Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Aloitteen tekemisen on oltava teknisesti helppoa, jotta niitä yrityksissä tehtäisiin

Lauantai 7.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Yritykset mainostavat itseään, että ne suhtautuvat suopeasti työntekijöidensä esittämiin aloitteisiin.

 

Käytännössä hyvätkin aloitteet jäävät tekemättä, sillä monissa yrityksissä aloitteen tekeminen ja sen ”hyvyydestä” päättäminen on tehty perin byrokraattisiksi.

 

Tiedän kokemuksesta, että aloite on usein laadittava kirjallisesti ja toimitettava tietylle yhdyshenkilölle, joka sitten joskus saattaa viedä sen ison kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan raadin käsiteltäväksi. Raati kokoontuu ja saattaa pyytää aloitteesta lausunnon joltakin henkilöltä, jonka reviirille asia kuuluu.

 

Kuvatunlainen byrokraattinen tapa käsitellä aloitteita on tehokas systeemi tukahduttaa koko aloitetoiminta.

 

Sain marraskuussa vierailla monikansalliseen AGCO-konserniin kuuluvan Valtran traktoritehtaalla Suolahdessa.

 

Valtran traktoritehdas on kuuluisa hyvinhoidetusta aloitetoiminnastaan ja siitä kertoo mm. se, että yritys on 2000-luvulla valittu kolmena vuonna peräkkäin Suomen aloitteellisimmaksi yritykseksi.

 

Valinnat ovat perustuneet Johtamistaidon Opisto JTO:n vuosittaiseen tutkimukseen. JTO:n otoksessa on mukana suurin osa teollisuutemme työpaikoista, ja se perustuu yritysten ilmoittamiin määriin toteutuneista aloitteista.

 

Valtralaiset tekevät keskimäärin 13 aloitetta vuodessa henkilöä kohti – mittava ja hieno saavutus.

 

pict1705.jpg

 

Valtran aloitetoiminnasta kertova informaatiotaulu yrityksen aulatiloissa.

 

 

pict1686.jpg

 

Kokoonpanolinjoilla on taulut, joille työtekijät voivat heti ongelman todettuaan kirjata sen ja ongelman perään voi myös heti tuoreeltaan kirjata tavan, jolla esiintynyt ongelma poistuisi.

 

Ei tarvitse kirjoittaa asiaa paperille ja ongelma sekä sen ratkaisuehdotus ovat heti esimiesten ja osaston muun henkilökunnan nähtävillä – tähän pitäisi pyrkiä myös muissa yrityksissä!

 

On selvää, että aloitteiden käsitteleminen on aina yrityskohtainen ratkaisu.


Valtran tapa kannustaa henkilökuntaansa aloitteellisuuteen ja sen mutkaton tapa käsitellä aloitteet on mainio. Se antaa kaikille yrityksille hyvän pohjan alkaa miettimään henkilökunnan panoksen lisäämistä yrityksen kehittämistyössä.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valtra, AGCO, Valmet, Suolahti, Valtran traktoritehdas, aloite, aloitteen tekeminen, Johtamistaidon Opisto, Johtamistaidon Opisto JTO, JTO,

Osuuspankin ja Pohjolan asiakkaana joudun rahoittamaan yritysjohdon miljoonapalkkioita

Perjantai 6.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Pankkialan järjestelyjen seurauksena jouduin Osuuspankki-ryhmän asiakkaaksi.

 

Kaipaan Säästöpankki-ajan meininkiä, mutta muutaman johtajan suuruudenhullujen suunnitelmien vuoksi koko pankkiryhmä katosi pankkimaailmasta.

 

Kaikki perhekuntamme vakuutukset olivat jo ennen Pohjolan siirtymistä OP-ryhmän omistukseen Pohjolassa.

 

Suuruudenhulluus on nyt tarttunut myös OP-Pohjola –ryhmään, kun se on räätälöinyt kymmenkunnalle johtajalleen mielettömän suuret extra-palkkiot.

 

Julkisuudessa kerrotaan, että Pohjola Varainhoidon toimitusjohtaja Mikko Koskimiehelle on tullut vuosilta 2007-2011 yhteensä 2,6 miljoonan euron extrapotti ja saman yhtiön instituutiojohtaja (on erikoinen titteli!) Kirsi Hokalle 1,5 miljoonan euron extrapotti!

 

Käsittämättömät summat olemme maksaneet me eli Osuuspankin ja Pohjolan asiakkaat!

 

OP-Pohjolan osuuskunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja Paavo Haapakoski Pyhäjoelta puolustelee menettelyä, mutta toki todeten, että järjestelmää on yritetty purkaa, mutta sopimuksia ei ole ollut helppoa eikä halpaa irtisanoa.

 

En tiedä, että onko Paavo Haapakoski saman maatilan poika Pyhäjoelta, jonne kävin tarjoamassa rehuja 1970-luvun alkupuoliskolla.

 

OP-Pohjola luonnehtii itseään nettisivuillaan mm. näin:

 

OP-Pohjolan juuret ovat syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa, mikä heijastuu ryhmän arvoihin ja tapaan toimia. Menestyksen perusta on ollut paikallisuuden ja asiakkaiden tarpeiden kautta johdettu ryhmä, jossa asiakkaan ja omistajan intressit yhdistyvät. Vastuullisuus on keskeinen osa ryhmän arvopohjaa ja strategiaa. OP-Pohjolan tavoitteena on olla yhteiskuntavastuullisuuden edelläkävijä finanssitoimialalla Suomessa.

 

Sanahelinää ja asiakkaiden pettämistä joka sana!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Osuuspankki, Pohjola, OP-Pohjola, OP-Pohjola -ryhmä, OP-johtajien miljoonapalkkiot, Mikko Koskimies, Kirsi Hokka, Paavo Haapakoski, Säästöpankit,

Olen saanut olla hienossa projektissa mukana

Torstai 5.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Asukasvaikuttaminen on asia, jonka vuoksi vajaat neljä vuotta sitten lähdin mukaan kunnallispolitiikkaan.

 

Palokallion Omakotiyhdistyksen taistelu Tampereen kaupunkia vastaan ja näkyvä roolini siinä taistelussa, olivat ilmeisesti minua kunnallisvaaliehdokkaaksi pyytäneiden henkilöiden mielissä. Omakotiyhdistyksemme taistelu kaupunkia vastaan oli asukasvaikuttamista parhaimmillaan.

 

Nyt olen mm. ponnekkaasti vastustamassa Tampereen ja Valkeakosken seudun tekopohjavesihanke Tavasea.

 

Saimme arvokkaan voiton 19.12.2011, kun Valkeakoski päätti irtautua hankkeesta. Valkeakosken myötä myös Akaa irtautuu Tavasesta. Kyseessä on tavallaan Berliinin muurin murtuminen ja sitä kautta koko Tampereen seudun vapauttamisen alkaminen luonnottomasta hankkeesta.

 

Tavase-hanketta voidaan perustellusti verrata Tampereen kaupungin ajamaan Ikea-hankkeeseen. Ikea-hankkeessa Palokallion Omakotiyhdistys ry sai ainoastaan osavoiton, sillä emme pystyneet kaatamaan hanketta. Toisaalta pystyimme saamaan Tampereen kaupungin ja Ikean vaatimat liikenneratkaisut sellaisiksi, että omakotialueemme pystyy niiden kanssa elämään.

 

Tavase-taistelussa on surullista, että tamperelaisten Tavase-vastustajien pitää ”koukata” Valkeakosken kautta, jotta saamme tamperelaiset päättäjät uskomaan hankkeen mielettömyyden.

 

Toki on todettava, että ainakin minä tein tuon koukkauksen hyvällä ja luottavaisella mielellä, sillä Valkeakosken Tavase-kriitikoilla riitti asiantuntemuksen voimalla saada oikea päätös puristettua myös luottamushenkilöiltään.

 

Saattaa olla, että Tampereen nykyinen kaupunginvaltuusto ei pysty lopullisesti kuoppaamaan tekopohjavesihanketta. Olen kuitenkin varma, että ensi syksyn kunnallisvaalit tulevat Tampereella olemaan Tavase-vaalit ja silloin valittava uusi kaupunginvaltuusto on varmasti kykenevä tekemään samanlaisen viisaan päätöksen, joka nyt tehtiin Valkeakoskella.

 

Tampereen luottamushenkilöiden olisi nyt huolehdittava, että Tavase Oy maksaa kaikki velkansa Tampereen konsernirahoitukselle, jotta Tavasen konkurssi tulisi mahdollisimman halvaksi Tampereen veronmaksajille.

 

Oli mainio päätös Tampereen kaupunginvaltuustolta, kun se poisti Tampereen virkamiehiltä oikeuden pumpata lisärahoitusta Tavaseen. Toivottavasti rahan pumppaaminen Tavaseen on loppunut, mutta jos sitä ”saattohoidon” vuoksi vielä tehdään, tapahtuu se Tampereen kaupunginhallituksen toimesta.

