Kuntaliitokset ja haja-asutusalueiden syrjintäpyrkimykset puhuttivat Viljakkalassa

Torstai 7.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustajaehdokkaat Päivi Hiltunen ja Mikko Alatalo järjestivät yhteisen vaalijuhlan Viljakkalan Seurojentalolla sunnuntaina 3.4.2011. Mukana juhlassa oli myös lähipäivinä emeritus-kansanedustajaksi siirtyvä maanviljelysneuvos Klaus Pentti.

  

Keskustan Viljakkalan paikallisosaston puheenjohtaja Pekka Hietaniemi kosketteli jo avauksessaan niitä ongelmia, joita kuntaliitokset tuovat. Pekka Hietaniemi edustaa ainakin kolmannessa sukupolvessa Viljakkalan etuja ajavia ansioituneita kunnallismiehiä.

 

On aina ollut hienoa kuulla kansanedustaja Klaus Pentin selkeitä selostuksia Eduskunnassa päätetyistä ja keskustelluista asioista. Klaus Pentille on kertynyt omakohtaista eduskuntakokemusta 8 vuotta, mutta isänsä Arvo Pentin kautta hän on saanut seurata suomalaista huippupolitiikkaa vuosikymmeniä.

 

Kansanedustaja Klaus Pentti kertoi esimerkkien valossa siitä muuttuneesta käytännöstä, jota ympäristöviranomaiset ovat alkaneet soveltaa haja-asutusrakentamisessa. Uussovellusten perusteena eivät voi olla muuttuneet lait tai asetukset, sillä niitä ei ole muutettu.

Asian korjaamiseksi on välttämätöntä, että Keskusta menestyy seuraavissa vaaleissa.

 

 

Kansanedustajana kahdeksan vuotta istunut ja näissä vaaleissakin kansanedustajaehdokkaana oleva Mikko Alatalo oli edellispäivänä nimetty raikuvin suosionosoituksin Keskustan Pirkanmaan piirin toimesta ministeriehdokkaaksi.

Alatalon huolenaiheena olivat Pirkanmaan liikenneasiat, vaikka niihin onkin hänen sekä Klaus Pentin toimesta saatu paljon parannusta. Työn on kuitenkin jatkuttava, sillä mm. solmittu mittava bioenergiapaketti merkitsee alemman luokan teille kovaa käyttöä. Alempi tieverkko ei nykymenolla kestä käytön lisääntymistä.

 

 

Mikko Alatalo esitti puheenvuoronsa lopuksi herkän kappaleensa ”Hyasinttien aika”. Olen saanut kuulla sen Mikon esittämänä lukemattomia kertoja, mutta se on aina yhtä puhutteleva.

 

 

Kansanedustajaehdokas Päivi Hiltunen aloitti kunnallispoliitikon uransa edellisissä kunnallisvaaleissa ja jo nyt hän on vahvoin edellytyksin kansanedustajaehdokas.

 

Hiltunen on leimallisesti perheasioiden asiantuntija, mutta koko elämänkirjo on hänelle tuttua. Ruokaturvallisuus ja se, että elintarvikeketjun alkupään toimijoiden on saatava työlleen kohtuullinen korvaus, ovat perhe- ja mielenterveysasioiden lisäksi Päivi Hiltusen agendalla.

Päivi Hiltusen on tiedoiltaan, kokemukseltaan ja esiintymistaidoltaan henkilö, joka saa varmasti paljon aikaan Arkadianmäellä!

 

Vaalijuhlan ”jälkiparlamentissa”...

...pohdittiin keinoja, joilla Viljakkalan asemaa Ylöjärven kaupungin hylkäämänä takakylänä saataisiin kohennettua.

Hämeenkyrön toimet kunnan itsenäisyyden säilyttämisessä olivat keskeisesti esillä. Kysyttiin, että millainen osa Viljakkalasta kuuluisi elimellisesti Hämeenkyrön ja Ikaalisten mahdollisesti perustamaan Kyrösjärven kuntaan/kaupunkiin?

Kaikkia sitovaa jälkiparlamentin päätöstä ei saatu – ja ei ollut toki tarkoituskaan – aikaiseksi, mutta tärkeitä viestejä saimme annettua kansanedustajaehdokkaille.

Kiitän lämpimästi Päivi Hiltusta, Mikko Alataloa ja Klaus Penttiä, että he uhrasivat tiukasta aikatalustaan hetken Viljakkalan murheille.

Mikon ja Päivin panos merkitsee, että viljakkalalaisten kannattaa muistaa numerot 191 (Mikko Alatalo) ja 196 (Päivi Hiltunen), kun he vaalikopin yksinäisyydessä antavat äänensä alueen hyväksi työtä tekeville tuleville kansanedustajajille.

 

-Esko Erkkilä-

Kuolemanlaatta kaulaan ja rynnäkköön Kalevankankaalta halki Tampereen Näsilinnaan

Keskiviikko 6.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Vapaussodassa Tampereen valtauspäivä oli tasan 93 vuotta sitten eli 6.4.1918.

Valkoisiin eli Tampereen vapauttajiin kuulunut jääkäriluutnantti Erik Gunnar Melin teki kolmea päivää aikaisemmin onnistuneen rynnäkön 170 hengen vahvuisella komppanialla Tampereen läpi, Kalevankankaalta Näsinkalliolle Näsilinnaan.

Tietokirjailija ja historioitsija Timo Malmi sekä kustannusyhtiö Traff Finland Oy:n toimitusjohtaja Mikko Närhi toteuttivat mielenkiintoisen ja n. 200 henkeä yön pimeyteen koonneen historiallisen tapahtuman 3.4.2011 klo 03.00 Tampereella.

Osallistuin puhuttelevaan tapahtumaan.

 

 

Tilaisuuden kokoontuminen tapahtui Kalevankankaan länsilaidalla sijaitsevan entisen Yleisen sairaalan eli nykyisen sairaanhoito-oppilaitoksen paikoitusalueella.

 

 

 

 

Meille jaettiin pahvilappunen ja pätkä manillanarua. Menettely oli sama kuin tasan 93 vuotta aikaisemmin Melinin miehillä. Kyse oli kuolemanlaatasta eli pahvisesta tuntolevystä. Kuolemanlaatta oli tarpeellinen, jotta kaatunut Vapaussodan sankarivainaja pystyttiin toimittamaan kotiseurakunnan multiin.

 

 

Kirjailija Timo Malmi esiintyi ”rynnäkön” aikana omana itsenään...

 

 

...ja Mikko Närhi esitti Erik Gunnar Meliniä.

Kuvassa Närhi eli Melin kuvaa megafonin avulla taistelutilannetta 93 vuotta sitten.

 

Palavat talot loimusivat eri puolilla kaupunkia ja punaisten johtaja Eino Rahja joukkoineen tulitti tykeillään kaupunkia etelän suunnasta.

Melin joukkoineen lähti Kalevankankaalta etenemään Näsilinnaa kohti klo 03.00 ja niin teimme mekin tasan 93 vuotta myöhemmin.

Sorinsillan ylittäminen oli vaikeaa, sillä Rahjan joukkojen tykkituli vaikeutti etenemistä.

 

 

Kiersimme Sorinsillan pielessä silloin ja myös nyt sijaitsevan Ortodoksikirkon...

...sekä aloimme etenemään Suvantokatua pitkin kohti Tammerkoskea. Ortodoksikirkon lähistöllä olevat puutalot paloivat ja niiden hehku nosti Melinin joukoilla hien pintaan.

Punaiset olivat linnoittaneet Hämeensillan ja eteneminen Tammerkosken yli ei ollut sitä kautta mahdollista.

Melinin joukot ryntäsivät nykyisen Koskikeskuksen kohdalla olleen Pellavatehtaan läpi Tammerkosken yli silloista Neulapatoa pitkin. Neulapato sijaitsi lähellä nykyistä Patosiltaa ja sitä pitkin me ylitimme Tammerkosken.

Tammerkosken ylityksen jälkeen nousimme Laukontorilta Hallituskadulle ja etenimme sitä pitkin Näsilinnan kadulle saakka. Näsilinnankatua pitkin otimme suunnaksi Näsilinnan.

Hämeenkatu piti ylittää pienissä ryhmissä, sillä punaiset tulittivat Hämeenkatua sen molemmista päistä. Pienin tappion Melinin joukot pääsivät Näsilinnan juurelle – me emme kokeneet tappioita lainkaan – päinvastoin muutama kapakasta palaava nuori liittyi yölliseen joukkoomme.

