Niinistö sai kahdesti köniinsä

Sunnuntai 19.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan puhemies sai lyhyen ajan kuluessa kahdesti köniinsä.

 

Puhemies Sauli Niinistö ryhtyi menestyksen toivossa ja julkisuuden kipeyttään Suomen Palloliitto ry:n liittohallituksen puheenjohtajaksi.

 

Liittohallituksen puheenjohtajuuden tuoman mandaatin myötä hän johtaa myös Suomen Palloliiton hallintovaliokuntaa.

 

Suomen Palloliitto ja sen liittohallituksen puheenjohtaja Sauli Niinistö ovat viime päivinä kokeneet kovia, kun Suomi hävisi jalkapalloilun minimaalle Moldovalle 2 -0 ja samalla reissulla Suomi kävi häviämässä Hollannille 2 - 1.

 

Niinistö oli mukana turnausmatkalla. Jalkapallokiireet merkitsivät, että puhemies ei ehtinyt Eduskuntaan, kun valtiopäivät aloittivat syysistuntokautensa tiistaina 7.9.2010.

 

Niinistö on hyvin herkästi puuttunut kansanedustajien erilaisiin kotkotuksiin ja hyvä niin, mutta ei hänkään näköjään näe malkaa omassa silmässään.

 

Jalkapalloilu on tärkeä toimintamuoto tavallisille nuorille ja miksei kaikille kansalaisille, mutta se pitäisi olla tullut selväksi kaikille, että Suomesta ei tule jalkapalloilun suurmaata.

 

Tämän vuoksi ihmetyttääkin, että Eduskunnan puhemies laistaa syysistuntokauden avajaiset.

 

Syysistuntokauden avajaisiin toi omaa tummaa väriään kansanedustaja Tommy Tabermann´n poismeno kesän lopulla. Hänen paikallaan Eduskunnan istuntosalissa oli kukkavihko.

 

Eduskunnan varapuhemies Seppo Kääriäisen muistosanat Tabermann´n muistolle olivat koskettavat, joten siinä mielessä Niinistön poissaolo ei vaikuttanut avajaisten tunnelmaa latistavasti.

 

Ehkä Niinistön kannattaisi vielä kerran miettiä, että onko hänen paikkansa urheilujärjestön peräsimessä. Sitä hänen ainakin pitäisi miettiä, että onko Eduskunnan puhemiehen soveliasta missata Eduskunnan tärkeimmät istuntopäivät ja loistaa poissaolollaan silloin. Poissaolo tärkeistä istunnoista vapaa-ajan kiireisiin vedoten vie pohjan vaatia säntillistä käyttäytymistä kansanedustajilta.

 

-Esko Erkkilä-

Joukkuepelin hurmaa Vimpelin Saarikentällä ja televisioiden äärellä

Tiistai 14.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Oli ilo katsella televisiosta sunnuntaina 12.9.2010, kun Vimpelin Veto ja Kouvolan Pallonlyöjät ratkaisivat Vimpelin Saarikentällä pesäpalloilun Suomen mestaruuden.

 

Peli oli tasainen toisen jakson puoliväliin saakka, kunnes Vimpelin lyöjätykki Jere Dahlström onnistui lyömään elämänsä lyönnin ja peli oli kerralla ratkaistu - Vimpelin Veto palasi Suomen mestariksi 45-vuoden tauon jälkeen.

 

Televisioruudunkin kautta oli aistittavissa se mahtava tunnelma, joka Saarikentällä vallitsi.

 

Sain kesällä seurata paikan päällä Suomi-Belgia -jalkapallomaaottelua Turussa ja ottelutunnelmien vertailu tuli etsimättä mieleen.

 

Jalkapallo-ottelussa ainoa ääni oli pitkät tovit pallon mäiskintä, kun pelaajat potkivat sitä milloin mihinkin suuntaan. Muutaman kerran ottelun aikana yleisö herkesi taputtamaan, kun suomalaispelaaja onnistui peippaamaan vastustajansa.

 

Kentän puurtaja oli Jari Litmanen - hänen työskentelyään oli ilo seurata.

 

Kentän surkimus oli Mikael Forssell - kaikesta näki, että Kupittaan ympyrät olivat liian pienet omasta mielestään suurelle taitajalle.

 

Turun Kupittaan potkupallostadionilla tunnelma oli kaukana Saarikentän tunnelmasta.

 

Kiitän  Nelosen Sport-kanavaa, kun Vimpelin hieno näytelmä saatiin koko kansan katseltavaksi.

 

Kiitän myös Kouvolan Pallolyöjiä hyvästä panoksesta finaaliotteluissa. Kouvola ei tänä vuonna pystynyt uusimaan v. 1976 voittamaansa Suomen mestaruutta, mutta tiukan vastuksen se tarjosi Vimpelille.

 

Onnittelen Vimpeliä, Järviseutua ja koko pesäpalloilevaa Etelä-Pohjanmaata Vimpelin Vedon voittamasta Suomen mestaruudesta. Vimpelin pesäpallovoitto on voitto koko Etelä-Pohjanmaalle ja se oli piristysruiske koko maakunnalle.

 

Hyvä Järviseutu ja koko Lakeus!

 

-Esko Erkkilä-

Käsityötaitajia ja maalaismakuja Köyrimarkkinoilla Loimaalla

Maanantai 13.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen maatalousmuseo Sarka ja Loimaan kaupunki juhlistivat sadonkorjuuaikaa Köyrimarkkinoilla lauantaina 4.9.2010.

 

Nimensä tapahtuma saa entisajan sadonkorjuujuhlasta. Köyri eli kekri oli entisaikojen suomalaisille vuodenvaihde sekä satokauden viimeinen päivä, jota oli syytä juhlia kunnolla.

 

Tapahtuma järjestettiin nyt toisen kerran ja tapahtumapaikkana oli Suomen maatalousmuseo Saran piha-alue.

 

Olin perjantaina ja lauantaina työmatkalla Turussa. Paluumatkalla Tampereelle poikkesin markkinoilla.

 

Markkinatapahtumaa suosi mukava syyssää ja väkeä oli paikalla paljon.

 

Markkinamyyjiä oli paikalla viitisenkymmentä. Jälleen kerran sai havaita, että käsityöntaitajia Suomen maaseudulla on paljon. Materiaalina taitajilla oli ollut lasi, puu, tekstiilit ja langat, savi, oljet yms.

 

Työnäytöksissä mm. jauhettiin viljoja jauhoiksi ja suurimoiksi - myös hunajaa oli tarjolla.

 

Haluan tuoda esille kaksi eri materiaaleja hyödyntävää myyjää:

 

Keramiikkataiteilija Minna Linden - Matami - oli markkinoilla mukana keramiikkatöillään. Matamilta hankittiin mukanaolleille pikkuneideille kaulariipukset molemmille.

 

Markkinatapahtuman helmi oli Taina Ekilän myyntipöytä.

 

Taina Ekilä on olkipukkien tekijä Sastamalan Keikyästä.

 

Ekilän olkipukit on valmistettu itsekasvatetusta viljasta. Olkiin on jätetty tähkät ja se tuo Ekilän olkipukkeihin sitä erilaisuutta, joka erottaa ne tavanomaisista olkipukeista.

 

Taina Ekilän laatima pienoinen esite ja hänen nettisivunsa huokuvat positiivista tunnelmaa käsillä tekemisestä ja siitä, että olkipukkien tekijällä on juuret syvällä maassa.

 

Suomen maatalousmuseo Sarka juhlisti Köyrimarkkinoita lupaamalla sisäänpääsyn museoon tosi edullisella kahden euron hinnalla. Käytimme edun hyväksemme ja tutustuimme interaktiivisuudestaan kiiteltyyn museoon.

 

Museon vaihtuvana näyttelynä oli TIPITII - Suomen broilerituotanto 50 vuotta - näyttely. Tipitii-näyttelyssä tarkastellaan maaseudun tärkeän elinkeinon, broilerintuotannon, historiaa.

 

Suomen maatalousmuseo Sarka ja Loimaan kaupunki ovat tehneet tärkeää työtä, kun ovat soveltaneet vanhaa kekri-perinnettä luomalla Köyrimarkkinat.

 

Uskon, että väenpaljous merkitsee Köyrimarkkinoiden jatkumista ensi syksynäkin.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen hyötyvoimalaitos pitää rakentaa Tarastenjärvelle

Lauantai 11.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Taustaa

 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden hyötyvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä yleisötilaisuus järjestettiin tiistaina 31.8.2010 klo 18-21. Paikkana oli Tampereen yliopiston päärakennuksen sali A1.

