Eternitas, johtajanaan Reija Mattsson ja Mieskuoro Kelot, johtajanaan Lasse Kautto.

Kirkkoillan tervehdyssanat lausui eversti Pentti Väänänen Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistyksestä.

Väänänen kertasi lyhyesti Talvisodan historian. Hän totesi totuudenmukaisesti, että Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin yritti tuhota Suomen ja kuljettaa suomalaiset kauas Neuvostoliittoon.

Sotaveteraanien ja lottien panosta kunnioittaen Väänänen käsitteli tervehdyssanoissaan sotaorpojen vaikeaa tilannetta. Monet sotaorvot eivät ole koskaan tavanneet isäänsä!

Voimallisen juhlasaarnan piti rovasti Ilmari Mustonen.

En ole koskaan saanut kuulla saarnastuolista esitettynä niin suoraa, selkeää ja voimallista sananjulistusta kuin rovasti Mustonen esitti.

Mustonen kertasi mm. sen, että Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta v. 1940, kun se Suomeen hyökkäämällä oli rikkonut Kansainliiton sääntöjä.

Rovasti Mustonen käsitteli eversti Väänäsen tapaan sotaorpojen tilannetta.

Mustonen oli huolissaan myös nykyajan avioerolapsista. Mustonen vertasi sotaorpojen tilannetta nykyajan ”ero-orpojen” tilanteeseen. Avioero-orpoja on jo nyt enemmän kuin aikoinaan sotaorpoja, joten kysymys on päivänpolttava.

Päätösliturgian suoritti rovasti Esa Eerola.

Kiitän Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymää ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry:tä mieliin painuneen Kirkkoillan järjestämisestä.

 

 

Tampereen Tuomiokirkko 13.3.2011 eli tasan 71 vuotta Talvisodan rauhanteon jälkeen.

 

-Esko Erkkilä-