Ylimielinen Kokoomus

Keskiviikko 19.11.2014 - -Esko Erkkilä-

YLE:n nettisivuilla oli 28.10.2014 uutinen, jonka otsikko kuului näin:

 

"Puolueiden imagotutkimus: Kokoomus entistäkin ylimielisempi"

 

Olen julkisuudessa olleiden tietojen varassa ja niistä olen lukenut, että kyseessä oli suurimpien puolueiden yhteisesti tilaama tutkimus eli sen tulokset ovat tilaajien käytössä.

 

Tutkimuksen teki suurimpien puolueiden yhteisestä toimeksiannosta TNS Gallup ja se tehtiin syys – lokakuun vaihteessa.

 

Imago-tuloksista YLE kertoi 28.10.2014, että ylimielisimmän puolueen kisassa tulokset olivat seuraavat:

 

·         Kokoomus 60 %

·         Perussuomalaiset 32 %

·         Vihreät n. 30 %

·         SDP n. 28 %

·         Vasemmistoliitto n. 18 %

·         Keskusta n. 15 %

 

Vihreiden, SDP:n, Vasemmistoliiton ja Keskustan   ”ylimielisyysprosentit” ovat noin-tasoa, sillä Ylen jutussa on niistä ainoastaan graafinen esitys ja ei selkeitä lukuarvoja.

 

Mahtaa Kokoomuksessa käydä kuhina, kun tutkimuksen tuloksia analysoidaan!

 

 

*************

 

 

YLE jatkaa nettiuutisessaan näin:

 

”Keskustalta sujuu nyt kaikki

 

Puolueiden mielikuvamittauksen selkeä voittaja on Keskusta, jolta tuntuu nyt onnistuvan kaikki. Se nousi imagovertailun kärkeen keväällä 2013 ja sen jälkeen puolueeseen liitetyt myönteiset mielikuvat ovat vain vahvistuneet.

 

Keskustan hyväksi luetaan nyt aiempaa selvemmin järkevät ja toteuttamiskelpoiset ideat, vetovoimainen johto ja lisääntynyt luottamus.”

 

 

**************

 

 

 

Kannattaa toistaa tuo YLE:n nettisivujen sanoma:

 

”…järkevät ja toteuttamiskelpoiset ideat, vetovoimainen johto ja lisääntynyt luottamus.”

 

 

-Esko Erkkilä-

Onneksi Eija-Riitta Korhola riensi apuun!

Tiistai 18.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Kokoomuksen lukemattomat töppäykset olivat jo jäädä unholaan, mutta heidän ex-meppinsä Eija-Riitta Korhola riensi hätiin, kun alkoi valittaa, että hänen Europarlamentista saama vaatimaton 8.500 euron suuruinen kuukausikorvaus ei mahdollista hänen osallistumistaan ehdokkaana kevään eduskuntavaaleihin!

 

Palautan mieliin muutaman niistä ”kunnostautumisista” joilla Kokoomus on viime aikoina pitänyt yllä kyseenalaista mainettaan:

 

• Alexander Stubb´n esiintyminen polvihousuissa tilaisuuksissa, joissa normaalit ihmiset odottava pääministeriltä kunnollista pukeutumista. Stubb´n tikkatauluna heiluminen sumentaa sitä asemaa, johon suomalaiset ovat vuosien saatossa Kataista lukuun ottamatta oppineet luottamaan – pääministerin asemaa!

• sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn heiveröinen tietämys alle 2.100 tai alle 2.600 euroa kuukaudessa tienaavista suomalaisista

• samaisen ministeri Rädyn verotuskikkailu, kun hän muunsi sivutyönsä tuloja verottomiksi osingoiksi

• kansanedustaja Pia Kauman kauhistelu maahanmuuttajien lastenrattaista, jotka Kauman mukaan on hankittu sosiaalitukia hyväksikäyttäen

• sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty yritys pyörittää Kokoomuksen kansanedustaja Lasse Männikön kanssa kahden kokoomuslaisen piiriä, jossa kansanedustajana toiminut Männikkö olisi siirtynyt Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajaksi Laura Rädyn paikalle sen jälkeen, kun Kokoomus siirsi apulaiskaupunginjohtajan hommia hoidelleen Laura Rädyn ministeriksi. Toimittaja Timo Haapala luonnehti 28.8.2014 Rädyn yritystä samanlaiseksi, kuin tapahtuu valitettavan monesti syksyllä, kun mökkiläiset hylkäävät kotikissansa luonnon armoille.

 

**************

No niin, nämä Kokoomuksen töppäykset olivat jo unohtua, mutta sitten ex-europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola tuli julkisuuteen ja valitteli EU:sta saamaansa 8.500 euron kuukausikorvausta niin pieneksi, että hänellä ei ole varaa lähteä Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi kevään 2015 eduskuntavaaleissa.

 

Korhola saa muhkean korvauksensa tekemättä mitään!

 

 

 

*************

 

 

Korholan kanssa samoihin aikoihin ilmestyi pääministeri Stubb taas kerran julkisuuteen, kun tviittasi Talvivaaran kaivostoimintaan tutustuessaan näin:

”Kiitos Talvivaara! Vastoinkäymisistä huolimatta hienoa toimintaa. Oli hienoa kuunnella ja keskustella. Täysi tuki hallitukselta”

 

***************

 

 

Kuinka kauan saamme kestää näitä stubbeja, rätyjä, männistöjä, kaumoja, korholoita ja muita heidän hengenheimolaisiaan?

 

 

-Esko Erkkilä-

Päätelmät eturauhassyövän seulontatutkimuksista ovat ristiriitaiset, mutta oma kantani on selvä

Sunnuntai 16.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Toimin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä eturauhassyöpään sairastuneiden tukihenkilönä.

 

Osallistuin tukihenkilökoulutukseen kulumassa olevalla viikolla ja saimme silloin tiedon, että professori Anssi Auvinen oli saanut Syöpäsäätiön myöntämän suursapurahan tutkimukselleen, jonka nimi on

 

”Kuka hyötyy eturauhassyövän seulonnasta”.

 

On hyvä, että asiaa tutkitaan, mutta potilasjärjestöjen sekä myös minun kantani on, että kaikki hyötyvät eturauhassyöpäseulonnoista!

 

Tiedän tasan tarkkaan, että syöpälääkärit ja muut ”asiantuntijat” eivät ole kanssani samaa mieltä.

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta eturauhassyövän seulonnoista ja ilman eturauhassyövän seulontaa en olisi näitä rivejä kirjoittamassa.

 

Myönnän, että eturauhassyövän seulonnoissa on tietty riski havaita tapauksia, jotka eivät lyhentäisi sen henkilön elinkaarta, jolta seulonnoissa havaittaisiin eturauhassyöpä.

 

Käsitän, että nämä tapaukset ovat kuitenkin pieni vähemmistö niihin tapauksiin verrattuna, joille eturauhassyövän varhainen toteaminen on elinehto.

 

Minä kuulun niihin henkilöihin, joilla eturauhassyövän varhaistoteaminen oli elinehto!

 

PSA-tutkimus on veritesti, joka auttaa eturauhassyövän varhaistoteamisessa.

 

Vierailin tämän jutun valmistelussa Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen nettisivuilla ja huomasin, että järjestömme kanta eturauhassyövän seulontatutkimuksiin on ”laimentunut”.

 

En hyväksy eturauhassyöpäseulontojen vähättelyä, vaan kannustan 50 vuotta täyttäneitä miehiä hakeutumaan verikokeeseen, jossa tutkitaan PSA eli prostataspesifinen antigeeni.

 

Jos suvussa on esiintynyt eturauhassyöpää, on PSA-tutkimuksiin hakeuduttava jo ennen 50 ikävuotta.

 

Olen elävä esimerkki – todellakin elävä – siitä, että eturauhassyöpäseulonnat ovat tarpeellisia.

 

On hyvä asia, että professori Anssi Auvinen työryhmineen on nyt saanut suurapurahan eturauhassyöpäseulontojen tarpeellisuudesta, mutta…

 

…minä en tarvitse euronkaan suuruista apurahaa siihen, kun totean, että eturauhassyövän seulonnat ovat tarpeellisia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mannerheimin Kate-hevosta esittävä kipsiveistos pitää saada arvoiseensa ja nykyistä turvallisempaan paikkaan!

