Miksi vihreillä on kova hätä peitellä tekemisiään?

Lauantai 20.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Isossa Kirjassa kerrotaan, että Pietari ylpeili olevansa opetuslapsista uskollisin. Kovassa paikassa hänkin petti mestarinsa.

 

Opetuslapsi Pietariin verrattava olotila on nyt Tampereen vihreillä, sillä heillä on kova halu ja puoluekohtainen tarve peitellä tekemisiään.

 

Tarkoitan vihreiden osuutta Rantaväylän tunnelipäätösten runnaamisessa.

 

Vihreät saivat kokoomukselta kelpo maksun Rantaväylän tunnelihankkeen tukemisesta, sillä vastapalvelukseksi kokoomus lupasi tukea vihreitten pikaratikkataivallusta!

 

Vastapalveluskaupoissa vihreät naruttivat oikein kunnolla kokoomusta, sillä ns. pikaratikan hintalappu kohoaa tasolle 600 – 800 miljoonaa euroa!

 

Onnistuneesta kokoomuksen naruttamisesta huolimatta suru on nyt uimassa vihreitten liiviin, sillä äänestäjät muistavat aivan oikein sen, että vihreät ovat koko ajan vankkumattomasti tukeneet Rantaväylän tunnelia.

 

Saimme vihreitten käyttäytymisestä malliesimerkin torstaina Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa järjestetyssä kotoutumis- ja monikulttuurikoulutuksen järjestämässä paneelikeskustelussa.

 

 

 

SKP:n Petra Packalen (vasemmalla) esitti vihreille osoitetun kysymyksen, jossa hän kysyi, että miksi olette koko ajan tukeneet Rantaväylän tunnelihanketta.

Vihreitä paneelikeskustelussa edustanut naishenkilö selitti, että hän ei ole valtuutettuna nykyisessä kaupunginvaltuustossa!

Naishenkilön mukaan tämä merkitsisi, että vihreiden vastuu tunnelipäätöksestä ei koskisi lainkaan häntä eikä vihreitä!

Olen täysin toista mieltä vihreiden edustajan kanssa ja totean, että kokoomuksen apupuolueena vihreät kantavat täyden vastuun, että millainen Rantaväylän tunnelipäätös on Tampereella tehty.

 

Vihreät saivat alkunsa Koijärven tapahtumista vuonna 1979.

 

Kun nyt on saanut seurata Tampereen Vihreitten toimintaa esim. Rantaväylän tunnelikysymyksessä, on mahdotonta kuvitella, että kyseessä olisi sama kansanliike kuin Koijärvellä vuonna 1979!

 

Toivon, että asioiden penkominen jatkuu, sillä kansalaisilla on tarve päästä penkomaan tunkkaisimpienkin kellareiden kätköön haudatut hyvä-veli –hankkeet ja –sopimukset!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan kunnallisvaaliehdokkaat muodostavat itsenäisesti oman käsityksensä Tampereen suurhankkeisiin

Perjantai 19.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Tamperelaisille on muodostunut käsitys, että Keskustan kunnallisvaaliehdokkaat kannattaisivat yksimielisesti Tampereen suurhankkeista vaikkapa Rantaväylän tunnelia.

 

Näin ei ole, vaan Keskustan kunnallisvaaliehdokkaiden keskuudessa mielipiteiden kirjo suurhankkeista on laaja.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry toimitti keskiviikkona 17.10.2012 julkisuuteen tiedotteen, jossa kerroimme kuntalaisten aidoista vaikuttamismahdollisuuksista suurhankkeisiin, kun hän valitsee ehdokkaakseen keskustalaisen kunnallisvaaliehdokkaan.

 

Tiedotteemme kuului näin:

 

**************

 

 

Kuntalaisilla on nyt aito mahdollisuus vaikuttaa Tampereen suurhankkeisiin

 

 

Tampereen Keskusta tarjoaa tamperelaisille aidon mahdollisuuden vaikuttaa Tampereen suurhankkeisiin.

Keskusta kannattaa suoran kansanvallan lisäämistä ja sen mielestä esim. kansanäänestys Rantaväylän tunnelista olisi pitänyt toteuttaa. Koska tämä mahdollisuus estettiin, on Keskusta jo keväällä ottanut kannan, että kunnallisvaalien yhteydessä äänestäjillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa tahtonsa mukaan tuleviin suurinvestointeihin.

Keskustan ehdokkailla, kuten kuntalaisillakin on omat henkilökohtaiset mielipiteet, koskivatpa ne sitten Rantaväylän tunnelia, tekopohjavesihanke Tavasea tai Areenaa.

Tämän takia Keskusta antaa vapaat kädet ehdokkaille muodostaa oma kantansa ilman puolueen määräämää jyräämistä.  Kansanvallassa äänestäjällä on valta ja nyt jokaisen äänellä on merkitys, kertoo Tampereen Keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva.

Keskusta muistuttaa myös, että jokainen esillä ollut suurinvestointi on paitsi Tampereen myös koko seutukunnan hanke. Tämänkin takia seudullisen yhteistyön kehittäminen ilman Suur-Tampere -vouhotusta on nyt tarpeen

 

 

Lisätietoja:

 

Tampereen Keskustan kunnallisjärjestön pj Antti Juva p. 050 511 1716

                                         

Vaalipäällikkö Esko Erkkilä p. 050 556 4878

 

******************

 

Tiedotteessa ei ollut mitään uutta meille keskustalaisille, mutta katsoimme tarpeelliseksi kertoa itsestäänselvyyden myös kaikille tamperelaisille.

 

 

-Esko Erkkilä-

Missä on Tampereen salainen raha-arkku?

Torstai 18.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Eri asioihin panostamista pitää tarkastella vaihtoehtoina.

 

Asetin 10.10.2012 Tampereen valtuustosalissa järjestetyssä Vammaisneuvoston paneelissa vastakkain vammaispalvelujen rahantarpeen ja Tampereen kaupunginhallituksen tekopohjavesihanke Tavaselle myöntämän lisärahoituksen.

 

Sain seuraavana aamuna vahvasti nenilleni kokoomukselta, sillä sen mielestä Tavaseen upotettuja kaupungin miljoonia ja vammaispalvelujen tarvitsemia muutamia satoja tuhansia euroja ei olisi sopinut asettaa vastakkain!

 

Ihmettelen, sillä mielestäni eri asioihin panostamista pitää ihan ”aikuisen oikeasti” tarkastella vaihtoehtoina.

 

Kysyn, mistä kokoomus ja SDP ovat löytäneet salaisen raha-arkun, josta tamperelaisten palveluja heikentämättä pystytään löytämään rahat Tavaseen?

 

Kysyn myös, mistä kokoomus ja vihreät ovat löytäneet salaisen raha-arkun, josta tamperelaisten ihmisten palveluja heikentämättä pystytään löytämään rahat Rantaväylän tunneliin?

 

Kysyn vielä, mistä vihreät ovat löytäneet salaisen raha-arkun, josta tamperelaisten palveluja heikentämättä pystytään löytämään rahat pikaratikkaan?

 

 

ESKO ERKKILÄ

Tampere

(kesk)

************

Aamulehti julkaisi tämän kirjoitukseni neljän palstan juttuna Lukijalta-sivullaan 17.10.2012.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan teltta oli tapahtumien keskipisteenä Tampereen Markkinoilla 1.10.2012

Tiistai 2.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Onnistuneen tapahtuman järjestäminen vaatii paljon näkymätöntä taustatyötä, jotta tilaisuudesta muodostuisi onnistunut.

 

Näin oli myös eilen Tampereen Keskustorilla järjestetyillä Tampereen Markkinoilla, joille Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö osallistui omalla osastollaan.

 

Valmistauduin tapahtumaan jo edellispäivänä, kun lastasin henkilöauton peräkärryni telttakatoksella ja monilla muilla rekvisiitoilla jo myöhään sunnuntai-iltana.

 

Herätys oli maanantai-aamuna klo 05.15 ja olin Keskustan telttakatoksen kanssa Keskustorilla varaamassa tutun paikan Hämeenkadun ääreltä klo 06.55.

 

Aamun kuluessa oli hyvää aikaa keskustella telttakatoksemme vierelle sijoittuneiden tutuiksi muodostuneiden torikauppiaiden kanssa päivän säätilasta ja säätilaennusteiden vaikutuksista päivän kävijämäärien ennakointiin.

 

Saimme osastomme kuntoon klo 09.30, kun kaikki piiritoimistolla valmistellut tarjottavat olivat ehtineet tarjoilukuntoon!

 

 

Monitoiminen puuhamiehemme ja kunnallisvaaliehdokkaamme Jari Rajasalo (vasemmalla) ehti päivän aikana käydä lukemattomia keskusteluja tamperelaisten kanssa.

 

 

Sadan maratonin mies Johannes Jonoff (vasemmalla) oli kotiutunut edellispäivänä Porissa järjestetyistä pärekorin heittokilpailuista ja oli innolla käymässä keskusteluja vaikkapa Sara Hildenin taidemuseon tarjonnasta – hän kun on Sara Hildenin taidemuseon johtokunnan jäsen!

 

 

 

Kunnallisvaaliehdokkaamme Eva Back on perehtynyt Santeri Alkion kirjalliseen tuotantoon ja sen vuoksi hänellä on vankka tuntemus alkiolaisuudesta!