 

Tampereen kaupunginhallituksen muodostavat luottamushenkilöt, joten yhteisiä rahoja Tavaseen syytävät luottamushenkilöt joutuvat vaaleissa tilille kansalaisten eteen!

 

Toivon, että Valkeakosken ja Akaan jättäytyminen Tavasen ulkopuolelle avaa silmät myös Tavaseen sokeasti uskovilta ja päästään aloittamaan nopeat neuvottelut Tavasen lopulliseksi kuoppaamiseksi!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavase, konkurssikypsä Tavase, Tavase Oy, Valkeakoski, Akaa, Tampereen kaupunginhallitus,

Tampereen läntisen oikoradan sisällyttäminen Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan on tärkeää

Keskiviikko 4.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 2008 valmistui selvitys, jossa todetaan, että rataverkon kehittämiseksi on perusteltua rakentaa Tampereen läntinen oikorata.

 

Oikorata on eräs keskeisistä kysymyksistä, joihin paneudutaan Pirkanmaan 2. vaihekuntakaavassa.

 

Näen Tampereen läntisen oikoradan keskeisen merkityksen Tampereen, Pirkanmaan ja koko Suomen kannalta. Kannatan Tampereen läntisen oikoradan rakentamista ja olen ollut sen kannalla jo pitkään.

 

Tampereen läntiselle oikoradalle on lukemattomia perusteita.

 

Oikorata nopeuttaa erityisesti tavaraliikennettä ja mahdollistaa tavaraliikenteen siirtymisen Tampereen ydinkeskustasta etäämmälle. Tavara- ja pitkänmatkan matkustajaliikenteen siirtyminen Tampereen ydinkeskustasta pois antaa mahdollisuuden kehittää Tampereen joukkoliikennettä järkevästi.

 

”Turhan” kiskoliikenteen loputtua tai ainakin radikaalisesti vähennyttä, on mahdollisuus suunnitella monipuolisesti kiskoihin perustuvaa Tampereen ja Tampereen seutukunnan joukkoliikennettä.

 

On itsestään selvää, että Tampereen oikorata pitää linjata Tampere-Pirkkalan lentoaseman kautta.  Kunhan Helsinki-Oulu rautatie saadaan kulkemaan Tampere-Pirkkalan lentoaseman odotushallin "alakerran" kautta, monta liikenteellistä pulmaa saa Suomessa ratkaisunsa!

 

Oikorata lisää asumisviihtyvyyttä Tampereen keskusta-alueella ja parantaa laajan alueen turvallisuutta, kun vaaralliset rautatiekuljetukset voidaan ohjata tiheästi asutun Tampereen ydinkeskustan ohi.

 

Ohitusradan linjauksen osalta totean, että ratalinjauksen löytäminen on haasteellista, mutta periaatteena on pidettävä, että kyseessä oikorata. Suunnitelmien kakkosvaihtoehto ei ole oikorata.

 

Tunnen omakohtaisesti maanomistajana rautatierakentamisen kirot, sillä kotitilani metsistä joutui Tampere-Parkano-Seinäjoki –radan alle 4 hehtaaria. Osin sillä perusteella uskallan esittää, että Tampereen oikoradan linjaus on tehtävä nimenomaan oikoratana.


pict1717.jpg


Tässä kuva Nokian yleisötilaisuudessa esilläolleesta oikoradan alustavasta linjuksesta.


pict1723.jpg


Kova oli tungos Nokian yleisötilaisuudessa sillä rastilla, jolla esiteltiin oikoratavaihtoehtoa.

 

Kannatan lämpimästi Tampereen läntisen oikoradan sisällyttämistä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan ja toivon oikoradalle nopeaa toteuttamisaikataulua!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava, Tampereen läntinen oikorata,

Pyynikin näkötornilla ja vanhalla Laululavalla hienoja valoteoksia!

Tiistai 3.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Valotaiteilijat Carita Elko ja Satu Leskinen ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Tampereen Pyynikille hienot valoteokset.

 

Pyynikin näkötornin maastossa välkehtivä valoteos on nimeltään ”Kätketty” ja vanhalla Laululavalla pyörivä videoteos puolestaan ”Kaiut”.

 

Kävin ihailemassa valoteoksia tammikuun 2. päivänä.

 

img_0442.jpg

 

Salaperäisesti valaistu Pyynikin näkötorni on osa ”Kätketty” –valoteosta.

 

img_0414.jpg

 

Monet Pyynikinharjun puut saavat uuden ulottuvuuden, kun ne on taidokkaasti valaistu.

 

Tulee mieleen tarunhohtoinen Satumetsä. Ei kuitenkaan se Satumetsä, joka sijaitsi ja sijaitsee edelleenkin Suvannon rannalla Keljan taistelupaikalla Sakkolassa.

 

img_04312.jpg

 

Vanhalla Laululavalla pyörii non stop-näytäntönä vanhoja valokuvia Vapriikin kuva-arkistosta. Kuvat on vuosikymmeniä sitten otettu Pyynikinharjulla. Videoteoksen on suunnitellut ja toteuttanut Satu Leskinen ja sen on valosuunnittelu on Carita Elkon käsialaa.

 

img_0429.jpg

 

Vanhalta Laululavalta Pyynikin näkötornille nouseva ulkoilutie on kerrassaan hieno!

 

Kiitokset valotaiteilijoille hienojen taideteosten toteuttamisesta!


Pyynikin valoteosten tarvitsema sähkövirta otetaan normaalista sähköverkosta. On selvää, että valoteosten valaisuun tarvitaan paljon energiaa ja on varmaa, että osa kaupunkilaisista asettaa vastakkain esim. vanhustenhoidon ja valoteokset. Pitää kuitenkin muistaa, että...

...Pyynikin valoteokset ovat nähtävissä vain tammikuun 8. päivään saakka.

 

 

Tampereella on samaan aikaan nähtävillä myös toinen valoteos.

 

Sen ovat suunnitelleet Roope Siiroinen ja Katja Muttilainen.

 

img_0452.jpg

 

Siirosen ja Muttilaisen valoteos sijaitsee Tampereen keskustassa Tammerkosken rannalla ja Takon tehdasalueella.

 

Teoksen suunnittelijat sanovat, että valoteos korostaa Tampereen valtakunnallisesti merkittävää perinnettä ja Tammerkosken merkitystä kaupungin synnyssä.

 

On rehellisesti todettava, että keskikaupungilla sijaitseva valoteos ”häviää” muuhun valosaasteeseen ja se ei pääse esille yhtä voimakkaasti kuin Pyynikillä sijaitsevat valoteokset.

 

Tammerkosken partaalla sijaitsevia valoteoksia voi käydä ihailemassa tammikuun 5. päivään saakka.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyynikin näkötorni, Pyynikki, vanha Laululava, Carita Elko, Kätketty, Kaiut, Satumetsä, Satumetsä Kelja, Satumetsä Sakkola, Tammerkoski, Tako, Roope Siiroinen, Katja Muttilainen, Satu Leskinen,

VT3:n nykyinen koukkaus Lakalaivan kautta pitää oikaista rakentamalla Marjamäki-Kulju-Pirkkala -tieyhteys

Maanantai 2.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan liittyen on laadittu verkollinen selvitys Valtatie 3:n oikaisusta Lempäälän Marjamäen ja Pirkkalan Lentoasemantien eritasoliittymän välillä.

Hanke on kannatettava ja sen vauhdittaminen on nyt ajankohtaista.

 

Verkollisessa selvityksessä paneudutaan ansiokkaasti Tampereen seutua koskeviin näkökohtiin, mutta selvityksessä jää liian vähälle painoarvolle tieoikaisun maakunnallinen ja erityisesti valtakunnallinen merkitys. Suunnitellun oikaisun maakunnalliset ja valtakunnalliset vaikutukset kiirehtivät hankkeen toteuttamista.

 

Selvityksessä valotetaan monipuolisesti osuudelle määrättävää nopeusrajoitusta. Nopeusvaihtoehtoina käsitellään 100 km/h ja 120 km/h.

 

Kannatan nopeutta 100 km/h, sillä se mahdollistaa paremmin sen, että oikaisu palvelee kitkattomasti Tampereen ydinkeskustaa ja sinne/sieltä suuntautuvaa liikennettä.

 

Marjamäki-Kulju-Pirkkala –tielinjauksen pakkopisteet oikaisun molemmissa päissä ovat yksiselitteiset ja järkevät. Koska linjausvaihtoehdot ovat tienkäyttäjän kannalta tasavertaiset, on ryhdyttävä yleissuunnitelman laatimiseen ja sitä kautta YVA-selvityksen tekemiseen.

 

VT 3:n linjaus Marjamäki-Kulju-Pirkkala on kokonaistaloudellisesti kannatettava hanke, sillä se palvelee monin tavoin Tampereen seutua, Pirkanmaata ja tehokkaasti  myös Satakuntaa sekä Seinäjoen-Vaasan-Kokkolan seutua ja sen myönteiset vaikutukset säteilevät aina Ouluun saakka.