Perjantai 7.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Viljakkala-neuvoston kokoukseen Viljakkalassa Karhen koululla.

 

Olen käynyt monestikin Karhen koululla, mutta vasta nyt huomasin eteisessä kaapin päällä hevospatsaan.

 

 

 

 

 

 

 

Tarkempi tutkailu osoitti, että kyseessä on C. G. E. Mannerheimin Kate-hevosesta tehty kipsiveistos.

 

Patsas on 47 cm korkea ja sillä on pituutta saman verran.

 

 

 

 

 

 

Patsaan jalustassa on seuraava teksti:

 

”KATE”

 

SOTAMARSALKAN SOTARATSU 1939 – 41

 

 

 

 

 

 

 

Patsaan arvoa nostaa laatta, jossa lukee näin:

 

 

 

 

*************

 

Tutkailin patsaan taustoja ja olen todennut, että sen on veistänyt Anton Ravander-Rauas.

Patsaan valmistumisvuotena mainitaan 1949.

 

Anton Ravander-Rauas on tunnettu useista eläinaiheisista pienoispatsaistaan.

 

Hän antoi pojalleen tehtävän, että pojan piti taiteilijan kuoleman jälkeen hävittää kaikki Ravander-Rauas´n eläinpatsaiden muotit ja näin myös aikakirjojen mukaan tapahtui.

 

 

************

 

Otan esille kaksi näkökohtaa:

 

1.

Karhen koulun eteiskaapin päällä olevalle Kate-veistokselle pitää hankkia turvallisempi paikka. Paikan pitää olla Viljakkalassa ja Karhen koulu on säilytyspaikkana aivan oikea.

 

 

2.

Onko mahdollista esim. tekijänoikeuksien sekä taiteilijan viimeisen tahdon näkökulmasta, että Kate-hevospatsaasta tehtäisiin uusia valoksia?

 

 

Olen kiinnostunut kaikista lisätiedoista, jotka liittyvät Karhen koululla olevaan Kate-veistokseen. Tiedän, että samanlaisia patsaita valmistettiin tietty määrä. Onko patsaita muissa julkisissa paikoissa, kuin Karhen koululla? Entä yksityisomistuksessa olevat? Kertokaa lisätietonne vaikkapa tämän jutun kommentointeina!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

"Onneksi kirkkoväki ei tiennyt, että kirkkopyhä oli peruutettu"

Torstai 6.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerron tässä jutussani samanlaisesta tapauksesta kuin oli kyse Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä, jossa vuosina 1945 ja 1946 sovellettiin lakien jälkikäteistä soveltamista.

 

Nyt tarkoitan Ylöjärvellä sunnuntaina lokakuun 26. päivänä Viljakkalan kirkossa järjestettyä Keskustan kirkkopyhää, joka peruutettiin sen jälkeen, kun tilaisuus oli pidetty.

 

Olen kirjoittanut kirkkopyhästä tällä saitilla 27.10.2014 ja kirjoitukseni löytyy googlaamalla vaikkapa näin: ”Esko Erkkilä Viljakkalan sankarihaudat 27.10.2014”.

 

 

 

 

 

Viljakkalan kirkossa 26.10.2014 järjestettävään Keskustan kirkkopyhään kutsuttiin Ylöjärven Uutisissa 22.10.2014 julkaistulla ilmoituksella.

 

 

Ylöjärven Uutisten seuraavassa numerossa eli 29.10.2014 kerrottiin kaikkien ihmetykseksi, että kolme päivää aikaisemmin pidetty onnistunut kirkkopyhä olikin peruttu!

 

Samanlaista meininkiä siis kuin Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä eli sovellettiin ”takautuvaa peruuttamista”!

 

 

 

 

 

 

Lähetin Ylöjärven Uutisille otsikkoaiheiden kirjoitukseni, joka julkaistiin lehdessä ”Mielipiteitä” –palstalla eilen.

 

 

 

Kirjoitukseni kuului näin:

 

 

 

*****************

"Onneksi kirkkoväki ei tiennyt, että kirkkopyhä oli peruutettu!

 

Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestö ry järjesti sunnuntaina 26. lokakuuta Kirkkopyhän Viljakkalan kirkossa.

 

Näin kutsun keskiviikkona 22. lokakuuta ilmestyneessä Ylöjärven Uutisissa ja menin tavallisena seurakuntalaisena paikalle.

 

Kirkossa oli runsaasti väkeä ja jumalanpalveluksen ohjelma oli tavanomaista monimuotoisempi, sillä kirkkokansa sai kuulla yksinlaulua alttarilta ja urkuparvelta sekä Raamatun lukua puhuja-aitiosta.

 

Koin Johannes Riuttalan saarnan olleen eri ryhmien yhteistyötä kannustava ja sen pääsisältö oli mielestäni se, että erilaisista mielipiteistämme huolimatta olemme ihmisinä tasa-arvoisia. Hyvä saarna.

 

Pidin Riuttalan saarnakoreografiasta, kun hän aloitti ja lopetti saarnansa saarnastuolista, mutta piti saarnansa keskiosan kirkkoväen keskuudessa eli kirkon keskikäytävällä. Tällaista muotorikkautta kaipaamme enemmänkin evankelisluterilaiseen kirkkoomme!

 

Johannes Riuttala kruunasi onnistuneen jumalanpalveluksen sillä, että kirkonmenojen jälkeen hän kiirehti ovensuuhun ja kätteli jokaisen kirkkovieraan.

 

Onnistuneen Kirkkopyhän jälkeen olin seuraavana keskiviikkona eli 29. lokakuuta hämmentynyt, kun Ylöjärven Uutisissa kerrottiin, että edellissunnuntaina Viljakkalan kirkossa järjestetty Kirkkopyhä olikin peruutettu!

 

Vaatii melkomoista taituruutta, että hyvin onnistunut tilaisuus voidaan jälkikäteen peruuttaa!

 

***

 

Lokakuun 26. päivänä Viljakkalan kirkossa järjestetyllä kirkkopyhällä oli myönteisiä vaikutuksia sen eripuran tasoittamisessa, joka yhä edelleen vallitsee Viljakkalan Ylöjärveen liittämisen seurauksena.

 

Erityisesti juuri tämän vuoksi pidän valitettavana, että Keskustan kirkkopyhä on jälkikäteisesti peruutettu.

 

Esko Erkkilä

Tampere, mutta kotikirkkoni on edelleen Viljakkalassa"

 

 

******************

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Roolinsa vanki

Sunnuntai 2.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Luin Iltasanomat-lehden nettiversiosta, että Tampereella toimiva Komediateatteri on ottamassa ensi kesän ohjelmistoonsa ”Tankki täyteen” –televisio-ohjelmaan perustuvan näytelmän.

 

Näytelmässä tulevat näyttelemään molemmat kaksi elossaolevaa alkuperäisen televisiosarjan näyttelijää eli Ilmari Saarelainen ja Tuire Salenius.

 

Ilmari Saarelainen esittää alkuperäistä rooliaan aikamiespoika Juhanana ja Tuire Salenius puolestaan omaa alkuperäisrooliaan huoltamon Ullaa.

 

Alkuperäisessä ohjelmassa esiintyneet Sulo (Tauno Karvonen), mopoileva rovasti (Erkki Siltola), Emmi (teatterineuvos Sylvi Salonen) sekä konstaapeli Reinikainen (Terho Sauren) ovat jo siirtyneet pilven päälle.

 

 

*************

 

 

 

Minulla on pieni henkilökohtainen muistelus Terho Saurenista:

 

Terho Sauren oli Tampereen Työväen Teatterin näyttelijä ja järjestin joskus ”Tankki täyteen” –sarjan esitysten kulta-aikana muutamalle asiakkaallemme teatterinäytökseen osallistumisen katsomaan Tampereen Työväen Teatterissa esitettävää teatterikappaletta.

 

Epäonnistuin teatterikappaleen valinnassa, sillä TTT:n ohjelmistossa silloin ollut kappale oli raskassoutuinen ja ei lainkaan hyvän asiakassuhteen hoitamiseen soveltuva. Kaduin syvästi päätöstäni heti teatteriesityksen alusta alkaen.

 

Jossain vaiheessa raskassoutuisen teatterikappaleen etenemiseen, että lavalle astui tähtitieteilijä Kopernikus.

