Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Ennen lapset olivat kulutustavaraa, nyt sitä ovat vanhukset

Maanantai 4.11.2013 - -Esko Erkkilä-

Toimittaja Jarmo Laitanevan vieraana oli eilen Yle Puheen ”Puheen Aamussa” Lastenklinikan vastasyntyneiden lasten teho-osaston ylilääkäri, professori Sture Andersson.

 

Ohjelman otsikkona oli ”Hauraan elämän pelastajat”.

 

Satuin kuuntelemaan osan ohjelmasta autoradiosta ja tietokoneen äärelle päästyäni tutkin, että löytyisikö ohjelma jälkikuuntelua varten netistä.

 

Löytyihän se, kuuntelin haastattelun uudestaan ja pidin kuulemastani.

 

Tässä linkki n. puolituntiseen keskusteluun:

 

http://yle.fi/puhe/ohjelmat/puheen_aamu/hauraan_elaman_pelastajat_8227.html

 

En tiedä, että kuinka kauan ohjelma on netistä kuunneltavissa, mutta kannattaa yrittää!

 

Professori Andersson otti esille useita tärkeitä näkökohtia ja tässä niistä ranskalaisin viivoin pari:

 

  • lasten tehohoito ei voi olla yksityisen sektorin hoidossa, vaan sen pitää olla julkisen vallan vastuulla
  • työtä Lastenklinikalla tehdään työn takia, ei taloudellisten kannustinten vuoksi

 

Erityisen puhutteleva oli professorin maininta siitä, että ennen vanhaan lapset olivat kulutustavaraa!

 

Professori tarkoitti, että ennen lapsia oli perheissä paljon ja oli suorastaan tavanomaista, että lapsikuolleisuus oli korkea.

 

Sture Andersson antoi vankan tunnustuksen sille työlle, jonka Arvo Ylppö teki lasten hyväksi.

 

En muista, että sanoiko professori Andersson lasten ”kulutustavarana” olemisen jälkeen, että nyt vanhukset ovat yhteiskunnan kulutusosia, mutta sitä koin professorin tarkoittaneen.

 

Juuri tämän vuoksi juttuni otsikko on tuo, joka tuolla ylhäällä lukee!

 

 

 

**********

 

Liitän tähän kopiona Ylen nettisivuilla olleen Jarmo Laitanevan ja Sture Anderssonin keskustelua pohjustaneen jutun:

 

”Suomalainen keskosten hoito on maailman huipputasoa. Tämä jää usein keskustelussa uuden lastensairaalan rahoituksen ja korjaamisen jalkoihin. Lastenklinikalla kovin pienetkin keskosetkin saavat hyvät lähtökohdat terveeseen elämään ja kehittymiseen.

Hätätapauksissa kyse on äidin ja lapsen terveydestä, joten he ovat myös hoidon keskiössä. Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osaston ylilääkäri, professori Sture Anderssonin mukaan isätkin ovat tänä päivänä yhä enenevässä määrin mukana vauvan syntymässä ja hoidossa myös teho-osastolla.

Keskosta pidetään usein niin sanotussa kenguruhoidossa, jossa lapsi saa levätä äidin ja isän rinnalla.”

*************

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yle Puhe, Puheen Aamu, Hauraan elämän pelastajat, Sture Andersson, professori Sture Andersson, ylilääkäri Sture Andersson, Lastenklinikka, Jarmo Laitaneva,

Keskustelutilaisuus Viljakkalan terveyspalveluiden tulevaisuudesta tänään eli 30.10. klo 17

Keskiviikko 30.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvoston jäsenenä ja sen varapuheenjohtajana sain eilen sähköpostiini ilmoituksen, että Ylöjärven kaupungin johtoryhmä oli maanantaina 28.10.2013 päättänyt järjestää yleisötilaisuuden Viljakkalan terveyspalveluiden uudelleen järjestämishankkeista keskiviikkona 30.10.2013 klo 17.00.

Ylöjärven kaupungin johtoryhmän päätös merkitsee, että samalle hetkelle päätettyä Viljakkala-neuvoston kokousta pitää siirtää ainakin tunnilla eteenpäin.

Ylöjärven kaupungin johtoryhmän laatima ilmoitus on eilen eli päivää ennen yleisötilaisuutta laitettu esille Ylöjärven kaupungin nettisivuille.

Tiedote kuuluu näin (sen otsikko on tämän juttuni otsikkona):

***********

Ylöjärven kaupunki järjestää keskustelutilaisuuden Viljakkalan terveyspalveluista keskiviikkona 30.10.2013 kello 17 Viljakkalan kirjastossa (Aittatie 2).

Keskustelutilaisuudessa alustaa ja kysymyksiin vastaa Ylöjärven kaupungin terveys- ja sosiaalijohtaja Anne Santalahti.

Keskustelutilaisuus liittyy kaupungin ensi vuoden talousarvion valmisteluun ja sen yhteydessä esillä nousseisiin mahdollisiin toimipistemuutoksiin terveyspalveluissa.

Vaikean taloustilanteen takia talousarviota valmisteltaessa on mietitty säästökohteita sekä rakenteellisia muutoksia kaupungin palveluissa.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys valmistuu kaupunginhallituksen kokoukseen 4.11. Kaupunginhallitus käsittelee talousarviota vielä 18.11., jolloin se tekee ehdotuksensa kaupunginvaltuustolle. Valtuusto päättää vuoden 2014 talousarviosta kokouksessaan 12.12.2013.

Keskustelutilaisuus päättyy noin kello 18, jolloin alkaa Viljakkala-neuvoston normaali kokous.

Keskustelutilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa!

 

Tiina Helminen
Tiedotustoimittaja
Ylöjärven kaupunki
Kuruntie 14, PL 22, 33471 Ylöjärvi
p. 050 437 1247
tiina.helminen@ylojarvi.fi

www.ylojarvi.fi

************

 

Jokainen voi itse päätellä, että miten hyvin Ylöjärven kaupungin johtoryhmän päätös sopii hyvän hallintotavan, avoimen päätöksenteon sekä asukasmielipiteen kuulemisen  periaatteisiin.

 

Toivon myöhäisestä kutsumisesta huolimatta vilkasta osanottoa tilaisuuteen.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkalan terveyspalvelut, terveys- ja sosiaalijohtaja Anne Santalahti, Anne Santalahti, Ylöjärvi, Viljakkalan kuntaliitos Ylöjärveen,

Sperrmüll - saksalainen tapa päästä eroon vanhoista isokokoisista kalusteista

Maanantai 28.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Saksalaiset ovat tunnetusti tarkkoja, tehokkaita sekä aikaansaapia - eihän Saksa muuten pystyisi toimimaankaan koko EU:n taloudellisena vetojuhtana.

 

Eräs osoitus saksalaisten pilkuntarkkuudesta on se, että siellä sentin ja kahden sentin kolikot ovat käytössä!

 

Saimme syyskuun lopulla tutustua saksalaisten erääseen erikoistapahtumaan, jonka nimi on...

...sperrmüll.

 

Saksalaisissa kaupungeissa järjestetään muutaman kerran vuodessa sperrmüll-tapahtumia.

 

 

Kyse on vanhojen huonekalujen ja muiden isokokoisten tavaroiden kierrätyksestä!

 

 

Sperrmüll toteutetaan kaupunginosittain ja sperrmüll-päivänä asukkaat voivat viedä vanhat kalusteensa kaduille ja kadunvarsille.

 

Kalusteet saavat olla kaikkien tarkasteltavina sekä myös otettavissa pari päivää ja sen jälkeen kaupungin puhtaanapito käy keräämässä jäljelle jääneet tavarat ammattimaiseen kierrätykseen.

 

Satuimme paikalle, kun Koblenz´n kaupungin eräässä kaupunginosassa oli menossa sperrmüll-tapahtuma.

 

 

Muutama kuva havainnollistaa tapahtuman parhaiten:

 

 


sperr1

 


 

sperr2

 

 


sperr3

 

 


sperr4

 

 


sperr5

 


 

sperr6

 


 

sperr7

 

 


sperr8

 

 


********

 


Sperrmüll-tapahtuma antaa satunnaiselle kulkijallekin tilaisuuden hetken nauttia hieman riisuttujen kalusteiden antamasta lepomahdollisuudesta!

 


 

sperr9

 

 


sperr10

 

 

********

 

Sperrmüll näyttää kaduilla lähes kaoottiselta, mutta se on kuitenkin eräs lenkki siinä ketjussa, jossa kierrätys näyttäytyy ihmisille parhaimmillaan.