 

Toivotan hankkeelle ripeää eteenpäin menoa!

 

 -Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava, Marjamäki-Kulju-Pirkkala, VT3:n oikaisu Marjamäki-Kulju-Pirkkala,

Tapahtumarikas vuosi 2012 on alkanut!

Sunnuntai 1.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Alkavaa vuotta kuvataan usein vastasyntyneellä tai vauvaikäisellä lapsella.

 

 

img_0306.jpg

 

Näin teen minäkin, sillä löysin laatikoistani Suomen Kuvalahden nidotun vuosikerran vuodelta 1928 ja 1.1.1928 ilmestyneessä numerossa on kuvattuna pieni poikalapsi.

 

Kuvan julkaisupäivästä on tänään siis kulunut 84-vuotta!

 

Toivottelen kaikille blogini lukijoille tämän kuvan myötä Oikein Hyvää Uutta Vuotta 2012!

 

Poliittisen tarkastelun näkökulmasta moni asia ei vuoden 2012 alkaessa suinkaan ole viaton pikkulapsi vaan ”rampa ankka”.

 

Nykyinen hallitus täyttää ”rampa ankka” –määritelmän täydellisesti.

 

Hallituksen märkäkorvaministerit ovat kaikkien ennusmerkkien perusteella ajamassa Suomen todelliseen suohon vuonna 2012. Ympäristöministeri Niinistö kunnostautui tässä oikein olan takaa jo viime vuoden lopulla, kun hän löperöllä menettelyllään sai ”neuvoteltua” Suomelle Durbanin ympäristökokouksessa mittavat lisäkustannukset.

 

Kuntaministeri Virkkunen on otaksuttavasti helmikuun alkupäivinä tulossa julkisuuteen kuntauudistuspaketillaan, joka on jo tässä vaiheessa saanut ”karvat nousemaan pystyyn” jopa omilta puoluetovereiltaan sekä kuntalaisten parasta ajattelevilta demareilta.

 

Pääministeri Katainen on lupaillut, että maaliskuun aikana kansalaiset saavat kylmää kyytiä hallituksen toimenpiteiden tuloksena. Hallitus ei näissä päätöksissään pysty säilyttämään yksituumaisuuttaan, sillä järkevät tahot alkavat katsella poispääsyä kansalaisia kurittavasta politiikasta. On siis helppo ennakoida, että hallitus tulee jo kevättalven aikana olemaan todellinen...

...rampa ankka.

 

Myös Tampereen kaupunginvaltuusto on rampa ankka, sillä sen viimeinen vallassaolovuosi tulee olemaan vaikea. Esimakua kaupunginvaltuuston rampautumisesta saimme nähdä, kun se ei pystynyt tekemään järkevää päätöstä Tavase-kysymyksessä.

 

Tampereen kaupunginvaltuusto nosti kätensä pystyyn ja siirsi Tavasesta luopumisen syksyllä 2012 valittavalle uudelle kaupunginvaltuustolle. On enemmän kuin todennäköistä, että Tampere luopuu luonnottomasta hankkeesta vasta vuonna 2013, sillä nykyvaltuusto ei päätöstä pysty ilmeisesti tekemään!


Se on todettava positiivista Tampereen kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston osalta, että ne pystyivät ottamaan Tampereen kaupungin virkahenkilöiltä pois valtuudet antaa Tavaselle lisärahoitusta virkahenkilöiden päätöksellä. Nyt mahdollisen lisärahoituksen myöntäminen on vaaleilla valittavien luottamushenkilöiden vastuulla!


===========

 

Tulen mahdollisuuksien mukaan seuraamaan kriittisesti yhteiskunnassa tapahtuvia asioita myös vuonna 2012.


Mottoni on edelleen:

 

Esko uskaltaa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Uusi vuosi, 2012, Suomen Kuvalehti, Suomen Kuvalehti 1.1.1928, Ville Niinistö, Henna Virkkunen, Jyrki Kataisnen, kuntauudistus, Durbanin ympäristökokous, rampa ankka, Esko uskaltaa!,

Tampere-Pirkkalan lentoaseman toinen kiitotie rajoittaisi asutuksen kehittymistä laajalla alueella eteläisellä Tampereella

Lauantai 31.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan eräs hanke on Tampere-Pirkkalan lentoaseman ”kehittäminen” siten, että alueelle rakennettaisiin toinen kiitotie.

 

Hanke on heti alkuunsa hylättävä, sillä se toisi mukanaan moninaisia ongelmia.

 

Toisen kiitotien sijoittaminen alueelle merkitsisi laajoja ongelmia ja pysyviä rajoitteita lähes koko eteläisen Tampereen alueelle.  Hanke merkitsisi moninkertaisia vaikeuksia asutukselle ja alueiden virkistyskäytölle Pirkkalassa.


Pirkkalassa ja eteläisellä Tampereella toisen kiitotien aluevaraussuunnitelma lopettaisi asuntojen uusrakentamisen kokonaan.

 

Toisen kiitotien lentomelualue olisi em. ongelmien syynä.

 

Jos toista kiitotietä alettaisiin suunnitella, on ennen sen sisällyttämistä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan laadittava kattavat selvityksen sen lentomelualueesta.


Lentomelualueselvitys on tehtävä siitä lähtökohdasta, että toista kiitotietä käytettäisiin hävittäjälentotoimintaan nykyisellä äänekkäällä Hornet-kalustolla.

 

Olen saanut kaavanlaatijoilta kuulla epämääräisiä lupauksia, että mahdollisesti rakennettava toinen kiitotie varattaisiin ainoastaan siviili-ilmailulle ja sitä ei käytettäisi sotilastarkoituksiin. On selvää, että näihin lupauksiin ei voida luottaa, sillä täysin varmaa on, että molempia kiitoteitä käytettäisiin hävittäjätoimintaan.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyinen karttoihin merkitty lentomelualue ei vastaa todellisuutta. Tästä saimme varmuuden, kun Tampereen kaupunki taannoin terveysinsinööri Ari Elsilän johdolla tutki lento- ja tieliikennemelua Palokallion alueella. Todellinen lentomelualue on paljon laajempi kuin on karttoihin merkitty.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyisen kiitotien lentomelualue pitäisi nopeasti päivittää ja alueelle suunnitellun toisen kiitotien lentomelualueen tutkiminen on ehdottoman välttämätöntä ennen kuin toisen kiitotien tilavaraus voidaan tehdä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan.

 

Kaavasuunnittelun esivalmisteluaineistossa todetaan, että Tampere-Pirkkalan lentoasema on ja tulee jatkossakin olemaan yksi ilmavoimien päätukikohdista. Vahvasti ja yliampuvasti sanottu!

 

Toistan jo aiemmin ehdottamani ja toivon, että Pirkanmaan liitto aloittaa neuvottelut naapurimaakuntien maakuntaliittojen ja Puolustusvoimien kanssa hävittäjälentotoiminnan siirtämiseksi pois Pirkkalasta. Pirkkalassa nyt toimiva Satakunnan Lennosto pitää siirtää paikkaan, jossa hävittäjälentotoiminnan lentomelu ei aiheuttaisi sitä ongelmaa, joka nyt Pirkkalassa toimien on tosiasia. Uskon, että Puolustusvoimat olisi hankkeelle myötämielinen, sillä sillekin hyvät suhteet tukikohdan lähiasukkaisiin ovat tärkeät.

 

Perustelen siirtoesitystäni vielä kerran sillä, että jo nykyinen, mutta erityisesti suunnitteluaineistossa kaavailtu toinen kiitotie rajoittaisi eteläisen Tampereen kehittymistä ratkaisevasti.

 

Nykyisen kiitotien todellinen lentomelualue alkaa itäisellä laskeutumissuunnalla jo Tampereen Hallilasta saakka. Toisen kiitotien itäinen laskeutumissuunta merkitsisi pysyvien rajoittavien määräyksien välitöntä voimaantuloa Messukylän ja Kissanmaan tasolta lentoasema-alueelle saakka.


Siihen Tampereella väestöltään kasvavana kaupunkina ei kerta kaikkiaan ole varaa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava, Tampere-Pirkkala -lentoasema, Pirkkalan lentoaseman toinen kiitotie, lentomelu, Pirkkalan lentoaseman lentomelu, Hornet-melu, Hornet-lentomelu, Puolustuvoimat,

Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen on tarpeellinen operaatio

Perjantai 30.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan eräs merkittävimmistä kohdista on Tampereen järjestelyratapihan sijoittaminen uuteen paikkaan.

 

Järjestelyratapihan siirtäminen on tärkeää monistakin syistä, mutta tässä yhteydessä kiinnitän huomiota vain niihin syihin, jotka vaikuttavat tavallisen tamperelaisen normaaliin elämään.

 

Järjestelyratapihan melu on suuri ongelma. Vaunujärjestelyissä syntyvä melu on iskutyyppistä melua, joka on erityisen rasittava melutyyppi. Iskumelua on myös erittäin vaikea torjua tavanomaisin meluntorjuntakeinoin kuten meluvalleilla ja/tai meluaidoilla.