 

Kopernikuksen roolia esitti näyttelijä Terho Sauren ja siihen asti vakavana teatteriesitystä seurannut katsomo puhkesi räjähdysomaisesti nauramaan, kun ”Kopernikus” tuli lavalle ja lausui Terho Saurenin suulla ensimmäisen repliikkinsä!

 

Naurunräjähdys ei sopinut lainkaan siihen synkkään tunnelmaan, johon teatterikappale oli katsojat siihen mennessä saatellut.

 

Ristiriita Kopernikuksen ja konstaapeli Reinikaisen välillä oli huutava.

 

Tilanne Tampereen Työväen Teatterissa oli ristiriitainen.

 

 

**************

 

 

Toivon hartaasti, että nykyajan teatteriohjaajat pystyvät eliminoimaan sellaiset tilanteet, johon taannoin jouduin kun Kopernikuksen ja konstaapeli Reinikaisen roolit menivät sekaisin.

 

Harmittelen vieläkin, että jouduin itsekin noloon tilanteeseen, kun olin valinnut asiakassuhteen lujittamiseksi tarkoitetun näytelmäkappaleen niin totaalisesti väärin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kohtlan Kaivospuiston maanalaisessa museokaivoksessa näkee, että miten palavaa kiveä on ennen louhittu

Perjantai 31.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Itä-Vironmaalla sijaitseva Kohtla-Järven kaupunki on Viron neljänneksi suurin kaupunki – se käy kovaa kilpaa Pärnun kanssa Viron neljänneksi suurimman kaupungin maineesta.

 

Kaupunki on perustettu vuonna 1946, kun alueen kaivosmieslähiöt yhdistettiin yhdeksi kaupungiksi. Asukkaita kaupungissa on n. 45.000.

 

 

 

 

 

Kaupungissa sijaitseva Kohtlan Kaivospuisto on suosittu turistikohde.

 

Kaivos oli toiminnassa vuoteen 2001 saakka ja sen jälkeen osa kaivoksesta on muutettu kaivosmuseoksi.

 

 

 

Kohtla Kaevandus tuotti palavaa kiveä Viron energiamarkkinoille.

 

Palava kivi esiintyy Suomenlahden eteläpuolella hyvin lähellä pintaa, sillä Kohtlassakin maan alle tarvitsee mennä ainoastaan n. 8 - 10 metriä.

Palava kivi on kivihiilen tapaan maan uumenissa miljoonien vuosien aikana orgaanisesta aineksesta syntynyt öljyliuske.

 

Öljyliusketta eli palavaa kiveä esiintyy Viron lisäksi mm. Kanadassa, Yhdysvalloissa, Brasiliass ja Venäjällä.

 

 

Olen vieraillut kahdesti Kohtlan kaivosmuseossa – viimeisimmän kerran kesällä 2014 ja tämän jutun kuvat ovatkin viime kesän matkaltamme.

 

 

 

 

 

 

Kaivoskierroksella pääoppaana toimii inkeriläissyntyinen Aarne, mutta ryhmämme oli viime kesänä niin suuri, että en päässyt Aarnen johtamaan ryhmään.

 

 

 

 

 

 

Saimme oppaaksemme nuoremman miehen (keskellä) ja hänen vironkielisen opastuksensa tulkkasi meille kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki (oikealla) – hyvin tulkkasikin!

 

 

 

Muutamia kuvia maanalaisen kävelymatkamme varrelta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

Kaivokseen tutustumisemme huippukohta – tai kauhunkohta – oli se, kun matkasimme maan uumenissa pätkän sillä junalla, jolla kaivosmiehiä aikoinaan kuljetettiin louhintapaikalle.

 

Vaunut ovat vain hieman yli metrin korkuisia, joten niihin asettautuminen oli haastavaa. Kuljimme ahtaissa vaunuissa vain muutaman sadan metrin pituisen pätkän, mutta kaivoksen ollessa toiminnassa kaivosmiesten junamatka saattoi olla jopa kuusi kilometriä pitkä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************

 

 

 

 

Kaivoskierroksen jälkeen palautimme kypärät, suojatakit sekä valaisimet varastoon odottamaan seuraavia vieraita.

 

*************

Tässä vielä kartta, josta ilmenee kaivoksen sijainti ja palavan kiven esiintymän laajuus Suomenlahden rannalla sekä lähellä Sillamäen kaupunkia – matkaa Tallinnaan on n. 135 kilometriä.

Karttakuvan alareunassa näkyy Peipsjärvi ja oikeassa reunassa Narva sekä oikeassa yläkulmassa pala Venäjää.

 

 

 

 

 

 

On enemmän kuin luonnollista, että EU on tukenut Kohtla Kaevanduspark-Museeumin rakentamista.

 

 

 

Kun ajatte Tallinnasta Narvaan tai Narvasta Tallinnaan, niin poiketkaapas Kohtlan kaivosmuseolla; se on avoinna vuoden ympäri, mutta tarkat aukioloajat kannattaa varmistaa etukäteen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ei ollut yllätys, että italialaispankeilla oli eniten ongelmia Euroopan keskuspankin stressitestissä

Keskiviikko 29.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi pankkien ns. stressitestien tulokset 26.10.2014.

 

Stressitesti kuvaa pankkien paineensietokykyä tilanteessa, jossa suhdanteet ja markkinaolosuhteet heikkenevät nykyisestä.

 

Vuoden kestäneessä tarkastelussa EKP kävi läpi 130 euroalueella sijaitsevan pankin vuoden 2013 taseet ja selvitti, että millainen on pankkien riskinsietokyky.

 

Tarkastelu oli yhteismitallinen eli testin tulokset ovat vertailukelpoisia.

 

Suomalaisista pankeista testissä olivat mukana Danske Bank, Nordea Pankki Suomi sekä OP-Pohjola –ryhmä. Kaikki suomalaispankit säilyttivät vakavaraisuutensa myös tilanteessa, jossa markkinaolosuhteet heikkenisivät.

 

 

************

 

Heikoin tilanne oli Italiassa, sillä peräti yhdeksän italialaispankkia ei läpäissyt testiä.

 

Heikoista heikoin oli Toscanassa Sienan kaupungissa pääkonttoriaan pitävä pankki, jonka nimi on;

 

Monte dei Paschi di Siena.

 

 

 

 

 

Pankin pääkonttori sijaitsee Sienassa Palazzo Salimbeni´n aukiolla – vierailin vaimoni ja sukulaispariskuntamme kanssa kyseisellä aukiolla 6.9.2014, kun olimme 40-vuotishääpäiväämme juhlistaneella matkalla Toscanassa.

 

 

 

 

 

Ottamassani kuvassa valkoasuinen nainen on juuri astumassa pankin ulko-ovesta sisään.

 

Oven yläpuolella näkyy teksti ”Monte dei Paschi”.

 

 

 

 

 

Palazzo Salimbeni-aukiolla on kirkollisen johtajan, politiikon ja taloustieteilijä Sallustio Bandinin patsas.

 

 

 

 

 

 

Palazzo Salimbeni-aukio on varsin pieni aukio. Sen yhdellä laidalla olevan kivitalon räystään alla on muotokuvina sekä koristeina taidokkaita veistoksia…

 

 

 

 

 

 

…joista pari tässä lähikuvassa.

 

 

 

 

Oppaamme kertoi, että Palazzo Salimbeni-aukiolla ”raha haisee” – toki oppaamme tarkensi, että raha haisee tällä aukiolla nykyään hyvin heikosti, sillä Monte dei Paschi di Siena –pankin vaikeudet ovat hyvin vakavat. Toscanan reissumme aikana EKP:n stressitestien tuloksia ei ollut vielä julkaistu, mutta pankin vaikeudet ovat olleet tiedossa jo pitkään.

 

************* 

 

Monte dei Paschi di Siena –pankki on eräs tärkeimmistä pankeista Italiassa, vaikka sen pääkonttori sijaitseekin Sienan pikkukaupungissa.

 

Pankki on perustettu jo vuonna 1472.

 

 

*************

 

Monte dei Paschi di Siena´lla oli viime vuoden lopun tunnuslukujen perusteella pääomavajetta 4,25 miljardia euroa, mutta se on ehtinyt syyskuun loppuun mennessä korjaamaan tilannettaan 2,14 miljardilla eurolla, joten nyt sillä on pääomavajetta 2,111 miljardia euroa eli selkeänä lukuna 2.111.000.000 euroa.

