Runoilija V. A. Koskenniemen "Kenttäpappi" -runo liittyy Tampereen Vapaudenpatsaaseen

Sunnuntai 27.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Satuin Kangasalan kirjastoon 27.11.2015, kun siellä oli lainakirjojen poistomyynti.

 

 

Myytävien kirjojen hinta oli 0,20 €/kpl ja ostin kirjoja kahdella eurolla eli kymmenen kappaletta.

 

 

 

 

 

 

Eräs ostamistani kirjoista oli Paavo Virkkusen kirjoittama ja vuonna 1941 ilmestynyt

 

 

Suomen taistelevan armeijan henki

 

 

 

Kirja antoi arvokasta lisätietoa Tampereella Hämeenpuistossa seisovasta Vapaudenpatsaasta.

 

 

 

 

Tampereen Hämeenpuiston Vapaudenpatsas on vuonna 1921 paljastettu kuvanveistäjä Viktor Janssonin luoma taideteos, jonka mallina on ollut sittemmin kansanedustajaksi kohonnut teologian ylioppilas Elias Simojoki.

 

 

 

 

 

 

Virkkusen kirjassa on kuva Simojoesta, kun hän on lähdössä Talvisotaan.  Kuvasta nähdään, että mies on vantteroitunut sitten niiden aikojen, jolloin hän oli kuvanveistäjän mallina Vapaudenpatsasta tehtäessä.

 

 

Simojoki kaatui Laatokan jäälle Koirinojan edustalle 25.1.1940, kun hän oli lopettamassa hevosta, joka tuskissaan hirnui rintamien välissä. Simojoki onnistui taskuaseellaan lopettamaan hevosen, mutta sen jälkeen puna-armeija kohdisti Simojokeen tulensa ja Simojoesta tuli sankarivainaja.

 

 

***************

 

 

Miten runoilija V. A. Koskenniemi liittyy Tampereen Vapaudenpatsaaseen?

 

 

Lainaan 27.11.2015 Kangasalan kirjastosta kahdellakymmenellä sentillä ostamaani ”Suomen taistelevan armeijan henki” –kirjaa:

****

 

 

”Runoilija V. A. Koskenniemi, joka sattumalta saapui paikalle, kun asetoverit kuljettivat kaatuneen rannalle, on ikuistanut Elias Simojoen henkilön ja teon ”Kenttäpappi” nimisessä runoelmassaan. Siinä luemme:

 

 

Vuoks´ eläimen apua anovan

menit, pappi, kuolemaan.

Mutta alennuksessa maailman

mitä meille sa annoitkaan!

 

 

Jotais uskosta siihen, mitä ei

voi kuolema kukistaa,

mikä meitä lähemmäs määräämme vie

ja lähemmäs Jumalaa,

 

 

mikä kärsimystiellemme lohtua luo

ja valoa pimeyteen,

mikä meille voiton seppeleen suo

yli tomumme kylmenneen,

 

 

mik´ on yläpuolella vainontyön

vihan, valheon valtojen

ja yläpuolella maailmanyön:

sydän urhea ihmisen.

 

 

Sua milloinkaan ma tuntenut en,

Olit yksi sa joukosta vain.

Veli, pappi, ystävä, ihminen,

miten paljon sulta ma sain!”

***************

Toivon, että tämä juttuni antaa lukijoilleni lisäarvoa, kun katselette Tampereen Hämeenpuistossa lähellä Kirjastotalo Metsoa sijaitsevaa Vapaudenpatsasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Se on miehellä, kun puukko vie"

Lauantai 26.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa oleva vanha suomalainen sananlasku tulee mieleen, kun vertailee joulukuussa 2011 Etelä-Afrikan Durbanissa päättyneen kansainvälisen ilmastokokouksen päätöksiä nyt Pariisissa päättyneen vastaavan kokouksen päätöksiin.

 

 

Durbanin kokouksen päätöksillä Suomelle tuli rajusti turpaan, sillä Suomen metsien hiilinielusta tuli päästö!

 

 

On selvää, että Durbanin tapaiseen päätökseen Suomen osalta jouduttiin vain siksi, että siellä Suomen valtuuskuntaa johti Vihreitten Ville Niinistö.

 

 

****************

 

 

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi Durbanin ilmastokokouksen päätöksiä joulukuussa 2011 näin:

 

 

”Ei tällä ole yleisen oikeudenmukaisuuden ja maalaisjärjen kanssa mitään tekemistä”.

 

 

”Ilmastonmuutosta vastaan pitää taistella kaikin käytössä olevin keinoin mutta joku roti hallituksellakin pitäisi olla Suomen etujen puolustamisessa. Ympäristöministeri Ville Niinistö on nyt tehnyt näyttävän irtioton edellisen hallituksen linjasta, jonka mukaan Suomen metsien biologinen hiilinielu ei voi yhtäkkiä muuttua laskennalliseksi päästöksi. Se on kuitenkin selvää, että tästä vääryydestä tulee Suomelle lasku ja sen laskun maksavat suomalaiset veronmaksajat”, Marttila jatkoi vuonna 2011.

 

 

”40 miljoonan puukuutiometrin hiilinielun markkinahinta olisi nykyisellä EU:n päästökauppajärjestelmän 8 euron hinnalla n. 300 miljoonaa euroa ja 25 eurolla jopa 1.000 miljoonaa euroa. Palkinnoksi hyvästä metsänhoidosta ja metsiemme kasvusta saamme nyt kymmenien miljoonien eurojen laskun”, Marttila päivitteli Durbanin sähellyksen jälkeen.

 

 

 

 

Suomalaisten onneksi hiljattain päättyneen Pariisin ilmastokokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimi keskustalainen Kimmo Tiilikainen ja kansainvälisen kokouksen lopputulokset olivat Suomen kannalta tyystin toisenlaiset kuin Ville Niinistön tyrimien Durbanin kokouksen päätökset vuonna 2011.

 

 

Pariisin ilmastokokous oli YK:n 21. ilmastokokous, jossa saavutettua sopua voidaan pitää historiallisena.

 

 

Metsäkysymykset saivat sopimuksessa ansaittua tilaa. Suomalaiset voivat olla tyytyväisiä, että globaali linjaus metsien hoidon ja kestävän metsätalouden merkityksestä hiilinielun ylläpitäjänä pysyi sopimuksessa loppuun asti.  

 

 

Uutta on se, että myös maatalous tunnustetaan osana ratkaisua. Ruokaturvan rooli sopimuksessa on selkeä. Sekä metsien rooli että ruokaturva kirjattiin perussopimukseen.

 

 

– Maan hiilinielu tarvitsee tuottavan maan, jota ilmastonmuutos uhkaa. Ilahduttavaa oli seurata maatalouden vahvaa nousua. Maatalous nähtiin monissa puheissa ensi kertaa myös keskeisenä osana ratkaisua. Ei vain ruuantuottajana mutta myös hiilen sitojana, kiittelee MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.

 

 

– Oli aistittavissa, että Pariisissa päästiin lähemmäs maa- ja metsätalouden erityispiirteitä. Sektoreitamme ei enää rinnasteta suoraan pelkkiin ihmistoiminnan päästöihin, vaan ne ymmärretään osana yhteistyötä luonnon kanssa. Toimemme eivät enää ole samassa korissa piipputeollisuuden kanssa, toteaa Pietola.

 

 

Kiitokset kaikkien suomalaisten – yllätys, yllätys myös Vihreitten – kiittämälle Pariisin ilmastosopimukselle on sulka hattuun myös pääministeri Juha Sipilälle, joka hallitusta muodostaessaan yhdisti maa- ja metsätalousministerin sekä ympäristöministerin tehtävät.

 

 

Ministeripestien yhdistämisellä saavutettiin se etu, että nyt myös ympäristöministeri toimii aidosti suomalaisten parhaaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sankarihautausmaalla kaatumispaikan kertominen hautapaadessa kertoo tärkeää sotahistoriaa

Perjantai 25.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Lähes kaikilla Suomen kirkkomailla on alue, johon on haudattu Talvisodan ja Jatkosodan sankarivainajia.

 

 

Eilinen Jouluaatto merkitsi jälleen kerran, että hautausmaat ja niiden sankarihautausmaat saivat ylleen kynttilöiden valomeren.

 

 

 

 

 

 

Perinteeksi on muodostunut, että käyn aattoiltana ennen Aattoillan hartaushetkeä kotiseurakuntani Viljakkalan kirkkomaalla sytyttämässä kynttilät monille sukulaisten haudoille – näin taas kerran myös eilen. 

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaa on keskeinen kohde aattoillan hautausmaakäynnilläni.

 

 

 

 

 

 

Kolmannessa rivissä suurinpiirtein hautarivin keskellä lepää setäni Reino Erkkilä ja tapaan aina Jouluaattona viedä hänen haudalleen kynttilän.

 

 

Kiitokset Lavajärven Seudun Reservinaliupseereille, jotka jälleen kerran olivat kunniavartiossa Viljakkalan sankarihaudoilla ja huolehtivat, että jokaisen sankarivainajan hautapaaden edessä paloi kynttilä!

 

 

******************

 

 

Olen kiinnostunut sotahistoriasta ja sen vuoksi tapaan mahdollisuuksien puitteissa tutustua myös muiden seurakuntien sankarihautausmaihin kuin Viljakkalan.

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaalla on se hyvä puoli, että siellä on sankarivainajan hautakiveen kaiverrettu nimen, syntymäajan ja kaatumispäivän lisäksi kaatumispaikka.  Pidän valitettavana, että monilla sankarihautausmailla näin ei ole.

 

 

****************

 

 

Jouluaattona Viljakkalan sankarihautausmaalla tulee mieleen Talvisodan päivä 23.12.1939 eli päivä 76 vuotta sitten.

 

 

Se päivä eli 23.12.1939 on Suomen sotahistoriassa synkkä päivä, sillä silloin kenraaliluutnantti Harald Öhquist´n komentama II Armeijakunta aloitti klo 6.30 Kannaksella vastahyökkäyksen, joka epäonnistuneena keskeytettiin samana päivänä jo klo 14.30.

 

 

Vastahyökkäyksen peitenimenä oli ”Verhous”, mutta sotahistoriassa tämä kenraali Öhqvistin suunnittelema ja toteuttama vastahyökkäykseksi aiottu sotatoimi tunnetaan nimellä ”Hölmön tölväys”.

 

Puolustusvoimat eivät silloin ja eivätkä myös tänä päivänä kutsu epäonnistunutta sotatointa Hölmön tölväykseksi, mutta Puolustusvoiman nettisivuilla kerrotaan tänäkin päivänä Talvisodan 24. päivästä eli 23.12.1939 näin:

 

 

”Kannaksella alkaa suomalaisen II Armeijakunnan hajanainen vastahyökkäys aamulla klo 6.30. II Armeijakunnan komentaja keskeyttää hyökkäyksen klo 14.30. Epäonnistuneen vastahyökkäyksen kokonaistappiot ovat 1 328 miestä, 361 kaatunutta, 777 haavoittunutta ja 190 kadonnutta.”

 

 

II Armeijakunnan suorittamalle epäonnistuneelle sotatoimelle muodostui heti sen suorittamisen jälkeen nimi ”Hölmön tölväys”, sillä muistan pienenä penskana, kun isäni sotajermukaverit muistelivat sitä meille kokoontuessaan sillä nimellä jo 1950-luvulla.

 

 

Lähes kaikilla Venäjälle suuntautuneilla sotahistoriamatkoilla ”Hölmön tölväystä” käsitellään, joten se on sitäkin kautta tullut minulle tutuksi.

 

 

En tullut eilen laskeneeksi, että kuinka monta Viljakkalan miestä kaatui Hölmön tölväyksessä, mutta sen tiedän, että monesta Viljakkalan seudun miehestä tuli sankarivainaja Hölmön tölväyksessä 23.12.1939.

 

 

Kenraali Öhqvististä muuten sanotaan, että kenraaleista hän aiheutti eniten päänvaivaa marsalkka Mannerheimille.

 

 

-Esko Erkkilä-

Raaka-aine-erän salmonellapuhdistukset tapahtuvat satamien karanteenivarastoissa

Lauantai 19.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Tutkailin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran – www.evira.fi – nettisivuilla olevaa…

 

 

”Rehuvalvonnan raportti 2014”

 

 

…nimistä asiakirjaa ja kun totesin viime vuonna esiintyneen monessa raaka-aineparttiassa salmonellaa, tuli taas kerran mieleeni operaatiot Mustolan satamassa, jotka kuuluivat työelämässä ollessani vastuulleni.

 

 

Kyseinen raportti tosiaan löytyy Eviran nettisivuilta ja se kertoo, että valvova viranomainen määräsi viime vuonna 49 erälle kieltoja, määräyksiä tai muita viranomaistoimenpiteitä.

 

 

Nopealla silmäyksellä totesin, että ainakin viidessätoista (15) tapauksessa oli kyse salmonellalöydöksestä.

 

 

Viime vuonna tavatut salmonellatyypit olivat raportin mukaan seuraavat:

 

• S. Mbandaka
• S. Agona
• S. Spp
• S. Abony
• S. ssp 1
• S. Altona
• S. Tennessee
• S. Senftenberg
• S. Breney
• S. Typhimurium
• S. Riseen
• S. Lexington
• S. Meleagridis
• S. Infantis
• S. Umbilo

 

Valtaosa löydetyistä tyypeistä on minulle tuttuja veijareita, mutta jonkin verran näyttävät Suomeen pyrkivät salmonellatyypit ”uudistuneen”.

 

 

Huomiotani kiinnitti se, että kotimaisesta vehnäleseestä on viime vuonna löydetty minulle täysin outo tyyppi eli Salmonella Breney.  Kyseessä saattaa olla tuontiviljan mukana Suomeen saapunut salmonellatyyppi.

 

 

Joissakin pahiten kontaminoituneissa erissä oli ollut useitakin salmonellatyyppejä.

 

 

 

On tärkeää, että maahantuoduissa raaka-aineissa todetut salmonellat löydetään, sillä ne pystytään tietyin menetelmin tuhoamaan ja saattamaan raaka-aine-erä käyttökuntoon.

 

 

Aiemmin salmonellakäsittelyt tehtiin kuumentamalla, mutta useiden miljoonien kilojen erille se ei ole mahdollista.

 

 

Kemiallinen käsittely on varma, suhteellisen nopea, kohtuullisen kustannustehokas ja tuloksiltaan hyvä käsittelymenetelmä.

 

 

Kemiallisessa käsittelyssä raaka-aineeseen suihkutetaan määrättyä nestettä, joka tuhoaa salmonellan – käsittelyaineella ei ole raaka-aineeseen haitallisia sivuvaikutuksia, mutta työskentelyyn osallistuvien pitää huolehtia henkilökohtaisten suojainten käyttämisestä.

 

 

Salmonellakäsittelyt tehdään viranomaisten antamien määräysten mukaan ja heidän valvonnassaan.

 

 

Käsitelty erä hyväksytään käytettäväksi, jos viranomaisnäytteet ja omavalvontanäytteet ovat puhtaita käsittelyn jälkeen

 

 

Mustolan satama on eräs paikka, jossa olen vastannut raaka-aine-erän salmonellakäsittelystä – kyse oli Saksasta tuodusta rapsirouheparttiasta.

 

 

On toki todettava, että olen saanut vuosien saatossa junailla samanlaisia operaatioita monissa muissa Suomen satamissa!

 

 

Salmonellan puhdistuskäsittely on iso ruljanssi, sillä kyse on tavallisesti vähintään 2.000 tonnin suuruisesta erästä. Jo se, että tarvitaan tuplasti varastotilaa – likainen tavara ja puhdistettu tavara - merkitsee pienissä satamissa melkoista haastetta.

 

 

Mukailen hieman eilisen juttuni lopputoteamusta, kun totean, että homman hoitaminen vaati monipuolista kokemusta ja ammattitaitoa, mutta sitä vartenhan yritykset ovat palkanneet päteviä henkilöitä riveihinsä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos Urho Kekkonen eläisi presidenttinä, hän nostaisi sormeaan

Keskiviikko 16.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain 1.12.2015 olla läsnä Pirkanmaan UKK-Seuran tilaisuudessa, jossa vuosina 1977-1984 tasavallan presidentin kansliapäällikkönä toiminut OTT Juhani Perttunen muisteli vanhoja ja kertoi näkemyksiään Urho Kekkosen poliittisten oppien soveltamisesta nykypäivään.

 

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen, vaikka kansliapäällikkö Perttunen ei paljastanutkaan mitään ”valtakunnan salaisuuksia”.

 

 

 

 

 

 

Kansliapäällikkö Perttunen kertoi, että hänen isänsä oli Kekkosen kilpajuoksijakumppani jo Kajaanin Kipinän aikoihin.

 

 

 

 

 

 

Perttunen on OTT ja hän kertoi, kun Kekkonen kävi heidän osakunnassaan ja painotti, että nauttikaa opiskeluajasta, sillä sitä aikaa ei enää myöhemmin tule.

 

 

 

 

 

 

Kekkonen teki kansliapäällikkönsä kanssa Sinun-kaupat, mutta niitä ei saanut väärinkäyttää, sillä aina piti pienessäkin piirissä presidenttiä puhutella vähintäänkin näin: ”Sinä Herra Presidentti”.

 

 

 

 

 

 

Kekkosen työskentelytapa oli Perttusen mukaan jopa toverillinen. Presidentti kuunteli aina loppuun saakka muiden asian ja ei keskeyttänyt hänelle asiaansa esittävää.

 

 

 

 

 

 

Kansliapäällikkö Perttusen näkemys oli, että nykyisessä poliittisessa tilanteessa Kekkonen nostaisi ulkopolitiikan osalta sormeaan ja viittaisi Suomen maantieteelliseen sijaintiin.

 

 

Sisäpolitiikan osalta Kekkonen kutsuisi Perttusen mukaan eräitä henkilöitä Tamminiemeen!

 

 

************

 

 

Kysyin kansliapäällikkö Juhani Perttuselta kahta asiaa ja kysymykseni olivat;

 

 

• miten Perttunen tuntee presidentti Kekkosen viisi päivää kestäneen ”kuvanveistojakson” Kimmo Pyykön ateljeessa?

 

ja

 

• millaiset suhteet presidentti Kekkosella oli Perttusen kansliapäällikköaikana Kalle Kaihariin ja kävikö Kekkonen sinä aikana Kaiharin kesämökillä Hämeenkyrön Lavajärvellä?

 

Kekkosen ”kuvanveistojakso” Kimmo Pyykön ateljeessa oli tapahtunut ennen Juhani Perttusen kansliapäällikköaikaa, joten hänellä ei ollut siitä kommentoitavaa.

 

 

Perttunen oli mukana, kun Kekkonen kävi Tampereella tapaamassa kauppaneuvos Kalle Kaiharia, mutta Hämeenkyrön Lavajärvellä he eivät silloin käyneet.

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Tilaisuuden lopuksi Pirkanmaan UKK-Seuran puheenjohtaja Antti Juva kiitti kansliapäällikkö Juhani Perttusta mielenkiintoisista muisteluksista.

 

 

Kiitän Pirkanmaan UKK-Seuraa, että saimme kuulla Kekkosen lähellä vaikuttaneen aikalaisen muisteluksia arvostamamme presidentin elämästä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On paljon suomalaisia, joille Urho Kekkonen on yhä edelleen ainoa presidentti

Tiistai 15.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Olin 8-vuotias, kun helmikuun 15. päivänä 1956 radioitiin presidentinvaalitoimitus, jossa Urho Kekkonen valittiin kolmannella kierroksella Tasavallan Presidentiksi.

 

 

Kuuntelin vanhempieni kanssa vaalitoimitusta ja mieleeni on jäänyt, kun Väinö Leskinen luki viiden nipun sarjoissa Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen.

 

 

Kuulun siihen sukupolveen, jolle Urho Kekkonen on yhä edelleen Suomen ainoa ja oikea presidentti!

 

 

Pääsin näkemään Urho Kekkosen ainoastaan kahdesti.

 

 

Vuonna 1959 Hämeenkyrössä järjestettiin Maatalousnäyttely ja pääsin mukaan, kun kaksi tätiäni halusivat mennä näyttelyyn.

 

 

Katselin kaukaa, kun presidentti Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen istuivat näyttelyn pääjuhlassa yleisön edessä tilavissa nojatuoleissa.

 

 

Toisen kerran näin presidentti Kekkosen, kun hän osallistui Lapualla järjestettyyn vaalitilaisuuteen, joka tähtäsi vuonna 1978 järjestettäviin presidentinvaaleihin.

 

 

En ole varma, että järjestettiinkö Lapuan vaalitilaisuus vuoden 1977 lopulla vaiko vuoden 1978 alussa.

 

 

Olin kuitenkin paikalla ”takapenkin-Taavina” ja muistan, kun Kekkonen muutamalla harppauksella nousi puhujalavalle.

 

 

Olen jälkeenpäin saanut lukea siitä voimakkaasta taustapelistä, jota Veikko Pihlajamäki ja Eino Uusitalo keskustalaisine taustajoukkoineen kävivät keskenään siitä, että kumpi vahvoista vaikuttajista sai avata Kekkosen vaalitilaisuuden.

 

 

Kiista päätyi ns. Mustaan tusinaan kuuluneen Pihlajamäen voittoon ja Eino Uusitalo joutui tyytymään siihen.

 

 

Lapuan vaalitilaisuudesta vielä sen verran, että Kekkosen esiintyessä narikkamiehinä olleet keskenkasvuiset pojat kokeilivat narikkaan jätettyä Kekkosen palttoota ja totesivat, että raskas mantteli on Kekkosella!

 

 

Suuri arvostukseni Urho Kaleva Kekkoselle, sillä hän on minulle yhä edelleen ainoa Suomen Tasavallan Presidentti!

 

 

 

-Esko Erkkilä-  

Häviö tuli, vaikka Hämeensillan patsaatkin kannustivat Suomea

Sunnuntai 13.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Hakametsän hallissa järjestettiin 4.-12.12.2015 naisten kymmenennet salibandyn maailmanmestaruuskilpailut.

 

 

Kisojen loppuottelussa kohtasivat eilen Suomi ja Ruotsi.

 

 

Ottelu oli huippujännittävä ja se ei ratkennut edes viisi laukausta käsittäneessä rangaistuslaukauskilpailussa, vaan tarvittiin ”kerrasta poikki” –rangaistuslaukauskilpailu.

 

 

Ottelu ratkesi Ruotsin voittoon.

 

 

*****************

 

 

Näin kävi, vaikka kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen Hämeensillalla olevat Pirkkalaisveistoksetkin kannattivat Suomea.

 

 

On melko harvinaista, että Hämeensillan veistokset saavat ylleen vaatetusta, mutta nyt näin tapahtui.

 

 

 

 

 

 

Kaikkien neljän veistoksen yllä olevissa vaatteissa oli teksti:

 

 

10th IFF Women´s World Floorball

Championships 2015

4.-12.12. Tampere Finland

 

****************

 

 

Tässä kuvat puetuista veistoksista:

 

 

 

 

 

 

Suomen neito

 

 

 

 

 

 

Veronkantaja

 

 

 

 

 

 

Kauppias

 

 

 

 

 

 

Eränkävijä

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kotimaisten kielten keskuksen nimitulkinta on voitto Keskustalle

Tiistai 1.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Kotimaisten kielten keskus on 19.11.2015 antanut Sosiaali- ja terveysministeriön viestintäpäällikkö Eriikka Koistiselle osoitetun päätöksen, jossa se antaa lausunnon tulevien itsehallinnollisten alueiden nimistä.

 

 

Kotimaisten kielten keskuksen lausunto on yksiselitteinen ja se on voitto Keskustalle.

 

 

Kotimaisten kielten keskus suosittelee näin:

 

 

”Suositamme tulevien itsehallinnollisten alueiden nimeksi nykyisten maakuntien nimiä ja nimien perusosaksi eli yleisnimeksi sanaa maakunta (landskap), esim. Varsinais-Suomen maakunta (landskapet Egentliga Finland). Tämä edellyttää sitä, että maakuntien rajat eivät merkittävästi muutu.”

 

 

Kotimaisten kielten keskuksen nimilinjaus on merkittävä ja sen on allekirjoittanut Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi.

 

 

Ns. sote-uudistuksessa on jäänyt liian vähälle huomiolle, että sen perustana ovat itsehallintoalueet, joita nyt Kotimaisten kielten keskuksen päätöksen mukaan pitää kutsua maakunniksi.

 

 

Sana ”itsehallintoalue” ei Kotimaisten kielten keskuksen mukaan sovi aiottuun tarkoitukseen.  Termi on pitkä, eikä siitä voi muodostaa luontevaa nimeä.

 

 

Kotimaisten kielten keskus toteaa, että kansainväliselle yhteisölle ”itsehallintoalue” –termi voi antaa väärän kuvan alueiden luonteesta.

 

 

Kiitän Kotimaisten kielten keskusta selkeästä linjauksesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Talvisota alkoi 76 -vuotta sitten klo 06.50

Maanantai 30.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 klo 06.50.

 

 

Anoppini kotipitäjä Salmi oli ensimmäisiä Neuvostoliiton kohteita, kun suurvalta alkoi hyökkäyksensä.

 

 

Anoppini oli kotoisin Salmin pitäjän Mantsinsaarelta.

 

 

Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Talvisodan syttyessä 24 –vuotias ja hän oli jo aikoja sitten jättänyt kotisaarensa ja siirtynyt etsimään leveämpää leipää mantereelta.

 

 

Mantsinsaarella lähellä anoppini kotikylää Työmpäisiä sijaitsi kahden Canet-tykin patteri, jonka tykit olivat toiminnassa koko Talvisodan ajan.

 

 

Neuvostoliitto pystyi hyökkäämään mantereella aina Koirinojalle saakka, joten Mantsin linnake jäi kauas mantereella kulkevan rintamalinjan taakse.

 

 

Mantsin kaksi tykkiä ampuivat tehokasta tultaan vihollisen ryhmitykseen koko 105 päivää kestäneen Talvisodan ajan.

 

 

Mantsin miehet perääntyivät Mantsinsaarelta vasta rauhanteon jälkeen eli 13.3.1940.

 

 

Mantsinsaaren linnakkeen tarkka tykkituli oli mahdollista sen vuoksi, että ennen sodan alkamista linnake oli rauhan aikana kartta- ja maastoharjoituksina valmistellut useita kohteita mantereelta tykkitulen kohteiksi.

 

 

Olen muutaman kerran käynyt Mantsinsaarella ja eräs kohde joka kerralla on ollut Mantsin linnake.

 

 

Viimeisimmästä käynnistäni on kulunut aikaa jo kymmenkunta vuotta. Tykit ovat tukikohdasta poissa, mutta tykkiasemien tykkikehät ovat edelleen paikoillaan.

 

 

Tykkiasemien takana ruoho ei edelleenkään kasva, sillä tykkien taakse suuntautuneet lieskat ovat polttaneet maaston niin, että ruoho ei ole vielä saanut kasvunotetta.

 

 

Mantsinsaaren linnakkeen tykeistä ja niiden urheasta toiminnasta on Lauri Immonen kirjoittanut kirjan, jonka nimi on:

 

”Kaksi tykkiä: Mantsinsaari talvisodassa”

 

 

Kannustan hankkimaan Immosen kirjan, sillä se kertoo laajasti niistä taisteluista, joissa Mantsin miehet kunnostautuivat. Immosen kirjaa ei varmaankaan ole saatavissa minkään kirjaston hyllystä, mutta kirjastojen kaukolainauksella se varmaan vielä löytyy – minulla on kaksikin kappaletta noita kirjoja, mutta vaatisi aikamoisen etsinnän, että niistä edes toisen löytäisin helposti.

 

 

Näin Talvisodan syttymispäivän muistopäivänä on paikallaan muistella suurella arvonannolla niitä miehiä, jotka toiminnallaan ja monet omalla verellään takasivat sen, että Suomi säilytti itsenäisyytensä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Asevelikylän omakotitalojen tyyppipiirustukset on tilattu Alvar Aallolta

Lauantai 28.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Nekalassa sijaitsevan Asevelikylän kolmetoista omakotitaloa on rakennettu vuosina 1941 – 1943.

 

 

Talot on rakennettu talkoovoimin ja niiden tarkoituksena oli hankkia tyydyttävät asunnot asuntopulasta kärsivien kaatuneitten ja haavoittuneiden aseveljien lapsille.

 

 

Talojen tyyppipiirustukset tilattiin Alvar Aallolta ja talojen puuosat valmisti Varkauden tehtaallaan A. Ahlström Oy.

 

 

Asevelikylän vihkiäisiä vietettiin 1943.

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

Asevelitoiminnan ja talkoohengen muistoksi on Asevelikylän vierelle Jokipohjankadun varteen pystytetty ”Talkoohengen muistomerkki”.  

 

 

Muistomerkki on halkaistu luonnonkivi ja se pystytettiin paikalleen 1974 - muistomerkin on ideoinut Reijo Ojanen.

 

 

 

 

 

 

Kiveen kiinnitetyssä kuparilaatassa olevan tekstin on muotoillut myöhemmin kaupunkineuvoksen arvonimen saanut Vilho Halme.

 

 

Teksti kuuluu näin:

 

 

”Talkoohengen ja yhteistunnon voimalla - Läpi Harmaan Kiven – rakensivat

tamperelaiset kodin rintamalla 1939-1944 taistelleiden omaisille Näin syntyi

tälle alueelle Asevelikylä, käsittäen 13 kahden perheen taloa.

 

Tampere – auta itseäsi”

 

 

 

*****************

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen valtionvelka ylitti eilen 100 miljardia euroa!

Perjantai 27.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen tasan tarkkaan tietoinen, että Suomen valtiovelka ylitti tasaisen velkaantumistahdin mukaan eilen iltapäivällä 100 miljardia euroa, mutta valtion velanmaksu- ja velanottorytmiikan mukaan ehkä juuri eilen ei niin tapahtunutkaan.

 

 

Velanmaksu- ja velanottorytmiikan vuoksi sata miljardia valtionvalkaa ylittyi todellisuudessa ehkä jo joitakin päiviä sitten tai sitten se tapahtuu todellisuudessa lähipäivinä.  Oleeellista on kuitenkin se, että sadan miljardin euron suuruinen valtionvelka täyttyi tai täyttyy näinä päivinä.

 

 

 

 

 

 

...yhdeksänkymmentäyhdeksänmiljardia-yhdeksänsataayhdeksänkymmentäseitsemän-miljoonaaneljäsataakaksikymmentäyhdeksän-tuhattaneljäsataakahdeksankymmentäkuusi euroa ja neljäkymmentäyhdeksän senttiä.

 

 

 

 

 

 

Eilen illalla Suomen valtionvelka oli klo 22.46 peräti...

...satamiljardianeljämiljoonaakolmesataa-kaksikymmentäkaksituhattakuusisataa-neljäkymmentäviisi euroa ja neljä senttiä!

 

 

 

***************

 

 

 

On hämmästyttävää, että oppositiossa oleva SDP haluaa edelleen ksvattaa Suomen velkamäärää!

 

 

 

Suomen valtiolla on enemmän velkaa kuin koskaan ennen.

 

Viime vuosina Suomi on velkaantunut nopeammin kuin koskaan ennen. Jokainen meistä on velkaantuneempi kuin koskaan ennen.

 

Yhä suurempi osa veroistamme menee velan korkojen maksamiseen eikä enää hyvinvoinnin rakentamiseen. Suomen huoltosuhde heikkenee nopeasti ja maksajia on yhä vähemmän.

 

Kuinka kauan tällainen meno voi jatkua?

 

 

 

Kysyy

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkkalassa pormestari on poliittisen yhteistyön rakentaja

Tiistai 24.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Pirkkala ja Tampere ovat Suomen kunnista ainoat joilla on pormestarijärjestelmä.

 

 

Vaikka kunnat sijaitsevat rinta rinnan, niiden pormestarijärjestelmät eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.

 

 

 

 

 

 

Erityisen kummastuneita olimme, kun pormestari Rissanen painotti, että Pirkkalassa pormestari toimii poliittisen yhteistyön rakentajana.

 

 

Tampereella olemme tottuneet kulumassa olevan vaalikauden aikana, että ns. pormestaririntama lyö kaikin keinoin eripuraa poliittisten ryhmien välille. Tampereella on nykyisen pormestarikoalition – kokoomus, SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP – aikana lanseerattu kuntamaailmaan aivan ennenkuulumaton käsite eli ”oppositio”!

 

 

 

 

 

 

Pormestari Rissanen totesi, että kuntalaki ei tunne käsitettä ”pormestariohjelma” joka taas Tampereella tuntuu valtakoalition mukaan olevan kaiken perusta!

 

 

Tampereella pormestari ja hänen takanaan olevien ryhmien enemmistö toimii kapellimestarina, kuin poliittisten ryhmien välille luodaan eripuraa.

 

 

Eripuran luominen on sivuuttanut kaikki ne toimenpiteet, joilla luotaisiin Tampereelle ehyt poliittinen kokonaisuus joka pystyisi nostamaan Tampereen siitä taloudellisesta suosta, johon kaupunki on ajautunut.

 

 

 

****************

 

 

 

Pormestari Helena Rissanen kertoi niistä pormestarin toiminnalle asetetuista tavoitteista, joita toivoisi myös Tampereen pormestarin ja hänen taustaryhmänsä noudattavan:

 

• kunnan edun edistäminen

• kunnan keulakuvana toimiminen

• yhteiskuntasuhteista huolehtiminen

• kunnan kulttuurin vaaliminen

• edustavuus

• yhteiskunnallinen aktiivisuus

• kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen

• poliittisten toimijoiden ja virkakoneiston välisestä hyvästä yhteistyöstä huolehtiminen

• uusien näkemysten ja ideoiden tuominen kunnan kehittämiseksi ja valmisteltavaksi

• yhteyksien pitäminen kunnan yhteisöedustajiin, kaikkiin ulkoisiin sidosryhmiin, oman organisaation toimijoihin sekä kunnan asukkaisiin

• avoimuuden edistäminen

• virkakoneiston ammattitaidon ja toimivallan kunnioittaminen

• valtuuston tahdon toteutumisesta huolehtiminen

 

Kiitokset pormestari Helena Rissaselle; esitys valotti niitä taustoja miksi Pirkkalan kunta on pärjännyt niin hyvin kuin se on pärjännyt!

-Esko Erkkilä-

Evakelis-luterilaisen kirkon hiippakuntajako on erikoinen tapa pahoinpidellä Suomen kuntakarttaa

Keskiviikko 18.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Työelämässä opin, että kaikilla organisaatioilla on oma tapansa jakaa Suomen kunnat erilaisiin kokonaisuuksiin.

 

 

Aluevastuussa ollessani vastuualueeni pääasiallinen nimi oli Länsi-Suomen myyntialue.

 

 

Siihen kuuluivat koko ajan Satakunta, Pirkanmaa ja Keski-Suomi, mutta oli vaiheita, jolloin siihen kuuluivat noiden kolmen maakunnan lisäksi mm. Hämeenlinna, Lahti, Helsinki, itäinen Uusimaa, läntinen Uusimaa, Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola.

 

 

Se oli Rehuraisio Oy:n tapa pahoinpidellä läntisen Suomen karttaa.

 

**************

 

Olen viime päivinä saanut perehtyä ”hengelliseen rälssiin”, kun olen ollut taustaryhmäni vastuuhenkilönä Tampereen hiippakunnassa kirkolliskokouksen maallikkoedustajien ja hiippakuntavaltuuston maallikkoedustajien ehdokasasettelussa.

 

 

Tampereen hiippakunnan seurakuntajako on todella eriskummallinen ja se edustaa yhtä ääripäätä sellaisen organisaation alueellisen kokonaisuuden osalta, jonka pääpaikkana on Tampere ja josta organisaatiosta käytetään termiä ”Tampereen…” eli tässä tapauksessa...

”Tampereen hiippakunta”!

 

 

 

 

 

 

 Tämä kuva on vuodelta 2004 ja siinä ei luonnollisestikaan ole huomioitu sen jälkeen tapahtuneita kuntaliitoksia!  Kartta on kuitenkin kirkonkuvineen niin sympaattinen, että julkaisen sen tässä!

 

 

 

 

 

 

 

Parhaiten Tampereen hiippakunnan alue näkyy tästä siirtokuvasta, jonka imuroin Tampereen hiippakunnan nettisivuilta.

Tampereen hiippakunta jakaantuu kahdeksaan rovastikuntaan, jotka ovat:

• Tampereen Tuomiorovastikunta
• Hämeenkyrön rovastikunta
• Ruoveden rovastikunta
• Hollolan rovastikunta
• Hämeenlinnan rovastikunta
• Janakkalan rovastikunta
• Tammelan rovastikunta
• Sääksmäen rovastikunta

 

Rovastikuntajako on jokseenkin mielekäs, mutta kuntakohtaisesti herättää suurta kummastusta, että Tampereen hiippakuntaan kuuluu mm. sellainen vahva varsinais-suomalainen seurakunta kuin Someron seurakunta!

 

Melkein Helsingin kupeessa sijaitseva Orimattila kuuluu myös Tampereen hiippakuntaan.

 

Yllätys, yllätys: Keski-Suomesta Jämsä kuuluu Tampereen hiippakuntaan!

 

Toisaalta on vaikea ymmärtää, että mm. Sastamala, Parkano, Kihniö ja Virrat eivät kuulu Tampereen hiippakuntaan!

 

 

No, mikäs minä olen ihmettelemään näitä hengellisen rälssin aluejakoja ja tapaa pahoinpidellä Suomen karttaa, mutta ihmettelen kuitenkin joka tapauksessa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kun on virheen tehnyt, on vastuusta turha kiemurrella

Maanantai 2.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginhallitus tekee tänään päätöksen, että valittaako se hovioikeuteen ns. metsäpäällikön irtisanomisjutussa.

 

Toimin Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana vuosina 2009 – 2012 ja jatkan nyt saman johtokunnan jäsenenä vuoden 2013 alusta, joten omaan tietoa kyseisestä asiasta.

 

 

Koska Aamulehti on julkaissut asiasta kolmekin juttua, osan jutuista jopa henkilökuvalla varustettuna, katson että voin ottaa asiaan julkisestikin kantaa.

 

 

Käräjäoikeus antoi asiasta monipuolisesti perustellun päätöksen, jossa se osoitti kaupungin menetelleen virheellisesti metsäpäällikön työsuhteen purkamisessa ja siirtäessään hänet muihin tehtäviin.

 

 

Teimme Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa yksimielisen päätöksen, että tyydymme käräjäoikeuden päätökseen ja emme jatka prosessia hovioikeudessa.

 

 

Pormestarilla ja viimekädessä kaupunginhallituksella on otto-oikeus johtokunnan päätöksiin ja nyt pormestari Anna-Kaisa Ikonen on käyttänyt päätökseemme otto-oikeuttaan.

 

 

Jos kaupunginhallitus hyväksyy tänään pitämässään kokouksessaan pormestarin menettelyn, niin Tampereen kaupunki valittaa käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen.

 

 

Kaupunki valittaa – jos valittaa - vain eräiltä osista käräjäoikeuden päätöksestä, sillä useimmat kohdat jopa Tampereen kaupunki hyväksyy käräjäoikeuden päätöksessä.

 

 

****************

 

 

Toimin yli neljäkymmentä vuotta kestäneen työurani aikana 34 vuotta erilaisissa päällikkötehtävissä ja sain sinä aikana monipuolista kokemusta henkilöstöasioiden hoitamisessa.

 

 

Osa kokemuksistani kertyi ”kantapään kautta” omakohtaisina esimieskokemuksina, mutta seurasin myös esimieskumppanieni menestymistä henkilöstöasioiden hoitamisessa.

 

 

Tutkin metsäpäällikön irtisanomiseen liittyvät asiakirjat ennen liikelaitoksemme johtokunnan kokousta ja totesin, että on tyytyminen käräjäoikeuden päätökseen. Samaa mieltä olivat myös muut johtokunnan jäsenet.

 

 

Tampereen kaupungin 16 –henkinen lakimiesosasto oli kuitenkin halukas jatkamaan riitelyä hovioikeudessa ja se yritti vaikuttaa päätösehdotuksellaan jopa meidän luottamushenkilöiden päätökseen.

 

 

Emme kuitenkaan hyväksyneet lakimiesosaston toimenpiteitä ja päätimme olla valittamatta mielestämme selvästä asiasta.

 

 

No, pormestarilla on johtosääntöjen perusteella oikeuas käyttää päätöksestämme otto-oikeutta ja niin hän on saamamme tiedon mukaan myös tehnyt.

 

 

Tänään saamme kuulla, että onko kaupunginhallitus samaa mieltä pormestarin ja kaupungin lakimiesosaston kanssa.

 

 

***************

 

 

Kävipä tänään kaupunginhallituksessa miten tahansa ja kävipä mahdollisessa hovioikeuskäsittelyssä miten tahansa, niin peräänkuulutan Tampereen kaupungin virkahenkilöiltä sekä johtavilta luottamushenkilöiltä maalaisjärjen käyttämistä henkilöstöhallintoon liittyvissä kysymyksissä.

 

 

Väkeä voidaan vähentää ja toimenkuvia muuttaa, mutta kaiken pitää tapahtua lakien ja säädösten mukaan.

 

 

Odottelen lukuisten muiden kanssa suurella mielenkiinnolla tänään Tampereen kaupunginhallituksen tekemää päätöstä!

Vielä suuremmalla mielenkiinnolla odotan sitä ehkä parin vuoden kuluttua julkaistavaa hovioikeuden päätöstä, jonka hovioikeus antaa, jos Tampereen kaupunki valittaa käräjäoikeuden metsäpäällikön irtisanomisesta tekemästä päätöksestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tarinallistamalla matkailuun uutta virtaa!

Perjantai 30.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä, Viljakkalassa, Kurussa ja Ylöjärvellä on alkanut mielenkiintoinen projekti, jossa paikkakuntien asukkaiden, yritysten ja alueen paikallishistoriaa tarinallistetaan, jonka jälkeen tarinat pyritään hyödyntämään alueen matkailun kehittämisessä.

 

 

Hankkeen hallinnollisena vetäjänä toimii Ylöjärven Yrityspalvelu Oy ja sen yhteistyökumppanina on Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy.

 

 

Idea asiasta on lähtöisin alueen matkailuyrittäjien Vihreä Sydän Matkailuyrittäjät ry:ltä.

 

Tarinallistamishanke on saamassa EU-rahaa Leader-ryhmä Kantri ry:ltä.  Hankkeen kesto on 9 kuukautta ja sen budjetti 47.000 €, josta tukea 80 %.

 

 

 

 

 

 

Hankkeen aloitustapahtuma oli Ylöjärven valtuustosalissa maanantaina 26.10.2015 – olin paikalla tilaisuudessa.

 

 

 

 

 

 

Hanketta esittelivät hankkeen vetäjä Vilja Pylsy…

 

 

 

 

 

 

…sekä Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n elinkeinosihteeri Tiina Rinne-Järvensivu.

 

 

 

Käytin tilaisuudessa pari puheenvuoroa ja kannatin hanketta.

 

 

Mielestäni Viljakkalan ja Kurun rooli on hankkeessa tärkeä, sillä näiden kuntien kuntaliitokset Ylöjärveen eivät ole sujuneet kitkattomasti. 

 

Erityisesti Viljakkalan osalta on ollut ongelmia ja uskalsin kertoa odottavani, että tämäntapaiset projektit joissa Hämeenkyrö ja Ylöjärvi esiintyvät yhtenä kokonaisuutena parantavat niitä haavoja, joita Viljakkalan kuntaliitos sen luontaisen kumppanin Hämeenkyrön sijaan Ylöjärveen on aikaansaanut.

 

 

Annoin tunnustusta Ylöjärven seurakunnalle, joka on osannut tuotteistaa nyky-Ylöjärven alueella sijaitsevat kirkot, kun on järjestänyt linja-autokierroksen, jossa on tutustuttu Ylöjärven kirkkoihin.

 

 

Viljakkalassa sijaitseva Haverin kaivosalue on ehtymätön tarinoiden lähde, jonka kaupallistaminen on edelleen lapsenkengissä.

 

Ylöjärven Takamaalla sijainneen Ylöjärven kuparikaivoksen matkailullista hyödyntämistä vaikeuttaa se, että entinen kaivosalue on nykyään tehokkaassa hyötykäytössä Puolustusvoimien Teknillisellä Tutkimuslaitoksella.

 

 

Tilaisuudessa käytettiin kriitinen puheenvuoro alueen historian käyttämisestä apuna matkailun hyödyntämisessä.

 

 

Olen tiukasti eri mieltä ja uskon, että alueen historian hyödyntäminen auttaa alueen matkailuyrittäjiä saamaan tämän projektin avulla uutta ilmaa siipiensä alle.

 

 

Toivottelen hankevetäjälle myötätuulta ja ehkäpä minäkin tulen hänelle jonkun tarinan tarjoamaan Hämeenkyrön, Viljakkalan ja kenties myös Ylöjärven osalta – Kuru on minulle vieraampi, mutta uskon, että sieltä hankevetäjä saa moniakin hyviä tarinoita ainespuikseen, jotta…

 

 

 

 

 

 

…tässä kerrotut hankkeen lopputulokset täyttyisivät!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikuntaan uusi ritari

Torstai 29.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven valtuustosaliin viime maanantaina Vihreä Sydän -tarinallistamishankkeen starttitilaisuuteen kokoontunut yleisö sai olla todistamassa hienoa tapahtumaa, kun Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta löi uuden jäsenen ritarikuntaan - ritarikuntaan, jossa olen jäsen numero 307.

 

Ritarikunnan 659. jäsen on nyt luontokuvaaja Harri Luojus.

 

 

 

 

Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta tekee työtä hämeenkyröläisen kulttuurin puolesta ja antaa työnsä tuloksena mm. kulttuuristipendejä.

 

 

 

 

 

Ylöjärven valtuustosalissa järjestetyn ritariksilyöntitilaisuuden aluksi ritarikunnan Suurmestari Eero Pylsy luki ritariksiasettamisen asiakirjan.

 

 

 

 

 

Luontokuvaaja Harri Luojuksen ritariksilyöntiä todisti Suurmestarin lisäksi neljä Ritarikunnan sarvipäätä.

 

 

 

 

Hämeenkyrö on vankka sahtipitäjä ja sen vuoksi Hämeenkyrön vaakunassakin kuvatulla sarvella on tärkeä rooli, kun lyödään uusia ritareita.

 

 

 

 

 

 

Ritariksilyöntiseremoniaan kuuluu, että ritariksilyödyn pitää maistaa sarvesta hämeenkyröläistä sahtia…

 

 

 

 

 

 

…ja sitä pitää maistaa molemmille jaloille.

 

 

 

 

 

 

Tässä näyte nuorimman ritariveljemme luontokuvaaja Harri Luojuksen kuvasta, jossa hän on ikuistanut harjumasmalon!

 

 

*************

 

 

Vielä pieni muistelus tilaisuudesta, jossa minut lyötiin Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan ritariksi.

 

 

Meitä lyötiin samalla kerralla ritareiksi kuusi henkilöä ja yksi meistä oli Suomen ensimmäinen tangokuningas Viljakkalassa syntynyt ja hyvin tuntemani Kauko Simonen.

 

 

Ainahan jonkun täytyy pitää kiitospuhe ja Kauko otti ohjat käsiinsä, kun kiitti ritarikunnan Suurmestaria laulaen!

 

Oli hieno ”kiitospuhe”!

 

 

************

 

 

 

 

 

 

 

Viime päivinä on nähty, että henkilötietosäännösten rikkomisesta saa potkut jopa hallituspuolueen kolmas varapuheenjohtaja ja sen vuoksi en uskalla nimetä ritarikumppaneitani, mutta sen totean, että olen Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnassa rinnan eduskunnan erään entisen puhemiehen, eräiden entisten varapuhemiesten sekä useiden entisten ministereiden kanssa.

 

 

Annan suuren tunnustuksen agrologi-veli Eero Pylsylle, joka tarinallistamalla Hämeenkyrön Sarvipäät on luonut ritarikunnan, joka tekee työtä kyröläisen kulttuurin puolesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren tori - kannattaa käydä!

Tiistai 27.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Torit ovat aina paikkoja, joissa matkoilla kannattaa poiketa.

 

 

Kuressaaren tori sijaitsee keskellä kaupunkia ja meillä oli sen suhteen onni elokuun lopun kylpylämatkallamme, että tori sijaitsi melkein SPA-kylpylämme naapurissa.

 

 

Georg Ots-, Meri- ja Ryytli –SPA-kylpylöistä kävelymatkaa torille kertyy vajaa kilometri.

 

 

Tässä pienoinen kuvakertomus Kuressaaren torimaailmasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tämän myyntipöydän äärellä leijaili hieno katajantuoksu!

 

 

Hauki 4 €/kg!

 

 

 

 

Venäjällä ja Virossakin useimmilla toreilla vaatemyyjät ovat valkovenäläisiä tai entisten neuvostotasavaltojen alueelta, mutta Kuressaaren torilla vaatetavara on alkuperältään virolaista - siitä pisteet kuressaarelaisille!

 

 

 

 

 

Minun tuntevat tietävät, että ulkomailla minut tapaa toreilta sen myyjän myyntipöydän luota, joka myy valkosipuleita - näin myös Kuressaaressa!

Halusin ostaa tältä mummulta kymmenellä eurolla valkosipuleita, mutta en osannut viestiä siten, että mummu olisi ymmärtänyt. Onneksi viereinen myyjä tuli apuun ja sain komeita valkosipuleita kympillä - mummukin oli tyytyväinen!

 

 

 

 

 

 

Toriostokseni jäivät valkosipuliostoksiin, mutta ehkä jo huomenissa kerron toritapahtumasta, josta suomalaiset viljelijät voisivat ottaa oppia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaan hyväntahtoinen jättiläinen Suur-Tölli ja vaimonsa Piret

Maanantai 19.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Saarenmaalainen tarina kertoo, että muinoin saarella eleli suurikokoinen ja voimakas jättiläinen nimeltään Tölli.

 

 

Tölli asui yhdessä vaimonsa Piretin kanssa.

 

 

Tölli oli suuresta koostaan huolimatta ystävällinen ja hän puolusti saarenmaalaisia sekä auttoi hätään joutuneita kalastajia.

 

 

Tölli ja Piret elävät edelleen saarenmaalaisten mielissä sankarihahmoina.

 

 

 

 

 

 

Tölli ja Pieret ovat saaneet vuonna 2002 patsaan Kuressaareen.

 

 

Patsaan on veistänyt tunnettu virolainen kuvanveistäjä Tauno Kangro.

 

 

Kangron hyvin tunnettu toinen veistos eli ”Tarvas” seisoo ylväänä Viron toisella laidalla eli Rakveren muinaislinnan vierellä.

Huomaan nyt, että siitä on jo kauan, kun olimme perhekuntana viikon kylpylälomalla SPA-hotelli Meressä - silloin tätä patsasta ei vielä ollut!

 

 

 

 

 

 

Tölliä ja Piret´ä esittävä veistos sijaitsee SPA-hotelli Meren edessä – veistos näkyy tässä kaukaa otetussa kuvassa heikosti, mutta se näkyy tarkasti katsoen kuvan vasemmassa alalaidassa.

 

 

 

 

 

 

Patsaan selityksessä todetaan, että Suur-Tölli ja Piret ovat tässä saaneet suuren kalansaaliin – no, sehän ilmenee ilman selityksiäkin! Yksi kala on pudonnut pariskunnan kantamasta veneestäkin!

 

 

Veistoksen selityksessä todetaan myös se, että se on paljastettu 24.4.2002 ja sen materiaalina on pronssi sekä dolomiittikivi – dolomiittikiveä esiintyy Saarenmaalla yleisesti.

 

 

 

 

 

 

Tässä veistos on toisesta suunnasta kuvattuna.

 

 

 

Tölliä ja hänen vaimoaan esittävä veistos sijaitsee lähellä Georg Ots-, Mere- sekä Ryytli- SPA-kylpylöitä ja Kuressaaren keskustasta sen luokse on kävelymatkaa kilometrin verran!

 

 

-Esko Erkkilä-

Katkennut linja - puhutteleva muistomerkki

Torstai 15.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen tällä saitilla kirjoittanut ennenkin – 7.9.2014 – M/S Estonian muistoksi Tallinnaan pystytetystä ”Katkennut linja” –muistomerkistä.

 

 

Pyrin aina Tallinnassa käydessäni poikkeamaan muistomerkillä ja niin tein viime viikollakin, kun perjantaina 9.10.2015 pysähdyin tälle mittavalle muistomerkille.

 

 

 

 

 

Muistomerkki on pystytetty 28.9.1994 tapahtuneen M/S Estonian merionnettomuuden muistoksi – onnettomuudessa hukkui 852 henkilöä.

 

 

 

 

 

 

Muistomerkki on kaksiosainen ja tällä kaksiosaisuudelle se kuvaakin sen linjan katkeamista, joka Tallinnan ja Tukholman välillä tapahtui tuona syyskuisena yönä vuonna 1994.

 

 

 

 

 

 

”Katkennut linja” on pystytetty Tallinnan Suuren Rantaportin bastionille Linnahallin raitiovaunupysäkin lähelle.

 

Muistomerkkiin kuuluu kuvassa näkyvä yksinkertainen risti.

 

 

 

 

 

 

Poikkesin muistomerkillä varhain aamulla 9.10.2015 ja silloin siellä oli kaksi seppeltä, joiden tuojat olivat kunnioittaneet M/S Estonian onnettomuudessa hukkuneita.

 

 

Vasemmalla oleva seppele oli Eesti Mereakadeemian laskema ja sen seppelnauhassa luki:

 

 

”Estonia katastroofis hukkunuid”

 

 

Oikeanpuoleisessa seppeleessä ei ollut seppelnauhatekstiä, mutta seppelnauhojen värityksestä saattoi päätellä, että kyseessä oli Tallinnan kaupungin laskema seppele.

 

**************

 

Uskon, että lähes meillä kaikilla on muistikuva niistä hetkistä, jolloin saimme tiedon Estonia onnettomuudesta.

 

 

Tallinnassa käydessä on paikallaan käydä viettämässä hiljainen hetki M/S Estonian onnettomuudessa hukkuneiden muistolle ”Katkennut linja” – muistomerkin äärellä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikään ei ole enää entisensä!

Sunnuntai 11.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen tavannut Tallinnassa käydessäni poiketa aamuisin rautatieaseman baarissa ja tilata siellä ”dolman” eli viinirypälelehteen käärityn lihamurekkeen sekä tumman Sakun.

 

 

Yritin samaa myös viime perjantai-aamuna, mutta petyin, sillä entisestä baarista ei ollut tietoakaan.

 

 

Virossa kaikenlaisten alkoholijuomien tarjoilu on ollut kiellettyä ennen aamukymmentä, mutta rautatieaseman baarissa tummaa Sakua on saanut heti aamutuimaan.

 

 

 

 

 

 

Nyt rautatieaseman baari on muutettu nykyaikaiseksi Statoilin ”tusinapaikaksi”, josta kaikki neukkulan ja myös Viron alkuperäinen tunnelma on kadotettu.

 

 

 

Pärjään toki ilman aamuisin tarjottavaa tummaa Sakua, mutta paikallisen baarin muuttaminen globaalin konseptin mukaan toimivaksi nuorisopaikaksi on eräs niitti sille aikakaudelle, joka muistutti meille Viroon matkustaneille matkaajille siitä Virosta, jota jäämme kaipaamaan.

 

 

Kepeät mullat sille baarille Tallinnan rautatieasemalla, josta ennen aamukymmentä sai tummaa Sakua ja dolmaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-