 

 

Käytönvalvoja Jorma Tapaninaho (oikealla) saa jämäkällä sanomisellaan epäröivimmänkin kansalaisen vakuuttumaan Keskustan kunnallisvaaliohjelmasta!

 

 

Keskustalainen apulaispormestari Timo Hanhilahti käyskenteli tyytyväisenä osastollamme ja hän sai viimeisenkin ”epäilevän Tuomaksen” uskomaan, että Tampereen kaupungin kaavoitustavoitteet on hänen johdollaan saavutettu.

 

 

 

Tässä kuvassa apulaispormestari Timo Hanhilahti keskustelee Keskustan pormestariohjelmasta Mervi Karinkannan kanssa.

Mervi oli edellisissä eduskuntavaaleissa perussuomalaisten ehdokas ja silloin hän kokosi Pirkanmaalta kunnioitettavan äänisaaliin.

Nyt odotamme ja toivomme, kun Mervi siirtyi Keskustan riveihin, että hän tuplaa Tampereelta eduskuntavaaleissa saamansa äänisaaliin!

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n johtokunnan jäsen Kaarina Peltomäki (vasemmalla) jututtaa kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaista.

 

 

 

 

Minä ja lukemattomat muut arvostivat, kun Tampereen oma senaattori Mikko Alatalo ehti poikkeamaan osastollamme hetkeksi.

Nähtiin taas kerran, että Mikolla on todellista vetovoimaa, sillä väkeä tungeksi Mikon ympärillä kovasti!

 

Tampereen Markkinoiden markkinapäivä oli Keskustan kannalta poikkeuksellisen onnistunut.

 

Tavoitimme runsaasti niitä tamperelaisia, joita juuri halusimmekin tavata!

 

 

-Esko Erkkilä, ehdokasnumero 208-

Karkuvuoren tunnelin kunnostustarve antaa osviittaa Rantaväylän tunnelin todelliselle kunnossapidolle ja korjaustarpeelle

Maanantai 27.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan ELY-keskus tiedotti 24.08.2012, että Tampereen itäisellä ohikulkutiellä oleva Karkuvuoren tunneli joudutaan ensi kesänä korjaamaan.

 

Karkuvuoren tunneli sijaitsee Lahdesjärven ABC-liikenneasemalta hieman Jyväskylän ja Lahden suuntaan. Helsingin ja Turun suunnalta Tampereen kautta Jyväskylään menevä liikenne joutuu käyttämään Karkuvuoren n. 300 metriä pitkää tunnelia.

 

Tunnelin seinä- ja kattorakenteissa on havaittu veden aiheuttamia vaurioita, minkä vuoksi tunnelin kaikki pintarakenteet täytyy pahimmassa tapauksessa uusia. Sama vaurio on havaittu kummassakin tunneliputkessa.

 

ELY-keskuksen tiedote on paha takaisku Tampereen Rantaväylän tunnelia kannattaville.

 

Tieto tulee ”tunnelipuolueen” kannalta todella pahaan aikaan, sillä kunnallisvaalit lähestyvät ja Karkuvuoren tunnelin korjaustarvetieto tulee heidän kannaltaan mahdollisimman huonoon aikaan.

 

Jokainen osaa yhdistää Karkuvuoren tunnelin nopeasti ilmaantuneen korjaustarpeen siihen keskusteluun, jota Tampereella käydään Rantaväylän tunnelin tarpeellisuudesta.

 

Nykyiset päättäjät ovat hyväksyneet Rantaväylän tunnelin rakentamisen. Tunneli on rakennusliikkeiden tahto, sillä sen rakentaminen antaisi niille runsaasti uusia tontteja Näsijärven rantaan.

 

Rakennusliikkeet tulisivat myymään asuntoja aluksi hieman rantaviivaa kauemmas rakennettavista kerrostaloista. Kun ne olisi loppuunmyyty, niin rannemmas rakennettaisiin uusia kerrostaloja ja niistä taas myytäisiin järvinäköalalla olevia huoneistoja. Viis siitä, että ensimmäisen myyntiaallon asuntojen ostajat joutuisivat Näsijärvi-näköalan sijasta katselemaan rantaan rakennettavien kerrostalojen seiniä!

 

Näin rakennusliikkeet jatkaisivat siihen saakka, kunnes rantaviiva olisi rantaa lähinnä olevan kerrostalon vierellä.

 

Haluan, että Rantaväylän tunneliratkaisu otetaan vielä kerran pohdittavaksi, kun Tampereen uuden kaupunginvaltuuston jäsenet on valittu kunnallisvaaleissa 28.10.2012.

 

Tiedän, että nykyisen kaupunginvaltuuston päätöksestä erkaneva päätös merkitsee joidenkin ”sakkojen” maksamista rakennusliikkeille, mutta niiden painoarvo on mahdollisen uuden päätöksen hintana pohdittava erikseen.

 

Karkuvuoren tunnelin ennakoitua aikaisemmin ilmennyt korjaustarve voimistaa kriittisyyttäni Rantaväylän tunnelin tarpeellisuuteen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan esittämä kuntayhteistyötä rakentava lausuntoesitys sai Tampereen kaupunginvaltuustossa kannatusta yli puoluerajojen

Sunnuntai 29.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Kokoomusjohtoinen hallitus hakkaa pääministeri Jyrki Kataisen ja kuntaministeri Henna Virkkusen johdolla edelleenkin päätään mäntyyn, kun se ajaa kuntauudistusta kuin käärmettä pyssyyn.

 

Tampereen kaupunki sai pyytämänsä lisäajan oman lausuntonsa jättämiselle kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen ja se päättikin Tampereen lausunnosta vasta 16.4.2012 pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa.

 

Kaupunginhallitus esitti lausunnoksi virkamiesten valmistelemaa 21 –sivuista naapurikuntien päättäjiä ja kuntalaisia osoittelevaa syytekirjelmää.

 

On selvää, että Keskusta ei voinut hyväksyä virkamiesten vihapäissään laatimaa muistiota lausunnoksi ja sen vuoksi keskustalaiset kaupunginvaltuutetut esittivät jo keskustelun aikana virkamiesten syytekirjelmästä poikkeavia näkökohtia.

 

Seurasin kaupunginvaltuuston kokousta netin kautta suorana videolähetyksenä.

 

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Kriikku teki keskustelun aikana seuraavan muutosesityksen Tampereen kaupungin lausunnoksi kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen:

 

**************

 

TAMPEREEN KAUPUNGIN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON
RAKENNETYÖRYHMÄN SELVITYKSEEN


Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys korostaa nykyisen kuntarakenteen ongelmia erityisesti suurten kaupunkiseutujen näkökulmasta.

Tampereen seudulla näin ei ole ja sen vuoksi Tampereen kaupunki pitääkin kunta- ja palvelurakenteen tarkastelun jatkamista Paras-hankkeen pohjalta yhteistyössä muiden kuntien kanssa tarpeellisena.


Tampereen kaupunkiseudulla on tehty maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelussa
yhteistyötä kuntien kesken sekä myös seututasolla jo pitkään. Yhteistyö on ollut onnistunutta, ja siitä ovat hyötyneet Tampereen seutukunnan kunnat sekä niiden asukkaat. Tampereen kaupunki haluaa kehittää hyvin sujunutta kuntien välistä yhteistyötä eikä näe tarpeelliseksi kunnallishallinnon rakennetyöryhmän ehdottamaa selvitystä.

Ylikunnalliset hankkeet ovat haaste, jonka ratkaisemiseen löytyy useita käyttökelpoisia vaihtoehtoja. Näitä hankkeita Tampereen seudulla ovat mm. keskusjätevedenpuhdistamo, suuret kaupalliset hankkeet sekä Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät kysymykset.

Esitetty uusi kunta olisi maantieteellisesti liian laaja ja sen hallinto kasvattaisi byrokratian hallitsemattomaksi ja kustannustehottomaksi. Pirkanmaan olosuhteissa se merkitsisi maakunnan entistä voimakkaampaa kahtiajakoa paremmin ja heikommin menestyneisiin alueisiin.

Lähidemokratian kehittämiseen Tampereella on panostettu. Asukasvaikuttaminen on Tampereella saanut mm. Alvari-toiminnan ansiosta virallisen aseman kaupungin kehittämisessä.

Jos kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esittämä suurkunta syntyisi, olisi lähidemokratiasta huolehtiminen ylivoimaista. Kunta on asukkaita varten ja Suur-Tampereessa se periaate ei toteutuisi.


Tampereen kaupunki toteaa, että mahdollinen kuntarakenteen kehittäminen on tapahduttava yhteistyössä Tampereen seudun kuntien kesken. On todennäköistä, että Tampereen seudulla on valmius perustaa kuntien yhteinen työryhmä vapaaehtoisuuden pohjalla.

Ministeriön esittämään ja kustantamaan kuntajakoselvitykseen Tampereen kaupunki ei näe olevan tarvetta eikä mahdollisuuksia.



Kuntatyöryhmän esitykseen kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksiin Tampereen kaupunki toteaa, että se kuuluisi pakottavien keinojen valikkoon eikä siten ole käyttökelpoinen eikä hyväksyttävä.

Velvoittavan lainsäädännön käyttäminen kuntauudistuksen toteuttamisessa ei ole Tampereen
kaupungin kannalta tarkoituksenmukaista, koska uudessa kunnassa olisi tärkeää, että osapuolet
sitoutuvat uudistukseen ja näkevät tulevaisuuden yhdenmukaisella tavalla.


Tampereen kaupunki toteaa, että kuntien itsenäisyys oman alueensa asumisen ja sisäisen liikenteen suunnittelusta sekä paikallisista palveluista on tarpeen säilyttää. Raskaat ja ylikunnallista vaikutusta omaavat palvelut ja hankkeet tulisi toteuttaa yhtenäisellä alueella ylikunnallisen demokraattisen toimielimen päätöksillä.


Tampereen kaupunki toteaa, että maankäytön, liikenneympäristön tai joukkoliikenteen suunnittelu ja kehittäminen eivät edellytä uudenlaista kuntarakennetta, mutta yhteistyötä kylläkin.

Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteeseen liittyvät liikenneverkko-
ja kunnallistekniikan ratkaisut on jo pitkään hoidettu seudun kuntien kanssa yhdessä
sopimuspohjaisesti. Muun muassa pelastustoimi ja jätehuolto toimivat ylikunnallisesti.

Tampereen merkitys liikenteen solmukohtana on suuri ja tilanteen kehittäminen vaatii luottamuksellisia yhteistyösuhteita Tampereen seudun kuntien kesken - kuntaliitokset pysähdyttäisivät hyvään alkuun päässeen kuntien välisen yhteistyön ehkä jopa vuosikymmeniksi. Raideliikenteeseen panostaminen ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman
tietoinen ja voimakas kehittäminen ovat keskeisiä toimenpiteitä tulevaisuudessa, kun
halutaan turvata Tampereen seudun tasapainoinen kehitys.

Tampereella on jo suunnitteilla katuraitiotiejärjestelmä, joka voi jatkossa ulottua useamman
kunnan alueelle. Tampereen seudulla ja koko Pirkanmaalla Sastamalaan, Parkanoon, Jämsään ja myös etelän suuntaan on tärkeätä saada kaupunkiseudun katuraitiotien lisäksi rataverkkoa hyödyntävä henkilölähiliikenne käyntiin kohtuullisella aikavälillä.


Maakuntakaavan 2. vaihekaavan mukainen rataoikaisu kaupungin eteläpuolelta
mahdollistaa tavaraliikenteen siirtymisen pois ydinkeskustasta ja nykyisen henkilöliikenteen
kapasiteetin kolminkertaistamisen. Siksi eteläinen oikorata on tärkeä hanke kaupunkiseudun
ja sen yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta. Lähijunaliikenteen käynnistyminen
liittäisi myös Oriveden radanvarsikuntana entistä selkeämmin Tampereen taajamarakenteeseen ja tarjoaisi uuden houkuttelevan kaupunkirakenteen kehityssuunnan.


Elinkeinotoiminta on kunnan talouden perusta ja yhdessä toteutettu elinkeinojen kehittäminen, kuten Tampereen seudulla Tredea Oy , pystyy parhaiten vastaamaan haasteisiin tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä koko seudun näkökulmasta antaen tilaa kunkin kunnan omien vahvuuksien edelleen kehittämiseen.

Yhteenvetonaan Tampereen kaupunki toteaa, että kuntarakenne on onnistunut, kun se vastaa ihmisten arjen tarpeisiin kuntarajoista riippumattomasti.

Tampereen kaupunki haluaa kehittää Tampereen seudun kuntayhteistyötä kuntien ja kansalaisten yhdenvertaisuuden ja hallinnon kustannustehokkuuden lähtökohdista.

Kuntien välillä pitää olla tervettä kilpailua ja sen kuntatyöryhmän esitys Tampereen seudulta tukahduttaisi.

Tampereen kaupunki haluaa jatkossakin kehittää Tampereen seudulla kuntien välistä luottamuksellista yhteistyötä ja sen kehittämistä, eikä kannata kuntarakennetyöryhmän esittämää kuntamuutosta Tampereen seutukunnan alueella.

 

****************

 

Asia meni äänestykseen ja siinä Keskustan esittämä lausunto sai kannatusta yli puoluerajojen, sillä sen puolesta äänestivät Keskustan neljän kaupunginvaltuutetun (Mikko Kriikku, Mikko Alatalo, Timo Hanhilahti ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen) lisäksi kaikki perussuomalaiset (Heikki Luoto, Laina Koskela, Markku Talonen ja Jouni Viitanen), molemmat sitoutumattomat (Lasse Oksanen ja Matti Joki) sekä SKP:n Jari Heinonen ja vasemmistoliiton Marjatta Stenius-Kaukonen.

 

Vaikka virkamiesten esitys voittikin äänestyksen luvuin 55 – 12, oli Keskustan esittämä lausuntoluonnos kuitenkin voitto Tampereen kaupunkilaisille.

Keskustan lausunnon ansiosta tamperelaiset voivat nyt pystypäin kohdata naapurikuntien asukkaita ja muistuttaa, että Tampereellakin on päättäjiä, jotka arvostavat naapurikuntien asukkaita ja heidän kunnallista itsenäisyyttään sekä itsemääräämisoikeuttaan.

 

-Esko Erkkilä-

Ehyt Suomi -teematilaisuus avasi Keskustan ensimmäiset politiikka- ja toimintapäivät

Tiistai 10.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan ensimmäiset politiikka- ja toimintapäivät Tampereella avannut Ehyt Suomi –teematilaisuus oli onnistunut avaus Keskustan kunnallisvaalitoiminnalle. Näin siitä huolimatta, vaikka Mari Kiviniemi ilmoitti ainoastaan muutaman päivän kuluttua olevansa sivussa Keskustan puheenjohtajavalinnoista Rovaniemen puoluekokouksessa.

 

 

Tilaisuus järjestettiin Tampereen Yliopiston Juhlasalissa lauantaina 24.3.2012 ja se keräsi yleisöä salin lähes täyteen.

 

 

Eturivissä Keskustan lähes koko puoluejohto.

 

Vasemmalta Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen, Keskustanaisten puheenjohtaja Elsi Katainen, kansanedustaja Tapani Tölli, varapuheenjohtaja Tuomo Puumala, kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen, varapuheenjohtaja Annika Saarikko ja puoluesihteeri Timo Laaninen. Olen kiireessä rajannut kuvasta pois Laanisen vierellä istuneen puheenjohtaja Mari Kiviniemen. Varapuheenjohtaja Timo Kaunisto saapui saliin vasta hetken kuluttua kuvan ottamisesta.

Juhlasalin toisella penkkirivillä näkyvät vasemmalta lukien lapsiasiavaltuutettu Marja-Kaisa Aula, kansanedustaja Arto Pirttilahti, Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Juha Sipilä sekä Keskustan puoluehallituksen jäsen, konsernijohtaja ja opiskelukaverini, agrologi  Antti Hietaniemi Perhosta.

 

 

Puoluesihteeri Timo Laaninen avasi tilaisuuden.

 

Puheenjohtaja Mari Kiviniemen puhe oli kattava ja hyvin valmisteltu. Sen teema oli:

 

Oikeudenmukaisempaan ja tasa-arvoisempaan politiikkaan

 

Kiviniemi toi esille Kataisen hallituksen toiminnan synkkien tulevaisuudenkuvien maalaajana, kun hän sanoi näin:

 

”Pahinta, mitä hallitus tekee, on ihmisten omatoimisuuden ja tulevaisuuden uskon romuttaminen. Pääministeri Katainen on joukkoineen muuttunut tuomiopäivän saarnaajiksi. Ministerit kiersivät koko Suomen esittelemässä huoltosuhdekuvia, joilla todistettiin, että maailmanloppu on tulossa.”

 

Puheenjohtaja Kiviniemi kertasi Keskustan näkemykset Suomen ja suomalaisten mahdollisuuksista, kun hän jatkoi:

 

”Keskustan viesti on toinen. Me uskomme, että Suomi on tuhansien mahdollisuuksien maa. Koko Suomi - ei vain kuusi suurinta kaupunkia - pitää sisällään suuren potentiaalin. Meillä on koko maassa ahkeria eteenpäin katsovia ihmisiä, meillä on raaka-aineita, osaamista, yrittäjyyttä, hieno koulutusjärjestelmä ja rohkeutta tarttua uusiin ideoihin.

Suomen yhteiseksi kokeminen ja usko omiin mahdollisuuksiin kulkevat käsi kädessä. Kun ihminen tuntee seisovansa omilla jaloillaan, hän jaksaa myös tehdä työtä, yrittää ja mikä tärkeintä, huolehtia itsestään ja läheisistään. Politiikalla pitää koota kaikki suomalaiset rakentamaan yhteistä hyvää eikä jakaa heitä menestyjiin ja häviäjiin.”

 

Kiviniemen sytyttäviin sanoihin on helppo yhtyä myös nyt, kun tiedämme hänen jatkoaikeensa!

 

Kokousyleisö keskeytti Mari Kiviniemen puheen suosionosoituksilla useaan kertaan ja kaikesta aisti, että Keskustan kunnallisvaalistartti oli onnistumassa täydellisesti.

 

 

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen suuntasi kokousväen tunnelmat konkreettisiin tulevaisuuden toimenpiteisiin. Väyrysen aihe oli

 

Presidentinvaaleista kunnallisvaaleihin

 

 

 

Suomen parhaan kunta-asiantuntijan Tapani Töllin puheen otsikko oli

 

Lähipalvelut ja –vaikuttaminen tarvitsevat puolustajia

 

Politiikka- ja toimintapäivien avajaistilaisuus oli täysosuma ja se osoitti, että keskustalaiset ovat lähdössä syksyn kunnallisvaaleihin vankoista asemista.

 

*************

 

Tässä vielä pieni kuvakimara avajaistilaisuudesta ja sitä edeltäneeltä kahvitukselta:

 

 

 

Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti ja kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen vaihtoivat ajatuksia ennen avajaistilaisuuden alkamista.

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti (vasemmalla) Mänttä-Vilppulasta ja Vesaisten valtakunnallinen varapuheenjohtaja Tapio Vaali Ruovedeltä keskustelivat innokkaasti molempia kiinnostavista aiheista.

 

 

Myös Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysellä ja ex-kansanedustaja Janne Seurujärvellä oli toisilleen asiaa kahvihetken aikana.

Kysyin Seurujärveltä hänen aikeistaan asettua puoluesihteerikisaan ehdokkaaksi Rovaniemen puoluekokouksessa ja sain vastauksen, että hän päättää asiasta ehkä huhtikuun aikana.

 

 

Kansanedustaja Anne Kalmari Kivijärveltä on profiloitunut suomalaisen ruuan ja kotimaisen ruuantuotannon puolustajana ja kotimaisesta ruuasta vaihdoimmekin ajatuksia kahvitilaisuudessa. Mielipiteemme ovat suomalaisesta ruuasta ja sen tärkeydestä yhteneväiset.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva, Keskustan Tampereen valtuustoryhmän varavaltuutettu Timo Taivalsalmi, Keskustan Pirkanmaan piirin varapuheenjohtaja Aleksi Vesanto sekä Keskustanuorten Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Matleena Mikkonen olivat tyytyväisiä, että Keskusta valitsi Tampereen ensimmäisten politiikka- ja toimintapäivien järjestämispaikkakunnaksi.

 

 

Keskustan poliittinen sihteeri Helena Pakarinen oli keskeisessä roolissa politiikka- ja toimintapäivien järjestelyissä.

Avajaistilaisuuden kynnyksellä Helenalla oli vielä jännitystä, että sujuvatko kaikki järjestelyt nappiin.

Helena oli tärkein yhteyshenkilö minulle, kun osallistuin politiikka- ja toimintapäivien käytännön kuvioiden suunnitteluun.

 

 

Palaan vielä tuonnempana politiikka- ja toimintapäivien antiin, mutta totean jo nyt, että ne osuivat ajankohtana oikeaan saumaan, sillä hallituksen toimet merkitsevät suorastaan ylitarjontaa suomalaisia kuristavista toimista, joihin Keskustan vastuullisena puolueena on puututtava.

 

-Esko Erkkilä-

Musiikkiterapeutti, erityisopettaja Tuija Salama-Leppäselle MSL-Tampereen kulttuuripalkinto

Lauantai 24.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistyksellä on vuodesta 2006 alkaen ollut perinne jakaa kulttuuripalkinto tunnustuksena sille tamperelaiselle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

 

Tänä vuonna kulttuuripalkinnon sai musiikkiterapeutti, erityisopettaja Tuija Salama-Leppänen.

 

Palkinto luovutettiin Salama-Leppäselle MSL-Tampereen 30 –vuotisjuhlakokouksessa maanantaina maaliskuun 19. päivänä.

 

Tuija Salama-Leppänen toimii pidettynä musiikinopettajana tamperelaisessa Maija Salon musiikkikoulussa.

 

Salama-Leppäsen erityisansiona MSL-Tampere huomioi, että hän on ansioitunut kehitysvammaisten ja erityislasten musiikkiterapeuttina.

 

Musiikkiterapia sopii lapsille, nuorille ja kaiken ikäisille aikuisille.

 

Se on kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikin eri elementtejä – mm. rytmi, harmonia, melodia, äänensävy, dynamiikka – käytetään keskeisinä välineinä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Lapsille ja nuorille musiikkiterapiaa voidaan käyttää erilaisten diagnoosien omaavien kuntoutuksessa. Diagnoosiryhminä voidaan mainita mm. dysfasia, autismi, ADHD, erilaiset oppimishäiriöt ja psyykkisesti oirehtivat.

 

MSL-Tampereen kulttuuripalkinto on maanläheisesti suomalainen vesuri ja sen vuoksi palkintoa on alettukin kutsua ”vesuripalkinnoksi”!

 

Aikaisemmin vesuripalkinnon ovat saaneet;

 

• 2006 kansanedustaja Mikko Alatalo
• 2007 ex-kansanedustaja Sulo Aittoniemi
• 2008 edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela
• 2009 valokuvaaja Jukka Rautio
• 2010 toimitusjohtaja Arto Huhtinen
• 2011 toimistosihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen

 

Muutama valokuva juhlallisesta palkinnonluovutustilaisuudesta:

 

 

MSL-Tampereen hallituksen jäsen ja tiedottaja Jouni Koskela juonsi juhlatilaisuudessa osion, jossa Tuija Salama-Leppäselle ojennettiin yhdistyksen jakama kulttuuripalkinto.

 

 

 

Juhlayleisö odottaa Koskelan ilmoitusta kulttuuripalkinnon saajasta.

Tuija Salama-Leppänen eturivissä toinen vasemmalta ja hänen vierellä istuu puolisonsa Tampereen Työväen Teatterin näyttelijä ja muusikko Jari Leppänen.

 

 

 

MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja puheenjohtaja Esko Erkkilä avustivat Koskelaa palkinnonjakoseremonioissa.

 

 

 

Tässä poseeraa kaksi vesuripalkinnon saajaa; Tuija Salama-Leppänen vuodelta 2012 ja vuonna 2006 saman palkinnon ensimmäisenä saanut kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

 

-Esko Erkkilä-

Monipuoliset alustukset innostivat kuulijat kysymään

Perjantai 24.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Onnistuimme saamaan MSL-Tampereen järjestämän kuntaseminaarin alustajiksi ja kommenttipuheenvuorojen esittäjiksi monipuolista arvostusta nauttivat henkilöt.

 

Kun sen lisäksi tilaisuutemme juontajana toimi tunnetusti laajaa arvostusta nauttiva apulaispormestari Timo Hanhilahti, olivat kaikki edellytykset hyvälle esitysten jälkeiselle yleisökeskustelulle mitä parhaat.

 

Muutamia valokuvia, jotka otin ennen tilaisuutta:

 

Onnistuneen tilaisuuden perusta luodaan jo ennen varsinaisen tilaisuuden alkamista ja järjestämämme kahvihetki ennen esityksiä toimi hyvänä pohjustuksena yleisön tutustumiselle.

 

 

Molemmat tilaisuutemme kansanedustaja-esiintyjät eli entinen kuntaministeri Tapani Tölli ja perussuomalaisten kansanedustaja Lea Mäkipää pääsivät keskustelemaan keskenään jo ennen kahvitarjoilun alkamista.

 

 

Myös Tampereen tasolla perussuomalaisten ja keskustalaisten kunnallispoliitikkojen keskinäiset keskustelut pääsivät vauhtiin, kun kaupunginvaltuutetut Heikki Luoto (ps) ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen (kesk) tapasivat Tampereen Yliopistolla ennen MSL-Tampereen kuntaseminaarin alkamista.

 

 

Apulaispormestari Timo Hanhilahti ja Hannu Karppila Kangasalta saattoivat ennen tilaisuuden alkamista keskustalla vaikkapa Tampereen seutukunnalle kovasti ajetusta haja-asutusalueille rakentamisen estävästä MAL-sopimuksesta!

 

 

Vesilahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Arvela kuulosteli läsnäolijoiden mielipiteitä ajankohtaisista Tampereen seutukuntaa koskevista suunnitelmista.

 

 

Kuvia alustusten ja kommenttipuheenvuorojen jälkeen, kun seminaariyleisö pääsi kysymään!

 

 

Jorma Kallio Vesilahdelta ei tehnyt varsinaista kysymystä, mutta muistutti, että kuntaliitokset muuttavat liitoskunnissa myös seurakuntien asemaa.

Aiheellinen huomautus aiheesta, joka kuntaliitostapauksissa jää etukäteiskeskusteluissa tavallisesti liian pienelle huomiolle.

 

 

Tampereen kaupunginhallituksen jäsen, Kokoomuksen Ilkka Sasi (vasemmalla) ja kaupunginhallituksen varajäsen, Keskustan Mikko Kriikku kuuntelivat tarkkaavaisina käytyä keskustelua ja hetken kuunneltuaan he molemmat tekivät myös kysymykset paneelin jäsenille.

 

 

Ilkka Sasi kysyi alustajien tarkempaa mielipidettä piirikunnista, jotka ovat myös eräänä mahdollisuutena vilahdelleet kuntauudistuskeskustelussa.

 

 

 

Mikko Kriikku kysyi alustajilta, että miksi nykyiset kuntarajat ovat myös suunniteltujen uusien suurkuntien rajoina siltä osin, kun liitoskunta sijaitsee suunnitellun suurkunnan rajalla.

 

 

Keskustan kunnanvaltuutettu Maikki Hämäläinen-Ylikahri Lempäälästä pahoitteli, että kuntauudistuksen suunnittelijoilla tuntuu olevan liian kiire.

Kokeneena kuntapalveluntuottajana Hämäläinen-Ylikahri muistutti, että kuntien palveluketjut joustavat ja se perustuu sille, että arjessa ahertava henkilökunta tekee tunnollisesti työtään.

 

 

Mm. Virtain kaupunginjohtajana toiminut Tapani Leppänen osasi kokeneena kunnallisvirkamiehenä tuoda esille ”oikeita asioita”.

Leppänen mainitsi puheenvuorossaan, että tietotekniikka-alan konsultit hiovat nyt kynsiään, kun odottavat kunnilta isoja toimeksiantoja tietotekniikkansa uudistamiseksi.

 

 

Alustusten ja kommenttipuheenvuorojen jälkeen esitetyt yleisökysymykset ja kommentit osoittivat, että MSL-Tampereen järjestämä kuntaseminaari tuli oikeaan aikaan.

 

Huomenissa on tarkoitukseni vielä lyhyesti kertoa esiintyjien paneelissa käyttämien loppupuheenvuorojen keskeinen sisältö – tapaamisiin tämän teeman osalta huomiseen!

 

-Esko Erkkilä-

"Levottomuus vaan lisääntyi"

Keskiviikko 15.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksia on ollut mahdollista kuunnella Radio Moreenista jo 18.4.2007 alkaen. Vain yksi kokous eli 17.12.2008 pidetty istunto on jäänyt taltioimatta teknisten ongelmien vuoksi.


Kaikkien kokousten äänitykset ovat edelleenkin kuunneltavissa Tampereen kaupungin nettisivuilla olevan linkin kautta.


Kaupunginvaltuuston kokousten videolähetykset aloitettiin 7.11.2011 ja niitä jatkettiin 21.11.2011 sekä 12.12.2011 pidetyistä kokouksista. Videotallenteet ovat nekin katseltavissa Tampereen kaupungin nettisivujen kautta.


Videotallentamisessa oli tauko, mutta maanantaina 13.2.2012 pidetty kaupunginvaltuuston kokous oli taas seurattavissa suorana videolähetyksenä.


Pääsin netin ääreen, kun kokous oli kestänyt puolitoista tuntia ja seurasinkin sitten valtuutettujen puhumista ja toimintaa netistä kokouksen loppuun saakka.


Suorat (ja sitten tallennetut) videolähetykset lisäävät kaupungin avoimuutta päätöksenteossa.


Videoinnit eivät varmaan ole kaikkien kaupunginvaltuutettujen mieleen, sillä nyt kaupunkilaiset pääsevät seuraamaan tarkasti valtuutettujen toimintaa kaupunginvaltuustossa.


Kokouksessa sukkia kutova tai koko ajan purukumia jauhava kaupunginvaltuutettu ei ole ainakaan minun mielestäni pätevä päättämään tamperelaisten asioista. Nyt en huomannut sukankutojaa, mutta erään vasemmiston puolella istuneen miesvaltuutetun leuat kävivät koko istunnon ajan kuin märehtivällä lehmällä.


Tietokoneen ruudulta on kätevä ikuistaa kaupunginvaltuutettuja ”työn touhussa”.


Tässä näemme muutamia esimerkkejä 13.2.2012 pidetystä kaupunginvaltuuston kokouksesta:

Vihreiden Irene Roivainen on sopivan tiukka kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Radiosta kokouksia kuunnellessa huomaa, että hän tai hänen valtuuttamansa henkilö katkaisee radiolähetyksen heti, jos valtuutettu puhuu yli sovitun ajan. Näin täytyykin olla, sillä kokouksissa ei pidä jaaritella.

Vasemmistoliiton Marjatta Stenius-Kaukonen on puheenjohtajana toimiessaan Roivaista hellämielisempi ja hän antaa valtuutettujen jaaritella liian pitkään.

Pormestari Timo P. Nieminen puolusti pontevasti menettelyä, että jatkossakin pormestari valittaisiin kaupunginvaltuutetuista.

Vasemmistoliiton valtuutettu Ilkka Järvelä on aktiivinen puheenvuorojen käyttäjä. Meillä on Järvelän kanssa erilainen puoluetausta, mutta arvostan Ilkka Järvelää mukavana henkilönä ja useimmiten hänen ajatuksensakin ovat perin kannatettavia.

Tässä on samaan kuvaan päässyt kaupunginvaltuutettu Pertti Virtanen, joka vain harvoin avaa sanaisen arkkunsa Tampereen kaupunginvaltuustossa.

Arvostan myös Tampereen demareiden kunnallisjärjestön puheenjohtaja Atanas Aleksovskia, joka on aktiivinen vaikuttaja. Atanas on kaupunginhallituksen edustaja varapuheenjohtamani Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnassa ja saan siellä useinkin todeta, että ”olen jyrkästi samaa mieltä kuin Atanas!”

Kaupunginvaltuutettu Mikko Leppälahti on johtokuntatyöskentelyssäni tavallaan esimieheni, sillä hän on Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja.

Mikolla on laaja käytännön kokemus niihin asioihin, joista teemme johtokunnassa päätöksiä. Minä ja myös muut johtokuntamme jäsenet osaamme antaa Mikon tiedoille ja kokemukselle arvoa.

Keskustan valtuustoryhmän Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen kannatti aivan oikein perustein Nekalan kaupunginosan tärkeyttä alueena, joka Tampereella pitäisi saada nykyistä tehokkaampaan käyttöön.

Valtuustoaloitteen asiasta oli tehnyt Vasemmistoliiton Mikko Aaltonen.





Keskustan valtuustoryhmä on tässä kuvattuna läppärini näytöltä.

Kansanedustaja Mikko Alatalon varahenkilöksi tuli kokouksen kestäessä Titta Mattila (edessä) ja muut keskustalaiset ovat Mikko Kriikku (vasemmalla), Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen sekä apulaispormestari Timo Hanhilahti (häämöttää oikealla).

Opetusministeri ja kaupunginvaltuutettu Jukka Gustafsson (SDP) käytti kokouksessa ainakin yhden puheenvuoron, mutta…

…ministeri Henna Virkkusen valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen aika taisi koko kaupunginvaltuuston kokousajan kulua tekstiviestien kirjoittelemiseen kuntien pakkoliitosasioissa.

Kaupunginvaltuuston 13.2.2012 pidetyn kokouksen yhteenvedoksi sopii vallan hyvin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaisen tämän jutun otsikossa kertomani hänen lausahduksensa kokouksen päätteeksi:

Levottomuus vaan lisääntyi!

-Esko Erkkilä-

Hieno ja luottavainen tunnelma Paavo Väyrysen Pirkanmaan maakunnallisen vaalijuhlan kahvitilaisuudessa

Tiistai 17.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Keskustan presidenttiehdokkaan Paavo Väyrysen kunniaksi järjestetyn Pirkanmaan maakunnallisen vaalijuhlan ohjelma-annista.


Vaalijuhlahan järjestettiin Tampereen Yliopiston juhlasalissa sunnuntaina tammikuun 15. päivä ja tilaisuuteen osallistui lähes 650 kuulijaa.


Maakunnallisen vaalijuhlan alkamisaika oli klo 15.00, mutta tilaisuutta edeltänyt kahvitarjoilu aloitettiin jo tuntia aikaisemmin.


Kiersin kamerani kanssa juhlavieraiden joukossa kahvitilaisuuden aikana ja tässä muutama otos kamerakierrokseltani:

Mikko Kärki Lempäälästä (vasemmalla) ja Markku Ylijoki Viljakkalasta ovat kokeneita kunnallisvaikuttajia ja heillä oli keskenään paljon mielenkiintoisia asioita käsiteltävänään.

Kärki on kunnanvaltuutettu Lempäälässä ja Ylijoki kaupunginvaltuutettuna Ylöjärvellä.

Tamperelaiset Sylvia Remes (vasemmalla), Tuula Minkkinen ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen nauttivat kahvia ja voipullaa hyvillä mielin sekä odottivat juhlatilaisuuden alkamista.

Hämeenkyrön kunnanvaltuutettu Jouni Ovaska ja SuPerin tamperelainen järjestöpäällikkö Raija Moilanen.

Lisää hämeenkyröläisiä – Jorma Rajakoski ja Pasi Alakomi. Pasi on tehnyt hyvän kaupan, sillä Väyryset-muki näyttää olevan kotiinviemisenä!

Pitää tässäkin kiittää Pasia, sillä ajoin autoni joulukuussa mökillä jäiselle sekä liukkaalle nurmikolle ja jouduin soittamaan Pasin vetämään Focukseni traktorilla takaisin "ihmisten ilmoille"!

Etelärinteen tilan emäntä Raili Naskali Pirkkalasta yhdessä miehensä Pekka Naskalin kanssa.

Naskali Ky:n nahka-alan yritys on kaikille tuttu Kuninkaankatu 31:ssä Tampereella!

Tapio Vaali, Pirjo Männistö ja Anne Kotti saivat koko juhlan ajan kääriä paketteihin Väyryset-mukia, Paavo Väyrysen kirjaa, hopealohta ja nalle-karhuja.

Seija Alatalo ja Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti olivat hyvällä tuulella kuten aina.

Seija on helmikuun aikana nousemassa Tampereen kaupunginvaltuustoon Keskusta-ryhmän varaedustajaksi, sillä Muusa Kostilainen on muuttanut Helsinkiin.

Onnea Seijalle uuden luottamushenkilöaseman saavuttamisesta!

Kansanedustaja Arto Pirttilahden eduskunta-avustaja Elina Sieppi Ylöjärveltä ja Jorma Kallio Vesilahdelta keskustelivat aivan varmasti Kokoomuksen suunnittelemasta kuntateurastushankkeesta!

Viime eduskuntavaaleissa eduskunnasta vapaaehtoisesti luopunut hämeenkyröläinen maanviljelysneuvos Klaus Pentti on sitten viime näkemän kasvattanut tyylikkäät viikset.

Tässä maanviljelysneuvos on yhdessä vaimonsa Ullan kanssa.

Ikaalisten vahvat Keskusta-vaikuttajat Matti Äijö (vasemmalla) ja Pauli Haapaniemi keskustelivat varmaan Ikaalisten asioista Paavo Väyrysen vaalijuhlan kahvitilaisuudessakin.

Tämän jutun lopuksi vielä yksi kuva vaalijuhlan eturiviltä.

Kansanedustaja Arto Pirttilahti on saanut paikan Vuokko Väyrysen rinnalta.

Tässä siis muutamia otoksia Paavo Väyrysen maakunnallisen vaalijuhlan kahvitilaisuudesta.

Väkeä oli paikalla 650 henkeä ja tähän heistä mahtui vain murto-osa.

Toivottavasti saamme järjestettäväksemme Tampereelle Väyrysen uuden vaalijuhlan ensimmäisen kierroksen jälkeen.

Silloin pyrin olemaan ahkerampi kuvaaja!

-Esko Erkkilä-

Lähes viisisataa tamperelaista kävi vaalibussissa tervehtimässä Paavo ja Vuokko Väyrystä

Torstai 29.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen veti keskiviikkona joulukuun 28. päivänä Tampereella kuuden tilaisuuden sarjan vaalibussitilaisuuksia yhdessä vaimonsa Vuokon kanssa.

 

Paavo Väyrysen panostaminen Tampereella kannatti, sillä Väyrysten vaalibussissa vieraili lähes 500 tyytyväistä tamperelaista. Oli mukava seurata Väyrysten kansansuosiota kaikissa niissä paikoissa, joissa he päivän aikana vierailivat.

Presidenttiehdokas oli hyvin tyytyväinen Tampereella kokemaansa suosioon.

 

Pääsin olemaan mukana viidessä tilaisuudessa päivän aikana ja tässä pienoinen kuvakavalkadi päivän tapahtumista:

 

 

Tammelantori oli autio ja tyhjä hieman ennen kymmentä, mutta kellon lähestyessä määräaikaa torille oli kerääntynyt kymmeniä tamperelaisia odottamaan Väyrysen vaalibussi saapumista.

 

 

Bussi saapui Tammelantorille täsmälleen klo 10.00 ja torilla odottaneet täyttivät hetkessä Väyrysen vaalibussin.

 

 

Pirkanmaan vaalipiiristä valittu kansanedustaja Arto Pirttilahti (oikealla) kulki koko päivän Väyrysten matkassa ja samoin teki myös puoluesihteeri Timo Laaninen (vasemmalla).

 

 

Vuokko Väyrynen valloitti tamperelaiset vaatimattomalla ja valoisalla olemuksellaan.

 

 

Presidenttiehdokas oli myös koko päivän myhäilevä ja hyvällä tuulella!

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva (vasemmalla) käytti tilaisuutta hyväkseen ja keskusteli puoluesihteeri Timo Laanisen kanssa poliittisista näkymistä.

 

 

Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanjan hittituote on muki, jossa Paavo ja Vuokko ovat kuvattuina Itsenäisyyspäiväjuhlan varusteissa. Ostin itselleni mukin ja tässä siitä kuva.

 

 

Vuokko ja Paavo Väyrynen komistivat ostamani juhlamukin nimikirjoituksillaan. 

 

 

Hervantalainen Tarmo Aaltonen hankki lukemattomien muiden tapaan Väyrysten juhlamukin. Vuokko kirjoitti nimensä mukin pohjaan…

 

 

…ja hänen jälkeensä oli Paavon vuoro kirjoittaa nimensä.

 

 

”Hyvältä näyttää!”

 

 

Myös kansanedustaja Arto Pirttilahti hankki Väyrysten juhlamukin ja tässä presidenttiehdokas ”kuittaa” Pirttilahden ostoksen!

 

 

 

Tässä Tampereen kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen Väyrysten seurassa.

 

 

 

Myös minä pääsin Paavo ja Vuokko Väyrysen kanssa samaan potrettiin. Vasemmalla Timo Laaninen.

 

 

 

Kiitän Paavo ja Vuokko Väyrystä hienon päivän järjestämisestä tamperelaisille!

 

Kiitokset myös kansanedustaja Arto Pirttilahdelle, joka oli koko pitkän päivän mukana kaikissa Väyrysten tilaisuuksissa. Samoin kiitokset myös puoluesihteeri Timo Laaniselle, joka myös oli koko ajan mukana.

 

 

Kuvakertomus on paikallaan lopettaa kuvaan, josta näemme, että meillä kaikilla oli niin mukavaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jouluinen 35-vuotisjuhla oli hieno tilaisuus

Keskiviikko 21.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistys ry:n tarkoituksena on tamperelaisten eläkeläisten toiminnallisten, henkisten ja aineellisten etujen valvominen ja heidän asemassaan ilmenevien epäkohtien korjaaminen.

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii sitoutumattomana eläkeläisjärjestönä.

 

Yhdistys täytti tänä vuonna 35-vuotta ja juhlavuotensa kunniaksi se järjesti jouluisen 35-vuotisjuhlan Komediateatterin yläsalissa joulukuun 17. päivänä.

 

Olin MSL-Tampereen puheenjohtajana kutsuvieraana mukana hienossa tilaisuudessa.

 

Tässä kuvakertomus juhlasta:

 

 

Tampereen kaupunginvaltuutettu, MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen oli juhlassa toinen MSL-Tampereen edustaja.

 

 

Juhlivan yhdistyksen puheenjohtaja Matti Kaperi ja varapuheenjohtaja Irma Siren vastaanottivat juhlavieraat ja he myös vastaanottivat juhlivalle yhdistykselle osoitetut tervehdykset.

 

 

Puheenjohtaja Matti Kaperi lausui juhlan tervehdyssanat.

 

 

 

Juhlatilaisuuden musiikista vastasi Mauri Kuusinen.

 

 

Yhdistyksen jäsen Maire Vainikka esitti juhlayleisölle yhdistyksen historiikin.

 

Yhdistyksen perustajina oli 37 perustajajäsentä eli yhdistys lähti heti perustamisensa jälkeen voimallisesti liikkeelle.

 

Yhdistyksen oma lippu vihittiin v. 2000.

 

Nykyisin yhdistyksen ”kotipesänä” toimii Marttala, joka sijaitsee Hämeenpuistossa.

 

Yhdistyksellä on nyt 230 jäsentä ja sen toiminta on vilkasta, sillä Marttalassa kokoonnutaan kahdesti kuukaudessa. Sauvakävelyryhmä lähtee matkaan joka tiistai klo 10.00 ja lähtöpaikka on Vapauden patsas Hämeenkadun ja Pirkankadun kulmauksessa.

 

 

Juhlapuheen tilaisuudessa piti Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Hanhilahti totesi, että yhdistyksen tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä Tampereen seudulle muuttaa vuosittain 4.000 asukasta ja heistä vajaa puolet asettuu Tampereelle.

 

Apulaispormestari Hanhilahti loi juhlapuheessaan pikakatsauksen Tampereen taloustilanteeseen. Hän painotti, että investointitasosta on huolehdittava, vaikka lyhyellä tähtäyksellä pienemmillä investoinneilla saataisiinkin parempi tulos.

 

Ajankohtaisesta kuntauudistuksesta Hanhilahti totesi, että kuntaministeri Virkkunen antanee esityksensä helmikuussa 2012. Kuntien yhteistyö oli kääntynyt positiiviseen suuntaan, mutta kuntauudistusta odoteltaessa se on nyt pysähdyksissä.

 

Apulaispormestari Hanhilahti halusi erikseen käsitellä ns. Nuorisotalo-hanketta.  Kyse on laajemmasta hankkeesta kuin pelkästä nuorisotalosta. Hanke sijoittuu vanhalle Kauppaoppilaitokselle ja toiminta siellä alkaa ensi vuoden elokuussa. Parhaillaan on menossa talon nimikilpailu ja toukokuun aikana määritellään talon käyttövuorot.

 

Juhlapuheensa lopuksi apulaispormestari Hanhilahti onnitteli juhlivaa yhdistystä.

 

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Sointu Liukko (keskellä) ja piirin toiminnanjohtaja Elina Paukkunen (oikealla) luovuttivat Eläkeliiton myöntämän kultaisen ansiomerkin Tuomo Hakkaraiselle.

 

 

Pekka Karttuselle (toinen oikealta) luovutettiin Eläkeliiton hopeinen ansiomerkki.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsen Meeri Vettenranta esitti laihialaisittain etelä-pohjalaisen murrepakinan. Meerin esitys oli hunajaa korvilleni, sillä sain työurani aikana viettää Etelä-Pohjanmaalla lähes seitsemän vuotta ja vastuualueeseeni kuului mm. Meeri Vettenrannan synnyinkunta Laihia. Kävinkin kiittämässä Meeriä oikein kädestä pitäen hänen esityksensä jälkeen!

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jouluinen 35-vuotisjuhla päättyi yhteisesti laulettuun ”Maa on niin kaunis” –lauluun.

 

Kiitän Eläkeliiton Tampereen yhdistystä virkeän toimintansa esittelystä. Puheenjohtaja Matti Kaperin rohkaisema olen liittymässä yhdistyksen jäseneksi!

 

-Esko Erkkilä-

Ovatko Suomen Keskusta, Kristillisdemokraatit sekä Tampereen Sitoutumattomat kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaiselle ja Vihreille "ynnä muuta" -porukkaa?

Lauantai 3.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto teki kokouksessaan 21.11.2011 useita merkittäviä päätöksiä.

 

Kokouspäivä oli pitkä, mutta se ei saa selitys sille, että kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaisen (vihr) ote pyrki lipsumaan eräässä vaiheessa kokousta. Hän niputti useissa kohdin Suomen Keskustan, Kristillisdemokraattien sekä Tampereen Sitoutumattomien ryhmäpuheenvuoroissaan esittämät kannatukset ”ynnä muut” –porukan tekemiksi!

 

Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Leena Kostiainen esitti ryhmäpuheenvuorossaan monia asioita, jotka mitä ilmeisimmin oli etukäteen sovittu XL-ryhmän ja demareiden sekä Vasemmistoliiton yhteisissä neuvotteluissa.

 

Kostiaisen esityksiä kannattivat ryhmäpuheenvuoroissaan demarien Pekka Salmi, vihreiden Olli-Poika Parviainen, vasemmistoliiton Mikko Aaltonen, keskustan Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, kristillisten Leena Rauhala sekä sitoutumattomien Lasse Oksanen.

 

Päätösvaiheessa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen toisteli yhteen aikaan ainoastaan Kostiainen esitystä kannattaneiden Salmen, Parviaisen ja Aaltosen nimiä, mutta kuittasi Rantaviita-Tiaisen, Rauhalan sekä Oksasen roolin ”ynnä muuta” -porukkana!

 

Kuuntelin tätä jaksoa Radio Moreenista ja uskon, että pöydän takana olleet sihteerit ojensivat Roivaista, sillä lopussa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja alkoi mainita myös Rantaviita-Tiaisen, Rauhalan sekä Oksasen nimet kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtajan Leena Kostiaisen tekemien esitysten kannattajina.

 

Toivon, että nyt nähty episodi ei kerro Tampereen Vihreiden piirissä mahdollisesti esiintyvästä ylenkatsovasta suhtautumisesta Suomen Keskustan, Kristillisdemokraattien tai Tampereen Sitoutumattomien suuntaan!

 

-Esko Erkkilä-

Olen pettynyt Tampereen kaupunginvaltuuston enemmistön päättämään kiinteistöveron korottamiseen

Tiistai 8.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Hämmästelen, että valtakunnallinen hallituskokoonpano veti yhtä köyttä myös Tampereen kaupunginvaltuustossa eilen, kun päätettävänä oli Tampereen kiinteistöveroprosentti ensi vuodelle.

 

Kataisen-Urpilaisen ja heidän apupuolueidensa aikaansaama kuntien kuristaminen sai tamperelaisen kruununsa, kun kokoomus, RKP, demarit, vihreät, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit korottivat kiinteistöveroprosentin uudelle tasolle.

 

Suomen Keskustan johdonmukainen linja asumiskustannusten kurissapitämiseksi sai tukea Tampereen Sitoutumattomien, SKP:n sekä Perussuomalaisten taholta, mutta valtakunnallinen hallituskoalitio jyräsi järkevän vaihtoehdon.

 

Demarien Pekka Salmi mainitsi ryhmäpuheenvuorossaan, että kiinteistöveron korottaminen kohdistuisi pääomia omaavien maksettavaksi. Salmen ajatusrakennelma on ammuttava heti alas, sillä kiinteistöveron korottaminen kiertyy välittömästi kaikkien asumismuotojen kustannusten kurimukseksi.

 

Demarien tiukka ryhmäkuri tuli kaupunginvaltuuston istunnossa taas selvästi esille, kun Aila Dundar-Järvinen kertoi kaikelle kansalle, että hän jäi ryhmässään vähemmistöön kiinteistöveroa käsitellessä. Ryhmässään kiinteistöveroa vastustanut Dundar-Järvinen totesi kuitenkin noudattavansa ryhmänsä päätöstä ja äänestävänsä vastoin henkilökohtaista kantaansa. Äänestäjien tahto ei siis merkitse demarileirissä mitään, vaan joukon enemmistö määrää myös ryhmän vähemmistöön jääneiden äänestyskäyttäytymisen.

 

Keskustan Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen käytti napakan puheenvuoron, jossa hän ”opetti kädestä pitäen” valtuustokollegojaan ja totesi kiinteistöveron korottamisaikeiden olevan kaupungin itseaiheuttamaa. On mukavaa kuulua samaan ryhmään Anna-Kaarinan kanssa!

 

Anneli Kivistö (sdp) – eräs demariryhmän ylikävelemäksi joutuneista - käytti mainion puheenvuoron, jossa hän toivoi seuraavaan kaupunginvaltuustoon omakotiyhdistysten edustusta.

 

Kokoomuksen Mikko Leppälahti ja Erkki Axen sekä vasemmistoliiton Ilkka Järvelä ilmoittivat jo keskustelun aikana, että he tulevat äänestyksessä poikkeamaan ryhmiensä linjauksista.

 

Äänestystulos oli lopulta kiinteistöveron korottamisen puolesta 54 ja sen nykyisellään pitämisen puolesta 13.

 

Olen pettynyt valtaapitävien linjaan ja toivon, että tamperelaiset muistavat äänestystuloksen seuraavissa kunnallisvaaleissa.

 

-Esko Erkkilä-

Kimmo Tiilikainen: Maakuntien rooli on katsoa asioita eteenpäin asukasnäkökulmasta

Keskiviikko 21.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen tarkasteli Pirkanmaan Säätiön juhlaseminaarissa 10.9.2011 maakuntien merkitystä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa.

 

Maakuntien ja läänien periaatteellista erosta Tiilikaisella oli osuva tiivistys; maakunnat katsovat asioita eteenpäin asukasnäkökulmasta, kun taas lääninhallinnot toimivat ylhäältä alaspäin.

 

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaisen esitys käsitteli monipuolisesti periaatteellisia sekä myös ajankohtaisia asioita.

 

Yhteishenki on ihmisistä lähtevää vastuunkantoa, mainitsi Tiilikainen.

 

Todetessaan, että kunnallinen demokratia on vastuullisuuteen kasvamista, pääsi Tiilikainen käsittelemään ajankohtaista kuntauudistusta.

 

Kansalaisten yhdenvertaisuus, palvelujen saatavuus sekä mahdollisuus vaikuttaa lähiyhteisön asioihin ovat keskeisiä seikkoja, joiden pitäisi pysyä myös niiden mielissä, jotka nyt ”ylhäällä” piirtelevät Suomen kuntaverkkoa uusiksi.

 

Ihmisten asuinpaikan valinnan pitää säilyä vapaana myös jatkossa, yritysten toimintaedellytykset on pystyttävä takaamaan koko maassa, opiskelumahdollisuuksien takaaminen vanhempien varallisuudesta piittaamatta ovat asioita, joiden on pysyttävä kirkkaana mielessä, kun kuntaverkkoa ollaan harsimassa uuteen uskoon.

 

Tiilikainen piti suurena uhkana opetusministeriön suunnitelmia, joissa opetukseen suunnattuja varoja leikataan 300 milj. euroa. Uhka koskee koko Suomea, mainitsi Tiilikainen.

 

Uuden kasvun eväiksi Kimmo Tiilikainen linjasi materiaalitehokkuuden, raaka-aineiden jalostamisen pidemmälle, energiatehokkuuden ja sen, että talouskasvun pitää saastuttaa vähemmän kuin ennen.

 

Kimmo Tiilikainen – jolle kertyi aikanaan myös ministerikokemusta - totesi, että Pirkanmaa on varautunut hyvin vuoteen 2030.

 

Hän kuitenkin muistutti, että ihmisiä pitää rohkaista vastuunottoon yrittäjyydellä ja on luotettava yrittäjien luovuuteen sekä muutosvoimaan.

 

Henkisten esteiden poistaminen, lainsäädännön esteiden purkaminen, investointien sekä vientitoiminnan tukeminen ovat seikkoja, joihin on koko ajan panostettava, mainitsi Tiilikainen esityksensä lopuksi.

Tässä jokunen kuva juhlaseminaarin tiimoilta:

 

Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen toivottaa kansanedustaja Mikko Alatalon tervetulleeksi juhlaseminaariin.

 

Talousneuvos Tauno Mäkelä saapuu juhlaseminaariin.

Puheenjohtaja Rantaviita-Tiainen toivottaa Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahden tervetulleeksi ja takana Mikko Kärki Lempäälästä.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva saapuu juhlaseminaariin.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen Esko Kärkkäinen saapumassa juhlaseminaariin.

-Esko Erkkilä-

Heitetäänkö tänään Tampereen kaupunginvaltuustossa kevyet mullat Rantaväylän tunnelille ja pikaratikalle?

Maanantai 12.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu tänään päättämään merkittävistä asioista.

 

Esityslistalla on muutama Rantaväylän tunneliin ja Ranta-Tampellan kaavaan liittyvä asia.

 

En tunne Kokoomuksen ja Vihreiden välipuheita, mutta oletan, että tunnelikysymys on kytketty Tampereelle hurmoshenkisesti suunniteltuun pikaratikkaan.

 

Jos kaupunginvaltuusto hylkää tunnelin jatkon, saa myös pikaratikka ansaitsemansa lopun – näin oletan.

 

Vuoden 2012 syksyllä odottavat kunnallisvaalit saattavat merkitä, että tunnelin sekä sen myötä Ranta-Tampellan jatkosuunnitelmista luovutaan. Se on kova paikka Vihreille, sillä oletan, että luopuminen tunnelista merkitsee luopumista myös pikaratikasta.

 

Olen valtuustokäsittelyn aikana lomamatkalla keski-euroopassa, joten en pääse livenä seuraamaan valtuuston kokousta Radio Moreenista. En aio myöskään tiedustella valtuuston päätöstä puhelimitse, joten ”pääsen kartalle” vasta ensi viikonlopun tienoilla.

 

Mielenkiintoinen iltapuhde kuitenkin tulossa tänään tamperelaisille ja kaupunginvaltuutetut ovat tänään tekemässä isoja päätöksiä.

 

En tunne riittävästi Rantaväylän tunneliin liittyviä yksityiskohtia, joten pidätän itselleni oikeuden olla myöhemmin jälkiviisas!

 

-Esko Erkkilä-

"Pirkanmaa 2030" - tasokas seminaari Pirkanmaan sekä yleensäkin maakuntien merkityksestä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Sunnuntai 11.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Talousneuvos Toivo Kuoppala, toimittaja Viljami Rantanen sekä agrologi Eino Helminen olivat monessakin mielessä kaukokatseisia, kun he 4.5.1961 allekirjoittivat säädekirjan, jolla haettiin oikeusministeriöltä lupaa Pirkanmaan Säätiö-nimisen säätiön perustamiseen. Oikeusministeriö myönsi säätiölle perustamisluvan 15.6.1961.

Pirkanmaan Säätiö järjesti lauantaina 10.9.2011 taidemuseo ja galleria Willa Mac`ssa 50-vuotisjuhlaseminaarinsa.

Willa Mac sijaitsee Pyynikillä ja sen edustalla on ”maamerkkinä” taiteilija Timo Solin´n yli kolmemetrinen pronssinen taideteos ”Ylöspäin”.

 

Juhlaseminaarin esiintyjinä olivat

 

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen…,

 

…maakuntajohtaja Esa Halme Pirkanmaan Liitosta sekä…

 

…opiskelija Vilhartti Hanhilahti.

 

Seminaarin avauksen suoritti Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen…

…ja tilaisuuden juontajana toimi sekä seminaarin päätöspuheenvuoron käytti Jouni Koskela.

 

Pirkanmaan Säätiön tarkoitukseksi on hyväksytty pirkanmaalaisten yhteishengen kasvattaminen sekä sivistystoiminnan vaaliminen ja tukeminen Pirkanmaan alueella.

Jo alusta alkaen säätiön tarkoituksena oli tukea lähellä maalaisliittolais-keskustalaista aatetta olevaa toimintaa. Kaukokatseisuutta perustajilta oli se, että nimeksi jo 1960-luvun alussa valittiin pirkanmaalaisuus – Pirkanmaan Säätiö.

Pirkanmaan Säätiön taloudellinen tukitoiminta on viime vuodet perustunut säätiön aatemaailmaa lähellä olleiden henkilöiden merkkipäivälahjoituksiin. Niukoista rahavaroista johtuen säätiön avustustoiminta ei ole ollut säännöllistä vaan sitä ovat em. erillistulot rytmittäneet.  

Juhlaseminaarin n. 60 osanottajaa seurasivat mielenkiinnolla esityksiä.

Palaan myöhemmin mielenkiintoisiin seminaariesityksiin.

 

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin kesäjuhla järjestettiin nyt Järvensivun Omakotiyhdistyksen kanssa yhteistyössä

Sunnuntai 4.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin kesäjuhla on aiempina vuosina järjestetty ”omin yhteisin voimin”, mutta nyt sen järjestäminen tapahtui yhdessä Järvensivun Omakotiyhdistys ry:n kanssa.

Kesäjuhla järjestettiin 18.8.2011.

Kokeilu oli mielenkiintoinen ja kesäjuhlien jatkoa on erikseen pohdittava.

Aikaisempina vuosina kesäjuhlapaikkana on ollut Hatanpään kartanon tienoot, mutta nyt tapahtumapaikkana oli Järvensivunpuisto.

Laaja puistoalue haittasi tunnelmaa, sillä aikaisemmin juhla-alue on ollut pienempi ja ”kompaktimpi”.

Järvensivun alue on järvensivulaisille lähellä, mutta muille etelä-Tampereen asukkaille se on kaukana ja outo. Kaukainen sijainti merkitsi, että juhlayleisö oli pääosin lähialueelta ja kauempana asuvat tamperelaiset eivät kokeneet tapahtumaa omakseen.

Kesäjuhlayleisöä Järvensivunpuistoon oli saapunut yli 300 henkeä.

 

 

Kesäjuhlan juontajana toimi Komediateatterin ”isäntä” Esko Raipia. Valitettavasti heikkotehoiset äänentoistolaitteet veivät osan osaavan juontajan panoksesta.

 

Miiru Millisentti sai koko juhlan aikana esiintyä innostuneelle lapsijoukolle.

 

 

Kypärä päähän ja ratsastamaan - se vasta on jännää hommaa!

 

Mielestäni kesäjuhlan parasta antia oli Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg´n avajaispuheenvuoro.

 

En ehtinyt muiden menojeni vuoksi kuuntelemaan Skogberg´n puheenvuoroa ”livenä”, mutta nykytekniikan avulla sain kuunnella sen videoversiona jo juhlan aikana.

 

Skogberg käsitteli sopivan kriittisessä avauspuheenvuorossaan maan ja Tampereen taloudellista tilannetta sekä suuria Tampereelle suunniteltuja hankkeita.

 

Etelä-Alvarin puheenjohtajaksi jo toiseksi kaksivuotiskaudeksi valittu Juhani Skogberg totesi, että puheen aikana parhaillaan Helsingissä käydään tiukkoja budjettineuvotteluja.

 

-On varmaa, että rahasta on puutetta, totesi Skogberg.

 

Sama tilanne on Skogberg`n mukaan myös Tampereella, mutta siitä huolimatta kaupunkiin suunnitellaan Rantaväylän tunnelia, pikaratikkaa, ohitusrataa ja montaa muuta sinällään hyvää asiaa.

 

Pidin siitä, että puheenjohtaja Skogberg mainitsi tervetulosanoissaan kriittisiä arvioita myös Sulkavuoreen suunnitellusta jätevesien keskuspuhdistamosta.

 

Vesi- ja kalastusasioiden asiantuntija Skogberg pelkäsi, että Sulkavuoren keskuspuhdistamon myötä Tampereen Pyhäjärvi pilataan sadaksi vuodeksi!

 

Etelä-Alvarin yhdessä Järvensivun Omakotiyhdistyksen kanssa toteuttamaa kesäjuhlaa suosi kesäinen ja lämmin sää. Hyvät olosuhteet olivat houkutelleet paikalle yli kolmesataa tamperelaista.

 

Tilaisuus oli koko perheen juhlaa parhaimmillaan, mutta sen asiaosuuteen sisältyi sopiva annos kritiikkiä niistä monista hankkeista, joihin Tampereen kaupunki nyt tiukassa taloudellisessa tilanteessa hamuaa.

 

Toivottavasti kritiikki tavoittaa Tampereen päättäjät!

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen kulttuuripalkinto Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaiselle

Sunnuntai 3.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere on vuodesta 2006 alkaen jakanut palkinnon henkilölle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

Palkinto on suomalainen vesuri. Vesuri kuvaa osaltaan sitä työtä, jota kulttuurin ja sivistystyön edelläkävijä joutuu tekemään, kun hän etenee yhteiskuntaa ympäröivässä ”viidakossa”.

Sentterissä keskiviikkona 30.3.2011 järjestetyssä juhlatilaisuudessa palkinnon sai tamperelainen toimistosihteeri ja kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen pitkäaikainen vapaaehtoistyö Tampereen kaupungin luottamuselimissä sekä useissa yhdistyksissä olivat perusteluja hänen palkitsemiselleen.

 

MSL-Tampere viittasi palkitsemisperusteluissaan myös siihen laajaan järjestötyöhön, jossa Rantaviita-Tiainen on ollut edistämässä kulttuuritoimintaa. Tämä työ on ollut edesauttamassa sivistyksellisen ja koulutuksellisen oikeudenmukaisuuden toteuttamista.

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen monivuotinen menestyksekäs toiminta on merkinnyt naisten tasa-arvon edistymistä.

Aikaisemmin vesuripalkinnon ovat saaneet kansanedustaja Mikko Alatalo, ex-kansanedustaja Sulo Aittoniemi, edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela, valokuvaaja Jukka Rautio ja viime vuonna toimitusjohtaja Arto Huhtinen.

 

 

Palkittu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen palkintoineen kukitettuna keskellä. 

MSL- Tampereen pitkäaikainen puheenjohtaja ja nyt hallituksessa tiedotusvastaavana toimiva Jouni Koskela (vasemmalla) sekä MSL-Tampereen nykyinen puheenjohtaja Esko Erkkilä (oikealla).

 

-Esko Erkkilä-