 

 

 

 

On meille suomalaisillekin hyvä asia, että Euroopan keskuspankki eli EKP on kehittänyt menetelmän, jolla pystytään etukäteen analysoimaan euro-alueella sijaitsevien pankkien vakavaraisuutta.

 

 

Luotettavat analysointimenetelmät auttavat ennakoimaan pankkien tuloskuntoa ja siten ne mahdollistavat ajoissa puuttua heikosti kannattavien pankkien tuloskuntoon.

 

 

Olen stressitulosten julkaisemisen jälkeen tutustunut Monte dei Paschi di Siena´n nettisivuihin ja huomannut, että pankin johto on selitellyt stressituloksia pankin kannalta parhain päin.

 

 

Selitelkööt vaan, mutta kuntoon pankki on saatava, sillä suomalaisilla ei ole varaa kustantaa italialaispankkien saneerausta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalolla oli historian havinaa sunnuntaina 26.10.2014

Tiistai 28.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalo on meille viljakkalalaisille tärkeä paikka, sillä sieltä ovat viljakkalalaiset lähteneet puolustamaan Isänmaataan ja siellä on toiminut mm. Viljakkalan Säästöpankki, Viljakkalan kansanhuolto ja Viljakkalan kansalaiskoulu.

 

Lukuisat tiukat ja leppoisatkin kokoukset on pidetty siellä.

 

 

Viljakkalan Seurojentalon entinen nimi on Viljakkalan Maamiesseurantalo ja siellä on pidetty kaksikin Maalaisliitto/Keskustapuolueen/Keskustan merkittävää tilaisuutta.

 

Puolueen puheenjohtaja Johannes Virolainen vieraili Viljakkalassa presidentinvaalikampanjansa aikana, mutta tärkein poliittinen tilaisuus Viljakkalan Maamiesseurantalolla oli, kun Urho Kekkonen vieraili siellä presidentinvaalikampanjansa aikana 1956.

 

Varmistin asian viime sunnuntaina herastuomari Matti Kivimäeltä, joka kertoi sanoneensa päätössanat Kekkosen vaalitilaisuuden jälkeen vuonna 1956.

 

Kivimäki kertoi, että vaalitilaisuuden avasi myöhemmin Viljakkalan Säästöpankin toimitusjohtajana toiminut agrologi Antti Hietaniemi - myös Hietaniemi on Kivimäen tapaan edelleen hyvissä voimissa.

 

 

Kerron, että miksi Viljakkalan Seurojentalolla oli viime sunnuntaina historian havinaa?

 

 

Historian havinaa oli sen vuoksi, että Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestö järjesti Seurojentalolla Keskustan kirkkopyhän Jumalanpalveluksen jälkeen Keskusta-lounaan ja tilaisuuden juhlapuhujana oli Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula.

Saimme siis taas kerran Viljakkalaan Keskustan keskeisellä paikalla vaikuttavan henkilön!

 

Olin paikalla, kun puolueemme varapuheenjohtaja esiintyi tilaisuuden juhlapuhujana.

 

 

 

 

 

 

 

Keskusta-lounas aloitettiin pitopöydän antimilla.

 

Viljakkalalaisen pitopöydän olivat kattaneet (oikealta) Pirkko Vuolle, Elina Sieppi ja Mari Kaipio.

 

 

 

 

 

Ruokailu kesti lähes tunnin ja sen jälkeen Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestön puheenjohtaja Riitta Koskinen toivotti salintäyden yleisön tervetulleeksi ja avasi tilaisuuden.

 

Koskinen esitteli paikallaolleet keskustalaiset seurakuntavaaliehdokkaat.

 

 

 

 

 

 

Kansanedustajaehdokas Minna Sarvijärvi esitteli näkemyksiään paremman Suomen rakentamisessa.

 

Biotalouteen panostaminen, huoltovarmuudesta huolehtinen sekä omavaraisuuden lisääminen olivat Minnan listan kärkikohteita.

 

”Jokainen kauppareissu on äärimmäisen tärkeä kotimaisen ruuan sekä työllisyyden hoidon kannalta” oli Minna Sarvijärven kannatettava linjaus.

 

 

 

 

 

 

Myös tiestön kunto sekä vuokrapeltojen tukioikeuslysymykset askarruttivat Hakasta.

 

 

 

 

 

 

Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula totesi juhlapuheessaan johtajuusvajeen, joka Suomessa nyt vallitsee.

 

Rehula palautti juhlayleisön mieleen sen juurevan suomalaisuuden, vastuunkannon, yrittäjyyteen kannustamisen sekä huolenpidon, joita jo Santeri Alkio aikoinaan painotti.

 

”Keskusta on sovittelija, yhteistyön rakentaja ja ääripäiden tasoittaja” mainitsi varapuheenjohtaja Rehula.

 

 

 

 

 

 

Keskusta kannattaa paikallisuutta, on heikomman puolella, haluaa uudistaa ja halu vastuunkantoon ovat niitä elementtejä, joille Keskusta nojaa tulevaisuudessakin, vakuutti Juha Rehula.

 

Sopi hyvin juhlapäivän teemaan, kun Juha Rehula vakuutti, että Keskusta toimii kristillisten arvojen merkeissä.

 

Tasa-arvo, sen kaikissa muodoissaan, on Keskustan tärkeä ohjenuora; alueellinen tasa-arvo, sukupuolten välinen tasa-arvo ja ylisukupolvinen tasa-arvoa saivat Rehulan esityksessä erityismaininnan.

 

 

 

 

 

 

Puheenjohtaja Juha Sipilän kehittelemä ”kakkara” oli tärkeässä roolissa Rehulan esityksessä.

 

Istuin lähes vastapäätä Rehulaa ja sain hänen esityksensä jälkeen ottaa lähikuvan kakkarasta.

 

Kakkarassa julkinen talous, huolenpito, talouskasvu sekä vastuunotto ovat sidoksissa toisiinsa. Kiinnitin erityistä huomiota siihen, että julkisen talouden kasvattaminen pienentää muiden osa-alueiden osuutta.

 

 

 

 

 

 

Oli mukava seurata, kun Juha Rehula antoi pikaoppitunnin Minnan Sarvijärvelle kakkaran käyttämisestä.

 

 

 

 

 

 

Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestön puheenjohtaja Riitta Koskinen kiitti varapuheenjohtaja Juha Rehulaa mielenkiintoisesta juhlapuheesta ja luovutti hänelle pöytäliinan muistolahjaksi.

 

 

 

 

 

 

Havaitsin, että kunnallisjärjestön puheenjohtaja Riitta Koskisella ja Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Tapani Tienarilla on keskenään hyvät välit – niin on myös meillä Tampereella!

 

 

Kiitokset järjestäjille hienosta sunnuntaitapahtumasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sinimäkien taistelujen muistomerkki sijaitsee Krenatöörinmäellä

Sunnuntai 26.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen vierailustamme Vaivarassa Sinimäkien taisteluja esittelevässä museossa - Vaivara Sinimägede Muuseum´ssa.

 

Jatkan vielä ainakin yhden jutun verran Sinimäkien taisteluista ja siitä, että mitä näimme ja koimme museovierailumme jälkeen.

 

 

 

 

 

 

Itäisimmällä kolmesta Sinimäestä - Lastenkodinmäellä - sijaitsee näkötorni, josta näkee mainiosti Sinimäkien taistelumaastot.

 

Tässä näkötorni on kuvattu kauko-objektiivilla Vaivara Sinimägede Muuseum´n pihasta.

 

Olen käynyt näkötornissa ja sieltä näkee havainnollisesti sen kapean panssariuran, joka on Suomenlahden ja merestä n. puolentoista kilometrin päässä olevan soisen maaston välillä.

 

On selvää, että toisen maailmansodan aikaisilla panssarivaunuilla ei ollut asiaa soiseen maastoon, vaan neuvostoliittolaisten oli kohti Tallinnaa hyökätessään pysyteltävä Suomenlahden rannalla suhteellisen kapealla vyöhykkeellä. Kapea kulkukelpoinen vyöhyke mahdollisti saksalaisille ja virolaisille sotilaille torjuntavoiton saamisen Sinimäillä.

 

 

 

 

 

 

Molemmat nämä puolustusvälineet olivat tärkeitä, kun Puna-armeijan etenemistä estettiin.