Tutkimuksin on todettu, että järjestelyratapihan melu yltää "iskuissa" tasolle 120 desibeliä!

 

Meluongelman merkitystä kasvattaa se, että järjestelyratapihan melu ajoittuu voittopuolisesti iltaa, yöhön ja aamutunteihin, jolloin ihmiset nukkuvat tai lepäävät.

 

Järjestelyratapihalla käsitellään vaunuja, joiden lastina on vaarallisia aineita. Tämä merkitsee huomattavaa riskiä vaarallisten aineiden aiheuttamalle katastrofille. Jo yksistään tämän syyn vuoksi Tampereen järjestelyratapiha pitäisi nopeasti siirtää turvallisempaan paikkaan.

 

On hyväksyttävää, että Tampereen järjestelyratapihan siirtämistä pohditaan osana Tampereen läntisen oikoradan toteuttamista.

 

Lopullisessa päätöstilanteessa järjestelyratapihan siirtäminen on mielestäni kuitenkin käsiteltävä erillisasiana läntisestä oikoradasta.  Järjestelyratapihan siirtäminen on toteutettava nopeammin kuin Tampereen läntinen oikorata.

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava, Tampereen järjestelyratapiha, järjestelyratapihan siirtäminen,

Lähes viisisataa tamperelaista kävi vaalibussissa tervehtimässä Paavo ja Vuokko Väyrystä

Torstai 29.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen veti keskiviikkona joulukuun 28. päivänä Tampereella kuuden tilaisuuden sarjan vaalibussitilaisuuksia yhdessä vaimonsa Vuokon kanssa.

 

Paavo Väyrysen panostaminen Tampereella kannatti, sillä Väyrysten vaalibussissa vieraili lähes 500 tyytyväistä tamperelaista. Oli mukava seurata Väyrysten kansansuosiota kaikissa niissä paikoissa, joissa he päivän aikana vierailivat.


Presidenttiehdokas oli hyvin tyytyväinen Tampereella kokemaansa suosioon.

 

Pääsin olemaan mukana viidessä tilaisuudessa päivän aikana ja tässä pienoinen kuvakavalkadi päivän tapahtumista:

 

img_0318.jpg

 

Tammelantori oli autio ja tyhjä hieman ennen kymmentä, mutta kellon lähestyessä määräaikaa torille oli kerääntynyt kymmeniä tamperelaisia odottamaan Väyrysen vaalibussi saapumista.

 

img_0317.jpg

 

Bussi saapui Tammelantorille täsmälleen klo 10.00 ja torilla odottaneet täyttivät hetkessä Väyrysen vaalibussin.

 

img_0320.jpg

 

Pirkanmaan vaalipiiristä valittu kansanedustaja Arto Pirttilahti (oikealla) kulki koko päivän Väyrysten matkassa ja samoin teki myös puoluesihteeri Timo Laaninen (vasemmalla).

 

img_0323.jpg

 

Vuokko Väyrynen valloitti tamperelaiset vaatimattomalla ja valoisalla olemuksellaan.

 

img_0324.jpg

 

Presidenttiehdokas oli myös koko päivän myhäilevä ja hyvällä tuulella!

 

pict2375.jpg

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva (vasemmalla) käytti tilaisuutta hyväkseen ja keskusteli puoluesihteeri Timo Laanisen kanssa poliittisista näkymistä.

 

img_0330.jpg

 

Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanjan hittituote on muki, jossa Paavo ja Vuokko ovat kuvattuina Itsenäisyyspäiväjuhlan varusteissa. Ostin itselleni mukin ja tässä siitä kuva.

 

img_0333.jpg

 

Vuokko ja Paavo Väyrynen komistivat ostamani juhlamukin nimikirjoituksillaan. 

 

pict2379.jpg

 

Hervantalainen Tarmo Aaltonen hankki lukemattomien muiden tapaan Väyrysten juhlamukin. Vuokko kirjoitti nimensä mukin pohjaan…

 

pict2381.jpg

 

…ja hänen jälkeensä oli Paavon vuoro kirjoittaa nimensä.

 

pict2382.jpg

 

”Hyvältä näyttää!”

 

pict2397.jpg

 

Myös kansanedustaja Arto Pirttilahti hankki Väyrysten juhlamukin ja tässä presidenttiehdokas ”kuittaa” Pirttilahden ostoksen!

 

 

pict2387.jpg 


Tässä Tampereen kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen Väyrysten seurassa.

 

 

pict2392.jpg

 

Myös minä pääsin Paavo ja Vuokko Väyrysen kanssa samaan potrettiin. Vasemmalla Timo Laaninen.

 

 

 

Kiitän Paavo ja Vuokko Väyrystä hienon päivän järjestämisestä tamperelaisille!

 

Kiitokset myös kansanedustaja Arto Pirttilahdelle, joka oli koko pitkän päivän mukana kaikissa Väyrysten tilaisuuksissa. Samoin kiitokset myös puoluesihteeri Timo Laaniselle, joka myös oli koko ajan mukana.

 

pict2398.jpg

 

Kuvakertomus on paikallaan lopettaa kuvaan, josta näemme, että meillä kaikilla oli niin mukavaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Paavo Väyrynen, Vuokko Väyrynen, VTT Paavo Väyrynen, presidenttiehdokas Paavo Väyrynen, Timo Laaninen, Arto Pirttilahti, Antti Juva, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Tarmo Aaltonen,

Muistutusten jättämisaikaa Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta on pidennettävä

Keskiviikko 28.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan suunnittelu on pitkälle tulevaisuuteen tähtäävää toimenpide ja sen vuoksi prosessiin liittyvät palautteet ovat tärkeitä.

 

Kaavatyön alkusanoissa todetaan, että ”Kaavatyö on osallistuvaa ja avointa”.

 

Periaate on hyvä ja kannatettava, mutta ongelmaksi on prosessin aikana muodostunut se, että avoimuus ei ole kaavaa suunnittelevien virkahenkilöiden osalta yltänyt Tampereelle saakka.

 

2. vaihemaakuntakaavasta, joka käsittelee liikenne- sekä logistiikkaan liittyviä kysymyksiä, ei järjestetty lainkaan yleisötilaisuutta Tampereella.

 

Yleisötilaisuudet järjestettiin Pirkkalassa, Ylöjärvellä, Nokialla ja Lempäälässä, mutta ei Tampereella.  Kaava koskettaa eniten Tamperetta – miksi yleisötilaisuutta ei järjestetty Tampereella?

 

Suunnitelma on, että kaavasta jätettävien muistutusten jättämisaika päättyy 30.12.2011. En pidä päätöstä oikeana.

 

Esitän, että Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta annettavien muistutusten jättämisaikaa pidennetään, jotta myös tamperelaisilla on mahdollisuus perehtyä asiaan Tampereella välittömästi järjestettävässä yleisötilaisuudessa.

 

Vaihemaakuntakaavassa suunnitellaan Tampereen läntistä oikorataa, Tampereen järjestelyratapihan siirtoa, Tampere-Pirkkalan –lentoasema-alueen suunnittelua sekä VT3:n linjausta välillä Marjamäki-Kulju-Pirkkala. Kaikki hankkeet koskevat mitä suurimmassa määrin Tamperetta ja sen vuoksi on ehdottoman tärkeää, että niiden tiimoilta järjestetään yleisötilaisuus Tampereella.

 

On myönnettävä, että 2.vaihemaakuntakaavassa käsitellyt hankkeet ovat voittopuolisesti myönteisiä Tampereen kannalta. Kuitenkin juuri sen vuoksi Tampereella järjestettävä yleisötilaisuus on tarpeen, jotta kaavan suunnittelijoille ei jää virheellistä kuvaa alueen väestön mielipiteestä.

 

Totesin edellä ”voittopuolisesti” ja tarkoitan sillä sitä, että Tampere-Pirkkalan lentoaseman alueelle suunniteltu toinen kiitorata rajoittaisi pysyvästi koko eteläisen Tampereen suunnittelua. Muut vaihemaakuntakaavassa esitetyt kohdat ovat kannatettavia, mutta toista kiitorataa Tampere-Pirkkalan lentoasemalle ei voida hyväksyä.

 

Jään odottamaan tietoa muistutusajan pidentämisestä ja Tampereella järjestettävää yleisötilaisuutta!

 

-Esko Erkkilä-

PS. Tämä kirjoitus on alkuosan luonnos Pirkanmaan liitolle osoitetusta muistutuksestani Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta. Muistutukset on toimitettava perille viimeistään 30.12.2011.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava, Pirkanmaan liitto, Tampere-Pirkkala lentoasema,

Durbanin ympäristökokouksessa turpaansa saaneessa Suomen valtuuskunnassa oli mukana peräti 43 henkilöä!

Maanantai 26.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen valtuuskunnan saavutuksille Durbanin ympäristökokouksessa ei voi hurrata, sillä Suomella oli käsissään miljardiluokan voitonmahdollisuudet, mutta lopputuloksena Suomi joutuikin maksumieheksi.