Oli siinä humalaisilla nuorilla ihmettelemistä, kun parisataa tummiin pukeutunutta aikuista oli selvin päin yhdessä ryhmässä matkaamassa kävellen Tampereen ydinkeskustassa aamu neljän aikoihin!

Näsilinnan juurella pysähdyimme ja pienen selostustauon jälkeen aloitimme reittimme raskaimman osuuden – kipuamisen kohti Näsilinnaa. Kipuaminen lumessa oli raskasta meille, mutta vielä raskaampaa se oli ollut 93 vuotta aikaisemmin Melinin miehille.

Melinin miehet yllättivät Näsilinnassa majailleita punaisia suuren joukon. Kerrotaan, että yllätettyjä punaisia oli n. 200 henkeä. Käsikranaatein ja muilla aseilla Melinin miehet puhdistivat Näsilinnan. Vapaussota oli myös sisällissotaa ja on surullista, että Melinin miehet teloittivat 27 punaista, jotka eivät päässeet pakenemaan Näsilinnasta.

Melinin miesten rynnäkkö Kalevankankaalta Näsilinnaan enteili Tampereen vapauttamista, vaikka lopullinen vapauttaminen tapahtuikin vasta kolmen päivän kuluttua.

Tampereen lopullinen vapauttaminen ei ollut kypsä vielä 3.4.1918, sillä punaisten sotatoimet Näsilinnaa kohtaan kasvoivat ja Melinin miehet joutuivat luopumaan siitä. Näsijärven jään kautta he joutuivat palaamaan lähtöpaikkaansa, mutta heidän rynnäkkönsä oli osoittanut, että Tampereen vapauttaminen oli enää ajan kysymys.

Kiitän Timo Malmia ja Mikko Närhiä hienon tosihistoriaan tukeutuvan kulttuuritapahtuman järjestämisestä.

 

 

Teon merkittävyyttä ei vähennä se, että spektaakkelissa oli kyse Timo Malmin kirjoittaman ja Mikko Närhen kustantaman kirjan ”Rynnäkkö läpi Tampereen” –kirjan julkistamisesta ja markkinoinnista.

Näsilinnasta aamuviiden aikaan hankitun kirjan nimilehdellä on leimasimella tallennettu teksti:

 

 

”Tämä kirja on julkaistu ja OSTETTU Näsilinnassa TAMPEREEN RYNNÄKKÖ -yönä 3.4.2011”.

-Esko Erkkilä-

Tapasin Arto Pirttilahden lähikauppani parkkipaikalla

Tiistai 5.4.2011 klo 13.20 - -Esko Erkkilä-

Suoritin vaimoni määräyksestä ja hänen ohjeidensa mukaisen kauppakäynnin Koivistonkylän Prismassa siten, että palasin kauppamatkaltani juuri äsken.

Huomasin, että aina iloinen velikulta ja Pirkanmaan vahva vaikuttaja Arto Pirttilahti oli tekemässä itseään tutuksi Koivistonkylän Prisman asiakkaille.

 

 

Arto Pirttilahden vaaliauto koristeltuna Arton ehdokasnumerolla 205 oli pysäköitynä täsmällisesti ruutuun

 

Arto Pirttilahti...

 

 

 

...sekä hänen vaalipäällikkönsä Elina Sieppi tapasivat Prisman asiakkaita.

 

Seurasin sivusta kotvan aikaa ja huomasin, että monet jäivät keskustelemaan Arton tai Elinan kanssa.

On mielestäni hyvä asia, että äänestäjillä on vaivaton mahdollisuus tutustua vaikkapa kauppamatkoillaan kansanedustajaehdokkaisiin ja tehdä vertailuja eri puolueiden ja ehdokkaiden välillä.

Tunnen kaikki Keskustan 18 Pirkanmaan eduskuntavaaliehdokasta ja tiedän, että he kaikki pystyvät hoitamaan kansanedustajan vaativan sekä vastuullisen toimen.

 

-Esko Erkkilä-

Pieni hymy voi rakentaa yrityskuvaa ja toisaalta yrmeä puhelinkeskus pystyy tuhoamaan yrityskuvan

Tiistai 5.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Ehdin työurani aikana toimia myyntihommissa yli neljäkymmentä vuotta. Lasken hankintahommat – joissa toimin työurani viimeiset 15 vuotta – myös myyntihommaksi, sillä ostajan pitää osata käsitellä myyjiä, jotta molempia osapuolia tyydyttävään kauppaan on mahdollista päästä.

Taustani ansiosta katselen tarkasti ja kuuntelen herkällä korvalla niitä, jotka myyvät tuotteitaan tai palvelujaan minulle.

Viime päiviltä minulla on kokemusta kahdesta molemmista äärilaidoista.

Liikun lähes päivittäin yleisellä kulkuneuvolla eli bussilla Tampereen keskustaan ja takaisin.

Lempääläntiellä kulkee kolmen yrityksen busseja/linja-autoja, jotka kuljettavat matkustajia Tampereen kaupungin matkakortilla. Yritykset ovat Tampereen Kaupunkiliikenne eli TKL, Väinö Paunu Oy sekä Valkeakosken Liikenne Oy.

Valkeakosken Liikenne Oy:n busseissa matkakortin leimauslaite on hieman erilainen kuin muilla ja sen vuoksi tumpeloinkin tässä taannoin kortin leimaamisessa.

Viehättävä naiskuljettaja ei kuitenkaan hermostunut, vaan näytti minulle oikean leimauskohdan. Sain opastuksen jälkeen vielä hienon hymyn kaupan päälle ja matkani – taisi koko päivänikin - olla pelastettu.

Hymyilevä kuljettaja muutti kertaheitolla mielessäni olevaa yrityskuvaa Valkeakosken Liikenne Oy:stä!

Päinvastaiseen kohteluun jouduin, kun 17.3.2011 soitin Tampereen Seudun Osuuspankkiin hieman ennen kello yhdeksää ja olisin varannut ajan Ylöjärven konttoriin asiakirjojen jättämistä varten ”omaan” pankkilokerooni.

Tympeä naisääni opasti minua, että pankit avautuvat vasta kello 10.00 ja sen vuoksi ajan varaaminen ei onnistu.  Tympeä-ääninen nainen alkoi esitelmöimään valtakunnallisesta palvelunumerosta, joka on avoinna ilmeisesti vuorokauden ympäri.

Pankit ovat päässeet taas jaloilleen ja niillä näkyy olevan varaa pitää yleisöpalvelutehtävissä henkilöitä, joiden oikea paikka olisi mahdollisimman kaukana ”elävästä asiakkaasta”.

Ylimmän yritysjohdon vastuulla on, että yrityksen puhelinkeskusta hoitaa henkilö, joka osaa asiansa. Puhelinkeskuksen hymyileminen ja yrityksen palveluhalun pitää kuultaa jo henkilön äänestä.

Mikäli saisin olla kouluttajana Tampereen Seudun Osuuspankin väelle, opettaisin heille, että kaikille asiakkaille olisi puhuteltava ystävällisellä äänellä, josta jo ensi hetkestä alkaen kuultaisi asenne; ”Tervetuloa meille asiakkaaksi”.

Soittopyynnön vastaanottaminen olisi usein hieno asia, mutta se ei juolahtanut mieleenkään tälle Tampereen Seudun Osuuspankin puhelinkeskusta maaliskuun 17. päivän aamuna hoitaneelle naiselle.

TSOP:n puhelinkeskus pilasi päiväni ja muutti kyseisen pankin yrityskuvaa mielessäni monta piirua heikompaan suuntaan.

Onneksi Tampereen Seudun Osuuspankin Ylöjärven konttorissa on asiakaspalvelua ja asiakasta kunnioittava eräs pankkivirkailija ja uskon, että hänelle varaamallani ajalla pääsen yli torstai-aamuna 17.3.2011 saamastani epäystävällisestä töykeilystä.

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Keskusta esittää kansanedustaja Mikko Alataloa ministeriksi

Maanantai 4.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Keskustan piirikokous kokoontui vuosikokoukseensa Tampereen Ammattiopistolle lauantaina 2.4.2011.

Kokouksen tärkein päätös oli, kun päätimme esittää kansanedustaja Mikko Alataloa ministeriksi.

Hyväksytty julkilausuma kuuluu näin:

Vaalien jälkeen muodostettava hallitus on kovan urakan edessä. Monet sekä kotimaiset että kansainväliset asiat odottavat ratkaisujaan. Vieläpä niin, että kyseessä on pidemmän aikaväli – ainakin kahden vaalikauden – linjaukset. Ennen muuta valtion taloutta linjataan nyt uudelleen. Hallitukseen pitää nyt siis valita oikeita ja asiansa osaavia henkilöitä.