 

Espanjalaisen ratsun ranskan- ja englanninkielinen nimi on ”cheval de frise” – se on tarkoitettu ensisijaisesti ratsuväen torjumiseen, mutta toisessa maailmansodassa sitä käytettiin myös maajoukkojen torjumisessa. Piikkilankaa runsaasti espanjalaisten ratsujen ympärille, niin olihan tehokas este jalkaväellekin!

 

 

 

 

 

 

Krenatöörien mäelle – yksi Sinimäistä – on pystytetty muistomerkki vuoden 1944 taisteluissa kaatuneille virolaisille.

 

Kerrotaan, että Sinimäen taistelujen muistomerkki oli Viron silloisten venäläismielisten vahingoittamiskohteena, kun Tallinassa oli ns. Pronssisoturiin liittyvä patsaskiista kuumimmillaan.

 

Tällä matkalla emme käyneet muistomerkillä ja tämä kuva onkin otettu n. sadan metrin etäisyydeltä muistomerkistä.

 

 

 

 

 

 

Matkamme oli jo kymmenes niistä matkoista, jotka hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki on järjestänyt hämeenkyröläisille ja viljakkalalaisille sotaveteraaneille sekä heidän läheisilleen.

Tässä joukkomme on pysähtyneenä Krenatöörinmäen alarinteellä Sinimäillä 8.7.2014.

 

 

 

 

 

Olen ollut mukana kaikilla kenraalin järjestämillä matkoilla ja tiedän, että ensi kesän matka on jo taas suunnitteilla.

 

Kenraali Lehtimäellä on tapana jossain matkan vaiheessa tarjota ”shampanjat maastossa” ja viime kesän matkalla se tapahtui Sinimäen taistelujen muistomerkin katveessa!

 

Kiitokset kenraalille mainiosta paikan valitsemisesta!

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

Jos haluatte tutustua niihin juttuihin, jotka olen laatinut viime kesän matkaltamme, ne löytyvät jos googlaa näin: ”Esko Erkkilä suomenlahti2014”.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sinimäkien taisteluista kertova museo on poikkeamisen arvoinen paikka Itä-Vironmaalla

Lauantai 25.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Palaan viime heinäkuun 8. päivään, kun sain vierailla Itä-Vironmaalla Vaivarassa sijaitsevassa Sinimäkien taistelujen museossa.

 

Sinimäkien taistelut käytiin 25.7. – 10.8.1944 välisenä aikana.

 

Vaivara ja Sinimäet sijaitsevat Suomenlahden rannalla Sillamäen kaupungista hieman Tallinnaa kohti.

 

Sinimäkien taistelut päättyivät saksalaisten torjuntavoittoon ja ne hidastivat ratkaisevasti Puna-armeijan etenemistä kohti länttä.

 

Sinimäkien taistelujen merkitys oli ratkaisevaa sille, että Karjalan kannaksella vihollista vastaan taistelleet suomalaisjoukot pystyivät koko ajan suuntaamaan aseensa idästä rynnivää vihollista kohti.  Ilman Sinimäkien taisteluja olisi ollut mahdollista, että Neuvostoliitto olisi edennyt Tallinnaan ja ylittänyt Suomenlahden, jolloin Karjalan kannaksella taistelleet esi-isämme olisivat joutuneet valtaisaan mottiin.  

 

 

 

**************

 

 

Olen useasti saanut tutustua Sinimäkien taistelumaastoihin, mutta vasta viime heinäkuussa pääsin vierailemaan taisteluista kertovassa museossa – museon nimi on

Vaivara Sinimägede Muuseum.

 

 

 

 

 

Vaivara Sinimägede Muuseum sijaitsee rakennuksessa, joka aikaisemmin on ilmeisesti palvellut maatilan kotieläinsuojana.

 

 

 

 

 

Museorakennus sijaitsee tontilla, jolla on myös Vaivaran historiallisen teemapuiston ja retkeilyreitistön lähtöpiste. Teemapuiston ja reitistön rakentaminen on saanut EU-tukea.

 

Seuraavassa kuvasarja museorakennuksessa esillä olevasta sotamateriaalista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Museossa on jonkin verran karttoja sekä todellisessa tilanteessa otettuja valokuvia suurennoksina:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

Museossa on esillä virolaisten ja saksalaisten taistelutahtoa kohottaneita julisteita…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…sekä myös pelottavan näköisiä neuvostoliittolaisia esittäviä julisteita:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

 

 

 

 

Julistepinkassa oli myös Adolf Hitleriä esittänyt juliste – kuvasin myös sen!

 

Miltähän ajalta tuo Hitlerin kuva on, kun julisteen teksti on venäjäksi – onko kuva otettu silloin, kun Molotov ja Ribbentrop jakoivat Baltian maat ja Suomen Neuvostoliiton etupiiriin kuuluviksi?

Neuvostoliitto ja Saksa solmivat Molotov-Ribbentropin sopimuksen 23.8.1939. Hitler näyttää tässä kuvassa melko nuorelta ja sodan rasituksista ei vielä näy jälkeäkään!

 

 

**********

 Museon julisteet olisivat ihan oman näyttelynsä aihe.

Nyt julisteet ovat museon sivupöydällä parissa pinkassa ja aivan ala-arvoisesti esillä arvoonsa nähden.

Kuvasin julisteista vain osan.

Julisteet ovat kookkaita ja vahvalle pahville painettuja - ne ovat kooltaan ja materiaaliltaan samankaltaisia, kuin olivat kansakoulujen opetustaulut Suomessa 1950-luvulla.

Löytyisikö Suomesta tarmoa opastaa virolaisia, jotta he pystyttäisivät Vaivaran museossa olevista julisteista näyttelyn, joka kiertäisi Viron lisäksi esim. Suomessa?

***************

 

Olen tyytyväinen, sillä käyntimme Vaivara Sinimägede Muuseum´ssa täydensi merkittävästi sitä tietoa, joka minulle on kertynyt niistä taisteluista, joilla turvattiin Suomen itsenäisyys 70 vuotta sitten.

Kuten Sinimäkien taisteluista huomamme, niin Suomen itsenäisyyttä ei taisteltu yksinomaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä, vaan itsenäisyytemme turvaamiseen osallistuivat merkittävällä panoksellaan myös ne saksalaiset ja virolaiset sotilaat, jotka taistelivat Itä-Vironmaalla Vaivaran Sinimäillä.

 

Vaivarassa sijaitsevaan museoon on helppo osata, sillä se sijaitsee melko lähellä Tallinnasta Narvaan kulkevaa valtatietä ja hieman Sillamäen kaupungista Tallinnaan päin – poiketkaa!

 

Olen julkaissut tällä saitilla 30.8.2010 jutun, jossa kerron Sinimäkien taisteluista tarkemmin. Juttu löytyy googlaten vaikkapa näin: ”Esko Erkkilä Sinimäki”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Varmaan Kesko kysyi luvan ja sen myös sai!

Keskiviikko 22.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Tamminiemen sauna oli presidentti Kekkosen aikaan paikka, jossa päätettiin tai ainakin pohjustettiin monia suuria asioita.

 

Sain eilen Tampereen UKK-seuran tilaisuudessa kuunnella todellista Tamminiemen sauna-asiantuntijaa eli hallinto-opin kandidaatti Jouko Loikkasta.

 

 

 

 

 

 

Viiden pääministerin sihteerinä ja Martti Miettusen III hallituksessa II valtiovarainministerinä toiminut TVH:n pitkäaikaisin pääjohtaja Jouko Loikkanen on todellinen asiantuntija Tamminiemen saunomisiin liittyvissä kysymyksissä.

 

 

*************

 

Kesko rakensi 1960-luvun puolivälissä Hauholla omistamalleen Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalle Kirrinen-järven rantaan edustussaunan, jonka pohjapiirustus on peilikuva presidentti Kekkosen Tamminiemen saunasta.

 

Kysyin Jouko Loikkaselta, että pyysikö Kesko luvan käyttää Tamminiemen saunan pohjapiirustuksia Länsi-Hahkialaan rakennetun saunan pohjapiirustuksina.

 

 

 

 

 

 

Jouko Loikkanen piti luvan pyytämistä todennäköisenä ja totesi, että luvan saantia varmaan helpotti presidentti Kekkosen ja 1957 – 1968 Keskon pääjohtajana toimineen Ilmo Olavi Nurmelan kaverisuhde.