 

YouTubessa on runsaasti sperrmüll-videoita – käy katsomassa!

Löydät aineistoa googlettamalla vaikkapa näin: "YouTube sperrmüll" ja jos et löydä näppäimistöltäsi ü-kirjainta, niin "YouTube sperrmull" riittää vallan hyvin!

 

 

*******

 

 

Olisiko sperrmüll-tapahtumalla tarvetta myös Suomessa?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koblenz, sperrmüll, saksalainen tapa kierrättää, kierrätys, suurten tavaroiden kierrätys, sperrmüll-tapahtuma, YouTube sperrmüll, YouTube Sperrmull,

Monta kautta vallankahvassa jököttäneet tamperelaiset luottamushenkilöt ovat nyt taloudellisten ongelmien lisääntyessä ulkoistamassa itsensä vastuusta

Lauantai 19.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Seuraan ”sopivalta” etäisyydeltä Tampereen kunnalliselämää.

 

En ole aivan etulinjassa, mutta näen sen lähes kaoottisen tilanteen, johon kaupunkimme on ajautunut ja on edelleen yhä syvemmälle ajautumassa.

 

Omaan sen verran etulinjan tuntemusta, että tiedän myös sen miten asioita kunnallismaailmassa saadaan kuntoon.

 

Tarkoitan vuodenvaihteessa päättynyttä valtuustokautta, jolloin toimin Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana ja jolloin saimme vastuullamme olleen liikelaitoksen saneerauksen mallikelpoiseen kuntoon. Nyt saan jatkaa samaisen liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä.

 

Monien viime päivien palavereissa olen suurella ihmetyksellä pannut merkille, että ne luottamushenkilöt, jotka ovat antaneet Tampereen ajautua syviin ongelmiin, ovat nyt ulkoistamassa itsensä niistä toimenpiteistä, joihin he ovat menneinä valtuustokausina syypäitä. Oikeastaan ei ole kyse luottamushenkilöiden tekemistä toimenpiteistä vaan siitä, että pienintäkään toimenpidettä ei ole tehty!

 

Kummallista, että valtahierarkian keskeisillä paikoilla useita valtuustokausia toimineet luottamushenkilöt ovat nyt innolla arvostelemassa Tampereen kaupungin heikkoa tuloskuntoa.

 

 

********

 

 

Myös eräs toinen seikka Tampereen kunnalliselämässä ihmetyttää ja se koskee virkahenkilöiden käyttäytymistä.

 

Virkahenkilöt ovat Tampereella nyt niin tunneliin sidottuja, että he julkisesti hehkuttavat tunnelin rakentamispäätöksen olleen se ”sesam aukene”, jolla Tampereen taloudellinen tulos nyt kääntyy voitolliseksi.

 

Omaan vanhakantaisen näkemyksen, joka perustuu sille, että;...


...virkahenkilöt valmistelevat,…

 

…luottamushenkilöt päättävät…

 

…ja virkahenkilöt toteuttavat!

 

 

Virkahenkilöiden ei kuulu arvostella – ei hyviksi eikä myöskään huonoiksi – luottamushenkilöiden tekemiä päätöksiä.

 

Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen kommentointiin sortui taannoin myös kaupunginvaltuuston edellinen puheenjohtaja, joka alkoi kiitellä nuijankopautuksensa jälkeen erästä tunnelipäätöstä!

Täysin sopimatonta menettelyä kaupunginvaltuuston puheenjohtajalta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vastuunpakoilu, jälkiviisaus, jälkiviisastelu, vastuusta luisteleminen, Tampereen luottamushenkilöt, Rantaväylän tunneli, Tampereen talous, Tampereen talous on kuralla,

Yhdentoista ministeriön korkeimmat virkamiehet olivat Tampereella avaamassa hallintoa

Perjantai 18.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella avattiin tiistaina 15.10.2013 ”Yhdessä yli esteiden – ilmoita avoimuuden esteestä” –kampanja.

 

Kampanjan avajaistilaisuus järjestettiin Vanhalla kirjastotalolla ja avaamiseen osallistuivat yhdestoista ministeriön korkeimmat virkamiehet eli kansliapäälliköt.

 

 

vm1

 

 

Tilaisuudesta kerrottiin laajasti etukäteen ja siitä kiitokset järjestäjille.

 

 

 

vm2

 

 

Valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen ja Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen avasivat kaikille avoimen tilaisuuden.

 

 

 

vm3

 

 

Sukunimensä mukaisesti aina niin iloinen ja sydämellisesti esiintyvä kansalaisvaikuttaja Milla Ilonen kertoi vaikuttamisen esteistä positiiviseen sävyyn.

 

 

 

vm4

 

 

Toisen puheenvuoron vaikuttamisen esteistä käytti Tampereen Maahanmuuttajaneuvoston varapuheenjohtaja Mustafa Kara; hänen olisi ehkä hyvä ottaa oppia Milla Ilosen positiivisesta asenteesta, kun puhuu vaikuttamisen esteistä.

 

 

 

vm5

 

 

Alkupuheenvuorojen jälkeen paikalle saapuneet kansalaiset hajaantuivat salin seinävierille rakennettujen eri ministeriöiden ständien äärelle keskustelemaan ministeriöiden korkeimman virkamiesjohdon kanssa.


 

Keskustelin lähes kaikkien kansliapäälliköiden kanssa ja on heti todettava, että kokemukseni olivat pelkästään positiivisia!

 

 

vm6

 

 

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki on paljon vartijana, kun hän pyrkii ilmeisen määrätietoisesti, mutta valitettavasti kuitenkin ministeriönsä poliittisen päättäjän alaisena ohjailemaan Suomea pois tästä vakavasta taloudellisesta tilanteesta.

 

 

vm7

 

 

Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen on toinen johtava virkamies, jonka hallinnonalan ratkaisut ovat keskeisiä, kun maamme pyrkii taloudellisesti pääsemään selvemmille vesille.

 

 

vm8

 

 

Nykyisistä kansliapäälliköistä tunnen henkilökohtaisesti maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion.

 

Muistan Jaanan jo silloin, kun hän ministeriössä toimi rehuteollisuutta koskevien asioiden parissa.

Varsinaiset kannuksensa Husu-Kallio hankki Euroopan komission terveys- ja kuluttajasuojaosaston varapääjohtajana sekä sen jälkeen Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtajana.

Husu-Kallio on menettänyt ”näkyvyyttään” maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä, mutta uskon, että tämäkin asia petraantuu, kun hallitusvalta Suomessa vaihtuu.

Huomasin, että GMO-kysymykset olivat kansalaisten mielessä, kun he keskustelivat Husu-Kallion kanssa.

 

 

 

vm9

 

 

Tiedustelin puolustusministeriön kansliapäälliköltä, kenraaliluutnantti Arto Rädyltä kertausharjoituksiin kutsuttavien reserviläisten määriä ennen, nyt ja tulevaisuudessa.

 

En varmaan paljasta sotasalaisuuksia, kun kerron Rädyn todenneen, että vielä 2000-luvun aivan alussa kertausharjoituksiin kutsuttiin n. 20.000 reserviläistä vuosittain.

 

Nykyään määrä on ainoastaan n. 5.000 reserviläistä ja näin tulee jatkumaan vuoteen 2015 saakka. Sen jälkeen suunnitelmissa on kutsua kertausharjoituksiin n. 18.000 reserviläistä vuosittain.

 

 

vm10

 

 

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg´ltä kysyin poliisiuudistuksen nykyvaihetta ja niistä muutoksista, joita poliisitoimen hoitamiseen on tulossa.

 

Nerg kertoi, että uudistuksessa pyritään vähentämään hallintoa ja viemään poliisitointa lähemmäs kansaa. Kansainvälisen rikollisuuden lisääntyminen aiheuttaa muutoksia poliisin toimintaan.

Kysyin haja-asutusalueiden poliisitoiminnan näkymistä ja niiden osalta kansliapäällikkö Nerg totesi asian olevan haasteellinen. Tämä on helppo uskoa.

Kansliapäällikkö Nerg teki asiantuntevan vaikutuksen. Sanoinkin sen hänelle ja viittasin siihen kohuun, jonka hänen valintansa aiheutti. Tuntuu, että saimme hyvän henkilön kansliapäälliköksi sisäministeriöön.

 

 

 

vm11

 

 

 

Tein hymyssäsuin kärjekkään kysymyksen sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeelle, kun kysyin, että joko hänet on kelpuutettu SOTE-uudistusta pohtivaan ryhmään.

 

Sillanaukee totesi, että kansliapäällikkönä hän joka tapauksessa johtaa uudistusta.