Durbanissa tuli siis turpaan!

 

Olin yhteydessä Ympäristöministeriöön ja pyysin luetteloa henkilöistä, jotka edustivat Suomea Durbanissa. Ministeriölle on annettava tunnustus, sillä sain listan osanottajista nopeasti.

 

Pyysin sähköpostiviestissäni tietoa myös siitä, että milloin kukin valtuuskunnan jäsen oli paikalla Durbanissa, mutta sitä Ympäristöministeriöstä minulle ei suostuttu kertomaan.

 

Tässä lista henkilöistä, jotka olivat paikalla Durbanissa:

 

Puheenjohtaja

Ympäristöministeri Ville Niinistö

 

Varapuheenjohtajat

Pääneuvottelija Sirkka Haunia, ympäristöministeriö

Kansainvälisten asiain johtaja Jukka Uosukainen, ympäristöministeriö

 

Jäsenet

Osastopäällikkö Jorma Julin, ulkoasiainministeriö

Suurlähettiläs Tiina Myllyntausta, ulkoasiainministeriö

Finanssineuvos Outi Honkatukia, valtiovarainministeriö

Ympäristöjohtaja Veikko Marttila, maa- ja metsätalousministeriö

Neuvotteleva virkamies Juhani Tirkkonen, työ- ja elinkeinoministeriö

Ympäristöneuvos Jaakko Ojala, ympäristöministeriö

EU-erityisasiantuntija Merja Turunen, valtioneuvoston kanslia


Asiantuntijat ja avustajat

Ulkoasiainneuvos Markku Niinioja, ulkoasiainministeriö

Lähetystöneuvos Markku Aho, ulkoasiainministeriö

Lähetystöneuvos Tito Gronow, ulkoasiainministeriö

Neuvonantaja Matti Nummelin, ulkoasiainministeriö

Tarkastaja Johanna Pietikäinen, ulkoasiainministeriö

Lainsäädäntösihteeri Maria Pohjanpalo, ulkoasiainministeriö

Erikoistutkija Folke Sundman, ulkoasiainministeriö

Ulkoasiainsihteeri Petra Yliportimo, ulkoasiainministeriö

Erityisasiantuntija Anne Tarvainen, ulkoasiainministeriö

Suurlähettilään sihteeri Beverley Harris, ulkoasiainministeriö

Kuljettaja Sonnyboy Chuma, ulkoasiainministeriö

Harjoittelija Janne Posti, ulkoasiainministeriö

Ympäristöylitarkastaja Jaana Kaipainen, maa- ja metsätalousministeriö

Tutkija Matti Kahra, maa- ja metsätalousministeriö

Erityisavustaja Paloma Hannonen, ympäristöministeriö

Tiedottaja Karoliina Kinnunen Mohr, ympäristöministeriö

Neuvotteleva virkamies Tuomas Kuokkanen, ympäristöministeriö

Neuvotteleva virkamies Harri Laurikka, ympäristöministeriö

Suunnittelija Outi Leskelä, ympäristöministeriö

Ylitarkastaja Paula Perälä, ympäristöministeriö

Neuvotteleva virkamies Tuija Talsi, ympäristöministeriö

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen, eduskunta

Talousvaliokunnan jäsen Harri Jaskari, eduskunta

Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Oras Tynkkynen, eduskunta

Ympäristövaliokunnan valiokuntaneuvos Marja Ekroos, eduskunta

Tutkimusprofessori Ilkka Savolainen, VTT

Tilastopäällikkö Riitta Pipatti, Tilastokeskus

Varttunut tutkija Tarja Tuomainen, Metla

Erityisasiantuntija Aira Kalela, Global Gender and Climate Alliance

Ilmastovastaava Hanna-Kaisa Kangas, WWF Suomi

Kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hakkarainen, Kepa

Ilmastolähettiläs Tom Henriksson, Allianssi

Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka, SAK

 

Osanottajalista herättää paljon kysymyksiä. Teen tässä niistä muutaman:

 1.      Miksi maksajien edustajat puuttuvat kokonaan. Tarkoitan maksajilla metsänomistajien, MTK:n ja metsäteollisuuden edustajia.

 2.      Poliittisista päättäjistä olivat mukana vain Kokoomuksen tamperelaisedustaja Harri Jaskari, Vasemmistoliiton oululaisedustaja Martti Korhonen ja Vihreiden tamperelaisedustaja Oras Tynkkynen. Miksi SDP:n, Suomen Keskustan ja Perussuomalaisten edustajaa ei kelpuutettu paikalle?

 3.      Miksi joku Kepa oli edustettuna valtuuskunnassa? Järjestö toteaa nettisivuillaan itsestään näin: ”Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa on järjestöjen yhteistyö-, vaikuttamis- ja palvelujärjestö.”  Kysyn, että palveleeko järjestö Suomen etuja?

 4.      Nuorissa on tulevaisuus, mutta kuinka pitkälle ajateltua oli se, että Suomen nuorisotyö - Allianssi oli mukana virallisessa valtuuskunnassa, mutta ei esim. MTK?

 5.      Myös naisnäkökulman esilletuonti on tärkeää, mutta oliko Global Gender and Climate Alliance GGCA - järjestön edustajan mukanaolo välttämätöntä? Järjestö saa avustuksena Suomen valtiolta riihikuivaa rahaa 2,6 M€ vuosina 2010-2011 ja kertoo nettisivuillaan tehtävästään mm. näin: GGCA ajaa naisnäkökulman parempaa huomioimista ilmastonmuutokseen liittyvässä päätöksenteossa ja toiminnassa ja näin ollen pyrkii parantamaan naisten asemaa suhteessa ilmastonmuutokseen. 

Suomessa on lukuisia naisjärjestöjä, jotka olisivat varmasti osanneet pitää Suomen puolta paremmin kuin Global Gender and Climate Alliance GGCA!

 

Olen taipuvainen uskomaan, että Durbanin ympäristökokouksen Suomen kannalta surkea lopputulos selittyy merkittäviltä osin, kun tutustuu Suomen valtuuskunnan kokoonpanoon.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Durbanissa tuli turpaan!, Durban, Durbanin ilmastokokous, ympäristöministeri Niinistö, Ville Niinistö, Harri Jaskari, Martti Korhonen, Oras Tynkkynen,

Kynttilöiden sytyttäminen läheisten haudoille ja "Enkeli taivaan" -virren laulaminen virittivät joulutunnelmaan

Sunnuntai 25.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Käynti hautausmaalla, kynttilöiden sytyttäminen läheisten haudoille ja aattoillan hartaushetki olivat monelle eilen lopullinen tapahtumasarja todelliseen joulutunnelmaan pääsemiselle.

 

Näin myös minulle, kun vaimoni kanssa kävin synnyinseurakuntani Viljakkalan hautausmaalla ja kirkossa.

 

img_0242.jpg

 

Viljakkalan kirkko kuvattuna hieman epätavallisesta suunnasta eli ns. Karhen porstuan suunnasta. Kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, jonka pitkiltä sivuilta erkanevat eteinen ja sakaristo. Eteinen on juuri Karhen porstua ja muistan, kun ennen kerrottiin, että karhelaiset saapuivat sen kautta kirkkoon.

 

img_0262.jpg

 

Entisen Viljakkalan seurakunnan kirkkoherra, nykyisin Ylöjärven seurakunnan kappalainen (sitä ne kuntaliitokset tekevät!) Johannes Riuttala piti hienon aattoillan hartaushetken Viljakkalan kirkossa.

Tässä Viljakkalan kirkon alttaritaulu ”Ristiinnaulittu”. Alttaritaulun on maalannut taiteilija Felix Ferdinand Frang (myöhemmin Pahlama).

Jotkut lähteet mainitsevat taiteilijan myöhemmäksi sukunimeksi  Frang-Pahlama. Joka tapauksessa hän maalasi Viljakkalan kirkon alttaritaulun vuonna 1896.


Alttaritaulusta käytetään myös nimeä: "Jeesus ristillä".


On luonnollista, että pidän Viljakkalan kirkon alttaritaulua ainoana oikeana alttaritauluna!

 

img_0267.jpg

 

Viljakkalan kirkon saarnastuoli jouluisessa asussaan jouluaattona 2011.

 

img_0249.jpg

 

Viljakkalan sankarihautausmaalla on aina aattoillan hartaushetken aikana paikallisen reserviläisjärjestön toimesta kunniavartio. Arvostan korkealle viljakkalalaista tapaa kunnioittaa sodissamme kaatuneita!

 

img_0253.jpg

 

Vartionvaihto meneillään sankarihautaristillä.

 

img_0257.jpg

 

Viljakkalan hautausmaalla on ns. vanha puoli ja uusi puoli.

 

Tässä aattoillan kuva hautausmaan vanhan puolen haudoista, joilla tuikkivat lukemattomat muistokynttilät.


On merkillepantavaa, että nurmikot viheriöivät jouluaattona 2011 Viljakkalan hautausmaalla!

