Kokenut valtiopäivämies Markku Vuorensola Keskustan Pirkanmaan piirin johtoon

Maanantai 22.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan Pirkanmaan piirin syyskokouksessa UKK-instituutissa lauantaina marraskuun 20. päivänä piirimme puheenjohtaja vaihtui.

 

Puheenjohtajaksi valittiin selvällä äänten enemmistöllä agrologi Markku Vuorensola Lempäälästä.

 

Vuorensolan valinta oli taas osoitus siitä, että Keskustassa kenttä osaa yllättää ja se päättää itse asiansa.

 

Puheenjohtajan vaihdokseen ei sisälly mitään dramatiikkaa. Vaihdos antaa väistyvälle puheenjohtajalle Arto Pirttilahdelle paremmin tilaa keskittyä Arkadianmäelle vievän eduskuntavaalikampanjansa toteuttamiseen.

 

Uskon, että puheenjohtajan vaihdos sinetöi Pirttilahden pääsyn kansanedustajaksi huhtikuun eduskuntavaaleissa.

 

Tamperelaisena teen osaltani työtä, jotta Keskusta saisi Tampereella sekä Pirkanmaalla vaalivoiton ja Arto Pirttilahdella on tässä työssä tärkeä rooli.

Markku Vuorensola on maakunnan hyvin tuntema edusmies, joka on aikanaan valittu Pirkanmaalta kahdesti Keskustan kansanedustajaksi. Turvasimme kokemuksen jälkeen siis kokemukseen!

Esittelypuheessaan Vuorensola totesi, että hän on työkuvioiden muuttuessa pikkuhiljaa palaamassa Helsingin seudulta takaisin Pirkanmaalle ja siten piirin puheenjohtajuus sopii tähän kuvioon vallan mainiosti.

 

Väistyvä puheenjohtaja Arto Pirttilahti sekä uusi puheenjohtaja Markku Vuorensola ovat molemmat koulutukseltaan minun tapaani agrologeja. Totesinkin ääntenlaskennan ollessa käynnissä agrologi  Tarja-Riitta Koskiselle - joka myös on kansanedustajaehdokkaana Pirkanmaalta - , että valituksi tulee joka tapauksessa koulukuntamme jäsen!

 

Keskustelimme kokouksen aikana Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajan Antti Juvan ja kunnallisjärjestömme kunniapuheenjohtaja Matti Kaperin kanssa, että vastavalittu puheenjohtaja pitäisi mahdollisimman pian kutsua Tampereen Kunnallisjärjestön vieraaksi. Sen Juva ja Kaperi tekivätkin ja pian saamme suunnitella piirimme uuden puheenjohtajan kanssa Tampereen vaalikuvioita.

 

Lupaan, että uutta on aitoon keskustalaiseen tapaan tulossa!

 

-Esko Erkkilä-

Pilotilla ja pilotilla on suuri ero - ainakin Hornet-laskeutumisessa

Maanantai 15.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkala -lentoaseman itäinen laskeutumisreitti aiheuttaa tavatonta lentomelua Tampereella.

 

Hornet-kalusto on oikeastaan ainoa todellinen lentomelun lähde, sillä matkustajalentokoneiden laskeutumismelu on kuin "kissan hyrinää" verrattuna sotakoneiden jylinään.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman lentomelualuetta on virkamiesten pöydillä hallinnollisin keinoin supistettu naurettavan pieneksi. Virallisella lentomelurajauksella ei ole paljonkaan todellisuuspohjaa, sillä todellisuudessa asetusten mukaisen lentomelun alue on paljon suurempi kuin hallinnollisilla päätöksillä sorvattu lentomelualue.

 

Tampere-Pirkkalan lentokentän lentomelualue alkaa idässä jo Hallilan kaupunginosan kohdalla ja melu lisääntyy kiitorataa kohti mentäessä.

 

Tampereen kaupungin virallisten lentomelututkimusten mukaan esim. Palokalliolla lentomelu Hornet-laskeutumisen aikana ylittää reippaasti 100 dB.

 

Seurasin torstaina marraskuun 11. päivänä 2010 kuulohavainnoin kolmen Hornet´n laskeutumista ja tein hämmästyttäviä havaintoja. Tarkkailujaksoni ajoittui n. klo 17.45…17.53 väliseen aikaan. Tarkkailujakson aikana tapahtui kolme Hornet-laskeutumista.

 

Ensimmäinen Hornet piti laskeutuessaan hirvittävää melua. Metrin etäisyydellä olevan kaverin kanssa puhumisesta tai ainakaan hänen puheensa kuulemisesta ei olisi ollut pienintäkään toivoa.

 

Matkapuhelimen käyttö on pitkän tovin täysin mahdotonta Hornet-laskeutumisen aikana.

 

Toinen Hornet piti sekin kovaa ääntä, mutta ei läheskään samanlaista kuin ensimmäinen. Tuntui tosin, että se lisäsi desibelejään reippaasti sen jälkeen, kun se ylitti pääradan eli Helsingistä Tampereelle johtavan radan.

 

Kolmas ja havaintojaksoni viimeinen Hornet oli saanut pilotikseen jonkinmoisen herrasmiehen tai muuten taitavan pilotin, sillä nyt Hornet-melu jäi selvästi alle sadan dB:n.

 

Satakunnan Lennostolla oli todennäköisesti menossa pimeälentoharjoitukset, sillä Hornet-jylinää kuului Peltolammin ja Palokallion taivaalta vielä ainakin klo 22.41 saakka!

 

Olen armeijassa saanut jalkaväkikoulutuksen, mutta jo varhaisessa vaiheessa minut siirrettiin Puolustusvoimissa Ilmavoimien miesvahvuuteen ja valtaosan kertausharjoituksistani olenkin palvellut Ilmavoimien riveissä.

 

RUK:n jälkeen saamani molemmat ylennykset menevät Ilmavoimien piikkiin, joten tunnen jonkin verran Ilmavoimien toimintaa.

 

Ilmavoimien tunteminen ei kuitenkaan vähennä sitä huolta, jota tunnen asuinympäristöäni vaivaavasta lentomelusta. Olen kuluneina vuosina pyrkinyt eri keinoin vaikuttamaan, että lentomelu alueellamme saataisiin siedettäväksi ja ehkä kokonaan loppumaan.

 

Myönnän, että alueemme kansalaistyö lentomelun vähentämiseksi on tuottanut tulosta, sillä ilmiselvästi Satakunnan Lennosto nykyisin ottaa entistä paremmin huomioon Hallilan, Koivistonkylän, Palokallion, Peltolammin, Multisillan ja Härmälän kaupunginosia sekä koko Pirkkalan itäpuolista aluetta riivaavan lentomelun. Liekö laskeutumissuuntaa painotettu enemmän lännestä tapahtuviksi laskeutumisiksi?

 

Kavahdettavia ovat ne suunnitelmat, jotka liittyvät Pirkkalan toisen kiitotien rakentamiseksi. Sitä päättäjät eivät saa kuvitella edes synkimpinä hetkinään.

 

Pääpaino suunnitelmissa pitää olla siinä, että milloin sotilaslentoliikenne saadaan loppumaan Tampere-Pirkkala -lentoasemalta.

 

-Esko Erkkilä-

Miksi koordinaatio ei pelaa?

Tiistai 9.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on tänään illalla eli tiistaina marraskuun 9. päivänä monta mielenkiintoista tapahtumaa.

 

Ongelmana on se, että ne ovat samanaikaisesti.

 

Erityisesti harmittelen, että Pormestarin asukasilta Pääkirjasto Metsossa sekä Keskusareenasta ja radan ylle rakennettavista muista rakennuksista keskusteleva yleisötilaisuus järjestetään täsmälleen samaan aikaan.

 

Pormestari Timo P. Niemisen asukasillat ovat aina olleet mielenkiintoisia ja niissä kuulee kaupunkilaisten kannalta tärkeitä asioita.

 

Ennakkotiedot kertovat, että Keskusareenaan liittyvän yleisötilaisuuden puheenjohtajana toimii apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Nämä kaksi tilaisuutta ovat illan tilaisuuksista ehdottomia ylivetoja, mutta myös Valtuustosalissa olisi mielenkiintoinen tilaisuus samaan aikaan, sillä siellä Tampereen kaupunki järjestää EU:n köyhyyden ja syrjäytymisen teemavuoden merkeissä Hyvinvointi ja köyhyys -seminaarin.

 
Seminaari käsittelee ajankohtaista asiaa, sillä siellä esitellään viime vuonna Tampereella tehtyä köyhyysselvitystä sekä menossa olevaa Tampereen yliopiston jatkotutkimusta. Tilaisuudessa kuullaan myös työntekijöiden ja kolmannen sektorin näkemyksiä köyhyyden ilmenemisestä tamperelaisten arjessa ja keskustellaan aiheesta paneelissa. Myös kuntalaiset voivat esittää mielipiteensä.

 

Hyvinvointi ja köyhyys-seminaarin painoarvoa nostaa se, että sen avaa apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Seminaarin mielenkiintoa lisää se, että Valtuustosalin aulassa voi ennen seminaaria tutustua Ihmisen kuva -yhteisötaideprojektin näyttelyyn. Näyttelyssä on esillä omakuvahahmoja ja niiden tarinoita lokakuussa järjestetyistä työpajoista.

Joudun antamaan Tampereen kaupungin virkahenkilöille pitkän miinuksen siitä, että koordinaatio eri päättäjien kesken ei ole toiminut. Näin merkittävät tilaisuudet olisi ehdottomasti pitänyt ajoittaa siten, että ne eivät olisi päällekkäin.

Tilanne merkitsee, että kaupunkilaisten on priorisoitava menonsa.

Valitsen iltamenokseni apulaispormestari Timo Hanhilahden puheenjohdolla toteutettavan yleisötilaisuuden, jossa käsitellään Tampereen kaikkien aikojen suurinta rakennushanketta - Kantta ja Keskusareenaa.

Kansi ja Keskusareena-hanke ovat saaneet laajaa kansalaiskannustusta, mutta eiköhän tänään illalla ole joukossa epäileviäkin Tuomaita. Se on hyvä, sillä ainahan myös jarrumiehiä tarvitaan!

 

-Esko Erkkilä-

Jyviä vai akanoita kasvukauden päättäjäisissä Ikaalisten Kylpylässä

Perjantai 5.11.2010 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaa ja sen tuottajayhdistykset Hämeenkyröstä, Ikaalisista, Mouhijärvi-Suodennniemeltä ja Viljakkalasta järjestivät Kasvukauden päättäjäiset Ikaalisten kylpylässä 30.10.2010.

Mukana oli pirkanmaalaisia ensi kevään eduskuntavaalien ehdokkaita. Ehdokkaat vastasivat paneelikeskustelussa yleisökysymyksiin ja samalla kertoivat omia vaalilupauksiaan.

Paneelissa olivat mukana:

Eveliina Asikainen  Vihreät
Arto Pirttilahti         Keskusta
Matti Äijö                 Keskusta
Arto Satonen            Kokoomus
Marko Taipale        Kokoomus
Lea Mäkipää           Perussuomalaiset
Miska Paulorinne   SDP   

Paneelissa puheenjohtajana ja tilaisuuden juontajana toimi MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski.

 

Paneelin puheenjohtaja esitti panelisteille puolisen tusinaa kysymyksiä

 

1. Mikä yksi asia pitäisi saada seuraavaan hallitusohjelmaan?

 

Maaseudun asuttuna pitäminen, infran ylläpito maakunnissa, sukupolven vaihdokseen liittyvät kysymykset ja se, että kaikilla on oltava oikeus palveluihin, olivat päällimmäisenä mielessä panelisteilla.

 

2. Mikä olisi paras hallituspohja vaalien jälkeen ja mitkä kaksi henkilöä haluaisit ministereiksi Pirkanmaalta (toinen ministereistä saa olla omasta puolueesta)?

 

Nykyinen hallituspohja sai hallituspuolueiden edustajilta suurimman kannatuksen. Pirkanmaalaisista ministereistä suurinta luottamusta panelistien keskuudessa nauttivat Arto Pirttilahti ja Arto Satonen.

 

Hämmennystä herätti, että Arto Satonen sanoi kannattavansa nykyistä hallituspohjaa, mutta silti hän ehdotteli ministeriksi SDP:n Pia Viitasta! Todellinen poliitikko - tekee läjän eri paikkaan kuin kykkii!

 

3. Onko Suomen oltava ympäristö- ja ilmastoasioissa edelläkävijä?

 

Ainoastaan SDP:n Miska Paulorinne ja Vihreiden Eveliina Asikainen poikkesivat valtavirrasta ja liputtivat Suomen mallioppiluuden puolesta.

 

Keskustan Pirttilahti ja Äijö totesivat, että Suomen kilpailukyky pitää ensisijaisesti turvata ja emme voi olla paavillisempia kuin paavi. Myös kokoomuksen Arto Satonen oli samoilla linjoilla ja totesi, että mallioppilaana oleminen on liian kallista.

 

4: Tarvitaanko ruuantuotannon kaksinkertaistamiseen (globaalisti) GMO-tekniikkaa?

 

Puheenjohtaja oli onnistunut laatimaan kysymystekstinsä niin kinkkisesti, että vastaajat ja yleisö eivät pysyneet kaikilta osin kärryillä tärkeässä kysymyksessä.

 

Panelistien selittävät sanat kuitenkin selvensivät lähes kaikkien mielipiteet.

 

Äijö halusi asian uudelleen tarkasteltavaksi ja Pirttilahti linjasi, että GMO:sta ei saa tulla yksityisten firmojen kultakaivosta.

 

Satosen mukaan GMO:ta ei voida hyväksyä automaattisesti, mutta sitä ei saa sulkea poiskaan keinovalikoimasta.

 

Järkeviä sanoja Äijöltä, Pirttilahdelta ja Satoselta.

 

5. Mitkä olisivat konkreettisia keinoja, jotta maatalouden kannattavaisuus paranisi?

 

Tuottajahintojen korottaminen sille tasolle, että alkutuotanto voisi jatkua kannattavasti, oli usean panelistin mielipide. Pirttilahti havainnollisti tilannetta ja peräänkuulutti rehuviljahintojen puolitoistakertaistumisen merkitystä kotieläintalouden ongelmiin.

 

Kokoomuksen Marko Taipale vaati aiheellisesti osuusteurastamoiden hallintoelinten jämäköitymistä.

 

Tilojen hyvinvoinnista huolehtinen, tieteen ja teknologian hyödyntäminen, alkutuotannon neuvotteluvoiman lisääminen ja kaupan ylivallasta luopumisen nähtiin esimerkkeinä käytännön toimenpiteinä maatalouden kannattavaisuuden kohentamisessa.

 

6. Tiivistysrakentaminen; miten sen haitat kompensoidaan maaseudulle?

 

Matti Äijö tiivisti ongelman: Maaseutu autioituu, sosiaalinen verkosto maaseudun ihmisiltä katoaa, tiloja voi jatkossakin olla, mutta ei ihmisiä, tiloille ei saada emäntiä, kilpailutus vie maaseudulta postit.

 

Vihreiden Eveliina Asikainen muistutti, että maaseutuja on monenlaisia; lähellä kaupunkia sijaitseva maaseutu voi olla osa kaupunkiseutua, eri alueilla tarvitaan erilaisia päätöksiä. Sopii toivoa, että Eveliinan ajatukset saisivat laajemmaltikin tilaa Vihreiden ajatusmaailmassa!

 

Kokoomuksen Marko Taipale kunnostautui, kun hän asettui poikkiteloin puolueensa asuntoministerin linjauksille: "Ministeri Vapaavuoren esityksistä palveluvyöhykkeiksi sanoudun jyrkästi eroon!" Löytyy kokoomuksesta sentään järkipuhujiakin!

 

 

Keskustan Arto Pirttilahti kiteytti, että maakunnan keskusseutu ponnistelee tiivistysrakentamisen perässä demarivetoisesti. Pirttilahti peräänkuulutti joustavia kuntarajoja, siten että palveluja saadaan läheltä, vaikka ehkä naapurikunnasta.

 

Loppupuheenvuoroissa…

 

…panelistit olivat yksimielisiä siitä, että maakunnan äänen pitää kuulua ja perustuotannon on oltava kannattavaa. Pirttilahti tiivisti, että yrittäjyys ja perheyrittäjyys pitää saada kunniaan.

 

Matti Äijö korosti, että kiinteistöveroa ei pidä maa- ja metsätaloudelle suunnitella. Hän sai ajatukselleen vahvaa taustatukea Eveliina Asikaiselta, joka totesi, että kiinteistövero ei kuulu suomalaisiin metsiin, sillä se rajoittaisi jokamiehen oikeuksia.

 

Ikaalisten puolitoistatuntinen vaalipaneeli oli lähtölaukaus huhtivaalien kampanjoinnille.

 

Kiitos MTK-Pirkanmaalle mainion tilaisuuden järjestämisestä!

 

-Esko Erkkilä-

Turhake pääpalkintona Suomen Luonto-lehden "Vuoden turhake 2010" -kisassa

Keskiviikko 3.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Luonnossuojeluliiton julkaisema Suomen Luonto-niminen lehti on yhdentoista vuoden ajan järjestänyt äänestyksen, jossa kansalaiset ovat saaneet äänestään vuoden turhaketta.

Äänestyksen tulokset ovat pääsääntöisesti olleet onnistuneita, mutta todellisia floppejakin Suomen Luonnonsuojeluliitolle Suomen Luonto-lehden kautta on "äänestyksissä" tapahtunut.

Pahin floppi oli ensimmäisen turhakkeen valinta, jossa turhakkeen kunnian vuonna 2000 sai lehtipuhallin.

Lehtipuhallin on Viherpeukalon yksi parhaimmista työkaluista. Sillä on tehokasta käyttöä puutarhassa melkein läpi vuoden. Lehtipuhallin lisälaitteineen (esim. siihen saatavan kasvinsuojeluaineiden levitysmahdollisuuden kanssa) on ehkä kaikkein paras Viherpeukalon työväline puutarhassa ja pihatöissä.

Nyt Suomen Luonnonsuojeluliitto on mennyt todella halpaan, kun se on valinnut vuoden 2010 turhake-äänestyksensä palkinnoksi taittopyörän. Taittopyörän myyntimiehet ovat vieneet Suomen Luonnonsuojeluliiton päättäjiä, kuten sitä kuuluisaa sammakkoa viedään äkeen alla!

Taittopyörää turhempaa vempelettä on vaikea löytää.

Taittopyörän valitseminen kuluvan vuoden turhake-äänestyksen yleisöpalkinnoksi murentaa Suomen Luonnonsuojeluliiton uskottavuutta.

Harmillista, mutta totta.

Osallistuin turhakkeen valintaäänestykseen ja on itsestään selvää, että äänestin kuluvan vuoden turhakkeeksi taittopyörää.

-Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan Pirkanmaan eduskuntavaaliehdokkaiden tilaisuus sai väen liikkeelle Tampereella

Tiistai 2.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskusta järjesti yleisötilaisuuden Tampereen Keskustorilla marraskuun 1. päivänä.

Tilaisuudessa olivat läsnä monet Suomen Keskustan Pirkanmaan eduskuntavaaliehdokkaat.

Ehdokkaista olivat paikalla mm.

•                    Vilhartti Hanhilahti Tampereelta

•                    Matias Hilden Pälkäneeltä

•                    Hanna Holma Kangasalta

•                    Tarmo Niemenmaa Tampereelta

•                    Jouni Ovaska Hämeenkyröstä

•                    Arto Pirttilahti Mänttä-Vilppulasta

•                    Matti Äijö Ikaalisista

 

Väkeä Raatihuoneen nurkille tuli niin paljon, että ehdokkaat oli "merkittävä" ilmapalloilla, jotta halukkaat pääsivät kertomaan viestinsä Keskustan eduskuntavaaliehdokkaille.

Keskusteluissa käsiteltiin monia ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä. Eläkeiän nostaminen, jätevesikysymys, työssä jaksaminen, lapsiperheiden toimeentuloon liittyvät seikat, työttömyys ja heikompiosaisten pärjääminen olivat keskusteluaiheiden kärkeä - näihin keskustalaiset kansanedustajaehdokkaat kertoivat kysyjille oman mielipiteensä.

Keskustorille saapuneiden pirkanmaalaisten yksimielinen toive oli, että Suomen Keskustan eduskuntavaaliehdokkaat olisivat äänestäjien tavoitettavissa erilaisissa tapahtumissa vaalikampanjoiden nyt alettua.

Suomen Keskustan tarjoamaa hernekeittoa kehuttiin hyväksi. Hernekeiton "kyytipojaksi" tarjoiltu sipulimurska ja kotitekoinen sinappi saivat monilta tunnustusta.

Keskustan yleisötapahtuman saama suosio laittaa Suomen Keskustaa miettimään, että vastaavia yleisötapahtumia Tampereella tarvitaan jatkossakin.

Katso kuvia tilaisuudesta www.pirkanmaankeskusta.net sivuilta. Kuviin löydät polkua "Kuva-albumi"-> "Keskustorilla soppatarjoilu".

-Esko Erkkilä

ECO2-hanke oli valinnut mielipidekyselynsä vastausvaihtoehdoiksi vain tarkoitukseensa sopivia vaihtoehtoja

Maanantai 1.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen "ECO2 Ekotehokas Tampere 2020" oli mukana Pirkkahallissa Energia 10- messuilla 26…28.10.2010.

ECO2 toteutti osastollaan mielipidetiedustelun, jonka kaikki vastausvaihtoehdot oli tiukasti rajattu näytteilleasettajalle mieleisiksi.

Kysymys kuului:

Mikä on paras tapa vähentää kasvihuonepäästöjä Tampereella?

Vastausvaihtoehtoina olivat mahdollisia:

A) Autoton keskusta ja pyöräilyn ja kävelyn edistäminen

B) Ratikkalinjaston nopeutettu rakentaminen

C) Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja laajenemisen estäminen

D) Vain passiivienergiatalotasoista uudisrakentamista

E) Turpeen korvaaminen uusiutuvalla energialla

F) Hajautetun aurinko- ja tuulienergian tuotannon tukeminen

Toki viimeisenä vastausvaihtoehtona oli;

G) Joku muu, mikä?

Koska ECO2-hankkeessa on kyse tamperelaisten veronmaksajien rahoittamasta hankkeesta, oli luonnollista, että vastasin kysymyksiin.

Yhtä luonnollista oli, että pidin kohtaa G oikeana.

Täsmensin vastaustani muutamalla esimerkillä:

1) Seutuyhteistyön kehittäminen

2) Hajarakentamiseen kannustaminen

3) Etätyöhön kannustaminen

Pidän valitettavana, että vastausvaihtoehdot olivat perin asenteellisia. Tuli elävästi mieleen vanha kysymys: "Joko olette lopettaneet vaimonne pahoinpitelyn?"

Toivon, että tulevaisuudessa löydän aikaa ja tilaa tarkemmin perustella omia näkemyksiäni asiassa. Aivan tärkeimmällä sijalla perustelujeni kertominen ei toki ole, sillä Tampereella ja Pirkanmaalla on paljon tärkeämpiäkin asioita, joita pitäisi käsitellä.

-Esko Erkkilä-

Kylmää kyytiä kaavoitusillassa Peltolammin yleissuunnitelmasta

Lauantai 23.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari järjesti kaavoitusillan 13.lokakuutaTampereen Normaalikoululla. Tilaisuudessa olivat alustamassa yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi ja arkkitehti Elina Karppinen.

 

Tilaisuudessa keskityttiin eteläistä Tamperetta koskeviin kaavoihin ja kaavahankkeisiin.

 

Ennakko-odotukset kaavaillan annista olivat laihat, mutta illan anti oli etelä-tamperelaisten kannalta paljon laihojakin odotuksia kylmempi.

 

Keskityn tässä kirjoituksessa Peltolammin yleissuunnitelmaan liittyviin näkökohtiin.

 

Virkahenkilöt ovat laatineet Peltolammin aluetta koskevan yleissuunnitelman, joka perustuu viihtyisän Peltolammin alueen tiivistysrakentamiseen.

 

Yleissuunnitelma on ohjeellinen ja sillä ei ole kaavan statusta.

 

Yleissuunnitelmaan kirjatut hankkeet etenevät asemakaavoiksi, joten peli on yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen asukasvinkkelistä tosiasiassa menetetty.

 

Asemakaavaa voi pyytää taloyhtiö tai hankekehittäjä. Kysyin, että mikä tai kuka on hankekehittäjä?

 

Yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi vastasi, että hankekehittäjä voi olla esim. rakennusliike. Kangasniemen vastaus osoitti todeksi asukkaiden pahimmat ounastelut eli Peltolammin yleissuunnitelman tosiasiallisina tiivistysrakentamisen taustapiruina ovat rakennusliikkeet.

 

Tilaisuudessa herätti huomiota ja pelkoa se, että arkkitehtien esityksissä vilahti aivan liian monta kertaa nimi NCC - Peltolammin tiivistysrakentaminen lienee kabineteissa jo päätetty NCC:n reviiriin kuuluvaksi bisnesalueeksi.

 

Tilaisuudessa herätti suurta ihmetystä, että lentomelualueelle arkkitehdit ovat laatineet silmää räpäyttämättä uusia asuntoja. Yleiskaava-arkkitehti Kangasniemi toki totesi Valtioneuvoston päätöksen kieltävän lisäämästä asuntoja lentomelualueelle. Miksi määräystä Peltolammin yleissuunnitelmassa ei ole noudatettu?

 

Yleissuunnitelmassa tiivistysrakentamista on esitetty nykyisen Siwan sekä Peltolammintorin läheisyyden lisäksi Säästäjäntorin ympäristöön. Näistä alueista jopa arkkitehtien kartoissa Siwan sekä Peltolammintorin alueet oli merkitty lentomelualueeksi. Todellisuudessa myös Säästäjäntori kuuluu lentomelualueeseen, mutta "hallinnollisella" päätöksellä se on rajattu sen ulkopuolelle.

 

Tilaisuudessa tuli yleisön toimesta esille, että lentomelualueiden rajoja muutellaan mielivaltaisesti kartoilla - tosiasiallisesti lentomelualuetta ei voi pienentää. Tampereella Tampere-pirkkalan lentokentän lentomelualue itäisellä laskeutumisreitillä alkaa jo Hallilasta ja jatkuu voimistuvana lentokentän itäpäätyyn saakka.

 

Hornet-melusta arkkitehti Karppinen esitti käsittämättömän mielipiteen, että eihän Hornet-melua koko ajan kuulu! Kaikille lienee selvää, että Hornet-kalusto ei koko aikaa ole laskeutumassa Peltolammin yllä, joten kaikkea sitä arkkitehdin päässä liikkuukin!

 

Pidän hyvin valitettavana, että Peltolammin yleissuunnitelma on laadittu vastoin Valtioneuvoston lentomelulinjausta. Arkkitehtien toivoisi nykyistä paremmin tutustuvan Suomen lainsäädäntöön ja noudattavan siellä määrättyjä periaatteita ja säädöksiä.

 

-Esko Erkkilä-

Hämeenkyröstä ja Ikaalisista pyrkii päteviä ehdokkaita eduskuntaan

Torstai 21.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan Hämeenkyrön kunnallisjärjestön 60-vuotistupaillassa sain kuulla ja nähdä päteviä henkilöitä, jotka ovat ehdolla eduskuntaan huhtivaaleissa 2011.

 

Edustin tupaillassa Suomen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestöä ja oli ilo kuulla ehdokkaita, jotka varmaan tulevat saamaan paljon ääniä tulevissa eduskuntavaaleissa.

 

Toivon, että pöytävieruskaverini Antti Jokisen toive kahdesta uudesta hämeenkyröläisestä kansanedustajasta toteutuu - mielelläni näen myös ikaalislaisen Matti Äijön tulevana kansanedustajana.

 

Suomen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan jäsenenä toivon, että myös mahdollisimman moni tamperelainen Keskustan eduskuntavaaliehdokas yltää eduskuntapaikkaan.

 

Hämeenkyrön kunnallisjärjestön 60-vuotistupaillassa oli mandaattinsa uusimiseen pyrkivä kansanedustaja Mikko Alatalo paikalla. Istuvista kansanedustajista paikalla oli myös Klaus Pentti, mutta hän ei ole asettunut ehdokkaaksi huhtivaaleissa.

 

---------------

 

Ikaalislainen Matti Äijö aloitti uusien eduskuntavaaliehdokkaiden esiintymisen.

 

Äijö on Pirkanmaan Metsäkeskuksen palveluksessa ja hänen työpöytänsä sijaitsee Hämeenkyrössä.

 

Matti Äijö on kokenut kunnallismies, sillä hänellä on menossa kahdeksas kausi Ikaalisten kaupunginvaltuustossa. Hän toimii tällä hetkellä Ikaalisten kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

 

Muista merkittävistä luottamustoimista Äijöllä on Metsäliiton hallintoneuvoston jäsenyys.

 

Olin mielissäni, kun Äijö totesi, että mitkään rahat eivät yhteiskunnalla riitä, jos kaikki asiat pitää yhteiskunnan toimesta järjestää.

 

Matti Äijön nimi esiintyy lukemattomia kertoja erilaisten liikuntatapahtumien tulosluetteloiden kärkipäässä. Liikunta onkin kunnallispolitiikan ohella alue, johon Äijö on ehtinyt paneutua. Onnistuminen eduskuntavaaleissa luo hänelle uuden painopistealueen - valtakunnan politiikan!

 

-----------------

 

Hämeenkyröläinen Päivi Hiltunen on saanut politiikan kärpäsenpureman jo lapsena, sillä hänen isänsä Klaus Pentti on kahden kauden kansanedustaja. Päivin isoisä Arvo Pentti oli kansanedustajana kolme kautta ja puolustusministerinä neljästi. Arvo Pentti oli järjestyksessä 29. Mannerheim-ristin ritari.

 

Arvo Pentin isä talousneuvos Aaro Pentti oli kokenut kunnallismies eli Päivi Hiltunen edustaa jo neljännessä polvessa poliitikkoa Mahnalan Ylirautian tilalla syntyneistä henkilöistä.

 

Kotonani ainakin toinen vanhemmistani äänesti aina Arvo Penttiä ja en puhuisi totta, jos toteaisin, että en ole ollut työntämässä Klaus Penttiä eduskuntaan äänestyskopin yksinäisyydessä. Yksinkertainen asia monimutkaisesti näin ilmaistu!

 

Päivi Hiltunen aloitti esiintymisensä Hämeenkyrön kunnallisjärjestön 60-vuotisjuhlassa runollisesti, kun hän totesi, että ilman jatkuvuutta elämä on mahdotonta.

 

Päivi viittasi tuleviin, kun hän totesi, että vaikeita päätöksiä on tehty aina.

 

Vaikeat päätökset ovat aina vaikeita, mutta ne on helpompi tehdä, kun juuret ovat syvällä, totesi Päivi.

 

Lukuisat pirkanmaalaiset ja minä muiden mukana olemme mielissämme, kun Päivi Hiltunen linjasi, että suomalaista ruokatuotantoa kannattaa tukea ja arvostaa.

 

-------------

 

Hämeenkyröläinen Jouni Ovaska edustaa nuorta voimaa Pirkanmaan Keskustan eduskuntavaaliehdokkaiden listalla.

 

Jouni totesi, että ihmisyys ja sivistys ovat asioita, miksi hän haluaa osallistua politiikkaan.

 

Jounilla on oikea asenne, sillä hän kertoi lähteneensä eduskuntavaaleihin täysillä.

 

Syrjäytyminen ja nuorisotyöttömyys ovat asioita, joihin Jouni Ovaska haluaa muutoksen.

 

Koulutusalan asiantuntijana Ovaska haluaa painottaa, että koulutusta pitää tarjota koko Suomessa - ei riitä, että koulutustarjonta keskittyy suuriin asutuskeskuksiin.

 

Puheenvuoronsa lopuksi kansanedustajaehdokas Ovaska korosti tie- ja väylähankkeiden tärkeyttä. Erilaiset kuljetuksiin ja suurten raaka-aine-erien logistiikkaan liittyvät kysymykset ovat olleet leipätyönäni vuodesta 1995 alkaen ja sen vuoksi arvostan kansanedustajaehdokasta, joka haluaa panostaa maantie-, rautatie- ja satamaliikenteen kehittämiseen - lentoliikenteen kehittäminen kuuluu samaan kategoriaan, mutta sen parissa en työni merkeissä ole juurikaan puuhastellut.

 

--------------

 

Oli hieno kuulla Matti Äijön, Päivi Hiltusen ja Jouni Ovaskan mielipiteitä sekä Mikko Alatalon linjauksia tulevien eduskuntavaalien teemoista.

 

Hyvistä mielipiteistä ja linjauksista pitää kuitenkin kertoa laajalle joukolle kansalaisia - ilman sitä hyvätkään ajatukset eivät realisoidu vaalimenestyksenä tulevissa eduskuntavaaleissa.

 

-Esko Erkkilä-

Tupailta 60-vuotisjuhlien merkeissä

Keskiviikko 20.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Keskustan kunnallisjärjestö järjesti tupaillan 60-vuotisen toimintansa juhlistamiseksi Heiskan Antinsalissa perjantaina 15.10.2010.

 

Olin paikalla onnistuneessa tapahtumassa.

 

Pirkanmaan kylätoimintakeskus Heiska on kotiseututyön hieno aikaansaannos Hämeenkyrössä. Tupailtani onnistumista korosti, että satuin Heiskan aikaansaamisen voimahahmon Antti Jokisen vieruskaveriksi. Antti Jokinen toimii edelleen aktiivisesti Heiskan toiminnassa mukana, sillä hän on mm. Pirkan Kylät ry:n kylätoimintakeskus Heiskan isännistön puheenjohtaja. Heiskan Antinsali on saanut nimensä Antti Jokisen puuhatyön arvostamisesta.

 

Tupaillan aluksi kansanedustaja Mikko Alatalo esitti musiikkikappaleen ja piti sen jälkeen ajankohtaisiin asioihin keskittyneen eduskunta-asioiden katsauksen.

 

Liikenne- ja viestintäasioihin keskittyneenä kansanedustajana Alatalo otti esille Hämeenkyrön ohitustiesuunnitelmat. Hän mainitsi, että ohitustien suunnitteluun tarvittavat 5 milj. euroa pyritään saamaan jo ensi vuoden budjettiin.

 

Ohitustien rakentamiskustannukset ovat 50 milj. euroa ja Alatalo totesi, että hanke ja mainittu summa ovat hänen toimenpidelistallaan kärjessä. VT 9:n perusparannus on tärkeä ja siihen pitää panostaan, mutta VT3 ajaa Mikko Alatalon mielessä siitäkin ohi, sillä onhan VT3 valtakunnan pääväylä.

 

Mikko Alatalon ajatukset puolustaa suomalaista yrittäjää ja yrittäjänvapautta saivat tupailtayleisön vahvan kannatuksen.

 

Taannoista Suomen Keskustan Riikan-risteilyä Alatalo kommentoi hyvähenkiseksi tapahtumaksi ja kummeksui median näkemyksiä risteilyhengen rakoilemisesta. Olen vahvasti samaa mieltä Mikko Alatalon kanssa, sillä "olinhan siellä minäkin".

 

Kansanedustaja ja taiteilija Mikko Alatalo päätti osuutensa tunnelmalliseen "Viivy vielä hetki" -esitykseen.

 

Kansanedustaja Klaus Pentti toi tilaisuuteen Suomen Keskustan eduskuntaryhmän terveiset ja onnitteli 60-vuotiasta Suomen Keskustan Hämeenkyrön kunnallisjärjestöä. Pentti totesi, että kunnallisjärjestön rooli on koota osastojen toiveet ja esitykset kunnallisiksi päätösesityksiksi, joita sitten Keskustan valtuustoryhmä esittää, ajaa ja kannattaa.

 

Kansanedustaja Pentti totesi, että Suomen Keskustalla on ollut taito valita johtajakseen kulloiseenkin tilanteeseen sopiva johtaja - nyt peräsimessä on Mari Kiviniemi.

 

Aatteen merkitys punnitaan ja ratkaistaan arkipäivän päätöksissä, tiivisti Klaus Pentti.

 

Klaus Pentti siteerasi puheensa lopuksi eduskunnan pitkäaikaista varapuhemiestä Mikko Pesälää ja toivotti Hämeenkyrön Keskustan kunnallisjärjestölle, että pää pystyyn ja nokka tuuleen!

 

Istuvien kansanedustajien jälkeen läsnä olleet kolme kansanedustajaehdokasta - esiintymisjärjestyksessä Matti Äijö, Päivi Hiltunen ja Jouni Ovaska - pitivät hienot puheenvuorot ja niitä pyrin referoimaan huomenissa.

 

-Esko Erkkilä-

Euron vahvistuminen ei ole mörkö!

Tiistai 12.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa käydystä keskustelusta välittyy voittopuolisesti mielikuva, että euron vahvistuminen on kaiken pahan alku ja juuri.

 

Haluan muistuttaa, että näin ei aina ja joka paikassa suinkaan ole.

 

Valuuttakursseja seurataan kunkin päivän päätöskurssin perusteella. Kurssit ovat markkinakursseja ja ne perustuvat normaalisti klo15.15 Suomen aikaa pidettävään keskuspankkien puhelinkokoukseen.

 

Päivän päätöskurssi eilen eli 11.10.2010 oli se, että yhdellä eurolla sai 1,3936 Yhdysvaltain dollaria.

 

Päivän päätöskurssit ja tilasto myös pidemmän ajanjakson kursseista ovat tutkailtavissa Suomen Pankin nettisivuilta www.suomenpankki.fi - suosittelen vierailemaan!

 

Vahva euro on kova haaste vientiteollisuudelle ja se on syynä mielikuvalle, että euron vahvistuminen on talouselämän mörkö. Erityisesti metsäteollisuus on viime aikoina kärsinyt vahvasta eurosta. Eräs ilmentymä tästä oli taannoin se, kun ruotsalaisia metsätaloustuotteita pystyttiin tuomaan Suomeen.

 

Vahvalla eurolla on kuitenkin toinenkin puoli eli se, että maamme tuonti hyötyy vahvasta eurosta.

 

Useimmat tuontiraaka-aineet ja yleensäkin tuontituotteet hinnoitellaan dollareissa. Kun dollarihinta muutetaan euroiksi, niin vahvan euron aikana lopullinen tuontihinta muodostuu edulliseksi, me kun maksamme hinnan euroilla.

 

Öljytuotteet ovat ehkä tärkein tuoteryhmä, joka hinnoitellaan dollareissa. Vahvan euron ansiosta meillä polttoaineiden tolppahinnat ovat pysyneet vakaina - näin siis siitä huolimatta, että raakaöljyn hintanoteeraukset (dollareissa) ovat kohonneet.

 

Raaka-aineita ja tuotteita dollareissa euroalueelle myyvät yritykset toki tietävät valuuttakurssitilanteen ja usein tuntuu, että ne ulosmittaavat vahvan euron vaikutuksen nostamalla dollareissa ilmaistua myyntihintaa! No, kauppa se on joka kannattaa!

 

Vahva euro viestii myös siitä, että euromaiden talous on kunnossa. Kyynikot voivat toki todeta, että talous ei ole kunnossa, mutta euroalueen talous on paremmassa kunnossa kuin esim. Yhdysvaltojen.

 

Kannatin aikanaan Suomen liittymistä euroon ja minulla ei yhtään syytä katua silloista mielipidettäni.

 

Yksi valuuttakursseihin liittyvä asia vielä.

 

Usein kysytään, että millaiset valuuttakurssit ovat vaikkapa kahden kuukauden tai puolen vuoden kuluttua. Sen olen oppinut, että sitä ei kukaan osaa ennustaa.

 

Valuuttakursseihin vaikuttaa niin monta liikkuvaa osaa, että tulevaisuuden ennustaminen niiden kohdalla on mahdotonta. Se vaan pitää hyväksyä ja elää sen mukaan.

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Keskustan omat nettisivut on avattu

Maanantai 11.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan Pirkanmaan piirin puuhanaiset Ritva Männistö ja Pirkko Vuolle ovat panneet tuulemaan ja ovat avanneet piirin omat vaalisivut nettiin.

 

Sivujen osoite on

 

www.pirkanmaankeskusta.net

 

 

Omien nettisivujen perustaminen tuli tarpeelliseksi, sillä sanottavaa vaalien lähestyessä on paljon ja piirissä koettiin omien nettisivujen tarpeellisuus tärkeäksi.

 

Nettisivut ovat vielä kehitysvaiheessa, mutta ne täydentyvät vauhdilla.

 

Koen Pirkanmaan Keskustan nettisivut läheisiksi, sillä niillä on monia kuvia, jotka otin Keskustan suurristeilyllä Riikaan.

 

Pirkanmaan Keskustan nettisivut ovat selkeät - niistä saavat monet nettisivujen laatijat ottaa opiksi.

 

Kiitän Pirkkoa ja Ritvaa - Teidän osoittamanne oma-aloitteisuus kuuluu keskustalaisuuteen ja on tässä tapauksessa sitä parhaimmillaan!

 

Toivon, että mahdollisimman moni vierailee Pirkanmaan Keskustan nettisivuilla - ne ovat sen arvoiset!

 

-Esko Erkkilä-

Sähköauto tuottaa 0 grammaa hiilidioksidia kilometrillä ja ajo on äänetöntä

Perjantai 8.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain luottamustoimeni vuoksi vierailla Valmet Automotive Oy:n tehtaalla Uudessakaupungissa syyskuun lopulla ja kokeilla sähköautolla ajamista.

 

Tehdasvierailulla noudatettiin ylikorostettua luottamuksellisuutta ja sen vuoksi tässäkin on oltava varuillaan. Ylikorostettu luottamuksellisuus on yritysten perinteinen tapa korostaa vieraille heidän suurta arvoaan isäntäyritykselle.

 

Valokuvaus- ja kännykkäkiellot, erilaisten lupalappujen täyttäminen ja useiden lukkojen taakse isännän ohjauksessa pääseminen ovat halpa tapa korostaa yritysvieraalle hänen ainutkertaisuuttaan. Joissain tapauksissa varotoimenpiteet ovat toki todellisiakin.

 

Metso Oyj:n omistama Valmet Automotive Oy ja norjalainen Think Global AS allekirjoittivat runsas vuosi sitten aiesopimuksen, jonka mukaan Valmet Automotivesta tulee Think City-sähköauton valmistus- ja suunnittelukumppani.

 

Think-sähköauton valmistus alkoi Uudessakaupungissa viime vuoden lopulla.

 

Think City on sähköinen kaupunkiauto, joka soveltuu myös maantieajoon. Sen ajomatka yhdella latauksella on 160 kilometriä.

 

Auton huippunopeus on 110 kilometriä tunnissa.

 

Auton akut painavat 550 kiloa ja niiden latausaika 0 -> 100 % on kahdeksan tuntia. Pikalataus 80 %:n tehoon saadaan alle parinkymmenen minuutin latausajalla.

 

Akkujen lataaminen tapahtuu tavallisesta pistokkeesta ja esim. lohkolämmittimen sähköpistoke soveltuu akkujen lataamiseen. Mainittakoon, eräässä tamperelaisessa pysäköintitalossa on neljä sähköauton akkujen lataamiseen soveltuvaa pistoketta.

 

Think´n hyvinä puolina mainitaan moottorin hiljaisuus sekä ketteryys kaupungissa. Niihin on helppo uskoa lyhyen koeajon perusteella.

 

Helsingin Sanomien autotoimittaja mainitsee Think´n huonoina puolina korkean hinnan sekä huonon ajotuntuman maantiellä. On selvää, että harva yksityinen haluaa maksaa lähes 50.000 euroa kahden hengen miniautosta. Maantiekäyttäytymisestä minulla ei ole omakohtaista kokemusta, sillä koeajomme tapahtui suljetulla asfalttiradalla.

 

On hienoa, että Think-sähköautoja valmistuu Uudenkaupungin autotehtaalla joka päivä. Sähköauto on mitä ilmeisemmin tulevaisuutta ja sen vuoksi suomalaisen yrityksen mukanaolo sähköautobisneksessä on tärkeää.

 

-Esko Erkkilä-

Uudenkaupungin automuseo ei pidä ääntä itsestään

Torstai 7.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain vierailla Uudenkaupungin automuseossa syyskuun lopulla.

 

Uudenkaupungin automuseo sijaitsee Metso Oyj:n omistaman Valmet Automotive Oy:n vieressä. Valmet Automotive Oy on Suomen ainoa autoja valmistava yritys.

 

Uudenkaupungin Automuseo ei pidä ääntä itsestään - sillä ei ole esimerkiksi nettisivuja lainkaan! Tähän asiantilaan soisi pikaisen muutoksen, sillä museossa on paljon mielenkiintoista nähtävää.

 

Uudenkaupungin Automuseossa on useita erillisiä osastoja.

 

Autoilun historiaa esittelevällä osastolla on monia 1900-luvun alkupuolelta 1980-luvulle saakka olevia historiallisia autoja. Osasto on liian pieneen tilaan ahdettu ja sen vuoksi autokaunottaret eivät ole täysin edukseen.

 

Saab-historiaa esittelevä osasto antaa kattavan kuvan Saab`n mallikehityksestä. Osastolla on tutut 95- sekä 96-mallit useina yksilöinä, mutta siellä on mm. joitakin Saab´n kehitysversioita, jotka jäivät joko prototyyppiasteelle tai muutaman auton valmistuserän suuruisiksi kokeiluiksi. Osastolla selviää mm. se, että poliisille toimitettiin vv. 1970…1990 yhteensä 2.645 Saab-autoa.

 

Uudenkaupungin autotehtaan tuotanto on kattavasti esillä omalla osastollaan. Esillä ovat ne lukuisat merkit, joita Uudenkaupungin Autotehtaalla on valmistettu.

 

Autokorjaamomuseo on oma hieno osastonsa.

 

Autokorjaamomuseo on Vakka-Suomen Autoteknillisen Yhdistyksen suunnittelema ja toteuttama. Se esittelee autokorjaamoperinnettä, poltto- ja voiteluaineiden jakelua sekä suomalaisen autonrakennuksen historiaa.

 

Autokorjaamomuseossa on "kalustettuna" kolme erillistä autokorjaamoa. Ne ovat vuosilta 1915, 1929 ja nuorin vuodelta 1960.

 

Museon helmi on Korvensuu 1913 - auto. Se on kahden hengen avoauto, joka on kokonaan Suomessa suunniteltu ja valmistettu - auton valmistaja on Korvensuun Maanviljelyskonetehdas Mynämäeltä. Auton kotimaisuusaste on yli 90 % ja ainoat vieraat osat siinä ovat magneetto, sytytystulpat, taka-akselin laakerit ja renkaat.

 

Käynti Uudenkaupungin Automuseossa kannattaa, sillä siellä näkee mielenkiintoista sellainenkin henkilö, jolle autot eivät ole maailman tärkein asia.

 

Toivon, että museon taustavoimat saavat aikaiseksi nettisivut, sillä ne varmaan auttaisivat suurta yleisöä nykyistä paremmin löytämään Uudenkaupungin ja siellä vaikkapa Automuseon.

 

-Esko Erkkilä-

Työpajatyöskentelyä Tampereelle suunnitellun jätteenpolttolaitoksen sijoituspaikkavaihtoehdoista

Tiistai 5.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy suunnittelevat hyö-tyvoimalaitosta (Tammervoima) Tampereen alueelle. Voimalaitoksen tehtävänä on tuottaa kaukolämpöä Tampereelle ja sähköä valtakunnan verkkoon. Suunnitellussa voimalaitoksessa käytetään pääasiallisena polttoaineena jätettä, joka on peräisin kotitalouksilta, julkisesta ja yksityisestä palvelutoiminnasta sekä kaupasta ja teollisuudesta.

 

 

Nyt on käynnissä hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Hankkeessa on neljä sijoituspaikkavaihtoehtoa: Lielahti, Rusko, Peltolammi ja Tarastenjärvi. Virkahenkilöt pyrkivät hämäämismielessä käyttämään Peltolammin sijoituspaikkavaihtoehdosta nimeä Sarankulma".

 

 

Osana hankkeen YVA-prosessia jokaisen sijoituspaikkavaihtoehdon lähiympäristön edustajille on järjestetty oma työpajatilaisuus.

 

Osallistuin Palokallion Omakotiyhdistys ry:n edustajana Peltolammin koululla keskiviikkona 29.9.2010 järjestettyyn työpajaan, jossa käsiteltiin Peltolammin sijoituspaikkavaihtoehtoa.

 

Paikalla oli edustajia 14 eri yhteisöstä, sillä edustettuina olivat;

 

• Etelä-Alvari
• Peltolammiseura
• Toivion omakotiyhdistys ry
• Palokallion omakotiyhdistys ry
• Pirkkalan Hiihtäjät ry
• Härmälän oky
• Partolan osakaskunta
• Toivion päiväkotiryhmä
• Toivion koulu
• Pirkkalan ympäristöyhdistys ry
• Toivion koulun vanhempainyhdistys
• Peltolammin koulun vanhempainyhdistys
• Multisillan koulun vanhempainyhdistys
• Multisillan Lähiöyhdistys ry

 

Hyötyvoimalahankkeen etenemisaikataulu merkitsee asemakaavoituksen aloittamista jo tänä vuonna, ympäristölupahakemuksen tekemistä ensi vuonna ja rakentamisen suunnitellaan aloitettavan v. 2012.

 

Peltolammin taakse suunnitellulla hyötyvoimalahankkeella on alueellisesti monta kilpailijaa.

 

Logistiikkakeskus, Tampereen tavaraliikenteen järjestelyratapiha, kolmostien ns. Puskiaisten oikaisu ja Tampereen läntinen ohitusrata ovat suunnitelmissa samoille alueille hyötyvoimalan (=jätteenpolttolaitos) kanssa.

 

Jäte- ja tuhkakuljetuksia vajaan 4 minuutin välein

 

 

Peltolammille suunnitellun hyötyvoimalan liikenneyhteydet olisi erittäin hankalat toteuttaa.

 

Liikenneväylänä on suunniteltu Patamäenkadun kautta suuntautuvaa vaihtoehtoa. Ennen Patamäenkadulle pääsyään jäteautot huristelisivat monilla nyt kohtuullisen rauhallisilla katuosuuksilla.

 

Työpajassa totesimme, että jatkossa liikenne suuntautuisi Kurikan eritasoliittymän kautta Toivion omakotialuetta hipoen "itse tapahtumapaikalle". Tätä vaihtoehtoa työpaja piti viimeiseen saakka vastustettavana, mutta suunnittelijoiden todennäköisesti ajamana.

 

Kolmas todennäköinen liikennöintivaihtoehto olisi Sääksjärven eritasoliittymästä Lempääläntien yli ja siitä edelleen nykyisiä ulkoilumaastoja halkoen jätteenpolttolaitoksen tontille.

 

Liikennemäärät tulevat olemaan hyötyvoimalalle valtavat. YVA-laskelmissa keskikuormakooksi lasketaan pakkaavilla jäteautoilla 7 tonnia/auto. Jätettä tullaan laitokselle kuljettamaan 180.000 tonnia vuodessa.

 

Jätteen lisäksi kuorma-autoliikennettä aiheuttaa tuhkan kuljettaminen. Tuhkaa syntyy 24.000 tonnia vuodessa ja laskelmissa sen poiskuljettaminen tapahtuu 35 tonnin täysperävaunuautoilla.

 

Jäte- ja tuhkakuljetukset merkitsevät, että polttolaitokselle johtavalla liikenneväylällä tulee kulkemaan kuorma-auto 3 minuutin ja 54 sekunnin välein. Tätä tapahtuu viitenä päivänä viikossa klo 07.00 alkaen ja ralli päättyy vasta klo 22.00!

 

Työpajan osanottajat olivat yksimielisiä, että Peltolammi ei ole sopiva paikka Tammervoiman suunnittelemalle hyötyvoimalalle.

 

Yhtä yksimielisiä työpajan osanottajat olivat, että Tarastenjärvi on ainoa oikea paikka suunnitellulle laitokselle.

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalolla oli vahva osuus Keskusta-risteilyn onnistumisessa

Sunnuntai 3.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan tamperelainen kansanedustaja Mikko Alatalolla oli suuri osuus Riikaan suuntautuneen Keskustan suurristeilyn onnistumisessa.

 

Mikon - ja hänen säestäjänsä Jammi Humalamäen - osuus alkoi jo Länsisatamassa, kun risteilyväki saapui terminaaliin. Tamperelaisena oli mukava seurata, kun jälleen kerran näki Mikon kautta maan nauttiman suuren suosion ja arvostuksen.

 

Mikon Känkkäränkkätuokio m/s Baltic Princess-laivan Iskelmäbaarissa oli pikkuväen suosikkitapahtuma - myös me vanhemmat risteilyvieraat nautimme Känkkäränkkätuokiosta.

 

Jos känkkäränkkä on yllättämässä, pitää painaa naurunappulaa, opasti Mikko. Mikko ohjeisti, että naurunappula löytyy vieruskaverin kaulalta, "sieltä solisluun alapuolelta".

 

Mikko toivoi, että känkkäränkkä tulisi päälle vain kerran viikossa!

 

Krokotiili Niilo Niili, Suojelusenkeli, Takapenkin räpätys ja "Tytöt tahtoo pitää hauskaa" olivat känkkäränkkätuokion lopuksi Mikon ja Jammin esittämät kappaleet.

 

 

Sali oli täynnä, kun Mikko aloitti yhteislaulutilaisuutensa "Itämeren aalloilla". Järjestelyt pelasivat, sillä järjestäjät olivat varanneet laulumonisteita riittävästi, jotta oudommatkin kappaleet osattiin koko joukolla laulaa.

 

Puoluesihteeri Timo Laaninen ja Pirkanmaan Ritva Männistö sekä Pirkko Vuolle muodostivat todellisen "ammattilaistrion", kun lauloimme Mikon johdolla yhteislauluja.

 

Tunnelma on Mikko Alatalon esiintymisissä aina korkealla. Mikko osaa ottaa yleisönsä!

 

Tiedämme Mikon kyvyt parlamentaarikkona ja toivotamme hänelle menestystä ensi kevään vaaleissa, kun hän tavoittelee kolmannelle peräkkäiselle kaudelleen kansanedustajaksi. Mikko omaa laajaa suosiota koko maassa ja uskomme, että hänen poliittiset ja musikaaliset kykynsä takaavat osaltaan hyvän vaalimenestyksen koko sille keskustalaiselle pirkanmaalaisporukalle, joka tavoittelee hienoa lopputulosta kevään vaaleissa!

 

-Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan onnistunut suurristeily Riikaan

Torstai 30.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskusta järjesti omalle väelleen suurristeilyn Helsingistä Riikaan 25. - 27.9.2010 m/s Baltic Princess-laivalla.

 

Suurristeily toimi ensi kevään eduskuntavaalien lähtölaukauksena. Risteilyllä oli hyvä tunnelma - kaikesta näki, että keskustaväki lähtee luottavaisena viiden ja puolen kuukauden kuluttua järjestettäviin eduskuntavaaleihin.

 

Olin risteilyllä mukana ja voin vakuuttaa, että tunnelma risteilyllä oli luottavainen. Keskustalla on kaikki eväät päästä Suomen suurimmaksi puolueeksi jo kolmannen kerran peräkkäin.

 

Erityisen tyytyväinen voi olla nuorten suuresta osanotosta risteilylle. Julkisuudessa Keskustaa mainitaan menneisyyden kansanliikkeeksi, mutta todellisuus on vallan toista.

 

Risteilyllä oli koko matkan ajan korkeatasoisia seminaareja ja ajankohtaiskeskusteluja, joissa olivat mukana raskaan sarjan suomalaiset vaikuttajat.

 

Keskustan monet ministerit olivat pääministeri Mari Kiviniemen johdolla mukana. Osan keskustaministereistä oli jäätävä koti-Suomeen, sillä hallituksen on oltava koko ajan päätösvalmiina.

 

Ministereistä mukana olivat ympäristöministeri Paula Lehtomäki, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula ja kuntaministeri Tapani Tölli. Pääsin keskustelemaan kaikkien ministereiden kanssa.

 

Europarlamentaarikoista mukana olivat Anneli Jäätteenmäki sekä Riikka Manner.

 

Tamperelaisista kansanedustajaehdokkaista mukana olivat Vilhartti Hanhilahti ja Mikko Alatalo.

 

Useat Pirkanmaan keskustalaiset kansanedustajaehdokkaat olivat tukijoukkoineen mukana risteilyllä.

 

Keskustan piiritoimistolta olivat menossa mukana Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Ritva Männistö sekä Keskustanaisten Pirkanmaan piiri ry:n toiminnanjohtaja Pirkko Vuolle - he kunnostautuivat monessa asiassa; erikoisesti Ritva ja Pirkko pääsivät esille mainioina laulajina Mikko Alatalon vetämässä yhteislaulutilaisuudessa.

 

Olen tyytyväinen, että pääsin risteilylle mukaan. Risteily osoitti laajalle kenttäväelle ja mukana seuranneelle mediaväelle, että Keskusta on menossa kohti hyvää vaalitulosta.

 

-Esko Erkkilä-

Jouduin olemaan eri mieltä pormestarin kanssa - asukkaat olivat samaa mieltä kanssani!

Tiistai 28.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki järjesti pormestarin asukasillan Peltolammin koululla 21.9.2010.

 

Tilaisuuteen oli erityisesti kutsuttu Peltolammin ja sen lähialueiden asukkaita, mutta paikalle sai tulla asukkaita kaikkialta Tampereelta.

 

Kutsua oli noudattanut kuutisenkymmentä asukasta pääosin Peltolammilta, Multisillasta sekä Palokalliolta.

 

Olin paikalla lähes tilaisuuden loppuun saakka - valitettavasti jouduin poistumaan hieman ennen tilaisuuden päättymistä, sillä oli kiirehdittävä seuraavaan palaveriin.

 

Pormestari Timo P. Nieminen avasi tilaisuuden.

 

Nieminen kosketteli eteläisen Tampereen viimeaikaisia tapahtumia ja näki ne asukkaiden vinkkelistä positiivisina.

 

Ikean rakentuminen moottoritien toiselle puolelle, Ikano-tavaratalon rakentamissuunnitelmat Ikean viereen ja Peltolammin tiivistysrakentaminen ovat pormestarin mielestä asukkaiden kannalta positiivisia asioita.

 

Ne tulevat Timo P. Niemisen mielestä nostamaan asuntojen hintoja Peltolammilla ja lähiseudulla ja siten tuovat kaikkea hyvää asukkaille. Lakalaivan kaavoituksen eriyttämien Lahdesjärven kaavasta takaa hyvän kaavoituksen Peltolammin lähialueelle.

 

Sulkavuoreen suunniteltua jätevedenpuhdistamoa ja Peltolammille suunniteltua jätteenpolttolaitosta Nieminen ei sentään maininnut Peltolammille autuutta tuovina kohteina.

 

Pyysin illan edetessä puheenvuoron ja tilaisuuden puheenjohtajana toiminut pormestarin erityisavustaja Pauli Välimäki sen myös minulle antoi.

 

Annoin tunnustusta pormestari Timo P. Niemisen näkemyksille Tampereen kaupungin kehittämisestä. Sanoin kuitenkin puheenvuoroni alussa, että haluan tuoda esille asukkaiden mielipiteitä pormestarin mainioiksi kertomista hankkeista ja asukasmielipide ei niiden kohdalla ole lainkaan myötäsukainen.   

 

Totesin, että Ikean sullominen ahtaalle paikalla Tampereen rajojen sisäpuolelle oli hölmöä hommaa. Ikean tontin ja sen vaatimien liikenneväylien rakentaminen vaati älyttömät räjäytystyöt ja niiden aiheuttamat suurimmat vahingot ovat edelleen korvaamatta.

 

Kerroin, että Peltolammin vaihtoehto jätteenpolttolaitoksen sijoittamiseksi Peltolammille on varmaan pelkää vaihtoehtojen etsintää hankkeen YVA-tarkastelua varten ja siinä järki voittaa ja jätteenpolttolaitos rakennetaan Tarastenjärven kaatopaikalle.

 

 Totesin, että asukkailla on huoli Sulkavuoreen suunnitellun jätevedenpuhdistamon louheista, joita saattaa syntyä jopa 1.200.000 kuutiometriä. Välivarastoidaanko ne eteläisen Tampereen alueella ja missä? Räjäytetäänkö ne murskeeksi jossain Peltolammin, Multisillan, Palokallion, Härmälän tai Koivistokylän alueella? Mitkä ovat räjäytysten vaikutukset asunnoille ja omakotitaloille? Kysymyksiä Sulkavuoren tiimoilta riittää.

 

Kerroin Peltolammin tiivistysrakentamisesta asukkailla olevan tyystin toinen näkemys kuin pormestarilla. Peltolammilaiset eivät kaipaa alueensa rauhan häirintää ja siten torjuvat alueen tiivistysrakentamisen.

 

Painotin, että virkamiesten pitäisi lopettaa tiivistysrakentamissuunnitelmansa, sillä alue on lentomelualuetta ja siten asuinrakentaminen Peltolammille ei ole lainsäädännöllisestikään mahdollista. Miksi euroja hutlataan turhaan työhön?

 

Lopuksi esitin tiettyä hyvitystä sille, että eteläinen Tampere on joutunut ja joutuu kantamaan raskaan vastuun Tampereen kehittymisestä.

 

Peltolammi ja sen lähialueet ovat viihtyisiä asuinalueita. Alueiden kerrostalot, rivitalot ja omakotitalot sijaitsevat pääosin kaupungin vuokratonteille. Alkuperäiset vuokrasopimukset ovat katkolla lähivuosina ja silloin…

 

…Tampereen kaupungin pitäisi pidättäytyä suurilta vuokrankorotuksilta.

 

Puheenvuoroni oli maltillinen, mutta sen sanoma oli selkeä. Halusin siinä tuoda esille laajan alueen asukasmielipiteen rakentavassa mielessä.

 

Uskon onnistuneeni, sillä mm. pormestari taisi kommentoida sitä tuoreeltaan myötämielisesti.

 

Korostan, että arvostan pormestari Timo P. Niemisen toimintaa Tampereen kehittämisessä ja toivon, että kommenttipuheenvuoroni edistää tamperelaisen asukasmielipiteen huomioimista lopullisia päätöksiä tehtäessä.

 

Läsnäollut yleisö kommentoi puheenvuoroani kättentaputuksin ja olen seuraavina päivinä saanut mukavasti kannustavia puhelinsoittoja ja teksti- sekä sähköpostiviestejä.

 

Toivo elää eteläisellä Tampereella synkistä pilvistä huolimatta!

 

-Esko Erkkilä-

Lumetta vai todellista asukasvaikuttamista?

Maanantai 27.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut Tampereen kunnallispolitiikkaa aktiivisesti kymmenkunta vuotta ja viime vuodet ollut jopa pienenä osallisena siinä.

 

Kehitys on asukasvaikuttamisen kannalta mennyt parempaan suuntaan, mutta koko ajan pitää kysyä, että onko kyse sittenkin lumeesta. Onko asukasmielipiteellä vaikutusta kunnallisiin päätöksiin?

 

Omaan pientä kokemusta Tampereen kunnalliselämästä "pysähtyneisyyden ajalta", ajalta jolloin aseveliakseli hallitsi kaupunkia. Aseveliakselin muodostivat demarit ja kokoomus.

 

Kaupunginjohtaja oli perinteen mukaan demari. Tampereen viimeinen kaupunginjohtaja oli Jarmo Rantanen ja hänen aikanaan ei tunnettu käsitettä asukasvaikuttaminen.

 

Omaan siitä henkilökohtaista kokemusta, sillä Palokallion Omakotiyhdistys pyrki Rantasen puheille niiden kiemuroiden alkutahdeilla, jotka sitten päättyivät onnettomaan Ikea-ratkaisuun. Ei puhettakaan, että kulmahuoneen ovi olisi avautunut asukkaille!

 

Pormestarijärjestelmään siirtyminen on tuonut ainakin tiettyä avoimuutta ja ainakin instrumentteja asukasvaikuttamiseen.

 

Pormestarin asukasillat, kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat ja erityisesti Alvari-toiminta ovat antaneet asukkaille välittömän mahdollisuuden keskustalla päättäjien kanssa sekä saada tietoa kaupungin päätöksenteosta.

 

Pormestarin asukasilta Peltolammin koululla 21.9.2010 oli esimerkki osin hyvästä, mutta osin myös heikosti toteutetusta asukastilaisuudesta.

 

Pormestari Timo P. Nieminen osaa nähdä asiat positiivisena ja se oli hänen vahvuutensa myös tässä asukasillassa. Niemisen tapa sanoa asiansa lyhyesti on suuri plussa.

 

Timo P. Nieminen osasi käsitellä avauspuheenvuorossaan Peltolammin ja sen lähialueiden asioita eli juuri niitä asioita, jotka kiinnostivat illan yleisöä.

 

Illan toinen onnistuja oli liikenneinsinööri Jukka Kyrölä. Hänen täsmälliset ilmaisunsa olivat poikkeus illan jaarittelija-esiintyjien jorinoista ja siten kiinnostavia, vaikka läheskään kaikkiin Kyrölän esittämiin mielipiteisiin ei voinut yhtyä.

 

Apulaispormestari Perttu Pesä oli illan epäonnistujia ja nimenomaan esitysteknisesti. Tämä on hämmästyttävää, sillä näyttelijän ja esiintyvän taiteilijan taustalla olevalta henkilöltä odottaisi toista.

 

Perttu jaaritteli esittämiään asioita tavattoman pitkään ja kuulijoita alkoi nukuttamaan. Pääosassa Pertun esitystä oli se, että hänellä oli kiire poikien Suomi-Ranska -maaotteluun, jota samaan aikaan pelattiin Tampereella.

 

Osansa Pertun epäonnistumisesta saa kantaa tilaisuuden puheenjohtajana toiminut pormestarin "oikea käsi" Pauli Välimäki. Välimäen olisi pitänyt puuttua pöydän takana olleiden esiintyjien jaaritteluun ja ohjata heitä asiaan.

 

Melkein puuta heinää puhui myös apulaispormestari Kristiina Järvelää tuurannut suunnittelupäällikkö Aila Salmelin. Salmelin ei tuntenut aluetta lainkaan ja sen vuoksi hän jaaritteli latteuksia kaupungin toimista apulaispormestari Järvelän vastuualueella. Salmelinin esiintyminen ei antanut vakuuttavaa kuvaa virkamiesten kyvyistä.

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen esiintyi tapansa mukaan pirteästi ja iloisen oloisesti. Peltolammin alue on maantieteellisesti hänellekin outo ja sen vuoksi Ikonen keskittyi Tampereen kaupungin linjauksiin ja kosketteli korkeintaan eteläisen Tampereen asioita pintapuolisesti.

 

Peltolammin asukastilaisuudesta jäi mieleen kaksijakoinen tunnelma. Esiintyneistä virkamiehistä toinen - Jukka Kyrölä - tunsi alueen asiat, mutta toiselle - Aila Salmelin - ne olivat hepreaa.

 

Pormestari Timo P. Nieminen tuntee Tampereen kaupungin eri alueet kuin omat taskunsa. Se on suuri vahvuus, kun hän on asukkaiden tentittävänä.

 

Apulaispormestarit Pesä ja Ikonen eivät ilmeisesti paljon liiku kaupungin virastotalolta, sillä perin ohut tuntuma heillä tuntui olleen alueen asioihin. He pyrkivät peittämään tietämättömyytensä latelemalla vastuualueeltaan Tampereen kaupungin kokonaisnäkymiä. Ne eivät asukkaita kovin paljon kiinnostaneet.

 

Puheenjohtajana toiminut Pauli Välimäki onnistui hyvin. Hänen olisi kuitenkin pitänyt patistaa esiintyjiä lyhyempiin puheenvuoroihin, jotta asukkaiden kiinnostus olisi säilynyt.

 

Kokonaisuutena pormestarin asukasilta oli kohtuullisen onnistunut tapahtuma. Kehitettävää on edelleen, mutta oikealla tiellä ollaan.

 

-Esko Erkkilä-

Palavan Kiven museo - mainio esimerkki toimivasta museosta

Maanantai 20.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Palava kivi on Viron energiatuotannon perusta, sillä maan energiaomavaraisuus perustuu palavaan kiveen.

 

Se on muodostunut vuosituhansien aikana maan uumenissa eloperäisestä aineksesta. Palava kivi on muodostunut kasvi- ja eläinkunnan aineksista.

 

Kivi on ruskeankellertävää kevyttä materiaalia. Se sisältää öljyä 18 % ja sen vuoksi se palaa.

 

Palavakiviesiintymiä on Venäjällä, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Kiinassa, Brasiliassa sekä Virossa.

 

Viron esiintymä on kooltaan 160 kilometriä x 160 kilometriä. Se alkaa Suomenlahden rannalta ja ulottuu Peipsjärven tienoille saakka. Suomenlahden rannalla esiintymä on melkein maan pinnalla ja Peipsjärven lähellä se sijaitsee n. 80 metrin syvyydessä. Esiintymä on paksuudeltaan varsin ohut, sillä palavaa kiveä esiintyy Virossa vain n 3,5 metrin vahvuisena kerroksena.

 

Kävimme viime kesän itä-Viron matkallamme Kohtla-Nommella sijaitsevassa Palavan Kiven museossa. Museo on muodostettu v. 2001 lopetettuun kaivokseen.

 

Oppaanamme museossa oli hauskasti suomea murtaen puhuva vanhempi eläkkeellä oleva mieshenkilö, joka oli tehnyt työuransa nyt museoksi muutetussa palavan kiven kaivoksessa. Kaivoksessa oli parhaimmillaan töissä 700 kaivosmiestä.

 

Luentosalissa pidetyn lyhyen museoesittelyn jälkeen saimme päällemme asianmukaiset kaivosmiehen varusteet. Oleellinen osa varustusta oli kaivosmiehen otsalamppu, jonka tarpeellisuuden havaitsimme kaivoskäynnin aikana.

 

Kaivokseen laskeuduttiin kävelyluiskaa myöten, sillä palavan kiven esiintymä näillä paikoin sijaitsee varsin lähellä maan pintaa.

 

Kaivoskäytävät olivat kosteita ja mukavan viileitä.

 

Kaivoskäytävillä oli kohteita, joilla oppaamme kertoi palavan kiven kaivamisesta. Kaivokseen oli jätetty louhintalaitteita, jotka olivat täydessä käyntikunnossa - oppaamme kytki muutaman laitteen päälle ja saimme kokea kaivosmiehen meluympäristön täydellisenä.

 

Varsinainen elämys - joillekin ehkä koettelemus - oli se, kun saimme ahtautua pieniin kaivosvaunuihin, joilla kaivosmiehet oli kuljetettu kaivoksen toiminta-aikana jopa kuuden kilometrin päähän lähtöpaikasta.

 

Vaunut olivat matalia - alle puolitoista metriä - ja niihin mahtui istumaan korkeintaan neljä henkilöä kuhunkin. Vaunuletkaa veti sähkökäyttöinen veturi ja sen ajojohdin leiskui iloisesti kun se tapaili ajolangoissa kulkevaa sähkövirtaa.

 

Vaunujen ovien virkaa toimitti enemmän ja vähemmän kunnossa olevat oviaukon puoliväliin yltävät ovet. Suomalaiset virkamiehet eivät varmaan sallisi yleisön kuljettamista sellaisella vempeleellä, mutta työsuojelumääräysten soveltaminen EU-maailmassa on niin maasta kiinni!

 

Kysyin, että tapahtuiko kaivoksessa vakavia tapaturmia. Opas kertoi, että niitä tapahtui, mutta Neuvostoliiton aikana niistä ei saanut kertoa. Vielä nytkin oppaamme oli vaitonainen tapaturmista.

 

Tutustuminen Palavan Kiven museoon oli elämys.

 

Museokäynti antoi uuden pohjan arvostella tai arvostaa eteläisen naapurimaamme energiaratkaisuja. Maan energiaomavaraisuus on tärkeä asia ja Viron on luonnonrikkauksiensa turvin ratkaissut asian palavan kiven hyödyntämisellä. Palavan kiven jäte- ja tuhkavuoret ovat energiaomavaraisuuden kääntöpuoli, mutta niistä huolimatta Viron energiaratkaisuja pitää ymmärtää ja jopa hyväksyä.

 

Suosittelen käyntiä Palavan Kiven museossa.

 

-Esko Erkkilä-