Heitin vinkkinä entiselle Tampereen apulaiskaupunginjohtajalle, että pysy sotkusta nyt erossa ja tule esiin ”uutena voimana” vasta sitten, kun nykyinen sotku on ajettu täydellisesti kiville!

 

 

 

vm12

 

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoisen,…

 

 

 

vm13

 

 

…oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astolan

 

 

 

 

vm14

 

…ja liikenneministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiaisen (oikealla) kanssa en ehtinyt keskustella lainkaan.

 

Pursiaisen kanssa tässä keskustelemassa Kaakkois-Alvarin puheenjohtaja Tero Vehviläinen.

 

 

 

 

vm15

 

 

Myös ympäristöministeriön kansliapäällikön Hannele Pokan juttusille en ehtinyt, sillä hänen puheilleen oli koko ajan jonoa.

Olisin muistellut ainakin niitä aikoja, jolloin osallistumme rinta rinnan Suomi-juoksee juoksuihin!

 

 

On kerrassaan hieno asia, että hallinto avautuu ja kansalaisille annetaan mahdollisuus kertoa hallinnon avoimuuden esteistä.

 

Valitettavasti nämä tilaisuudet ovat ainutkertaisia ja siinä mielessä me tamperelaiset saimme taas kerran olla etuoikeutetussa asemassa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Avoin Hallinto, Olli-Pekka Heinonen, Martti Hetemäki, Erkki Virtanen, Tiina Astola, Päivi Sillanaukee, Arto Räty, Jaana Husu-Kallio, Harri Pursiainen, Anita Lehikoinen, Päivi Nerg, Hannele Pokka, Anna-Kaisa Ikonen, Milla Ilonen, Yhdessä yli esteiden,

Hanna Tainiolta kului kuusi viikkoa johtajakokemuksensa puuttumisen huomaamiseen

Torstai 17.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustaja, lääketieteen tohtori Hanna Tainio oli yksi niistä neljästä demarinaisesta, jotka kalkkiviivoilla käänsivät takkinsa ja joiden tempauksen vuoksi Tampereelle tullaan tasamaalle rakentamaan tunneli – Rantaväylän tunneli.

 

Nostan hattua Tampereen demareille, sillä takinkäännön seurauksena naisnelikko erotettiin loppukaudeksi demareiden valtuustoryhmästä.

 

Tunneliäänestyksellä ja siitä seuranneella valtuustoryhmästä erottamisella oli seurauksena myös se, että Hanna Tainio ilmoitti 15.10.2013 vetäytyvänsä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajakilvasta.

 

Syyskuun 2. päivänä uutisoitiin, että kansanedustaja Hanna Tainion (SDP) lisäksi pääjohtajan virkaa hakivat THL:n sisältä

 

  • Marina Erhola
  • Juhani Eskola
  • Harriet Finne-Soveri
  • Ilkka Julkunen
  • Jouni Tuomisto
  • Marja Vaarama.

 

Muita hakijoita olivat:

  • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen
  • Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Risto Miettunen
  • professori Jukka T. Salonen
  • lakimies Juha Teperi
  • terveyspalveluryhmän johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki
  • Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Sakari Karjalainen

Hanna Tainio perustelee myöhäisheränneesti pääjohtajakisasta vetäytymistään sillä, että hänellä ei ole virkaan vaadittavaa käytännön johtajakokemusta!

Kansanedustaja Hanna Tainiolla olisi ollut ilmeisen hyvät mahdollisuudet tulla nimitetyksi THL:n pääjohtajaksi, mutta hänen takinkääntönsä Tampereen tunneliäänestyksessä torppasi hankkeen.

Kaikki ne selitykset, joita Tainio ja hänen kanssaan viimehetken takinkääntöön osallistuneet tamperelaiset demarivaltuutetut toitottavat ovat vailla todellisuuspohjaa.

Tainion vetäytyminen on suuri helpotus THL:n pääjohtajavalinnasta päättävälle demariministeri Susanna Huoviselle, sillä nyt Huovisella ei ole pienintäkään painetta nimittää virkaan puoluetoveriaan, joka on kolmeksi vuodeksi erotettu kotikaupunkinsa demarien valtuustoryhmästä.


Ulkopuolisesta tuntuu kummalliselta, että Hanna Tainiolta kului itsetutkiskelussa kuusi viikkoa sen toteamiseen, että hänellä ei olekaan viranhoidossa tarvittavaa käytännön kokemusta!

No, todellisuudessa takinkääntäminen tunneliäänestyksessä kadotti Tainion mahdollisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajaksi!

Tamperelaisten kannalta suuri harmi, sillä vahinko ehti kuitenkin tapahtua ja tunnelia ollaan rakentamassa.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hanna Tainio, kansanedustaja Hanna Tainio, Rantaväylän tunneli, tunneliäänestys, THL:n pääjohtajavalinta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja,

Santeri Alkio näki kauas

Keskiviikko 16.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen luonteeltani toteuttaja ja syvälliset menneisyyteen pohjaavat pohdinnat eivät ole koskaan olleet sitä toimintaa, johon olisin jaksanut perehtyä..

 

Ikä ja kokemus ovat kuitenkin tuoneet kiinnostukseni piiriin ainakin ripauksen syvällisemmän pohdiskelun arvostamista.

 

Viittaan edelliseen, kun totean, että olen keskustalaisena kenttätoimijana huonosti perehtynyt Alkiooni eli Keskustan ja sen edeltäjien aatepohjan luojan ajatusmaailmaan.

 

Eilen koin pienoisen ahaa-elämyksen, kun sain olla kahdessakin tilaisuudessa, joissa kansanedustaja Paula Lehtomäki vieraili Pirkanmaalla ja taustoitti Euroopan Unionin syvimpiä saloja.

 

 

 

metso1

 

 

Sain toimia juontajana siinä Kirjastotalo Metsossa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa Paula Lehtomäki alusti keskustalaisesta vinkkelistä EU-näköaloja.

 

 

 

********

 

 

Suhtaudun myönteisesti Euroopan Unioniin ja kerron nyt, että annoin aikoinaan jo EU-kansanäänestyksessä ääneni liittymisen puolesta

 

 

*******

 

 

 

Ilahduin, kun kansanedustaja Paula Lehtomäki kertoi keskustalaisen aatepohjan luojan

Santeri Alkion jo vuonna 1920 linjanneen visionäärisesti nykyisen EU:n tarpeellisuudesta!

 

 

 

 

metso2

 

 

 

Osoittaa Santeri Alkion kaukonäköisyyttä, kun hän 15.1.1920 julkaistussa ”Maan ääni”-lehdessä totesi näin:

 

”Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan yhdysvalloista.

 

On ilmeistä, että oman rauhan vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.”

 

 

********

 

 

Totesin tilaisuuden juontajana yleisölle Kirjastotalo Metsossa, että nämä Santeri Alkion sanat luovat vahvan selkänojan sille toiminnalle, jolla Keskusta valmistautuu ensi toukokuun 25. päivänä järjestettäviin europarlamenttivaaleihin!

 

Sain Santeri Alkion sanoista eilen vahvistuksen myös sille äänestyskopin hiljaisuudessa 16.10.1994 tekemälleni päätökselle, jolla asetuin puoltamaan Suomen EU-jäsenyyttä.

 


Alkion sanoma on myös vahva viesti sille toiminnalle, jota voimieni mukaan tulen tekemään lähikuukausien aikana Keskustan vaalimenestyksen eteen toukokuun eurovaaleissa!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Santeri Alkio, Maalaisliitto, Keskustapuolue, Suomen Keskusta, Keskusta, Paula Lehtomäki, kansanedustaja Paula Lehtomäki, Kirjastotalo Metso, Ylöjärvi-sali, Ylöjärven kaupungintalon Ylöjärvi-sali, Pirkko Vuolle,

Kotimaisten keksien ja piparkakkujen löytäminen kaupan hyllyiltä vaatii sitkeyttä

Tiistai 8.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiaat ry järjestää kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina Tampereen Keskustorilla Maanantaimarkkinat.

 

Eilen oli lokakuun ensimmäinen arkimaanantai ja sen myötä Keskustorilla Maanantaimarkkinat.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestölle on vakiintunut markkinapaikka torin keskivaiheilla aivan Hämeenkadun viereisen jalkakäytävän reunalla.

 

Saimme osastomme valmiiksi ennen aamukahdeksaa ja silloin pääsimme aloittamaan aamukahvitarjoilut markkinaväelle.