Pirkanmaalla on jo asemansakin puolesta syytä valmistautua siihen, että voimme saada oman ministerin. Vaalit pidetään ensin, mutta sen jälkeen alkaa heti hallitusohjelman rakentaminen ja myös ministerien etsintä.

Pirkanmaan Keskusta haluaa esittää oman ministeriehdokkaansa jo nyt ennen vaaleja. Toimimme avoimin mielin, ilmaisten samalla selkeästi halumme osallistua myös seuraavaan hallitukseen. Vaalitulos ja sieltä saatava kansalaisten luottamus on tietysti ratkaisevaa kuten demokratian pelisäännöt edellyttävät.

Pirkanmaan Keskusta esittää kansanedustaja Mikko Alataloa pirkanmaalaiseksi ministeriksi seuraavaan hallitukseen. Kansanedustaja Alatalolla on kokemusta ja osaamista erityisesti viestinnän ja kulttuurin sektorilla. Alatalo on osoittanut eduskuntatyöskentelynsä kautta kykyä laajaan yhteistyöhön ja avoimeen vuorovaikutukseen.

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo kiittää piirikokousyleisöä saamastaan luottamuksesta. Alatalon vierellä Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Markku Vuorensola (oikealla).

Valokuvaajalla on käynyt ajoituksen osalta hyvä tuuri, sillä taustalla pyörinyt ehdokasesittelyn diasarja on osunut kuvanottohetkellä juuri Mikko Alatalon kohdalle eli kuvassa on tuplasti Mikko Alataloja!

 

Olen tyytyväinen, että kansanedustaja Mikko Alatalon tukeminen ministeriksi sai raikuvat suosionosoitukset piirikokousväeltä.

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen kulttuuripalkinto Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaiselle

Sunnuntai 3.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere on vuodesta 2006 alkaen jakanut palkinnon henkilölle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

Palkinto on suomalainen vesuri. Vesuri kuvaa osaltaan sitä työtä, jota kulttuurin ja sivistystyön edelläkävijä joutuu tekemään, kun hän etenee yhteiskuntaa ympäröivässä ”viidakossa”.

Sentterissä keskiviikkona 30.3.2011 järjestetyssä juhlatilaisuudessa palkinnon sai tamperelainen toimistosihteeri ja kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen pitkäaikainen vapaaehtoistyö Tampereen kaupungin luottamuselimissä sekä useissa yhdistyksissä olivat perusteluja hänen palkitsemiselleen.

 

MSL-Tampere viittasi palkitsemisperusteluissaan myös siihen laajaan järjestötyöhön, jossa Rantaviita-Tiainen on ollut edistämässä kulttuuritoimintaa. Tämä työ on ollut edesauttamassa sivistyksellisen ja koulutuksellisen oikeudenmukaisuuden toteuttamista.

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen monivuotinen menestyksekäs toiminta on merkinnyt naisten tasa-arvon edistymistä.

Aikaisemmin vesuripalkinnon ovat saaneet kansanedustaja Mikko Alatalo, ex-kansanedustaja Sulo Aittoniemi, edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela, valokuvaaja Jukka Rautio ja viime vuonna toimitusjohtaja Arto Huhtinen.

 

 

Palkittu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen palkintoineen kukitettuna keskellä. 

MSL- Tampereen pitkäaikainen puheenjohtaja ja nyt hallituksessa tiedotusvastaavana toimiva Jouni Koskela (vasemmalla) sekä MSL-Tampereen nykyinen puheenjohtaja Esko Erkkilä (oikealla).

 

-Esko Erkkilä-

"Nämä vaalit ovat pääministerivaalit"

Sunnuntai 3.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Mari Kiviniemi lausuu otsikossa kerrotut sanat Keskustan vaalimainoksen lopuksi, jota 2.4.2011 alkaen on alettu esittää televisiossa.

Kiviniemen sanoja edeltää kuvakavalkaadi, jossa hänen lisäkseen esiintyvät kysymysmerkkeinä punapukuinen naishahmo, tukeva mieshahmo ja kaitaluinen mieshahmo. Onkohan kysymysmerkkihahmoilla todellisuustaustaa?

Keskustan TV-mainos osuu suoraan asian ytimeen – pääministerivaalit alkavat 6.4.2011, kun ennakkoäänestys alkaa. Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 17.4.2011.

Edustava pätkä Keskustan TV-mainoksesta on katsottavissa Ylen Areenasta ja siellä 1.4.2011 iltauutisten eli klo 20.30 lähetettyjen uutisten kohdalta. Kannattaa käydä katsomassa!

Samassa uutislähetyksessä näytetään katkelmia myös Kokoomuksen TV-mainoksesta, jossa sekoileva joukko kokoomuslaisia – jopa ministereitä - harhailee linja-autossa matkalla ties minne.

SDP ei ole nyt langennut samaan kuin edellisissä eduskuntavaaleissa, kun se määräysvallassaan olevan SAK:n nimissä aikoi kampanjoida näyttelijä Oiva Lohtanderin olemukseen perustuvalla mässäilyohjelmalla.

Nyt Jutta Urpilainen tarjoaa SDP:n TV-mainoksessa työsopimusta! Tuskin kovin moni suomalainen allekirjoittaa Urpilaisen tarjoaman työsopimuksen, sillä ainakin minä olen oppinut, että toiseen sopimuspuoleen ja hänen sanaansa pitää pystyä luottamaan. Kuka luottaa SDP:n toimintaa?

On annettava tunnustus Suomen Keskustalle, sillä sen TV-mainoksessa on osattu hyvin tuoda esille ASIA – eduskuntavaaleissa on kyse Suomen suunnasta.

Nyt ei ole varaa harhailla isolla joukolla päämäärättömästi tai solmia työsopimuksia epämääräisten tahojen kanssa!

Olemme päättämässä Suomea seuraavat neljä vuotta johtavasta pääministeristä ja siinä valinnassa meillä ei ole varaa epäonnistua – sen vuoksi valintani on Mari Kiviniemen johtama Keskusta ja sen luotettavat kansanedustajaehdokkaat.

-Esko Erkkilä-

Tampereella tapahtuu!

Lauantai 2.4.2011 klo 7.49 - -Esko Erkkilä-

Eduskuntavaalien lähestyminen merkitsee suurta määrää mielenkiintoisia tilaisuuksia.

On selvää, että tilaisuuksiin osanotossa joutuu tekemään tiukkaa karsintaa.

Valtakunnallisen vaalitentin lähettäminen suorana lähetyksenä Tampereen Raatihuoneelta toi kaupunkiin mm. pääministeri Mari Kiviniemen ja hänen vanavedessään kolmen muun puolueen puheenjohtajat.

Mari Kiviniemi halusi esiintyä yleisötilaisuuksissa ennen TV-tenttiä ja myös sitä seuraavana päivänä.

Me keskustalaiset arvostamme korkealle pääministerin ja Suomen Keskustan puheenjohtajan Mari Kiviniemen aktiivisuutta.

Monet tilaisuudet ja niistä laatimani blogikirjoitukset merkitsevät, että esim. tänään näillä sivuilla on kaksi blogikirjoitusta tämän ”selittävän” kirjoituksen lisäksi!

Koettakaa kestää!

-Esko Erkkilä-

Pääministeri Mari Kiviniemi jatkoi vakuuttavia esiintymisiään Tammelantorilla Tampereella 1.4.2011

Lauantai 2.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Oli taas kerran hienoa olla suomalainen ja tamperelainen, kun sai perjantai-aamuna 1.4.2011 olla läsnä pääministeri Mari Kiviniemen yleisötilaisuudessa Tammelantorilla Tampereella.

Tammelantorilla oli kuulemma muitakin suomalaisia puoluejohtajia samaan aikaan esiintymässä, mutta siellä oli ainoastaan yksi pääministeri!

Muut puoluejohtajat – josko heitä sitten lopulta edes Tammelantorilla oli – jäivät pääministerin varjoon. Huhut kuitenkin kertoivat, että perussuomalaisten puheenjohtaja olisi jossain kulmassa Tammelantoria nähty.

 

 

Pääministerin haastattelusta vastasi kansanedustaja Mikko Alatalo ja asiantuntemuksella Mikko tehtävänsä hoitikin!

 

 

Pääministeri Mari Kiviniemen varmuus sekä ”lavasäteily” – Tammelantorilla kai voitaisiin puhua ”torisäteilystä” – paranevat päivä päivältä.

Kuplat puhkeavat vaalipäivän lähestyessä ja todelliset timantit – Mari Kiviniemi – pääsevät oikeuksiinsa.

 

 

Tässä osa niistä n. kolmestasadasta tamperelaisesta, jotka olivat kokoontuneet Tammelantorille aamuvarhaisella tapaamaan pääministeri Mari Kiviniemeä!

 

Pääministerin Kiviniemi selvitteli yleisölle Keskustan keskeiset teemat parin viikon kuluttua pidettävissä eduskuntavaaleissa – ennakkoäänestys alkaa jo 6.4.2011, joten ennakkoäänestäjille asioiden kertominen nyt on tärkeää.

Keskityin kuuntelemaan Kiviniemen linjauksia omaishoidosta ja eläkeasioista.

Omaishoidon osalta pääministeri toisti edellispäivänä Cafe Siilinkarin sisäpihalla toteamansa eli sen, että omaishoidon korvausten saattaminen Kelan maksettavaksi yhdenmukaistaa nykyisen paikkakuntakohtaisesti rönsyilevän politiikan.

Omaishoidon verotuskysymykset on Keskustan mielestä ratkaistava siten, että omaishoitajalle käteenjäävä eurosumma kasvaa.

Taitetun indeksin osalta pääministeri Mari Kiviniemi ei pane populistipoliitikkojen tapaan päätään pensaaseen, vaan toteaa, että taitetun indeksin korjaamiseen ei ole mahdollisuuksia.

Kiviniemen linjaus on kylmää kyytiä halpahintaisille populisteille, mutta ainakin minä osaan arvostaa suoraa puhetta.

Taitetun indeksin korjaamisessa pätee vanha kansanviisaus: ”Vaikka olisi kuinka suuren talon poika tahansa, mutta jos ei ole rahaa, niin ei ole rahaa.”

Se Keskustan linjaus, että eläkkeensaajien tulonmuodostumisesta on huolehdittava erityiskeinoin, kun taitettua indeksiä ei ole varaa muuttaa, lohdutti.

Tilaisuuden juontajana toiminut kansanedustaja Mikko Alatalo totesi, että taitetusta indeksistä päätettiin Paavo Lipposen johdolla, joten demareita meidän pitää syyttää!

 

Tilaisuuden jälkeen pääministeri Kiviniemi antoi haastatteluja...

 

 

...suomeksi ja...

 

 

...sujuvasti myös englanniksi.

 

Kiitän pääministeri Mari Kiviniemeä aamuvarhaisesta vierailusta Tammelantorilla - on hienoa nähdä tiedoiltaan,taidoiltaan ja vastuunkantokyvyltään osaava henkilö maan peräsimessä!

-Esko Erkkilä-

Suomenmaa-lehden nettiversio 1.4.2011 klo 16.00

Lauantai 2.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomenmaan nettilehdessä 1.4.2011 klo 16.00 kerrotaan Cafe Siilinkarin sisäpihalla 31.3.2011 ja Tammelantorilla 1.4.2011 klo 09.30 järjestetyistä yleisötilaisuuksista, joissa pääministeri Mari Kiviniemi tapasi yleisöä.

Cafe Siilinkarissa pääministeri Mari Kiviniemen sekä sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulan haastattelijana toimi Suomenmaa-lehden toimittaja Pirkko Määttälä.

Määttälä huomasi, että valokuvasin Siilinkarin tilaisuudessa ja hän pyysi lähettämään jonkun kuvan tilaisuudesta laatimansa jutun kuvitukseksi.

Toinen lähettämistäni kuvista "ylitti julkaisukynnyksen".

Suomenmaan juttu kokonaisuudessaan tässä.

 

-------

Tampere kuuli keskustan omaishoito- ja muuta asiaa

01.04. 16:00

 

 

 

Mari Kiviniemi keskusteli Tampereella muun muassa Pirkko Mäkelän ja Satu Niskasen kanssa.

Kuva: Esko Erkkilä

 

Yhdenvertaisuus, jaksaminen ja lomaoikeus.

 

Siinä muutamia asioita, jotka keskustalle ovat olennaisia omaishoidossa. Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Mari Kiviniemi ja sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula puhuivat torstaina Tampereella aiheesta kahvila Siilinkarissa.

 

Paikalle tulleet noin sata pirkanmaalaista ja tamperelaista kuuntelivat hartaana keskustan sanomaa. Kommentit ja kysymykset esitettiin molemmille vieraille mieluummin kahdenkeskisissä keskusteluissa kuin ison yleisön edessä.

 

Tosin yhtään sosiaali- ja terveyspoliittista vaalitilaisuutta tuskin järjestetään ilman taitetusta indeksistä puhumista, eikä Tamperekaan tehnyt siitä poikkeusta. Ministeri Rehula selvitti, mistä asiassa on kyse. Lisäksi hän kertoi seikkaperäisesti, miksi sosiaaliturvajärjestelmä on niin monimutkainen.

 

– Sitä on rakennettu koko sodanjälkeinen aika ja aina on pistetty pala toisen viereen kuin tilkkutäkissä. Lisäksi aika ja elämäntyyli on muuttunut niin, että esimerkiksi erilaisia perhemääritelmiä on toistakymmentä. Näiden kaikkien asioiden yhteensovittaminen ei ole ihan yksinkertainen juttu, Rehula totesi.

 

Mari Kiviniemi puhui varsinaisen asian lisäksi omista Tampere-muistoistaan.

 

– Äitini on kotoisin tuosta vierestä Kangasalta ja muistan, miten hienoa oli lapsena tulla Tampereelle katsomaan kaupungin jouluvaloja, Kiviniemi kertoi.

Hän kertoi lisäksi omista iäkkäistä sukulaisistaan ja muistutti, miten tärkeää omaishoitamisen yhteydessä on huolehtia hoitajan jaksamisesta.

 

– Juuri siksi keskusta haluaa sellaisia ratkaisuja, että omaishoitajalle taataan riittävä lepo hänen tekemänsä arvokkaan työn ohessa, Kiviniemi totesi.

 

Kiviniemi oli perjantaiaamuna myös Tampereen Tammelantorilla.

 

Siellä hän totesi, että pääministerinä toimiminen on etu asioihin paneutumisessa.

 

Leikatun indeksin korjaamishaaveisiin pääministeri toisti torstaina Café Siilinkarissa toteamansa, että rahat eivät riitä indeksin muuttamiseen.

 

Leikatun indeksi osapuolina ovat työmarkkinaosapuolet, joten asia ei ole yksinomaan hallituksen päätettävissä.

 

– Leikatun indeksin vuoksi eläkkeet jäävät jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä ja tämä ongelma pitää poistaa erillistoimenpitein, Kiviniemi linjasi.

 

Tammelantorin tilaisuuteen toivat oman värinsä eläinsuojelijoiksi itseään kutsuvat henkilöt.

 

He nousivat Tammelantorin myyntipöydälle ja levittivät pitkän punavärisen banderollin. Yksi käytti laukkuunsa kätkettyä megafonia ja myös muuta äänentoistolaitetta.

 

Pääministerin turvamiehet joutuivat esittämään poliisikorttinsa ja senkin jälkeen mielenosoittajat oli lähes väkivalloin työnnettävä pois myyntipöydältä.

 

Turvamiehet pyysivät lisää poliisivoimia paikalle ja pahimmat hulinoitsijat korjattiinkin sen jälkeen "parempaan talteen".

 

SUOMENMAA

 

-------

 

-Esko Erkkilä-

Tampere oli torstaina 31.3.2011 ja on tänään perjantaina 1.4.2011 paikkakunta Suomessa, jossa maamme poliittisia päättäjiä voi tavata!

Perjantai 1.4.2011 - -Esko Erkkilä-

TV1:n suuri vaalikeskustelu järjestettiin Tampereen Raatihuoneella torstaina maaliskuun 31. päivänä.

Se merkitsi, että Suomen kolmen suurimman vaaleissa valitun puolueen puheenjohtajat ja perussuomalaisten puheenjohtaja saapuivat Tampereelle päivän aikana.

Maamme pääministeri ja Suomen Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi oli yleisön tavattavissa Cafe Siilinkarin sisäpihalla torstaina klo 16.00…17.00.

Tilaisuuden aiheena oli omaishoito ja ikääntyminen.

Aihe merkitsi, että myös sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula oli paikalla.

Olin paikalla mielenkiintoisessa ja innostavassa yleisötapahtumassa.

Pääministerin varma ja miellyttävä esiintyminen loi uskoa sille, että Suomen hallituksen johdossa on asiantunteva henkilö. Keskustalaisilla on luottavainen olo pääministerivaalien aattotunnelmissa.

Tässä pieni kuvakavalkaadi Cafe Siilinkarin tilaisuudesta:

 

 

Pääministeri Mari Kiviniemen olemuksesta henki luottavaisuus tulevaisuuteen

 

 

Cafe Siilinkariin kokoontunut yleisö sai varmuuden siitä, että sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula hallitsee vastuualueensa

 

Ministeri Juha Rehula ja Pirkanmaan Liiton keskeinen hallintomies, parkanolainen kansanedustajaehdokas Ari Lamminmäki ovat kooltaakin suurmiehiä

 

Blogistilla on pituutta kolme kyynärää eli 180 senttiä, mutta pätkäksi sitä itsensä sai kokea ministeri Juha Rehulan - 192 senttiä - ja Ari Lamminmäen -191 senttiä - seurassa!

Keskustelimme kuitenkin tasavertaisesti!

 

Pääministeri Kiviniemi keskusteli ajankohtaisista asioista parkanolaisen Juhani Kuivasen (keskellä) ja tamperelaisen Esko Kärkkäisen (oikealla) kanssa

 

Hämeenkyröläinen kansanedustajaehdokas Päivi Hiltunen ja pääministeri Mari Kiviniemi katsovat hymyillen ja luottavaisina tulevaisuuteen

 

 

Tamperelainen lääkäri ja kansanedustajaehdokas Timo Taivalsalmi kertoi pääministeri Mari Kiviniemelle, että vaaliväsymys ei ole aikonutkaan iskeä, sillä normaalit lääkärintyöt kutsuvat häntä taas aamusella

 

 

Käytännön omaishoidon asiantuntija Hanna Holma - kansanedustajaehdokas Kangasalta - kävi perusteellisia keskusteluja sosiaali-ja terveysministeri Juha Rehulan kanssa

 

 

Pääministeri Mari Kiviniemi ehti tilaisuuden päätyttyä pukeutumaan jo päällystakkiin, kun ryhmä tilaisuutta seuranneita ulkomaalaispoikia halusi yhteiskuvaan Suomen pääministerin kanssa. Mari Kiviniemi meni mielellään kuvaan poikien kanssa. Bloginpitäjä harmittelee, että en tullut kysyneeksi edes poikien kotimaata!

 

Kiitän pääministeri Mari Kiviniemeä sekä sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulaa mielenkiintoiseen tilaisuuteen osallistumisesta!

 

-Esko Erkkilä-

Kaikki Suomessa valmistettu olut täyttää lähiruuan kriteerit

Torstai 31.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Vilja-alan yhteistyöryhmä, Kauppamallastamojen Yhdistys sekä MTK järjestivät ”Mallasohran tuotannon mahdollisuudet” –seminaarin 29.3.2011 Tampereella.

Seminaariteeman alaviite oli: ”Kotimainen, laadukas raaka-aine pellolta pulloon”.

Seminaaripaikkana toimi Elokuvateatteri Plevna Finlaysonin alueella ja tilaisuuden ruokailut tapahtuivat vieressä sijaitsevassa Panimoravintola Plevnassa.

Osallistuin koko päivän kestäneeseen mielenkiintoiseen seminaariin.

Jo järjestäjätahoista ja seminaariteeman alaviitteestä voi päätellä, että päivän aikana käsiteltiin koko mallasketjun asioita ”Pellolta pulloon”.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n Elina Ussa totesi alustuksessaan, että ala seuraa tarkasti seuraavan hallituksen linjauksia mm. sokeriveron ja alkoholiveron osalta.

Liiton jäsenyritykset ovat Oy Hartwall Ab, Nokian Panimo Oy, Olvi Oyj ja Oy Sinebrychoff Ab. Yhtiöiden osuus Suomen tilastoidusta olutmyynnistä on 90 %. Pienpanimoiden osuus on 1,5 % ja loppuosuus on tuontioluita.

Mallasketju työllistää Suomessa suoranaisesti 2.300 henkilöä ja välillisesti 38.000 työntekijää.

Suomen alkoholinkäytöstä (100 %:n alkoholipitoisuudella laskettuna) keskiolut merkitsee 37 %, vahva olut 4 % ja viina 28 %. Loppuosuus on siidereitä ja erilaisia viinejä.

Hartwall kuuluu Heineken-korserniin ja Sinebrychoff puolestaan Carlsberg-konserniin. Tämä hämärtää vahvasti mainittujen panimoiden ja siten jopa koko panimoalan kotimaisuus-imagoa.

Panimoilla raaka-aineen osuus tuotteen hinnasta on 80 %. Se merkitsee, että panimot kiinnittävät suurta huomiota mm. maltaan hintaan.

Suomessa mallas- ja olutketjun haaste on, että kokonaisvolyymi ei kasva. Kulutuspohjaa pyritään kasvattamaan viinan kustannuksella.

Mallasketjun ongelma kaikissa vaiheissa on alhainen kannattavaisuus. Olutkulttuuri on hintamielikuvan tiukassa puristuksessa.

Kaupan omat olutmerkit ovat tulleet mukaan myös päivittäistavarakauppaan. Se merkitsee, että kaikki arvoketjun osat tinkivät kaiken pohjahintaan. Kaupan merkkien myötä kotimaisuuden arvo vähenee, sillä kaupan merkit siirtyvät yleensä tietyn ”kuherruskuukauden” jälkeen ulkomailla valmistettaviksi.

Raision Juhani Elonheimo käsitteli mallasohran maailmankaupan globaaleja kuvioita.

Elonheimo mainitsi, että mallasohranviljelijän kannattaa seurata ainakin seuraavia seikkoja:

• Sää (Venäjä, Argentiina, Australia, Kanada, USA)
• Kiinan tilanne
• Varastotilanteet
• Politiikka (Pohjois-Afrikka)
• Valuuttasuhde (euro/dollari)
• Spekulantit
• Raakaöljyn hintakehitys

Mallas ja mallasohra ovat Suomelle merkittäviä vientituotteita.

Kotimaan mallastarve on 60.000 tonnia vuodessa ja esim. Raision sekä Viking Malt´n yhteistuotanto on 160.000 tonnia. Näiden kahden mallastamon yhteinen vientitarve on siis 100.000 tonnia mallasta vuodessa.

Vientitarpeeseen on lisättävä se volyymi, jonka viljakauppiaat toimittavat mallasohraa vientimarkkinoille.

Hyvällä syyllä voidaankin todeta, että mallasohrantuottaja on vientituotteiden tuottaja!

Laihian Mallas Oy:n toimitusjohtaja Lasse Koski totesi selkeästi, että kauppa tarjoaa aina halvinta vaihtoehtoa, jos kuluttaja ei osaa vaatia kotimaista elintarviketta.

Mainio mallas- ja mallasohraseminaari päättyi Panimoravintola Plevnassa olutmaistiaisiin – joka härjillä ajaa se härjistä puhuu!

 

 

Tässä entiset työkaverini, mallasalan rautaiset amattilaiset, Raisio Malt`n Erja Kotaviita (oikealla) ja Tuula Lönnqvist (vasemmalla) ovat pöydän päässä maistelemassa Plevnan mainioita oluita. Molemmilla näyttää olevan "maistelulaseissaan" vehnäolutta.

 

Hyviltä Plevnan oluet maistuivat myös blogistin mielestä!

 

Kiitän tilaisuuden järjestäjiä ja kaikkia seminaarin osanottajia hyvän sekä kattavan tilaisuuden aikaansaamisesta. Tamperelaisena oli mukava tavata kaikki mallasohra-, mallas- ja panimoalan asiantuntijat Tampereella teemaan sopivissa puitteissa eli Plevnassa!

-Esko Erkkilä-

Vaaliräiskettä Sentterissä!

Keskiviikko 30.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan Sentteri-kohtaamispaikka joutui 28…29.03.2011 välisen yön aikana vandalismin kohteeksi, sillä Hallituskadulla sijaitsevan kohtaamispaikkamme ikkunat töhrittiin valkoisella maalilla.

Maanantai-iltana klo 18.00 kaikki oli kunnossa, kun lähdin Sentteristä, mutta tiistai-aamuna klo 09.10 Hallituskadun puoleinen ikkuna ja Sentteri-ovi olivat olleet vandalismin kohteina.

Huomasin vandalismin, kun poikkesin aamutarkastuksella Sentterissä.

Julkisivu-ikkunoille oli rikottu neljän maalipullon sisältö.

 

 

Räiskeet ikkunassa lupaavat hyvää vaalimenestystä - näin me sen näemme!

  

 

Vandaalit olivat rikkoneet yhden maalipullon Sentterin oveen.

 

Maalipullojen suut oli tulpattu maalarinteipillä ja pullonsuut lojuivat kadulla.

Näkymä merkitsi, että tunsin itseänikin loukatun.

Teon törkeyttä lisää se, että vandalismi kohdistui yhteisten asioiden hoitamiseen keskittyneen yhdistyksen toimintaan. En soisi näin käyvän millekään poliittiselle puolueelle.

Ilmoitin asiasta puhelimitse poliisille, mutta sieltä ei myötätuntoa löytynyt. Poliisia ei kiinnostanut saapua tapahtumapaikalle. Sain toki ohjeet tehdä asiasta rikosilmoituksen Sorin poliisiasemalle.

Muiden kiireideni vuoksi ehdin Sorille vasta iltapäivän alkaessa. Rikosilmoituksen vastaanottamisessa poliisi ei kiirehtinyt, mutta Paavo Lipsonen -nimisen poliisimiehen ystävällisen toiminnan tuloksena sain rikosilmoituksen tehtyä.

Sorilla odotellessa tuli mieleen, että pitääkö kansalaisen varata etukäteen aika rikosilmoituksen tekemiseen.

Pientä skarppausta toivon poliisitoimelta, jotta vandalismin tai muun rikoksen uhriksi joutunut kansalainen ei joudu kohtuuttomasti odottelemaan rikosilmoituksen tekemisessä. Odotushuoneesta kutsuttiin minua myöhemmin saapuneita kansalaisia sisään - näyttivät olleen poliisimiehille ja poliisinaisille tuttuja!

Kiitokset on sanottava vuokraisännällemme, joka huolehti törkyjen puhdistamisesta nopeasti. Kiitokset myös puhdistusfirman kahdelle työntekijälle, jotka saivat Sentterin ikkunat nopeasti puhtaiksi.

Toistan, että pidän raskauttavana asianhaarana töhrimisen kohdistamista poliittisen puolueen toimintaan.

Mielipiteeni pysyy täsmälleen samana, vaikka kohteena olisi mikä puolue tahansa!

Vaalityö jatkuu ja innokas Sentteri-väki näkee ikkunoiden saamat ylimääräiset koristelut vaaliräiskeenä, joka lupaa hyvää menestystä Keskustalle Pirkanmaalla.

Keskiviikkona 30.3.2011 Sentterissä on varsinainen tapahtumapäivä - siitä kuitenkin myöhemmin lisää!

-Esko Erkkilä-

Yleispiirteitä Skotlannin maataloudesta

Tiistai 29.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Maatalous on merkittävä elinkeino Skotlannissa, sillä sen piirissä toimii 5…8 % väestöstä. Maataloudesta elantonsa saavien osuus Skotlannin pohjoisosassa eli Ylämaalla on n. 10 %.

Viljelyolosuhteet ovat tyystin toisenlaiset kuin Suomessa. Saimme tästä omakohtaisen kokemuksen taannoisella Skotlannin matkallamme, sillä kevätkylvöt olivat aluillaan jo maaliskuun viimeisellä viikolla.

Skotlannissa on 22.000 maatilaa.

Maatalouden päätuotantosuunta on lammastalous. Lampaita Skotlannissa on 3 miljoonaa kappaletta.

 

 

Hyvinvoipia lampaita koe- ja opetusasemalla, jonka toimintaan tutustuimme

 

 

Koeasemalla oli myös mustanaamalampaita. Ne ovat yleisiä Ylämaalla ja menestyvät hyvin korkeilla kukkuloilla.

 

Pihvikarjaa on 500.000 eläintä ja sen lisäksi nautoja on maitoa tuottavina lehminä.

 

 

Kuvasta saa käsityksen niistä hienoista maisemista, joilla skottilehmät saavat laiduntaa. Aurinko paistoi lämpimästi ja lumesta ei ollut tietoakaan.

 

 

Ammuu! Kelpaa tässä poseerata suomalaisille!

 

Maassa on emakkoja 40.000.

Hevoset muodostavat merkittävän sivuelinkeinon erityisesti kaupunkien äärellä sijaitsevilla maatiloilla. 

Ohraa Skotlannissa viljellään 300.000 hehtaarilla, vehnää 100.000 hehtaarilla – kaura-ala on suomalaisittain hyvin vaatimaton, sillä sitä viljellään ainoastaan 22.000 hehtaarilla. 

Öljykasveja sekä perunaa Skotlannissa viljellään molempia 30.000 hehtaarilla.

Laidunkausi Skotlannissa on suomalaisittain kadehdittavan pitkä, sillä se kestää huhtikuulta lokakuulle saakka.

Kävimme lähellä Edinburgh´a sijaitsevalla koe- ja opetustilalla ja siellä lehmät laidunsivat jo nyt eli maaliskuun puolella. Yllä olevat kuvat ovat kyseiseltä tilalta.

Kaikkialla Skotlannissa nurmet ja syysviljat vihersivät lupaavasti, joten suomalaisia viljelijöitäkin alkoi ”menottamaan” kylvöhommiin. Puhelinsoitot Suomeen sammuttivat kuitenkin kylvöhalut, sillä tuisku ja tuiverrus olivat Suomessa täyttä totta samalla hetkellä, kun skottiviljelijät aloittivat kylvöhommiaan!

Tukiriippuvuus on Suomen tapaan myös skottiviljelijöiden ongelmana. Tuntui kuitenkin siltä, että Skotlannissa maanviljelyksen ja ruuantuotannon arvostus sekä poliittinen tahtotila olivat paremmat kuin Suomessa.

Skotlannissa ymmärretään, että koko maan asuttuna pitämisessä maataloudella on tärkeä rooli. Maatalous merkitsee myös sitä, että skottimaaseudun kaikkinaiseen infraan panostetaan, sillä esimerkiksi kunnollinen tieverkosto on avain matkailutulojen hankkimiselle.

 

Palaan Skotlannin kuulumisiin tarkemmin myöhemmin!

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Skotlannista!

Maanantai 28.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Vierailin Skotlannissa 21…26.3.2011.

Kyseessä oli MTK-Pirkanmaan, MTK-Varsinais-Suomen ja MTK-Satakunnan jäsenilleen järjestämä opintomatka.

Matkalla oli lähes kolmekymmentä osanottajaa.

Tutustumiskohteemme painottuivat maatalouskohteisiin, mutta luonnollisesti myös Skotlannin nähtävyydet sisältyivät kohteisiimme.

Skotlanti muodostaa yhdessä Englannin, Wales´n sekä Pohjois-Irlannin kanssa Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) eli virallisesti Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan.

Englanti, Wales sekä Skotlanti sijaitsevat Ison-Britannian saarella ja Pohjois-Irlanti puolestaan Irlannin saarella.

Vierailin Skotlannissa edellisen kerran työmatkalla v. 1996, mutta maa on niin kiinnostava, että nyt tilaisuuden tullen halusin tutustua maahan uudestaan. Olin matkassa vaimoni kanssa.

Skotlannissa - kuten luonnollisesti koko UK:ssa - on kummallisuuksia, jotka poikkeavat muista EU-maista. Pieni listaus niistä lienee paikallaan:

• vasemmanpuoleinen liikenne
• oma rahayksikkö eli UK ei kuulu euro-maihin
• ei kuulu Schengen-maihin eli passirumbaa joutuu pyörittämään UK:n rajalla entiseen malliin
• sähkövirran jännite on poikkeava ja sen vuoksi adapterin hankkiminen on välttämätöntä
• kellonajan ero – ero Suomeen on 2 tuntia – on toki pieni ongelma
• etäisyysmitat ja usein myös tilavuudet  ilmaistaan eri mittayksiköillä, kuin manner-Euroopassa

Ihailtavaa on se poliittinen yksituumaisuus, jota UK monista ”teknisistä” eroavaisuuksista huolimatta harjoittaa manner-Euroopan maiden kanssa.

UK:n poliittinen johto uskaltaa toimia monien manner-Euroopan maiden kanssa tiiviissä yhteisymmärryksessä, vaikka esimerkiksi UK:n valuutta poikkeaa Euroopan päävaluutasta eli eurosta!

Toivoa sopii, että monet tavallisen kansalaisen elämään vaikuttavat seikat Yhdistynyt kuningaskunta uskaltaa jonkun järkevän aikataulun puitteissa samanlaistaa muun Euroopan kanssa!

………………

 

Pyrin lähipäivien aikana kertomaan tarkemmin Skotlannissa näkemästämme ja kuulemastamme.

Vaalitapahtumia ja niiden kertomista varmaan riittää lähipäivinä runsaasti, joten Skotlannin kuulumiset saattavat muodostaa ainakin joinakin päivinä oman juttunsa.

Varaudu siis siihen, että samana päivänä saattaa tällä palstalla ilmestyä useitakin blogikirjoituksia!

 

-Esko Erkkilä-

Bonusjärjestelmät nostavat päivittäistavarakauppatuotteiden ja polttoaineiden hintoja ehkä jopa 4 %!

Sunnuntai 27.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Joudun soveltamaan vanhaa viisautta – ”ilmaisia lounaita ei ole” - , kun käsittelen eri kaupparyhmien myöntämiä bonusalennuksia.

Sovellutukseni kuuluu: ”Ilmaisia bonuksia ei ole!”

Jokainen tuotehinnoittelun alkeisiin perehtynyt tietää, että myyntihinnan asettamisessa pitää huomioida kaikki listahinnasta myönnettävät alennukset.

Määräalennukset, kausialennukset, tavoitealennukset, suurasiakasalennukset, veloituksetta annetut tuotteet, yksinmyyntialennukset ja mitkä tahansa alennukset on huomioitava, kun myyjä määrittelee tuotekohtaiset myyntihintansa.

Kaikki kaupparyhmät ovat luoneet bonusjärjestelmät, joilla ne (muka) palkitsevat asiakkaat, jotka keskittävät ostoksensa juuri heille.

Bonusjärjestelmät ovat lopulta suurta bluffia, sillä niihin sisältyvät alennukset ulosmitataan myyntihinnan määrittelyssä. Tyhmä on se myyjä, joka ei huomioi ennakoitavissa olevia alennuksia tietyllä varmuuskertoimella – käytännössä toimiva varmuuskerroin lienee 1,5 - 2,0 eli bonuksina maksettavat ”alennukset” sisällytetään tuotehinnoitteluun 1,5 – 2 -kertaisina!

Jokaisella kaupparyhmällä on leegio kauppatieteiden maistereita ja ekonomeja, jotka varmasti osaavat laskea myyntihinnat sellaisiksi, että bonusjärjestelmän kautta asiakkaille maksettavat summat saadaan etupainoisesti omaan kassaan.

Lompakossani ja perheenjäsenteni lompakoissa on kaikkien kaupparyhmien bonuskortit. Tiedän bonusjärjestelmien järjettömyyden, mutta saadakseen edes jotain etua, on bonuskortteja käytettävä.

On irvokasta, että esimerkiksi S-ryhmään kuuluva Pirkanmaan Osuuskauppa ilmoittaa suurilla julisteillaan myymälöissään vaikkapa näin: ”Tämän myymälän/tämän kunnan asiakkaat saivat viime vuonna bonushyvityksinä xxx.yyy euroa!”

Mielestäni oikeampi ja totuudenmukaisempi julisteen teksti olisi, jossa kerrottaisiin, että tämän myymälän/tämän kunnan asiakkaamme maksoivat viime vuonna Pirkanmaan Osuuskaupalle täysin ylimääräistä yyy.xxx euroa!

Nyt julisteissa mainittu summa pitäisi kertoa kahdella, jotta ylihinnan osalta puhuttaisiin oikeista summista.

Perheemme pääsee S-kortilla kohtuulliseen bonushyvitykseen, sillä esimerkiksi tammikuulla 2011 se oli 4,0 %. Kuukausiostoksemme olivat 870 euroa, kun maksimibonukseen eli viiteen prosenttiin olisi vaadittu 1.200 euron kuukausiostokset.

Oletan, että S-ryhmä laskee joutuvansa maksamaan kaikista sieltä tehdyistä ostoksista S-bonusta 4…5 % ja tämä kaikki laitetaan tuotehinnoittelussa sen hinnan päälle, joka jo toisi S-ryhmälle kunnollisen tuloksen. Aivan liian monta prosenttia S-ryhmän kaupallisesta tuloksesta on siis bonuksiin uskovien asiakkaiden maksamaa!

K-kortilla ja Ykkösbonus-kortilla meille hankitut ostokset menevät bonusvarauksen osalta täysin K-ryhmän ja Tradekan extra-bisnekseksi, sillä ostoksemme jäävät molemmista kaupparyhmistä niin pieniksi, että bonusta ei juurikaan kerry.

S-ryhmän hallintoelimet on valittu kaupparyhmän ”asiakasomistajien” toimesta ja niiden joukosta. Löytyykö sieltä porukasta ryhtiä laittaa bonusjärjestelmät uuteen uskoon?

Uskooko S-ryhmä pystyvänsä tekemään kunnollista tulosta todellisella kaupantekotaidolla?

Pahasti pelkään, että näin ei tule kummankaan kysymykseni kohdalla käymään!

 

-Esko Erkkilä-

Turkistarhaus on keino alentaa elintarvikkeiden hintoja ja kohentaa Itämeren tilaa

Lauantai 26.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Otsikon toteamukset saattavat ensi kuulemalta tuntua kaukaa haetuilta – jopa merkillisiltä, mutta totta ne ovat.

Jokunen selittävä sana toteamusten toteen näyttämiseksi lienee paikallaan.

Teurastamoteollisuudessa syntyy merkittäviä määriä teurasjaetta, jota ala taitamattomuuttaan ja käsittämättömästä syystä kutsuu teurasjätteeksi. Kyse ei todellakaan ole jätteestä, vaan halutusta turkistuotannon raaka-aineesta.

Teurasjätteestä, erilaisista kalaperäisistä raaka-aineista, viljarehusta ja monista muista raaka-aineista valmistetaan suurilla turkisrehutehtailla ”verkkovalmista” rehua turkiseläimille. Turkisrehutehtaat kilpailevat teurastamoiden teurasjätteestä ja maksavat tavarasta yllättävän korkeaa hintaa.

Kun teurastamot saavat ”jätteestään” hyvän hinnan, ne pystyvät myymään makkarat, lihat ja muut teurastamoteollisuuden valmistamat elintarvikkeet edullisella hinnalla päivittäistavaraketjuille.

Mainitsin jo, että turkisrehun raaka-aineena käytetään kalaa ja kalaperäisiä raaka-aineita.

Silakka on tärkeä turkiseläinrehujen raaka-aine ja kun se pyydetään ”roskakalana” Itämerestä, niin meren fosforikuorma kevenee. Silakan pyytäminen turkisrehujen raaka-aineeksi on siis Itämeren suojelua parhaimmillaan.

Jos kaikki Suomessa syntyvä teurasjäte jouduttaisiin ohjaamaan korkeariskisen eläinjätteen käsittelyä varten rakennettuihin laitoksiin käsiteltäväksi, olisi se voimavarojen tuhlausta ja kierrätysperiaatteen vastaista toimintaa. Turkisrehutehtaiden teurasjätteen tarve merkitsee, että teurastamotuotteiden ja alan sivujakeiden arvoketju toimii järkevästi.

Kun tähän lisätään merestä pyydettävä silakka ja sen Itämeren fosforitasetta pienentävä vaikutus, ovat otsikossa esitetyt seikat tulleet toteennäytetyiksi.

 

-Esko Erkkilä-

Ruuan arvonlisäveroa ei pidä korottaa

Perjantai 25.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Mari Kiviniemi piti merkittävän linjapuheen Keskustan valtakunna​llisessa vaalistart​issa 5.3.2011.

Haluan erityisesti tuoda esille ja kiittää pääministeriä tärkeästä linjauksesta, joka koskee elintarvikkeiden arvonlisäveroa.  

Kertauksena, että elintarvikkeiden arvonlisävero oli 30.9.2009 saakka 17 %.

Suomen Keskustan ansiosta ja Kokoomuksen sekä oppositiopuolue SDP:n vastustuksesta huolimatta elintarvikkeiden arvonlisävero alennettiin 1.10.2009 alkaen 12 prosenttiin.

Heinäkuun alusta eli 1.7.2010 elintarvikkeiden arvonlisävero nostettiin 13 prosenttiin.

Kokoomus on vaaliohjelmassaan linjannut, että arvonlisäveroa on korotettava 2 %-yksikköä. Kokoomus haluaa siis, että myös elintarvikkeiden eli ruuan arvonlisäveroa korotettaisiin!

 Pääministeri Mari Kiviniemi linjasi Keskustan vaalistartissa arvonlisäveroista seuraavaa:

”Arvonlisäveroa meidän pitää korottaa siksi, että voimme turvata palveluiden ja etuuksien rahoituksen. Mutta pienituloisille tärkeitä ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveroa emme korota. Keskusta ei myöskään korota energiaveroja nyt päätetystä.” (Alleviivaus blogikirjoittajan).

Arvonlisävero on tasaveroa puhtaimmillaan. Kokoomus haluaa, että myös elintarvikkeiden hinnoittelussa etenisimme tasaveron suuntaan.

On nähtävissä, että elintarvikkeiden hintoihin on kohdistumassa suuria korotuspaineita. Korotuspaineiden suurimmat syyt tulevat meille maailmantilanteen heijastumina. Tähän kuvioon elintarvikkeiden arvonlisäverokannan korottaminen ei sovi lainkaan.

Kiitän pääministeri Mari Kiviniemeä, kun hän julkitoi Keskustan selkeän ja yksiselitteisen kannan elintarvikkeiden arvonlisäveron säilyttämisestä ennallaan puolueen vaalistartissa.

Sain juontaa pääministerin haastattelutuokion Sentterissä 12.3.2011. Kysyin Keskustan kantaa arvonlisäveroon silloin ja mielihyväkseni pääministeri vastasi minulle sekä satalukuisalle yleisölle, että Keskusta ei korota elintarvikkeiden eikä lääkkeiden arvonlisäveroa. Hienoa!

Se on mielestäni ainoa oikea vaihtoehto ja uskon, että äänestäjät haluavat samoin!

 

-Esko Erkkilä-

Hyötyvoimalan rakentaminen on oikea päätös ja sijoituspaikaksikin näyttää muodostuvan ainoa järkevä paikka

Torstai 24.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle rakennettava hyötyvoimalaitos on ristitty Tammervoiman hyötyvoimalaitos -hankkeeksi ja sen toteuttamisen yhteistyökumppanit ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy sekä Tampereen Sähkölaitos –yhtiöt.

Kannatan lämpimästi hanketta, sillä sen myötä jätteiden energiahyötykäyttö monipuolistaa pirkanmaalaisen energiantuotannon polttoainevalikoimaa, ja samalla päästään eroon jätteiden kaatopaikkasijoittamisesta. Ilmastokuormitus vähenee, kun biohajoavat jätteet eivät enää tuota metaania kaatopaikalla.

Tunnistan, että eräät tahot ”jäkättävät” hyötyvoimalaitoksen rakentamista vastaan ja puhuvat taivaanrannanmaalareina jätteiden vähentämisestä ensisijaisena jätepolitiikan toimintamuotona. Mielestäni taivaanrannanmaalarit puhuvat toki asiaa, mutta eivät elä todellisuusmaailmassa.

On ihmeellistä ja sinänsä positiivista, että hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen on asian puolesta. Tynkkysen rooli Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hallituksen puheenjohtajana tuo vihreidenkin käytännön toimintaan järkevyyttä!

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Pirkanmaan ELY-keskus) on antanut lausuntonsa Tammervoiman hyötyvoimalaitos -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.   

­Arvioitavat neljä hyötyvoimalaitoksen sijaintivaihtoehtoa ovat Lielahti (Epilä), Rusko, Sarankulma (Peltolammi) ja Tarastenjärvi. Tarastenjärven vaihtoehdossa on mukana Biokaasutuslaitos, joka voidaan toteuttaa myös itsenäisenä hankkeena.

On positiivista, että Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa puhutaan nyt Epilän ja Peltolammin vaihtoehdoista (vaikkakin sulkeissa).  Lielahdesta Epilän kohdalla ja Sarankulmasta Peltolammin kohdalla pyrittiin ilmiselvästi sumuttamaan paikallisia asukkaita sijoituspaikkavaihtoehtojen kohdalla. Kerrassaan tuomittavaa toimintaa virkamiehiltä, mutta Alvari-kokoontumisissa asia saatiin korjattua.

 

Olen enemmän kuin tyytyväinen, että Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikaksi on nyt ilmeisesti muotoutumassa Tarastenjärvi.

 

Olen ollut koko ajan Tarastenjärvi-vaihtoehdon kannalla ja se selviää mm., jos Googleen laittaa hakusanaksi ”Tampereen hyötyvoimalaitos”, niin melkein kärjessä on blogikirjoitukseni asiasta.

 

En siis ole muuttanut kantaani, vaan kannatan Tampereen hyötyvoimalaitoksen rakentamista ja sen sijoittamista Tarastenjärvelle.

 

Valitettavasti en ehtinyt asiasta järjestettyyn YVA-selostustilaisuuteen, joka oli kaikille avoin yleisötilaisuus keskiviikkona 16. maaliskuuta 2011 klo 18–20 Tampereen yliopiston päätalolla, 2. krs, luentosali A1, Kalevantie 4.

Toivomukseni oli, että yleisö käyttäisi tilaisuudessa puheenvuoroja, jotka puoltavat hyötyvoimalan sijoittamista Tarastenjärvelle. Näin myös tietääkseni tapahtui, vaikka taivaanrannanmaalaritkin olivat äänessä.

 

-Esko Erkkilä-

Kansalaisen painajainen on hyvän esiintymistaidon omaava virkamies, jonka perustiedot ovat virheelliset

Keskiviikko 23.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Omaan kohtuullisen esitystaidon ja tiedostan vaaran, että puheeni jälkeen mennään pitkälle ”metsähallituksen puolelle”, jos tietoni esittämästäni asiasta ovat virheelliset.

Ongelma on kohdallani rajattu, mutta virkahenkilön kohdalla kyse on isosta ongelmasta.

Virkahenkilön täysin virheelliset ja vajavaiset tiedot sekä niihin liittyvä vakuuttava esiintyminen tulivat esille taannoin, kun Tampereen kaupungin valtuustosalissa esiteltiin ns. Rantaväylän tunneliin liittyviä seikkoja.

En ota kantaa Rantaväylän tunneliin sinänsä, sillä siitä ja sen rakentamisesta päättävät kaupunginvaltuutetut.

Ongelmana on virkahenkiöiden täydellinen tietämättömyys tunnelityömaan louhintojen vaikutuksista alueen asunnoille ja ihmisten kodeille.

Tampereen valtuustosalissa järjestettiin tiistaina 22. helmikuuta 2011 yleisötilaisuus, jossa esiteltiin tarkennettuja suunnitteluratkaisuja Rantaväylän pitkästä tunnelivaihtoehdosta.

Liikenneviraston kehittämispäällikkö Pekka Petäjäniemi, jolla on mainio ja vakuuttava ulosanti, paukutteli tilaisuudessa täydellistä pajunköyttä tunnelityömaan louhintatöiden ongelmista ja erityisesti vahinkojen korvaamisesta.

Kaikesta näkyi ja kuului, että Petäjäniemellä ei ollut asiasta todellista tietoa.

Petäjäniemi vähätteli luohintavaurioiden aiheuttamaa vaaraa ja kaiken huipuksi hän totesi mahtipontiseksi: ”Kaikki on korvattu, joka on vaurioitunut!”

Olen Palokallion Omakotiyhdistys ry:n jäsen yhdistyksen perustamisesta alkaen. Olen toiminut yhdistyksessä tavallisesta rivijäsenestä puheenjohtajaan saakka. Omaan täydellisen kuvan louhintatöiden lähialueen rakennuksille aiheuttamista vahingoista.

Kyse on Ikean rakentamiseen liittyneiden louhintatöiden omakotitaloille aiheuttamista vahingoista.

Omakotitaloni sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä Ikea-räjäytyksistä. Vaikka välissä on Tampere-Helsinki –moottoritie, Ikea-räjäytykset aiheuttivat omakotitalollemme 600 euron suuruiset vahingot. Ne Tampereen kaupunki korvasi.

Alueellamme monen omakotitalon Ikea-räjäytysten vahingot ovat suuruusluokkaa 30.000…40.000 euroa ja käytännössä mitään ei ole korvattu. Ei ole korvattu, vaikka solmimme Tampereen kaupungin kanssa erillissopimuksen siitä, että Tampereen kaupunki korvaa mahdolliset vahingot.

Näillä perusteilla pidän Liikenneviraston kehityspäällikkö Pekka Petäjäniemen puheita em. tilaisuudessa pajunköyden syöttämisenä asukkaille.

-Esko Erkkilä-