 

Osoituksena Kekkosen ja Nurmelan hyvistä väleistä kertoo se presidentti Kekkosen vuorineuvos I.O.Nurmelalle 12.10.1965 lähettämä kirje, joka on julkaistu ”Kirjeitä myllystäni” sen ensimmäisessä osassa:

 

 

**************

 

Vuorineuvos Ilmo Nurmela           12/10 1965

Hyvä Veli,

Poissaoloni aikana olet suorittanut huomattavia ja kiitettäviä tekoja, joista esitän Sinulle kansakunnan kiitokset. Niihin yhtyy koko Tunisian kehittyvä ja ratsastava, taatelia ja lampaanrasvaa syövä kansa. (Muuten 42 haukea lyhyessä ajassa oli kyllä liian kanssa!)

Vaatimattomana osoituksena kiitollisuudesta lähetän Sinulle oheisen asiakirjan, jonka sisällöstä en ymmärrä mitään. Mutta kovasti päättelen, että se sopisi kalastusalukseksi sateenkaarilammikollesi.

 

**************

 

Sain tutustua Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilan saunaan ulkopuolelta, kun olin vuoden 1966 vuosiharjoittelijana Länsi-Hahkialassa. Tilan maatalousharjoittelijat olivat apuna, kun saunarantaa ruopattiin tammikuun kovilla pakkasilla. Minulle sattui ruoppauksen aikana ”jalkamiesviikko” ja niinhän minä availin mutaa pellolle ajaneiden traktoreiden peräkärryjen takalaitoja lähes kolmenkymmenen asteen pakkasilla!

 

Työurani aikana sitten tutustuin muutaman kerran Länsi-Hahkialan saunaan myös sisältä päin, sillä sain Keskon yhteistyökumppanina osallistua muutamiin miellyttäviin saunailtoihin ”Kekkosen saunalla”.

 

Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilan Kesko-omistus oli vuonna 1966 verhottu Kaupan Maataloussäätiön taakse, joten kyseinen säätiö oli palkanmaksajanani silloin.

 

Nykyisin Länsi-Hahkiala on Hahkialan Kartanon nimellä agrologi Karl Fazer´n omistuksessa.

 

 

-Esko Erkkilä- 

Paavo Väyrysen koulutustilaisuus veti ennätysyleisön Tampereella

Tiistai 14.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen sai taannoisten presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Tampereelta 11.339 ääntä ja sen vuoksi ei ollutkaan yllätys, kun Väyrysen eilisessä koulutustilaisuudessa Hotelli Rosendahlissa oli parisensataa innostunutta kuulijaa.

Olin mukana tilaisuudessa.

 

 

 

 

 

 

Väyrysen järjestämän koulutustilaisuuden teemana oli

 

”Eurooppalainen Suomi 2020”

 

 

 

 

 

 

 

On selvää, että kenelläkään suomalaispoliitikoista ei ole lähellekään samanlaista kokemuspohjaa Suomen poliittisesta elämästä kuin on Paavo Väyrysellä.

 

Kun Väyrysen kokemukseen yhdistyy hänen ihailtava esitystekniikkansa, on Väyrystä ilo kuunnella.

 

 

 

 

 

 

En ole läheskään kaikista Väyrysen esittämistä asioista samaa mieltä, mutta arvostan Keskustan kunniapuheenjohtajan tapaa käsitellä asioita.

 

Näen Euroopan unionin ja Suomen euroon liittymisen paljon positiivisemmassa valossa kuin Paavo Väyrynen esittää. Näkemyseroistamme huolimatta arvostan korkealle Paavo Väyrysen esittämiä mielipiteitä.

************

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n puheenjohtajana kiitän Paavo Väyrystä, että hän halusi panostaa Tampereella ja Pirkanmaalla toimivien keskustalaisten tukemiseen, kun hän järjesti mielenkiintoisen koulutustilaisuuden Tampereella.

 

Toivon, että saan lähipäivinä kertoa tarkemmin niistä seikoista, joita Paavo Väyrynen esitti Hotelli Rosendahlissa 13.10.2014!

 

 

-Esko Erkkilä-

Euron heikentyminen dollariin verrattuna kohottaa tuontituotteiden hintaa

Lauantai 11.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Useissa yhteyksissä mainitaan, että vahva euro hankaloittaa suomalaisten tuotteiden kilpailukykyä vientimarkkinoilla.

 

On totta, että vahva euro näin tekee, mutta samassa yhteydessä unohdetaan kokonaan, että vahva euro merkitsee tuontitavaroille edullista hintaa.

 

Kolikolla on siis kaksi puolta.

 

Työelämässä ollessani seurasin jatkuvasti - ainakin kerran päivässä - euron suhdetta dollariin, mutta eläkevaarina tähän ei ole tarvetta.

 

 

Minulla oli tuntuma, että euro on menettänyt vahvuuttaan dollariin nähden ja otinkin tässä iltana muutamana asiasta selvää oikein taskulaskimen kanssa.

 

 

Otin vertailukohteeksi minulle työelämän ajalta tutuksi tulleen soijapavun ja tutkailin sen hintakehitystä toukokuun 2014 keskikurssin mukaan verraten sen hintatilannetta 8.10.2014 tilanteeseen.

 

Soijapavun maailmanlaajuinen markkinahinta määritellään Chicagon pörssissä ja luonnollisesti dollareina.

 

Hintanoteeraukset vaihtuvat hetki hetkeltä, mutta päivän kurssiksi noteerataan ns. päätöskurssi eli se hinta, jolla päivän kaupankäynti päätetään.

 

Toukokuussa 2014 soijapavun hinta Chicagossa oli n. 550 dollaria per tonni. Samaan aikaan yhdellä eurolla sai 1,37 dollaria eli soijapavun eurohinta olisi silloin ollut Chicagossa n. 401 €/tonni.

 

Lokakuun 8. päivänä 2014 soijapapu maksoi Chicagossa n. 350 $ per tonni. Samana päivänä Suomen Pankin valuuttakurssitiedon mukaan yhdellä eurolla sai 1,26 dollaria eli soijapavun hinta olisi silloin ollut Chicagossa 278 €/tonni.

 

Melkoinen hinnanlasku, mutta hinnanlasku olisi ollut paljon suurempi, jos euro olisi pysynyt lokakuulla yhtä vahvana kuin se oli toukokuussa – toukokuisella valuuttakurssilla lokakuussa yksi soijatonni Chicagossa olisi maksanut vain 255 euroa!

 

Esimerkkituotteen eli soijapavun kohdalla euron heikentyminen suhteessa dollariin merkitsi 23 €/tonni.  Tiedän kokemuksesta, että se on paljon.

 

Soijapavun hintanoteeraus Chicagossa vaikuttaa melko suoraviivaisesti ”Pihtiputaan” isännän maksamaan rehunhintaan, sillä kotieläinten ruokinnassa tarvittavien valkuaiskomponenttien hinnat peilaavat varsin nopealla aikajänteellä Chicagosta Suomeen.

 

Soijapapua ei luonnollisesti käytetä kotieläinten ruokinnassa, mutta siitä saatavaa soijarouhetta käytetään erityisesti sikojen ja siipikarjan ruokinnassa.

 

Otin tässä jutussani esimerkkituotteeksi soijapavun, mutta sama tilanne on mm. Venäjältä ja muultakin tuotavan öljyn kohdalla – öljykauppa on tuottajamaasta riippumatta dollaripohjaista.

 

Jos öljyn tynnyrihinta dollareissa pysyy ennallaan ja euro jatkaa heikentymistään, niin jakeluasemien mittarihinnat tulevat nousemaan.

 

Öljykaupassakin on kaksi perustekijää; öljyn tynnyrihinta dollareissa ja valuuttakurssi – vasta niiden lopputuloksena päästään mittarikentän litrahintaan!

 

Tämmöistä pohdiskelua tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

On meneillään Vanhusten viikko

Keskiviikko 8.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Vanhusten viikko ajoittuu tänä vuonna kuluvalle viikolle eli vietämme sitä 6. – 12.10.2014.

 

Suomessa on vietetty Vanhusten päivää vuodesta 1954 alkaen.

 

Vanhusten päivää vietetään lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina ja sitä seuraava viikko on Vanhusten viikko.

 

Tänä vuonna Vanhusten viikon valtakunnallinen teema on:

 

"Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina."

 

 

 

************

 

 

 

 

Termi ”Vanhus” on kiistanalainen ja totesin sen, kun viime maanantaina avasin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen Maanantai-kokoontumisen.