 

 

lokamarkkinat1

 

 

Tässä osastomme on valmiina vastaanottamaan ensimmäiset Keskustan kuulumisista kiinnostuneet tamperelaiset.

Levitin torikiveykselle kaksi matonpätkää ja useat vieraamme kehuivat niiden antavan samaa tunnetta, kuin julisteemme toteamus;


On

kotiin

tulon

aika.

 

 

 

Ensimmäisen tunnin ajan tarjoilimme kahvin mustana ja ilman ”kastettavaa”, sillä kaupat avaavat ovensa Tampereen keskustassa vasta klo 9.00.

 

Periaatteemme on, että tarjoamme osastollamme ainoastaan kotimaisia elintarvikkeita ja se saa aikaan monesti haasteellisia tilanteita.

 

 

lokamarkkinat2

 

 

Kahvimaitona tarjottavan maidon osalta tilanne on helppo, sillä Tampereen keskustankin liikkeet joutuvat pitämään valikoimissaan Valion Tampereen meijerin pakkaamaa Pirkanmaalla tuotettua maitoa.

 

 

lokamarkkinat3

 

 

Myös palasokerin kohdalla tilanne on helppo, sillä Kirkkonummella Kantvik´ssä toimiva Suomen Sokeri Oy on markkinajohtaja palasokerimarkkinoilla.

 

 

Keksien ja piparkakkujen osalta tilanne on hankala, sillä kaupan keksi- ja piparkakkuhyllyt notkuvat ulkomaalaisvalmisteisia tuotteita.

 

 

lokamarkkinat4

 

 

Eilen minua taas kuitenkin onnisti, sillä löysin lattialla kontaten Tampereen Sokoksen alimmalta keksihyllyltä ylistarolaisen Tasangon Herkkutuote Oy:n valmistamia piparkakkuja!

 

 

 

 

lokamarkkinat5

 

 

Hankinnat oli taas kerran saatu tehtyä ja pystyimme paneutumaan täysillä niiden asioiden selvittelyyn, joita markkinaväki meiltä kyseli.

 

Tunnustuksen antaminen puheenjohtaja Juha Sipilälle oli markkinaväen mielissä päällimmäisenä!

 

 

*********

 

Henkilökohtaisesti päivän aikana lämmitti ne kannustavat puheenvuorot, jotka sain Aamulehdessä 2.10.2013 julkaistusta mielipidekirjoituksestani ”Tampereen kaupunki loisti poissaolollaan”.

 

 

lokamarkkinat6

 

 

Tässä kuva kirjoituksestani.

 

 

********

 

Markkinapäivästä jäi jälleen kerran ”mukava maku”, sillä Keskustan sanomaa arvostetaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: On kotiin tulon aika, Valion Tampereen meijeri, Valio Oy:n Tampereen tuotantolaitos, Suomen Sokeri Oy, Kantvik, Kirkkonummi, Ylistaro, Tasangon Herkkutuote Oy, Tampereen kaupunki loisti poissaolollaan, Tampereen yritysasiamies, Juha Sipilä, Keskusta,

Onko Kataisella, Urpilaisella ja Virkkusella hajuakaan niistä investoinnista, jotka tarvittaisiin kuntaliitosten tapahduttua tietojärjestelmiin?

Perjantai 4.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus ja SDP yrittävät puheenjohtajiensa toimesta ajaa Suomeen jättikuntiin perustuvaa kuntauudistusta. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen jääkylmänä aputyttönä häärii Henna Virkkunen.

 

Mainittu untuvakolmikko ei ilmeisesti omaa pienintäkään tietoa esimerkiksi siitä, että millainen investointi tarvittaisiin, jos heidän ajamansa kuntaliitossuma toteutettaisiin!

Itä-Suomen yliopiston Informaatio- ja teknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen arvioi perjantaina 20.9.2013 Radio Suomen Ajantasassa, että kuntaliitoksissa puhuttaisiin miljardien eurojen suuruisista urakoista, kun kuntien tietojärjestelmät jouduttaisiin kertaheitolla uusimaan.

 

Satuin kuuntelemaan ohjelman ja siinä professori kertoi, että puhuttaisiin kolmesta viiteen miljardiin euroon yltävästä summasta, jos kuntaliitosten aiheuttamat tietojärjestelmätarpeet jouduttaisiin toteuttamaan!

 

On selvää, että kuntien tietojärjestelmiä on kehitettävä ja niihin pitää investoida, mutta kertaheitolla KIITOS EI!

 

Omaan kokemusta, että millaista on työelämä, kun erilaiset tietojärjestelmät omaavat yritykset fuusioidaan.

 

Erilaisten tietojärjestelmien yhteispeliä ei oikeastaan mitenkään saada toimimaan yhdessä – ei ainakaan järjellisillä kustannuksilla. Tietojärjestelmien uusiminen on kuntaliitostapauksissa siis välttämätöntä.

 

Kataisen, Urpilaisen ja Virkkusen ajama kuntauudistus on peruslähtökohdiltaan muutenkin toteuttamiskelvoton ja kun siihen liitetään kolmesta viiteen miljardiin kohoava tietojärjestelmien uusimistarve, niin koko kuntauudistussuunnitelma pitää heittää romukoppaan.

 

Professori Voutilainen esitti haastattelussaan, että tietojärjestelmien uusimistarve pitää ottaa eduskunnan käsittelyyn. Käsittelyn aikana on laitettava Voutilaisen mielestä vauhtia siihen, että eri ministeriöt alkaisivat paneutua niihin käytännön kysymyksiin ja niiden ratkaisemisesta aiheutuviin kustannuksiin, jotka kuntaliitossumasta aiheutuisivat.

 

On selvää, että esimerkiksi tietojärjestelmäalan yritysten kapasiteetti ei riittäisi noin valtavan urakan suorittamiseen ja toimituskykyä suurempi kysyntä nostaisi hinnat pilviin.

 

Olen professori Tomi Voutilaisen kanssa samaa mieltä ja esitän, että kuntaliitossuunnitelmien käytännön toteuttamiseen liittyvät ongelmat otetaan vakavaan käsittelyyn!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntaliitossuunnitelmat, tietojärjestelmät, tietojärjestelmien yhteensopivuus, professori Tomi Voutilainen, Itä-Suomen yliopiston Informaatio- ja teknologiaoikeus,

Tartossa, osoitteessa J.Tõnissoni 1, sijaitsee Suomen historian kannalta merkittävä rakennus

Maanantai 30.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Tulee aivan liian harvoin käytyä Tartossa, mutta aina kun siellä käyn, pyrin käymään suomalaisille tärkeällä paikalla eli Viron Ylioppilaiden Seuran talon luona.

 

Elokuussa sain käydä paikalla, kun teimme Viroon agrologikunnan kartanomatkan.

 

Viron Ylioppilaiden Seura on viroksi Eesti Üliõpilaste Seltsi.

 

Talo on Suomen historian kannalta tärkeä, sillä siellä Neuvosto-Venäjä ja Suomi solmivat Tarton rauhan 14. päivänä lokakuuta 1920.



tartonrauha1

 

 

Eesti Üliõpilaste Seltsin talo oli rauhansopimuksen allekirjoitushetkellä uudehko, sillä se on valmistunut vuonna 1901. Talon on suunnitellut G. Hellati.

 

 

 

tartonrauha2

 

 

Rakennus on tyyliltään kansallisromanttinen ja se edustaa virolaisen rakennustaiteen varhaisinta suuntaa.

 

 

*********

 

Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana Tarton rauhansopimusneuvotteluissa toimi J.K.Paasikivi ja jäseninä Alexander Frey, Väinö Kivilinna, Väinö Tanner, Rudolf Walden, Juho Vennola ja Väinö Voionmaa.

 

 

Neuvosto-Venäjän valtuuskuntaa johti Jan Antonovits Berzin, jonka oikea nimi oli Janis Berzins-Ziemelis ja sen jäseninä olivat Platon Michailovitsh Kershenstewin sekä Nikolai Sergejevitsh Tichmenjewin.

 

 

********

 

Sopimuksen ensimmäinen artikla kuuluu näin:

 

”Rauhansopimuksen voimaan astuttua lakkaa sotatila sopimusvaltioiden välillä ja molemmat valtiot sitoutuvat vastedes ylläpitämään keskinäistä rauhantilaa ja hyvää naapuruutta.”

 

Sopimus piti 19 vuotta, mutta sitten 30. päivänä marraskuuta 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja alkoi Talvisota.