 

Tilaisuus oli kaikille avoin ja olin tilaisuudessa läsnä. Paikalla oli hankkeesta vastaavien yhtiöiden, yhteysviranomaisen sekä hankkeen konsulttina toimivan Ramboll Finland Oy:n edustajia.

 

Tampereen hanke tuli ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun Hämeenkyröön kaavailtu jätteenpolttolaitoshanke kariutui asukkaiden vastustuksen vuoksi.

 

Esitykset

 

Toimitusjohtaja Pentti Rantala, Pirkanmaan Jätehuolto Oy

• Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueen asukasmäärä ylittää 500.000 henkeä vuoteen 2025 mennessä

 

Toimitusjohtaja Jussi Laitinen, Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt

• hyötyvoimalaitos edustaa vastuullista lähienergiaa
• maakaasun energiavero viisinkertaistuu
  • huomautan nyt, että Pöyryn selvitys Gasum Oy:n toimeksiannosta saattaa muuttaa Laitisen tilaisuudessa esittämää tietoa
• jätteenpoltto ei kuulu päästökaupan piiriin
• kaukolämmön lähteet Tampereella
  • turve 17 %
  • maakaasu 72 %
• jätteellä on laitokselle toimitettuna negatiivinen hinta
• investoinnin arvo 90…100 M€
• henkilöstötarve 15…20 henkilöä
• 150.000 tonnia jätettä merkitsee 10 % Tampereen Sähkölaitoksen energianhankinnasta
• Tampere on kooltaan ihanteellinen suunnitellun kokoisen laitoksen kannalta
  • koko polttolaitoksen teho pystytään hyödyntämään myös kesäaikana, jolloin energiantarve on alhaisimmillaan
• rakentamisen suunnitellaan tapahtuvan v. 2010…2014 ja käyttöönoton v. 2014…2015
• hanke toteutetaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitoksen yhteistyönä

 

Dosentti, FT Joonas Hokkanen, Ramboll

• tarvittava asemakaavoitus aloitetaan vuoden 2010 aikana
• hankkeeseen liittyvää biokaasulaitosta ei rakenneta muualle kuin Tarastenjärvelle. Jos hyötyvoimalaitos rakennetaan muualla, niin biokaasulaitos voidaan rakentaa erillisprojektina Tarastenjärvelle.
• hyötyvoimalaitoksen teho on 1/5 Naistenlahden voimalan tehosta
• Tampereen hyötyvoimalaitos on merkittävä hanke valtakunnankin mittakaavassa
• YVA:ssa arvioitavat sijoitusvaihtoehdot ovat
  • Lielahti
  • Sarankulma
  • Rusko
  • Tarastenjärvi

 

Keskustelussa esiintulleita seikkoja

 

• Sarankulmaan olisi rakennettava uusi tieyhteys
• Sarankulman nimeksi muutettiin yleisötilaisuudessa Peltolammi
• 180 milj. kilon (180.000 tonnia) raaka-ainetoimitukset merkitsevät, että hyötyvoimalaitokselle johtavalla tiellä liikkuu täysperävaunuautoja tai pakkaavia roskankuljetusautoja keskimäärin neljän minuutin välein arkipäivisin klo 07.00 ja 22.00 välillä (laskelmassa on EE:n muistuttamisen jälkeen huomioitu se, että autojen on palattava kuorman purkamisen jälkeen tyhjänä takaisin samaa tietä).
• eri vaihtoehtopaikkojen sosiaaliset vaikutukset on arvioitava
  • miten hankkeen myönteisiä vaikutuksia voidaan vahvistaa?
• Epilänharjun asukkaat yrittivät muuttaa Lielahden vaihtoehdon nimeksi Epilän vaihtoehto, mutta sitä ei hyväksytty
• Peltolammin vaihtoehto sijaitsee luontonäkökohtien kannalta arvokkaalla kallioalueella. Alueen pienvesistöjä ei ole vielä pilattu.
• Peltolammin vaihtoehto sijaitsee Peltolammin pohjoispään kohdalla heti radan länsipuolella
• Sulkavuoreen suunniteltu keskusjätevedenpuhdistamo ja hyötyvoimalaitos eivät mahdu samaan kalliotilaan Sulkavuoressa
• jos hyötyvoimalaitos rakennetaan Tarastenjärvelle, joudutaan kaukolämpöverkkoa rakentamaan 7 kilometriä, jotta päästään Tampereen nykyiseen kaukolämpöverkkoon. Rakentamismahdollisuudet selvitetään YVA:ssa.

 

Muuta

 

Vaihtoehdoista järjestetään syksyn aikana asukastyöpajoja, joihin kutsutaan kunkin alueen asukasyhdistysten edustajat. Palokallion Omakotiyhdistys ry saa kutsun Peltolammin vaihtoehtoa käsittelevään asukastyöpajaan.

 

Muita kutsuttavia tahoja ovat mm. Etelä-Alvari, Peltolammiseura ja Härmälän Omakotiyhdistys.

 

Asukastyöpajatoimintaa vetää Seela Sinisalo Ramboll´sta.

 

Vielä…        

 

Oletan, että hyötyvoimalaitos ja biokaasulaitos rakennetaan Tarastenjärvelle. Kannatin tätä vaihtoehtoa jo silloin, kun Hämeenkyrön suunnitelmat kariutuivat asukkaiden painostuksen vuoksi.

 

Tarastenjärvi-vaihtoehto ei kuitenkaan ole varma, joten muistutukset muiden vaihtoehtojen torppaamiseksi ovat paikallaan. Jokaisella mielipiteellä on vaikutusta, jotta järkevään ratkaisuun päädyttäisiin.

 

Pidän Tarastenjärveä hyvänä ratkaisuna senkin vuoksi, että toteutuessaan hanke vauhdittaisi 9-tien parannustöitä ainakin Atalan ja Tarastenjärven liittymän välillä. 9-tien parantaminen tulee aiheelliseksi myös sen vuoksi, että Nurmi-Sorilan rakennustyöt alkavat muutaman vuoden kuluessa.

 

Tarastenjärven vaihtoehtoa kannattaen

 

-Esko Erkkilä-

Pukki kaalimaan vartijana

Perjantai 10.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Gasum Oy on viime päivinä kunnostautunut toimenpiteillä, joita voi kuvailla vanhalla suomalaisella sananlaskulla: "Pukki kaalimaan vartijana".

 

Pukki voi joskus olla tehokaskin kaalimaan vartija ja saattaa toki olla, että Gasum Oy:n viimeaikaiset tempaukset ovat jopa hyödyllisiä - ainakin ne ovat kirvoittaneet keskustelua. Lähdekritiikki on oltava kuitenkin koko ajan mielessä, kun arvioi Gasum Oy:n toimenpiteitä.

 

Valtakunnallisesti merkittävä Gasum Oy:n ulostulo liittyi sen Pöyry Management Consulting Oy:ltä tilaamaan selvitykseen, jossa paneuduttiin mm. maakaasun, kivihiilen ja turpeen välisiin eroihin hiilidioksidin tuottajina.  

 

Selvitys otti kantaa hallituksen suunnitelmiin kiristää maakaasun verotusta ja sen vaikutuksia hiilidioksiditilanteen ohella kaukolämmityksen kustannuksiin.

 

Pöyry Management Consulting Oy ja Gasum Oy kieltävät mahtipontisesti lainaamasta selvitystä edes osittainkaan, joten pyydän lukemaan sen Gasum Oy:n nettisivuilla - www.gasum.fi - olevan linkin takaa. Selvitys on muistio ja sen nimi on:

 

ENERGIANTUOTANNON LÄMMÖN VEROMUUTOSTEN

VAIKUTUS MAAKAASUN KILPAILUKYKYYN, KÄYTTÖÖN JA

PÄÄSTÖIHIN CASE-KOHTEISSA

 

Selvityksen lainauskiellosta kerrotaan vasta muistio-otsikon jälkeen, joten muistion otsikon saa lainata.

 

Toinen Gasum Oy:n aktiviteetti on Pirkanmaan seudun seutupäättäjien ja -vaikuttajien keskuudessa tehty mielipidekysely.

 

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää seutupäättäjien ja -vaikuttajien ajatuksia siitä, miten taajama-alueiden ilman laatua voidaan parantaa ja ilmastonmuutosta torjua huomioimalla eri energialähteet.

 

Sain kyselyn ja olen siihen vastannut.

 

Kysymykset olivat ainakin lievästi asenteellisia ja kyselyn toimeksiantajasta ei ollut epäselvyyttä.

 

Maakaasukysymyksessä kiinnitän huomiota yhteen seikkaan ja se on huoltovarmuusnäkökohta.

 

Maakaasu tulee aina olemaan tuontitavaraa ja Suomen kohdalla alkuperämaa on Venäjä.

 

Venäjälle suuntautuvassa viennissä ja sieltä tapahtuvassa tuonnissa on aina oltava varuillaan.

 

Erityisen suurta varuillaanoloa vaatii energiantuonti. Venäjältä tapahtuva energiantuonti ei saa kohota liian suureksi, vaan sen on pysyttävä tietyissä rajoissa.

 

Gasum Oy:n omistajina ovat Fortum (31 %), OAO Gazprom (25 %), Suomen Valtio (24 %) ja EON Ruhrgas (20 %). Omistuksesta siis 55 % on suomalaisomistusta ja 45 % venäläis-saksalaisomistusta. Omistusrakenne vaatii tiukan lähdekritiikin ylläpitoa, kun Gasum Oy:n mielipiteitä arvotetaan.

 

Gasum Oy:n tilaama selvitysmuistio tuli yllättäen ja tilaamatta, mutta siitä huolimatta sille kannattaa antaa tietty arvo.

 

Pirkanmaan päättäjille suunnatulla kyselyllä on lähinnä viihdearvo, joten sen tuloksille ei voi antaa suurta painoarvoa.

 

Miksi veropäätöksen valmistelijat eivät itseohjautuvasti selvittäneet eri energiatuotantomuotojen päästöjä ja niitä kustannusvaikutuksia, jotka eri veromallit aiheuttavat?

 

Toivottavasti päättäjät osaavat arvioida myöhäsyntyisenkin aineiston painoarvon oikein, kun Eduskunnassa lopullisesti linjataan eri energiamuotojen verokohtelu.

 

-Esko Erkkilä-

Sukupuolten tasa-arvo ei toimi syöpäseulonnoissa

Keskiviikko 8.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Syöpärekisterin mukaan v. 2008 Suomessa todettiin 4.322 uutta rintasyöpätapausta ja 4.225 uutta eturauhassyöpätapausta.

 

Naisten ja miesten yleisimmän syövän osalta uusien tapausten määrät olivat siis jokseenkin yhtä suuret.

 

Naisten kohdalla mammografiaseulonnat ovat pyörineet jo useita vuosia, mutta miesten osalta eturauhassyöpäseulonnat saavat jostain käsittämättömästä syystä yhä odottaa itseään. Sukupuolten tasa-arvo ei toimi syöpäseulonnoissa!

 

Helsingissä toimivan Docrates Klinikan johtava ylilääkäri, kliinisen onkologian dosentti Timo Joensuu luennoi Tampereella torstaina 2.9.20109 syövän toteamisen ja hoidon uusimmista mahdollisuuksista erityisesti eturauhassyövän näkökulmasta.

 

Olin paikalla mielenkiintoisessa tilaisuudessa.

 

Olen ennenkin kuunnellut Joensuun esityksiä ja ne ovat joka kerta mielenkiintoisia ja sisältävät uutta tietoa - niin myös tällä kerralla.

 

Joensuu asettui selkeästi eturauhassyöpäseulontojen kannattajaksi ja hänellä oli kannalleen myös perusteluja.

 

Yhdysvalloissa on toteutettu mittava projekti ja sen tuloksena on voitu todeta, että sadantuhannen miehen joukosta 71 miestä välttyi syöpäkuolemalta PSA-tutkimuksen ansiosta.

 

Suomessa potilasjärjestöt ovat jo vuosia vaatineet systemaattisten eturauhassyöpäseulontojen aloittamista PSA-menetelmää käyttäen.

 

Omaan kokemusta eturauhassyövästä, sillä minussa todettiin eturauhassyöpä v. 2001. Leikkauksen jälkeisen 6 viikon pituisen sairasloman jälkeen olen saanut olla työelämässä jo yli kahdeksan vuotta.

 

Kannatan eturauhassyöpäseulontojen aloittamista, sillä omakohtaisiin kokemuksiini nojautuen ne pelastavat ihmishenkiä ja mahdollistavat elämän jatkumisen.

 

Osa lääkärikuntaa vastustaa eturauhassyöpäseulontojen aloittamista. Kuuntelin dosentti Joensuun Tampereen radiolle antaman haastattelun, jossa hän paalutti lääkärikunnan vastustamisen syyksi sen, että maamme terveydenhoitojärjestelmä ei kestäisi eturauhassyöpäseulontojen aloittamista. Seulonnat lisäisivät eturauhassyöpäpotilaiden määrää niin paljon, että syöpätapausten hoitaminen ei olisi mahdollista! Perustelu ei ole eettisesti oikea ja se ei tee oikeutta eturauhassyöpäpotilaille eikä heidän lähipiirilleen.

 

Kaikkea tietoa pitää katsella tietty lähdekritiikki mielessä pitäen. Dosentti Joensuu edustaa yksityistä sairaanhoitoyritystä, jonka bisneksessä merkittävä osa on syövän toteamismenetelmät ja syöpähoidot.

 

Vaikka Joensuun mielipiteitä tarkasteleekin tiukan lähdekritiikin kautta, on selvää, että hänen esityksensä syöpäseulontojen aloittamiseksi eturauhassyövän löytämiseen tähtäävinä toimenpiteinä ovat perusteltuja.

 

Eturauhassyöpädiagnoosin kohtasi v. 2008 yhteensä 1.476 alle 65-vuotiasta miestä. Heistä alle 60-vuotiaita oli 740.  Nuorin ikäluokka, jolla eturauhassyöpä havaittiin, olivat 35…39-vuotiaat.

 

Nuorilla - nyt nuorilla tarkoitetaan alle 60-vuotiaita - eturauhassyöpä on tyypiltään yleensä agressiivinen.  Olisi tärkeää, että juuri nuorten miesten aggressiiviset eturauhasyövät pystyttäisiin löytämään varhaisasteella, sillä silloin hoitoennuste olisi paras.

 

PSA-tutkimus tehdään käsivarresta otetusta tavallisesta verikokeesta. Tutkimuksen suorittaminen on teknisesti helppo ja vaivaton.

 

Esitän, että yritysten työntekijät vaativat PSA-kokeen liittämistä normaaliin työterveystarkastukseen, joka suoritetaan työntekijöille joko vuosittain tai muutaman vuoden välein.

 

Lopullisena tavoitteena on oltava, että eturauhassyöpäseulonnat toteutetaan miehille samalla systeemillä, jota nyt toteutetaan naisten rintasyöpäseulonnoissa.

 

-Esko Erkkilä-

Kaistapäiden hommia

Maanantai 6.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Olin perjantaina työn vuoksi syrjä-Suomessa eli Turussa ja palasin sieltä Tampereelle vasta lauantaina iltapäivällä.

 

Havaitsin, että 9-tiellä oli nopeusvalvontakameratolppia tuhottu perjantai-aamun ja lauantai-iltapäivän välillä.

 

Tuhotut kameratolpat sijaitsevat Urjalassa ja Kylmäkoskella.

 

Aamulehden uutisoinnin perusteella kyse on neljän kameratolpan tuhoamisesta.

 

Tuhotyö ei ole järkiviisaiden puuhaa, vaan homman ovat hoitaneet niukkajärkiset kaistapäät.

 

Ajan vuodessa työajoja yli 25.000 kilometriä ja omia ajoja saman verran. Ajokilometrejä henkilöautolla minulle on vuosien saatossa kertynyt n. 2.000.000 kilometriä.

 

Pidän melkein luonnollisena, että olen tänä aikana saanut puolenkymmentä sakkoa ylinopeudesta. Siitä huolimatta kannatan automaattista nopeusvalvontaa.

 

Nopeusvalvonta eri muodoissaan on erityisen tähdellistä 9-tiellä Tampereen ja Turun välillä. Vilkas "poikittaisliikenne" hirvien ja peuroj - anteeksi kauriiden - vuoksi on niin vilkasta, että nopeusvalvonta tieosuudella on mielestäni välttämätöntä.

 

Liikennekuri 9-tiellä on toki kohentunut, mutta henkensä altistavia löytyy edelleen.

 

Tervehdin tyytyväisyydellä syksyn saapumista, sillä se tietää 9-tien nopeusrajoitusten muuttumista 80 kilometriin tunnissa. Silläkin nopeudella ehtii vallan hyvin Tampereelta Turkuun ja Turusta Tampereelle - puhun vankan kokemuksen äänellä.

 

Toivon, että nopeusvalvontakameratolppien tuhoajat saadaan kiinni ja lailliseen edesvastuuseen tekemisistään.  Kameratolppien tuhoaminen viestii piittaamattomuudesta yhteiskunnan säädösten noudattamiseen ja sen vuoksi syyllisiä pitää rangaista rankimman jälkeen.

 

-Esko Erkkilä-

 

Idea jalostui toiminnaksi vuodessa

Lauantai 4.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Tunnen tiettyä tyytyväisyyttä, että Tampereen Tarastenjärvelle ollaan suunnittelemassa hyötyvoimalaitoksen rakentamista.

 

Tyytyväisyyteni johtuu siitä, että esitin nyt toteutumassa olevan hankkeen idean runsas vuosi sitten Aamulehden ja Hämeenkyrön Sanomien mielipidepalstoilla.

 

No, rehellisyyden nimissä on uskottava, että Tampereella oli lähes valmiit suunnitelmat Hämeenkyrön hankkeen kaatumisen varalta!

 

Tunsin vuoden 2009 kesällä mielihyvää Hämeenkyröön suunnitellun jätteenpolttolaitoksen rakennushankkeen kaatumisesta ja esitin vastaavan laitoksen rakentamista Tampereen Tarastenjärvelle.

 

Tässä 8.6.2009 Aamulehdessä julkaistu mielipidekirjoitukseni, jonka myös Hämeenkyrön Sanomat julkaisi hieman myöhemmin.

 

Kirjoitus löytyy myös näiltä nettisivuilta viime kesältä.

 

Kirjoitus on pitkähkö, mutta tutustumisen arvoinen varsinkin nyt, kun siinä esittämäni seikat ovat toteutumassa.

 

==================

 

Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksesta luopuminen luo mahdollisuudet mm. 9-tien kunnostamiselle ja meluntorjunnalle

 

M-real ja Metsäliitto ovat luopumassa Hämeenkyröön kaavaillun jätteenpolttolaitoksen rakentamisesta.

 

Päätös oli odotettu ja oikea. Sillä on Hämeenkyrön kunnalle yksinomaan positiivisia vaikutuksia ja päätös antaa pontta monille Tamperetta ja koko Pirkanmaata koskeville hankkeille.

 

Hämeenkyrön jätteenpolttolaitos olisi joutunut tiukkaa kilpailutilanteeseen raaka-aineeksi tarvittavasta jätteestä. Lopputulema olisi ehkä ollut se, että Hämeenkyröön olisi ollut haalittava poltettavaa materiaalia keski-Euroopasta saakka. Toki sitä sieltä olisi saatavissa, mutta olisiko se ollut viisasta? Olisivatko jätteen maantiekuljetukset Porin ja Rauman satamista Hämeenkyröön olleet järkeviä - tuskin!

 

Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksesta luopuminen on tunnustus kunnan monille tahoille, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä työtä pitäjän imagon luomisessa. Nyt heidän työnsä ei ole mennyt hukkaan.

 

Hämeenkyrön päätös antaa mahdollisuuden kehittää Tampereen Tarastenjärvellä sijaitseva jätteenkäsittelykeskus todelliseksi ympäristöosaamisen keskukseksi.

 

Olen hieman kateellisena seurannut lounais-hämäläisten hankkeita, joilla he ovat määrätietoisesti kehittäneet Forssassa sijaitsevaa Kiimassuon kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen keskittynyttä aluetta. Viimeisin Kiimassuon alueen kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen erikoistuva yksikkö, Envore Biotech Oy:n biokaasulaitos, vihittiin käyttöönsä kuluvan kesäkuun 1. päivänä. Laitos tulee lokakuussa täyteen vauhtiin päästyään ottamaan talteen 300 kuutiometriä metaania tunnissa. Se merkitsee energia-arvoltaan 300 litraa polttoöljyä. Näin mittava metaanin talteenotto ja hyödyntäminen on "timanttinen" ympäristöteko!

 

Kun Hämeenkyrön hanke nyt on saamassa onnellisen lopun, niin Tarastenjärvelle voidaan alkaa toteuttamaan Forssan Kiimassuon tapaista kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen erikoistunutta keskittymää. Kotitalouksien, laitosten ja yritysten suorittama jätteiden esilajittelu voidaan sen jälkeen hyödyntää täysimääräisesti.

 

Liikennemäärät 9-tiellä Tampereelta Oriveden suuntaan tulevat Tarastenjärven ympäristö-osaamiskeskuksen myötä kasvamaan.

 

Atalan ja Tarastenjärven risteyksen välinen 9-tien osuus on liikenneturvallisuuden kannalta Suomen eräs ongelmallisimmista tieosuuksista. Tieosuudella tapahtuu paljon liikenneonnettomuuksia ja valitettavan monet onnettomuudet ovat seuraamuksiltaan vakavia.

 

Kasvava liikenne Tarastenjärvelle antaa pontta kohentaa 9-tien liikenneolosuhteita nykyisestä moottoritien päättymäkohdasta ainakin Tarastenjärven risteykseen saakka. Myös Nurmi-Sorila -suunnitelmat sekä Aitolahden ja Teiskon alueiden kehittyminen vaativat 9-tien liikenneolosuhteiden parantamista tällä tieosuudella.

 

Tiehallinnolla on pätevät suunnitelmat 9-tien kehittämiseksi Tampereen ja Oriveden välillä. Suunnitelmat on palasteltava ja ensimmäinen vaihe olkoon Atalan ja Tarastenjärven välinen tieosuus.

 

9-tien liikennemelu, joka syntyy Atalan ja Tarastenjärven risteyksen välillä, on vakava haitta alueen asukkaille.  Vesistön vuoksi meluntorjuntatoimenpiteet ovat haasteellisia.

 

Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen kasvavat volyymit sekä Nurmi-Sorila -suunnitelmat pakottavat yhteiskunnan nopeasti toteuttamaan sellaiset meluntorjuntaratkaisut, jotka merkitsevät liikennemelun alenemista Atalan ja Tarastenjärven risteysalueen välisellä tieosuudella.

 

-Esko Erkkilä-

 

===========

 

Varsin osuvaa tekstiä, vaikka sen itse toteankin.

 

-Esko Erkkilä-

Yleisötilaisuus Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikkavaihtoehdoista

Perjantai 3.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt suunnittelevat jätepolttoainetta käyttävän hyötyvoimalaitoksen rakentamista Tampereelle.

 

Hanke sai vauhtia, kun Hämeenkyröön suunnitellun vastaavan laitoksen rakennushankkeesta luovuttiin.

 

Olen ollut ja olen edelleenkin sillä kannalla, että hanke on kannatettava ja nyt sitä ollaan toteuttamassa oikealle alueelle. Hämeenkyrö sijoituspaikkana olisi ollut virheratkaisu monestakin syystä.

 

Hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA). YVA:ssa sijoitusvaihtoehtoina ovat Lielahti, Rusko, Sarankulma ja Tarastenjärvi.

 

YVA-ohjelmasta oli kaikille avoin yleisötilaisuus 31. elokuuta 2010 klo 18.00 Tampereen Yliopistolla - osallistuin tilaisuuteen.

 

Hankkeesta vastaaville tahoille on annettava tunnustus perusteellisesta valmistautumisesta sekä prosessin avoimuudesta. Laajat hankeasiakirjat ovat kaikkien nähtävissä hankkeesta vastaavien yritysten nettisivujen kautta ja luonnollisesti niihin pääsee myös Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen nettisivujen kautta.

 

Yleisötilaisuudessa oli kuutisenkymmentä kuulijaa ja runsas joukko henkilöitä hankkeen parissa toimivista yrityksistä sekä Pirkanmaan ELY-keskuksesta ja Tampereen kaupungilta.

 

Tilaisuuden johdattelijana toimi Leena Ivalo Pirkanmaan ELY-keskuksesta - hän toimii myös yhteysviranomaisen yhteyshenkilönä YVA-prosessissa.

 

Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg ehdotti, että hankkeessa eräänä vaihtoehtona olevan Sarankulman nimi muutettaisiin paremmin totuutta vastaavaksi eli Peltolammin vaihtoehdoksi.

 

Istuimme Skogberg´n kanssa rinnakkain ja keskustelimme asiasta, jonka Skogberg sitten esitti.

 

Hankevastaavat hyväksyivät nimenmuutosesityksen, joten Sarankulman vaihtoehto on jatkossa Peltolammin vaihtoehto.

 

Nimenmuutoksen jälkeen Peltolammin välittömään läheisyyteen kaavailtu sijoitusvaihtoehto kuvaa sijoituspaikkaa hyvin. Toivottavasti nimenmuutos myös aktivoi Peltolammin, Palokallion, Multisillan ja Härmälän asukkaita ottamaan kantaa Peltolammin sijoitusvaihtoehtoon.

 

Sarankulma-nimen ujuttamisyritys erään sijoituspaikkaehdokkaan nimeksi luo tietyn varjon hankkeen takana olevien suuntaan. Onko teollisuusalueen nimen valinnalla pyritty vähentämään asukkaiden kiinnostusta hankkeeseen? Mahdollinen ujuttamisyritys ei onnistunut, sillä asia on nyt korjattu.

 

Palaan myöhemmin yleisötilaisuuden muuhun antiin.

 

-Esko Erkkilä-

Läheltä Sinua -tapahtuma Viljakkalan Seurantalolla

Tiistai 31.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurantaloyhdistys järjesti "Läheltä Sinua"-tempauksen Viljakklan Seurantalolla sunnuntaina 22.8.2010.

 

Kävin neljän hengen "partion" johtajana tilaisuudessa. Partion nuorimmat jäsenet olivat 3-vuotias Iiris ja 5-vuotias Aurora.

 

Kyseessä oli markkinatapahtuma ja nimensä mukaisesti myytävät tuotteet olivat läheltä.

 

Seurantalon iso sali oli täynnä markkinapöytiä ja tarjolla oli monenlaista tavaraa, palveluja sekä tietoa.

 

Seurantalon pihassa grillikatoksessa oli vartaassa kokonainen possu ja runsaan tunnin kuluttua se oli tehnyt kauppansa niin, että samalla tahdilla possu varmaan siirtyi makupaloina markkinaväen herkuksi jo hyvissä ajoin ennen tilaisuuden päättymistä.

 

Mielenkiintoinen uutuus olivat Suojärven Suklaatilan suklaat.

 

Suojärven Suklaatila on monitoimitaitaja Tomi Järvenpään ja hänen vaimonsa aloitteleva yritys Ylöjärvellä,  hyvin lähellä Ylöjärven, Hämeenkyrön ja entisen Viljakkalan pitäjän rajaa. Suojärven Suklaatilalle on mökiltämme matkaa linnuntietä vajaa pari kilometriä, joten voidaan todella puhua lähellä toimivasta yrityksestä.

 

Yrityksen aloitustaival on alkanut suotuisten tähtien alla, sillä ostamamme neljä suklaapussia hävisivät ns. "parempiin suihin" kovinkin etuajassa - etuajassa sen vuoksi, että tavallinen ruoka ei Iirikselle ja Auroralle tahtonut matkan jälkeen maistua lainkaan.

 

Parhainta menestystä aloittelevalle suklaayritykselle - näitä me tarvitsemme, jotta maaseutu säilyy elävänä.

 

Yrityksen tuotteet ovat kunnossa, siitä saimme omakohtaiset kokemukset. Myös tuotevalikoima tuntuu kattavalta. Toivottavasti yrittäjäpariskunta saa jakelutieasiat kuntoon, sillä kattavat ja oikein mitoitetut jakelutiet ovat yrityksen menestymisen kannalta lähes yhtä tärkeät kuin tuotteiden laatu.

 

Tapahtuman aikana oli mukava todeta, että Viljakkalan Seurantalon kunnostusprojekti on edennyt. Talon varustukseen kuuluu nyt kunnollinen terveysviranomaisten hyväksymä keittiö ja se lisää talon mahdollisuuksia paljon.

 

Kiitän Viljakkalan Seurantaloyhdistyksen puuhahenkilöitä siitä panoksesta, jota he ovat talon kunnostamiseksi antaneet. Ehkä joskus myöhemmin myös näillä palstoilla Viljakkalan Seurantaloa ja Viljakkalan Seurantaloyhdistystä käsitellään tarkemmin.

 

-Esko Erkkilä-

Kreenholm - merkittävä teollisuusyritys Narvassa

Sunnuntai 29.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Teollisuusyritysten puute on Baltian maiden akilleenkantapää. Länsi- ja itämarkkinoilla kilpailukykyiset yritykset ja niiden tuotteet olisivat kullanarvoisia mille maalle tahansa, mutta näin on erityisesti Baltian maiden kohdalla.

 

Narvassa toimii Viron vanhin alkuperäisen nimensä säilyttänyt teollisuuslaitos, Kreenholm, joka on yksi koko Euroopan suurimmista tekstiilitehtaista. Yritys kuuluu ruotsalaiseen Borås Wäferi-konserniin.

 

Yrityksen historia alkoi 150 vuotta sitten, kun Kreenholmin ensimmäinen ompelimo nousi Narvajoen saareen vuonna 1857. Nykyään Kreenholmin kahdeksan tehdasta tuottavat neljässä vuorossa muun muassa lankaa, kankaita, vaippoja, froteepyyhkeitä, aamutakkeja, vuodevaatteita, pöytäliinoja ja verhoja.

 

Kilpailu kansainvälisillä tekstiilimarkkinoilla on kireää, mutta Kreenholm on selviytynyt niillä erinomaisesti. Viennin kokonaisarvo on yli miljardi Viron kruunua vuodessa ja tärkeimpiä vientimarkkinoita ovat USA, Saksa, Suomi, Alankomaat, Britannia sekä Ruotsi.

Kreenholmin varjossa ja tuella Itä-Vironmaan muunkin tekstiiliteollisuuden kehitys on ollut nousujohteista. Suuryhtiö yksistäänkin työllistää täysin yli kymmenen alihankkijayritystä.

 

Viime aikoina Kreenholmilla on ollut vaikeaa, sillä erimielisyydet Narvan kaupungin kanssa ovat nakertaneet yrityksen taloudellista asemaa.

 

Kreenholmin punatiiliset tuotantolaitokset ovat edelleen eräs Narvan nähtävyyksistä.

 

Kreenholm oli ennen sotia yritys, joka huolehti työntekijöistään kehdosta hautaan. Se palkittiin mm. Pariisin maailmannäyttelyssä v. 1900 parhaasta yhdyskuntasuunnittelusta yrityssarjassa.

 

Oppaamme kertoi Narvan reissullamme, että Kreenholm on tehnyt alihankintatöitä mm. Keskolle, Finlayson´lle ja Marimekolle. Marimekko lopetti yhteistyön v. 2007, kun Ruotsin televisio kertoi, että Kreenholmin käyttämän puuvillan keruussa on käytetty lapsityövoimaa.

 

Suomalaisittain Narvassa toimivista yrityksistä mielenkiintoinen on Cargotec Estonia AS. Sen nimikyltti on näkyvästi esillä lähellä Narvan keskustaa. Narvan läheinen sijainti Venäjän rajan tuntumassa, mutta kuitenkin EU-alueella, on varmaan ollut eräs perusta, kun Cargotec on päättänyt sijoittaa tytäryhtiönsä Narvaan.

 

On syytä toivoa menestystä niin Kreenholmille kuin myös Cargotec`n Narvan toiminnoille.

 

-Esko Erkkilä-

 

Takseja, pimeitä takseja ja julkista liikennettä Narvassa sekä Narva-Joesuussa

Lauantai 28.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Asuimme Itä-Viron kierroksellamme Narva-Joesuussa  Meresuu-kylpylässä.

 

Narva-Joesuu on pieni kaupunki ja sen vuoksi sieltä kannattaa mennä tutustumaan läheiseen Narvan kaupunkiin.

 

Kaupungit sijaitsevat molemmat 78 kilometriä pitkän Narvajoen länsirannalla. Kaupunkien etäisyys toisistaan on 12 kilometriä.

 

Kaupunkeja yhdistävä hyväkuntoinen tie kulkee n. 300 metriä leveän Narvajoen länsirantaa mukaellen. Joen keskellä kulkee Idän ja Lännen raja, sillä se on Viron ja Venäjän rajajoki.

 

Pääosa seurueestamme palasi omalla bussillamme Narvasta Meresuun kylpylään, mutta perhekuntamme jäi erään pariskunnan lisäksi jatkamaan tutustumista Narvaan.

 

Oppaamme joka asuu Narvassa, kertoi, että hänen taksimatkansa Narvasta kylpylään maksoi aamuisin 130 kruunua. Se oli hyvä pohjatieto taksimaksujen vertailussa.

 

Perhekuntamme muut jäsenet lähtivät ennen minua kohti kylpylää. Yritimme tinkiä taksimatkaa kiinteähintaiseksi, mutta se ei onnistunut - taksimies vaan näytti mittaria ja osoitti, että se määrittelee maksun. Matka maksoi lopulta 170 kruunua.

 

Jäin yksikseni ja hankkiuduin parin tunnin kuluttua Narva-Joensuun suuntaan kulkevien bussien pysäkille. Siellä oli myös seurueemme pariskunta eli odottelimme bussi kolmistaan.

 

Heti kohdallemme pysähtyi vanhan Mersun omistaja nuorimies, joka kauppasi kyytiä kylpylään. Emme päässeet hintaneuvotteluihin saakka, sillä kyytimies ei näyttänyt kovin luotettavalta.

 

Pian pysäkille pysähtyi bemarikuski uudenkarhealla bemarilla, mutta hänenkään tarjoamansa kyyti ei meitä kiinnostanut.

 

Kolmas pimeä taksimies oli kouliintunut hämärähommiin. Hän oli jättänyt autonsa sivummalle ja tuli kävellen kaupantekoon. Kielimuurikaan ei ollut esteenä, sillä innokas kyydintarjoaja näytti isosta setelinipustaan kahta kymmenen kruunun seteliä ja käsitimme, että meidät kolme henkilöä olisi kyyditty kylpylään 12 kilometrin päähän yhteensä kuudellakymmenellä kruunulla eli neljällä eurolla! Ei ollenkaan kallis hinta, mutta hämärämiehiä ja harmaata taloutta kaihtavina emme tehneet näitäkään kauppoja.  

 

Odottelimme vielä hetken ja Narva-Joesuuhun matkaava bussi saapui. Kyyti maksoi tasan 15 kruunua per henkilö eli euron per nuppi.

 

Kyyti oli reipasta, mutta bussin ikkunoista ei paljon näkynyt, sillä ikkunat olivat sumun samentavia - tuplalasien väliin oli päässyt kosteutta ja se esti näkyvyyden.

 

Olimme tyytyväisiä, sillä bussimatka Narvasta Narva-Joesuuhun oli kokemus ja halpa sellainen. Suosittelen julkisten liikennevälineiden käyttämistä, jos olette kylpylälomalla Meresuun kylpylässä ja haluatte käydä tutustumassa Narvaan ja sen tarjoamiin kauppapalveluihin tai nähtävyyksiin.

 

-Esko Erkkilä-

Meresuu Spa & Hotel - uusi kylpylä perinteisessä kylpyläkaupungissa Narva-Joesuussa

Maanantai 23.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Viron kylpylät ovat tulleet lukuisille suomalaisille tutuiksi kuluneiden vuosien ja vuosikymmenten aikana, sillä kylpylämatkailu Suomesta Viroon alkoi jo Viron neuvostomiehityksen aikana.

 

Lukuisat kylpylät Saarenmaalla, Pärnussa sekä Tallinnassa ja sen lähiympäristössä ovat tulleet tutuiksi myös meidän perhekunnallemme.

 

Itä-Vironmaa on ollut minulle melkein tuntematonta aluetta, sillä olen tutustunut siihen vain yhden läpiajomatkan aikana.

 

Heinä…elokuun vaihteessa tilanne muuttui, kun osallistuimme neljän päivän matkalla Itä-Viroon.

 

Yövyimme kahtena ensimmäisenä yönä Meresuun kylpylässä Narva-Joesuun kaupungissa.

 

Narva-Joesuu sijaitsee Narvajoen ja Suomenlahden yhtymäkohdassa aivan koillis-Viron kulmassa.

 

Narva-Joesuun asukasmäärä on talvella 3.000 henkeä, mutta kesällä väkimäärä kasvaa 6…7-kertaiseksi. Se oli Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikana Viron "kesäpääkaupunki", kun kesäpääkaupunki nykyisin on Pärnu.

 

Kaupunki on perinteinen kylpyläkaupunki ja v. 2008 rakennettu uusi komea kylpylä on taas vaalimassa sen kunniakkaita kylpyläperinteitä.

 

Kylpyläperinteen lisäksi Narva-Joesuu on kuuluisa pitsihuviloistaan. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Narva-Joesuussa oli 1.100 pitsihuvilaa, mutta nyt niitä on jäljellä kaksi; niistäkin toinen on tuhoutumassa ja toista toki korjataan.

 

Ennakoidaan, että seuraavat kymmenen vuotta tulevat merkitsemään Narva-Joesuulle vahvaa kehitystä.

 

Narva-Joesuu sijaitsee n. 12 kilometrin etäisyydellä Narvan kaupungista.

 

Meresuun kylpylässä voi vielä aistia hetkiä siitä ajasta, jolloin Neuvostoliitto oli Viron herrana.

 

Kylpylähenkilökunta ei juurikaan osaa suomea, sillä venäjänkieli on tämän alueen valtakieli. Luonnollisesti he taitavat englanninkielen.

 

Eniten hotellissa on aistittavissa venäläismeininki siinä, että ravintolahenkilökuntaa on paljon. Seurasimme meininkiä ja totesimme, että ravintolassa saattoi olla työtä tekemässä kuusikin henkilöä, kun todellinen henkilökuntatarve olisi ollut kaksi tarjoilijaa! On selvää, että jatkossa henkilökuntamäärää on vähennettävä - kilpailu ja tehostamisvaateet pitävät siitä huolen.

 

Kylpylän sijaintipaikka on ihanteellinen, sillä kylpylästä on 150 metrin matka Viron pisimmälle hiekkarannalle. Narva-Joesuun hiekkarannat tuovat mieliin Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan Terijoen hiekkarannat.

 

Kävimme rannalla molempina iltoina ja näkymä auringonlaskuhetkellä oli hieno. Ensimmäisenä iltana rantakioski oli avoinna, mutta jostain syystä toisena iltana se oli kiinni - palvelu- ja bisnesajattelua ei ole vielä sisäistetty.

 

Uusia kylpyläkokemuksia etsivälle on helppo suositella majoittumista Meresuun kylpylään Narva-Joesuussa. Kylpylä on yhä useamman matkatoimiston tarjonnassa. Meresuusta on hyvät liikenneyhteydet mm. Narvaan.  Narvasta ja alueen liikenneyhteyksistä hieman enemmän tuonnempana.

 

-Esko Erkkilä-

Kaupan asiakaslehdet - lisäkustannus kuluttajien maksettavaksi vaiko hyödyllinen "ilmaispalvelu"?

Keskiviikko 18.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella bussimatkalla Tampereelta Helsinkiin tutustuin hieman tarkemmin perhekuntaamme tuleviin lehtiin.

 

Kaupan asiakaslehdistä meille tulee S-ryhmän Yhteishyvä, K-ryhmän Pirkka sekä Suomen Lähikauppa Oy:n Me-lehti.

 

Kaikissa kaupan asiakaslehdissä on naisvalta, sillä Yhteishyvää päätoimittaa Suso Kolesnik, Pirkkaa Minna Järvenpää ja Me-lehteä Jaana Huttunen.

 

Yhteishyvässä on toimituksellista aineistoa eniten. Asiakaslehdistä se on myös laajin - elokuun lehdessä oli 116 sivua. Lehti tulee asiakasomistajille pakattuna PE-LD-muoviin ja kun mukana on muutakin postia, kertyy lähetykselle painoa.

 

Pirkan sisältö on kaupallisinta. Lehdestä on vaikea löytää toimituksellista aineistoa, sillä "reklaamia" löytyy alkusivuilta takakanteen saakka.

 

Parasta Pirkassa on edelleen niksinurkka - Niksi-Pirkka nykyisin nimeltään. Niksinurkka on jaksanut pysyä vuosikaudet hyödyllisenä - oiva esimerkki asiakkaiden kuuntelemisesta, sillä asiakkaiden kertomiin nikseihin palstan suosio perustuu.

 

Me-lehti on sivumäärältään vaatimattomin, mutta ei anniltaan vähäinen.

 

Heinäkuussa saapuneen 8/2010-numeron helmi oli Tommy Tabermann´n kirjoittama kolumni, "Pyhä talkoohenki". Tabermann oli toimittanut kolumninsa lehdelle kaksi päivää ennen kuolemaansa. Saa nähdä, että kenet Me-lehti saa uudeksi kolumnistikseen.

 

Oletan, että kaupan asiakaslehdistä Me-lehden tulevaisuus on eniten vaakalaudalla. Me-lehti on työväenliikkeen ja E-osuustoiminnan perillinen nykyaikaan.

 

Työväenliikkeen taloudelliset viritelmät ovat muuttuneet tuhkaksi yksi toisensa jälkeen. Ennuste ei ole hyvä Suomen Lähikauppa Oy:n Siwa- eikä Valintatalo-ketjuille - Euromarket-ketjun kuolinkamppailu on monissa kaupungeissa jo päättynyt myymälöiden myyntiin S-ryhmälle.

 

Vaikka kaupan asiakaslehdet keskittyvätkin oman kaupparyhmänsä erinomaisuudesta kertomiseen, on niillä tietty asema suomalaisessa aikakauslehdistössä.

 

Lehtiä pitää tutkailla avoimin ja kriittisin silmin - niistä saattaa löytää mielenkiintoista ja hyödyllistäkin luettavaa.

 

-Esko Erkkilä-

Väärä viesti

Maanantai 16.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Metsäpalot Venäjällä ovat muodostuneet jokavuotiseksi riesaksi myös suomalaisille, sillä metsä- ja turvesoiden palamisesta syntyvä savu leviää pitkälle sisä-Suomeen saakka.

 

Venäjällä vähät välitetään metsän ja turvesoiden palamisesta. Vasta, jos palot uhkaavat ydinjätealueita, se saa pienoista liikettä venäläisviranomaisiin.

 

Palot on ilmeisesti saatu jonkinmoiseen hallintaan elokuun puolenvälin lähestyessä. Nyt Venäjällä on alkanut poliittinen jälkipyykki pesu - presidentti Medvedev on uhannut antaa potkut niille aluejohtajille, jotka eivät keskeyttäneet lomaansa metsäpalojen riehuessa pahimmillaan.

 

Suomi tarjosi Venäjälle kalusto- ja asiantuntija-apua metsä- ja maastopalojen sammutustöissä.

Tarjottu apu koostuu sisäministeriön mukaan kahdesta metsäpalontorjuntakontista, jotka sisältävät muun muassa sammutusletkuja ja -pumppuja.

Suomi on ministeriön mukaan lisäksi valmis lähettämään Venäjälle kaksi maastopalojen asiantuntijaa.

 

Vaikka Suomen ja Venäjän välillä onkin voimassa valtiosopimus keskinäisestä avunannosta suuronnettomuustilanteissa, näen että Suomen avuntarjous antaa Venäjälle väärän viestin.

 

Suomi antaa Venäjälle merkittävän panoksen esim. jätteenpuhdistuksessa ja nyt haluamme kertoa, että piikki on avoin myös metsäpalojen sammutuksessa. Käsittämätöntä toimintaa.

 

Oikein olisi ollut lähettää Venäjälle tiukkasanainen diplomaattiviesti, jossa olisi painotettu metsäpalojen nopean sammuttamisen välttämättömyyttä.

 

Suomen ja EU:n pitää vaatia Venäjää huolehtimaan itse suuronnettomuuksien ehkäisystä ja onnettomuuden tapahduttua sen nopeasta hoitamisesta. Suurvallalla täytyy olla siihen varaa.

 

-Esko Erkkilä-

Miten kasvattaa jalkapallo-ottelujen katsojamääriä ja onko jalkapallosta bisnekseksi?

Lauantai 14.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Seurasin yritysvieraana Suomen ja Belgian välistä jalkapallomaaottelua 11.8.2010. Paikka oli Veritas Stadion Turussa.

 

En voi sanoa olevani jalkapallomies, mutta seuraan sitä "yleissivistyksen verran". En löytänyt aikaa taannoisten MM-kisojen aikanakaan yhdenkään ottelun kokoaikaiselle TV-katselulle.

 

Suomi-Belgia -ottelu oli urheilullisestikin kiinnostavaa katsottavaa. Erityisen miellyttäväksi ja kiinnostavaksi tapahtuman teki tilaisuutemme isäntäväki, mukava seurueemme, hyvä sää ja tilaisuus seurata jalkapallo-ottelua kokonaisvaltaisesti.

 

Väkeä Veritas Stadionilla oli jalkapallo-ottelun väkimääräksi paljon - lähes 7.500 katsojaa.

 

Osa väestä oli aidosti kiinnostunutta jalkapallosta ja osa - kuten minä - mukavan seurueen jäsen, jolle tapahtuman oheistarjonta oli se, joka minut sai Kupittaalle.

 

Veritas Stadionin VIP Ole-ravintola antaa hyvät puitteet vaativankin yritystapahtuman raameiksi.

Se on espanjalaishenkinen ruoka- ja seurusteluravintola, joka oin avoinna koko päivän. Ruokailimme siellä ennen ottelua. Ruokailun yhteydessä oli hyvä tilaisuus päivittää myös työasioita.

 

Ottelu kiinnosti jalkapalloamatööriäkin. Toki televisiosta katsellen jalkapalloilua on kiinnostavampi katsella kuin livenä.

 

Alexei Eremenko jr:n ihailtava keskikentän puurtaminen oli silmiinpistävää ja vaikka hänet vaihdettiin kesken pois, oli hän Suomen joukkueen parhaita pelaajia.

 

Mikael Forssell oli selvästi liian pienissä kekkereissä, sillä pelaaminen ei häntä kiinnostanut - myös hänet vaihdettiin kesken pelin vaihtopenkille.

 

Jari Litmanen pääsi kentälle viimeiseksi puoleksi tunniksi ja hänen liikkumistaan oli ilo seurata. Vanhalla pelimiehellä ikä alkaa painaa askelta, mutta peli- ja sijoittumissilmä ovat edelleen terässä. Litmanen on oiva osoitus työelämässäkin kaivattavaa senioritietämystä ja senioriosaamista.

 

Suomen ja Belgian tasoinen ottelu - vaikka kyse onkin A-maaottelusta, on melkoista potkupalloilua huippujoukkueiden esityksiin verrattuna. Joitain mainioita erityisonnistumisia toki nähtiin ja niille yleisö osoitti suosiotaan.

 

Hetkittäin oli tapahtumaköyhiä tuokioita ja yleisö hiirenhiljaa. Ei ollut ihme, että eräs seurueemme jäsen alkoi silloin tapailla Meksikon pikajunan sanoja: "Ensiluokan vaunussa Uninen on tunnelma, Matkustajat - miehet, naiset - kaikki torkkuvat"!

 

Tapahtuma osoitti, että jalkapalloilun saaminen Suomessa taloudellisesti terveeksi bisnekseksi lienee mahdotonta. Valkeakosken Hakan vaikeudet ovat nähdyn perusteella hyvin ymmärrettäviä.

 

Terve bisnes vaatisi menestystä, mutta se on Suomen osalta haavekuvia. Suomalaiset jalkapalloilijat ovat yksilötähtiä - jos nyt tähtiä ovat lainkaan. Asiasta vakuuttuu, kun silmäilee Turussakin esiintyneen joukkueen pelaajien seuraluetteloa - vain harva edustusjoukkueemme jäsen pelaa Suomessa ja eipä joukosta taida löytää kahta pelaajaa, jotka pelaisivat samassa joukkueessa.

 

Ongelmista huolimatta toivotan menestystä niille, jotka tekevät tärkeää työtä jalkapalloilun merkeissä esim. nuorison parissa. Erityisesti arvostan vammaisjalkapalloilun parissa toimivien henkilöiden työtä.

 

-Esko Erkkilä-

Taas synkkä onnettomuuspäivä 9-tiellä

Keskiviikko 11.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Valtatie 9:llä oli jälleen kerran synkkä onnettomuuspäivä tiistaina 10.8.2010.

 

Urjalassa tapahtui ojaanajo tiistaina iltapäivällä, mutta henkilövahingoilta vältyttiin.

 

Tampereen pohjoispuolella Rusthollin kohdalla tapahtui samana päivänä aamupäivällä

yhden kuolonuhrin vaatinut tuhoisa liikenneonnettomuus.

 

Olen 9-tien suurkäyttäjä, sillä käyn Tampereelta Turun seudulla töissä pari…kolme kertaa viikossa.

 

Tiedostan 9-tien ongelmat ja olen pyrkinyt kaikin tavoin vaikuttamaan, että tien kuntoa kohennettaisiin. Hirviaitojen rakentaminen Tampereen ja Turun välille olisi mielestäni kiireellisin tehtävä. Suurin työsuojeluongelmani on ilman muuta hirvikolari työmatkalla Tampereelta Turkuun!

 

Ajan vuosittain 50.000…60.000 kilometriä ja tunnustan, että pelkään ajaa 9-tietä Rusthollin kohdalla. Se on ainoa tieosuus Suomessa, jossa tunnen aitoa pelkoa.

 

Rusthollin kohdalla olevat sillat ovat varsinainen surmanpaikka - eilinen kuolonkolari on uusin todiste tästä.

 

Tiehallinnolla on hienot suunnitelmat 9-tien parantamiseksi Tampereen ja Oriveden välillä. Tieosuus on kieltämättä kohennuksen tarpeessa, mutta koko matkan osalta se on tässä taloudellisessa tilanteessa utopiaa.

 

Toistan taas kerran esitykseni, että Tampereen pohjoispuolinen 9-tie rakennettaisiin välittömästi Atalasta Tarastenjärven risteykseen saakka turvalliseksi nelikaistaiseksi tieksi. Näin pystyttäisiin välttämään eilisenkaltaiset kuolonuhreja vaatineet liikenneonnettomuudet.

 

Samassa yhteydessä olisi huolehdittava melusuojauksesta siten, että Rutshollin silloilla ja niiden välittömässä läheisyydessä syntyvä 9-tien liikennemelu ei haittaisi lähialueiden asukkaita. Tekniset ratkaisut ovat olemassa - kyse on oikeastaan Tiehallinnon hyvästä tahdosta!

 

-Esko Erkkilä-

Poventsa - tutustumisen arvoinen paikkakunta Äänisen pohjoispuolella

Lauantai 7.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Poventsa sijaitsee Äänisen pohjoispuolella Karhumäestä parisenkymmentä kilometriä itään.

 

Se on jäänyt suomalaiseen sotahistoriaan itäisimpänä paikkakuntana Karhumäen suunnalla, jonka suomalaiset valtasivat Jatkosodan aikana.

 

Maailmanhistoriaan Poventsa on saanut paikkansa yhtenä Stalinin kanavan sulkuna.

 

Pääsin käymään Poventsassa heinäkuisella matkallamme Laatokan Karjalaan.

 

Suomalaiset valloittivat Poventsan itsenäisyyspäivänä 1941. Valtauksen jälkeen alkoi asemasotavaihe, jota kesti vuoteen 1944 saakka.

 

Venäläiset vaikeuttivat Poventsan valtausta rikkomalla Stalinin kanavan sulkulaitteita ja saattamalla siten kaupungin veden valtaan. Yleisradion "Elävä arkisto" on mainio lähde täsmentää tietojaan mm. Poventsan valtauksesta, sillä siellä on rintamatoimittaja Toivo Määtän reportaasi valtausoperaatiosta. Suosittelen reportaasin kuuntelemista.

 

Reportaasi on tehty 11.12.1941 ja vielä silloin Poventsan kaduilla vesi virtasi.

 

Poventsan kanavasulku on osa Vienanmereltä Ääniselle rakennettua Stalinin kanavaa jota nykyisin kutsutaan virallisesti Vienanmeren-Itämeren kanavaksi.

 

Ylitimme Stalinin kanavan Poventsassa ja pidimme kahvitauon kanavan itäpuolisessa metsäsaarekkeessa.

 

Stalinin kanavan rakennustyö on kommunismin synkimpiä tekoja ihmiskuntaa kohtaan.

 

Kanavan rakennustyö tapahtui vankityövoimalla. Rakennustyön aikana menehtyi 200.000 vankia eli yksi vanki jokaista kanavametriä kohti, sillä kanavalla on pituutta 227 kilometriä. Kanavan rakennustyöt alkoivat syksyllä 1931 ja kestivät ainoastaan 20 kuukautta, joten käsipeleillä toteutettuna työvoiman ponnistelut olivat yli-inhimilliset.

 

Rakennustyön kaameutta on kuvattu lausumalla mm. siten, että Stalinin kanava on rakennettu luitten päälle. Toinen tapa kuvata työn kaameutta on se, että jos työmaalla kuolleet vangit olisi haudattu kanava-alueelle, heidät olisi ollut pakko haudata pystyyn, koska muuten tila ei olisi riittänyt.

 

Stalinin kanavan sulkulaitteiden valokuvaaminen on kielletty. Kielto on varmin tapa saada matkaajat ottamaan suluista runsaasti valokuvia.

 

Suosittelen Poventsan käynnin mahduttamista Karhumäen suunnalle tapahtuvien turistimatkojen ohjelmaan.

 

-Esko Erkkilä-

Toivo Loukola - Kortesjärveltä olympiavoittajaksi ja maailmanennätyksen haltijaksi

Keskiviikko 4.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Jääkärimuseon yhteydessä Kortesjärvellä on erillisosasto, jossa esitellään Kortesjärvellä syntyneen ja Amsterdamin olympiakisoissa kultamitalin voittaneen Toivo Loukolan vaiheita.

 

Vierailin museossa heinäkuussa 2010 ja tutustuin Toivo Loukolan saavutuksiin.

 

Toivo Aarne Loukola syntyi eteläpohjalaispitäjä Kortesjärvellä lokakuun 2. päivänä 1902 ja hän kuoli 10.1.1984 Helsingissä.

 

Loukola aloitti urheilu-uransa korkeushyppääjänä, mutta siirtyi estejuoksijaksi muutettuaan Helsinkiin. Aktiiviaikanaan Loukola edusti Helsingin Poliisi-Voimailijoita. Siviilissä Loukola toimi Helsingin poliisilaitoksen passiosastolla.

 

Toivo Loukola voitti kultamitalin 1928 Amsterdamin olympiakisoissa 3000 estejuoksun ajalla 9.21,8 - aika oli uusi maailmanennätys.

 

Toiseksi juoksussa sijoittui Paavo Nurmi ja Suomen kolmoisvoiton varmisti Ove Andersen.

 

Toivo Loukolan omaiset haluavat kunnioittaa Loukolan muistoa ja hänelle on rakennettu oma osastonsa Suomen Jääkärimuseon yhteyteen.

 

Osastolla on esillä Loukolan voitoistaan saamia kunniakirjoja, mitaleita sekä lukuisia muita esineitä, jotka liittyvät Loukolan urheilu-uraan.

 

Suosittelen poikkeamista Suomen Jääkärimuseon yhteydessä olevaan Toivo Loukolan saavutuksista kertovaan erillisnäyttelyyn.

 

-Esko Erkkilä-

Mitä johtajavaihdos merkitsee Karjalalle ja alueen yhteistyölle Suomen kanssa?

Lauantai 31.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Karjalan Tasavaltaa johtanut Sergei Katanandov erosi "vapaaehtoisesti" tasavallan johdosta kesäkuun lopussa, kun Venäjän presidentti Dmitri Medvedev hyväksyi Katanandovin eroanomuksen.

 

Uudeksi päämieheksi presidentti Medvedev nimitti Andrei Nelidov´n, joka on viime vuodet edustanut Karjalaa senaattorina Moskovassa. Muodollisesti valinnasta vastasi Karjalan lainsäädäntökokous, kun se 21.7.2010 siunasi Medvedev´n päätöksen.

 

Katanandov´n vaihtuminen Nelidov´iin on monia askarruttava kysymys. Kysymys koskettaa myös Suomea ja suomalaisia, sillä Karjalan Tasavallan merkitys Venäjän lähialueena kiinnostaa monia Suomessa. Suomalaiset matkailevat paljon Karjalan tasavallan alueella ja monille suomalaisyrityksille Karjala on tärkeä markkina- tai raaka-aineen hankinta-alue.

 

Katanandov ehti hallita Karjalaa 12 vuotta. Hänen suosionsa laski alueen asukkaiden piirissä viime aikoina pohjalukemiin.

 

Andrei Nelidov omaa toimivat suhteet Venäjän keskusjohtoon. Se saattaa luoda mahdollisuuksia Karjalan tasavallalle. Nopeat muutokset Venäjällä eivät ole mahdollisia, mutta ehkä tasavallan asemaa hieman saadaan kohotettua.

 

Nelidov´n valinta merkitsee, että Karjalaan ilmestyy pikemmiten uusia henkilöitä Pietarista ja Leningradin alueelta, sillä Nelidov´lla on niille alueille laajat yhteydet.

 

Sopii toivoa, että johtajavaihdos Karjalassa merkitsee Venäjän luoteiskolkalle nykyistä valoisampaa tulevaisuutta. Toivottavasti uusi johto arvostaa Karjalan ja Suomen välisen kaikkinaisen yhteistyön kehittämistä.

 

-Esko Erkkilä-