 

Totesin, että emmehän me ole vanhuksia, mutta varmaan lähipiirissämme on vanhuksia, joten mekin voimme viettää Vanhusten viikkoa.

 

Esitän, että jatkossakin viettäisimme Vanhusten päivää lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina, mutta sitä seuraava viikko nimettäisiin

”Seniori-viikoksi”!

 

 

 

Nyt vielä kuitenkin vietämme Vanhusten viikkoa ja se merkitsee kaikissa kunnissa sekä kaupungeissa runsaasti erilaisia tilaisuuksia senioriväestölle.

 

Kalenterissani on loppuviikolle kaksikin merkittävää senioritilaisuutta, mutta niistä sitten ehkä aikanaan tälläkin saitilla.

 

 

************

 

 

 

Tampereen Vanhusneuvosto järjesti eilen Tammelantorilla tilaisuuden jossa senioreille – ja miksei myös muille – tarjottiin vohveleita.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pyysin Vanhusneuvoston jäsentä Ossi Ahoa poseeraamaan Tampereen Vanhusneuvoston rollup´n edessä ja mieluusti Ossi sen tekikin – Ossi edustaa vanhusneuvostossa perussuomalaisia.

 

************ 

Tampereen kaupunki järjestää Vanhusten viikolla paljon erilaisia tilaisuuksia ja aktiviteetteja senioreille – jaoimme listauksen tilaisuuksista Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen Maanantai-kokoontumisessa toissapäivänä!

 

Nettitiedustelun perusteella kaikki maamme kunnat järjestävät monia tilaisuuksia tämän viikon aikana senioreille.

 

Nyt aktiivisesti osallistumaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Toscanalaista pecorino-lampaanmaitojuustoa ja caprino-vuohenmaitojuustoa saa Pienzasta!

Sunnuntai 5.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen suuri juuston ystävä ja sen vuoksi olinkin tarkkaavainen, kun Toscanan matkallamme ehdimme Pienzan kaupunkiin ja siellä tutustumaan aitoon vuohenmaidosta valmistettuun caprino-juustoon sekä lampaanmaidosta valmistettuun juustoon – pecorinoon.

 

 

 

 

 

 

Molempia juustolaatuja oli myynnissä kaikissa kadunvarren myyntikojuissa…

 

 

 

 

 

 

…ja tarjonta oli tosiaan monipuolinen.

 

 

Hinnat esitetään Italiassa usein ”€/ l´etto ja se merkitsee hintaa euroissa sataa grammaa kohti!

 

On siis muistettava, että ”pecorino-juustot” ovat valmistettu lampaanmaidosta ja yleensä hieman hintavammat ”caprino-juustot” puolestaan vuohenmaidosta.

 

 

 

 

 

 

Liikkeissä juustoja myydään myös ”juustokaupalla” ja kilohinnalla – on luonnollista, että kilohinta on silloin edullisempi kuin sadan gramman erissä!

 

 

 

 

 

 

Opas oli järjestänyt meille pecorino-maistiaiset ”Marusco & Maria” –liikkeeseen pääkadun varrella…

 

 

 

 

 

 

 

…ja siellä juustotarjonta oli runsas.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ja hän oli varannut tiskille kolme erilaista pecorino-juustoa:

 

 

 

 

 

 

Tämä juusto oli esittelyjuustoista hinnaltaan edullisin, sillä se maksoi ainoastaan 13,50 €/kilo.

 

Tämän juuston valmistamisesta oli kulunut 40 – 45 vuorokautta.

 

 

 

 

 

 

Tämän pecorino-juuston ikä oli 4 kuukautta ja se oli kypsytetty tuhkassa – hintaa tällä juustolla oli 15,90 €/kilo.

 

 

 

 

 

 

Kallein esittelyssä ollut pecorino-juusto oli hinnaltaan 17,90 €/kilo ja sen valmistamisesta oli kulunut 10 kuukautta. Tämä juusto oli saanut kypsyä pähkinäpuun lehtien joukossa.

 

 

 

Ostin muutaman sadan gramman palan kalleinta juustoa ja voin sanoa, että en pettynyt.

 

 

*********

 

Italian kolminkertainen pääministeri Silvio Berlusconi teki paljon hallaa italialaisille elintarvikkeille Suomessa, kun mähläsi asian tiimoilta oikein perusteellisesti.

 

Samoin Italialla ja elintarviketurvallisuusasioilla mähläsi perusteellisesti myös taannoinen Suomen pääministeri Paavo Lipponen, kun totuutta karttaen kertoi maaliskuussa 2003, että hän ja Berlusconi ovat sopineet EU:n Elintarvikeviraston sijoittamisesta Suomeen.

 

Suomen ulkomaankauppaministeri Jari Vilen kertoi Ulkoministeriön tiedotteessa 14.3.2003 asiasta näin:

 

”Pääministeri Paavo Lipponen ja Italian pääministeri Silvio Berlusconi pääsivät eilen yhteisymmärrykseen elintarviketurvallisuusviraston sijoittamisesta Suomeen. Italian Parma tulisi saamaan oman, täysin erillisen viraston, joka keskittyisi EU:n maataloustuotteiden nimisuojaan ja alkuperätodistuksiin sekä eurooppalaisen elintarvikekulttuurin edistämiseen. Italia toivoo, että asia voitaisiin päättää jo Kreikan EU-puheenjohtajuuskaudella, ja Vilén pitää tätä hyvänä tavoitteena.”

 

 

Valhetta joka sana!

 

 

**************

 

Kokoomuksen Jari Vilén´n ja SDP:n Paavo Lipposen totuutta karttaneet tiedottamiset vuonna 2003 eivät kuitenkaan muuksi muuta sitä, että italialainen pecorino-juusto on erinomaista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Rooman perustajan Remuksen poika Senius perusti Sienan kaupungin

Maanantai 22.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Sienan kaupunki sijaitsee keskisessä Italiassa ja legendan mukaan Rooman perustajan Remuksen poika Senius perusti kaupungin.

 

Kävimme taannoisella Toscanan matkallamme Seinassa ja tutustuimme tähän vanhaan kaupunkiin, jonka keskusta kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.

 

 

Kaupungissa on monia patsaita ja muistomerkkejä, joissa kuvataan Romuluksen ja Remuksen lapsuusvaiheita, kun susi imettää näitä kaksoispoikia.

 

Roomalaisen mytologian mukaan Romulus ja Remus olivat sodanjumala Marsin ja Vestan papittaren lapsia.

 

Koska Vestan papittarien piti olla neitsyitä, niin poikien äiti tuomittiin kuolemaan ja pojat laskettiin korissa Tiber-jokeen kuolemaan.

 

Naarassusi kuitenkin pelasti korissa olleet pojat ja imetti heitä eräässä luolassa. Paikallinen paimen löysi suden imettämät pojat ja kasvatti vaimonsa kanssa pojista aikuiset miehet.

 

Tarun mukaan Romulus ja Remus perustivat Rooman vuonna 753 ennen ajanlaskumme alkua (eaa).

 

Veljekset rakensivat kaupungin ympärille muurin ja Romulus julistautui Rooman hallisijaksi. Remus kimpaantui tästä ja hyppäsi veljeään pilkatakseen muurin yli sillä seurauksella, että Romulus tappoi veljensä.

 

 

************

 

 

Tässä muutama kuva Sienassa olevista patsaista, joissa kuvataan naarassutta imettämässä Romulusta ja Remusta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

Siena tavoittelee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2019 ja näitä julisteita on nyt näkyvillä eri puolilla kaupunkia.

 

”Siena Capitale Europea della Cultura – citta candidata!”

 

 

Toivottelen Sienalle menestystä kulttuuripääkaupunkihankkeessa!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Italia kyntää syvällä

Maanantai 15.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Viikon kestänyt matkamme Italian Toscanaan oli hieno kokemus – hieno kokemus siitäkin vinkkelistä, että kyse oli rubiinihääpäivämme merkeissä suoritetusta lomamatkasta sukulaispariskunnan ja mukavan muunkin seurueen kanssa.

 

Matkan positiivisia asioita oli lukemattomia, mutta matkalla koettu ja nähty antoi kuitenkin aihetta myös kriittiseen tarkasteluun yhden asian tiimoilta ja se on Italian taloustilanne.