 

 

*********

 

tartonrauha31

 

 

Talon edessä on tiilipylväs ja siihen on kohokirjaimin painettu seuraava teksti:

 

14.X.1920

 

TÄSSÄ TALOSSA

SOLMITTIIN SUOMEN

JA NEUVOSTO-VENÄJÄN

VÄLINEN RAUHANSOPIMUS



Suomenkielisen tekstin lisäksi sama on toistettu viroksi ja venäjäksi. 

Tiilipylvään päässä on kuvattuna rauhansopimuksen allekirjoituslehti, jolla on molempien sopimusvaltuuskuntien kaikkien jäsenten allekirjoitukset.

 

*********

 

Eesti Üliõpilaste Seltsin talon osoitteesta - J.Tõnissoni 1 – sen verran, että Jaan Tõnisson oli vuonna 1868 syntynyt virolainen liberaalipoliitikko ja kaksinkertainen pääministeri, jota on verrattu Suomen K.J. Stålberg´iin.

 

Oletettavasti Tõnisson teloitettiin heinäkuussa 1941, mutta varmuutta asiasta ei ole.

 

********

 

 

Suosittelen, että Tartossa käydessänne poikkeatte osoitteessa J.Tõnissoni 1, sillä siellä olevalla talolla on suuri merkitys Suomen historiassa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tartto, Tarton rauhansopimus, J.K. Paasikivi, Jaan Tõnisson, K.J Stålberg, Jan Antonovits Berzin, Janis Berzins-Ziemelis, J.Tõnissoni 1, J.Tõnissoni 1, Väinö Tanner, Väinö Voionmaa, agrologit Virossa 2013, Eesti Üliõpilaste Seltsi,

Tartto - kaupunki, jossa tulee liian harvoin käytyä

Lauantai 28.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Elokuisella agrologien Viroon suuntautuneella kartanomatkallamme viivähdimme muutaman tunnin ajan Tartossa.

 

Tartto on kaupunki, jossa tulee vierailtua liian harvoin ja sen vuoksi se on jäänyt minulle sekä monelle muulle hieman vieraaksi.

 

Kartanomatkamme opas oli kotoisin Tartosta ja hänen johdollaan teimmekin pitkähkön kaupunkikierroksen, jonka aikana saimme tiiviin tietopaketin Tartosta.

 

 

tartu1

 

 

Tartolle luo vahvan leiman Tarton Yliopisto. Sen perustamisasiakirjan allekirjoitti Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf jo vuonna 1632.

 

Tartossa on eri puolilla kaupunkia lukuisia yliopistolle kuuluvia rakennuksia.

 

 

tartu2

 

 

Tartossa sijaitsee Viron Tasavallan korkein oikeus. Se sijaitsi Tartossa jo vuosina 1920 – 1935 ja sitten taas Viron uudelleen itsenäistyttyä vuodesta 1995 alkaen.

 

 

 

tartu3

 

 

Tartto on Tampereen ystävyyskaupunki ja onkin mielenkiintoista, että Tartossa on ”Tampere Maja” (viittapylväässä ylhäältä seitsemäs oikealle osoittava viitta).

 

 

tartu4

 

 

Tampere Maja sijaitsee ulkoapäin vaatimattoman näköisessä puutalossa (osoite Jaani 4). 

Tampere Maja on Tampereen ja Tarton kaupunkien kulttuuri- ja yhteistyökeskus. Siellä on myös pieni majatalo, jossa on yhteensä kuusi vierashuonetta.

 

 

tartu5

 

 

Osoitteessa Ülikooli 21 on Faehlmanin talo, jossa Kalevalan luoja Elia Lönnrot asui kesäkuusta joulukuuhun 1844, kun hän oli vieraana ystävänsä, lääkärin ja kirjailija Friedrich Robert Faehlmanin luona.

Elias Lönnrot-seura kiinnitti muistolaatan talon seinään 1994.

 

 

tartu6

 

 

Tarton keskustassa sijaitsee Teater Vanemuine.

Teatterin edessä ulkona on jakkaroita, joilla istuen voi kuunnella pyöreistä kaiuttimista kuuluvaa mukaansatempaavaa musiikkia.

 

 

tartu7

 

 

Voidaan kuvitella, että kaiuttimista kuuluvaa musiikkia johtaa Eduard Tubin, joka toimi Vanemuinen konserttimestarina ja kapellimestarina vuodesta 1930 vuoteen 1944.

Vuonna 1944 Tubin muutti sotaa pakoon Ruotsiin, jossa hän kuoli vuonna 1982.

 

 

tartu8

 

Toinen henkilöä kuvaava patsas Teater Vanemuinen ulkopuolella esittää teatterinjohtaja ja ohjaaja Karl Mennig´ä. 

Karl Menning oli teatterinjohtaja, lavastaja, teatterikriitikko ja diplomaatti, joka toimi Vanemuinen teatterijohtajana 1906 – 1914.

 

 

Kävimme ruokailemassa Teatterikahvilassa ja takaisin tullessani ihmettelin, että onko Karl Menning-patsas sillä aikaa muuttanut paikkaa. 

Olin osittain oikeassa, sillä Menning´ä kuvaavaa patsasta voi pyöritellä jalustallaan ja ruokailumme jälkeen Menning katsoi tyystin toiseen suuntaan kuin mennessämme ruokailemaan!

 

 

Paljon jäi kertomatta Tartosta, mutta ehkä joskus toiste!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: agrologit Virossa 2013, Tartto, Tarton yliopisto, Teater Vanamuine, Viron korkein oikeus, Tampere Maja, Faelhman, Elias Lönnrot, Eduard Tubin, Karl Menning,

Otepään Maarja luteri kirik on merkittävä paikka Viron historiassa

Perjantai 20.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Eräs kohteemme elokuisella Viron kartanokierroksellamme oli Otepään luterilainen kirkko.

 

 

otepaa1

 

 

Kirkon virallinen nimi Pyhän Marian kirkko eli viroksi ”Maarja luteri kirik”.

 

 

Kirkko on Viron historian kannalta merkittävä sen vuoksi, että siellä on Viron sini-musta-valkoinen lippu vihitty kesäkuun 4. päivänä 1884.

 

Tuolloin lippu oli Viron Ylioppilaiden Seuran lippu, mutta siitä tuli Viron virallinen valtiolippu 21.10.1918.

 

Pitkän Hermannin tornin lippusalkoon Tallinnan Toompeanmäellä lippu vedettiin ensimmäisen kerran 12.12.1918.

 

Ennen Otepäässä tapahtunutta vihkimistään lippu oli ollut ylioppilaiden (Eesti Üliopilaste Selts) salainen lippu jo vuodesta 1881 alkaen.

 

Muutama kuva kirkon sisätiloista:

 

 

otepaa2

 


 

otepaa3

 

 

otepaa4

 

 


otepaa5

 

 


otepaa6

 

 


**************

 

Otepään Marian kirkkoon liittyy eräs urheilumaailmaa hieman koskettava juttu, sillä virolainen hiihtäjäsuuruus Kristiina Smigun rakensi talon Otepäähän siten, että hänen ikkunoistaan oli esteetön näkymä laakson yli kohti Pyhän Marian kirkkoa.

 

 

otepaa7

 

 

Tässä Kristiina Smigun ´in omistama talo kadun puolelta.

Kirkko sijaitsee talon takana ja sinne oli rakennusaikana esteetön näköala.

 

 

 

otepaa8

 

 

Hiihtäjäsuuruus ei kuitenkaan osannut varmistaa näköalaansa ja Kristiinan talon eteen rakennettiin ökytalo ja sen rakentaminen merkitsi, että Kristiinan talosta ei enää ole näköyhteyttä Otepään kauniiseen kirkkoon!

Tässä ökytalo kirkon luota kuvattuna ja Kristiina Smigun´n talo jää näkymättömiin tämän taakse.

Tuo tiilikatto ökytalon takana taitaa olla Kristiina Smigun´n talon kattoa.

 


Korostan, että mitään laitonta ei ole tapahtunut, mutta Kristiinalta meni hieno näköala.

 

Vastaaviin tapauksiin saadaan varmaan Tampereellakin taas tottua, jos Rantaväylän tunneli rakennetaan.

 

 

Smigun´n talonrakennusjuttu oli oppaamme meille kertomaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Otepää, Pyhän Marian kirkko Otepäässä, Maarja luteri kirik, Viron lippu, Viron lipun vihkiminen, Viron sini-musta-valkoinen lippu, Viron Ylioppilaiden Seura, Eesti Üliopilaste Selts, Kristina Smigun, agrologit Virossa 2013, Toompeanmäki, Pitkä Hermanni,

Tampereen Keskusta katsoo eteenpäin!

Tiistai 17.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto äänesti eilen paljon puhutusta Rantaväylän tunnelista eli siitä, että aloitetaanko rakennustyöt vai hylätäänkö koko hanke.


Rakennustöiden aloittaminen voitti  lähes viisi tuntia kestäneen keskustelun jälkeen äänin 36 - 31.


Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry ja Keskustan Tampereen valtuustoryhmä toimittivat äänestystuloksen jälkeen medialle tiedotteen, jossa korostimme, että olemme valmiit kaikkien kanssa yhteistyöhön äänestystuloksen jälkeenkin.


Tiedotteemme kuului näin:


*********



Tampereen kaupunginvaltuusto päätti, että Rantaväylän tunnelin rakennustyöt aloitetaan.

 

Tampereen keskustalaisissa oli tunnelin puolustajia ja sen vastustajia.

 

Tunnelikysymyksestä huolimatta Tampereen keskustalaisten keskinäinen yhteistoiminta on ollut koko ajan saumatonta ja on sitä jatkossakin. Yksituumaisuudelle on antanut vauhtia se myötätuuli, jota Keskustan toimintaa kohtaan tunnetaan valtakunnallisesti.

 

Tampereen Keskusta toivoo, että vastakkainasettelut puolueiden välillä ja puolueiden sisällä nyt unohdetaan ja aletaan tehdä yhdessä töitä Tampereen hyväksi.

 

Kaupungin taloustilanteen korjaaminen on monien muiden haasteiden ohella keskeinen tavoite, jonka kuntoon laittaminen on tärkeää.

 

Keskusta haluaa olla avoin eri suuntiin ja pyrkii kaikin tavoin siihen, että Tampereella saataisiin yhteisten asioiden hoitamiseen uusi alku.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry


Esko Erkkilä

puheenjohtaja           




 Keskustan Tampereen valtuustoryhmä

 

Timo Hanhilahti

puheenjohtaja

 

 

Lisätiedot:

 

Esko Erkkilä, 050 556 4878

Timo Hanhilahti, 040 800 4906

2 kommenttia . Avainsanat: Keskusta, Tampereen Keskusta, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry, Keskustan Tampereen valtuustoryhmä, Rantaväylän tunneli,

Viljakkalan Seurojentalo-yhdistyksen "Läheltä Sinua" -tapahtuma ylitti kaikki odotukset

Sunnuntai 8.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalolla järjestettiin eilen ”Läheltä Sinulle” –tapahtuma.

 

Tapahtuma on jokavuotinen ja sen suosio näyttää kasvavan vuosi vuodelta.

 

Olin eilisessä tapahtumassa kahdessa roolissa; Viljakkala-neuvoston jäsenenä ja vaimoni myyntipöydällä olleiden tuotteiden logistiikkavastaavana!

 

Käsittelen tässä jutussani ainoastaan niitä seikkoja, joita kuulin eilisessä tilaisuudessa Viljakkala-neuvoston jäsenenä.

 

 

seurojentalotiinajasari

 

 

Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvostolla oli runsaslukuinen henkilöstö paikalla, sillä neuvoston jäsenistä kuusi henkilöä osallistui ”Läheltä Sinua” –tapahtumaan.

Tässä neuvostomme puheenjohtaja Tiina Isosaari (oikealla) ja jäsen Sari Lähde valmiina keskusteluihin viljakkalalaisten kanssa.



************

 

Päivystin osastollemme, mutta enemmän aikaa liikuin väen keskuudessa ja sain siten todellisen tuntuman synnyin- ja mökkikuntani asukkaiden tunnelmista nyt Ylöjärven kaupunkiin liittymisen jälkeen.

 

Viljakkalalaisten tunnelmat ovat hyvin epäluottavaiset, sillä kuntaliitos on tuonut tullessaan vain heikennyksiä asukkaiden jokapäiväiseen elämään.

 

Uusia kuntaliitoksia suunnittelevien kannattaisi poiketa viljakkalalaisten keskuudessa, jotta huomaisivat, että millaisia ongelmia kuntaliitokset aiheuttavat liitoskuntien asukkaille.

 

Yllättävän moni viljakkalalainen haluaisi tietää ne todelliset syyt ja kuviot, jotka olivat taustalla, kun Viljakkala liittyi Ylöjärveen.

 

Miksi liitossuunnaksi valittiin Ylöjärvi eikä Hämeenkyrö tuntuu kaivertavan monen lähellä Ylöjärven rajaakin asuvan viljakkalalaisen mieltä.

 

Avaavatko mahdolliset uudet kuntaremontit tien sille, että aikoinaan tehty ilmeisen virheellinen kuntaliitossuunta voidaan purkaa?


Se jää nähtäväksi.

 

On luonnollista, että monet viljakkalalaiset kadehtivat hämeenkyröläisiä, sillä he eivät nyt ole esimerkiksi sen ikeen alla, jota Tampereen kaupunkiseudun MAL asettaa asukkaiden harmiksi. MAL-sopimus merkitsee maakäytön, asumisen ja liikenteen kahlitsemista Tampereen kaupunkiseudulla, mutta kun Hämeenkyrö ei kuulu Tampereen kaupunkiseutuun, niin sen alueella MAL-sopimus ei ole voimassa.

 

Viljakkala-neuvosto ei kuitenkaan märehdi niitä kuvioita, jotka aikoinaan merkitsivät Viljakkalan liittymistä Ylöjärveen, vaan me katsomme tulevaisuuteen.

 

Käsitän, että olen Viljakkala-neuvostossa vapaa-ajanasunnon Viljakkalassa omaavien ”kiintiöedustaja”. Kun kuitenkin olen syntynyt Viljakkalassa ja omaan vahvat jokapäiväiset siteet edelleenkin Viljakkalaan katson, että omaan kapasiteettia kantaa huolta viljakkalalaisten hyvinvoinnista myös tulevaisuudessa.

 

Toivon, että minä ja muut Viljakkala-neuvoston jäsenet saavat jatkuvaa palautetta niistä seikoista, joita viljakkalalaiset kokevat tärkeiksi jokapäiväisessä elämässään.

 

Vain niiden perusteella Viljakkala-neuvosto pystyy Ylöjärven kaupungin virallisena luottamushenkilöelimenä toimimaan viljakkalalaisten puolesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala-neuvosto, Kuru-neuvosto, Ylöjärvi, Ylöjärven kaupunki, Ylöjärven kaupungin asukaslautakunta, Viljakkalan kuntaliitos Ylöjärveen, Hämeenkyrö, MAL-sopimus Tampere,

Maaseudulla pitää saada asua, yrittää ja elää!

Perjantai 6.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa Nisun metsästysmajalla oli keskiviikkona 4.9.2013 tilaisuus, jossa käsiteltiin Ylöjärven kaupungin alueella sijaitsevien kylien elinvoiman kehittämistä.

 

Olin paikalla Viljakkala-neuvoston varapuheenjohtajan roolissa.

 

 

 

nisu1

 

 

Paikalla oli kolmisenkymmentä kyläaktiivia sekä Kuru-neuvoston ja Viljakkala-neuvoston jäsentä.

 

 

nisu2

 

 

Nisun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Markku Ylijoki esitteli kokoontumispaikkamme sekä Nisun kyläyhdistyksen toimintaa.

 

 

nisu3

 

 

KyläNyt-hankkeen kyläkoordinaattori Anna Kulmakorpi toimi tilaisuuden johdattelijana.

 

 

nisu4

 

 

Tampereen Seudun Työväenopiston  Riitta Ilvonen kertoi, että he vastaavat kansalaisopistotoiminnasta myös Ylöjärven alueella.

 

Heillä on halu lisätä kansalaisopiston kurssitarjontaa maaseudulla. Maaseudulla sallitaan pienemmät opintoryhmät kuin kaupungissa.

 

Myös yhden illan koulutukset ja teematilaisuuksien järjestäminen ovat kansalaisopiston mahdollisuuksien rajoissa.

 

Tampereen Seudun Työväenopisto haluaa kuunnella kuntalaisia!

 

Milloinkahan saamme kuopata nimen ”työväenopisto”?

 

Uskon vakaasti, että nimi on kansalaisopistotoiminnan laajentumisen eräs este.

 

 

 

nisu5

 

 

Pirkan Kylät ry:n kyläasiamies Marja Vehnämaa kertoi, että Pirkanmaalla on 300 kylää, joissa on kyläyhdistyksen merkeissä toimintaa.

 

Pirkan Kylät ry:n toiminta rahoitetaan 90 prosenttisesti EU:lta saatavilla varoilla ja loppu 10 % hoidetaan omarahoituksena.

 

Vuosibudjetti on tasoa 60.000 €.

 

Parhaillaan on laadintavaiheessa Pirkanmaan uusi kyläohjelma ja sen ainespuiksi kyläasiamies Vehnämaa kaipaili konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.

 

*******

 

Eräänä hienona esimerkkinä tuli esille se, että Pälkäneeseen kuntaliitoksella liittyneen Luopioisten Yrittäjät ovat ottaneet tavakseen kutsua Luopioisten alueella toimivat kyläyhdistykset yhteiseen tilaisuuteen vuosittain.

 

*******

 

Viljakkala-neuvoston toivottiin toimivan samoin Viljakkalassa kuin Luopioisten Yrittäjät toimivat Luopioisissa! Lupasimme käsitellä asiaa seuraavassa kokouksessamme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Nisun metsästysmaja, Ylöjärven kyläyhdistykset, Viljakkala-neuvosto, Kuru-neuvosto, Ylöjärven asukaslautakunta, asukaslautakunta, KyläNyt-hanke, Pirkan Kylät, Tampereen Seudun Työväenopisto, Tampereen Työväenopisto, Ylöjärven kansalaisopisto,

Jos Tampereen välttämättä halutaan velkaantuvan, miksi sen pitää tapahtua Rantaväylän tunnelin vuoksi?

Sunnuntai 18.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain muutama päivä sitten olla paikalla erikoisessa tilaisuudessa, kun Tampereen korkein luottamushenkilö ja kaksi johtavaa virkahenkilöä yrittivät perustella luottamushenkilöille, että kuinka tärkeää ja kuinka vaihtoehdotonta on tukea Rantaväylän tunnelin rakentamista.

 

Korkeimman luottamushenkilön puolustamiseksi on toki todettava, että hän kahteenkin kertaan lyhyessä tervehdyksessään korosti, että jokainen päättää suhtautumisensa itse.

 

Rahoitusalan expertti lateli powerpoint-kuvia, joissa perusteltiin, että Rantaväylän tunnelin rahoitus on järjesteltävissä.

 

Tampereen kaupunki saa kuulemma helposti 100.000.000 euroa (= 100 M€) uutta pitkäaikaista lainaa ja sen lisäksi kaupunki saisi vielä 50.000.000 euroa (= 50 M€) Rantaväylän tunneliin rakennusaikaista lainaa!

 

Jos Tampereen kaupunki ottaisi uutta lainaa 130.000.000 euroa (=130 M€), niin silloin Tampereen kaupungin lainamäärä kohoaisi asukasta kohti rahoitusexpertin vakuuttelujen mukaan ”vain” 3.000 euroon per asukas.

 

Ihmettelen ylimmän luottamushenkilöjohdon ja johtavien rahoitusalan virkahenkilöiden kovaa halua kasvattaa Tampereen kaupungin lainamäärää Rantaväylän tunnelin rakentamisen vuoksi.

 

Jos Tampereen kaupungin lainamäärää on ”pakko” kasvattaa, niin miksi sitä ei tehdä parantamalla esimerkiksi ikääntyneiden, lapsiperheiden, vammaisten, työttömien, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja muiden yhteiskunnan vähempiosaisten olosuhteita? Miksi Tampereen lainataakkaa halutaan kasvattaa Rantaväylän tunnelin vuoksi?

 

Omaan nelikymmenvuotisen yritystaustan ja erityisesti työurani loppupuoliskolla sain jatkuvasti painiskella taloudellisten realiteettien puristuksessa.Talousasiat kohosivat työssäni työurani lopussa tärkeiksi, sillä jouduin asemaan, jossa piti vastata vastuualueeni taloudellisesta tuloksesta.

 

Velaksi elämiseen turvautuminen on yrityselämässä kauhistus, mutta sitä se ei näytä olevan kuntamaailmassa! Miksi näin on?

 

Vastaan itse ja totean, että talousasioiden holtiton hoitaminen kuntamaailmassa on hyväksyttyä, sillä päätöksentekijät eivät koskaan joudu siitä tilille – asukkaat ja veronmaksajat maksavat holtittoman elämän ja holtittomat päätökset.  

 

Mainitsemani erikoinen tilaisuus vahvisti käsitystäni, että Rantaväylän tunnelin rakentamiseen ei ole mitään tarvetta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rantaväylän tunneli, Rantaväylän tunnelin rahoitus, Rantaväylän tunneli merkitsee lainamäärän kasvamista per tamperelainen, Rantaväylän tunnelin rahoitus, velka on veli otettaessa mutta veljenpoika maksettaessa,

Onneksi Tavase on tipahtanut joukosta pois!

Lauantai 17.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ylin luottamushenkilöjohto ja pari johtavaa virkamiestä järjestivät alkuviikolla valtuustoryhmille ”opastustilaisuuden”, jossa kerrottiin, että miten pitää suhtautua Rantaväylän tunneliin.

 

Kukin valtuustoryhmä käsiteltiin erikseen – pienemmät valtuusryhmät käsiteltiin yhdessä ronttakaupalla.

 

On mielestäni kerrassaan sopimatonta ja nurinkurista, että virkahenkilöt patistavat luottamushenkilöitä päättämään virkahenkilöiden haluamalla tavalla. Onneksi ylin luottamushenkilö painotti pariinkin kertaan, että jokainen tekee oman päätöksensä.

 

Tilaisuus kallistui lopputulemaltaan Rantaväylän tunnelin osalta tukemaan niitä kielteisiä tuntemuksia, jotka ovat prosessin aikana vahvistuneet.

 

Junttaustilaisuuden positiivisin anti oli, kun totesimme, että Tavase on pudonnut pois Tampereen kaupungin suurinvestointien joukosta – järki on siis tältä osin voittamassa!

 

Tampereen kaupungin lähivuosien investointikohteeksi junttaajat mainitsivat seuraavat projektit:

 

  • Rantaväylän tunneli
  • Ratikka
  • Jätevesien keskuspuhdistamo
  • Energiahankkeet
  • Uudet asuinalueet
  • Pysäköintiratkaisut

 

Positiivista listauksessa on se, että junttaporukka ei maininnut Tampereen lähivuosien investointikohteena tekopohjavesiprojekti Tavasea!

 

Tampereen päätöksentekoprosessi on nyt siis jopa virkahenkilöiden osalta päätynyt siihen, että Tavase-hanke tullaan kuoppaamaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rantaväylän tunneli, pikaratikka, jätevesien keskuspuhdistamo, Tampereen energiahankkeet, Tampereen uudet asuinalueet, Tampereen pysäköintiratkaisut, Tavase, Tampere kuoppaa Tavasen, Tavase Oy,

Vasemmistoliittolainen liikenneministeri Merja Kyllönen alueellistaa valtion toimintoja Helsinkiin ja Viroon!

Torstai 15.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Valtiovarainministeriön nettisivuilla todetaan alueellistamisesta näin:

 

”Alueellistamisella tarkoitetaan valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.”

 

Samainen tietolähde toteaa alueellistamisen tavoitteista seuraavaa:

 

”Alueellistamisen tavoitteista säädetään alueellistamislaissa.

Tavoitteena on

  • turvata valtion tehtävien tuloksellista hoitamista ja työvoiman saantia valtion tehtäviin,
  • edistää maan tasapainoista alueellista kehitystä; sekä
  • tukea työllisyyttä maan eri osissa.”

 

Kaiken pitäisi siis olla kunnossa, mutta nyt värikkäästä kielenkäytöstään tunnetun liikenneministeri Merja Kyllösen ”peukalon alla” oleva Finavia Oyj toteuttaa alueellistamista perin oudosti.

 

Finavia ilmoitti maanantaina 12.8.2013, että Tampereella Aitovuoressa sijaitsevat aluelennonjohtopalvelut siirrettäneen Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

 

Aluelennonjohdolla on tärkeä osuus lentotuvallisuuden varmistamisessa, sillä Aitovuoresta valvotaan kaikkia Suomen ylilentoja ja sen lisäksi sieltä valvotaan lentoliikenteen sujumista Suomen kaikkien 25 lentoaseman välillä.

 

 

Mutta ei tässä vielä kaikki!

 

 

Liikenneministeri Merja Kyllösen (vasemmistoliitto) vastuulle kuuluva Finavia Oyj ilmoitti aluelennonjohtoon liittyvistä järjestelyistä kertoessaan, että se tutkii mahdollisuuksia ulkoistaa lennonneuvontapalvelut Viroon!

 

 

Kerrassaan luovaa alueellistamista!

