Pyörät pyörivät kohti Pirkanmaata

Perjantai 15.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan ”Pyörät pyörimään” –tapahtuma alkoi Rovaniemeltä elokuun 12. päivänä ja saapuu määränpäähänsä Hyvinkäälle torstaina 21.8.2014.

 

Tapahtuman tarkoituksena on herätellä yhdessä tekemisen henkeä, keskustella avoimesti edessämme olevista päätöksistä sekä tietysti kannustaa liikkumaan.

 

Keskusta kutsuu tapahtumaan päättäjiä, työnantajia, yrittäjiä, työntekijöitä, työttömiä, eläkkeellä olevia, opiskelijoita – ihan tavallisia suomalaisia.

 

Matka Rovaniemeltä Hyvinkäälle taitetaan pyöräillen ja matkaa kertyy kaikkiaan 949 kilometriä.  Pyöräilykaravaania johtaa koko ajan Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.

 

Karavaani matkaa tänään Oulusta Ylivieskaan ja jatkaa matkaansa kohti Pirkanmaata siten, että Virroille saavutetaan maanantaina 18.8.2014 puolenpäivän tienoilla.

 

 

 

 

 

Maanantaina saavutaan Ruovedelle ja siellä järjestetäänkin ainutlaatuinen…

 

…PUNAMULTAILTA…

 

…jossa on Juha Sipilän lisäksi paikalla SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

 

Ruoveden tilaisuus järjestetään Haapasaaren leirintäalueella ja se alkaa klo 18.00.

 

*********

 

 

 

 

Pyörät pyörimään –tapahtuma saapuu Juha Sipilän johtamana Tampereen Keskustorille tiistaina 19.8. klo 14.30.

 

MSL-Tampere järjestää Keskustorilla kaikille avoimet pärekorinheittokilpailut ja uskomme, että myös Juha Sipilä tarttuu pärekorin sangasta kiinni ja heittää pärekorin mahdollisimman pitkälle.

 

Pärekorinheittokilpailut alkavat jo hieman ennen kuin pyöräilykaravaani saapuu Keskustorille.

 

Tiistai-illan päätapahtuma Tampereella on Laukontorilla, jossa Keskusta järjestää Yrittäjäillan yhdessä Pirkanmaan Yrittäjien kanssa.

 

Yrittäjäillan paneelissa esiintyvät Juha Sipilän ohella Pirkanmaan Yrittäjien edustajat puheenjohtajansa Veikko Kiilin johdolla.

 

 

***********

 

 

 

 

 

Keskiviikkona 20.8.2014 klo 8.00 karavaani aloittaa matkanteon Keskustorilta kohti Lempäälää ja Toijalaa.

 

 

Tervetuloa kaikkiin Pirkanmaalla järjestettäviin tilaisuuksiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Joka köyhää armahtaa, se lainaa Herralle"

Torstai 7.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Otsikon sanat on kirjoitettu sen vaivaisukon rintaan, joka seisoo Kälviän kellotapulin edessä.

 

 

 

 

Kälviän komea kellotapuli on rakennettu vuonna 1804 ja sen on suunnitellut Jacob Rijf.

 

Tunnettu kirkonrakentaja Henrik Kuorikoski on rakentanut kellotapulin.

 

 

 

 

 

 

Kellotapulin ovien vieressä seisovan vaivaisukon on vuonna 1820 veistänyt kirkkoväärti Erkki Lassila.

 

Kerrotaan, että Lassila sai vaivaisukon veistämisestä 10 riikintaaleria ja 32 killinkiä.

 

 

 

 

 

 

Vaivaisukon ilme on hieman surullinen – liekö syynä se, että vaivaisukko on jossain vaiheessa menettänyt osan oikean kätensä sormista! Vai onko niin, että juuri sormiensa menetyksen vuoksi ukko onkin vaivaisukko!

 

 

***********

 

Suomessa on yllättävän monta vaivaisukkoa eli n. 125 ukkoa ja yksi vaivaisakka  – Suomen ainoa vaivaisakka on Soinissa.

 

Osa vaivaisukoista on siirretty kirkkojen sisätiloihin säältä ja ilkivallalta suojaan.

 

 

**********

 

Kälviän vaivaisukko kerää lantteja seurakunnan diakoniatyölle.  Kälviällä ei tosin näytä olevan tarvetta pikkurahalle, sillä ukon sisältä löydettiin 1860-luvun rahoja, kun ukkoa viime kesänä valmisteltiin Kerimäellä järjestettyyn vaivaisukko-näyttelyyn! 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Eläkää sovussa toinen toistenne kanssa"

Perjantai 1.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Otsikon sanat on kaiverrettu siihen muistomerkkiin, joka sijaitsee Terijoen evankelisluterilaisen kirkon kirkkopuistossa Terijoella.

 

Yleensä suomalaisretkikunnat pysähtyvät Terijoella ihailemaan Terijoen ortodoksikirkkoa ja komeahan se onkin.

 

 

 

 

 

 

Tässä bussin ikkunasta kuvattu huono ja vajavainen kuva Terijoen ortodoksikirkosta 6.7.2014, jolloin sain olla mukana Karjalan kannakselle ja Pietariin suuntautuneella matkalla.

 

Olen useasti käynyt Terijoella, mutta milloinkaan en ole päässyt vierailemaan Terijoen ortodoksikirkossa – tavoitteita pitää olla ja vierailu siellä on yksi tavoitteeni tulevina vuosina!

 

 

 

 

 

 

Terijoen ortodoksikirkossa oli meneillään jumalanpalvelus ja emme halunneet mennä sitä häiritsemään, joten ajoimme ylämäkeen Terijoen keskustaan.

 

Terijoen evankelisluterilainen kirkko kirkkopuistoineen oli tutustumiskohteemme ja hyvä niin, sillä kohde oli minulle ja monelle muullekin seurueemme jäsenelle ennenkäymätön.

 

 

***********

 

 

Terijoen kirkko on Josef Stenbäck`n suunnittelema.

 

Stenbäck (1854 – 1929) oli aikakautensa tuotteliain kirkkoarkkitehti. Hänen kynänsä on tuottanut Suomeen kaikkiaan 35 kirkkoa.

 

Pääsin viime kesä tutustumaan pakkoluovutetulla alueella sijaitsevaan Räisälän kirkkoon ja on helppo uskoa, että Räisälän ja Terijoen kirkot ovat saman arkkitehdin luomuksia.

 

Stenbäck suunnitteli Suomeen puukirkkoja, tiilikirkkoja, kivikirkkoja sekä rapattuja fasadipintakirkkoja – Terijoen kirkko on rapattu fasadipintakirkko.

 

 

***********

 

 

 

 

 

 

Terijoen kirkon vierellä sijaitsee sankarihautausmaa, jonne haudattujen sankarivainajien hautoja ei enää ole yksilöitävissä, mutta…

 

 

 

 

 

 

…paikalla on kuitenkin Terijoki-Seura ry:n ja Terijoki Säätiön pystyttämä muistomerkki.

 

Muistomerkissä todetaan, että tälle paikalle on haudattu ja siunattu 75 sodissa 1939 – 1944 kaatunutta suomalaista, terijokelaista sotilasta.

 

 

 

 

************

 

 

Muistomerkin sivuilla on mainittu nimin, syntymävuosin ja kaatumisvuosin ne terijokelaiset sotilaat, jotka antoivat henkensä Suomea puolustaessaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

Meillä oli tavanmukainen kiire, mutta onneksi poikkesin kirkkoon sisälle.

 

 

 

Terijoen ev. luterilainen kirkko on poikkeuksellinen kohde, sillä kirkossa on satunnaiskävijänkin aistittavissa herkkä, kirkollinen tunnelma.

 

 

 

 

 

 

Kirkon alkuperäinen, Ilmari Launiksen maalaama alttaritaulu ”Jeesus asettaa myrskyn” on sodan melskeissä kadonnut ja nyt alttaritaulun paikalla on paikallisen seurakunnan asettamana krusifiksi – venäläiset kutsuvat Terijokea Zelenogorskiksi.

 

 

 

 

 

 

Terijoen kirkon saarnastuoli…

 

 

 

 

 

 

…ja urkuparvi korostavat kirkon levollista ilmettä.

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

Terijoen kirkon kirkkopuistossa on taideteos, jossa kaksi kivääriä muuntuu piippujensa kohdalla monimuotoisiksi rauhan elementeiksi eli puiksi.

 

 

 

 

 

 

Toisen kiväärin piipun ”oksalla” istuu rauhaa kuvaten rauhankyyhkynen ja muistomerkkiin on kaiverrettu

 

 

”NEUVOSTOLIITTOLAIS – SUOMALAINEN SOTA 1939 – 1940”

 

sekä tämän jutun otsikossa esiintyvät Markuksen evankeliumin sanat

 

”Eläkää sovussa toinen toistenne kanssa”.

 

Erityisen ajankohtainen viesti nykypäivänä!

 

 

Terijoella käydessä kannattaa pyytää opasta ohjaamaan matkaseurue tutustumaan Terijoen evankelisluterilaiseen kirkkoon ja sen kirkkopuistoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyläkirpparisuunnistuksen merkitys on paljon muutakin kuin tavaroiden ostaminen

Lauantai 26.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Pikku-Pispalalaiset, Mannin asukasyhdistys ja Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ovat järjestäjinä eilen alkaneessa Viljakkalan kyläkirpparisuunnistuksessa.

 

Tapahtumassa talot järjestävät tonteilleen myytäviä tavaroita ja kansa käy vaihtelevin tuloksin ostamassa niitä.

 

Tapahtuma alkoi eilen ja se kestää useimpien myyjien osalta sunnuntaihin saakka.

 

Olen aina pyrkinyt osallistumaan asiakkaana Viljakkalan kyläkirpparisuunnistukselle ja niin tein myös eilen.

 

Totean tämän juttuni otsikossa, että kyläkirpparisuunnistus on paljon muutakin kuin tavaroiden ostamista.

 

Sitä se todella on!

 

Vanhojen tuttavuuksien vahvistaminen, uusien tuttavuuksien luominen, tuttujen paikkojen katseleminen ”uusin silmin”, ennenkäymättömissä paikoissa käyminen – tätä kaikkea kyläkirpparisuunnistus on!

 

 

 

**********

 

 

Muutama kuva maisemista, jotka ovat vuosien aikana tulleet tutuiksi ja joihin kyläkirpparisuunnistuksella sain hetkeksi pysähtyä:

 

 

 

 

 

 

Näkymä naapurilta meille!

 

Tähän näkymään liittyy paljon edellisen sukupolven työtä – hieman myös omaa työtäni.

 

 

 

 

 

 

Parvilahti ja Markansaari!

 

 

 

 

 

 

Näkymä Viljakkalan Kirkkojärvelle ja kirkonkylään.

 

 

 

 

 

 

Kototilan ”Alanen lato” rypsivainion keskellä. Olisi pitänyt osua paikalle viikkoa aikaisemmin, niin olisipa maisema ollut keltainen!

 

 

 

 

 

 

Männistönmäestä kohti Koivuniemeä.

 

 

 

 

 

 

Konkarinmäestä kohti Hanhijärveä.

 

 

 

 

**********

 

 

 

Niin, näkihän kirpparisuunnistuksella muutakin:

 

 

 

 

 

 

Kaunisto, jota pikku-pispalalaiset kutsuvat nykyisin kylätalokseen.

 

 

 

 

 

 

Kauniston seinäkello on pysähtynyt aikaan entiseen.

 

 

 

 

 

 

Tässä talossa toimi ennen Viljakkalan hammaslääkäri.

 

Sitä aiemmin talossa toimi myös Viljakkalan kunnanlääkäri.

 

Olen opiskellut talon autotallissa kansalaiskoulun aikana metallitöitä!

 

Paljon muistoja liittyy tähän taloon Viljakkalan Kurjella!

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan Elonkaari, josta nyt Ylöjärven kaupunki pyrkii lopettamaan kaikki palvelutoiminnot!

 

 

 

 

 

 

Sahtitynnyreitä eräällä kohteella.

 

Sahtitynnyrit laitettiin paisumaan jokeen tai lammikkoon hyvissä ajoin ennen sahdinteon aloittamista.

 

Valitettavasti sahdintekokulttuurikin on hiipumassa Viljakkalassa.

 

 

************

 

 

 

 

 

 

Tein toki myös kauppaa kyläkirpparisuunnistuksella:

 

 

• paperileikkuri, 3,00 €
• kenttäpullo mallia ”int/40”, valmistaja Peltiteos Oy, 3,00 €
• uistin, 3,00 €
• 8-osainen lasten kahvikalusto, 2,00 €

 

 

Sen koin puutteeksi, että missään ei ollut myytävänä todellisia ”äijä-tuotteita” eli romuja joka äijälle.

 

Vihjeeksi ensi vuodelle!

 

 

Arvostan Pikku-Pispalalaisten, Mannin asukasyhdistyksen ja Viljakkalan Seurojentalonyhdistyksen puuhahenkilöitä aktiivisuudesta Viljakkalan kyläkirpparisuunnistuksen järjestämisessä.

 

Poiketkaahan kohteilla tänään ja osa on avoinna myös sunnuntaina!

 

 

-Esko Erkkilä-

Raision päätökset ovat tulosta johdon epäonnistumisesta

Sunnuntai 20.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut tyrmistyneenä uutisia, joissa kerrotaan Raision luopumisesta sian- sekä siipikarjan rehuseosten valmistamisesta.

 

Päätös osoittaa yrityksen ylimmän johdon epäonnistumisesta ja se kertoo myös siitä, että yrityksen omistajat vähät välittävät ennen niin menestyneen yrityksen tulevaisuudesta.

 

Vuodelta 2013 rehuseosten valmistustilastoja ei vielä ole saatavissa, mutta vuonna 2012 sianrehuseoksia valmistettiin 309 miljoonaa kiloa ja siipikarjan rehuseoksia 317 miljoonaa kiloa. Rehuseosten kokonaisvalmistus vuonna 2012 oli 1.397 miljoonaa kiloa.

 

On suuri ihmettelyn aihe, jos Suomen toiseksi suurin rehunvalmistaja ei pysty kannattavaan valmistukseen volyymistä, jonka kokonaismarkkinat asettuvat tasolle yli 600 miljoonaa kiloa.

 

Toimin Raision rehuteollisuuden palveluksessa vuodesta 1970 alkanen tasan 40 vuotta ja myönnän, että oli vuosia, jolloin rehuseosten valmistaminen oli taloudellisesti tiukkaa.

 

Hanskojen heittäminen kehään on kuitenkin osoitus, että yhtymän johto ei ole tehtäviensä tasolla.

 

Kuudensadan miljoonan kilon kokonaismarkkinat Suomessa olisivat varmasti taanneet taloudellisesti terveen toiminnan, mutta makeisvalmistuksen näkymät kaukomailla sumensivat yritysjohdon silmät.

 

Totean selkeästi, että vuorineuvos Matti Salminen Raision pääjohtajana oli viimeinen johtaja, joka tajusi yrityksen kannalta kokonaisuuden – hänen seuraajansa ovat kvartaalitalouden juoksupoikia, jotka joutavat optioineen yritysmaailman romukoppaan.

 

 

***********

 

Hämmästelen MTK:n roolia ja lausuntoja sen jälkeen, kun Raisio ilmoitti 10.06.2014 luopuvansa sian- sekä siipikarjanrehujen valmistuksesta.

 

MTK ei suonut asian johdosta sanaakaan suomalaisen kotieläintuottajan puolesta, vaan esitti huolestumisensa ainoastaan siitä, että päätöksen myötä viljamarkkinat vaikeutuvat!

 

• Miksi MTK ei kanna lainkaan huolta rehumarkkinoiden keskittymisestä?

 

• Miksi MTK ei kanna huolta siitä, että sikatalouden ja siipikarjatalouden toimintaedellytykset heikkenevät Raision päätöksen vuoksi?

 

• Miksi MTK ei kanna huolta siitä, että kotimaisen kotieläintalouden toimintaedellytykset heikkenevät?

 

• Miksi MTK ei kanna huolta siitä, että suomalaisen kuluttajan ruokalasku kasvaa Raision päätöksen vuoksi?

 

Pidän valitettavana, että MTK asettui Raision päätöksen myötä ainoastaan viljanviljelijöiden puolestapuhujaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-  

Vuonna 1940 tuhoutunut Ihantalan kirkko ehti palvella Herran huoneena vain 17 vuotta

Maanantai 14.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olemme tottuneet, että kirkkorakennukset ovat seisoneet samoilla sijoillaan moniaita vuosikymmeniä – usein jopa vuosisatoja.

 

Viipurin maalaiskunnan pohjoisosassa sijainnut Ihantalan luterilaisen seurakunnan kirkko – Ihantalan kirkko – tekee poikkeuksen, sillä se ehti olla pystyssä ainoastaan 17 vuotta.

 

Ihantalan kirkko rakennettiin vuonna 1923 ja se tuhoutui sodan melskeissä vuonna 1940.

 

Ihantalan kirkonrauniot ovat monien Karjalanmatkaajien yksi kohde ja näin oli jälleen myös minun kohdallani, kun sain osallistua historia-, sotahistoria- ja kulttuurimatkalle Venäjälle heinäkuun alussa.

 

 

 

 

 

 

Ihantalan kirkosta on jäljellä ainoastaan kirkonportaat, mutta onneksi edes sen verran, sillä kaikki pakkoluovutetulle alueelle jääneet kirkot ja niiden rauniot ovat tärkeitä meille suomalaisille.

 

 

 

 

 

Ihantalan kirkonraunioilla on kuva sillä paikalla sijainneesta kirkosta.

 

Kuvasta nähdään, että kyse on ollut isosta kirkosta.

 

 

 

 

 

Kirkonraunioiden vierellä sijaitsee Ihantalan seurakunnan sankarihautausmaa.

 

Sankarihautausmaalla ei ole havaittavissa yksittäisiä sankarihautoja, mutta alueena se on hyvin hoidettu.

 

 

 

 

 

 

Sankarihautausmaan kupeella sijaitsevassa taulussa on hyvä valokuva Ihantalan sankarihautausmaasta vuodelta 1944.

 

Taulussa kerrotaan, että sinne on haudattu 66 sankarivainajaa.

 

Opastaulussa kerrotaan lisäksi, että sankarihautausmaa on kunnostettu vuonna 1992.

 

Kun tiedämme, että armottoman kovat Tali-Ihantalan taistelut alkoivat kesäkuun lopulla vuonna 1944, on helppo päätellä, että sankarihautausmaasta otettu kuva on otettu ehkä juhannuksen aikoihin 1944.

 

 

 

 

 

 

Ihantalan sankarihautausmaalla sijaitsee nykyisin muistokivi, jossa on seuraava teksti:

 

 

1939 – 1944

 

IHANTALAN SEURAKUNNAN

 

SANKARIVAINAJIEN

 

MUISTOA KUNNIOITTAEN

 

 

ENTISET IHANTALAN

 

SEURAKUNTALAISET 1992

 

 

 

 

 

 

Kiitos ja kaikki kunnia niille, jotka vaalivat Ihantalan sankarihautausmaalle haudattujen Suomea puolustaneiden sotilaiden muistoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ei sun tartte meille tulla, jos rekes harraa"

Sunnuntai 13.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Kansakoulunopettaja, sanomalehtimies, poliitikko, kirjailija ja professori Artturi Leinonen syntyi Ylihärmässä 1888 ja kuoli Vaasassa 1963.

 

Leinonen toimi kansanedustajana 1936  – 1939 ja 1944 – 1945.

 

Sain eilen eli 12.7.2014 olla mukana Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen matkalla Kauhajoelle, jossa olimme yleisönä Teatteri Kajon esittämässä Leinosen kirjoittamassa ”Lakeuksien lukko” –teatteriesityksessä.

 

On heti todettava, että päälläni oleva henkinen Jussi-paita sai esityksen ansiosta vankan vahvistuksen!

 

Hienot puitteet, Leinosen lähes sata vuotta sitten kirjoittaman tekstin ikiaikaisuus, eteläpohjalainen murre ja eteläpohjalaiset harrastelijanäyttelijät tekivät kesäteatteriesityksestä hienon kokemuksen.

 

 

 

 

 

Kauhajoen kaupungintalolla nautittu maukas lounas virittivät meidät tamperelaisvieraat oikeaan henkeen.

 

Kaupungintalon edessä oleva jättikokoinen kauha kuvaa hyvin Kauhajokea.

 

 

 

 

 

 

Tapasin ennen näytöstä Hallivuoren veljekset – Paavo oikealla ja Jaakko vasemmalla – veljekset ovat tuttujani jo yli 40 vuoden takaa.

 

Aloitin työurani Kauhajoella vuonna 1970. Toimin siellä toimivan K-maatalousliikkeen palveluksessa ja silloin sain tehdä hyvää yhteistyötä Hallivuoren veljesten kanssa!

Puoli vuotta kestäneen Kauhajoki-jaksoni jälkeen siirryin yrityksen palvelukseen, jonka riveissä sain toimia tasan 40 vuotta - työuraa ehti minulle kertyä siis 40 ja puoli vuotta!

 

 

 

 

 

 

 

Paavo ja Jaakko Hallivuori ovat todellisia kulttuurivaikuttajia Kauhajoella, sillä he ovat rakentaneet Kesäteatteri Sotkanpesän katsomorakenteet vuonna 2009.

 

 

 

 

On positiivista, että kohde on saanut rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007 – 2013.

 

Rahoituksen on myöntänyt ”Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin”.

 

 

 

*************

 

 

 

 

Paavo Hallivuoren rooli Kantolan isäntänä on Teatteri Kajon kesäteatteriesityksessä koko näytelmän kantava rooli.

 

Tiedän, että Etelä-Pohjanmaalla arvostetaan henkilöitä, jotka aikojen saatossa ovat Lakeuksien lukko –näytelmässä esittäneet Kantolan isäntää.

 

Muistan hyvin, kun kauhavalainen kauppias Aarne Paalanen sai runsaasti tunnutusta Kantolan isäntä –roolistaan esittäessään tätä roolia mm. sillä kiertueella, joka suuntautui Floridaan vuonna 1979.

 

Paavo Hallivuoren esitys Kantolan isäntänä kuvastaa alkiolaista talonpojan oikeamielisyyttä ja myös jyrkkyyttä – suorastaan ehdottomuutta - , johon Artturi Leinonen on näytelmätekstiä luodessaan pyrkinyt.

 

 

************

 

Otsikon sanat ovat Kantolan tyttären Annikan sanomat, kun patruunan poika Harri empi tulla hänen luokseen.

 

 

***********

 

 

Kiitän Kauhajoen kaupunkia, joka on toiminnallaan mahdollistanut Kesäteatteri Sotkanpesän toiminnan.

 

Kiitän Lakeuksien lukko –näytelmän näyttelijöitä ja koko esitystiimiä hienon kulttuurinautinnon tarjoamisesta.

 

Kiitokset myös niille puuhahenkilöille Eläkeliiton Tampereen yhdistyksessä, joiden ansiosta sain liittyä valmiiseen pöytään nauttimaan Kauhajoelle suuntautuneesta kulttuurimatkasta.

 

 

*************

 

 

 

Lakeuksien lukko –esitykset jatkuvat Kauhajoella 27.7.2014 saakka.

 

Jos et ehdi Teatteri Kajon esityksiin tänä vuonna, niin kerron, että kesällä 2015 Kesäteatteri Sotkanpesä tulee esittämään koskettavan tarinan Helena Eevasta.

 

Helena Eeva syntyi Metsäpirtissä 1923 ja kuoli jo 36 vuotiaana, mutta ehti nuoresta iästään huolimatta sanoittaa yli 150 tunnettua iskelmää. Suurimman osan Helena Eevan sanoituksista sävelsi Toivo Kärki.

 

Helena Eeva on haudattuna Kauhajoella.

 

Ehkä tunnetuin Helena Eevan sanoituksista on Paula Koivuniemen vuonna 1968 levyttämä ”Jos helmiä kyyneleet ois”.

 

 

***********

 

 

Pääsin parisenkymmentä vuotta sitten vierailemaan Helena Eevan synnyinkodin raunioilla Metsäpirtin Eevalassa ja sillä matkalla sain kipinän ryhtyä tarkemmin tutustumaan karjalaiseen elämänmenoon, karjalaiseen kulttuuriin ja Suomen sotahistoriaan.

 

 

Jos ette tänä vuonna ehdi Kauhajoelle Lakeuksien lukkoa katsomaan, niin merkitkäänhän kalentereihinne ensi vuoden Helena Eevan tarina Kauhajoen kesäteatterissa.

 

 

-Esko Erkkilä-                     

Hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten matka tapahtui tällä kerralla Suomenlahden ympäri historia-, sotahistoria- ja kulttuurimatkana

Torstai 10.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön ja Viljakkalan sotaveteraanit ja oikeammin nyt vain heidän omaisensa suorittivat jokakesäisen matkansa tällä kerralla Suomenlahden ympäri.

 

Matkan ”primus motor” on aina ollut hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki, joka toimi meillä tälläkin kertaa matkanjohtajana. Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimi Lehtimäen perheen omistama Vihdin Liikenne – VL-Matkat Oy.

 

Olen ainoa jo edellisvuodesta lähtien, joka on osallistunut kaikille kenraali Lehtimäen johtamille hämeenkyröläis- ja viljakkalalaismatkoille. Laskujeni mukaan nyt oli kyseessä yhdestoista matka, mutta myös sellaisia mielipiteitä oli matkalaisten keskuudessa, että olimme matkassa jo kahdentenatoista vuonna peräkkäin.

 

***********

 

Lähdimme matkaan Hämeenkyröstä lauantaina heinäkuun 5. päivänä ja ensimmäinen yöpymisetappimme oli Viipuri.

 

 

 

 

Jo ensimmäiseen päivään mahtui paljon kokemuksia ja kohteita.

 

Tali-Ihantala -taistelujen ratkaisumaasto ja siihen tutustuminen oli ensimmäisen matkapäivämme eräs tärkeimmistä kohteista.

 

Olen tässä kuvattuna Ihantalan kirkon portailla – vuonna 1927 rakennetusta ja 1940 tuhoutuneesta kirkosta on jäljellä ainoastaan portaat.

 

 

 

 

 

 

Aloitin toisen matkapäivämme jo klo 05.11 Venäjän aikaa eli klo 04.11 Suomen aikaa – minä kun en yleensä ole mennyt ulkomaille nukkumaan.

 

Lähdin varhain aamusella vajaan kahden tunnin mittaiselle kävelykierrokselle Viipuriin ja kiersin mm. aamuauringossa paistattelevan Viipurinlinnan.

 

 

 

 

 

Kolmas matkapäivämme alkoi, kun heräsimme Hotelli Moskovassa Pietarissa.

 

Olin taas varhain liikkeellä ja tein kävelylenkin Neva-joen yli.

 

Nevan sillalla totesin, että Venäjä on suuri maa, sillä sillalla mm. varjoni oli paljon pidempi kuin tavallisesti!

 

 

 

 

 

Neljännen ja viimeisen matkapäivämme aluksi kenraaliluutnantti Lehtimäki johdatteli meidät Virossa paikkaan, jossa Narvajoki laskee Suomenlahteen.

 

Narvajoki erottaa EU:n Venäjästä, se on Schengen-raja ja se on myös Naton sekä Venäjän raja.

 

Viro vasemmalla ja Venäjä oikealla - punaiset pallot Narvajoen keskellä osoittavat Viron ja Venäjän rajan.

 

 

 

 

***************

 

 

Tarkoitukseni on lähiaikoina kirjoitella juttuja matkan varrella nähdystä ja koetusta.

 

Aineistoa ainakin riittää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kolmannen sektorin toimijat - kuten Viljakkalan Seurojentalo-yhdistys ja LC-Viljakkala - tekevät arvokasta työtä syrjäseutujen asukkaiden hyväksi

Maanantai 7.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Erilaiset yhdistykset, järjestöt, yhteisöt ja muut kolmannen sektorin toimijat tekevät arvokasta työtä vanhusten, yksinäisten ihmisten ja muiden apua tarvitsevien hyväksi niin syrjäseuduilla kuin myös kaupungeissa.

 

Viljakkalan Seurojentalo-yhdistys ry tekee tätä työtä Viljakkalassa.

 

Yhdistys on perustettu vuonna 2004 ja sen tarkoituksena on tarjota Viljakkalan kyläläisille, yhdistyksille ja seuroille yhteinen kokoontumis- ja harrastuspaikka ja siten lisätä ihmisten välistä kanssakäymistä sekä parantaa yhdistysten toimintaedellytyksiä.

 

Yhdistyksen toiminnan tukipiste on Viljakkalan Seurojentalo.

 

 

 

 

 

Viljakkalan Seurojentalo on entinen Viljakkalan Maamiesseurantalo ja Maamiesseuran logo on edelleen kunniapaikalla Seurojentalon kahviossa.

 

 

 

 

 

Arvostan, että samalla seinällä on myös Viljakkalan vaakuna.

 

 

 

**********

 

 

Viljakkalan Seurojentalo-yhdistyksen tärkeä toimintamuoto kesäisin ovat Keskiviikkokahvilat, jotka alkoivat tänä vuonna kesäkuun 12. päivänä ja ne jatkuvat heinäkuun puoleenväliin saakka.

 

 

Osallistuin Keskiviikkokahvilaan heinäkuun 2. päivänä ja siitä tilaisuudesta muutama kuva:

 

 

 

 

 

 

Tilaisuus alkoi kahvittelulla ja sen jälkeen yhdistyksen sihteeri Leena Kunttu toivotti…

 

 

 

 

 

 

…yli viisikymmenhenkisen yleisön tervetulleeksi.

 

 

 

 

 

Keskiviikkokahviloiden ohjelma on musiikkipainotteista ja tällä kerralla Viljakkalan oma poika Aarre Aalto esitti yleisöön meneviä kappaleita Risto Hiltusen säestämänä.

 

 

Aarren ensimmäinen kappale oli ”Lemminkäisen äiti”, joka on Eino Leinon kirjoittama ja Oskar Merikannon säveltämä laulu.

 

 

1. Tuima on tuuli ja pimeä on taivo,

suuri on ulapalla aaltojen raivo,

lahti on tyyni ja selkeä vaan.

Kussa mun kotkani kulkeekaan?

 

2. Joudu jo kotihin ja lentosi heitä!

Taikka jo ajeletkin aaltojen teitä,

poikani pieni ja hentoinen.

Lahti on tyyni ja rauhainen.

 

3. Ulkona ulapalla myrskyt ne pauhaa,

täällä on lämmintä ja täällä on lauhaa,

lahti on tyyni ja selkeä vaan.

Laske jo lahtesi valkamaan!

 

 

 

 

Aarre Aallon välijuonnot olivat mielenkiintoisia, kun hän kertoi mm. Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan urkuri Frans Linnavuoresta ja tämän suhtautumisesta siihen musiikkiin, jota Tampereen Tuomiokirkossa oli soveliasta esittää.

 

 

 

*****************

 

 

 

Viljakkalan Seurojentalo-yhdistykselle kiitokset kulttuuritarjonnan järjestämisestä Viljakkalaan.

 

Erityiskiitokset Lions Club Viljakkalalle joka huolehti, että Elonkaaren asukkaiden kyyditykset onnistuivat Keskiviikkokahvilaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maatalous on kokoomuksen ja hallituksen toimista huolimatta edelleen kaiken perusta

Perjantai 4.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan näitä rivejä keskiviikkona 2.7.2014.

 

Tänään ja viime päivinä on ollut vahvasti esillä useita asioita, joilla yhteisenä nimittäjänä on maatalous.  Otan niistä esille kaksi.

 1.     

Kokoomus on viime päivinä toitottanut maatalousystävällisyyttään ja kaikkivoipaisuuttaan maatalouden, ruokaturvallisuuden ja kuluttajaystävällisyyden saralla.

 

Tänään suomut ovat auenneet toivottavasti myös kokoomuslaisten silmissä, kun heidän meppinsä Petri Sarvamaa ei päässyt lainkaan EU:n maatalousvaliokuntaan.

 

Keskustan Olli Rehn pääsi varajäseneksi ainoana suomalaisena himoittuun maatalousvaliokuntaan ja siten päätöksenteon keskiöön.

 

On selvää, että Rehnin pääseminen maatalousvaliokuntaan nostaa suomalaisten sananvaltaa maatalousasioissa, ruokaturvallisuutta koskevissa asioissa sekä elintarvikkeiden kuluttajapolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.

 

Edellisellä vaalikaudella maatalousvaliokunnassa olivat Riikka Pakarinen (keskusta) ja Petri Sarvamaa (kokoomus).

 

On toki muistettava, että Keskustan Anneli Jäätteenmäki sai edellisellä EU-vaalikaudella paljon enemmän aikaan suomalaisen maatalouden saralla, vaikka ei ollutkaan maatalousvaliokunnan jäsen, kuten kokoomuksen Petri Sarvamaa.

 

Odottelen mielenkiinnolla, että miten Kokoomus nyt hehkuttaa maatalousosaamistaan!

 

 2.     

Valtioneuvosto on päättänyt uusista tavoitteista huoltovarmuudessa ja sen vuoksi leipäviljassa luovutaan vuoden huoltovarmuustavoitteesta ja siirrytään vain kuuden kuukauden mittaiseen varmuusvarastointiin.

 

Samassa yhteydessä huoltovarmuussäädöksiä muutetaan polttoöljyn osalta siten, että varmuusvarastossa ei enää tarvitse olla polttoöljyä teollisuuden tarpeisiin. Riittää, kun polttoöljyä on yhdyskuntien energiahuollon tarvitsema osuus viideksi kuukaudeksi!

 

Päätökset ovat osoitus Kataisen – Stubbin hallitusten käsityksistä, jotka perustuvat suureen tietämättömyyteen ja siihen, että halutaan ummistaa silmät ympärillämme tapahtuvasta kehityksestä.

 

Tunnen Huoltovarmuuskeskuksen toiminnan viljan osalta hyvin, sillä toimin 40 vuotta kestäneen työurani aikana viimeiset viisitoista vuotta maamme viljamarkkinoiden ytimessä ja pääsin omakohtaisesti seuraamaan HVK:n toimintaa viljamarkkinoilla.

 

Pidän hallituksen päätöksiä varmuusvarastotasojen alentamisessa vastuuttomana toimintana.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kun kolme tuon lisäksi saan, vain kaksi puolesta tusinasta puuttuu"

Torstai 3.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Tunnettehan jutun metsästäjästä, joka jäniksen jäljet nähtyään sanoi:

 

”Kun kolme tuon lisäksi saan, vain kaksi puolesta tusinasta puuttuu.”

 

 

Metsästäjän ajatuksenjuoksu tuli etsimättä mieleen, kun kuunteli Stubb´n ja Antti Rinteen sepustuksia minihallitusneuvottelujen jälkeen.

 

Herätti heti epäilyksiä, että miten Kataisen – Urpilaisen perintöprinssi-kaksikko olisi noin nopeasti löytänyt 1,1 miljardin säästöt.

 

Nopeasti paljastuikin, että Alexander Stubb ja Antti Rinne yrittivät huijata suomalaisia, sillä he olivat laskeneet suunnittelemiensa toimenpiteiden teoreettiset vaikutukset peräti neljälle seuraavalle vuodelle!

 

 

**********

 

 

Stubb ja Rinne ovat todellisia pätkäministerejä, sillä seuraavat eduskuntavaalit järjestetään viimeistään 19.4.2015.

 

Eduskuntavaalien järjestäminen vajaan kymmenen kuukauden kuluttua merkitsee, että Stubb´lla ja Rinteellä on mandaatti puhua loppuvuoden lisäksi ainoastaan vajaat neljän kuukauden pätkästä ensi vuodesta.

 

Tosiasioista välittämättä Stubb ja Rinne retostelivat suunnitelmistaan seuraaville neljälle vuodelle!

 

Käsittämätöntä sumuttamista miehiltä, kun varmasti tiesivät, että nykyinen hallituspohja ei jatka ensi kevään jälkeen.

 

Harmillista, että suomalainen media astui muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Stubb´n ja Rinteen asettamaan miinaan.

 

Helsingin Sanomat ansaitsee erityiskiitoksen, sillä se otti tiukan kannan Stubb´n ja Rinteen huijausyritykseen.

 

 

***************

 

 

Stubb´n ja Rinteen menettelyä kansa kutsuu valehtelemiseksi.

 

Uskommeko valehtelijoihin?

 

 

-Esko Erkkilä-

Karhen Markkinat vahvisti uskoa suomalaisen maaseudun ja haja-asutusalueiden elinvoimaisuuteen

Sunnuntai 29.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa Karhen koulun vanhempainyhdistys järjesti eilen jo 15. kertaa Karhen Markkinat.

 

 

 

 

 

 

 

Tilaisuus on paisunut vuosi vuodelta ja eilen saavutettiin väenpaljoudessa taso, johon Viljakkalassa ei ilmeisesti koskaan ole aiemmin päästy. Markkinoille ei myydä pääsylippuja, joten yleisömäärän arviointi perustuu kokemukseen ja useimmat arvioijat päätyivät n. tuhannen henkilön väkimäärään.

 

 

Olin mukana kahdessa roolissa; Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvoston jäsenenä ja varapuheenjohtajana kuuntelemassa viljakkalalaisten toiveita Ylöjärven kaupungille sekä kyytipoikana vaimolleni, joka myi omalla osastollaan lasitöitä.

 

 

 

 

 

 

Lasityöt olivat kuulemma tehneet kauppansa hyvin.

 

Kuulin, että joku ostaja oli ostanut yhden tiffany-enkelin ja todennut mökilleen päästyään, että se näyttää niin yksinäiseltä.

 

Henkilö oli palannut markkinoille sillä seurauksella, että nyt hänellä on kolme tiffany-enkeliä ikkunassaan!

***********

 

 

 

 

 

Viljakkala-neuvoston osastolla saimme muutaman ”ruusun” välitettäväksi Ylöjärven kaupungille, mutta suurin palaute oli kuitenkin ”risuja”.

Tässä ruusuja ja risuja Viljakkala-neuvoston puheenjohtaja Tiina Isosaarelle antaa Paavo Mäntyniemi.

 

Viljakkalan terveydenhoitopalvelujen lähes lopettaminen sekä uhka kaikkien loppujenkin palveluiden lopettamisesta Viljakkalasta oli keskeisin palaute, jota saimme viljakkalalalaislta.

 

Viljakkalassa odotetaan suurella jännityksellä uuden kaupunginjohtajan valintaa ja toivotaan, että Ylöjärven nokkamieheksi tai –naiseksi saataisiin henkilö, joka osaisi arvostaa tasapuolisesti kaikkia kaupungin alueita – myös haja-asutusalueita.

 

Haja-asutusalueiden rakennuslupapäätöksissä toivottiin monissa palautteissa, että rakennuslupia myönnettäisiin myös haja-asutusalueille, ei pelkästään kerrostaloslummeihin ratikkareitin varteen Tampereen tapaan.

 

Oli rohkaisevaa todeta, että Viljakkalaan on muuttanut perheitä, jotka perustavat elämänsä haja-asutusalueella asumiseen ja hienoa on se, että näissä perheissä on useitakin lapsia.

 

Nämä maallemuuttajat ovat niitä onnellisia, joiden vanhemmat ovat osanneet rakentaa ajanmukaiset omakotitalot itsenäisen Viljakkalan aikana haja-asutusalueelle, joita nykyiset slummeja kannattavat virkahenkilöt eivät voi estää asumasta viihtyisässä  ympäristössä maaseudulla.

 

 

*************

 

 

 

 

Keskusta oli vahvasti mukana Karhen Markkinoilla.

 

Tässä Pirkanmaan Keskustanaisten puheenjohtaja Minna Sarvijärvi Kurusta ja Teuvo Hakanen Viljakkalasta vaihtavat markkinakuulumisia.

 

Sarvijärvi ja Hakanen ovat molemmat valittu Keskustan Pirkanmaan piirin kansanedustajaehdokkaiksi kevään 2015 eduskuntavaaleissa!

 

 

 

 

Kiitokset Karhen koulun vanhempainyhdistykselle, jonka aktiivisen toiminnan ansiosta saimme osallistua Karhen Markkinoille 28.6.2014!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Edestakainen junamatka kapearaiteisella junalla Dresdenin lähellä sijaitsevien Radebeul´n ja Radeburg´n välillä oli elämys

Keskiviikko 25.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Palaan sukulaismiehen kanssa huhtikuussa tekemäämme omatoimimatkaan entisen Itä-Saksan alueelle ja kerron hienosta junamatkasta, jonka teimme kapearaiteisella junaradalla Radebeul´sta Radeburg´iin ja takaisin.

 

 

 

 

Lähtöasemamme oli Radebeul Ost –niminen rautatieasema Dresdenin ja Leipzigin välillä.

 

Tämä nimikyltti oli pääradan varrella,…

 

 

 

 

 

 

…mutta melkein viereisellä raiteella oleva kapearaiteisen radan nimikyltti henki sopivasti mennyttä aikaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääteasemien välillä radalla oli kymmenen väliasemaa ja juna pysähtyi kaikilla väliasemilla.

 

 

 

 

 

 

Menomatkalla valitsimme umpivaunun, mutta sen vaunusillalta oli mainio tilaisuus seurata matkan sujumista, sillä edellinen vaunu oli avovaunu.

 

 

 

 

 

Meillä oli muihin ajoneuvoihin nähden etuajo-oikeus, sillä henkilöautot ja raitiovaunut odottivat ohikulkuamme.

 

 

 

 

 

 

Ensimmäisen aseman jälkeen aloimme kipuamaan mäkeä ylös…

 

 

 

 

 

 

…ja se merkitsi, että veturimme joutui tositoimiin.

 

 

 

 

 

 

Miellyttävä konduktöörirouva tarkisti matkaliput…

 

 

 

 

 

 

…ja löi niihin asiaankuuluvat leimat.

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia, jotka otin vaunumme vaunusillalta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

Saavuimme runsaan 16 kilometrin pituisen junamatkamme päätepisteeseen Radeburg´iin ja sen ”Kulturbahnhof´lle”.

 

 

 

 

 

Veturiin laitettiin lisää vettä ja veturinkuljettaja rasvasi tärkeimmät voitelunipat.

 

 

 

 

 

 

Veturi ajettiin nyt toiseen päähän vaunurivistöä, jotta paluumatka saattoi alkaa.

 

 

 

 

 

 

Paluumatkan aluksi oli taas miellyttävä matkalippujen tarkastaminen.

 

 

 

 

Tässä joitain matkakuvia paluumatkalta – nyt matkustimme avovaunussa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Lähestyimme matkamme lähtöasemaa joka oli nyt siis myös matkamme päätepiste, pysähdyimme ja konduktöörirouvamme meni ulos junasta sekä laittoi vilkkaalle risteävälle kadulle puomit, jotta junamme pääsi etuoikeutettuna ajamaan risteyksen yli.

 

 

 

 

 

 

Saavuimme Radebeul Ost´n asemalle ja hieno junamatkamme oli päättynyt.

*************

Radalla on pituutta 16,55 kilometriä ja sillä liikennöivän kaluston raideleveys on 750 mm. Junan nopeus on 25 kilometriä tunnissa.

Osuimme sellaiselle junavuorolle, joka matkasi radan päästä päähän. Osa junavuoroista ajaa Radebeul´sta vain Moritzburgiin saakka.

Paikalliset asukkaat käyttävät radalla liikennöiviä junia työmatka- ja koululaismatkoihin.

Ihmettelimmekin aluksi, että junassa matkaavat koululaiset puuhasivat vallan muuta kuin ihailivat maisemia, mutta sitten huomasimme, että he ovat normaalilla koulumatkallaan!

*************

 

 

Kun käytte Dresdenissä, niin poiketkaapa nauttimassa Radebeul´n ja Radeburg´n välisen kapearaiteisen junaradan elämykset höyryveturin vetämissä vaunuissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskusta kannustaa kuntalaisdemokratian kehittämisessä Tampereen Alvari -toiminnan sekä Ylöjärven Viljakkala- ja Kuru-neuvostojen tyyppiseen toimintaan

Sunnuntai 22.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan toiminnan kehittämisessä puoluekokousaloitteilla on tärkeä rooli.

 

Taannoin päättyneelle Turun puoluekokoukselle jätettiin 260 puoluekokousaloitetta Keskustan piirien, Keskustan kunnallisjärjestöjen sekä Keskustan paikallisyhdistysten toimesta.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana olen tyytyväinen, että monet Keskustan tamperelaiset järjestöt jättivät useita puoluekokousaloitteita.

 

Olin keskeisenä toimijana, kun Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö jätti puoluekokousaloitteen, joka kuului näin:

************

 

 

KUNTALAISDEMOKRATIAA PITÄÄ KEHITTÄÄ MONIPUOLISIN TAVOIN

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry esittää, että kuntalaisdemokratiaa pitää kehittää luovasti, monipuolisesti, ennakkoluulottomasti ja erilaisin tavoin eri kunnissa.

 

Kuntalaisdemokratian merkitys korostuu koko ajan, sillä tiedonvälitys monipuolistuu, tarpeet ovat kunnissa erilaiset ja kuntakokokin varmaan tulee kasvamaan. Tarvitaan erilaisia malleja, jotta kansalaiset voivat helposti myös vaalien välissä osallistua oman kuntansa kehittämiseen.

 

Onnistunut kuntalaisdemokratia merkitsee parhaimmillaan kahdensuuntaista tiedonvälitystä; päättäjät saavat oikeaa sekä suoraa palautetta kuntalaisilta päätöstensä perustaksi ja kuntalaiset puolestaan todenpohjaista tietoa tehtyjen päätösten perusteluiksi.

 

Kuntalaisdemokratian paras onnistuminen on kuitenkin se, kun kuntalaiset pystyvät aidosti vaikuttamaan asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry on pannut tyydytyksellä merkille Tampereen kaupungin Alvari-toiminnan, joka perustuu alueellisen vaikuttamisen periaatteeseen. Kaupungin jakaminen neljään Alvari-alueeseen on merkinnyt alueellisten ongelmien välittymistä päättäjien tietoisuuteen.

 

Toisena esimerkkinä Tampereen kunnallisjärjestö haluaa tuoda esille Ylöjärven kaupungissa toimivat alueelliset Viljakkala- ja Kuru-neuvostot, jotka perustettiin sen jälkeen, kun Viljakkala sekä Kuru liittyivät kuntaliitoksessa Ylöjärven kaupunkiin.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry toteaa kokemukseen perustuen, että Alvari- järjestelmässä ja Ylöjärven Viljakkala- sekä Kuru-neuvostoissa on paljon parannettavaa, mutta molemmat ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä kuntalaisdemokratian edistämisessä.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry kannustaa Suomen Keskustaa tukemaan uusia, erilaisia ja ennakkoluulottomia hankkeita kuntalaisdemokratian edistämisessä.

 

 

******************

 

 

Puoluehallitus puolsi aloitettamme ja sen vastausesitys kuului näin:

 

 

”Puoluekokous yhtyy täysin Tampereen kunnallisjärjestön näkemykseen kuntalaisdemokratian kehittämisestä. Keskustan kunnallisvaaliohjelmassa 2012 yksi kolmesta kärkiteemasta oli nimenomaan kunnan asukkaiden ja heidän yhteisöjensä vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen kansanvaltaisesti valitun valtuuston ja muiden päätöksentekoelinten rinnalla.

 

Kuntalaisilla ja myös kunnassa osan vuotta asuvilla vapaa-ajanasukkailla on tiedoistaan, taidoistaan ja arkipäivän kokemuksistaan kumpuavaa osaamista ja resursseja, joita ei vielä ole tarpeeksi hyödynnetty kuntalaisten yhteiseksi hyväksi. Myös kolmannen sektorin järjestöjä tulee kuulla entistä vahvemmin ja ottaa ne mukaan palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen.

 

Aloitteessa on kiinnitetty huomiota oleelliseen näkökulmaan; jokaisen kunnan on löydettävä omista ja asukkaiden lähtökohdista parhaat lähivaikuttamisen muodot. Yhtä ja samaa reseptiä kaikille kunnille ei ole olemassa.

 

Etenkin asukasmääriltään suurissa ja pinta-alaltaan laajoissa kuntaliitoskunnissa voidaan jopa harkita kunnanosavaltuustoja tai Rovaniemen kaltaisia aluelautakuntia omine budjetteineen ja päätösvaltoineen. Toisissa kunnissa voivat toimia paremmin ns. kevyemmät kuntalaisdemokratian muodot kuten kylä- ja kaupunkiosavaltioparlamentit, avoimet keskustelu- ja palautetilaisuudet, kansalais- ja käyttäjäraadit tai vaikkapa sosiaalisen median ja muiden sähköisten palaute- ja ideajärjestelmien hyödyntäminen.

 

Olipa kuntalaisdemokratian muoto mikä tahansa, on tärkeintä että kunnan asukkaat tulevat aidosti kuulluiksi ja he kokevat voivansa vaikuttaa kotikuntansa asioihin. Näennäisdemokratia vain etäännyttää ja passivoi asukkaita.

 

Puoluekokous panee tyytyväisyydellä merkille aloitteessa mainitut Tampereen ja Ylöjärven lähidemokratiakokeilut. Niiden kokemuksia – niin onnistumisia kuin havaittuja ongelmiakin – tulee hyödyntää Pirkanmaata laajemminkin kuntalaisten lähivaikuttamisen edistämisessä.”

 

 

*********

 

Olen tyytyväinen Puoluehallituksen vastausesitykseen ja erityisesti siihen, että puoluekokousaloitteemme hyväksyttiin näillä vahvoilla puoltolauseilla Keskustan ohjenuoraksi jatkossa!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Täytyy olla kansan palveluksessa"

Lauantai 21.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Tiedän työkokemukseni perusteella, että saadakseen sanomansa perille, on oltava aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiin.

 

Edustamallani toimialalla se merkitsi aktiivisuutta tilaisuuksien pitämisessä, osallistumista erilaisille markkinoille ja markkinointia suoraan potentiaalisille asiakkaille eli tilakäyntejä.

 

Sama periaate koskee poliitikkoja – on oltava kansan tavoitettavissa!

 

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen on ilmeisesti aikamme paras esimerkki, että  ”jalkatyö” eli äänestäjien parissa tehtävä työ tuo tulosta.

 

On luonnollista, että tuotteen pitää olla kunnossa, sillä huonoa tuotetta on mahdotonta myydä edes kovalla jalkatyöllä.

 

”Tuotteena” Paavo Väyrynen on kunnossa, joten sen markkinointi on siltä osin kunnossa.

 

 

*************

 

 

 

Seurasin Paavo Väyrysen työskentelyä taannoisessa Keskustan puoluekokouksessa 13. – 15.6.2014 Turussa ja siitä muutama kuva selitysteksteineen:

 

 

 

 

Väyrysellä oli kokouspaikkana toimineen Turun Messukeskuksen aulassa oma esittelypiste, jossa hän oli melkein koko ajan puoluekokousväen tavattavissa.

 

 

 

 

 

 

Väyrysen valtakunnallista näkyväisyyttä edesauttoi, että YLE haastatteli häntä puoluekokouksen aikana.

 

 

 

 

 

 

Yleiskeskustelun ensimmäisen puheenvuoron käytti Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen.

 

Väyrynen totesi puheessaan mm. näin:

 

”Nyt Keskustan tehtävänä on pelastaa Suomen kansantalous. Keskustan tehtävänä on murtaa nykyinen keskittymiseen tähtäävä ja eriarvoisuuteen johtava sisäpolitiikan oikeistosuuntaus. Ja ennen muuta: Keskustan on jälleen turvattava se, että Suomi jatkaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan Paasikiven linjalla.”

 

 

 

 

 

Paavo Väyrynen liikkui puoluekokousväen keskuudessa ahkerasti – tässä hän keskustelee puolustusministerinä 1977 – 1979 sekä maa- ja metsätalousministerinä 1979 – 1983 toimineen Taisto Tähkämaan kanssa.

 

 

 

 

 

 

Osuin paikalle, kun Paavo Väyrynen ja Tapani Hankaniemi, melkein naapurini Kälviältä, ”paiskasivat kättä” ja varmaan keskustelivat Kälviän taannoisesta kuntaliitoksesta Kokkolan kaupunkiin!

 

 

 

 

 

 

Arvostin monien muiden ohella, että Väyrynen oli paikalla puoluekokouksen päättymiseen saakka.

 

Kerroin hänelle, että arvostan hänen paikallaoloaan ja silloin Väyrynen totesi minulle tämän jutun otsikossa olevat sanat eli;

 

”Täytyy olla kansan palveluksessa”!

 

 

Taidatkos sen selvemmin sanoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Henkilövalinnat Keskustan puoluekokouksessa 14.6.2014

Tiistai 17.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puoluekokous 13. – 15.6.2014 Turussa oli hieno kokemus – käytän ensimmäisen kerran nykytermiä, kun totean sen olleen…

 

 

…voimaannuttava kokemus!

 

 

Kokouksen toinen päivä eli lauantai keskittyi henkilövalintoihin ja niiden tiimoilta pienoinen kuvakertomus:

 

 

************

 

 

Puheenjohtajakysymyksessä edettiin täydellisen yksimielisyyden linjalla, joten puheenjohtajaehdokkaiden viime hetken työskentelyä ei tarvittu.

 

 

 

 

 

Juha Sipilä valittiin yksimielisesti jatkamaan Keskustan puheenjohtajana.

 

 

 

************

 

 

Varapuheenjohtajiksi oli tarjolla seitsemän ehdokasta ja puoluesihteeriksi kolme henkilöä, joten päivään riitti vipinää.

 

 

Keskustan puoluekokouksessa piirit istuvat salissa piireittäin, joten ehdokkaiden viime hetken esittelyt tapahtuvat kunkin piirin edessä penkkirivien välissä.

 

Aikaa piirikohtaisiin esittelyihin on tunti ja sinä aikana ehdokkaan pitää kiertää kaikki piirit, joten sanomansa tiivistäminen on kullanarvoinen taito tässä vaiheessa.

 

 

 

 

Keskustan Pirkanmaan piiriä puoluekokouksessa johti piirin toinen varapuheenjohtaja Vilhartti Hanhilahti, sillä puheenjohtajallamme Pertti Hakasella sekä varapuheenjohtaja Riitta Koskisella oli puoluekokouksen aikaan molemmilla perhejuhlamenoja.

 

 

 

 

 

Ensimmäisenä pirkanmaalaisille kävi esittäytymässä varapuheenjohtajaehdokkaista Liisa Ansala.

 

Liisa Ansala sai vaalissa 311 ääntä ja sijoittui viidenneksi.

 

 

 

 

Toisena pirkanmaalaisille esiintyi Katri Kulmuni ja hän sai vaalissa 543 ääntä, jolla sijoittui neljänneksi.

 

 

 

 

 

Ann-Mari Kemell oli varapuheenjohtajaehdokkaista seuraava pirkanmaalaisille esiintynyt ehdokas. Vaalissa hän sai 307 ääntä, jolla heltisi kuudes sija.

 

 

 

 

 

 

Juha Rehulan ei esiintyessään tarvinnut nousta tuolille, sillä pitkänä miehenä hänen pituutensa riitti myös takariveillä istuneiden pirkanmaalaisten nähtäväksi.

 

Rehula korjasi varapuheenjohtajavaalissa suurimman äänisaaliin eli 1.304 ääntä ja hän jatkaa Keskustan varapuheenjohtajana.

 

 

 

 

 

Annika Saarikko kiipesi ketterästi tuolille ja piti sieltä pirkanmaalaisille puheensa.

 

Myös Annika jatkaa Keskustan varapuheenjohtajana, sillä hän sai toiseksi eniten ääniä eli 1.237.

 

 

 

 

 

Kokenut Anu Vehviläinen on tekemässä vahvaa paluuta maamme politiikan terävimpään kärkeen ja myös me pirkanmaalaiset huomasimme sen viimeistään silloin, kun Anu kävi esittäytymässä pirkanmaalaisille puoluekokousedustajille kokoussalissa.

 

Vehviläinen sai vaalissa 642 ääntä ja sillä heltisi varapuheenjohtajakisassa kolmas sija sekä Keskustan varapuheenjohtajuus.

 

 

 

 

 

Varapuheenjohtajaehdokkaista viimeisenä pirkanmaalaisille kävi esittäytymässä Paula Sihto.

 

Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajana toimiva Sihto sai 186 ääntä.

 

 

 

*************

 

 

Pirkanmaa ja Päijät-Häme muodostivat yhdessä äänestyspaikan numero X ja sen osalta ehdokkaiden henkilökohtaiset äänimäärät olivat seuraavat:

 

• Rehula 113
• Saarikko 99
• Kulmuni 61
• Vehviläinen 59
• Ansala 32
• Kemell 32
• Sihto 9

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

Kolmesta puoluesihteeriehdokkaasta ensimmäisenä pirkanmaalaisille puoluekokousedustajille kävi esiintymässä Timo Laaninen.

 

Laaninen sai vaalissa 869 ääntä eli 58,8 % annetuista äänistä ja tuli siten valituksi Keskustan puoluesihteeriksi jo ensimmäisellä äänestyskierroksella.

 

 

 

 

 

 

Toisena puoluesihteeriehdokkaana pirkanmaalaisille esiintyi Janne Seurujärvi. Hän sai vaalissa 450 ääntä.

 

 

 

 

 

 

Kolmantena puoluesihteeriehdokkaana meille esiintyi Jasi Kuokkanen, joka sai vaalissa 160 ääntä.

 

 

 

Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen yhteisellä äänestyspaikalla puoluesihteerivaalissa äänestettiin näin:

 

 

• Laaninen 68
• Seurujärvi 44
• Kuokkanen 16

 

 

*****************

 

 

Olen vakuuttunut, että nyt valittu puoluejohto pystyy luotsaamaan Keskustan vaalivoittoon vuoden 2015 eduskuntavaaleissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Tämä maa tarvitsee Keskustaa"

Lauantai 14.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Otsikkolause sisältyi puheeseen, jonka Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä piti eilen Turussa alkaneen kolmipäiväisen Keskustan puoluekokouksen alkajaisiksi.

 

 

 

 

Sipilän avaussanojen jälkeen alkoivat suosionosoitukset, jotka Juha Sipilä joutui lopettamaan ja alkoi puheensa vaikka suosionosoitukset vain jatkuivat.

 

 

 

 

 

Puoluekokousyleisö keskeytti Sipilän puheen suosionosoituksilla kymmenkunta kertaa ja puheen jälkeen yleisö nousi seisaalleen ja taputti puheenjohtaja Sipilälle!

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

Kuljin puoluekokousyleisön joukossa ja etsin kamerani linssiin Keskustan kansanedustajia sekä muita keskeisiä keskustalaisia.

 

Tässä tuloksia:

 

 

 

 

 

Tapasin Anu Vehviläisen myös livenä ja toivottelin hänet huomenissa tervehtimään Keskustan pirkanmaalaisia puoluekokousedustajia – Anu lupasi tulla!

 

 

 

 

 

Juha Sipilä oli käytäväkeskusteluissa monien suosittu kuvauskohde ja keskustelukumppani.

 

 

 

 

 

Puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska Hämeenkyröstä liikuskeli hyväntuulisena porukan keskellä.

 

 

 

 

 

Paavo Väyrynen viihtyi koko avauspäivän kokouspaikalla ja usein hän oli tavattavissa ”kaksoisolentonsa” eli roll-upin vierellä! Pyysin Paavoa poseeraamaan ja hyvän kuvan sainkin.

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Tuomo Puumala.

 

 

 

Varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Annika Saarikko. Annikan tavaramerkkinä olevat liinat loppuivat alkuunsa, mutta Annika lupasi niitä tulevan lauantaiksi lisää. Odotan omaani!

 

 

 

 

Kansanedustajat Mikko Savola ja Elsi Katainen.

 

 

 

 

Totesin jälleen kerran Sirkka-Liisa Anttilalle, että hänen maa- ja metsätalousministeriaikana oli levollinen olo ruokaturvallisuuden osalta, sillä Sirkka-Liisa ministerinä ja Jaana Husu-Kallio Eviran pääjohtajana olivat luotettava työpari.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ex-meppi Hannu Takkula ja puoluesihteerivaalissa mukana oleva Janne Seurujärvi ovat molemmat ”pohjoisen poikia”. Saa nähdä, että nouseeko Takkula varasijalta Brysselin koneeseen!

 

 

 

 

Jouni Ovaska ja varapuheenjohtajan paikkaa tavoitteleva Ann-Mari Kemell.

 

 

 

******************

 

Lainaan tämän juttuni lopuksi kaksi kohtaa Juha Sipilän puheesta:

 

 

”Nyt on taas mukava olla keskustalainen”

 

 

”Tätä maata on uudistettava rohkeasti ja pidettävä kaikki mukana”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kirkot Dresdenissä ja Leipzigissä olivat paikat, joista Saksojen jälleenyhdistyminen alkoi

Sunnuntai 8.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Oli mielenkiintoista taannoisella entisen DDR:n alueelle suuntautuneella matkalla tutustua paikkoihin, joilla oli keskeinen rooli Saksojen jälleenyhdistymisessä vuonna 1989.

 

Kävin sukulaismiehen kanssa Dresdenissä sekä Leipzigissä ja molemmissa paikoissa totesimme, että kirkot olivat ne paikat, joihin kokoontuneet itä-saksalaiset alkoivat vaatia muutosta.

 

 

 

 

Dresdenin Altmarktin laidalla sijaitseva Kreutzkirche eli Pyhän Ristin kirkko oli tärkeässä roolissa, kun kansalaiset alkoivat rauhanomaisin keinoin vaatia kommunistihallinnon lopettamista.

 

 

 

 

Kirkossa on kuva lokakuun 9. päivältä vuonna 1989, kun kirkko on täynnä muutosta vaativaa kansaa.

 

Kirkkoon sanotaan tänä päivänä mahtuvan 3.000 sanankuulijaa ja kuvasta ilmenee, että väkeä oli silloin paikalla paljon enemmän.

 

Ihmisiä istuu lattialla ja kaikki parvekkeet ovat väkeä täynnä.

 

Historiankirjoissa todetaan nyt, että 1980-luvulla Kreutzkirche oli ”sovittelevan rauhanprosessin ja oikeudenmukaisuuden luomus”.

 

Prosessi oli mahdollista vain kirkon seinien sisällä, sillä siellä sai puhua vapaasti.

 

 

Muutama kuva nykypäivän Kreutzkirche´n sisätiloista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tästä kuvasta näkee selvästi ne parvet, jotka olivat muutosta vaativaa kansaa täynnä 9.10.1989.

 

 

 

************

 

 

Paljonkin Dresdeniä merkittävimmät tapahtumat toteutuivat Leipzigissä mm. maanantaimielenosoituksina.

 

 

 

 

 

Leipzigin Nikolaikirche eli Leipzigin Pyhän Nikolauksen kirkko oli keskiössä, kun kansa vaati muutosta.

 

Leipzigin tapahtumat alkoivat jo varhain, mutta tammikuusta 1989 alkaen ne saivat yhä tiukempia muotoja.

 

Onneksi sotilaat ja viranomaiset pysyivät rauhallisina ja ei päässyt tapahtumaan mitään Kiinan ”Taivaallisen rauhan aukion” tapahtumiin verrattavaa.

 

 

Leipzigin tapahtumista löytyy yksityiskohtaista tietoa internetistä.

 

 

 

Tuntuu jotenkin ihmeelliseltä, että DDR:n kansalaisliikkeen rauhanomaisesta vallankumouksesta on aikaa kulunut vasta 25 vuotta.

 

Aika tuntuu todella lyhyeltä, sillä niin paljon jälleenyhdistynyt Saksa on saanut aikaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Keskusta tarjosi kiitoskahvit hyvin menneiden europarlamenttivaalien kunniaksi

Lauantai 7.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiasyhdistys ry järjestää jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina Tampereen Keskustorilla Maanantaimarkkinat.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö on ottanut tavakseen olla mukana Maanantaimarkkinoilla.

 

Näin teimme myös kesäkuun 2. päivänä, jolloin järjestettiin kesäkuun Maanantaimarkkinat.

 

Meillä oli silloin ilo tarjota kahvit tamperelaisille ja pirkanmaalaisille sen johdosta, että Keskusta pärjäsi hienosti toukokuun 25. päivänä järjestetyissä europarlamenttivaaleissa.

 

************

 

Keskusta sai Tampereella hyvin väen liikkeelle, sillä osuutemme kaikista annetuista äänistä nousi tasan kymmeneen prosenttiin!

 

Tulos on keskustalaisesti mainio, sillä viime vuosina osuutemme on ollut korkeimmillaan vuoden 2012 presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella, jolloin Paavo Väyrynen sai 8,8 % Tampereella annetuista äänistä.

 

 

 

 

 

Keskustan vaaliveturi europarlamenttivaaleissa Tampereella oli valtakunnalliseen tapaan Olli Rehn, joka sai Tampereelta 2.133 ääntä.

 

Toisena keskustalaisista oli Anneli Jäätteenmäki 1.391 äänellä ja kolmantena Paavo Väyrynen, joka sai 1.130 ääntä.

 

*************

 

Kisa on ”perhepiirissä” aina tiukka ja olen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana tyytyväinen, että Tampereen osuus Pirkanmaan vaalipiirin keskustalaisista äänistä oli peräti 32 %!

 

 

 

Otimme Olli Rehn´n europarlamenttivaalijulisteen osastomme kantavaksi elementiksi, kun tarjosimme kesäkuun Maanantaimarkkinoilla kiitoskahvit tamperelaisille!

 

Kahvit ja mökkipalstani herukoista, mansikoista sekä luumuista valmistettu sekamehu tekivät hyvin kauppansa!

 

Kiitokset tamperelaisille, että luotitte Keskustan europarlamenttivaaliehdokkaisiin!

 

Tästä on mainiot asemat jatkaa ensi vuoden huhtikuun 19. päivänä järjestettäviin eduskuntavaaleihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kaugelt näen kodu kasvamas"

Torstai 5.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Rakveren vanhan kaupungin puistossa on Friedrich Reinhold Kreutzwald´n patsas, jonka graniittijalustaan on kirjoitettu otsikossa mainitut sanat.

 

 

 

 

Kreutzwald oli lääkäri sekä kirjailija ja hän syntyi vuonna 1803 ja kuoli 1882.

 

 

 

 

 

Voidaan sanoa, että Friedrich Reinhold Kreutzwald oli Viron Elias Lönnrot, sillä Kreutzwald kokosi Viron kansalliseepoksen Kalevipoeg´n samaan tapaan kuin Lönnrot kokosi Suomen kansalliseepoksen Kalevalan.

 

Kalevipoeg´n kokoamistyön aloitti Friedrich Robert Faelmann, mutta hänen kuolemansa jälkeen työn suoritti loppuun Kreutzwald.

 

Kalevala ilmestyi vuonna 1849.

 

Kalevipoeg´n ensimmäinen versio ilmestyi vuonna 1853, mutta se sensuroitiin.

 

Viron kansalliseepos ilmestyi yhtenä teoksena vasta vuonna 1862 ja on mielenkiintoista tietää, että se painettiin Kuopiossa!

 

 

************

 

 

 

Friedrich Reinhold Kreutzwald on Virossa arvostettu persoona, sillä hänen mukaansa on Virossa nimetty useita katuja ja hänellä on monia muistomerkkejä Virossa. 

Tallinnassa on eräs hotelli nimetty hänen mukaansa.

On selvää, että Kreutzwald oli keskeinen hahmo Viron 1800-luvulla tapahtuneessa kansallisessa heräämisessä.

 

 

Kreutzwald toimi Võrun kaupungissa lääkärinä 44 vuotta ja siellä on mm. hänelle omistettu museo.

 

*********** 

Kreutzwald´n patsaan graniittijalustassa olevan otsikkolause voidaan ehkä kääntää monellakin tavalla, mutta otan vapauksia, kun Viron ystävänä tulkitsen se näin juhlallisesti:

 

 

”maallamme on valoisa tulevaisuus”!

 

 "Kaukana näen kodin kasvamassa" saattaisi olla suora käännös.

Olen tyytyväinen, että Rakveressä vanhan kaupungin puistossa tapaamamme patsaan ansiosta tietämykseni Viron kulttuurista kasvoi!

-Esko Erkkilä-