 

 

Johannes Riuttala totesi hartaushetken puheessaan, että on käsittämätöntä, että juuri tällä hetkellä miljoonat ihmiset kaikkialla maailmassa hiljentyvät Jouluevankeliumin sanoja kuuntelemaan.

 

Arvostin, että Riuttala oli valinnut luettavakseen Jouluevankeliumin vanhemman version – se lisäsi kotoisuuden tunnetta omassa rippikirkossani!

 

Voimallisesti laulettu ”Enkeli taivaan” –virsi loi hyvän mielen matkalle kohti kotia.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkalan seurakunta, Viljakkalan seurakuntapiiri, Viljakkalan sankarihautausmaa, Viljakkalan sankarihaudat, Viljakkalan kirkko, Ristiinnaulittu, Felix Frang, Felix Pahlama, Johannes Riuttala, Karhen porstua,

Joulun tunnelma syntyy monista asioista

Lauantai 24.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Vuodenkierto on edennyt taas vinhaa vauhtia ja tänään on jouluaatto.

 

Virittäydymme joulutunnelmaan monin eri tavoin.

 

Nykymenossa joulun uskonnollinen sanoma jää paljolti taka-alalle. Omakohtaisesti se nousee pintaan, kun menemme aattoiltana jouluhartauteen synnyinpitäjäni Viljakkalan kirkkoon ja sitä ennen käymme sytyttämässä usealle haudalle kynttilät.

 

Kynttilät sytytämme vanhempieni ja isovanhempieni haudoille. Sen lisäksi omat kynttilänsä saavat hauta, jossa lepäävät kummitätini ja kummisetäni. Naapurin vanhapoika-isännän hauta on jo useana jouluna ollut eräs kynttiläkohteemme.

 

Viljakkalan sankarihaudassa lepää yksi sedistäni ja myös hänen muistolleen sytytämme kynttilän.

 

Viljakkalan hautausmaalla on muualle haudattujen muistokivi. Se saa jouluaattona ympärilleen suuren määrän muistokynttilöitä. Myös me sytytämme kiven ääreen ainakin kaksi kynttilää vaimoni äidin ja isän muistoa kunnioittaaksemme.

 

Uskonnollisen joulun lisäksi joulutunnelma alkaa muodostua joulukuusen hakumatkalla.

 

img_0067.jpg

 

Tavallisesti joulukuusen hakumatka on syvässä lumessa tarpomista, mutta nyt se tapahtui vähän lumen aikaan ja hienoisessa vesisateessa.

 

img_0094.jpg

 

Lastenlasten into joulukuusen koristelussa on parasta joulutunnelman luomista…

 

img_0086.jpg

…ja tänä vuonna heidän intonsa sai täyttymyksen jo muutama päivä ennen jouluaattoa.

 

img_0218.jpg

 

Tampereella voi joulutunnelmaan virittyä Tampereen Valoviikoilla. Nyt järjestettävät ovat järjestyksessään jo 46. valoviikot.

 

Tässä näkymä Keskustorilta Hämeenpuiston suuntaan…

 

img_0219.jpg

 

…ja tässä Keskustorilta Rautatieasemaa kohti.

 

img_0208.jpg


Tampereen Joulutori - joka toki päättyi jo eilen – on ollut eräs tapa virittyä joulutunnelmaan.

Tampereen Joulutori avattiin joulukuun 9. päivänä. Poikkesin siellä muutaman kerran ja väkeä oli sateisen sään johdosta usein niukanlaisesti.


img_01912.jpg



Joulutorin esiintymislavalla lauloi torstaina Samuel-poika heleällä äänellään suosittuja joululauluja. Samuelin laulut ja erityisesti hänen juontorepliikkinsä ilostuttivat lavan äärellä häntä kuunnelleen yleisön. Yleisön suosionosoitukset olivat runsaat ja ne tulivat aiheesta!

 

Keskustorilla järjestettävä Joulutori on mm. MSL-Tampereen toimesta ehdotettu siirrettäväksi Hämeenpuistoon.

 

Hämmästykseni oli suuri, kun huomasin, että Tampereen Joulutoria hallinnoidaan Turusta!!

 

Turkulaiset Event Company Ky ja Mainostoimisto Dimmi junailevat Tampereen Joulutorin toiminnan! Miksi näin – miten Joulutorin tamperelaiset yhteistyöyritykset suostuvat tähän?

 

Kritiikkini Joulutorin järjestelyistä ei häiritse omaa ja vielä vähemmän se saa häiritä lukijoideni valmistautumista joulunviettoon.

 

 

img_0106.jpg

 

Toivotan Teille kaikille Oikein Rauhallista Joulua!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Valoviikot, Tampereen Joulutori 2011, Tampereen Joulutori, MSL-Tampere, Viljakkala,

Maaseutunuorten Joulutulet syttyivät kotimaisen ruuantuotannon puolesta

Perjantai 23.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseutunuorten Joulutuli-perinne alkoi Etelä-Pohjanmaalla 20 vuotta sitten ja tänäkin vuonna maaseutunuoret ympäri Suomen toivottivat hyvää joulua ja turvallista matkaa teiden varsille sytytettävillä joulutulilla ja tervehdyskylteillä. Monet suomalaiset palaavat juurilleen tapaamaan sukua rauhalliseen, luonnonläheiseen ympäristöön. Maaseutunuoret haluavat tuoda esille, että kaupunki ja maaseutu elävät vuorovaikutuksessa tälläkin tavalla.

 

Pirkanmaan Maaseutunuoret sytyttivät Joulutulet palamaan Tampereen Keskustorilla eilen hämärän tullen.

 

img_0198.jpg

 

Puuhamiehinä Keskustorilla Vanhan kirkon kupeella häärivät MTK-Pirkanmaan järjestöagrologi Jaakko Ahola (oikealla) ja maanviljelijä Sakari Eerola (vasemmalla) – Maaseutunuoria itsekin molemmat.

 

img_0196.jpg

 

Maaseutunuoret olivat sytyttäneet Keskustorille pitkän rivin jätkänkynttilöitä.

 

Katselin ihaillen jätkänkynttilöiden tasaista palamista, sillä omat jätkänkynttilät pyrkivät palamaan alhaalta poikki ja pölkyn yläosan neljännekset jäävät palamatta.

 

Tiedustelin tasaisen palamisen jujua ja se oli tulirakoon ennen sytyttämistä laitettavat käytetyt paalinarunpätkät – niiden ansiosta jätkänkynttilät palavat tulirakojen koko pituudelta tasaisesti!

 

img_0201.jpg

 

Maaseutunuorten Joulutulilla Tampereen Keskustorilla teemana oli kotimainen ruoka.

 

Maaseutunuoret kertoivat tulille mehua ja pipareita maistelemaan tulleille, että he tuottavat ruokaa kestävin menetelmin Euroopan puhtaimmassa ympäristössä.

 

Suomalaisilta tiloilta lähtee kuluttajille tutkitusti maailman paras maito!

 

Suomalaiset kinkut, pihvit ja broilerit ovat laatulihaa, jonka alkuperä tiedetään.

 

Tampereen Keskustorille sytytetyt Joulutulet olivat Pirkanmaan Maaseutunuorten kiitos siitä, että joulupöytään on valittu kotimaisia herkkuja.

 

Maaseutunuorten teeseihin on helppo yhtyä ja sen vuoksi meidänkin uunissamme paistuu ensi yönä mehevä kotimainen kinkku.

 

Vasta kinkunpaistosta meillä alkaa Todellinen Joulunaika!


-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maaseutunuoret, maaseutunuorten Joulutulet, MTK, MTK-Pirkanmaa,

Tampereen Kokoomus maksatti tamperelaisilla käsittämättömän kalliin hinnan, jotta SDP:n valtuustoryhmä suostui kannattamaan Kokoomuksen ajamaa kiinteistöveron korottamista

Torstai 22.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 7.11.2011, että kiinteistöveroa korotettiin tontin osalta 23,5 % ja rakennusten osalta 12,5 %.


Laskelman lähde on Tampereen Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry:n puheenjohtajan Simo Ylisiurusen pääkirjoitus Tampereen Omakotiviestissä 4/2011 eli lehden joulukuun 2011 numerossa. Pääkirjoitus on otsikoitu: "Talollisten piinat jatkuvat!!

 

Suomen Keskustan ja Tampereen Sitoutumattomien valtuustoryhmät vastustivat Kokoomuksen korotusesitystä ja sen vuoksi Kokoomus joutuikin solmimaan kiinteistöveron korottamisesta epäpyhän liiton demareiden kanssa.

 

Oli pitkään suuri kysymysmerkki, että miten demarit suostuivat korotukseen, joka välittömästi kiertyy asumismuodosta riippumatta kaikkien tamperelaisten kukkaron kuristajaksi. On todennäköistä, että juuri demarien kannattajat kärsivät kiinteistöveron korottamisesta eniten!