 

Katson, että olen oikeutettu käsittelemään kriittisesti Italian taloustilannetta, sillä olenhan EU-kansalainen ja on muistettava EU-maiden talousongelmien lopulta lankeavan kaikkien EU-kansalaisten maksettavaksi.

 

Suomen valtiovelka ylittää pikapuoliin 100 miljardin rajan ja sitä pidetään aiheellisesti huolestuttavana.

 

Samaan aikaan Italian valtiovelka ylittää 2.100 miljardia euroa!

 

On näin jälkeenpäin hupaisaa todeta, että mainion oppaamme kertomana hänelle sattui pilkkuvirhe, kun hän sanoi Italian valtionvelan yltävän tasolle ”hieman yli 200 miljardia”!

 

Suomen n. sata miljardia merkitsee bruttokansantuotteesta hieman alle 60 %, mutta Italiassa valtiovelka on yli 130 % bruttokansantuotteesta!

 

Italian valtiovelka on bruttokansantuotteeseen verrattuna Kreikan jälkeen toiseksi suurin EU:ssa!

 

EU-linjaukset kertovat, että valtiovelan kohoaminen 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta merkitsee, että valtio on kriisissä, Sääntöä sovelletaan kuitenkin joustavasti, sillä Saksassa lukema on tasoa 80 % ja Ranskassa peräti tasoa 90 %!

 

Revi tuosta sitten!

 

 

 

*************

 

 

 

Tavallinen matkailija pystyy kokemaan Italian heikon taloustilanteen taustaksi ainakin sen, että maassa vietetään siestaa päivän tehotunnit eli tunnit iltapäivän alkaessa. Muualla talouden pyörät pyörivät tehokkaimmillaan keskipäivän jälkeen, mutta Italiassa väki menee koisimaan juuri silloin!

 

Toinen silmiinpistävä piirre italialaisessa elämänmenossa on se, että palveluista odotetaan ja suorastaan edellytetään maksettavan palvelurahaa. Palveluraha on saajalleen luonnollisesti verotonta tienestiä, joten sen maksaminen merkitsee mielestäni antajalta veronkiertoon osallistumista.

 

 

 

 

 

 

Joissakin ravintoloissa todetaan hinnaston alaosassa, että laskuun lisätään palvelurahaa 2,00 euroa per henkilö ja silloin erillistä palvelurahaa ei tarvitse maksaa.

 

”Il coperto costa 2,00 € ma il servisio e la cortesia sono compresi nel prezzo!!”

 

 

 

 

 

 

Ja siellähän se kahden euron suuruinen ”coperto” henkilöä kohti onkin!

 

*******

 

 

Suomen Rooman suurlähetystön nettisivuilla todetaan 14.9.2014 mm. näin:

 

”Italian talouden tuottavuuskehitys on ollut heikkoa jo 1990-luvulta lähtien. Myös tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen suhteellinen osuus kansantuotteesta on ollut pitkään EU-maiden alhaisimpia. Lisäksi maahan suuntautuu liian vähän ulkomaisia investointeja. Tämä johtuu muun muassa tehottomasta hallinnosta, puutteellisesta infrastruktuurista sekä etenkin Etelä-Italiassa myös järjestäytyneestä rikollisuudesta. Maailman talousfoorumin kilpailukykyvertailuissa Italian sijoitus on ollut jo vuosia heikko.”

 

Karutonta, mutta ilmeisen rehellistä tekstiä!

 

 

 

*************

 

 

En pienimmässäkään mielessä halua mollata Italiaa, sillä lomamatkamme Toscanaan oli kerrassaan mainio.

On kuitenkin paikallaan tiedostaa ”iso kuva”, kun yksittäisenä matkailijana nautimme Italian turisteille tarjoamista hienoista kokemuksista.

 

 

Pyrin seuraavissa jutuissani kertomaan Italian matkamme hienoista kokemuksista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Olin Tallinnassa ennen Obamaa

Perjantai 12.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama teki keskiviikkona 3.9.2014 vierailun Viroon ja liikkui Tallinnassa niillä paikoilla, jotka ovat tuttuja meille suomalaisille.

 

Olin Tallinnassa Obaman vierailua edeltäneinä lauantaina sekä sunnuntaina ja tutustuin ainakin kahteen kohteeseen, joissa Barack Obama sitten vieraili kolme päivää myöhemmin.

 

 

 

Molemmat ”yhteiset” kohteemme sijaitsevat Kadriorgin puistossa – ajoin Kadriorgin puistoon ratikalla, mutta kävelin sieltä takaisin.

 

 

 

 

 

Presidentinlinna oli Obaman vierailukohde klo 10.00 – otin tämän kuvan presidentinlinnasta vajaat kolme päivää ennen Obaman vierailua.

 

 

 

 

 

 

Presidentinlinnan sisäänkäyntiä vartioi…

 

 

 

 

 

 

…kaksi virolaissotilasta.

 

 

 

 

 

 

Presidentinlinnan edustalla liehuu saloissaan kaksi Vironlippua, EU-lippu sekä Natonlippu.

 

Kukapa olisi uskonut Viron neuvostomiehityksen aikana!

 

 

***************

 

 

 

 

 

Presidentinlinnan vierellä sijaitsee Kadriorgin taidemuseo – Kadrioru Kunstimuseeum - ja siellä Obama vieraili samana päivänä kuin Presidentinlinnassa, mutta kävi seurueineen välillä keskikaupungilla.

 

 

 

 

 

 

Tässä kuva Kadriorgin taidemuseosta talon sisäänkäynnin puolelta.

 

 

 

 

 

 

Kadriorgin taidemuseon takapiha on puutarhurin todellinen taidonnäyte.

 

 

 

***********

 

 

Minulla olisi Kadriorgin puistoon tapahtuneen omatoimisen tutustumisen sijaan ollut mahdollisuus osallistua bussimatkalle Rocca al Maren –kauppakeskukseen, mutta onneksi valitsin kuitenkin näin!

 

 

-Esko Erkkilä-

100.000.000.000 euron lainamäärä rikkoutuu ensi vuonna!

Torstai 4.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Nettiosoitteessa www.velkakello.fi voimme seurata reaaliaikaisesti Suomen valtion velkamäärän kasvamista.

 

Kirjoitan näitä rivejä maanantaina 1.9.2014 illansuussa ja tällä hetkellä Suomen valtionvelka on ylittänyt 94 miljardia euroa.

 

Summa merkitsee, että valtionvelkaa on nyt yli 17.000 euroa jokaista suomalaista kohti.

 

 

 

Suomalaiset asettivat suuria odotuksia ihmemies-Stubbin ja Antti Rinteen laatimalle ensi vuoden budjetille, mutta turhaan, sillä Suomen velkaantuminen jatkuu.

 

Elämme yli varojemme ja vanha suomalainen sananlasku

 

”Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa"

 

pätee Stubbin ja Rinteen johdolla meihin kaikkiin suomalaisiin.

 

Stubb ja Rinne laativat ensi vuodelle budjetin, jossa uutta velkaa otetaan 4,5 miljardia euroa.

 

Kun ensi vuoden talousnäkymissä huomioidaan se, että loppuvuonna 2014 valtiovelka kasvaa nykyisestä 94 miljardista vielä ainakin kolmella miljardilla, joudutaan virallisissakin laskelmissa lähtemään siitä, että ensi vuoden aikana rikkoutuu sadan miljardin euron raja Suomen valtiovelassa!

 

Kokonaan toinen asia on se, että ketkä uskovat 4,5 miljardin suuruisen lisävelan ottamiseen.

 

Villi, mutta ilmeisen realistinen veikkaukseni on, että ensi vuonna Suomen valtio joutuu ottamaan uutta valtiovelkaa ainakin saman summan kuin tänä vuonna eli 7,4 miljardia!

 

Perustan veikkaukseni sille, että valtiovarainministeriön ennusteet elokuun alussa ja elokuun lopussa erosivat toisistaan 0,5miljardilla.  Jos VM:n ennusteet kasvavat 0,5 miljardia per kuukausi, niin päädymme 7,4 miljardin suuruiseen lisävelantarpeeseen jo hyvissä ajoin ennen huhtikuulle ajoittuvia eduskuntavaaleja.

 

Pitäkää mielessä Stubbin sekä Rinteen nyt ”lupaamat” velanottoennusteet ja muistakaa tarkastella niitä silloin, kun Suomi valmistautuu vaaliuurnille ensi vuoden huhtikuussa!

 

 

-Esko Erkkilä-