Alkaa olemaan kiire, jotta ehtii ehdottamaan Itsenäisyyspäivänä luovutettavaa kunniamerkkiä ansioituneelle kansalaiselle!

Torstai 25.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Elämme jo kesäkuun loppupuolta ja nyt viimeistään järjestö- ja yhdistystoimijoiden sekä työelämän esimiesten pitää valmistautua siihen, että ansioituneita toimijoita muistetaan Itsenäisyyspäivänä erilaisilla kunniamerkeillä.

 

Asiasta muistuttaessani järjestötoimijana en ole omalla asiallani, sillä minulle on jo lähes kaksikymmenentä vuotta sitten myönnetty arvokas kunniamerkki eli…

…Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi, jonka lyhennys on SRV Ar.

 

 

Pirkanmaan Agrologit ry:n toiminta oli siihen aikaan vilkasta, kun agrologiveljet minulle tuon kunniamerkin anoivat. Olin mukana yhdistyksen toiminnassa ja tavoitteemme oli, että anoimme kunniamerkkejä kaikille hieman yli 50-vuotiaille agrologiveljille.

 

 

Yhteiskunnalliset ansioni olivat tuolloin kovin heppoiset, mutta oletan, että sotilasarvoni oli eräs syy noin korkeaan kunniamerkkiin.

 

 

******************

 

 

Olen melko kokenut kunniamerkkien anoja, sillä minulla on siitä kokemusta Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry:n sihteerinä ja Pirkanmaan Agrologien varapuheenjohtajana, Palokallion Omakotiyhdistyksen puheenjohtajana sekä nelikymmenvuotisen työnantajani päällikkötason esimiehenä.

 

 

Meillä agrologeilla on tapana, että pyydämme merkkianomuksen kohteelta hänen oman selvityksensä niistä ansioista, joita anoja pystyy käyttämään perusteina kunniamerkkianomuksessa.

 

 

Myönnän, että menettelytapamme on tietyllä tavalla riskialtis ja riski realisoituu, jos ehdottamamme henkilö ei kaikesta huolimatta saa hänelle anottua kunniamerkkiä.

 

 

*********************

 

 

Työelämässä anoin kunniamerkkiä kahdelle alaiselleni ja molemmissa tapauksissa onnistuin – toiselle näistä henkilöistä edelliset esimiehet olivat tehneet turhan yrityksen.  Agrologimaailmasta oppimani tapa osoitti tässäkin tapauksessa toimivuutensa.

 

 

Työelämässä annoin ”konsulttiapua” erään korkeassa asemassa olleen henkilön kunniamerkkianomuksessa, sillä ensimmäinen yritys oli vetänyt vesiperän. Ritarikuntien hallitukset antavat varsin vähän painoarvoa työelämässä hankituille saavutuksille, mutta suurta painoarvoa ne antavat vapaa-ajalla hankituille ansioille.  Voin karrikoiden todeta, että jonkun kunnan nuorisolentopallokerhon vetäminen on ritarikuntien hallituksen mielestä suurempi ansio kuin vaikkapa myyntijohtajan tai tutkimusjohtajan titteli jossain yrityksessä.  Antamieni ohjeiden mukaan toimien ”korkeassa asemassa” ollut henkilö sai arvoisensa kunniamerkin.

 

 ******************

 

Huvittava tapaus kohdalleni sattui Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry:ssä.

 

 

Anoimme kunniamerkkiä eräälle agrologiveljelle, jolla ritarikunnan hallitus totesi olevan poikkeuksellisen suuret ansiot ja hänelle myönnettiin varsin korkea kunniamerkki.

 

 

Kyseinen kunniamerkki oli niin korkea, että se oli maksullinen. Jouduimme maksumieheksi ja tämä tapaus vei yhdistyksemme taloustilanteen joksikin aikaa kuralle!

 

 

Ritarikuntien hallitukset ovat lisänneet kunniamerkkien maksullisuutta ja mm. minulle aikoinaan myönnetty kunniamerkki maksaa nykyisin anojalle lunastusmaksuna 215 euroa.

 

 

 

Kunniamerkin ”korotusta” voi saada aikaisintaan seitsemän vuoden kuluttua kunniamerkin saamisesta. Minun kohdallani seuraava kunniamerkki olisi Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkki eli SVR R ja sen lunastushinta on 480 euroa.

 

 

*******************

 

 

Kannustan järjestötoimijoita ja työelämän esimiehiä tutkailemaan, että olisiko joukossa joku ansioitunut, jolle voisi anoa kunniamerkkiä.

 

 

Lisäohjeita kunniamerkkien anomisesta löytyy Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ja Suomen Leijonan ritarikunnan yhteisiltä verkkosivuilta!

 

 

Nyt nopeaa toimintaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tänään siniristiliput liehuvat Talvisodan päättymisen johdosta!

Perjantai 13.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen aikoinaan pystyttänyt lipputangot Tampereen omakotitalomme takapihan nurmikolle sekä Viljakkalan Majajärvellä sijaitsevan mökkitonttini pihalle.

 

Lapsuuskodissani ei aikoinaan ollut lipputankoa ja ”kahden lipputangon” toimintani on tietynlaista kunniavelan palautusta Suomen lipulle ja sen viestimälle sanomalle.

 

Joulukuun 6. päivä eli Suomen Itsenäisyyspäivä on mielestäni juhlavin liputuspäivä ja silloin lipputangossamme varmasti liehuu Suomen siniristilippu.

 

Tänään on merkittävä liputuspäivä, sillä tänään on kulunut 80 –vuotta Talvisodan päättymisestä.

 

*****************

 

Talvisodassa Suomen tappiot olivat n. 26.000 kaatunutta, mutta Neuvostoliiton tappiot olivat kaatuneiden määrässä lähes viisinkertaiset, sillä Puna-armeija menetti Talvisodassa kaatuneina lähes 127.000 sotilasta.

 

Suomen selviämiselle massiivista vihollista vastaan on monia syitä ja yritän tässä nostaa syistä esille muutamia:

 

 1.      Ratkaisevin syy oli Suomen kansan yhtenäisyys. Vaikka maata repineestä kansalaissodasta oli kulunut vasta parisenkymmentä vuotta, niin kansallinen yhtenäisyys oli saumatonta. On todettu, että Sosiaalidemokraattisen puolueen rooli oli yhtenäisyyden rakentamisessa keskeinen.

 

 2.      Vuosille 1937 -1938 Neuvostoliitossa ajoittuneet Stalinin vainot heikensivät muutenkin heikkoa Puna-armeijaa. Stalin tapatutti 400 kenraalia ja neuvostoyhteiskunnassa kukaan ei voinut mainittuina vuosina olla varma hengestään.

 

 3.      Suomen poliittisen ja sotilasjohdon määräämät ”Ylimääräiset harjoitukset” eli YH lokakuussa 1939 oli tärkeä toimenpide Suomen valmistautumisessa sotaan. YH oli ”miedompi” tapa valmistaa joukkoja sotaan kuin olisi ollut ”Liikekannallepano” eli LKP.

 

 4.      Suomalaiset upseerit suorittivat karttaharjoituksia ennen Talvisotaa Karjalan Kannaksella sekä tutustuivat alueen maastoon. Tällä toiminnalla oli suuri merkitys sille, että tuleva taistelumaasto oli tuttua upseeristolle.

 

 5.      Sauna on aina ollut tärkeä suomalaisille ja se muodostui erääksi seikaksi myös sille, että pärjäsimme Talvisodassa. Rintamaolosuhteiden kovat olot merkitsivät heikkoa hygieniatasoa ja sitä kautta mm. punatautia sotilaissa. Suomalaisten tapa rakentaa heti sauna ja hoitaa saunassa mm. täitorjuntaa piti joukkomme taistelukuntoisina niin, että sitkeät puolustustaistelut olivat mahdollisia.

 

6.      Suomalaisjoukkojen hyvä hiihtotaito, teltat ja ahkiot olivat monissa taisteluissa se tekijä, joka käänsi taistelutilanteen suomalaisten voitoksi. Suomalaiset osasivat sopeutua kovaan pakkaseen paremmin kuin vihollisemme.

 

 

********************

 

 

Tänään lipputangossamme liehuu ylpeänä siniristilippu!

 

 

-Esko Erkkilä-

Stalinin terroristipommitukset Tampereelle Talvisodan aikana tapahtuivat virolaisista lentotukikohdista

Sunnuntai 8.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto miehitti Baltian maat virallisesti vasta 14. kesäkuuta 1940, mutta sitä ennen voimassa oli ns. tukikohtavaihe yhdeksän kuukauden ajan, sillä Neuvostoliitto pakotti Baltian maat solmimaan syys – lokakuussa 1939 avunantosopimuksen, joka merkitsi mm. neuvostojoukkojen sijoittamisen kaikkiin Baltian maihin.

 

Avunantosopimuksen ”solmiminen” merkitsi mm. sitä, että Stalinin terroristipommituslennot Tampereelle 1939 – 1940 saattoivat alkaa Virossa sijaitsevilta lentotukikohtien lentokentiltä.

 

 

 

 

Stalinin terroristipommitusten lähtöpaikkoina olivat seuraavat Virossa sijaitsevat lentotukikohdat:

 

• Kuressaari

• Ungros

• Haapsalu

• Paldiski

• Kuusiku

 

Lentotukikohdissa sijainneet puna-armeijan Tampereen pommituksiin osallistuneiden yksiköiden nimet ovat selvillä, mutta niiden nimet erottuvat heikosti tästä kuvasta.

 

Viro itsenäistyi uudelleen 21.8.1991 ja liittyi Natoon vuonna 2004.

 

Nopea on ollut ajanriento, vai onko se sittenkään ollut nopeaa, sillä Viron maaperältä tapahtuneista Tampereen pommituksista on kulunut 80 –vuotta ja Viron Natoon liittymisestä vasta 16 –vuotta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Osuuskauppavaaleihin ehdokkaana osallistuva munaa itsensä ja taustaryhmänsä

Keskiviikko 15.1.2020 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmä julistaa ja mainostaa suurella mainosbudjetillaan 25.3 – 6.4.2020 järjestettäviä edustajistovaalejaan.

 

Ehdokasasettelu näihin vaaleihin alkoi 13.1.2020 ja se päättyy 31.1.2020.

 

S-ryhmän edustajistovaalit ovat suurta humpuukia ja vaaleihin osallistuvat ehdokkaat munaavat itsensä sekä myös taustaryhmänsä ja syynä on se toiminta, jota S-ryhmä harjoittaa.

 

Erityisen karmeaa on ollut S-ryhmän harjoittama ”halpuuttaminen”, jonka tuo kaupparyhmä on kohdistanut paljolti suomalaisiin elintarviketuotannon alkutuottajiin, mutta erityisesti halveksimalla kuluttajien arvostelukykyä.

 

Toki S-ryhmä on nyt ymmärtänyt toimintansa mielettömyyden ja luopunut ”halpuuttamisesta”, mutta liian myöhään ja vain pintapuolisesti, sillä yhä edelleen sen toiminta on kuluttajien, suomalaisen maataloustuotannon ja asiakkaiden halventamista.

 

”Hallintohenkilöidensä” julkisesta korruptiosta tuo kaupparyhmä lienee luopunut, mutta takavuosina nuo hallintohenkilöt kai saivat erikoisalennuksen jopa ostamistaan tuotteista!

 

Käytän toki S-ryhmän palveluita minäkin, sillä esimerkiksi polttoainealan johtavana toimijana sen mittarihinnat ovat kilpailukykyisiä, mutta tarkkana polttoaineostoksissakin pitää olla, sillä valtateiden varsilla olevilla jakeluasemilla bensan ja dieselöljyn hinnat hipovat taivaita.

 

Pidän erittäin lyhytnäköisenä, että esimerkiksi poliittisen taustaryhmäni jäseniä houkutellaan ryhtymään S-ryhmän edustajiston ehdokasasettelussa vaaliehdokkaiksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Mannanmäessä taisteltiin Isänmaan puolesta 14 - 24.3.1918

Perjantai 30.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Mannanmäki sijaitsee Kyröskoskelta kolmen kilometrin päässä VT3:n varrella pohjoiseen mentäessä.

 

 

Mannanmäessä käytiin kovia taisteluja Vapaussotamme aikana maaliskuussa 1918.

 

 

 

 

 

Mannanmäessä on 15 metriä korkea näkötorni, joka samalla…

 

 

 

 

 

 

…on Vapaussodan taisteluissa Hämeenkyrössä kaatuneen kuudenkymmenenkahdeksan Valkoisen muistomerkki.

 

 

 

”Tää taistotanner sankarteoin

ain ajast aikain julistaa.

Oot kaunihimpi monin verroin

sa vapahana synnyinmaa.

 

Miespolvi poistuu aikanansa

mutt velvoitus on sama tää:

ett vapahana maa ja kansa

sun jälkehesi tänne jää.”

 

 

 

 

 

 

Sotiemme aikana näkötornia käytettiin ilmavalvonta-asemana, jossa päivystäneiden lottien muistolaatta paljastettiin elokuussa 2014.

 

 

 

Näkötornista on hienot näköalat joka suuntaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

Mannanmäen näkötorni ja Vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki vihittiin käyttöönsä 24.3.1938 eli Mannanmäen taistelujen 20-vuotispäivänä.

 

 

******************

Pääsin käymään näkötornissa 8.8.2019 ja eräs seikka näkötornin huipulla harmitti ja ihmetytti; en ole missään ja en ole koskaan nähnyt niin paljon lentomuurahaisia, kuin on näkötornin huipulla.

 

 

Annan vahvan palautteen tornin omistajalle Hämeenkyrön kunnalle sekä näkötornin haltijalle eli Vapaussodan ja Itsenäisyyden Kyrösjärven Seudun Perinneyhdistykselle: Hoitakaa tuholaistorjunta nopeasti kuntoon, sillä lentomuurahaiset saattavat tehdä pahaakin jälkeä arvokkaalle rakennukselle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Itsensätykkääjät

Sunnuntai 23.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Koen facebookin hyödylliseksi, sillä vajaan seitsemänsadan fb-kaverin joukko linkittää sinne sellaista tietoa, jonka etsimiseen muualta veisi aikaa ja ei sittenkään sitä löytäisi.

 

 

Fb on lisäksi nopea tiedonsaantikanava, sillä sieltä saa monesti tietoa politiikan ja urheiluelän tapahtumista melkein reaaliajassa.

 

 

Kun hieman pidemmälti seuraa fb-kavereiden viestintää huomaa, että meistä itsekuin on tavallaan erikoistunut joihinkin aiheisiin.  Tunnistan itse olevani erikoistunut puutarha- ja kasviasioihin.

 

 

Eräs seikka minua facessa ihmetyttää ja se on se, kun jotkut tykkäävät omasta kirjoituksestaan – mielestäni fb-tykkääminen on muiden asia, ei kirjoittajan itsensä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Järjestötoimijat ja työnantajat: Nyt on aika esittää Itsenäisyyspäivänä myönnettäviä kunniamerkkejä!

Maanantai 3.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien Suurmestari myöntää ansioituneille kansalaisille kunniamerkkejä mm. Itsenäisyyspäivänä.

 

 

Itsenäisyyspäivä tuntuu näin kesäkuun alussa kaukaiselta ajankohdalta, mutta järjestötoimijoiden sekä työnantajien edustajien pitää muistaa, että vuoden 2019 Itsenäisyyspäivänä myönnettävien kunniamerkkien anomukset on oltava ritarikuntien kansliassa viimeistään 31.7.2019.

 

 

Omaan kokemusta kunniamerkin saamisesta, sillä Pirkanmaan Agrologit anoivat minulle aikoinaan kunniamerkkiä ja sain Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ansioristin.  Sen lisäksi omaan kokemusta kunniamerkkien anomisesta järjestötoimijana ja myös työnantajan edustajana.

 

 

Vain kerran tekemäni anomus on tullut bumerangina takaisin ja syynä oli ilmeisesti se, että kunniamerkin kohteena olevalla henkilöllä oli useita epäselvyyksiä taloudellisissa asioissa.

 

 

Jokunen vinkki kunniamerkkien anojille:

 

• ritarikunnat painottavat, että hakijan pitää varmistaa, että henkilö vastaanottaa hänelle haetun kunniamerkin – tämän ohjeen olen ainoinaan laiminlyönyt, mutta ongelmia ei ole ilmennyt

• hakijalle kannattaa kertoa etukäteen, että hänelle ollaan anomassa kunniamerkkiä ja pyytää häntä kertomaan pienimmätkin ansionsa. Paikallisen lätkäporukan ohjaaminen on ritarikuntien mielestä monesti paljon arvokkaampaa toimintaa, kuin korkeakin asema työnantajan organisaatiossa

• ei pidä pelästyä, jos esimerkiksi työnantajan aikaisempi hakemus ei ole tuottanut tulosta; omaan kolmen henkilön kohdalla kokemusta, että työnantajan aikaisempi hakemus on tullut takaisin bumerangina, mutta ohjeideni mukaan tehty uusi hakemus on tuottanut tulosta

• pitää varautua siihen, että henkilö saa niin korkean kunniamerkin, että hakijataho joutuu maksumieheksi. Huomaan, että nykyisin jopa ansioristit ovat maksullisia kunniamerkkejä eli 215 euroa. Sain aikoinaan Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin ja silloin se ei ollut maksullinen kunniamerkki! Toimin 1970-luvun puolivälissä Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry:n sihteerinä ja muistan, että joskus haimme eräälle agrologi-veljelle kunniamerkkiä ja ritarikunnan hallitus katsoi kyseisen henkilön niin ansioituneeksi, että myönsi hänelle maksullisen kunniamerkin – yhdistyksemme maksoi homman vaikka rahavaramme sen tuloksena puolittuivatkin!

• kunniamerkkikiintiöt on jaettu eri ministeriöille ja pitää tutkailla, että minkä ministeriön kiintiölle kuuluu se kunniamerkki, jota anotaan – ainakin ennen esimerkiksi omakotiyhdistysmaailman kunniamerkit anottiin Ympäristöministeriöltä!

 

Järjestötoimijat ja työnantajat!

 

Laittakaahan Itsenäisyyspäivänä jaettavat kunniamerkit anomukseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sinimäkien taistelut Virossa heinä - elokuun vaihteessa vuonna 1944 merkitsivät, että Suomi ei joutunut Puna-armeijan miehittämäksi

Keskiviikko 17.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen taannoisen Viron-matkan eräs kohokohta oli, kun saimme tutustua pohjois-Virossa Sinimäkien taistelumaastoon.

 

 

Sinimäkiä on kolme eli Lastenkodinkukkula, Grenadierkukkula ja p.69.9-kukkula.

 

 

Mainituista kukkuloista Puna-armeija pystyi valloittamaan kaksi ensiksi mainittua, mutta kolmannen kukkulan valtaamiseen sen voimat eivät riittäneet.

 

 

Sinimäkien taistelussa puolustajina olivat saksalaiset, virolaiset, tanskalaiset, alankomaalaiset sekä norjalaiset joukot ja heidän taistelutahdostaan me suomalaiset saamme olla kiitollisia.

 

 

Jos neuvostoliittolaiset joukot olisivat päässeet läpi Sinimäistä, olisi niillä ollut helppo sotatie Tallinnaan ja siitä laivakuljetuksena Helsinkiin ja sen myötä Karjalan Kannaksella taistelleet suomalaiset olisivat joutuneet jättimäiseen mottiin!

 

 

Sinimäkien taistelut ja niiden lopputulos on ratkaiseva sille, että Suomi säilytti toisessa maailmansodassa itsenäisyytensä.

 

 

Sinimäkien taisteluissa 26.7 – 10.8.1944 kaatui tai haavoittui n. 10.000 puolustajaa, mutta Puna-armeijan tappiot olivat 35.000 kaatunutta ja 135.000 haavoittunutta. 

 

 

Kaatuneiden pääkalloja löytyy yhä edelleen taistelutantereelta ja keskustelin jokunen vuosi sitten Rakveren linnoituksessa erään oppaan kanssa joka kertoi, että hänen isänsä säilytti vielä ”mennävuosina” Sinimäen alueelta löytämäänsä pääkalloa takan reunalla, mutta perheen painostuksesta suostui palauttamaan sen Sinimäkien alueelle.

 

 

 

 

 

Sinimäkien taisteluissa kaatuneiden muistomerkki sijaitsee Grenadierkukkulalla.

Emme poistuneet bussistamme, mutta sen verran olimme pysähtyneenä, että pystyimme kuvaamaan muistomerkin!

Olen monesti käynyt tuon muistomerkin juurella ja kunnioitukseni on suuri niille, jotka tuon muistomerkin alueella puolustivat Puna-armeijan hyökkäyksiä ja takasivat sen, että maatamme ei miehitetty.

 

 

Kaikki kunnia Viron Sinimäillä taistelleille, sillä Teidän ansiostanne Suomi ei joutunut Neuvostoliiton miehittämäksi.

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lipputanko kuuluu jokaisen omakotitalon pihamaalle!

Sunnuntai 9.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Elämme Itsenäisyyspäivän aikoja ja nyt on ollut liputuspäiviä joka toinen päivä.

 

 

Joulukuun 4. päivänä...

...tänä vuonna siniristiliput liehuivat lipputangoissa sen kunniaksi, että silloin vietimme suomalaisen demokratian päivää, sillä tasan sata vuotta sitten suomalaiset pääsivät ensimmäisen kerran Vapaussodan jälkeen äänestämään kuntavaaleissa.

 

 

Joulukuun 6. päivä...

...meillä oli mielestäni joka vuonna vuoden tärkein ja arvokkain liputuspäivä, sillä silloin kohotimme lippusalkoihin Suomen lipun itsenäisyytemme kunniaksi.

 

Joulukuun 8. päivä...

...eli eilen meillä oli taas tilaisuus nostaa Suomen lippu salkoon, sillä silloin vietimme Jean Sibeliuksen eli suomalaisen musiikin päivää.

 

 

Kerrostaloyhtiöt ja myös useimmat rivitaloyhtiöt ovat hankkineet tontilleen lipputangon, mutta aivan liian monelta omakotitalolta se puuttuu.

 

 

Me olimme aikoinaan siinä onnellisessa asemassa, että Rouva voitti jossain tuleville omakotirakentajille suunnatussa arvonnassa lipputangon ja sitä me sitten kannoimme omakotitalomme rakennusvaiheessa eri puolille rakennustyömaatamme!

 

 

 

 

Tässä omakotitalomme lipputanko kuvattuna 6.12.2018.

 

 

 

Parisenkymmentä vuotta sitten hankimme lipputangon myös mökillemme Viljakkalan Majajärvelle ja on selvää, että jokaisena liputuspäivänä siniristilippu liehuu joko omakotitalomme ja mökkimme lipputangossa!

 

 

Lipputangon hankkiminen on mahdollista kaikkien omakotitalojen tontille ja kannustankin kaikkia omakotitalon omistajia hankkimaan oman lipputankonsa, sillä siniristilipun liehuminen omassa lipputangossa on aina hieno kokemus!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Bremen otti kantaa Neuvostoliiton Latvian miehitykseen

Torstai 11.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Erään arvostamani fb-kaverini facebook-päivitys on pontimena, kun tähän kirjoitan uusinta blogikirjoitustani.

 

Fb-kaverini oli käynyt Bremenissä ja kuvauttanut itsensä ”Bremenin soittoniekat” –patsasta hivelemässä.

 

Bremenin soittoniekat on Grimmin veljesten kirjaama kansansatu, jossa sankareina ovat aasi, koira, kissa ja kukko.

 

Grimmin veljesten mukaan eläinten isäntä kohteli eläimiään huonosti ja ne päättivät lähteä Bremeniin, joka on kuuluisa vapaudestaan.

 

 

Matkalla Bremeniin eläimet osuivat mökille, jossa neljä ryöväriä nautti saalistaan.

 

 

Moninaisten vaiheiden jälkeen eläimet valtaavat mökin ja asettuvat sinne asumaan.

 

 

****************

 

 

Bremeniin pystytettiin vuonna 1951 patsas, jossa aasin selässä on koira, koiran selässä kissa ja kissan selässä korkeimmalla paikalla kukko.

 

 

Sanotaan, että aasin jalkojen koskettelu tuo koskettelijalleen hyvää onnea.

 

 

**********************

 

 

En ole vieraillut Bremenissä, mutta olen nähnyt muutamankin kerran Bremenin patsaan kopion Riikassa eli Latvian pääkaupungissa.

 

 

Kyseessä on Bremenin kaupungin vuonna 1990 ystävyyskaupungilleen Riikalle lahjoittamasta patsaasta, joka on eräänlainen kopio alkuperäisestä ”Bremenin soittoniekat” –patsaasta.

 

 

 

 

Bremenin lahja Riikalle sisältää vahvan poliittisen viestin, sillä Latvia oli patsaan lahjoittamisajankohtana vielä Neuvostoliiton miehittämä.

 

Latvian neuvostomiehitys päättyi 22.8.1991 Latvian uudelleenitsenäistymiseen.

 

 

Bremenin lahjassa Riikalle ”Bremenin soittoniekat” –patsaan eläinten alapuolella ja sivuilla on pronssiplootut, jotka kuvaavat rautaesirippua, joka silloin oli Neuvostoliiton miehittämien Baltian maiden ja Euroopan vapaiden maiden välillä.

 

 

Varsovan liiton maiden ja vapaan Euroopan välillä ollut rautaesirippu on poistunut, mutta on hyvä, että muisto siitä on kaikkien nähtävissä mm. Riikassa sijaitsevassa ”Bremenin soittoniekat” –patsaassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Bremenin lahja latvialaiselle ystävyyskaupungilleen Riikalle sisälsi vahvan poliittisen viestin

Keskiviikko 22.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Riikan kaupunkikävelyyn pitää ehdottomasti sisällyttää tutustuminen Riikan saksalaisen ystävyyskaupungin Bremenin lahjoittamaan ”Bremenin soittoniekat” patsaaseen ja näin myös me Kyröläismatkaajat teimme heinäkuisena ehtoona 10.7.2018.

 

 

Bremenin soittoniekat –teos perustuu Grimmin satuun jossa aasi, koira, kissa ja kukko seikkailevat.

 

 

Eläimet eivät sadussa enää ole hyödyllisiä omistajilleen ja omistajat suunnittelevatkin niiden tappamista.

 

 

Eläimet pääsevät pakoon ja seuraavat niiden johtajan aasin ajatusta, että josko menisivät Bremeniin kaupunginmuusikoiksi.

 

 

Bremenin soittoniekat –alkuperäisveistos sijaitsee luonnollisesti Bremenissä, mutta sen mukaeltu versio sijaitsee Riikassa.

 

 

 

 

 

Bremen on Riikan ystävyyskaupunki ja se lahjoitti Riikaan vuonna 1990 riikalaisversion Bremenin soittoniekat –patsaasta.

 

 

Vuonna 1990 Latvia oli vielä Neuvostoliiton miehittämä ja patsaaseen liittyykin vahva poliittinen viesti, sillä eläimet katselevat maailmanmenoa rautaesiripun takaa!

 

 

Latvia uudelleenitsenäistyi 22.8.1991.

 

 

 

 

 

Eläinten ympärillä oleva teräsplootu kuvaa sitä rautaesirippua, joka vielä tuolloin oli Neuvostoliiton miehittämän Latvian ja vapaan lännen välillä.

Patsaan jalustassa oleva "selityslaatta".

 

 

 

 

 

Eläinten kuonojen koskettelun sanotaan tuovan koskettelijalle hyvää onnea!

 

 

 

Olen muutaman kerran päässyt Riikassa koskettelemaan Bremenin soittoniekkojen kuonoja – toki vain aasin ja koiran kuonoja, sillä kissa ja kukko ovat aivan liian korkealla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Alueiden itsenäisyyden toteutuminen vaatii, että emävaltio kannattaa hanketta

Lauantai 23.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Keskustan presidenttiehdokas, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Vanhanen pohti keskiviikkona 20.12.2017 Tampereella Suomalaisuuden Liiton ja Tampereen Paasikivi-seuran yhteistilaisuudessa, että miksi alueiden itsenäisyyspyrkimykset eivät toteudu.

 

Matti Vanhanen esiintyi tilaisuudessa Helsingin Paasikivi-seuran puheenjohtajana.

 

 

 

 

 

Vanhanen mainitsi esimerkkeinä mm. Katalonian, Palestiinan sekä Skotlannin itsenäistymispyrkimykset.

 

 

Vanhanen linkitti nykyiset eri alueiden itsenäisyyspyrkimykset siihen tilanteeseen, jossa Suomi sai itsenäisyyden sata vuotta sitten ja keskeisimmäksi eroksi hän näki sen, että…

 

 

…emävaltio oli silloin sekasorrossa.

 

 

Matti Vanhanen kertoi, että Kataloniasta on häneen oltu yhteydessä ja kysytty hänen mielipidettään.

 

 

Nyt harmittelen kun en tullut kysyneeksi, että milloin tuo kysely on tullut. 

 

 

Onko kysely tapahtunut Vanhasen pääministeriaikana vaiko ihan nyt?

 

 

Tiedän, että tapaan Matti Vanhasen henkilökohtaisesti ainakin kahdesti ennen tammikuun presidentinvaaleja ja tuossapa on hyvä kysymys!

 

 

Sen Vanhanen kertoi vastanneensa katalonialaisille, että asiassa pitää kunnioittaa Espanjan perustuslakia.

 

 

Alueiden itsenäistymispyrkimyksistä Vanhanen totesi Suomen edun olleen aikanaan sen, että Suomesta löytyi vallan ottavia päteviä henkilöitä ja esimerkkinä hän mainitsi P. E. Svinhufvudin sekä Santeri Alkion.

 

 

Kiitoksia Matti Vanhaselle syvälle luodanneista historianäkemyksistä, sillä mm. niitä kansalaiset arvostavat, kun maallemme valitaan Tasavallan presidentti tammikuussa 2018!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sitra on monessa mukana Tampereella, Pirkanmaalla ja koko Suomessa

Lauantai 16.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Sitrasta todetaan yleisesittelynä näin:

 

 

”Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (vuoteen 1990 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto) eli Sitra on julkisoikeudellinen eduskunnan valvoma rahasto, joka perustettiin vuonna 1967 Suomen Pankin yhteyteen Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi.

 

 

Sitran tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea, ennakoida yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia, etsiä uusia käytännön toimintamalleja ja vauhdittaa kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa.”

 

 

Kuten jo eilen kerroin, osallistuin Tampere-talossa 13.12.2017 Sitran ja Tampereen kaupungin yhdessä järjestämään seminaariin.

 

 

 

 

 

Seminaarin avasi johtaja Antti Kivelä Sitrasta – Kivelä kuuluu Sitran johtoryhmään ja hänen vastuualueensa Sitrassa on ”uudistumiskyky”.

 

 

Johtaja Kivelän lyhyt esitys oli mielenkiintoinen ja siinä hän mm. kertoi, niistä yhteistoimintamuodoista, joita Sitralla on ollut Tampereen kaupungin ja yleensäkin Pirkanmaan kanssa.

 

 

Seuraavassa luettelonomaisesti niitä projekteja, joissa Sitra on ollut mukana ja ilmeisesti myös rahoittamassa Pirkanmaalla:

 

 

• tekonivelsairaala Coxan perustaminen

 

• Coxa on Suomen ainoa, puhtaasti tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala, jossa tehdään yli 3 500 tekonivelleikkausta vuosittain

 

• Tays Sydänsairaalan perustaminen

 

• Sydänsairaala on sydämen hoitoon erikoistunut täyden palvelun sairaala, joka toimii Tampereella, Valkeakoskella, Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Helsingissä

 

• Tampereella toimivan Koukkuniemen vanhainkodin kehittäminen

 

• Kauppakeskus Eloon Ylöjärvellä kesäkuussa 2009 avatun Suomen ensimmäisen terveyskioskin perustaminen

 

• Tays:n yhtiöittämisen tukeminen

 

• Tays:n Sydänsairaalan johdolla tapahtuvan sydänsairauksien synnyinpolkujen tutkimisen tukeminen

 

• Tampereen Tesomalla toteutettavan terveyspalvelujen allianssimallin kehittäminen

 

 

• valtakunnallisen SOTE-valinnanvapausmallin kokeilun tukeminen Tampereen lisäksi Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Keski-Uudellamaalla sekä Ylä-Savossa

 

 

Kiitän johtaja Antti Kivelää esityksestä, jonka hän piti Tampere-talossa 13.12.2017; esityksen ansiosta tiedän nyt paljon enemmän siitä työstä, jota Sitra tekee!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lehtileikkeitä ja muuta alkuperäismateriaalia Suomen sodista Sylvään koululla Sastamalassa

Torstai 19.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Sain viikko sitten tutustua Sastamalassa Sylvään koululla Sastamalan Sotaveteraanit ry:n järjestämään pienoisnäyttelyyn, jossa oli esillä alkuperäisaineistoa Suomen sodista vuosilta 1939 – 1945.

 

 

Seuraavassa muutamia valokuvia tästä pienoisnäyttelystä:

 

 

 

 

 

Hyvä yhteenveto Suomen taisteluvuosista alkaen itsenäisyysjulistuksestamme.

 

 

 

 

 

TK-piirtäjien kuvia taistelutilanteista.

 

 

 

Seuraavassa Aamulehden aitoja etusivuja:

 

 

 

 

 

Maailmapalon syttymisuutinen 2.9.1939

 

 

 

 

 

27.11.1939

 

 

 

 

 

30.11.1939

 

 

 

 

 

1.12.1939

 

 

 

 

 

29.2.1940

 

 

 

 

 

6.3.1940

 

 

 

 

 

14.3.1940 Aamulehti kertoi, että rauha on solmittu edellispäivänä.

 

 

 

 ***************

 Ja sitten Jatkosodan vetäytymisajan uutisia:

 

 

 

 

15.6.1944

 

 

 

 

 

16.6.1944

 

 

 

 

 

30.6.1944

 

 

 ******************

 

 

 

 

Näyttelyssä oli esillä myös rintamalla tehtyjä puhdetöitä.

 

 

Puhdetöiden tekeminen on näin jälkeenpäin hyvinkin ristiriitainen kysymys, sillä tuudittiko niiden näpertely joukot ja jopa johtajat luuloon, että vihollinen ei ala suuriin hyökkäyksiin?

 

 

En näin jälkiviisaana osaa arvostaa sitä, että jopa etulinjan komentajat sallivat niin mittavan puhdetöiden näpertelyn, kuin sitten tapahtui.

 

 

Isäni oli täyden ajan Talvisodassa, Jatkosodassa ja vielä myös Lapinsodassa ja hänellä ei ollut lainkaan puhdetöitä.  Sen sijaan isälläni oli ja jossain piironginlaatikossa minulla on edelleenkin ainakin yksi kultainen kirves, joka on rintapieleen neulalla kiinnitettävä tunnustus siitä, että sen haltija on kunnostautunut asemasodan aikana halonhakkuussa.

 

 

Yhden motin hakkaamisesta sai rautakirveen, hopeakirveen sai neljästä motista ja kultakirveen saamiseen piti hakata halkoja 16 mottia.

 

 

Pitääpä joskus tutkailla tuo piironginlaatikko, jotta näkee millaisen halonhakkuukirveen isäni on ansainnut!

 

 

Kiitokset Sastamalan Sotaveteraanit ry:lle mielenkiintoisen pienoisnäyttelyn aikaansaamisesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mietteitä Itsenäisyyspäivän iltana

Keskiviikko 7.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan näitä muutamia rivejä Itsenäisyyspäivän iltana 6.12.2016 ja odottelen Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton alkamista – tule katselemaan sen televisiosta.

 

 

Sain hetki sitten tekstiviestinä Itsenäisyyspäivätervehdyksen Pirkanmaan senaattori Mikko Alatalolta.  Täytyypä seurata tarkasti, että miten Keskustan Pirkanmaan kansanedustajat saavat televisiosta katseluaikaa – Mikko ja Seija Alatalo, Arto ja Eija Pirttilahti sekä Pertti ja Seija Hakanen.

 

 

Eniten tänään kuitenkin muistelen isääni Oiva Erkkilää, joka syntyi vuonna 1915 ja oli ”täydet vuodet” Isänmaan palveluksessa rintamilla 1939 – 1944.

 

 

Isäni oli etulinjan miehenä Talvisodassa ja Jatkosodassa – niiden jälkeen hän oli vielä mukana kenraali Hersalon joukoissa ajamassa saksalaisia pois Lapista.

 

 

Isäni haavoittui kahdesti ja hänen mukanaan meni hautaan Puna-armeijan ampumien ammusten sirpaleita niskassa ja toisessa ranteessa. Penskana kokeilimme isän niskaa sekä rannetta ja tunsimme, että miten sirpaleet nuljahtelivat ihon alla.

 

 

Lukemattomat olivat ne kerrat, kun isä ja meille saapuneet hänen rintamakaverinsa muistelivat tupakansavun täyttämässä pirtissä taistelutapahtumia.

 

 

Vasta vuosia myöhemmin tajusin, että taistelutapahtuminen kertaaminen oli sitä henkistä hoitoa, jota nykyisin ohjatusti annetaan henkilöille, jotka ovat joutuneet läheltä seuraamaan traagisia tapahtumia.

 

 

Isäni toimi sodissa pikakivääriampuna eli Emma oli hänen aseensa – isän apumiehenä oli viljakkalalainen Simo Niittunen ja monta kertaa he yhdessä muistelivat sota-ajan tapahtumia.

 

 

Pyrin kerran vuodessa käymään Venäjällä eri taistelupaikoilla ja se on eräänlaista kunnianmaksua Isälle ja muille sotaveteraaneille.

 

 

Sotiemme veteraanien muisteleminen ei ole sodan ihannointia ja sen vuoksi ihmettelenkin eräiden fb-kavereideni horinoita, joissa he vähättelevät sotiemme veteraanien ansioita – horinat olivat tavallisia ja yleisiä joskus 1970-luvulla, mutta nykypäivänä ne tuntuvat vähintäänkin kummallisilta.

 

 

Vaikka sotiemme veteraanien rivit harvenevatkin viimeisen iltahuudon heille koittaessa, me emme saa unohtaa niitä, jotka hengellään tai ainakin suurilla ponnistuksilla ja elämänsä parhaimmat vuodet uhraten ovat taanneet meille Itsenäisen Suomen!

 

 

Otan esille vielä ne raukat, jotka toitottavat, että Suomen liittyminen Euroopan Unioniin vei Suomelta itsenäisyyden.

 

 

Äänestin 16.10.1994 sen puolesta, että Suomi liittyisi Euroopan Unioniin ja tähän päivään mennessä minulla ei ole hetkeäkään ollut tunnetta, että olisin äänestänyt väärin!

 

 

Eläköön Suomi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vain yksi puuttuu

Maanantai 17.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Suomi täyttää 100- vuotta ensi vuonna.

 

 

On selvää, että satavuotiasta Isänmaata pitää juhlia ja sen vuoksi onkin nimetty mittava juhlavuoden valmisteluorganisaatio.

 

Juhlavuotta valmistelevat kuukausittain kokoontuva hallitus ja vuosittain kokoontuva valtuuskunta. Käytännön valmistelijana toimii juhlavuosiprojektin sihteeristö pääsihteerin johdolla.

 

 

Sihteeristö saa vastaanottaa ilmeisen paljon mitä kummallisimpia ideoita (ja rahareikiä) juhlavuoden tapahtumiksi.

 

 

Juhlavuoden hallitus on lopulta se elin, joka hyväksyy tapahtumat, jotka ovat oikeutettuja käyttämään juhlavuoden tunnusta.

 

 

Juhlavuoden hallitusta johtaa valtiosihteeri Paula Lehtomäki ja hallitukseen kuuluvat seuraavat jäsenet:

 

 

piispa Irja Askola
taiteilija Manuela Bosco
professori Martti Häikiö
johtaja Leif Jakobsson
yliasiamies Mikko Kosonen
muusikko Karri Miettinen "Paleface"
päällikkö Riitta Pihlajamäki
muotoilija, yrittäjä Paola Suhonen
kunnanjohtaja Asta Tolonen
emerituspäätoimittaja, varapuheenjohtaja Janne Virkkunen
toimitusjohtaja Antti Zitting

 

Juhlavuoden hallituksen sihteerinä toimii pääsihteeri Pekka Timonen valtioneuvoston kansliasta.

 

 

Suomi 100- hankkeen suunnittelupohjan kustannusraami on tasoa 20 miljoonaa euroa ja sen pienuutta (!) perustellaan mm. sillä, että se merkitsee vain hieman yli kolmea ja puolta euroa jokaista suomalaista kohden.

 

 

Tämän juttuni lopussa on pitkä luettelo niistä aktiviteeteista, jotka tähän mennessä ovat saaneet rahoituksen tuosta 20 miljoonasta eurosta.

 

 

Listalla on mielestäni hyvinkin hämmästyttäviä hankkeita, joita ainakin minun on vaikea mieltää sellaisiksi, joilla kunnioitetaan Itsenäistä Isänmaatamme.

 

 

On myönnettävä, että joukossa on useita sellaisia hankkeita joihin minäkin tulen todennäköisesti osallistumaan (mm. Mannerheim-ooppera, joka saa tukea 30.000 euroa).

 

 

Hallituksen kunniaksi on todettava, että se on päättänyt olla antamatta tukea monille hyvinkin erikoisille virityksille. Hallituksen pöytäkirjat ovat julkisia ja ne löytyvät googlaamalla ”Valtioneuvoston kanslia Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi”.

 

 

Rahaa on vielä jakamatta monta miljoonaa ja eräs monille tuttu monikymmenvuotinen hanke, joka usein pyörii mielessä on tämä:

 

 

”Pyöreän puutavaran viennin vaikutus syvänmeren kalojen sukupuolielämään”.

 

 

Mutta nyt siihen pitkään listaan, joille jo nyt on myönnetty tukea.

 

 

Aluksi listalla on juhlavuoden hallituksen kokouspäivä, sitten tukea saava hanke ja lopuksi sille osoitettu tukisumma.

 

 

28.9.2015:

* Aktivistit (80 000 euroa)

* Asfalttiviidakossa (30 000e)

* Come to Finland - off the beaten track (25 000e)

* Helsingin kollektiivinen päiväkirja (15 000e)

* Lasten ja nuorten taidekalenteri (50 000e)

* Mannerheimin vieras (100 000e)

* Sinivalkoiset sävelet (20 000e)

* Sodan murtamat miehet (20 000e)

* Tavaamalla suomalaiseksi (25 000e)

* Tom of Finland (100 000e)

* Tulevaisuuden kuusi (70 000e)

 

6.10.2015:

* Koko Suomi tanssii 2017 (100 000 euroa)

* Minun maisemani -valokuvakilpailu (45 000e)

* Naisten ääni -verkkojulkaisu (25 000e)

* Presidenttimme kertovat (20 000e)

* Rakkaudesta kotiseutuun (30 000e)

* Tekniikan maa (10 000e)

* Valokuvakilpailu #minusoome #minunvironi (5 000e)

 

24.11.2015:

* Dokkino - Yhdessä-dokumenttityöpajat (25 000e)

* Hiljaisuuden rikkominen (60 000e)

* Kekkonen-tv-dokumentti (50 000e)

* Kotikylä + Mobile homes (150 000e)

* Luonnon päivät (125 000e)

* Mummot, mimmit, vaarit ja jäbät (50 000e)

* Omafilmi! (20 000e)

* Reform and revolutions -konferenssi (60 000e)

* Runoutta kouluihin (18 000e)

* Sata askelta Suomen tulevaisuuteen (80 000e)

* Sata saunailtaa (40 000e)

* Suomalainen enkeli (35 000e)

* Suomalainen muotokuva 1917-2017 (10 000e)

* Suomi 100 - Sateenkaaren väreissä (12 000e)

* Suomi vuonna 2017 - 1000 tarinaa ja 100 tapahtumaa (60 000e)

* Suomi yhdessä luovasti eteenpäin (StarT) (70 000e)

* Tulevaisuuspaja meille kaikille (30 000e)

* Vapauden museo (60 000e)

* WOW - women of the world (60 000e)

* Yhteinen perintö (80 000e)

* 100 tarinaa tulevaisuuden rakentajista (40 000e)

* 101K (40 000e)

EDIT: Listalla ollut Aslak Hetta -ooppera (90 000e) ei ole enää hankkeissa mukana

 

8.12.2015:

* Finlandia-postimerkkinäyttely (20 000e)

* Itsenäisyyspolku (15 000e)

* Maakuntalaulut heräävät uudelleen eloon (20 000e)

* Mahdollisuuksien hevonen (40 000e)

* Mannerheim-ooppera (30 000e)

 

12.1.2016:

* Bioaika (25 000 euroa)

* Die Kalewainen in Pohjcola (30 000e)

* Finlandia Road Trip (20 000e)

* Ikitie (30 000e)

* Karavaani (15 000e)

* Koko Suomi luistelee (30 000e)

* Lisää liikettä - liikkumisen unelmavuosi 2017 (120 000e)

* Modernia elämää - suomalainen modernismi (40 000e)

* Muumimuseon avajaiset ja Muumigaala (30 000e)

* Sananvapauden tarina (60 000e

* Suomi sata nolla (15 000e)

* Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu (50 000e)

* Urheilun supervuosi 2017 - sisulla ja sydämellä (100 000e)

* Vuosisadan Kulttuurigaala (30 000e)

* 95 (elokuva) (30 000e)

 

8.2.2016:

* Excellence - Suomalaisen huippuosaamisen vahvistaminen urheilun, taiteen ja tieteen yhteistyöllä (40 000e)

* Meidän Sanomat (40 000e)

* Monikulttuurinen itsenäisyys (40 000e)

* 2017 tulevaisuuden kuvaa Suomesta (40 000e)

* Pakolainen (80 000e)

* Pidot - Kaustisen kansanmusiikkijuhlien juhlahanke vuodelle 2017 (25 000e)

* Sata tasa-arvotekoa (50 000e)

* Suomen hauskin mies (40 000e)

* Suuri Kansallisaarteen etsintä (60 000e)

* Taistelu Suomesta (25 000e)

* Vapaaehtoinen 2017 (40 000e

 

29.2.2016:

* A Centenary of Finnish and British Interaction 1917-2017 (8 000e)

* Echoes of Nature in Finnish Design and Architecture (60 000e)

* Independence through the lenses (18 000e)

* Pesäpallon World Cup (10 00e)

* Suomi 100 -konsertti Tallinnassa (50 000e)

* Suomi 100 - Viro 100 -satelliittiohjelma (12 000e)

* Tukholman Suomi 100 -kaupunkijuhla (150 000e)

* 100 esinettä Suomesta (17 000e)

 

8.3.2016:

* Avoimet kylät (40 000e)

* Demokratian kohtalo (80 000e

* Kymmenen pientä tarinaa piipun juurelta (20 000e)

* Pro Patria - sata vuotta turvallisuutta yhdessä (70 000e)

* Rajoilla ja niiden yli (35 000e)

* Suomen Taiteen tarina & Ateneumin helmet (45 000e)

* Suomi TOP 100 (50 000e)

* Suomi 100 Maailmalla (50 000e)

* 100 apua (8 000e)

* 100 vuotta - 100 tekijää (20 000e)

 

28.4.2016:

* Perkele II (25 000e)

* Suomen 100 luontohelmeä (25 000e)

* Suomen 100 vuotta ja Paavo Nurmi legacy (20 000e)

* Suomi 100 Pop -kiertue (70 000e)

 

10.5.2016:

* Det moderna och modiga (25 000e)

* Finlandia tulip (5 000e)

* Joensuu-Jukola (10 000e)

* Lahden juhlakisat 2017 ja Suomi 100 -fanipiste urheilun huipputapahtumiin (90 000e)

* Näytön paikka - trilleri pohjoisessa piilaaksossa (50 000e)

* 100 sankaria - 100 tarinaa. The Tall Ships Races Finland 2017 (30 000e)

 

14.6.2016:

* Sibelius-Akatemia ja Juiliard School 2017: kiertue Suomi 100 – juhlavuoden kunniaksi (40 000e)

* HundrED-seminaarit (40 000e)

* Suomi 100 vuotta elokuvan silmin (30 000e)

* Welcome to Finland (25 000e)

* Suomikuva Ruotsissa - historiasta nykypäivään (5 000e)

* Blåvita band - Finland 100 år i Göteborg (15 000e)

 

17.6.2016:

* A Finnish Spring at the Iceland Symphony (10 000e)

* Extraordinary Finland -viikonloppu (työnimi) (2 000e)

* Finland 100 Toronto, Canada (8 000e)

* Finnisches Mittsommarfest in Berlin (20 000e)

* Finnish Centennial Celebration (2 500e)

* Helsinki Design Week Meets Asia - Designing Identity (70 000e)

* Konferenssi romanien integraatiosta Suomessa ja Romaniassa (1 000e)

* Konferenssi Suomen osallistumisesta rauhanvälitykseen ja kriisinhallintaan Kosovossa (2 000e)

* Salon Dahlmann Suomi 100 -juhlavuonna Berliinissä (20 000e)

* Sámi 2017 -tapahtuma Pariisissa (50 000e)

* Sukupolvien tapaamispaikka verkossa - inkerinsuomalaisten 100 vuotta kuvina (1 500e)

* Suomalais-brittiläisiä kulttuurisuhteita kuvaava verkkogalleria (12 000e)

* Suomalais-unkarilaisen erityissuhteen päivittäminen, rohkea oppilas - eteenpäin katsova opettaja (10 000e)

* Suomi 100 saksansuomalaisten silmin: kirjoituskilpailu Suomi-koulujen oppilaille & opettajien tempaus (2 500e)

* Suomi 100 Virossa (2 500e)

* The Aalto Natives (10 000e)

* Tove Jansson (8 000e)

* Visual narrative for Japan's relations (past, present, future) with 100-year old Finland (10 000e)

* Western Canada meets Finland (8 000e)

* 100 saunailtaa Pariisissa (10 000e)

* 100 years of Finnish design (20 000e)

 

8.8.2016:

* Helsinki Challenge - tiedepohjainen ideakilpailu ja kiihdyttämöohjelma (100 000e)

* Shortcut Lab. Maahanmuuttajat, nuoret ja startup -maailma: uusia reittejä integraatioon (80 000e)

* Tulevaisuuden Valtiopäivät Porvoossa (120 000e)

* Juotava hanavesi (25 000e)

* Tanssivat jäänmurtajat (255 000e)

* Luminous (295 000e)

 

16.8.2016:

* The Iconic and the Everyday: Creative Finland in the United States 1917-2017 (25 000e)

* Koodaribussi Afrikassa (30 000e)

* Metsä - suomalainen kangasmetsä kontissa (8 000e)

* Naisjohtajat esiin! (24 500e)

* Startup Refugees (150 000e)

* Suomalaisuuden uudelleenmäärittely (50 000e)

* Suomi - Eesti 100 kohtaamista (20 000e)

* Suomi 100 Sino Challenge (40 000e)

* Suomi - tasa-arvoisimman työelämän edelläkävijä (42 000e)

* Visio Suomesta 100 vuodeksi - nuorten uusi itsenäisyysjulistus (50 000e)

* What's (in) a Sauna? (30 000e)

* 100 moods from Finland (70 000e)

* 100 vuotta demokratiaa: Luova Suomi juhlii Iberian niemimaalla ja Latinalaisessa Amerikassa (2 000e)

 

***********************

 

 

Kiitoksia, että jaksoit lukea listan loppuun saakka!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Cameronin venäläinen ruletti tuhosi hänen uransa, kadotti loputkin Britannian maailmanvallasta ja sai aikaan suuria haasteita Euroopan Unionille

Maanantai 27.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Kansanäänestykseen päätyminen osoittaa aina huonoa johtajuutta päättäjiltä ja nyt saamme koko EU:ssa kokea, että miten Britannian pääministeri David Cameronin heikko johtajuus aiheuttaa suuria ongelmia entiselle maailmanvallalle Englannille ja suuria haasteita EU:lle.

 

 

Uskon, että EU haasteista selviää, mutta toki se vaatii Euroopan johtajilta nyt selkeitä toimenpiteitä.

 

 

Englannin kansanäänestystä ja sen lopputulosta voidaan kuvailla monella tapaa ja eräs tapa on viitata sitä vanhaan suomalaiseen sananlaskuun, joka kuuluu näin:

 

 

Paska putoaa rattailta!

 

 

 

Toinen tapa kuvailla Englannin kansanäänestystä on se, että…

 

 

…tulitikuilla ei pidä leikkiä!

 

 

 

Englantilaisten päätös eristää itsensä muusta maailmasta on valitettava ja sillä on kauaskantoiset seuraukset.

 

 

Kansanäänestyksen tuloksena ainakin Skotlanti tulee irtaantumaan Britanniasta ja liittymään sen jälkeen itsenäisenä valtakuntana Euroopan Unioniin – toivotan Skotlannin tervetulleeksi jäseneksi Euroon kansojen joukkoon!

 

 

Englannin irtaantumisen seurauksena Euroopan Unionin pitää läpikäydä tehokas ja radikaali muodonmuutos – jäsenmaiden on huolehdittava, että yhden merkittävän jäsenmaan poistumisen pitää näkyä Yhteisön tehokkuuden kohoamisena.

 

 

Elämme suurten muutosten aikaa ja emme saa jäädä suremaan Englannin kansanäänestyksen tulosta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tänään on vuoden 2015 viimeinen päivä!

Torstai 31.12.2015 - -Esko Erkkilä-

…ja tänään tulee kuluneeksi 100 vuotta vuoden 1915 viimeisestä päivästä!

 

 

Sata vuotta on pitkä aika, mutta kuitenkin sellainen aikajänne, joka on käsitettävissä.

 

 

Minulle vuosi 1915 merkitsee isäni syntymävuotta.

 

 

Isäni joutui viettämään vuodet 1939 – 1944 rintamalla puolustamalla Suomea vainolaisen hyökkäyksiltä. 

 

 

Hän selvisi Talvisodasta, Jatkosodasta ja Lapinsodasta kahdella haavoittumiselle, mutta selvisi kuitenkin.

 

 

Minulla on piironginlaatikossa isäni kantakortin kopiot, mutta niihin tutustuminen on jäänyt vähäiseksi, sillä eläkeläisellä on kiireitä.

 

 

Samaisessa piironginlaatikossa on myös isäni kunniamerkit, mutta niihinkin tutustuminen ja paneutuminen on jäänyt liian vähälle.

 

 

Isäni kuului siihen ikäluokkaa, joka elinaikanaan ei saanut ympäröivältä yhteiskunnalta sitä kunnioitusta ja arvonantoa, joka sotiemme veteraaneille olisi kuulunut.  Päinvastoin, nämä veteraanit saivat päälleen vasemmiston ja jopa koko yhteiskunnan halveksunnan, että uhrasivat parhaimman nuoruutensa Isänmaan hyväksi.

 

 

Onneksi ne harvalukuiset sotaveteraanit, jotka vielä ovat elossa, ovat saaneet arvostusta siitä toiminnasta, jolla he puolustivat maatamme vihollista vastaan.

 

 

 

 

Kun tänään illansuussa sytytän kynttilöitä omakotitaloni pihapuiden oksilla riippuviin lyhtyihin, muistelen kunnioituksella niitä isiämme, jotka taistelemalla säilyttivät Suomelle itsenäisyyden Talvisodan, Jatkosodan ja Lapinsodan taisteluissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Borin Jeltsin sai kuusi vuotta kuolemansa jälkeen työtään kunnioittavan muistoreliefin Tallinnaan

Tiistai 10.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tapaan Tallinnassa käydessäni tehdä kävelyretken Rautatieaseman kautta Toompeanmäelle ja sieltä takaisin keskustaan.

 

 

 

 

 

Rautatieaseman takana sijaitsevan Toompeanpuiston viereltä nousee portaat Toompeanmäelle ja portaiden lähtöpaikan vierellä muurissa sijaitsee…

 

 

 

 

…merkittävä muistoreliefi.

 

 

 

 

Reliefissä on kuvattuna Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin.

 

 

Vapaasti suomennettuna reliefissä todetaan jotenkin näin:

 

 

Venäjän ensimmäisen presidentin Boris Jetsinin kunniaksi hänen panostuksestaan rauhanomaisen Viron itsenäisyyden palauttamisessa vuosina 1990 – 1991.

 

Kuten reliefin tekstissä todetaan, on se paljastettu elokuussa 2013 eli kuusi vuotta sen jälkeen, kun presidentti Jetsin kuoli.

 

Reliefin paljastustilaisuudessa olivat läsnä mm. Viron entinen presidentti Arnold Ryytel ja Viron entinen parlamentin puhemies Ene Ergma.

 

Merkittävää tilaisuudessa oli, että paikalla oli Boris Jeltsinin leski Naida Jeltsina, joka solmi avioliiton Boris Jeltsinin kanssa vuonna 1956.

 

 

Kannustan Tallinnassa vierailevia suomalaisia tutustumaan tähän merkittävään muistoreliefiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaari - kaupunki, jolla on ollut useita nimiä kuluneen sadan vuoden aikana

Lauantai 5.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietin Rouvan ja tuttavapariskunnan kanssa elokuun viimeisen viikon Saarenmaalla Kuressaaressa kylpylälomalla.

 

 

Kuressaari on kaupunki, joka on viimeisen sadan vuoden aikana joutunut maailman myrskyissä muuttamaan nimensä monta kertaa.

 

 

Nykyisen Kuressaaren nimi oli vuoteen 1918 saakka Arensburg, jolloin Viron itsenäistyessä sen nimeksi tuli Kuressaare eli suomeksi Kuressaari.

 

 

Kuressaari sai olla Kuressaarena vuoteen 1952 saakka, jolloin Neuvostoliiton miehityksen vuoksi Kuressaaren nimeksi muutettiin Kingissepa.

 

 

Nimi Kingissepa perustui sille, että se oli Neuvostoliiton kunnianosoitus Saarenmaalla syntyneelle virolaiselle bolsevikille ja Viron kommunistisen puolueen perustajalle Viktor Kingissepp – nimiselle henkilölle.

 

 

Synkkää aikaa riitti aina vuoteen 1998 saakka, jolloin Viron toisen itsenäisyyden alkaessa Kuressaren nimeksi palautui Kuresaare eli suomeksi Kuressaari.

 

 

Nyt kun Viro on EU:n sekä Naton jäsen, on oletettavissa, että Saarenmaan ainoa kaupunki Kuressaari saa pitää nimensä kauas hamaan tulevaisuuteen saakka!

 

 

 

-Esko Erkkilä-