 

Aamulehden Moro teki todellisen paljastuksen, kun se 16.12.2011 nettiversiossaan klo 10.01 paljasti kiinteistöveron korottamiseen liittyneet kiemurat.

 

Suomen Keskustan sekä Sitoutumattomien valtuustoryhmät eivät suostuneet Kokoomuksen esitykseen kiinteistöveron korottamisesta ja sen vuoksi Kokoomus joutui etsimään tukea demareilta. Suuri kysymysmerkki on, että miksi Kokoomus välttämättä halusi kuristaa tamperelaisia kiinteistöveron korottamisella!

 

Demarit suostuivat tukemaan Kokoomusta, mutta tamperelaisten kannalta todella ”kalliilla lunnailla”.  

Demareiden valtuustoryhmä vaati, että heidän ykkösmiehensä kotikulmille Tohloppijärven rantaan on rakennettava 500.000 euroa maksava rantasauna!

 

Käsittämätöntä koplausta!

 

Kokoomuksen ja demareiden hyväksymänä kiinteistöveron korottaminen meni läpi. On surkuhupaisaa nyt todeta, että Kokoomuksen rivivaltuutetut olivat autuaan tietämättömiä koplauksesta – osa heistä toki nyt kummeksuu kalliin rantasaunan rakentamista, mutta todellisesta tilanteesta he olivat ulkona kuin lumiukot.

 

Nyt on huolehdittava, että Kokoomuksen ja SDP:n kaikkien aikojen koplaus ei pääse unohtumaan, vaan se on pidettävä pinnalla ainakin ensi syksyn kunnallisvaaleihin saakka.


On mielenkiintoista nähdä, että uskaltavatko demarit käyttää Tohlopin rantasaunaa vaalivalttinaan ja vielä suurempi on mielenkiinto Kokoomuksen menettelyn seuraamisessa, josko he hyödyntävät Tohlopin rantasaunaa vaalivalttinaan.


Jo on aikoihin eletty, jos demarit tai Kokoomus käyttävät kiinteistöveron korottamista ja siihen liittyviä koplauksia vaalivaltteinaan!

 

Tässä Moron juttu kokonaisuudessaan:


============

 

Näin Tohlopin kohusauna junailtiin budjettiin – kokoomuksen palkkio demareille

16.12.2011 - 10:01

Kaupungilla on hämmästelty, miten ihmeessä Tohlopin puolen miljoonan euron avantosauna on saatu runnottua valtuustossa ensi vuoden budjettiin, joka on reippaasti alijäämäinen.

Tässä selitys: XL-rintama hajosi ja demarit vaativat tukensa korvaukseksi rantasaunan.

Tohlopin talviuintisauna oli todellakin demareiden tyylipuhdas iltalypsyjen iltalypsy. Moron saamien tietojen mukaan koko sotkun takana on XL-ryhmän hajoaminen budjettineuvotteluissa.

Moron sisäpiirilähteen mukaan keskusta ja sitoutumattomat eivät hyväksyneet kiinteistöveron korotusta, joten kokoomuksen piti saada demarit budjettisovun takuumieheksi. Demareiden ryhmänjohtaja Pekka Salmi havaitsi mahdollisuutensa ja hoiti ns. kotiin demareiden perinteisen iltalypsyn. Sdp antoi tukensa kiinteistöveron nostolle ja sai vastineeksi aika tyyriin avantosaunan Tohlopin rantaan.

Kokoomuspiireissä ollaan silti melko tyytyväisiä kauppaan, sillä kiinteistöveron korotus tuottaa kaupungin kanssaan ensi vuonna 7 miljoonaa euroa. Ilman avantosaunaa hyöty olisi tietysti suurempi, noin 7,5 miljoonaa euroa.

Kalliin saunan räätäleiksi voidaan siis osoittaa lähinnä keskusta ja sitoutumattomat sekä neuvokkaasti toimineet demarit. Kokoomus joutui vain taipumaan neuvottelun tuoksinassa.

Moron tietolähde arvelee, ettei sauna välttämättä maksa puolta miljoonaa. Taantuman aikana kustannus voi olla huomattavasti pienempi.

Moro


===========

 

Kiitokset kaikkien tamperelaisten puolesta Morolle. Nyt tiedämme taustat kiinteistöveron korottamiselle!


Moron maininta Keskustan ja Sitoutumattomien "syyllisyydestä" kiinteistöveron korottamiseen ei luonnollisestikaan pidä paikkaansa, vaan Kokoomus joutui niiden vastahangan vuoksi maksattamaan kalliin hinnan tamperelaisten kukkarosta demareille, jotta nämä suostuivat tukemaan Kokoomuksen käsittämätöntä linjaa!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry, Simo Ylisiurunen, Pekka Salmi, SDP Tampere, Kokoomus Tampere, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö, kiinteistöveron korottaminen, Tampereen kaupunginvaltuusto 7.11.2011, Tohlopin rantasauna, vaalit 2012,

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jouluinen 35-vuotisjuhla oli hieno tilaisuus

Keskiviikko 21.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistys ry:n tarkoituksena on tamperelaisten eläkeläisten toiminnallisten, henkisten ja aineellisten etujen valvominen ja heidän asemassaan ilmenevien epäkohtien korjaaminen.

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii sitoutumattomana eläkeläisjärjestönä.

 

Yhdistys täytti tänä vuonna 35-vuotta ja juhlavuotensa kunniaksi se järjesti jouluisen 35-vuotisjuhlan Komediateatterin yläsalissa joulukuun 17. päivänä.

 

Olin MSL-Tampereen puheenjohtajana kutsuvieraana mukana hienossa tilaisuudessa.

 

Tässä kuvakertomus juhlasta:

 

img_0001.jpg

 

Tampereen kaupunginvaltuutettu, MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen oli juhlassa toinen MSL-Tampereen edustaja.

 

img_0005.jpg

 

Juhlivan yhdistyksen puheenjohtaja Matti Kaperi ja varapuheenjohtaja Irma Siren vastaanottivat juhlavieraat ja he myös vastaanottivat juhlivalle yhdistykselle osoitetut tervehdykset.

 

img_0006.jpg

 

Puheenjohtaja Matti Kaperi lausui juhlan tervehdyssanat.

 

 

img_0013.jpg

 

Juhlatilaisuuden musiikista vastasi Mauri Kuusinen.

 

img_0022.jpg

 

Yhdistyksen jäsen Maire Vainikka esitti juhlayleisölle yhdistyksen historiikin.

 

Yhdistyksen perustajina oli 37 perustajajäsentä eli yhdistys lähti heti perustamisensa jälkeen voimallisesti liikkeelle.

 

Yhdistyksen oma lippu vihittiin v. 2000.

 

Nykyisin yhdistyksen ”kotipesänä” toimii Marttala, joka sijaitsee Hämeenpuistossa.

 

Yhdistyksellä on nyt 230 jäsentä ja sen toiminta on vilkasta, sillä Marttalassa kokoonnutaan kahdesti kuukaudessa. Sauvakävelyryhmä lähtee matkaan joka tiistai klo 10.00 ja lähtöpaikka on Vapauden patsas Hämeenkadun ja Pirkankadun kulmauksessa.

 

img_0026.jpg

 

Juhlapuheen tilaisuudessa piti Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Hanhilahti totesi, että yhdistyksen tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä Tampereen seudulle muuttaa vuosittain 4.000 asukasta ja heistä vajaa puolet asettuu Tampereelle.

 

Apulaispormestari Hanhilahti loi juhlapuheessaan pikakatsauksen Tampereen taloustilanteeseen. Hän painotti, että investointitasosta on huolehdittava, vaikka lyhyellä tähtäyksellä pienemmillä investoinneilla saataisiinkin parempi tulos.

 

Ajankohtaisesta kuntauudistuksesta Hanhilahti totesi, että kuntaministeri Virkkunen antanee esityksensä helmikuussa 2012. Kuntien yhteistyö oli kääntynyt positiiviseen suuntaan, mutta kuntauudistusta odoteltaessa se on nyt pysähdyksissä.

 

Apulaispormestari Hanhilahti halusi erikseen käsitellä ns. Nuorisotalo-hanketta.  Kyse on laajemmasta hankkeesta kuin pelkästä nuorisotalosta. Hanke sijoittuu vanhalle Kauppaoppilaitokselle ja toiminta siellä alkaa ensi vuoden elokuussa. Parhaillaan on menossa talon nimikilpailu ja toukokuun aikana määritellään talon käyttövuorot.

 

Juhlapuheensa lopuksi apulaispormestari Hanhilahti onnitteli juhlivaa yhdistystä.

 

img_0034.jpg

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Sointu Liukko (keskellä) ja piirin toiminnanjohtaja Elina Paukkunen (oikealla) luovuttivat Eläkeliiton myöntämän kultaisen ansiomerkin Tuomo Hakkaraiselle.

 

img_0035.jpg

 

Pekka Karttuselle (toinen oikealta) luovutettiin Eläkeliiton hopeinen ansiomerkki.

 

img_0036.jpg

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsen Meeri Vettenranta esitti laihialaisittain etelä-pohjalaisen murrepakinan. Meerin esitys oli hunajaa korvilleni, sillä sain työurani aikana viettää Etelä-Pohjanmaalla lähes seitsemän vuotta ja vastuualueeseeni kuului mm. Meeri Vettenrannan synnyinkunta Laihia. Kävinkin kiittämässä Meeriä oikein kädestä pitäen hänen esityksensä jälkeen!

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jouluinen 35-vuotisjuhla päättyi yhteisesti laulettuun ”Maa on niin kaunis” –lauluun.

 

Kiitän Eläkeliiton Tampereen yhdistystä virkeän toimintansa esittelystä. Puheenjohtaja Matti Kaperin rohkaisema olen liittymässä yhdistyksen jäseneksi!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Matti Kaperi, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Timo Hanhilahti, apulaispormestari, MSL-Tampere, Elina Paukkunen, Meeri Vettenranta,

"Tavase on ehkä heikkomaineisin iso hanke, joka on pyörinyt Tampereen kaupunginvaltuuston esityslistoilla"

Tiistai 20.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Hyrisen tyytyväisyyttäni, sillä kuulin eilen klo 21.30 Valkeakosken irtautuvan Tavasesta. Valkeakosken myötä myös Akaa sanoo hyvästit Tavaselle.


Kirjoitin tämän jutun otsikon ja tästä eteenpäin olevan jutun ennen kuin minulla oli lopullista varmuutta Valkeakosken päättäjien hienosta päätöksestä.


Tätä kirjoittelin ennen Valkeakosken historiallista päätöstä:


==================

Valtaosalle tamperelaisista on syntynyt kuva, että Rantaväylän tunneli on SDP:n valtuustoryhmän mielestä heikkomaineisin hanke, joka on pyörinyt Tampereen kaupunginvaltuuston esityslistoilla.

 

Monet tamperelaiset ja myös lähikuntien asukkaat huokaisivat kuitenkin helpotuksesta, kun SDP:n Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.12.2011 totesi otsikossa kerrotun demari-linjauksen.

 

Pekka Salmen ajatuksenjuoksuun on helppo yhtyä.

 

Salmen puheenvuoron lisäksi on nostettava hattua Keskustan Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen ja Vasemmistoliiton Marjatta Stenius-Kaukosen Tavasesta käyttämille kriittisille puheenvuoroille. Myös Vihreät ovat mielestäni oikeilla linjoilla, vaikka eivät nyt vielä torpanneetkaan hanketta lopullisesti.

 

Tampereen kaupunginvaltuustossa 12.12.2011 käyty Tavase-keskustelu on taltioitu videolle ja se on helposti katseltavissa Tampereen kaupungin nettisivuilta.

 

Polku Tavase-keskusteluun menee näin: www.tampere.fi -> Päätöksenteko -> Kaupunginvaltuusto -> Valtuuston kokousten videolähetykset -> Valtuuston kokous 12.12.2011.

 

Tavase-keskustelu alkaa kohdasta 2 tuntia ja 42 minuuttia.

 

Samainen Tavase-keskustelu on netin kautta kuunneltavissa myös radiolähetyksenä Tampereen kaupungin nettisivujen kautta.

 

Polku Radio Moreenin suorittamaan Tavase-keskustelun radiotaltiointiin löytyy näin: www.tampere.fi -> Päätöksenteko -> Kaupunginvaltuusto -> Valtuuston kokousten radiolähetykset -> Kaupunginvaltuusto 12.12.2011 -> Kohta 282.

 

Suosittelen videolähetyksen katsomista, mutta myös radiotaltioinnista pääsee ”jyvälle”.

 

Videotaltioinnin etuna on se, että sen kautta näkee puhujan kehonkielen sekä myös muiden valtuutettujen suhtautumista puhujan esittämään asiaan.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavase, Tavase Oy, Tampereen kaupunginvaltuusto, Radio Moreeni, Valkeakoski irtautuu Tavasesta, Akaa irtautuu Tavasesta,

Tampereen Kokoomus haravoi myös vastarannankiiskien äänet omaan äänisaaliiseensa

Maanantai 19.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Jokaiseen tamperelaistalouteen 17.12.2011 jaettu Kokoomuksen Nyky-Tampere  –lehti kertoo Kokoomuksen kaikkia kosiskelen toimintatavan.

 

Kokoomuksen valtuustoryhmän jäsen Erkki Axen teki taannoisessa kiinteistöveron korottamisessa sinänsä viisaan päätöksen ja vastusti kiinteistöveron korottamista.

 

Tämän johdosta Kokoomuksen valtuustoryhmä antoi Axen´lle varoituksen.

 

Axen ei ole varoituksesta moksiskaan ja samoin näyttää toimivan myös Kokoomuksen valtuustoryhmä apulaispormestari Leena Kostiaisen johdolla. Tämä on pelin politiikkaa parhaimmillaan tai oikeasti julkeimmillaan! Halutaan haalia Kokoomuksen äänipottiin myös ne tamperelaisäänestäjät, jotka vastustivat kiinteistöveron korottamista!

 

”Liitän varoituksen ansioluettelooni” ilkkuu Axen!

 

Nyky-Tampere julkistaa kokoomuslaisen kaupunginvaltuutettu Erkki Axen´n saaman varoituksen lehdessään kolmen palstan uutisena ja otsikoi juttunsa ”Axen aikoo pysyä kannassaan”.

 

Ihailtavaa äänten haravointia Kokoomukselta. Äänten haravoinnissa eivät menettelytavat tai poliittinen moraali paina lainkaan.

 

-Esko Erkkilä-,

2 kommenttia . Avainsanat: Erkki Axen, kokoomusryhmältä varoitus, kiinteistövero,

Vihreät ilakoivat Suomen kilpailukyvyn menetyksellä

Sunnuntai 18.12.2011 - -Esko Erkkilä-

On vaikea ymmärtää Vihreitten jatkuvia ponnisteluja Suomen kilpailukyvyn menettämiseksi ja suomalaisten elämän vaikeuttamiseksi.

 

Maailmaa syleilevät haihattelut rapauttavat Suomen kilpailukyvyn juuri sillä hetkellä, jolloin se on muutenkin veitsenterällä. Vihreiltä puuttuu isänmaallinen vastuuntunto.

 

Ympäristöministeri Niinistön toilailut Durbanin ympäristökokouksessa ovat surkeata kuultavaa; ministerin toiminta maksaa suomalaisille suorina kustannuksina nykyhinnoittelun mukaan 30 miljoonaa euroa vuodessa!

 

Kolmenkymmenen miljoonan euron suuruinen vuosikustannus saattaa tulevaisuudessa kohota moninkertaiseksi, jos ennusteet päästöoikeuksien hintakehityksestä toteutuvat!

 

Suomen kilpailukyvyn tuhoojaministerinä Niinistö ei tajua, että suomalaisen metsäteollisuuden rapauttaminen koskee laajalti kansalaisia. Korjuukoneiden valmistamisessa Suomi on johtava maa maailmassa ja metsäkoneiden valmistaminen työllistää Suomessa laajan joukon metallimiehiä sekä suunnittelijoita.

 

Suomen metsäteollisuuden kilpailukyvyn menettäminen merkitsee suomalaisen puunkorjuukoneketjun osittaista alasajoa.

 

Alasajon vaara koskee tamperelaista metsäkonesuunnittelua (John Deere Foresty Oy), metsäkonevalmistusta Joensuussa (John Deere Foresty Oy), metsäkonevalmistusta ja niiden suunnittelua Ruovedellä (ProSilva Oyj), Vieremällä (Ponsse Oyj), Porissa (Sampo-Rosenlew Oy) sekä Vaasan lähellä Mustasaaressa (Oy Logset Ab).

 

Metsäkonevalmistuksen alasajon lisäksi Niinistön solmima sopimus merkitsee entistä tiukempia aikoja suomalaisille kuljetusyrityksille.

 

On selvää, että metsäteollisuusyritykset joutuvat ulosmittaamaan päästöoikeuskauppoihin tarvittavat varat kantohinnan alennuksina. Kantohinnan alennukset merkitsevät tulonmenetystä kaupunkimetsäomistajille aivan yhtä lailla kuin maaseudulla asuville metsänomistajille. Niinistön junailema päätös on siis suonenisku kaikille metsänomistajille.

 

Oletan ja myös näyttää siltä, että ympäristöministeri Ville Niinistö ei ole lainkaan osannut hahmottaa Durbanissa sopimansa tuhoisia vaikutuksia koko suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.

 

On surkuhupaisaa, kun Niinistö toteaa Dubranin neuvottelutuloksen yhteenvetona näin:

 

”EU:n komissio on Suomelle kiitollisuudenvelassa!”

 

Uskomaton lausunto!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ville Niinistö, Vihreät rapauttavat Suomen kilpailukyvyn, John Deere Foresty Oy, ProSilva Oyj, Ponsse Oyj, Oy Logset Ab, Sampo-Rosenlew Oy

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »