Onko Kataisella, Urpilaisella ja Virkkusella hajuakaan niistä investoinnista, jotka tarvittaisiin kuntaliitosten tapahduttua tietojärjestelmiin?

Perjantai 4.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus ja SDP yrittävät puheenjohtajiensa toimesta ajaa Suomeen jättikuntiin perustuvaa kuntauudistusta. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen jääkylmänä aputyttönä häärii Henna Virkkunen.

 

Mainittu untuvakolmikko ei ilmeisesti omaa pienintäkään tietoa esimerkiksi siitä, että millainen investointi tarvittaisiin, jos heidän ajamansa kuntaliitossuma toteutettaisiin!

Itä-Suomen yliopiston Informaatio- ja teknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen arvioi perjantaina 20.9.2013 Radio Suomen Ajantasassa, että kuntaliitoksissa puhuttaisiin miljardien eurojen suuruisista urakoista, kun kuntien tietojärjestelmät jouduttaisiin kertaheitolla uusimaan.

 

Satuin kuuntelemaan ohjelman ja siinä professori kertoi, että puhuttaisiin kolmesta viiteen miljardiin euroon yltävästä summasta, jos kuntaliitosten aiheuttamat tietojärjestelmätarpeet jouduttaisiin toteuttamaan!

 

On selvää, että kuntien tietojärjestelmiä on kehitettävä ja niihin pitää investoida, mutta kertaheitolla KIITOS EI!

 

Omaan kokemusta, että millaista on työelämä, kun erilaiset tietojärjestelmät omaavat yritykset fuusioidaan.

 

Erilaisten tietojärjestelmien yhteispeliä ei oikeastaan mitenkään saada toimimaan yhdessä – ei ainakaan järjellisillä kustannuksilla. Tietojärjestelmien uusiminen on kuntaliitostapauksissa siis välttämätöntä.

 

Kataisen, Urpilaisen ja Virkkusen ajama kuntauudistus on peruslähtökohdiltaan muutenkin toteuttamiskelvoton ja kun siihen liitetään kolmesta viiteen miljardiin kohoava tietojärjestelmien uusimistarve, niin koko kuntauudistussuunnitelma pitää heittää romukoppaan.

 

Professori Voutilainen esitti haastattelussaan, että tietojärjestelmien uusimistarve pitää ottaa eduskunnan käsittelyyn. Käsittelyn aikana on laitettava Voutilaisen mielestä vauhtia siihen, että eri ministeriöt alkaisivat paneutua niihin käytännön kysymyksiin ja niiden ratkaisemisesta aiheutuviin kustannuksiin, jotka kuntaliitossumasta aiheutuisivat.

 

On selvää, että esimerkiksi tietojärjestelmäalan yritysten kapasiteetti ei riittäisi noin valtavan urakan suorittamiseen ja toimituskykyä suurempi kysyntä nostaisi hinnat pilviin.

 

Olen professori Tomi Voutilaisen kanssa samaa mieltä ja esitän, että kuntaliitossuunnitelmien käytännön toteuttamiseen liittyvät ongelmat otetaan vakavaan käsittelyyn!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Tarton kauppahallissa ja torilla kannattaa poiketa!

Sunnuntai 29.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Tarton kauppahalli ja sen vieressä sijaitseva tori ovat vilkkaita kauppapaikkoja.

 

Molemmat sijaitsevat Emajoen rannalla Tarton keskustassa.

 

Emajoella on pituutta 100 kilometriä ja sen korkeusero on tuolla matkalla ainoastaan 3,6 metriä – joki laskee lännestä Peipsijärveen.

 

 

 

 

Tarton kauppahallin edustalla on ”Pronssisika” -veistos, jonka on veistänyt Mati Karmin.

 

 

 

 

Sian toisella puolella on tärkeää informaatiota, sillä sieltä saa ohjeet sianruhon oikeasta paloittelusta – käytännöllistä, kun perheenemäntä on menossa lihaostoksille kauppahalliin! 

Paloitteluohjeissa näytetään havainnollisesti, että mistä kohdasta on peräisin sisefilee ja mistä puolestaan karbonaad.

 

 

 

 

Olen aina ihaillut HK:n omistaman ja Rakveressä toimivan lihanjalostustehtaan kattomainonnan teemaa: ”Elamusi igaks päevaks!”. Se kai tarkoittaa suurin piirtein, että elämyksiä joka päiväksi.

 

 

Muutamia kuvia kauppahallin vihannes- ja juurestarjonnasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************

 

 

 

 

Emajoki virtaa leppoisasti Tarton halki ja leppoisasti tehtäväänsä suorittivat myös poliisit, jotka hiljalleen ajelivat Emajoella seuraten vilkkaan kauppa- ja tapahtumapäivän sujumista.

 

 

 

 

 

Melkein kauppahallin vieressä sijaitsee Turuhall eli torihallit, joiden myyntipöydilla on runsas tarjonta.

 

 

Yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa ja siksi muutamia kuvia toritarjonnasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

 

Pyrin ulkomaanmatkoillani aina hakeutumaan toreille ja muille sellaisille paikoille, joissa tavalliset ihmiset liikkuvat.

Kauppahalli ja torihallit ovat Emajoen rannalla paikkoja, joihin Tartossa kannattaa tutustua!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Missä olin, kun syyskuun 11. päivän terroriteot tapahtuivat Yhdysvalloissa vuonna 2001?

Lauantai 3.8.2013

Vuonna 2001 syyskuun 11. päivänä Yhdysvalloissa tapahtuneet terroriteot muuttivat maailman.

 

Muistan oikein hyvin, että missä oli terroritekojen tapahtumahetkellä.

 

Olin silloin Venäjällä Tverin kaupungissa ja olimme aloittelemassa paluumatkaa mielenkiintoiselta Tverin matkaltamme.

 

Tverinkarjalaisten ystävät ry on valtakunnallinen tverin-karjalaisten ystävyysseura ja Tverinkarjalaisten Kulttuuriautonomian yhteistyökumppani. Seura on perustettu vuonna 1994.

 

Olin mukana Tverinkarjalaisten ystävät ry:n matkalla Tveriin syksyllä vuonna 2001.

 

Matka oli mielenkiintoinen ja haluaisin osallistua uudelleen samanlaiselle matkalle, mutta huomaan, että esim. syksylle 2013 suunniteltu matka on jouduttu peruuttamaan vähäisen kiinnostuksen johdosta.

 

Vuonna 2001 toteutettu matka oli täyspainoinen elämys ja voin ehdottomasti suositella matkaa.

 

Liikuimme eri puolilla Tveriä ja majoituimme joka yö eri perheisiin, joten saimme välittömän kontaktin tveriläisiin.

 

Isäntäperheissämme vanhempi väki puhui auttavaa suomea, mutta nuoremmat osasivat vain venäjää ja osa sen lisäksi englantia.

 

Oletan, että suomenkielen taito on nyt vähentynyt ja vastaavasti englanti on vallannut lisää elintilaa.

 

Matkallamme oli tavallisena matkalaisena mukana mm. sittemmin filosofian tohtoriksi väitellyt Outi Fingerroos, joka on onnistuneesti lanseerannut käsitteen ”varttikarjalainen”.

 

Varttikarjalaisuus on minulle henkilökohtaisesti hyvinkin läheinen käsite, sillä kaikki pojistani - joita muuten on neljännestusina - ovat varttikarjalaisia!

 

Toinen mielenkiintoinen jäsen matkaseurueessamme oli silloinen Karjala Liiton puheenjohtaja, professori, kansliapäällikkö ja maaherra Kauko Sipponen ja tämän jutun otsikko liittyykin Sipposen kanssa käymiini keskusteluihin.

 

Odottelimme paluumatkan alkamista Hotelli Tverin baarissa ja katselimme suorana CNN:n televisiolähetystä, jossa ensimmäinen lentokone juuri oli iskeytynyt World Trade Centerin kaksoistorneihin ja näimme suorana lähetyksenä myös sen, kun toinen kone ohjattiin samoihin torneihin.

Tapahtuma tuntui uskomattomalta, mutta totta se oli.

 

Tunsin Kauko Sipposen työhistorian ja kysyin häneltä, että millaista toimintaa tapahtuu juuri nyt Suomessa?

 

Presidentin entinen kansliapäällikkö vastasi, että nyt tapahtuu tiivistä yhteydenpitoa Suomen ylimmän valtiojohdon kesken.

 

 

*******

 

Henkilökohtaisesti Tverin matkamme jälkeiset ajat olivat merkityksellisiä minulle, sillä sain välittömästi matkan jälkeen tiedon, että minulla on todettu eturauhassyöpä.

 

”Siitäkin selvittiin” – kiitokset varhaisen toteamisen sekä oikeiden hoitotoimenpiteiden, mutta se stoori ei taas kuulu tämän jutun aihepiiriin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ruisleipään on pantava kaksikolmasosaa petäjäistä!

Keskiviikko 31.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Vierailin MMM:n Tiken tilastosivuilla ja lähes järkytyin, sillä rukiin omavaraisuutemme on romahtamassa todella huolestuttavaksi.

 

Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) 19.7.2013 julkaisema ennakkosatoennuste kertoo, että Suomessa tullaan syksyn aikana korjaamaan ainoastaan 32 miljoonan kilon suuruinen ruissato!

 

Olen työni puolesta seurannut Suomen viljatasetta tiiviisti parinkymmenen vuoden ajan ja tiedän, että maamme rukiintarve vuodessa on n. 92 – 100 miljoonaa kiloa.

 

Tiken nyt julkistama tieto merkitsee, että ensi talvena jokapäiväiseen leipäämme on lisättävä petäjäistä eli tuontiruista kaksikolmasosaa!

 

Hyväksymmekö me tämän?

 

Viime vuonna maamme ruissato oli 64 miljoonaa kiloa eli ruissatomme tulee puolittumaan yhden vuoden aikana.

 

Ruissadon puolittumiseen on kaksi syytä; viljelyala on pienentynyt 20.700 hehtaarista 12.500 hehtaariin ja maamme keskisatotaso tulee alenemaan viimevuotisesta 3.090 kilosta per hehtaari 2.580 kg/ha!

 

Rukiinviljelyn ongelmat ovat kaikkien havainnoitavissa, kun liikkuu maakunnissa. Ruispellot ovat todella harvassa.

 

 

********

 

 

Ruismarkkinoilla ilmenee selkeää ylioptimistista asennetta, sillä esim. Suomen suurin rukiinkäyttäjä Fazer unelmoi käyttävänsä vuonna 2016 ruistuotteidensa raaka-aineena yksinomaan kotimaista ruista! Ei tule onnistumaan!

 

Rukiinviljelyn edistämiseksi eräät tahot perustivat ProRuis ry:n, mutta yhdistyksen toimet ovat jääneet suurten sanojen asteelle.

 

*******

 

 

Olen huolestunut rukiin omavaraisuuden hupenemisesta, sillä jopa huoltovarmuusnäkökohdat puolustavat sitä, että rukiin omavaraisuus saataisiin vähintäänkin tuplaantumaan siitä, johon ensi talven aikana tulemme vajoamaan.

 

Rukiinviljelyn pelastamiseksi tarvitaan nyt tekoja – puheet eivät riitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila joutuivat palauttamaan "hehkuttavat herrat" maan pinnalle!

Torstai 4.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Farmari-näyttelyn avajaistilaisuus Seinäjoki Areenalla eilen oli merkittävä tilaisuus, sillä siellä käsiteltiin ja kommentoitiin EU:n uunituoretta maatalouslinjausta lähivuosille.

 

Avajaistilaisuus oli koonnut merkittävän joukon poliittisia päättäjiä paikalla, sillä totesin paikalla olleen ainakin useita Suomen Keskustan, Kokoomuksen ja myös jokusen SDP:n kansanedustajan.

 

 

 

 

Tilaisuuden avasi Pro-Agria Etelä-Pohjanmaan toimitusjohtaja Antti Siljamäki, joka avaussanoissaan toivotti salintäyteisen yleisön tervetulleeksi tilaisuuteen.

 

 

 

 

Siljamäki totesi avauspuheenvuoronsa lopuksi, että nyt mennään suoraan asiaan ja kutsui tilaisuuden puheenjohtajaksi MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion.

 

Opin työurani aikana tuntemaan Jaana Husu-Kallion Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran asiantuntevana ja tiukkana pääjohtajana ja nyt olenkin ihmetellyt hänen valjua esiintymistään MMM:n kansliapäällikkönä – ilmeisesti Husu-Kallio on nykyisen hallituksen aikana niin tiukoissa pihdeissä, että hänen aina ennen niin järkevät esiintulonsa eivät ole olleet mahdollisia.

 

Se lämmitti, kun Jaana Husu-Kallio totesi salintäydelle yleisölle, että komissio on Suomen renki!

 

 

 

 

Avajaistilaisuuden pääpuheenvuoron käytti EU-komission maatalouspääosaston (DG Agri) tuore pääjohtaja puolalainen Jerzy Plewa.

 

Pääjohtaja Plewa lausui kohteliaisuuksia todetessaan, että Suomi on ollut tärkeässä roolissa, kun EU:n maatalouspolitiikkaa on kehitetty.

 

Plewan yhteenvedossa uudet EU-maatalouslinjaukset voidaan tiivistää muutamaan ranskalaiseen viivaan;

 

• suorat tuet ovat maatalouspolitiikan kulmakivi

• uusi maatalouspolitiikka on tasapuolisempi eri maiden ja viljelijöiden kesken, se on tehokkaampi ja läpinäkyvämpi kuin ennen

• nuoren sukupolven viljelijät huomioiva

• viherryttäminen uusi keino

 

 

 

 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen myötäili pääjohtaja Plewan ajatuksia ja se olikin luonnollista, sillä olihan Koskinen hyväksymässä Suomeen kohdistuneet EU:n tukileikkaukset.

Ministeri Koskinen yritti selitellä Suomen maatalouteen kohdistuneita heikennyksiä ja mainitsi, että tuotantoon sidottuja tukia korotettiin nykyisestä 50 miljoonasta eurosta. Korotusmäärää Koskinen ei paljastanut!

 

 

 

 

Farmari-näyttelyn avajaistilaisuudessa päästiin asiaan, kun MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi pääjohtaja Plewalle ja ministeri Koskiselle, että työnne on vasta puolivälissä.

Ei ihme, että maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen ilme oli hapan, kun hän kuunteli Marttilan kommenttipuheenvuoroa!

 

Marttila totesi, että nyt päätetty maatalousratkaisu merkitsee vaatimusta tuottavuuden lisäämisestä ja entistä vastuullisempaa tuotantotapaa.

 

Marttila painotti, että komission linja ei saa lipsua vastuullisen tuotantotavan vaatimuksista myöskään EU:n ulkopuolisista maista tapahtuvan elintarviketuonnin osalta.

 

Maista, joissa väestö näkee nälkää, on elintarvikkeita tuotaessa noudatettava tarkkaa seulaa ja vaadittava samoja menetelmiä, kuin Suomessa tuotetuilta elintarvikkeilta edellytetään.

 

Oleellista Marttilan kommenttipuheenvuorossa oli se, kun hän totesi, että EU on laiminlyönyt ruokatuotantoon suunnatut panostukset jo 30 vuotta!

 

Nyt Plewan sekä ministeri Koskisen puolustelemassa ratkaisussa maatalousbudjettia leikattiin ja viherryttämisvaatimukset nostavat elintarvikkeiden tuottamiskustannuksia!

 

 

 

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen kommenttipuheenvuoro pääjohtaja Plewan ja ministeri Jari Koskisen esityksiin oli tiukkaa tekstiä.

 

Jäätteenmäki totesi, että edes näin kohtuullisesta EU:n maatalouslinjauksesta pitää kiittää EU:n parlamenttia.

 

Komissio kielsi esimerkiksi turvemaiden kynnön, mutta parlamentti ei sitä hyväksynyt. Myös Suomen hallitus hoiperteli turvemaiden kyntökieltoasiassa, mutta parlamentin kanta ratkaisi asian alkutuottajien ja lopulta kuluttajien parhaaksi siten, että jatkossakin turvemaiden kyntäminen on mahdollista.

 

Jäätteenmäki muistutti, että Suomen hallitus on etupainotteisesti säästänyt maa- ja metsätalousministeriön saralta.

 

Alkusyksyn budjettiriihessä maataloudelta ja kotimaiselta elintarviketuotannolta ei enää saa leikata, vaati europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki!

Olen samaa mieltä Anneli Jäätteenmäen kanssa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Mitä yhteistä on marjapensaiden tukemisella ja kunnallisveron korottamisella?

Perjantai 17.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Myönnän, että otsikossa esittämäni kysymys saattaa olla hämmentävä ja vaatii sen vuoksi hieman taustoittamista.

 

Meillä on marjapensaita – mustaherukkaa, punaherukkaa, viherherukkaa, valkoherukkaa ja karviaista – n. 120 kappaletta.

 

Olen harrastelija verrattuna esim. VTT Paavo Väyryseen, jolla on herukkapensaita tuottamassa satoa n. 11.000 kappaletta – näin Paavo kertoi joskus minulle.

 

En ole koskaan hyväksynyt herukkapensaiden tukemista erilaisilla tukisysteemeillä – mielestäni tukisysteemien käyttäminen on osoitus marjanviljelijän ammattitaidottomuudesta.

 

Herukkapensaiden ja myös karviaispensaiden oikea rakenne huolehditaan leikkaamalla. Herukkapensaat on leikattava jokaisena syksynä heti sadonkorjuukauden jälkeen – vain näin pensaat säilyttävät oikean ”ryhtinsä” ja keinotekoisia tukisysteemejä ei tarvita.

 

 

 

En väitä, että tämä viherherukkapensas…

 

 

 

…tai tämä mustaherukkapensas olisivat rakenteeltaan virheettömiä, mutta keinotekoisia tukivirityksiä ne eivät tarvitse.

 

 

 

Miten marjapensaiden tukemista voi verrata kunnallisveron korottamiseen?

 

Marjapensaiden hoitotoimenpiteitä tai hoitotoimenpiteistä laistamista voi vallan hyvin verrata kunnallisveron korottamiseen.

 

Jos kunnan luottamushenkilöt ovat huolehtineet kunnan tuloskunnosta, kunnallisveron korottamisia ei tarvita. Kyse on siis täsmälleen samasta kuin marjapensaiden hoidosta – jos et hoida asioita kunnolla, joudut turvautumaan hätäratkaisuihin!

 

Tampere on esimerkki herukkapensaasta, jolle ei ole aikanaan tehty sen vaatimia toimenpiteitä.

 

Tampereella on tänä vuonna edessään 70 miljoonan euron suuruinen miinusmerkkinen taloudellinen tulos. Leikkaukset ovat takavuosina jääneet tekemättä – rönsyjen on annettu rehottaa.

 

Valitettavasti tilanne näyttää jatkuvan, sillä mitään ei tapahdu.

 

Jatkuvasti saamme Tampereen nettisivuilta lukea ”säästöistä”, jotka heikentävät erityisesti työttömien, eläkeläisten, lapsiperheiden, nuorten sekä muiden vähäväkisten palveluja ja hyvinvointia.

 

Erityisesti suren Hervannan ja hervantalaisten kohtelua, joka alkaa olla samanlaista kuin kuntaliitoksissa isompiin kuntiin yhdistyneiden liitoskuntien kohtalo – kaikki viedään pois!

 

On hyvin ymmärrettävää, että Tampereen virkamiehet ja ylin luottamushenkilöjohto hamuavat kuntaliitoksia kehyskuntien kanssa – he haluavat lisää maksumiehiä Tampereen ongelmille.

 

Onko turha toive, että Tampereen luottamushenkilöt heräisivät ja alkaisivat vaatia kaupungin tehostamaan toimiaan?

Tehostamiseen tarvitaan rakenteiden uudistamista ja sen aloittaminen kaupunkiorganisaation madaltamisella olisi hyvä alku tälle toiminnalle.

 

Puheet ja ajatukset kunnallisveron korottamisesta on heti alkuunsa tyrmättävä – se olisi vihoviimeinen ja tarpeeton temppu Tampereen talouden kuntoonlaittamisessa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Sanaristikoiden vakioeläimen vieraana

Keskiviikko 1.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Vierailimme taannoisella Slovenian matkallamme maan ykkösnähtävyydellä eli Postojnan tippukiviluolilla. Kohde ei kuulunut alkuperäiseen matkaohjelmaamme, mutta sovitimme Postojnassa käynnin matkamme ainoaa vapaapäivään.

 

 

 

Postojna sijaitsee maan pääkaupungin Ljubljanan ja kohteemme Portoroz´n puolivälissä mainioiden liikenneyhteyksien varrella.

 

 

Postojnan tippukiviluolat on löydetty vuonna 1818. Luolastolla on pituutta yli 20 kilometriä.

 

 

 

Luolastolla on ollut sotilaspoliittistakin merkitystä, sillä saksalaiset miehittäjät käyttivät osaa luolastoa polttoainevarastonaan, jonka slovenialaiset partisaanit tuhosivat 23.4.1944.

 

Partisaanien onnistuneesta operaatiosta kertovat luolaston suun mustuneet seinät.

 

 

 

 

Luolaston turistikierros alkaa ajelulla pienoisrautatievaunuissa, joissa matkataan kierroksen alussa varmaan kilometrin verran vuoren uumeniin.

 

 

 

Meidän kierroksellemme osallistui väkeä ehkä kolmisensataa ja se merkitsi kahden erillisen vaunuletkan matkaamista isoon ”aloitussaliin”.

 

Junamatkalla saimme pientä esimakua mahtavasta kohteestamme.

 

 

 

Kävelymatkan ”aloitussalissa” meidät jaettiin ryhmiin sen mukaan, että mitä kieltä opas puhui.

Kuuluimme englanninkieliseen ryhmään, joka pääsi pienen kokonsa ansiosta ensimmäisenä kävelyosuudelle. Meluisa italiankielinen nuorisoporukka käsitti selvästi yli sata osanottajaa ja se jäi etenemisjärjestyksessä viimeiseksi.

 

 

 

”Aloitussalissa” oli korkeutta useita kymmeniä metrejä ja joka puolella oli mahtavia tippukiviluomuksia. Tippukivet kasvavat joko alhaalta ylöspäin tai ne kasvavat jääpuikkojen tapaan ylhäältä alaspäin.

Vaaleat tippukivet sisältävät runsaasti kalkkia ja tummat puolestaan runsaasti rautaa.

 

 

Kävelyreitti on aidattu hyvin, joten eteneminen reitillä on turvallista. Kävelyalusta on tasaista ja se on päällystetty materiaalilla, jossa jalkineet eivät luista. Tämä mahdollistaa turvallisesti jyrkätkin nousut ja laskut matkan varrella.

Suokaa anteerksi kuvan heikko laatu.

 

 

 

Kävelyreitin loppupuolella on vierekkäinen kaksi erilaista tippukiveä; tummanpuhuva rautapitoinen ja vaalea kalkkipitoinen.

Oppaamme kertoi, että tätä parivaljakkoa käytetään paljon luolaston markkinointiaineistossa.

 

 

  

Kävelymatkamme lopussa oli hämärä erikoishuone, jonka lasi-ikkunoiden takana näimme sanaristikoissamme ehkä eniten esiintyvän eläimen eli olmin.

Alueella ei saanut valokuvata, sillä harvinainen eläin ei kaipaa eikä hyväksy salamavaloja.

 

******

Wikipedia kertoo olmista näin:

 

Olmi (Proteus anguinus) on sokea salamanteri, joka elää Dinaaristen alppien karstimaiden maanalaisissa vesistöissä ja järvissä. Sen pituus on 25–30 cm. Olmin ruumis on pitkulainen ja raajat ovat heikosti kehittyneet. Sen eturaajoissa on kolme sormea ja takaraajoissa kaksi varvasta. Olmilla on kolme ulkoista kidusparia ja sen kidukset ovat punaiset. Väriltään se on valkeankeltainen, mutta se tummenee auringonvalossa. Olmin ruokavalioon kuuluvat kaikki pienet eläimet, jotka ovat ajautuneet ulkoa virran mukana esim. madot ja pienet äyriäiset. Yleensä olmi synnyttää eläviä poikasia mutta yli +15 asteen lämmössä se voi myös munia.

 

*********

 

 

 

Olmi on kuvattuna monissa slovenialaisissa matkamuistoesineissä ja se on päässyt myös…

 

 

 

 

…Slovenian erääseen postimerkkiin.

**********

Postojna Jaman merkityksestä Slovenian tai oikeastaan silloisen Jugoslavian merkittävänä turistikohteena kertoo se, että Jugoslavian presidentti Josip Broz Tito vieraili tippukiviluolastossa ensimmäisen kerran jo 28.5.1945.

********

Kannustan tutustumaan Postojna Jamaan eli Postojnan tippukiviluoliin, kun olette sielläpäin liikkumassa!

 

Siellä näkee ilmielävän olmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yrjölän Marjatilan lampaat Hämeenkyrön Mahnalasta tulevat kesätöihin Tampereelle!

Keskiviikko 24.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on alkamassa mielenkiintoinen vanhan pelto- ja niittymaiseman ennallistamisprojekti, kun Yrjölän Marjatilan lampaat Hämeenkyrön Mahnalasta saapuvat kesätöihin Tampereen Peltolammille Ruokomäenpuistoon.

 

Etelä-Alvari järjesti asian tiimoilta yleisötilaisuuden eilen Peltolammin koululla eli aivan suunnitellun projektialueen kupeessa.

 

Olin mukana mielenkiintoisessa tilaisuudessa.

 

Yleisötilaisuuden johdattelijana toimi rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski Tampereen kaupungilta.

 

 

 

 

Rukkamäenpuisto sijaitsee pääradan varrella radan oikealla puolella Peltolammin kaupunginosassa, kun Tampereelle saavutaan junalla Helsingistä.

Suunniteltu puisto on kooltaan 2 hehtaaria.

 

 

 

Puisto on lännen suuntaan viettävää vanhaa peltomaisemaa, joka on vuosien saatossa metsittynyt. Takana näkyy päärata – oikealle on suunta kohti Tampereen rautatieasemaa.

 

 

 

Rukkamäenpuisto rajoittuu ”yläosaltaan” Rukkamäentiehen (oikeassa yläkulmassa) ja puiston Tampereen puoleisella reunalla sijaitsee Rukkamäen torppa (kuvassa keskellä koivujen takana sijaitseva rakennusryhmä).

 

 

 

Rukkamäenpuiston hoitosuunnitelma on laadittu vuosille 2013 – 2017 ja sen on laatinut maisemasuunnittelija Riikka Söyrinki ProAgria Etelä-Suomen Pirkanmaan yksiköstä.

Tässä yhteydessä on todettava, että melkoinen myllerrys viime vuosina on käynyt maatalouden neuvontajärjestössäkin. Etelä-Suomen ProAgrian alueeseen kuuluu nykyisin Pirkanmaan lisäksi Häme, Uusimaa, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala – melkoinen suoritus Suomen kartan ”pahoinpitelyssä” tämäkin!

 

 

 

”Kesätyöntekijät” eli lampaat Ruokomäenpuiston ennallistamisprojektiin tulevat Hämeenkyrön Mahnasta Yrjölän Marjatilalta. Marjatilan emäntä Tiina Harrinkari kertoili meille kaupunkilaisille lampaiden sielunelämästä ja niistä odotuksista, joita lampaiden omistaja asettaa tamperelaisille.

Erityisenä riskinä tuli esiin koirien lampaille mahdollisesti aiheuttamat ongelmat.

Harrinkari totesi yks´kantaan, että ongelmatapauksissa lampaat lähtevät takaisin Hämeenkyröön.

 

 

 

Ruokomäenpuistoon ”projektityöntekijöiksi” saapuu Mahnalasta kesäkuussa kymmenen uuhta.

Jos kaikki sujuu hyvin, niin elokuun aikana uuhet saavat kaverikseen pässin. Pässillä on tärkeä tehtävä, sillä sen olisi saatava uuhet tiineiksi elokuun lopun ja syyskuun alkupuolen aikana.

Harrinkari näytti kuvia uuhista, joiden takapäässä selässä oli punaista väriä. Se on peräisin pässin vatsapuolelta, jonne lampuri on sen ”maalannut”.  Uuhien selässä oleva väri on merkki siitä, että niiden astuminen on pässiltä onnistunut.

Yrjölän Marjatilan emäntä Tiina Harrinkari kertoi, että hän vaihtaa pässien vatsapuolelle uuden värin kolmen viikon välein ja usein silloin myös uuhien kanssa ahertava pässi joutuu vaihtoon. Näin toimien lammaskatraan omistaja pysyy tietoisena, että mikä pässi on kunkin uuhen karitsoiden isä!

Lampaan kantoaika on muuten 5 kuukautta!

************

Ruokomäenpuiston perustamiskustannusten budjetti on n. 20.000 euroa ja vuosittaisten toimenpiteiden budjetti on n. 3.500 euroa (molemmat summat alv 0 %).

Puiston budjetoidut kustannukset ovat viiden vuoden projektijakson aikana 35.155 euroa (alv 0 %).

Olen realisti ja kun omaan jonkin verran kokemusta erilaisia projekteista, veikkaan viiden vuoden kustannusten asettuvan tasolle 75.000 - 100.000 euroa (edelleen alv 0 %).

 

************

 

Kiitän Etelä-Alvaria ja sen vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttusta mielenkiintoisen tapahtuman järjestämisestä.

Toivon, että Ruokomäenpuiston ennallistamisprojekti onnistuu hyvin ja saamme Tampereelle jotain takuulla uutta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on jo nyt tussaroinut vuoden 2013 taloudellisen tuloksensa!

Keskiviikko 20.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti otsikoi tiistaina 12.2.2013 Tampereen kaupungin taloustilannetta tarkoittaen näin:

 

Tampereen kaupunki alkaa jo ensi viikolla suunnitella säästöjä

 

Tampereen päättäjät ovat suunnitelmissaan pahasti jälkijunassa ja mielestäni paljon parempi otsikko olisi ollut vaikkapa näin:

 

Tampereen kaupunki alkaa vihdoin ensi viikolla suunnitella säästöjä!

 

Toisaalta se, että aletaan suunnitella säästöjä saa aikaan hälytyskellojen soimisen. Miksi ei sanota, että aletaan suunnitella tehostamistoimenpiteitä?

 

Samassa jutussa todetaan, että viime vuoden todellinen taloudellinen tulos oli 44 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Neljänkymmenenneljän miljoonan euron alijäämää ei kurota pienillä tehostamistoimenpiteillä umpeen. Kuvan 44 miljoonan euron summasta saa, kun vertaa sitä Tampereella yhteen %-yksikköön kunnallisverotuksessa. Yksi %-yksikkö kunnallisverotuksessa merkitsee Tampereella vuositasolla 30 miljoonaa euroa! Ei siis mikään pikkusumma!

 

Liike-elämän alkeisiin ja bisnesmaailman totuuksiin vähääkään perehtynyt osaa jo nyt sanoa, että Tampereen kaupungin taloudellinen tulos tulee tänä vuonna sukeltamaan tasolle – 50 miljoonaa euroa eli kaupungin kaikkien aikojen huonoimpaan tulokseen!

 

Perustan väitteeni sille, kun tehostamistoimenpiteitä aletaan suunnittelemaan vasta helmikuun viimeisinä päivinä – se on auttamattomasti tätä vuotta ajatellen aivan liian myöhään!

 

Päätösten tasolle päästään aikaisintaan vasta maalis – toukokuussa ja on päivänselvää, että toimenpiteet eivät ehdi vaikuttamaan sentinkään vertaa kesäkautena.

 

Parhaimmassa tapauksessa ensimmäiset säästötoimenpiteet – mieluummin tehostamistoimenpiteet – purevat ehkä elokuussa, mutta todennäköisesti vasta syys – lokakuussa.

 

Nopeaa kurssinmuutosta odottavat saavat katkerasti pettyä, sillä jo nyt voidaan sanoa, että asiat ovat vuoden 2013 osalta tussaroitu – entinen meno jatkuu käytännössä koko vuoden.

 

Olen huolissani Tampereen ylimmän johdon ohuesta kokemuksesta taloudellisten seikkojen hoidossa. Kaikki nykyjohdossa ovat tottuneet pitämään ”omiensa” puolta ja yht´äkkinen etulinjaan sekä taloudelliseen vastuuseen joutuminen hämmentää.

 

En ollut läheskään kaikista seikoista yhtä mieltä ex-pormestari Timo P. Niemisen kanssa, mutta se on todettava, että hänellä oli silmää taloudellisille tosiasioille. Poliittiset realiteetit estivät Timo P.:n ajatusten toteuttamisen auttamattoman hitaasti.

 

Pelkään, että uudet päättäjät ovat jo tämän vuoden aikana esittämässä Tampereen veroprosentin korottamista.

 

Veroprosentin korottaminen tässä taloudellisessa tilanteessa olisi merkki päättäjiltä, että kädet on nostettu pystyyn. Se merkitsisi täydellistä antautumista ja olisi raskas isku tamperelaisille!

Toivon, että veroprosentin korottamista ei sentään uskalleta esittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Myyräntyötä metsissä ja pihoissa"

Perjantai 15.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Synnyinkunnassani Viljakkalassa toimii paikallisten kulttuuriarvojen ja ympäristönäkökohtien vaalimiseen keskittynyt yhdistys Vipu Viljakkala ry. Yhdistyksen tavoitteena on hyvän elinympäristön järkevä ja pitkäjänteinen kehittäminen.

 

 

Vipu Viljakkala ry järjesti Viljakkalan Seurojentalolla mielenkiintoisen luontoillan torstaina tammikuun 31. päivänä.

 

Illan teemana oli tämän jutun otsikko.

 

Olen Vipu Viljakkala ry:n jäsen ja osallistuin mielenkiintoiseen tapahtumaan.

 

 

 

Illan asiantuntijaksi oli saatu Metsäntutkimuslaitoksen metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen.

 

Vipu Viljakkala ry oli saanut luennoitsijaksi todella korkeatasoisen tiedemiehen, sillä professori Henttonen on alansa siteeratuimpia tutkijoita.

 

Heikki Henttonen on mukana kansainvälisellä ISIHighly Cited.com^SM -listalla. Tälle listalle pääsevät kultakin tieteenalalta ne tutkijat, joiden julkaisuihin viitataan muiden tutkijoiden julkaisuissa kaikkein eniten. Suomesta Highly Cited -listoille on kaikkiaan päässyt yhdeksän tutkijaa ja Henttonen on yksi heistä.

 

 

 

Tilaisuuden avasi Vipu Viljakkala ry:n puheenjohtaja Ismo Friman.

 

 

 

Professori Henttonen kertoi, että hänen työnantajallaan Metlalla eli Metsäntutkimuslaitoksella on lakisääteinen velvollisuus tuholaisseurantaan ja tuholaisennusteiden laatimiseen.

Metla toteuttaa tehtäväänsä julkaisemalla kahdesti vuodessa myyräraportin Metsälehdessä.

Raportti sisältää katsauksen menneeseen ja ennusteen myyräkannan tulevasta vaihteluista ajallisesti ja alueellisesti.

 

 

 

Myyräkannan vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Tässä kuvassa vasemmalla ylhäällä on esitetty vuoden 1988 myyräkanta ja sen jälkeen myyräkannan kehittyminen vuosittain siten, että alhaalla oikealla kuvataan tilannetta vuonna 2011.

 

Metsänhoitoyhdistykset seuraavat Metlan myyräennustuksia tarkkaan, mutta valitettavasti metsänomistajat ottavat ne huonosti huomioon metsänhoitotöitä suunniteltaessa.

 

On toki myös todettava se, että puuntaimia tuottavat taimistot tuottavat uusia taimia tasaisesti vuodesta toiseen eli ”taimilogistiikka” on tietynlainen este myyräennusteiden huomioimiselle metsänviljelyssä.

 

Professori Henttonen totesi, että pahana myyrävuonna myyrien taimikoille aiheuttamat vahingot yltävät tasolle 20 miljoonaa euroa!

 

Usein ajatellaan, että myyrien luontainen torjunta olisi tehokas tapa myyrävahinkojen estämisessä.

 

Professori Heikki Henttonen kävi luettelonomaisesti läpi joitakin myyrätuhojen estämiskeinoja:

 

• erilaisia peloteääniä antavat piipparit ovat huiputusta
• ennen taimien istuttamista suoritettu kunnollinen laikutus on hyvä keino myyrätuhojen torjunnassa
• varpuspöllöjen myyräsaalistuksella ei ole mitään merkitystä
• ketuilla ei ole vaikutusta myyrätuhojen torjunnassa
• myyräpatogeenien käyttäminen on EU:ssa mahdotonta
• kyykäärme ja supi ovat tehokkaita myyrien torjunnassa, mutta niiden ”työssäoloaika” on vuoden aikana lyhyt

 

Professori Henttonen listasi metsänviljelyssä tekijöitä, jotka lisäävät myyrien tuhovaaraa:

 

• pellonmetsityksessä myyrävaara on monikymmenkertainen hakkuualueille tehtävään metsänuudistamiseen verrattuna
• taimikon lähistöllä sijaitsevat heinäiset myyräbiotyypit lisäävät myyrävahinkojen mahdollisuutta
• runsas pintakasvillisuus itse taimikossa tai sen lähistöllä kasvattavat myyrätuhojen vaaraa
• pehmeä eloperäinen maaperä helpottavat myyrien elämää
• runsaslumiset talvet ovat otollisia myyrien lisääntymiselle
• puulajeilla on erilainen herkkyys myyrätuhoille; hybridihaapa on herkin -> tammi -> koivu -> mänty -> kuusi

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta lehtikuusen onnistuneesta istuttamisesta n. 15 vuotta sitten runsaan hehtaarin alueelle. Kysyin Henttoselta lehtikuusen herkkyydestä myyrätuhoille ja sain vastauksen, että lehtikuusi on herkkä myyrätuhoille. Meillä istuttaminen sattui ilmeisesti sopivaan ajankohtaan, sillä myyrätuhoja ei ole ilmennyt.

 

 

 

Esityksensä lopuksi professori Henttonen käsitteli myyräkuumetta ja siihen liittyviä seikkoja.

 

Myyräkuume on suomalainen sairaus, sillä EU:n alueella tavattavista myyräkuumetapauksista 70 % tavataan Suomessa.

 

Suomessa todetaan vuodessa n. 1.000 – 3.500 tautitapausta. On kuitenkin muistettava, että ainoastaan 20 % tartunnan saaneista saa akuutin taudin, joten infektioita on vuodessa jopa 15.000 tapausta.

 

Myyräkuumeen isäntälaji on metsämyyrä ja muissa myyrälajeissa sitä ei ilmene.

 

Lopputalven aikana lähes kaikki metsämyyrät ovat taudinkantajia.

 

Myyräkuumeen tartunta tulee ihmiseen tavallisimmin puuliiterin pölyn kautta.

 

Riskitekijöitä myyräkuumeen saamiseen ovat ammatti (maanviljelijä), harrastukset, olla nuori mies, tupakointi.

 

Myyräkuumeessa akuuteista tapauksista 5 % joutuu dialyysiin.

 

Se on tavallaan lohdullista, että myyräkuumeen sairastamisen jälkeen henkilölle syntyy ikuinen immuniteetti!

 

 

Kiitän Vipu Viljakkalaa mielenkiintoisen luontoillan järjestämisestä.

 

Taas kerran tuli todettua se, että jos todellisella asiantuntijalla on kyky ja taito esittää asiansa mielenkiintoisesti, on esitystä ilo kuunnella.

 

Professori Heikki Henttosella on taito esittää asiat mielenkiintoisesti ja sen vuoksi häntä on ilo kuunnella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Marja-Liisa Manka on aarre!

Keskiviikko 19.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Juhana Vartiainen (SDP) haluaa työnantajille mahdollisuuden laskea iäkkäiden työntekijöiden palkkoja.

 

Hän kertoi ajatuksistaan Iisalmen Sanomien haastattelussa, joka julkaistiin 16.12.2012.

 

Haastattelussa Vartiainen toteaa, että varttuneesta työntekijästä voi tulla rasite työnantajan näkövinkkelistä varsinkin, jos hänelle maksetaan liian kovaa palkkaa suhteutettuna työpaikalla lorvimiseen.

 

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajana 23.4.2012 alkaen toiminut Vartiainen herätti taannoin huomiota ja vankkaa pahennusta, kun hän kertoi torkkuvansa työaikana päivänokosia antiikkisohvallaan.

 

Näitä demariviitan omaavia ylijohtajia Suomi nyt tarvitsee, jotta hallituksen todelliset tavoitteet ja tavoitteiden taustahahmot tulevat selviksi kaikille suomalaisille.

 

Vastustan jyrkästi niiden demarien pyrkimyksiä, jotka aikovat erottaa ylijohtaja Vartiaisen SDP:n jäsenyydestä!  On muistettava, että Vartiainen on kuulunut SDP:n talouspoliittiseen ryhmään ja SDP junaili hänet VATT:n ylijohtajaksi – miksi demarit ovat nyt hyvää miestään erottamassa puolueesta?

 

 

Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun professori, YTM ja FT Marja-Liisa Manka otti ylijohtaja Vartiaisen lausumasta ”kopin” ja tyrmäsi Vartiaisen väitteet eläkeikää lähestyvän työntekijän muuttumisesta työnantajalle rasitteeksi.

 

Professori Manka näkee ikääntyvässä työntekijässä paremminkin aarteen työnantajalle.

 

Mankan kommentit Vartiaisen haastattelusta julkaistiin Yleisradiossa ja hänen kommenteistaan on juttu Yleisradion nettisivuilla. Juttua on kommentoitu n. kolmesataa kertaa, joten Mankan senioreita kannustavat mielipiteet kiinnostavat.

 

Professori Marja-Liisa Manka on suosittu esiintyjä erilaisissa tilaisuuksissa ja olen päässyt kerran kuuntelemaan häntä. Tilaisuus, jossa otin yllä olevan valokuvan, järjestettiin Aamulehden toimesta Tampere-talossa 12.3.2012.

 

Marja-Liisa Mankan alustus oli kannustava ja häntä oli innostavaa kuunnella. Mankalla on yliopistotaustansa pohjana hyvä käytännön kokemus liike-elämän eri tehtävistä, joten hänen esityksensä omaavat vahvaa pohjaa.

 

Kannustan juttuni lukijoita menemään paikalle, jos tiedätte professori Marja-Liisa Mankan olevan esiintymässä.

 

Internetissä on runsaasti aineistoa professori Mankan eri tilaisuuksissa esittämistä esityksistä – kannattaa tutustua!

 

Marja-Liisa Manka on aarre suomalaiselle yhteiskunnalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Memorium Nürnberger Prozesse: Vain syytetyt ja tuomarit puuttuivat

Sunnuntai 20.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Saksan matkallamme henkilökohtainen pääkohteeni oli Nürnbergin oikeudenkäyntisali, jossa voittajavallat tuomitsivat kukistuneen kansallissosialistisen Saksan johtajistoa toisen maailmansodan ja holokaustin vuoksi.

 

Oikeudenkäyntisali on museokäytön ohella yhä edelleen myös toimiva oikeussali ja se asettaa rajoituksia saliin pääsemiselle.

 

Vierailimme Nürnberg´ssä vappuna. Vappu osui tänä vuonna tiistaille ja tiistaisin oikeussali on tavallisesti suljettuna, mutta vapunpäivän vuoksi se oli nyt poikkeuksellisesti avoinna. Kävi kerrankin oikein kunnolla tuuria!

 

Valtakunnankansleri Adof Hitler, propagandaministeri Joseph Goeppels  sekä SS:n johtaja Heinrich Himmler tekivät itsemurhan ennen Saksan sortumista ja heitä ei sen vuoksi ollut Nürnbergin oikeudenkäynnissä. Myös NSDAP-puolueen puoluesihteeri Martin Borman vältti oikeudenkäynnin, sillä hän kuoli jo vuonna 1945 – Länsi-Saksan Korkein oikeus vahvisti Bormanin kuoleman 1973 ja asia varmistui DNA-analyysin tuloksena vasta vuonna 1998.

 

 

Nürnbergin oikeussali sijaitsee n. parin kilometrin etäisyydellä Nürnbergin rautatieasemalta.

Paikalle on hyvät opasteet, joten sinne löytää helposti myös kävellen – myös me kuljimme matkan lämpimänä Vappupäivänä jalan.

 

 

Opasteen yläosan teksti ” Justizpalast” merkitsee, että kyseessä on toimiva oikeustalo.

Talossa sijaitsee Nürnbergin ylempi maaoikeus, Nürnberg-Fuerth`n maaoikeus, Nürnbergin käräjäoikeus sekä Nürnberg-Fuerth`n syyttäjä. Nürnbergin oikeustalo on suurin oikeustalo Baijerissa.

 

 

Nürnbergin oikeustalo sijaitsee Fürther Straße´n ja…

 

…Bärenschanzstraßen kulmauksessa. Sen osoite on Bärenschanzstraße 72.

 

 

Oikeustalon historiasta kertoo talon pihalle rakennettu julisteteline, jossa on kuvattu voittajavaltioiden eli USA:n, Englannin, Neuvostoliiton ja Ranskan liput.

 

 

Sisäänkäynti Nürnbergin oikeudenkäynnin museoon…

 

 

 

…käy tämän oven kautta. Sisäänpääsymaksu on 5,00 euroa henkilöltä.

 

 

Tässä on näkymä syytettyjen penkiltä Nürnbergin oikeudenkäynnissä.

 

 

 

Tuomareiden tuolit olivat nyt tyhjinä!

 

 

 

Sotarikolliset ovat saaneet tuomionsa ja heidän tuolinsa ovat nyt tyhjät!

 

Näillä tuoleilla istuneista...

• Hans Frank
• Wilhelm Frick
• Herman Göring
• Alfred Jodl
  
• Ernst Kaltenbrunner
• Wilhelm Keitel
• Joachim von Rippentrop
• Alfred Rosenberg
• Fritz Sauckel
• Arthur Seyss-Inguart
  
• Julius Streicher
  

...tuomittiin lokakuun 1. päivänä 1946 kuolemaan.

 

Heidän lisäkseen myös Martin Borman tuomittiin poissaolevana kuolemaan.

 

Kymmenen kahdestatoista kuolemaantuomitusta hirtettiin lokakuun 16. päivä 1946 yksi kerrallaan Nürnbergin vankilan liikuntasalissa.

 

Hirtettyjen ruumiit poltettiin Dachaun keskitysleirin uuneissa, jotka saivat tehdä viimeisen palveluksensa näin. Tuhkat siroteltiin Isar-joen sivujokeen.

 

Herman Göring teki syanidikapselilla itsemurhan kaksi tuntia ennen hirttämistä ja kuolemantuomion poissaolevana saanutta Martin Bormania ei tavattu koskaan elävänä.

 

On mainittava, että Alfred Jodl´n täytäntöönpantu kuolemantuomio kumottiin müncheniläisen tuomioistuimen päätöksellä vuonna 1953!

 

Oikeustalon toisessa kerroksessa on laaja näyttely Nürnbergin oikeudenkäynnistä sekä siihen johtaneista sotatoimista ja juutalaisten joukkotuhonnasta.

 

 

Näyttelyssä on nähtävissä non stop-esityksinä elokuvia keskitysleireillä tapahtuneista kauheuksista.

 

 

Autenttisissa oikeudenkäyntikuvissa nähdään syytettyjä. Kuvan edessä olevassa paneelissa kerrotaan keskeiset tiedot syytetyistä.

 

 

Yleiskuva näyttelyosastolta oikeussaliin (kuvattu lasin läpi).

 

 

Veistos tuomarikorokkeen yläpuolella.

 

 

Tämä veistos on oikeussalissa syytetyistä katsellen vasemmalla seinällä.

 

 

Olen tyytyväinen, että pääsin käymään paikalla, jossa toisen maailmansodan loppunäytös käytiin.

 

Nürnbergin oikeussali on paikka, jossa käynti on etuoikeus!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaalla tuotettu ruoka julkisten keittiöiden hankinnoiksi on kannattava investointi maakunnan aluetalouden ja elinkeinoelämän kannalta

Lauantai 12.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Palaan tänään asiaan, jota jo eilen käsittelin eli lähiruuan hankintaan julkisiin keittiöihin.

 

Aihe on minulle monellakin tapaa läheinen, sillä toimin elintarviketeollisuudessa eri tehtävissä yli 40 vuotta ja keskustalaisena kunnallispolitiikkaa harrastavana ruoka-asiat ja erityisesti kotimainen ruoka ovat sydäntäni lähellä.

 

Strategiset päätökset valtakunnan tasolla lähiruuan puolesta on tehty, sillä sitä koskevia linjauksia on iso joukko. Luettelen niistä tärkeimmät:

 

Kestävät valinnat – periaatepäätös VNP 4/2009

Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta VNS 6/2010

EUROOPPA 2020 – strategia 2011

MMM luomutavoitteet 2012

Hallituksen lähiruoka- ja luomuohjelmat 2012

KULTU 2

 

Lähiruuan etenemiselle on siis valtakunnan tasolla luotu vankka pohja jo edellisen hallituksen aikana ja nykyhallitus on ainakin julistusten tasolla jatkanut sen eteenpäin viemistä.

 

Nyt kuntapäättäjien asia on viedä lähiruoka kuntastrategiaan ja sitä kautta kuntien hankintastrategioihin.

 

Kunnan strategisten päätösten jälkeen ruokapalvelun ammattilaiset jalkauttavat lähiruuan ruokalistasuunnitteluun. Vasta sen jälkeen kuntien hankinnoista vastaavat organisaatiot lähettävät tavarantoimittajille tarjouspyynnöt ja päästään tekemään toimitussopimuksia.

 

Käsittelimme lähiruoan käytön lisäämistä julkisissa ruokapalveluissa seminaarissa, joka järjestettiin Tampereen Ahlmanilla keskiviikkona 9.5.2012.

Kerroin jo eilen alustuksissa kuulluista seikoista ja nyt valotan ryhmätöidemme tuloksia:

 

 

Ryhmätyötämme veti Pro-Hankinta Oy:n toimitusjohtaja Kati Myllyniemi.

 

 

Tilaisuuden viitisentoista osanottajaa jakaantuivat kolmeen ryhmään ja tässä ryhmien saamat tehtävät.

 

Vastauksemme toimitettiin terveisinä 11.5.2012 pidettyyn Pirkanmaan kuntajohdon tilaisuuteen.

 

Ykkösryhmä…

 

…etsi ruokahuollon reseptisuunnittelusta juttua, joka parantaisi lähiruuan asemaa.

 

He onnistuivat mielestäni hyvin, sillä ideana oli pirkanmaalaisen kalan nykyistä vankemman aseman saaminen maakunnan julkisiin keittiöihin ja sitä kautta pirkanmaalaisten ruokavalioon. Prosessi vaatii toimintatapojen muuttamista, kehitystyön käynnistämistä sekä tiivistä yhteistyötä tuottajien (= kalastajien) kanssa.

Kakkosryhmä…

 

…pohti paikallisten elintarvikkeiden aseman vankistamista kilpailutuksissa.

 

Lähiruuan oikea asemointi kuntastrategiassa ja sen jälkeen sen jalkauttaminen tuottajien kanssa neuvotellen konkreettisiksi tavoitteiksi oli ryhmän linjaus. Neuvottelutulos pitää luonnollisesti kirjata palvelu- sekä toimitussopimuksiin.

 

Kolmas ryhmä…

 

…- jonka työskentelyyn osallistuin – sai tehtäväkseen etsiä näkökohtia lähiruuan eduista alueen elinkeinoelämälle ja kansalaisten hyvinvoinnille.

 

Tehtävämme oli helppo, sillä lähiruuan aseman vankistaminen tuo lukemattomia etuja alueen elinkeinoelämälle ja kansalaisille.  

 

Koska kuntapäättäjien kokous, jonka päätöksiin oli tarkoituksemme vaikuttaa,  oli arvatenkin tiivistahtinen, niin päätimme kristalloida mielipiteemme täsmälleen tämän jutun otsikon muotoon eli

 

Pirkanmaalla tuotettu ruoka julkisten keittiöiden hankinnoiksi on kannattava investointi maakunnan aluetalouteen ja elinkeinoelämään

 

-Esko Erkkilä-

"Ulkoa pakotettu muutos ei toimi"

Lauantai 18.2.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen 16.2.2012 Tampereen Yliopistolla järjestämä kuntaseminaari kokosi paikalle lähes sata asiasta kiinnostunutta.

Seminaarin teema oli:

Muuttuuko kunta ja mihin suuntaan?

Seminaarin ensimmäisen alustuksen piti Tampereen Yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri

Haveri totesi esityksensä alussa, että kuntakoolla on merkitystä, mutta optimaalisia kuntakokoja voidaan määritellä ainoastaan yksittäisille palveluille ja tehtäville.

Samankokoisten kuntien välillä kustannuksissa on suuria eroja, jatkoi Haveri.

Kuntakoon tarkastelussa Haveri päätyi siis sille kannalle, kuntakoko on vain yksi selittävä tekijä palvelujen tuottamisen kustannuksissa.

Haveri lanseerasi kuntien kustannustehokkuuden ”mustaksi laatikoksi” joukon asioita, joiden pohjalta lopulta muodostuu kunnan kustannustehokkuus.

Tähän ”mustaan laatikkoon” kuuluvat mm.:

•    johtaminen
•    maantiede
•    ikärakenne
•    sitoutuminen
•    käytännöt
•    kulttuurit
•    teknologia

Professori Haveri on hyvä ja selkeäsanainen esiintyjä. Hyvästä ja asiastaan varmasta esiintyjästä kertoi se, että hän tuli luentopöydän takaa yleisön eteen ja piti siitä alustuksensa.

Haveri tarkasteli kaupunkiseudun kuntaliitosta ja hänen tässä kohdin esittämiään ajatuksia voidaan soveltaa Tampereen seudulle kaavailtuun Suur-Tampereeseen, vaikka sitä teemaa ei hänen esittämässään aineistossa esiintynytkään.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksen mahdollisuuksiksi…

…Haveri mainitsi, että päätöksenteko voisi lähteä koko kaupunkiseudun eikä yksittäisten kuntaintressien näkökulmasta. Esimerkkinä Haveri mainitsi yhdyskuntarakenteen koordinoidun kehittämisen.

Politiikanteon ammattilaistuminen olisi kaupunkiseudun kuntaliitoksen tuloksena mahdollista – osa ehkä näkee tämän mahdollisuutena, mutta ilmeisesti yhtä monia haittana.

Kaupunkiseudun kuntaliitos loisi edellytyksiä tehokkuuden parantamiselle niissä tehtävissä, joissa suuremmasta kuntakoosta olisi hyötyä.

Uhkina kaupunkiseudun kuntaliitoksessa…

…professori Arto Haveri näki monia tekijöitä.

Lähidemokratian ja osallisuuden hiipuminen olivat Haverin mielessä päällimmäisenä.

Reuna-alueiden edustuksen väheneminen, josta sitten taas seuraisi tarve luoda erilaisia kaupunginosademokratian (käsite on jo sinällään melkoinen sanahirviö = kirjoittajan toteamus) malleja, olisi Haverin mielestä eräs uhka.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksessa menetettäisiin monia hyviä ja toimivia malleja, kun koko kaupunkiseutu joutuisi byrokratisoitumaan ja seudullinen ”mosaiikki” yhtenäistyisi.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksen alkuvaiheessa kunnallispolitiikka tukkeutuisi ja olisi vaarana muodostua vanhoihin kuntarajoihin tukeutuvia ”kuntapuolueita”. Haveri pitää mahdollisena, että kunnallispolitiikka voisi tukkeutua tulevassa suurkunnassa jopa vuosikymmeneksi kuntapuolueiden toiminnan kautta!

Olen tällä palstalla joku aika sitten pitänyt positiivisena kuntien keskinäistä kilpailua. Tyytyväisyyteni oli suuri, kun Haveri mainitsi, että kaupunkiseudun kuntaliitoksessa menetettäisiin kuntien positiivinen kilpailu.

Loppuyhteenvedossaan professori Haveri totesi tämän jutun otsikoksi laittamani toteamuksen, että ulkoa pakotettu muutos ei toimi. Haveri jatkoi, että Suur-Tampere - nyt hän mainitsi nimeltä Suur-Tampereen – voisi toimia, jos siihen päädyttäisiin yhteisymmärryksessä.

Sitä ennen yhteistyö on parempi vaihtoehto.

-Esko Erkkilä-

Tammikuun 8. päivä 2012 oli kansalaisille kokoomuksenmusta keskiviikko

Perjantai 10.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus halusi niputtaa kahden sen ajaman suuren uudistuksen julkistamisen toissapäivälle eli keskiviikolle tammikuun 8. päivälle 2012.


Kun sen lisäksi matkapuhelinyhtiö Nokia ilmoitti samana päivänä Salon tehtaalla lopetettavan matkapuhelinten valmistuksen, olivat ainekset mustalle keskiviikolle valmiit.


Näin muodostui käsite

Kokoomuksenmusta keskiviikko

vai pitäisikö sanoa

Kokoomusmusta keskiviikko?

Oli mielenkiintoista, mutta totuudenmukaista, kun Iltasanomat uutisoi torstaina pääteemanaan

Suomi järkkyi

ja Iltalehti puolestaan oli värittänyt torstain extra-numeronsa mustaksi sekä kertoi etusivullaan

Kaikki meni

Iltapäivälehtien lööpit olivat kerrankin totuudenmukaisia!

Kansalaiset äänestivät viime vuoden eduskuntavaaleissa Keskustan varoittavasta sormesta huolimatta niin, että kokoomuksenmusta keskiviikko oli mahdollinen.


On enemmän kuin todennäköistä, että Kokoomus saa maksaa kokoomuksenmustasta keskiviikosta puolueena kalliin hinnan. Se merkitsee, että keskiviikosta tulee Kokoomukselle musta. Heidän kannaltaan voidaan siis puhua myös mustasta keskiviikosta.


Uutisankkuri Matti Rönkä haastatteli keskiviikkoiltana hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusta TV:n iltauutisissa.


Virkkunen toisteli aiemmin päättämäänsä eikä piitannut lainkaan esimerkiksi professori Aimo Ryynäsen esittämistä mielipiteistä.


Virkkunen näki uutisstudiossa professori Ryynäsen haastattelun, jossa kokenut, itsekin kuntapäättäjänä Orimattilassa toimiva professori totesi toimittaja Sari Ahon haastattelemana mm. näin:


Sari Aho:


”Täällä Päijät-Hämeessä kunnat sulautettaisiin joko kahdeksi tai yhdeksi suurkunnaksi.

Mitä tuo yhdistäminen merkitsisi täällä Orimattilassa?”


Aimo Ryynänen:


”Kyllähän se merkitsee aika kylmää suihkua mahdollisuuksille kehittää kaupunkia Orimattilan ja orimattilalaisten eduista lähtevästi.

On nimittäin hyvä muistaa, että kunta on voimavara ja paikkakunnan kehityksen moottori, joka kokoaan yhteen ihmiset, yritykset, asukkaat, yhdistykset niin edelleen.

Kun valot kaupungintalosta sammuvat, tämä voimavara menetetään. Meidän asioistamme tulevat päättämään sellaiset ihmiset, jotka eivät välttämättä tunne paikkakunnan tarpeita, ihmisten oloja, ihmisten vaatimuksia.”


Sari Aho:


”Uskotteko Te, että kuntarajoja siirtämällä voidaan saada aikaiseksi säästöjä?”


Aimo Ryynänen:


”Tähän ei varmaan usko kukaan. Aiemmat kokemukset eivät sitä tue eivätkä myöskään tutkijoiden aiemmat tutkimukset tästä.

Jos säästöjä aiotaan tehdä, ne tehdään liitoskuntien asukkaiden kustannuksella. Se tarkoittaa sitä, että liitoskuntien palvelut viedään keskuskaupunkiin - valot sammutetaan vähitellen liitoskunnista. Se tulee vaikuttamaan monella tavalla näiden liitoskuntien asemaan.”


Sari Aho:
 

”Millaiset terveiset lähetätte kuntaministeri Virkkuselle?”


Aimo Ryynänen:

”Ministeri Virkkunen: Kun tällä kuntarajojen siirtelyhankkeella ei tunnu olevan kansalaisten välitöntä suoraa kannatusta, olisi varmaan järkevää kiikuttaa tämän työryhmän paperit sinne ministeriön arkistoon arkistoivaksi samalle hyllylle, missä ne 60-luvun lopun vastaavankaltaisen harjoitelman paperit lojuvat ilman, että ne johtivat mihinkään ja käynnistää todellinen uudistus, jossa rakenteiden, rajojen asemasta kiinnitetään huomiota palvelujen toteuttamiseen, toimintatapoihin, järkevien vaihtoehtojen etsimiseen ja ottaa mukaan tähän kunnat niin, että niillä on aito mahdollisuus vaikuttaa tähän valmisteluun. Ja ennen kaikkea, valtiota ei pidä jättää tästä sivuun, vaan valtiolla on samanlainen vastuu peruspalveluista kuin kunnillakin.

Nyt näyttää vähän siltä valtio vetäytyy kuntien selän taakse ajatellen, että kun tehdään tämä kuntamylläkkä, niin siinä on sitten valtio hoitanut oman leiviskänsä. Näinhän asia ei ole. Valtion vastuutahan tässä ennen muuta perätään.”

Tässä oli painavia sanoja kokeneelta tutkijalta ja kuntapäättäjältä!

Kokemattoman kokoomuslaisen kuntaministerin olisi nyt syytä kuunnella kokenutta kokoomuslaista ”kuntaprofessoria”!

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on ulkoistanut jo johtajiensa hakuprosessinkin!

Lauantai 4.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungilla toimintojen ulkoistamisvauhti on edennyt jo johtajavalintoihin saakka.

Näin on pääteltävä ainakin siitä juttukokonaisuudesta, jonka Aamulehti toi kaiken kansan ihmeteltäväksi eilen eli perjantaina 3.2.2012 ilmestyneessä numerossaan.

 Aamulehden etusivulla oli kuuden palstan uutinen, jossa kerrottiin kunnallisoikeuden professori Asko Uotin toteavan, että Tampere ei saa salata työnhakijoiden nimiä.




Ihmettelen, että joku saattaa edes kuvitella, jotta töihin voidaan valita henkilöitä, jotka eivät kerro valitsijoille edes nimeään!

Kuntamaailmassa kaikki mielettömyydet ovat näköjään mahdollisia!

Samaisen Aamulehden sivulla 4 jatketaan asian käsittelyä ja nyt asian otsikko on: ”Tampere valitsee johtajiaan tietämättä hakijoiden nimiä”

Aamulehden juttujen perusteella saa sen käsityksen, että johtajaksi Tampereen kaupungille on mahdollista päästä, vaikka ei kertoisi nimeään!

Hakijoiden nimien salaamisen ohella kuulostaa kummalliselta se, että jutuissa haastateltu Tampereen kaupungin hallinto- ja henkilöstöryhmän johtaja Pekka Palola tuntuu antavan kohtuuttoman suuren painoarvon nimettömien johtajakandidaattien pätevyyden arvioinnissa konsulttitoimistolle.

Onko Tampereen kaupunki todella ulkoistanut johtajavalinnat konsulttiyrityksille?

Sain työurani aikana valita lukemattomat määrät uusia henkilöitä työnantajani riveihin.


Käytimme valintaprosessin aikana toki konsulttiyrityksiä, mutta aina lopullinen päätös oli yrityksen vastuulla. Konsulttiyrityksiä voi ja pitääkin käyttää, mutta niiden lausunnoille ei saa antaa ratkaisijan roolia. Vastuu henkilövalinnoissa on aina työnantajalla – sen täytyy olla kirkkaana mielessä myös kuntatyönantajilla!


On mielestäni välttämätöntä, että Tampereen kaupunki lopettaa välittömästi sekoilunsa "nimettömien johtajien" valinnoissa ja kaupungin luottamushenkilöiden on kaikissa tilanteissa kannettava vastuu henkilövalinnoista.


Vastuuta johtavien virkamiesten valinnassa ei voi delegoida kaupungin virkahenkilöille ja vielä vähemmän konsulttiyrityksille – virkahenkilöt avustavat valintaprosessissa, mutta heillä ei saa olla vähäisintäkään roolia päätöksenteossa!


-Esko Erkkilä-

Vihreät ilakoivat Suomen kilpailukyvyn menetyksellä

Sunnuntai 18.12.2011 - -Esko Erkkilä-

On vaikea ymmärtää Vihreitten jatkuvia ponnisteluja Suomen kilpailukyvyn menettämiseksi ja suomalaisten elämän vaikeuttamiseksi.

 

Maailmaa syleilevät haihattelut rapauttavat Suomen kilpailukyvyn juuri sillä hetkellä, jolloin se on muutenkin veitsenterällä. Vihreiltä puuttuu isänmaallinen vastuuntunto.

 

Ympäristöministeri Niinistön toilailut Durbanin ympäristökokouksessa ovat surkeata kuultavaa; ministerin toiminta maksaa suomalaisille suorina kustannuksina nykyhinnoittelun mukaan 30 miljoonaa euroa vuodessa!

 

Kolmenkymmenen miljoonan euron suuruinen vuosikustannus saattaa tulevaisuudessa kohota moninkertaiseksi, jos ennusteet päästöoikeuksien hintakehityksestä toteutuvat!

 

Suomen kilpailukyvyn tuhoojaministerinä Niinistö ei tajua, että suomalaisen metsäteollisuuden rapauttaminen koskee laajalti kansalaisia. Korjuukoneiden valmistamisessa Suomi on johtava maa maailmassa ja metsäkoneiden valmistaminen työllistää Suomessa laajan joukon metallimiehiä sekä suunnittelijoita.

 

Suomen metsäteollisuuden kilpailukyvyn menettäminen merkitsee suomalaisen puunkorjuukoneketjun osittaista alasajoa.

 

Alasajon vaara koskee tamperelaista metsäkonesuunnittelua (John Deere Foresty Oy), metsäkonevalmistusta Joensuussa (John Deere Foresty Oy), metsäkonevalmistusta ja niiden suunnittelua Ruovedellä (ProSilva Oyj), Vieremällä (Ponsse Oyj), Porissa (Sampo-Rosenlew Oy) sekä Vaasan lähellä Mustasaaressa (Oy Logset Ab).

 

Metsäkonevalmistuksen alasajon lisäksi Niinistön solmima sopimus merkitsee entistä tiukempia aikoja suomalaisille kuljetusyrityksille.

 

On selvää, että metsäteollisuusyritykset joutuvat ulosmittaamaan päästöoikeuskauppoihin tarvittavat varat kantohinnan alennuksina. Kantohinnan alennukset merkitsevät tulonmenetystä kaupunkimetsäomistajille aivan yhtä lailla kuin maaseudulla asuville metsänomistajille. Niinistön junailema päätös on siis suonenisku kaikille metsänomistajille.

 

Oletan ja myös näyttää siltä, että ympäristöministeri Ville Niinistö ei ole lainkaan osannut hahmottaa Durbanissa sopimansa tuhoisia vaikutuksia koko suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.

 

On surkuhupaisaa, kun Niinistö toteaa Dubranin neuvottelutuloksen yhteenvetona näin:

 

”EU:n komissio on Suomelle kiitollisuudenvelassa!”

 

Uskomaton lausunto!

 

-Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön voitto Nelosen Kuorosodassa huipentui hienoon juhlatilaisuuteen Kyröskosken torilla

Sunnuntai 4.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrö on Nelosen Kuorosodan voittaja 2011, sillä Jussi Selon johtama Hämeenkyrön kuoro voitti finaalissa Lordin johtaman Rovaniemen kuoron.

 

Kuorosodan voittoa juhlittiin Kyröskosken torilla eilen klo 17.00 ja olin paikalla. Vietän viikonloppua mökillä polttopuita tehden ja koska mökkitonttini rajoittuu Hämeenkyröön, oli vaivatonta ajaa vajaan parinkymmenen kilometrin matka ja osallistua juhlaan.

 

Tässä pieni kuvakertomus juhlasta, joka kokosi väkeä Kyröskosken torille torintäydeltä:

 

 

Hämeenkyrön sivistyslautakunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska oli pelkkää hymyä, sillä Kuorosodan voitto on vahva näyttö Hämeenkyrön tasosta Ovaskan johtamalla lohkolla.

 

 

Voittoisa kuoro saapui torille ja esitti juhlahetken aikana ainakin kahdeksan kappaletta.

 

 

Kuoro esiintyi pakkassään edellyttämissä tamineissa, mutta tapaili esitystensä aikana sitä koreografiaa, jota siltä nähtiin televisioruudussa.

 

 

Hämeenkyrön kuoro oli valinnut palkintonsa saajaksi Pirkanmaan Sydänlapset ry:n. Voitto merkitsi yhdistykselle 40.000 euron pottia.

 

Pirkanmaan Sydänlapset ry:n puheenjohtaja Arja Kallio vastaanotti juhlassa palkintorahoja merkitsevän kansion.

 

Kallio totesi, että summalla yhdistys pystyy rahoittamaan toimintaansa usean vuoden ajan. Ensimmäisenä yhdistyksellä on tavoitteena sopeutusvalmennuskurssien järjestäminen, sillä niiden järjestämiselle ei aikaisemmin ole ollut taloudellisia mahdollisuuksia.

 

 

Hämeenkyrön uusi kunnanjohtaja Antero Alenius (puhumassa mikrofoniin) toi juhlaan Hämeenkyrön kunnan tervehdyksen. Alenius totesi, että Kuorosodan voitto on suuri asia koko Hämeenkyrön kannalta. Aleniuksen vieressä kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Norokorpi odottelee myhäileväisenä omaa puheenvuoroaan.

 

 

Hämeenkyrön kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Norokorpi kertoi, että kunnanhallitus on myöntänyt Jussi Selolle ja kaikille kuorolaisille ”Pro Hämeenkyrö” –mitalin.

 

Sen lisäksi Norokorpi ojensi Hämeenkyrön kunnan lahjana Pirkanmaan Sydänlapset ry:lle 2.000 euron stipendin yhdistyksen toiminnan tukemiseksi.

 

 

Hämeenkyrön Yrittäjät ojensivat Pirkanmaan Sydänlapset ry:lle 1.000 euron stipendin. Summassa on kansalta kerättyä rahaa vajaat 500 euroa. Lahjoitusosuutensa lisäksi Hämeenkyrön Yrittäjät huolehti juhlatilaisuuden jälkeen järjestetyn ilotulituksen kustannuksista.

Esimerkillistä panostamista!

 

 

Juhlatilaisuuden ohjelma päättyi kuoron esittämään Rentun ruusu –kappaleeseen. Rentun ruusulla kuoro pystyi yhdistämään Irwin Goodmanin Hämeenkyröön ja monet pitävät sen sisällyttämistä Hämeenkyrön kuoron ohjelmaan lopullisena Kuorosodan ratkaisuna.

 

Teemu Selo toimi Rentun ruusun solistina televisioesiintymisessä ja samoin myös Kyröskosken torilla järjestetyssä juhlassa.

 

 

Torilla järjestetty ilotulitus kruunasi hienon juhlatilaisuuden.

 

 

Kyröskosken juhlailotulitus oli mahtava spektaakkeli ja se sai yleisöltä jatkuvasti ilahtuneita huudahduksia!

 

Kuorosodan voitto on arvaamattoman suuri asia Hämeenkyrölle. Kuuntelin paluumatkalla Hämeenkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Maria Härkki-Santalan haastattelua Järviradiosta ja hän uskoi voiton antavan piristystä Hämeenkyrön kunnalle pitkälti eteenpäin.

 

Kunnanvaltuuston puheenjohtajan mielipiteeseen on helppo yhtyä!

 

-Esko Erkkilä-

Saarioisten Jyväskylän teurastamon töppäilyjen pysyminen salassa kymmenen vuotta loi varjon Eviran valvontatyön onnistumiselle

Tiistai 4.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Työskentelin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran (aikaisemmin Kasvitautien Tarkastuskeskus eli KTTK)  kanssa läheisessä yhteistyössä lähes viitisentoista vuotta.

 

Opin tuntemaan Eviran tarkkana, mutta rehellisenä ja oikeudenmukaisena viranomaisena, joka huolehtii kansallisesta ruoka- ja rehuturvallisuudesta tinkimättömästi sekä aukottomasti. Sen vuoksi olikin suuri yllätys, kun Saarioinen Oy:n Jyväskylän teurastamon tapahtumat ovat nyt osoittaneet, että Eviran valvontatyössä on puutteita.

 

Saarioinen Oy:n Jyväskylän teurastamolla on BSE-riskiainesta sekoitettu suruttomasti turkisrehu-alan yrityksille toimitettuun teurasjakeeseen jo kymmenen vuoden ajan!

 

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran valvonta on pettänyt pahasti. Tapausta ei tee hyväksyttäväksi Eviran todistelut, että toiminnasta ei ole aiheutunut vaaraa elintarvike- tai rehuturvallisuudelle.

 

Ihmetystä herättää, että miten Evira voi puolustella laki- ja säädösmääräysten vastaista toimintaa?

 

Onko jatkossa maan tapa, että myös BSE-riskiainesta voidaan sekoittaa turkisrehujen raaka-aineeksi toimitettavaan rehujakeeseen?

 

Pidän välttämättömänä, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira saattaa teurastamojen valvonnan samalle tasolle kuin se on rehuteollisuuden kohdalla.

 

-Esko Erkkilä-

Saarioinen Oy sai Jyväskylän teurastamon BSE-riskiaineksen sekoittamisella ansiotonta kilpailuetua lihatuotemarkkinoilla ja myös teurasjaemarkkinat vinoutuivat

Maanantai 3.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen aidosti pahoillani, että arvostamani Saarioinen Oy joutuu nyt maksamaan kovaa hintaa Jyväskylän teurastamonsa avainhenkilöiden töppäyksistä.

 

Totean, että arvostan sitä suoraselkäisyyttä, jota Saarioinen Oy:n nykyjohto pyrkii noudattamaan sotkun selvittelyissä.

 

Saarioinen Oy:n Jyväskylän teurastamon johto on lyhytnäköisyydessään aiheuttanut yritykselle korvaamatonta vahinkoa.

 

Muutama pointti toteamukseni tueksi:

 1.      Saarioinen Oy on saanut lihajalostemarkkinoilla merkittävää kilpailuetua esim. HK:ta, Atriaa ja Snellmania vastaan, kun se on jättänyt lajittelematta BSE-aineksen teurasjakeestaan.

 2.      Saarioinen Oy:n teurasjae-asiakkaat eli turkisalan yritykset ovat saaneet sopimustenvastaista tuotetta. Tämä on merkinnyt, että Saarioinen Oy on voinut hinta/laatu-suhteen vinoutumisen vuoksia ylihinnoitella teurasjakeensa, joten asiakkaat ovat saamansa epäkurantin tuotteen vuoksi kärsineet tapauksen johdosta mittavia summia.

 3.      Oletan, että Jyväskylän teurastamon johto on ollut koko ajan tietoinen tapauksesta, sillä johdon olisi pitänyt tietää, että Honkajoki Oy:n ja/tai Findest Protein Oy:n laskujen puuttuminen merkitsee vilunkipelin harjoittamisesta. Kahdensadantuhannen euron suuruisen laskutuksen puuttuminen vuosittain on varmasti ollut teurastamojohdon tiedossa.

 4.      Saarioinen Oy:n toimitusjohtajan toteamus, että teurasjakeen käsittelijänä toiminut alihankintayritys ei olisi hyötynyt epärehellisestä toiminnasta, ei pidä paikkaansa. Alihankintayritys on hyötynyt vilungista merkittävästi, sille se ei ole lajitellut teurasjaetta lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Erilliset astiat ja BSE-aineksen kuljetuskustannukset ovat jääneet joko alihankkijan tai Saarioinen Oy:n kustannuksista pois, joten hyöty on ollut merkittävä.

 

Saarioinen Oy ei voi paeta vastuutaan alihankintayrityksen töppäilyihin vetoamalla. Yrityksellä on toiminnastaan täysi vastuu vaikka se kuinka olisi ulkoistanut tuotantoprosessejaan.

 

Nyt asiasta seuraa muutama kysymys:

 1.      Miten Saarioinen Oy aikoo korvata teurasjae-asiakkailleen kymmenen vuotta jatkuneen epäkelvon tuotteen toimittamisen?

 Turkisrehualan yritysten omistuksessa on kymmenen vuoden aikana tapahtunut muutoksia, joten kysymys on varsin laaja.

 2.      Miten perusteettoman kilpailuedun saavuttaminen korvataan Saarioinen Oy:n kilpailijoille?

 3.      Voiko Saarioinen Oy:n toimintaan luottaa sen elintarviketuotannossa, kun sen teurastamotoiminnassa on ilmennyt perustavaa laatua olevia puutteita?

 

Toivon, että Saarioinen Oy:n pystyy ”puhdistamaan pöytänsä”, jotta kuluttajien luottamus yrityksen toimintaan palautuisi.

 

-Esko Erkkilä-