 

 

Lennonneuvontapalvelut ovat lentoliikenteen sujumisen ja lentoturvallisuuden kannalta elintärkeä toiminto, sillä niillä palvellaan lentoyhtiöitä ja lentäjiä heidän operatiivisessa toiminnassaan. Lentosään kertominen ja reittiselostukset ovat sitä toimintaa, jota lennonneuvontapalvelut tarjoavat.

 

 

********

 

 

Julkisuudessa kerrotaan, että ministeri Kyllösen vastuualueelle kuuluvan Finavia Oyj:n toimet ovat tulleet liikenneministerille ”puun takaa”.

 

Tuntuu suorastaan pelottavalta, että lentoliikenteestä ja sen turvallisuudesta vastaavalla ministerillä ei ole tietoa hän vastuualueensa eräästä tärkeimmästä seikasta.

 

Ihmettelen myös sitä, että Kataisen-Urpilaisen hallitus on nyt romuttamassa Matti Vanhasen hallitusten ja Mari Kiviniemen hallituksen aikana liikkeelle lähtenyttä alueellistamista.

 

Kataisen hallituksen alueellistamisen ”miedontamista” saattoi kyllä jo odottaakin, sillä Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa siitä todetaan näin:

 

”Valtion toimintojen alueellistamisen tulokset ja menettelytavat selvitetään ja sen pohjalta jatketaan alueellistamista; sekä valtion toimintojen alueellistamisen laatua ja kustannustehokkuutta arvioidaan.”


Ainakin näin jälkikäteen on helppo huomata, että jo hallitusohjelmaan on kirjattu se, jota Kataisen-Urpilaisen hallitus on johdonmukaisesti noudattanut eli maakuntien kurjistaminen ja heikompien alueiden lyömistä!

 

 

********

 

Toivoa sopii, että nyt kun Finavia Oyj:n suunnitelmat on saatu ”puun takaa” myös liikenneministeri Merja Kyllösen tietoon, hän menettelee Finavia Oyj:n suunnitelmien kanssa samoin kuin hän menetteli ns. Kyllösen giljotiinilistan paljastuttua.

 

Giljotiinilistahan koski Valtatie 8:n uudistamistöiden jäädyttämistä Turun ja Porin välillä.

 

Listan tultua julkisuuteen Kyllönen lupasi näin:

 

”Kun saan sen käsiini, revin sen tuhanneksi kappaleeksi. Varmuuden vuoksi vielä poltan sen.”

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: alueellistaminen, lentoliikenteen toimintojen ja palvelujen alueellistaminen Helsinkiin, lentoliikenteen palvelujen ulkoistaminen Viroon, Merja Kyllönen, liikenneministeri Marja Kyllönen, kun saan sen käsiini revin sen tuhanneksi kappaleeksi,

"Kyllä se kuulee suomen kielen, joka ymmärtää kaikkein mielen"

Maanantai 12.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Otsikon sanat ovat Mikael Agricolan Rukouskirjan esipuheesta vuodelta 1544.

 

 

 

agri1

 

 

Ne ovat kirjoitettuna myös siinä Agricolan patsaan jalustassa, joka sijaitsee Viipurissa Pietari-Paavali kirkon edustalla.

 

Katselimme patsasta heinäkuun alussa sukulaismiehen kanssa, kun olimme iltakävelyllä Viipurissa.

 

 

 

agriextra



Tässä otsikon sanat Agricolan patsaan jalustassa.




agri2

 

 

Patsas on kopio siitä Emil Wikströmin veistämästä patsaasta, joka asetettiin Viipurin tuomiokirkon edustalle vuonna 1908.

Nykyinen patsas on paljastettu vuonna 2009.

Tämän patsaan jalusta on veistetty Antreassa eli nykyisessä Kamenogorskissa.

 

 

 

agri3

 

 

Patsaan kauluskivenä on alkuperäinen, osin vaurioitunut Emil Wikströmin suunnittelema kivi.

 

 

agri4

 

 

Patsaassa lukee suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi ”Autuaita ovat rauhantekijät”

 

 

Mikael Agricolan patsas sopii hyvin Viipuriin, sillä hänen todennäköinen hautapaikkansa on Viipurin vanhassa tuomiokirkossa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mikael Agricola, Kyllä se kuulee suomen kielen joka ymmärtää kaikkein mielen, Viipuri, Viipurin vanha tuomiokirkko, Mikael Agricolan hautapaikka, autuaita ovat rauhantekijät, Pietari-Paavalin kirkko,

Taitamatonta menettelyä, kun Sastamalan kuntaliitoksista päättäneet muuttivat kaikki entiset uuden kunnan alueella sijaitsevat kunnianarvoiset postitoimipaikat "Sastamala" -nimisiksi

Keskiviikko 7.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Sastamalan kaupunki on muodostunut Karkun, Tyrvään, Suodenniemen, Vammalan, Kiikan, Keikyän, Mouhijärven ja Kiikoisten kuntien yhdistyessä erinäisten vaiheiden jälkeen Sastamalaksi.

 

Käsitän ulkopuolisena, että kuntaliitokset ovat olleet valtaosan mielestä tarpeellisia ja ne on osattu hoitaa suurin piirtein oikein.

 

Yksi asia minua kuitenkin ihmetyttää suuresti ja se on se, että kuntaliitosten tapahtuessa kaikki entiset postitoimipaikat on nimetty nimellä ”Sastamala”.

 

Mielestäni kyseessä on alokasmainen virhe kuntaliitoksen päättäjiltä.

 

Kuntaliitospäättäjien virheen vuoksi monet sastamalalaiset ovat nyt kotoisin ”ei mistään”.

 

Sastamalan kuntaliitospäättäjien kuvitelmat ovat ilmeisesti edenneet siten, että postitoimipaikkojen yhtenäistämisellä viestitään suurkunnan muodostumisesta. Onko osan syynä myös se, että annetaan ”vahingon kiertää”, kun on itse menetetty hienot paikannimet eli Tyrvää ja Vammala?

 

Vuonna 1915 syntynyt anoppini koki kolmenkymmenen vuoden ajan karkkulaisten, tyrvääläisten, suodenniemiläisten, vammalalaisten, kiikkalaisten, keikyäläisten, mouhijärveläisten ja kiukaislaisten kohtalon, kun hänen virallisissa henkilötiedoissaan luki syntymäpaikan kohdalla ”Ulkomaat”. Anoppini oli syntynyt Salmin pitäjän Mantsinsaarella ja se ei hänen syntymäaikanaan ollut mitään ulkomaita, vaan Suomea.

 

Anoppini kohdalla vääryys oikaistiin Neuvostoliiton luhistuessa ja samoin toivon postitoimipaikkojen osalta  lähiaikoina käyvän myös niille Karkun, Tyrvään, Suodenniemen, Vammalan, Kiikan, Keikyän, Mouhijärven ja Kiikoisten asukkaille, jotka ovat erinäisten vaiheiden jälkeen tulleet nykyisen Sastamalan kaupungin asukkaiksi.

 

Synnyinkuntani Viljakkala liittyi toistaiseksi tutkimattomien kuvioiden lopputulemana Ylöjärveen vuonna 2007, mutta meillä kuntaliitospäättäjät olivat sen verran viisaita, että eivät lopettaneet ”39310 Viljakkala” ja ”39340 Karhe” postiosoitteita, vaikka kumpaakaan postitoimistoa ei fyysisesti ole ollut olemassa enää vuosikymmeniin.

 

Vapaa-ajanasuntoni sijaitsee Viljakkalassa, mutta sen postitoimipaikkana toimii Hämeenkyrön puolella sijaitseva ”39360 Komi”. Olen ylpeä komilaisuudestani, sillä menettäisin suuren osan identiteetistäni, jos joutuisin ilmoittamaan kesänaikaiseksi postiosoitteekseni ”jotain Ylöjärvi”.

 

 

*********

 

 

Kuntaliitoksia tullaan tekemään varmaan tulevaisuudessakin ja kuntaliitospäättäjien työkalupakin perusvälineenä pitää olla se, että liitoskuntien postitoimipaikat säilytetään nimeltään entisellään – Sastamalan tielle ei saa sortua!

 

 

-Esko Erkkilä- 

6 kommenttia . Avainsanat: Sastamala, Vammala, Tyrvää, Karkku, Kiikka, Keikyä, Suodenniemi, Mouhijärvi, Kiikoinen, Sastamalan postitoimipaikat, Viljakkala, Hämeenkyrö, Viljakkalan kuntaliitos Ylöjärveen, Komi, Lavajärvi, Ylöjärvi,

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »