Hämeenkyrön Mannanmäessä taisteltiin Isänmaan puolesta 14 - 24.3.1918

Perjantai 30.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Mannanmäki sijaitsee Kyröskoskelta kolmen kilometrin päässä VT3:n varrella pohjoiseen mentäessä.

 

 

Mannanmäessä käytiin kovia taisteluja Vapaussotamme aikana maaliskuussa 1918.

 

 

 

 

 

Mannanmäessä on 15 metriä korkea näkötorni, joka samalla…

 

 

 

 

 

 

…on Vapaussodan taisteluissa Hämeenkyrössä kaatuneen kuudenkymmenenkahdeksan Valkoisen muistomerkki.

 

 

 

”Tää taistotanner sankarteoin

ain ajast aikain julistaa.

Oot kaunihimpi monin verroin

sa vapahana synnyinmaa.

 

Miespolvi poistuu aikanansa

mutt velvoitus on sama tää:

ett vapahana maa ja kansa

sun jälkehesi tänne jää.”

 

 

 

 

 

 

Sotiemme aikana näkötornia käytettiin ilmavalvonta-asemana, jossa päivystäneiden lottien muistolaatta paljastettiin elokuussa 2014.

 

 

 

Näkötornista on hienot näköalat joka suuntaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

Mannanmäen näkötorni ja Vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki vihittiin käyttöönsä 24.3.1938 eli Mannanmäen taistelujen 20-vuotispäivänä.

 

 

******************

Pääsin käymään näkötornissa 8.8.2019 ja eräs seikka näkötornin huipulla harmitti ja ihmetytti; en ole missään ja en ole koskaan nähnyt niin paljon lentomuurahaisia, kuin on näkötornin huipulla.

 

 

Annan vahvan palautteen tornin omistajalle Hämeenkyrön kunnalle sekä näkötornin haltijalle eli Vapaussodan ja Itsenäisyyden Kyrösjärven Seudun Perinneyhdistykselle: Hoitakaa tuholaistorjunta nopeasti kuntoon, sillä lentomuurahaiset saattavat tehdä pahaakin jälkeä arvokkaalle rakennukselle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansa osasi valita oikein!

Tiistai 27.8.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

*****************

 

Suomi haki EY-jäsenyyttä – silloinen nykyisen EU:n termi - 18.3.1992 ja jäsenyysneuvottelut alkoivat helmikuun 1. päivänä 1993. Samaan aikaan alkoivat neuvottelut Itävallan, Norjan ja Ruotsin kanssa.

 

 

Neuvottelutulos parafioitiin 1.3.1994 ja sopimus allekirjoitettiin Korfun huippukokouksessa 24.6.1994. Suomi, Ruotsi että Norja kaikki alistivat neuvottelutuloksen vielä kansanäänestykselle. Kansanäänestys järjestettiin Suomessa 16. lokakuuta, Ruotsissa 13. marraskuuta ja Norjassa 28. marraskuuta 1994.

 

 

 

 

 

Suomen kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymistä kannatti 56,89 % kansalaisista ja sitä vastusti 43,11 %.

 

 

Pirkanmaan vaalipiirissä liittymistä kannatti 54,77 % ja sitä vastusti 45,23 %.

 

 

On selvää, että kuuluin 16.10.1994 järjestetyssä kansanäänestyksessä enemmistöön ja en ole silloista päätöstäni saanut katua.

 

 

Luonnollista on, että Euroopan Unioniin liittyminen on ollut erityisesti maatalouteen liittyvissä asioissa haasteellista, mutta paljon vaikeampaa elämämme olisi, jos emme olisi 1.1.1995 liittyneet Euroopan Unioniin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kappeli, paistinpannut ja Pannuhuone

Keskiviikko 21.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Jatkan eilistä juttuani vierailustamme kierrätysneuvos Matti Järvenpään luona Hämeenkyrössä!

 

 

 

 

Kierrätysneuvos otti meidät vastaan Kappelissa eli tontillaan kasvavan 160 –vuotta vanhan kuusen alla ja kertoi siellä harrastuksestaan.

 

 

Kappelin muodostaa tosiaan 160 –vuotta vanha kuusi ja sen maahan asti ulottuvat oksat.

 

 

On varmaa, että rankimmatkaan sateet eivät pääse kastelemaan Kappelissa olevia vieraita, sillä niin tuuheat ja hyvinvoivat ovat Kappeli-kuusen oksat!

 

 

 

****************

 

Matkamme jatkui…

 

 

 

 

 

 

 

 

…sillä Kappelin jälkeen suuntasimme ladolle, jonka ulkoseinät kierrätysneuvos on koristellut sadoilla erilaisilla paistinpannuilla.

 

 

 

 

 

Ladon seinällä olevat paistinpannut muodostavat ainutlaatuisen näkymän ja kierrätysneuvos kertoi, että nämä sadat lättypannut muistuttavat hänelle Alma-mummun paistamista maailman parhaista lätyistä!

 

Minulla on varaston seinällä puolentusinaa paistinpannuja, mutta on tämä uskomaton näkymä!

 

************

 

 

 

 

Lähes yhtä uskomaton on myös seuraavan ladon eli Pannuhuoneen sisätilojen näkymä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pannuhuone on teemansa mukaisesti todellinen ”pannuhuone”, sillä sen seinillä on satoja kahvipannuja riippumassa katosta lattiaan saakka!

 

 

Osaisivatpa nuo kahvipannut kertoa oman historiansa!

 

 

No, matkamme jatkui puolen kilometrin päässä sijaitsevaan Rautapuistoon, mutta siitä erikseen myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Presidentti ja valiokuntaneuvos

Tiistai 20.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen MTK-Viljakkalan jäsen ja pääsin sen jäsenenä elokuun alussa käymään hämeenkyröläisen "kierrätysneuvos” Matti Järvenpään (syntynyt 1936) rakentamassa Rautapuistossa.

 

 

Käynnistä taitaa riittää juttuaineksia useampaankin juttuun, mutta aloitan otsikkoaiheella.

 

 

 

 

 

Tässä kuvassa on itse kierrätysneuvos romuraudasta rakentamansa ”Presidentti ja valiokuntaneuvos” -teoksen äärellä.

 

 

Puuttuu vain se, että presidentti huiskaisisi käsilaukullaan valiokuntaneuvosta!

 

 

 

*******************

 

 

 

 

Minulla on yksi henkilökohtainen muistelus presidentistä ja valiokuntaneuvoksesta; kas näin:

 

 

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen jäsenenä olin kutsuvieraana mukana Finlandia-talolla vuonna 2006, kun Suomen Syöpäyhdistys täytti 70-vuotta ja etupenkissä istuivat juhlaamme juhlistamassa Tasavallan Presidentti Tarja Halonen sekä puolisonsa valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi.

 

 

Jossain vaiheessa valiokuntaneuvos nousi ylös ja käveli arvokkaasti etuoikealle kulisseihin – puolisonsa jäi itsekseen istumaan eturiville.

 

 

Luulimme, että valiokuntaneuvos-Pentti lähti käymään kusella, mutta niin ei ollut, sillä hän ei juhlan kestäessä enää saapunut paikalleen!

 

 

No, Hämeenkyrön Rautapuistossa valiokuntaneuvos seisoo presidentin vierellä ja hänellä ei ole tarvetta käydä kusella tai muutenkaan kouluttaa puolisoaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kymmenes Puistofiesta täytti taas kerran näytteilleasettajien ja yleisön toiveet!

Maanantai 19.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 2010 perustettu Hämeenpuiston ystävät järjesti eilen jo kymmenennen kerran Tampereen Hämeenpuistossa koko perheen ilmaistapahtuman eli Puistofiestan.

 

 

Tapahtuma herätti jälleen kerran Hämeenpuiston vilkkaaseen elämään lähes koko Hämeenpuiston pituudelta.

 

 

Olin mukana Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen ständillä aamukahdeksasta iltapäiväneljään saakka – tapahtuma oli toki avoinna vasta aamupäiväyhdeltätoista alkaen, mutta aloitimme osastomme rakennustyöt jo kahdeksalta.

 

 

 

 

 

Osastomme - jonka telttakatoksen sain lainaksi esikoiseltamme - oli valmis jo aamuyhdeksältä ja silloin…

 

 

 

 

 

…yhdistyksemme sihteeri Pirkko Tilviksen kanssa saimme tyytyväisinä alkaa odottamaan vieraitamme.

 

 

 

 

 

Rahastonhoitajamme Irma Niemi (vasemmalla) sekä varapuheenjohtajamme Liisa Flinck-Vasama saapuivat osastollemme myös heti aamutuimaan.

 

 

 

 

Naapurinamme oli Suomen Karva-Kaverit –osasto, jolla koko päivän ajan oli mitä ystävällisimpiä koiria.

 

 

Suomen Karva-Kaverit tekevät vierailuja erilaisiin palvelutaloihin, vanhainkoteihin, päiväkoteihin, kouluihin ja minne milloinkin – otimme heidän yhteystietonsa ja ehkä joskus pyydämme Karva-Kavereita vierailemaan tapaamisissamme!

 

 

 

 

Karva-Kavereita oli useiden eri rotujen edustajia, mutta…

 

 

 

 

 

…mielestäni sympaattisin ja viisaimman näköinen oli tämä sekarotuinen piski, joka tyynesti seuraili maailmanmenoa!

 

 

 

 

 

Melkein meitä vastapäätä oli Tampereen Salonkiorkesterin osasto ja oli hieno kuulla heidän musiikkiesityksiään!

 

 

 

 

 

Puistofiestan vauhdikkain osasto oli melkein vieressämme sijainnut ”Cream Team Cheerleaders”, jonka osanottajat esittivät koko päivän ajan mitä huikeimpia esityksiä - ja ei mitään turvapatjoja!

 

 

*********************

 

 

Päälavan tapahtumia juonsi Simo Frangen ja eniten väkeä Päälavan ääreen keräsi…

 

 

 

 

 

…Mikko Alatalo, joka yhdessä…

 

 

 

 

…tutun säestäjänsä Jammi Humalamäen kanssa veti hienon runsaan puolituntisen taattua Alatalo-laatua!

 

 

Tunnen Mikon hänen poliitikkoajoiltaan hyvin, sillä olen ollut hänen tukimiehensä pitkään ja arvostankin, kun hän bongasi minut yleisön joukosta ja mainitsi nimeni.

 

 

Myös perheemme nuorin oli tyytyväinen, kun Mikko oli tökännyt häntä olkapäälle ja sanonut ”Terve Harri”!

 

Melkein hiljaiseksi veti, kun Simo Frangen esittelyssään kertasi Mikon musiikilliset saavutukset!

 

 

*******************

 

 

 

 

Me Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen vastuuhenkilöt olemme oikein tyytyväisiä omalta osaltamme Puistofiestan antiin ja olemme varmoja, että esiintymisemme siellä tuo meille useita uusia jäseniä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Vallitkoon rauha heidän leposijoillaan"

Sunnuntai 11.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain eilisestä Äyräpää-jutustani sen verran kannustavaa palautetta, että…

 

 

…jatkan vielä yhden jutun verran viime heinäkuun kokemuksistani Äyräpään kirkonraunioilla ja niiden lähistöltä, kun Kyröläismatkallamme poikkesimme siellä.

 

 

Äyräpään kirkonraunioiden Vuoksen suunnalta katseltuna kirkon takana sijaitsee Äyräpään hautausmaa, jonka…

 

 

 

 

 

…tuhoamisessa neuvostoliittolaiset ovat näyttäneet tuhovoimansa, kun ovat aurausmenetelmällä kaivaneet hautausmaalle vakourat ja istuttaneet vakouriin männyntaimia.

 

 

 

 

 

 

 

Männyntaimirivistöjen ja kirkonraunioiden väliin on Juho Juvosen (syntynyt 15.10.1983, kuollut 11.1.19359) ja Salamon Kannisen (kuollut 21.9.934) hautojen väliin Äyräpään siviilihautausmaan muistoksi pystytetty muistokivi, jossa suomeksi lukee näin:

 

 

"Äyräpään hautausmaa

 

Tällä alueella lepää n. 900 äyräpääläistä vainajaa, jotka on siunattu viimeiseen lepoon 1927 – 1944. Vallitkoon rauha heidän leposijallaan"

 

 

Puhun kokemuksesta, kun totean, että useimmat matkanjohtajat ja matkaoppaat keskittyvät Äyräpään kirkonrauniolla Äyräpään – Vuosalmen taisteluiden selvittämiseen, mutta eivät osaa kertoa mitään Äyräpään siviilihautausmaasta.

 

 

Huomaatte varmaan, että Juha Juvosen ja Salamon Kannisen hautakivissä on ammusten jättämiä iskemiä!

 

 

Äyräpään siviilihautausmaalle pitää harpata pienen ojan yli mäntymetsikköön ja siellä on – varsinkin kirkonraunioista vasemmalla – säilynyt eräitä Äyräpään hautausmaalle aikoinaan laitettuja hautakiviä!

 

 

 

***********************

 

 

 

 

 

 

 

 

Ammusten jälkiä Äyräpään rauniokirkon kattopelleissä.

 

 

 

 

 

Äyräpään kirkonraunioiden takana näkyy Vuoksi ja monet perääntyvät suomalaissotilaat yrittivät uida sen ylitse Vuosalmen puolelle – osa onnistui, mutta monet jäivät Vuoksen aaltoihin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Onneksi Äyräpään kirkonrauniot saatiin suojelukohteeksi vuonna 1993

Lauantai 10.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen monesti saanut käydä Äyräpään kirkonrauniolla ja arvostan, että ne saatiin suojelukohteeksi vuonna 1993.

 

 

Äyräpään kirkko ja sen rauniot sijaitsevat Vuoksen rannalla Äyräpään kunnan itäosassa Pölläkkälässä Lammasniemessä.

 

 

Äyräpään ratkaisutaistelut käytiin kesä – heinäkuun vaihteessa 1944 ja taistelun lopputuloksena VKT-linja taipui, mutta ei murtunut. Venäläiset eivät operaatiollaan saavuttaneet yhteyttä Tali-Ihantalan alueella oleviin joukkoihinsa, joka oli heidän ensisijainen päämääränsä. Äyräpään - Vuosalmen taistelusta muodostui osa suomalaisten saavuttamaa laajempaa torjuntavoittoa Karjalankannaksella ja Laatokan Karjalassa.

 

 

Keskeinen toimija Äyräpään taistelussa oli silloinen everstiluutnantti Adolf Ehrnrooth, joka kuitenkin joutui luovuttamaan Äyräpään kirkonseudun viholliselle.

 

 

Ehrnrooth siirsi komentopaikkansa Vuoksen toiselle puolelle Vuosalmelle, josta hän sitten joutui antamaan käskyn tulittamaan Äyräpään kirkon maastoa. Olen joskus takavuosina päässyt käymään Adolf Ehrnroothin komentopaikalla Vuosalmella.

 

 

Äyräpään kirkonrauniot saatiin suojelukohteeksi vuonna 1993 ja silloin ne venäläisten asuntovaunut ja muut lomaromppeet saatiin häädettyä muualle tältä suomalaisille niin merkittävältä taistelupaikalta.

 

 

 

 

 

Kirkon muistomerkkiä suunniteltaessa valittiin muistomerkiksi itse kirkon rauniot. Mustasta marmorista valmistettu muistolaatta kiinnitettiin suureen teräsbetonin palaseen, jonka räjähdys oli repäissyt kirkon lattiasta ja nostanut pystyyn. Marmorilaatassa on kuva kirkosta ja laatassa teksti:

 

 

Äyräpäässä ja Vuosalmella Suomen sodissa 1939-1944 kaatuneitten suomalaisten sankarivainajien muistoa kunnioittaen

 

 

 

 

 

Suomen valtio pystytti kirkon raunion vieressä sijaitsevalle 118 tuntemattomaksi jääneen sotilaan kenttähautausmaalle muistomerkin 12.8.1996. Tämän 4,3 metriä korkean graniittisen muistopaaden suunnitteli kuvanveistäjä Ari Laitila ja siinä on suomeksi ja venäjäksi teksti

 

 

Äyräpään sankarihautausmaa

 

Toisessa maailmansodassa

kaatuneitten

tässä lepäävien

suomalaisten sotilaiden muistoksi.

 

Suomen valtio.

 

 

 

Kunnia Äyräpään ja Vuosalmen taisteluun osallistuneille, sillä heidän ansiostaan olemme saaneet elää itsenäisessä Suomessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaksi suurta hallitsevat patsaina Käkisalmea!

Perjantai 9.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen monta kertaa saanut käydä ja yöpyä Käkisalmessa, mutta suurta kunnioitusta en tuohon sinänsä kunniakkaaseen kaupunkiin osaa tuntea – pyydän asennettani anteeksi käkisalmilaisilta ja heidän jälkeläisiltään.

 

 

Puna-armeija poltti perääntyessään Käkisalmen vuonna 1941 ja silloin kaupungista jäi polttamatta vain 10 %.  Puna-armeijan barbaarit liikkuivat tuossa vaiheessa Käkisalmen kaduilla ja heittivät kaikkiin taloihin tulisoihdut, jotka polttivat lähes kaikki tuon silloin niin kauniin kaupungin puutalot.

 

 

Kaupunki ei ole vieläkään pystynyt yli 70-vuoden aikana nousemaan uuteen kukoistukseensa ja se tilanne on kai minullakin päällimmäisenä, kun en osaa arvostaa Käkisalmea!

 

 

Käkisalmi on tuottanut maailmalle lukuisia tieteen, taiteen sekä bisnesmaailman kärkinimiä ja heistä voidaan mainita mm.:

 

• Tuure Ara, laulaja

• Aku Korhonen, näyttelijä

• Rauno Meriö, entinen Ilmavoimien komentaja ja Karjala-liiton puheenjohtaja

• Göran Stubb, jääkiekkovaikuttaja ja ex-pääministeri Alexsander Stubb´n isä

• Urpo Ylönen, jääkiekkomaalivahti

• Olavi Viestäjä, Aamulehden teatterikriitikko

• Simo Kärävä, KOP:n entinen pankinjohtaja

 

 

 

 

Nyky-Käkisalmessa on keskeisellä paikalla kaksi maailmanhistorian suurnimeä, joista ainakin…

 

 

 

…Pietari Suuri voidaan kirjata historiankirjoihin paljon positiivistakin aikaansaaneena, mutta toisen eli…

 

 

 

 

 

…Vladimir Lenin ”ansioluettelosta” voidaan olla myös toista mieltä.

 

 

**************

 

 

 

Olen aina ihmetellyt, että miten Käkisalmen keskustan äärellä puistossa sijaitseva ”Poika ja leopardi” liittyy Käkisalmeen, mutta en ole saanut vastausta – olisikohan Neuvostoliiton aikainen päähänpisto!

 

 

 

 

 

Käkisalmen linna ja siellä olevat näyttelyt ovat aina mielenkiintoisia, mutta nyt Kyröläismatkallamme emme 8.7.2019 ehtineet siellä poiketa ja jouduimme tyytymään vain niiden…

 

 

 

 

 

 

 

 …kahden hyökkäysvaunun katseluun, jotka vahtivat maailmanmenoa Käkisalmen linnan edustalla.

Hyökkäysvaunujen takana näkyy se vuonna 1881 vaatimattomaksi kutistunut vesiväylä, jota pitkin siihen saakka Saimaan vedet virtasivat Laatokkaa.

Virallisten tietojen mukaan 21.5.1881 puhkesi Taipaleen kannas ja sen seurauksena Suvannon vedet purkautuivat Laatokkaan ja Käkisalmen kautta ennen kulkenut vesiuoma käytännössä kuivui.

 

 

 

 

 

Ohitimme pysähtymättä Kiviniemen ja…

 

 

 

 

 

…ylitimme Vuoksen sekä kiirehdimme seuraavaan kohteeseemme!

Harmillista muuten se, että emme pysähtyneet Kiviniemessä, sillä olisi ollut mukava käydä tervehtimässä sitä entistä Puna-armeijan hävittäjälentäjää, joka pitää kalakauppaa Kiviniemessä ja käyttää kalojensa rehuina Raision kalanrehuja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sortavalassa pitää aina olla aikaa, jotta ehtii poiketa "Runonlaulaja" -patsaalla!

Keskiviikko 7.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kyröläismatkallamme poikkesimme kahdestikin Sortavalassa - mennessämme kohti Petroskoita ja palatessamme Aunuksesta kohti Käkisalmea.

 

 

Menomatkalla olimme liikkeellä kovin myöhäistunteina ja kun yövyimme Piipun Pihassa, en lähtenyt illalla enää Sortavalan keskustaan.

 

 

Paluumatkalla oli olevinaan myös kiire ja pysäköimme bussimme Sortavalan torin äärelle, josta on muutama sata metriä Sortavalan keskustaan.

 

 

 

 

 

Sortavalan ykköskohde on mielestäni ”Runonlaulaja” –patsas ja sen luokse kiirehdin myös nyt.

 

 

 

 

 

Runonlaulajan patsas on kuvanveistäjä Alpo Sailon veistos, joka paljastettiin Sortavalassa Kalevalan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 1935. Patsaan mallina Sailo käytti karjalaista runonlaulaja Petri Shemeikkaa (1821 – 1915), jonka Sailo oli tavannut aikaisemmin henkilökohtaisesti.

 

 

Veistoksen tekemisessä Sailoa auttoi hänen oppilaansa Nina Stynkel, josta muutamaa vuotta myöhemmin tuli Sailon puoliso.

 

 

 

 

Kannustan, että Sortavalassa käydessänne poikkeatte Alpo Seilon veistämän ”Runonlaulaja” – patsaan äärellä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Apteekkari Jääskeläinen maksoi kyläläisille markan jokaisesta kivestä, jotka he toivat huvilan rakennustyömaalle!

Tiistai 6.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Sorvalalaisen apteekkari Tauno Jääskeläisen huvila sijaitsee Sortavalasta Pitkärannan ja Salmin kautta Aunukseen johtavan tien varrella Sortavalasta ajaen tien vasemmalla puolella 12 kilometrin etäisyydellä Sortavalasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taannoisella Kyröläismatkallamme ajoimme kahdestikin apteekkari Jääskeläisen huvilan ohitse, mutta vain paluumatkalla - kun istuin bussin oikealla puolella - sain heikkolaatuisia kuvia huvilasta.

 

 

Harmittelen, että en pyytänyt kuljettajaamme Raivoa pysähtymään tai edes hiljentämään, kun ajoimme apteekkari Jääskeläisen huvilan ohi!

 

 *******************

 

Sortavalan apteekkari Tauno Jääskeläinen (1888 – 1947) rakennutti Laatokan pohjoisrannalle Kirjavalahden rannalle funkistyylisen kaksikerroksisen kivirakennuksen, jonka suunnitteli vuonna 1935 arkkitehti Pauli Blomstedt.

 

 

Rakennuksen erikoisuus on se, että sen julkisivu on koristeltu pienillä kivenlohkareilla ja se valmistui vuonna 1937 eli kaksi vuotta ennen Talvisotaa.

 

 

Tutkin tätä juttuani varten apteekkari Jääskeläisen Kirjavanlahdella sijaitsevan huvilan historiaa ja totesin, että apteekkari Jääskeläinen tuki paikallista toimintaa ja maksoi jokaisesta kivestä, jotka kyläläiset toivat rakennustyömaalle, yhden markan!

 

 **************

 

Apteekkari Jääskeläisen huvilassa toimi Jatkosodan loppuvaiheessa Rannikkotykistörykmentti 13:n sairastupa ja komentotoimisto.

Myöhemmin siinä toimi joskus vajaat kolmisenkymmentä vuotta sitten kaikille avoin kahvila ja silloin olen poikennut siellä teellä ja maistuvia leivonnaisia nauttien – nykyisin Jääskeläisen huvila toimii venäläisten taiteilijoiden kesäkotina ja sen vuoksi se ei ole avoin ohikulkijoille.

 

Mainittakoon, että Blomstedt suunnitteli myös Jääskeläisen vuonna 1929 Helsinkiin Mannerheimintien ja Runeberginkadun kulmaan perustaman Carelia- apteekin ja apteekin painotuotteet. Carelia- apteekki on toiminut vuodesta 1996 alkaen Töölöntorin laidassa.

 

En tunne Carelia-apteekin nykytilannetta, mutta toivon, että se on yhä edelleen olemassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kaaduitte nuorna, nähdessä huomenen ruskon, puolesta maanne, puolesta heimoususkon"

Sunnuntai 4.8.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

Otsikossa olevat sanat on kaiverrettu siihen muistomerkkiin, joka sijaitsee Salmin hautausmaalla ja kertoo meille ns. Aunuksen retkestä.

 

 

Sain jälleen kerran poiketa tuolla kunniakkaalla muistomerkillä, kun me kyröläismatkaajat osallistuimme Kyröläismatkalle heinäkuun alkupäivinä.

 

 

Aunuksen retken tarkoituksena oli liittää aunuksenkarjalaiset ja vepsäläiset maa-aloineen Suomen lipun alle. Eduskunnan päätöksellä retken rahoitti Suomen valtio. Hyökkäysosastot, joita oli kolme, lähtivät etenemään huhtikuussa 1919.

 

 

Kaikki kolme taisteluosastoa kärsivät kukin suunnallaan tappiota ja ne olivat pakotettu palaamaan Suomeen eli Aunus jäi vapauttamatta.

 

 

Retken muistoksi pystytettiin Salmin hautausmaalle muistomerkki ja sen paljastustilaisuudessa 7.7.1929 erästä taisteluosastoa johtanut silloinen jääkärimajuri Paavo Talvela – joka Itsenäisyyspäivänä 1966 sai ylennyksen jalkaväenkenraaliksi - piti puheen ja lausui muun muassa seuraavaa:

 

 

”Olemme saapuneet tänne kunnioittamaan muistoa niiden vainajien, jotka kymmenen vuotta sitten uhrasivat henkensä koettaessaan siirtää Isänmaamme rajoja sinne, minne luonto on ne määrännyt. Kohtalo ei silloin kuitenkaan sallinut yrityksen toteutuvan, mutta sitä ei voida pitää turhana. Kun Suomi vuonna 1918 karisti päältään orjan ikeen, ei se suinkaan ollut hetken työ vaan vuosisatojen määrätietoisen toiminnan tulos. Emme sen vuoksi voi epäillä, etteikö Karjalakin kerran ole vapautuva.”

 

 

Vasta tätä juttuani kirjoittaessani huomasin, että olimme paikalla tasan 90 –vuotta siitä, kun muistomerkki paljastettiin!

 

 

 

********************

 

 

 

 

Kyröläismatkamme johtaja, hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki kertoi paikan päällä meille muistomerkin historiasta.

 

 

******************

 

 

Hautakumparetta ja sen siipiä reunustavat kivilaatat, joihin kuhunkin on merkittynä kaatuneen nimi, kotipaikka ja kaatumisaika. Laattoja on 24, ja yksi niistä on omistettu neljälletoista tuntemattomalle kaatuneelle.

 

 

Tässä kuvia joistakin muistolaatoista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ansaitsee suuren arvostuksen, että Aunuksen retken muistomerkki on saanut olla Salmin hautausmaalla jo yhdeksänkymmentä vuotta rauhassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Matka kantosiipialuksella Petroskoista Kizhin saarelle on jo elämys sinänsä!

Tiistai 30.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Valamo Laatokalla ja Kizhi Äänisellä ovat paikkoja, joilla soisin kaikkien Venäjällä kävijöiden pääsevän vierailemaan.

 

 

Pari vuotta sitten pääsin käymään Valamossa ja nyt heinäkuun alussa Kyröläismatkallamme sitten Kizhissä.

 

 

 

 

 

Kizhille matkataan Petroskoin satamasta kantosiipialuksilla neljästi päivässä ja me lähdimme 6.7.2019 matkaan päivän ensimmäisellä vuorolla klo 9.15.

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksella on matkustamon etu- ja takaosien välissä avoin tila ja sieltä oli mukava seurata ohjaamon työskentelyä.

 

 

**********

 

 

Äänisen maisemia oli elämys seurata ja tarkkailla – mainio sää mahdollisti näkymistä nauttimisen:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

Vastaantulijoitakin oli:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******

 

 

 

Saimme esimakua tulevasta jo ennen laituriin saapumistamme!

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksemme jäi laituriin, kun me matkalaiset…

 

 

 

 

 

 

…rantauduimme Kizhiin ja…

 

 

 

 

 

…aloimme tutustumaan tähän jopa hieman tarunhohtoiseen Äänisen saareen, mutta siitä myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Äänisen rantakadulla Petroskoissa vieraskin viihtyy

Perjantai 26.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen päässyt käymään ainakin puolentusinaa kertaa Petroskoissa ja viimeisin käynneistäni siellä tapahtui, kun me Kyröläismatkaajamme yövyimme siellä kaksi yötä heinäkuun alkupäivinä.

 

 

Äänisen rantakadulla on useita mielenkiintoisia kohteita ja niistä nyt muutama kuva ja muutama sana.

 

 

 

 

 

Rotundan paviljonki on kaunis arkkitehtoninen kokonaisuus lähellä Otto Wille Kuusisen patsasta.

 

Rotunda on rakennustaiteessa käytetty pyöreä, kupolilla varustettu rakennustyyppi, yleensä kirkko tai joissakin tapauksissa yksityispalatsin eteishalli tai museon tai kirjaston lukusali.

 

 

 

 

 

Nainen aalloilla-taideteos, josta en löytänyt nimeä tarkempaa taustatietoa. Tämä taideteos on ollut paikoillaan jo useita vuosia.

 

 

 

 

 

Avaimet –taideteos ja sen sanoma jää epäselväksi minulle, mutta niin on käynyt myös useille muille, joiden olen kuullut kommentoineen tätä taideteosta!

 

 

 

 

 

"Kalastajat" on Duluthin kaupungin vuonna 1991 Petroskoille lahjoittama taideteos.

 

Metallitangoista tehdyt ihmishahmot esittävät venäläistä ja amerikkalaista merimiestä, jotka heittävät nuottaa veteen. Teos symboloi kahden kansan yhteistyötä.

 

 

 

 

 

Ruotsalainen Umeå lahjoitti petroskoilaisille Toiveiden puun vuonna 1996. Veistoksen valmistamiseksi käytettiin elävää mäntyä, joka peitettiin lasikankaalla. Puussa on pieniä kelloja ja iso korva, johon voi kuiskata toiveita. Ruotsalaisen eepoksen mukaan jos kello soi toiveen lausumisen jälkeen, se toteutuu.

 

Petroskoilaiset ovat keksineet puuhun omaa perinnettään - jotta toive toteutuisi, puuhun on solmittava naruja!

 

 **********

 

Äänisen rantakadulla on eräitä muitakin taideteoksia, mutta ne sijaitsevat Rotundan paviljongista toiseen suuntaan ja siellä en nyt käynyt.

 

 

Äänisen rantakadulla kannattaa poiketa, kun käy Petroskoissa, sillä…

 

 

 

 

 

…rannalla saattaa nähdä sen kuuluisan Äänisen kalastajankin, jonka toimia Otto Wille Kuusinen jaksaa valvoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pietari Suuri - pieni kengännumero, mutta suuret jalanjäljet!

Sunnuntai 21.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Saimme taannoisella hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten Kyröläismatkalla Venäjälle tavata kahdestikin Pietari Suuren patsaan muodossa – ensimmäisen kerran Petroskoissa ja uudestaan Käkisalmessa.

 

 

Petroskoissa Pietari Suuri esiintyi meille kokovartalopatsaana ja Käkisalmessa vain rintakuvapystinä.

 

 

Pietari Suuri syntyi vuonna 1672 ja kuoli 1725.

 

 

Pietari Suuren kengännumeroksi mainitaan joissain julkaisuissa 37 ja joissain taas peräti 39, mutta joka tapauksessa hänen jalanjälkensä ovat maailmahistoriankin kannalta suuret.

 

 

Pietari Suuren hallitsijakausi koski myös Suomea, sillä venäläiset valloittivat Viron vuonna 1710 ja miehittivät Suomen aluetta vuosina 1714–1721 niin kutsutun Isonvihan aikana.

 

 

 

Pietari Suuri oli Venäjän valtakunnan hallitsija aluksi tsaarina ja vuodesta 1721 kuolemaansa saakka keisarina.

 

 

 

 

 

Pietari Suuri perusti mm. Petroskoin vuonna 1703 ja sen vuoksi hänen patsaansa sijaitsee siellä lähellä Äänisen rantaa.

 

 

Pietari Suuren oikea käsi osoittaa kohti Petroskoin tärkeintä syntymäpaikkaa eli tykkitehdasta.

 

 

 

 

 

Tässä sama patsas takaapäin kuvaamanani!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Liikkuvat metsämarketit ovat tervetullut lisä Karjalan alueella liikkuville turisteille

Tiistai 16.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa sain olla jälleen kerran mukana Kenraalin vetämällä Kyröläismatkalla.  Matkamme suuntautui Karjalan taistelupaikoille, joilla hämeenkyröläiset ja viljakkalalaiset miehet puolustivat maamme itsenäisyyttä Talvi- sekä Jatkosodassa.

 

 

Nyt oli kyseessä jo ainakin viidestoista peräkkäisinä vuosina toteutettu Kyröläismatka ja matkamme oli tavallaan ”muistelumatka”, sillä ensimmäinen Kyröläismatka suuntautui samoille alueille kuin nyt tekemämme.

 

 

Oli jo kolmas vuosi, jolloin olen ollut ainoa, joka on osallistunut kaikille Kyröläismatkoille.

 

 

*********************

 

 

Metsämarketit ovat pakettiautoilla liikkuvia paikallisia yrittäjiä, jotka seuraavat suomalaisten matkanjärjestäjien busseja ja tarjoavat monipuolisia palveluitaan Karjalan alueella liikkuville turisteille.

 

 

Metsämarkettien toiminta on keskittynyt Karjalan Kannaksen alueelle.

 

 

Aikoinaan metsämarkettien keskinäinen kilpailu oli kovaa, sillä muistan ajan, jolloin suomalaisbussin eteen muodostui kuudenkin metsämarketin armaada, kun bussi pysähtyi jonnekin taistelupaikalle tutustumaan maastoon.

 

 

 

Sittemmin metsämarket-toiminta on järkevöitynyt siten, että kutakin suomalaista matkanjärjestäjän bussia seuraa vain yksi metsämarket-yrittäjä - on siis suoritettu markkinajako eri yrittäjien kesken.

 

 

 

Heinäkuisen Venäjän-matkamme operaattorina oli Vihdin Liikenne/VL-matkat ja sen nimikkometsämarkettina toimii minullekin vuosien saatossa tutuksi tullut Kosti eli Konsta.

 

 

 

 

 

 

 

Konstan pakettiautossa oli jälleen kerran hyvä valikoima laadukkaita alkoholijuomia, karttoja sekä mm. Markus Lehtipuun kirjottamaa ”Karjala – suomalainen matkaopas” –kirjaa!

 

 

Konstalle saattoi ostoksensa maksaa joko ruplilla tai euroilla ja valuuttakurssi oli täysin oikea eli yhdellä eurolla sai 70 ruplaa.

 

******************

 

 

Metsämarket-yrittäjät ovat suuri apu suomalaisille matkanjärjestäjille, sillä tarvittaessa he hommaavat etukäteen vaikkapa retkikahvitarvikkeet, jotta suomalaisbussien pysähtymishetket pystytään toimittamaan nopeasti, järkevästi ja kustannustehokkaasti.

 

 

 

******************

 

 

Arvostan venäläistä Baltica-olutta myös sen jälkeenkin, kun kyseinen venäläispanimo joutui tanskalaisomistukseen.

 

 

Olen oppinut tuntemaan metsämarket-toiminnan ja pyysin bussikuljettajaamme varaamaan minulle kutistekalvopakkauksen verran Baltic 7 –olutta ja niin myös tapahtui sopivassa pysähdyspaikassamme.

 

 

 

 

 

Kahdenkymmenenneljän purkin Baltica 7 –kutistekalvopakkaus maksoi 20 euroa ja hinta on mielestäni kohtuullinen, sillä olutpurkki on kooltaan 0,45 litraa.

 

 

Baltika-oluita on saatavana ainakin seuraavina vahvuuksina:

• Baltika 0: Alkoholiton olut (0,5%)
• Baltika 2: Pale-lager(4,7%)
• Baltika 3: Keskiolut (4,8%)
• Baltika 4: Tumma keskiolut (5,6%)
• Baltika 6: Porter-olut (7,0%)
• Baltika 7: Tavallinen keskiolut (5,4%)
• Baltika 8: Sitruunanmakuinen olut (5,0%)
• Baltika 9: Vahva olut (8,0%)

 

 

 

Arvostan Karjalan Kannaksella toimivia metsämarketetteja, sillä ne antavat suomalaismatkaajille lisää aikaa tutustua alueen nähtävyyksiin sen sijaan, että joutuisimme notkumaan venäläisten markettien asiakasjonoissa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Runonlaulaja-patsas on aina nähtävä, kun käyn Sortavalassa!

Sunnuntai 14.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kenraalin vetämällä Kyröläismatkalla saimme käydä kahdestikin Sortavalassa eli 4.7.2019 ja 7.7.2019.

 

 

Menomatkalla saavuimme Sortavalaan iltamyöhään ja kun yövyimme keskustasta lähes kilometrin etäisyydellä sijaitsevassa Piipun Pihassa, en viitsinyt kävellä tapaamassa Runonlaulaja- patsasta.

 

 

Tiukkaa tapaaminen teki paluumatkallakin, sillä bussimme pysäköi Hotelli Sortavalan läheisyyteen, josta matkaa on ”hyvän matkaa” Sortavalan keskustaan Kolmikulmanpuistoon, jonka nykyinen nimi on Väinämöisenpuisto.

 

 

Lujaa kiirehtien ehdin kuitenkin käymään tapaamassa Runonlaulaja-patsasta!

 

 

 

 

 

Runonlaulaja-patsas on kuvanveistäjä Alpo Sailon veistos, joka paljastettiin Suomen kansalliseepoksen Kalevalan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi Sortavalassa vuonna 1935. Patsaan mallina oli karjalainen runonlaulaja Petri Shemeikka (1821–1915), jonka Sailo oli aikaisemmin tavannut henkilökohtaisesti.

 

 

 

Kuvanveistäjä Alpo Seilon värikkääseen elämään pääsee tutustumaan, jos googlaa ”Alpo Sailo”!

 

 

 

Olen tyytyväinen, että tälläkin matkallamme pääsin näkemään Alpo Sailon ”Runonlaulaja”-patsaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Laatokka on seitsemän meren järvi!"

Perjantai 12.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen kuluneiden vuosien, jopa vuosikymmenten aikana saanut tutustua Laatokkaan, sillä muutaman kerran Laatokan kiertäneenä ja moniaita kertoja sen rantoja kolunneena uskallan todeta, että otsikkoteema pitää paikkansa.

 

 

Kyröläismatkallamme heinäkuun alussa tutustuimme taas kerran Laatokkaan ja menomatkalla Sortavalasta Pitkärantaa kohti Laatokan Kirjavalahteen.

 

 

Sortavalasta kohti Pitkärantaa kuljettaessa Kirjavalahti on koko ajan polveilevan tien oikealla puolella ja näkymät ovat niille todella mahtavat, jotka istuvat bussissa menosuunnassa oikealla puolella.

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia bussin ikkunan läpi kuvattuina Kirjavalahdesta (harmittelen, että matalalla roikkuvat puhelin- ja sähköjohdot häiritsevät kuvanautintoja):

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

Apteekkari Jääskeläisen huvila Kirjavalahden rannalla on eräs merkittävä kohde vielä nykyäänkin.  Olen aikoinaan saanut poiketa apteekkari Jääskeläisen huvilassa, kun se vielä oli avoinna kaikille kulkijoille.

 

 

Kuvani apteekkari Jääskeläisen huvilasta ei bussin ikkunasta kuvattuna onnistunut, mutta lainaan Suomen Sotahistoriallinen Seura ry:n verkkosivuilla olevaa selitystä Jääskeläisen huvilasta:

 

 

 

”Kirjavalahti on yksi Laatokan vuonomaisista lahdista. Sen rannalla on sortavalalaissyntyisen apteekkari Tauno Jääskeläisen rakennuttama erikoinen huvila, jonka seinien ulkopinta on koristeltu pienillä kivenlohkareilla. Huvilan on suunnitellut arkkitehti Pauli Blomstedt, ja se valmistui vuonna 1935. Sota-aikana rakennuksella ei ollut juuri käyttöä, mutta Jatkosodan loppuvaiheissa huvila oli Rannikkotykistörykmentti 13:sta sairastupana ja komentotoimiston työtilana. Nykyisin rakennuksessa toimii venäläisten taiteilijoiden (mm. muusikoiden) kesäkoti.”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Komea kukka rippilahjaksi!

Tiistai 9.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Rouva osallistui myyjänä Karhen Markkinoille 29.6.2019 ja myyntiartikkeleina hänellä olivat mökkitontillamme Viljakkalan Majajärvellä kasvattamamme kukat sekä taimet.

 

 

Kauppa kävi hyvin ja Rouva oli tyytyväinen päivän myyntiin.

 

 

 

 

 

Kallein myynnissä ollut kukka oli kolmekymmentä euroa maksanut kalla.

 

 

Tämä kalla oli löytänyt sellaisen ostajan, joka etsiskeli rippilahjakukkaa kummitytölleen.

 

 

Voin todeta, että ostaja teki hyvän päätöksen, sillä kallasta saa oikealla hoidolla monivuotisen ilon!

 

 

********************

 

 

Kalla on näyttävä kukka ja huomaan, että esimerkiksi Wikipediassa siitä liikkuu yksipuolista tietoa.

 

 

Kallan mukulat istutetaan keväällä melko tilaviin ruukkuihin, ruukut säilytetään vaikkapa autotallissa ja aletaan odottamaan kallan taimettumista.  Niukka kastelu on kallan kasvatuksessa koko ajan ohjenuorana.

 

 

Kalla pitää valosta ja niukasta kosteudesta, joten sen oikea paikka on aurinkoinen paikka – kalla ”viettää” koko kesän istutusruukussaan.

 

 

Syksyllä kallan kukat kuihtuvat, mutta kallan elinkaari ei suinkaan ole lopussa, sillä nyt sillä on talvilevon aika.

 

 

Kallan mukulat kuivaillaan, puhdistetaan mullasta ja laitetaan talvisäilytykseen.

 

 

Eräs tutuksi tullut myyjä suosittelee, että kallan mukulat laitetaan paperipussiin ja pussi siivouskomeroon odottamaan maaliskuista kevättä, jotta uusi vuosikierto voi alkaa - meillä kallan mukulat talvehtivat pahvilaatikossa, jolla on paikka autotallissa.

 

 

Hankkikaahan kallan mukuloita ensi kevään puutarhamarkkinoilta ja ryhtykää kasvattamaan kalloja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ensi talvena ei tarvita petäjäistä ruisleipään!

Keskiviikko 3.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen ollut viljakaupan piirissä vuoden 1994 myöhäissyksystä alkaen ja katson työelämäni aikana kuuluneeni siihen parinkymmenen henkilön joukkoon, jotka olivat EU-ajan alusta alkaen avainasemassa suomalaisessa viljakaupassa.

 

 

Rukiin kotimainen kulutus on kuluneiden runsaan parinkymmenen vuoden aikana pysynyt tasolla 100 miljoonaa kiloa per vuosi – vaihteluväli on ollut 95 – 105 miljoonaa kiloa vuosittain.

 

 

Nyt satoennusteen povaavat n. 135 miljoonan kilon satoa, joten ensi talvena ei ole tarvetta tuontirukiin eli petäjäisen käyttämiselle.

*******************

 

 

Pro Ruis yhdistys on vilja-alan merkittävä toimija ja sen tavoitteena on parantaa rukiin viljelyn edellytyksiä ja lisätä rukiin suosiota niin viljelijöiden kuin kuluttajienkin keskuudessa muun muassa kasvijalostuksen, viljelyneuvonnan ja -sopimustoiminnan sekä tutkimuksen ja koulutuksen keinoin.

 

 

Tavoitteensa saavuttamiseksi Pro Ruis järjestää tänäkin vuonna Ruismestari –kisan, jossa viljelijöille suunnatussa ruiskilpailussa kilpaillaan vuoden 2019 puitavasta ruissadosta. Voittaja valitaan keskisadon, sadon laadun ja viljelykäytäntöjen perusteella.

 

 

Maatalousyhtymämme vuokramies Ville Koivuniemi osallistuu kisaa ja sain eilen olla mukana, kun Villen ruisala auditoitiin.

 

 

Auditoijana toimi Tilasiemen Oy:n toimitusjohtaja Antti Ollila, joka on minulle tuttu yhteistyökumppani jo vuosien takaa.

 

 

 

 

 

Maatalousyhtymämme vuokramies Ville Koivuniemi vasemmalla ja auditoija Antti Ollila vasemmalla.

 

 

 

 

 

On Villellä komeat ruiskasvustot, sillä 15 hehtaarin alalla, joka hänellä on ruista kasvamassa.

 

 

 

 

 

Kuuntelin pitkät tovit Villen ja Antti Ollilan – hänelläkin 100 hehtaaria viljalla Askolassa – keskusteluja ja totesin, että nykyaikainen rukiinviljely on maataloustieteen viimeisimpien tutkimustulosten soveltamista käytäntöön.

 

 

 

 

 

On levollista todeta, että Villen hoidossa kotitilani pellot ovat voimaperäisessä viljantuotannossa!

 

 

Villen voimaperäinen viljely on kunnianosoitus isälleni ja vaarilleni, jotka aikoinaan ovat raivanneet kotitilani pellot ja laittaneet ne hyvään kasvukuntoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Moi, kiva nähdä!"

Tiistai 2.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Valtioneuvosto järjestää parhaillaan ministerien kirjastokiertuetta, jossa ministerit tapaavat eri puolilla Suomea kansalaisia kirjastoissa.

 

 

Kiitokset mainiosta ideasta!

 

 

 

 

 

Pirkanmaalla ministerien kirjastokiertue alkoi eilen Hämeenkyröstä, jonka kirjastossa liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin tapasi kansalaisia.

 

 

Olin mukana Hämeenkyrössä, sillä en lähtenyt Tampereelle ratikkakaaoksen keskelle, jossa ministeri tapasi kansalaisia parisen tuntia Hämeemkyrön tilaisuuden jälkeen.

 

 

 

 

Hämeenkyrön tilaisuuteen minizterin virallisena vastaanottajana toimi kunnanjohtaja Antero Alenius, mutta minua lämmitti, kun kätellessämme ministeri totesi: ”Moi, kiva nähdä!”

 

 *******************

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana aikoinaan toimiessani olin järjestämässä lukuisia vaalitilaisuuksia ehdokkaille.

 

 

Tapanani oli pyytää Keskustan teltalle mikrofonin ääreen myös muiden puolueiden ehdokkaita ja muutaman kerran pyysin myös nykyistä liikenne- ja viestintäministeriä tuomaan tervehdyksensä toriyleisölle Keskustan äänentoistolaitteiden kautta.

 

 

Muistan oikein hyvin, kun SDP:n Pia Viitasen ollessa ministerinä, pyysin myös häntä kertomaan tervehdyksensä toriyleisölle Keskustan mikrofonin kautta. Ministeri Viitanen totesi, että eipä olekaan koskaan aiemmin puhunut Keskustan tilaisuudessa!

 

 ********

 

 

 

Lämmitti, kun liikenne- ja viestintäministeri Marin totesi ajankohtaisista raidehankkeista, että päärata on "Koko Suomen raiteet" ja mainitsi hyötyjinä mm. Seinäjoen, Jyväskylän, Oulun sekä Satakunnan.

 

 

 

 

 

"Pääradan hyötysuhde on paras" - kannatan ministerin linjausta myös Tampereelta pohjoiseen, sillä rata on mökkitonttini naapuri. Aikoinaan on tehty metsiemme kohdalla niin laajat pakkolunastukset, että vaikka Viljakkalan Majajärven kohdalle rakennettaisiin kolmekin raidetta, niin uusia pakkolunastuksia ei kohdallani tarvita.

 

 

 

 

 

Kansanedustajista Hämeenkyrössä oli paikalla ainoastaan Arto Pirttilahti, joka käyttikin tilaisuudessa hyvän ja taustoittavan puheenvuoron.

 

 

Huomaatte, että ministeri osasi arvostaa Arto Pirttilahden puheenvuoroa!

 

 

 

 

 

Kiitokset myös Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Aleniukselle hyvästä kommenttipuheenvuorosta!

 

 

 

Olen tyytyväinen, että tuli mentyä Hämeenkyröön kuulemaan ministeri Marinin linjauksia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-