Talikkalan markkinoilla

Keskiviikko 17.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen monien muiden suomalaisten kanssa elänyt virhekuvitelmassa, että Talikkalan markkinoiden alkuperäinen paikka olisi sijainnut Viipurissa.

 

Opimme taannoisella matkallamme Karjalan Kannakselle, että näin ei suinkaan ole, vaan alkuperäiset Talikkalan talvimarkkinat on järjestetty Antrean Talikkalan kylässä.

 

”Talvella Talikkalan markkinoilla ja kesällä Tampereella…”

 

Pelkolan raja-aseman jälkeen tulee Jääski ja sen jälkeen vanhoista suomalaisista pitäjistä saavutaan Antreaan.

 

En tiedä, että kutsuttiinko Antrean kirkonkylää Suomen aikana Talikkalaksi, mutta pitäjän kuntakeskuksessa me pysähdyimme matkallamme Käkisalmeen.

 

 

 

 

Antrean keskustassa toimii tori, jossa venäläiset ja muualta tulleet myyjät myyvät elintarvikkeita sekä muutakin tavaraa.

 

 

 

 

Tori on tavanomainen venäläinen tori, jossa osa myyjistä toimii ulkosalla ja osa pienissä kioskeissa torilla.

 

 

 

Olen muuallakin Venäjällä ja myös Virossa tavannut azarbaidzanilaisia kauppamiehiä, jotka heti haluavat, että heitä kuvataan. Näin kävi taas Antreassakin, kun iloiset azarbaidzanilaiset halusivat heitä kuvattavan!

Näillä kauppamiehillä oli menossa jokin peli ja he eivät olleet lainkaan kiinnostuneita kaupanteosta – kuvattavana he kyllä halusivat olla!

 

 

 

 

Kaupanteosta huolehtivat pelimiesten apumiehet, mutta hinnoitteluohjeet tulivat ”pelimiehiltä”.

 

 

 

 

Venäjänkielen taitoni on puutteellinen ja sama tilanne oli meillä kaikilla. Hintojen kertominen tapahtuikin isokokoisen laskimen avulla – tässä ostamiensa kirsikoiden hinta on selviämässä Antti Hollolle!

 

 

Ostin azarbaidzanilaisilta kymmenkunta valkosipulia ja ne on tarkoitus istuttaa ennen talventuloa mökkimaailmamme valkosipulimaalle.

 

Valkosipuliostokseni jälkeen halusin ostaa vielä pari tomaattia heti syötäväksi ja kauppasin niitä punnittavaksi – azard-myyjä viittasi maksulle kintaalla ja sain maittavat tomaatit ilmaiseksi!

 

 

 

 

Antrean keskustassa olevat kerrostalot ovat ulkoapäin kohtuullisessa kunnossa ja kukkarakennelmien myötä myös asukkaiden viihtyisyydestä on pyritty huolehtimaan.

 

 

**********

 

 

Antrea oli Suomen aikaan voimallista maatalousaluetta ja siitä on parhaana esimerkkinä se, että Itä-Suomen Raakasokeritehdas rakennettiin sinne.

 

Yhtiö perustettiin jo vuonna 1928 Viipurissa, mutta tehdas ehti aloittaa toimintansa vasta vuonna 1938. Tehtaan ensimmäisenä Antrean vuonna se vastaanotti sokerijuurikkaita 29,7 miljoonaa kiloa.

 

Itä-Suomen Raakasokeritehdas Oy ehti jalostaa sokerijuurikkaita Antreassa myös toisena vuonna eli 1939 ennen Talvisodan alkamista. Toisena vuonna tehdas vastaanotti sokerijuurikkaita 34 miljoonaa kiloa.

Vertailun vuoksi on hyvä tietää, että viime vuonna sokerijuurikassato Suomessa oli n. 400 miljoonaa kiloa ja kaikki se jalostettiin Sucros Oy:n Säkylän tehtaalla.

 

**********

 

On selvää, että sokerijuurikkaan viljely tämän päivän Antreassa on haavekuva vain, mutta jonkinmoiset Talikkalan markkinat edelleen Antreassa ovat!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaipiaisten asema sekä Sippolan Enäjärven kylä olivat tärkeitä paikkoja Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten Talvisotataipaleella

Sunnuntai 14.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Talvisota alkoi marraskuun 30. päivänä 1939, mutta Suomen neuvokkaan valtiojohdon ansiosta maamme onnistui valmistautumaan Neuvostoliiton hyökkäykseen.

 

Tuo neuvokas menettely oli YH eli Ylimääräiset harjoitukset. YH oli luonteeltaan kertausharjoitukset ja poliittisesti siten ”miedompi” menettely kuin LKP eli Liikekannallepano.

 

YH aloitettiin lokakuussa 1939 ja sen ansiosta Suomi pystyi ainakin jossain määrin kohtamaan valmistautuneena Neuvostoliiton aloittaman hyökkäyksen.

 

Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten komppaniat perustettiin omissa pitäjissä, mutta varsinaisen joukko-osaston eli JR 17:n perustaminen tapahtui Tampereen Yhteiskoululla ja Lyseolla 20.10.1939.

 

Joukko-osasto siirtyi junakuljetuksella Kaipiaisten asemalle, jonne se saapui seuraavana päivänä eli 21.10.1939.

 

Kaipiainen on minulle hyvinkin tuttu paikka, sillä 40 vuotta minulle leipää tarjonnut työnantajani perusti sinne 1970-luvulla nykyaikaisen rehutehtaan. Häpeä tunnustaa, että en ole koskaan poikennut Kaipiaisten asemalla, mutta Kaipiaisissa sijaitsevalla Rehuraisio Oy:n rehutehtaalla sitäkin useammin.

 

Hämeenkyrön ja Viljakkalan miehet eivät jääneet Kaipiaisiin, vaan jatkoivat matkaansa marssien kymmenkunta kilometriä Sippolan kirkonkylän ja Haminan suuntaan Enäjärvelle.

 

Enäjärvi, kuten Kaipiaisten asemakin kuuluivat tuolloin Sippolan pitäjään.

 

Sippola ja Anjala muodostivat 1975 Anjalankosken kauppalan, josta tuli Anjalankosken kaupunki vuonna 1977.

 

Kuntauudistukset jatkuivat ja Anjalankoski muodosti yhdessä Elimäen, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken sekä Valkealan kanssa Kouvolan kaupungin vuonna 2009. Tämä merkitsee, että Kaipiaisten asema ja Enäjärven kylä kuuluvat nykyään Kouvolan kaupunkiin.

 

 

 

Pysähdyimme taannoisella Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten läheisten sotahistoriamatkamme paluumatkalla Enäjärvellä.

 

Tulimme Enäjärvelle Haminan suunnasta tietä, joka on tullut minulle hyvinkin tutuksi työurani aikana.

 

 

 

 

Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten Talvisotaan valmistava leirikoulutus tapahtui näillä männikkökankailla hieman Enärveltä Haminan suuntaan siten, että joukko siirtyi varsinaiselle sotatoimialueelle eli Viipurin Tienhaaraan Itsenäisyyspäivänä 6.12.1939.

Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten Enäjärvi-vaihe kesti n. 1 ½ kuukautta ja sinä aikana Neuvostoliitto ehti aloittamaan Talvisodan.

 

 

 

 

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki on tavannut tarjota shampanjat matkalaisille aina matkan alkupuoliskolla, mutta nyt hän halusi juhlistaan matkamme loppuvaihetta niin, että shampanjat tarjottiin meille vasta Enäjärvellä.

 

 

 

 

Hyvistä yrityksistäni huolimatta en onnistunut kuvaamaan shampanjapullon korkin lentämistä!

 

 

 

 

 

Keskustelen tässä kenraali Lehtimäen kanssa ja lausun hänelle kiitoksia hienosta matkasta!

 

 

Arvostan, että matkamme aikana pääsin tutustumaan isäni sotapolun alkamiseen Kaipiaisissa ja Enäjärvellä.

 

Isäni sotapolku kesti koko Talvisodan sekä Jatkosodan ja niiden lisäksi hän oli mukana vielä Lapinsodassa, kun kenraali Hersalon joukot valtasivat ”laivakoukkauksen” tuloksena Tornion.

 

Olemme paljon velkaa näille sotasankareille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Konsulttien käyttäminen ulkoistaa päätöksenteon!

Perjantai 28.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen varma, että liike-elämän palveluksessa olevilla ja/tai olleilla on kokemuksia yhteistyöstä konsulttien kanssa. Näin on myös minulla.

 

Konsultit astuvat taloon, kun yritysjohdon eväät eivät riitä ja tajutaan, että ”jotain tarttis tehdä”.

 

Konsultit ovat yleensä henkilöitä, joilla on kokemusta monista yrityselämän kiemuroista – tavallisimmin ”kiemurat” ovat kiertyneet siten, että nykyisin konsulttina toimiva henkilö on saanut potkut siitä yrityksestä, jossa hän on toiminut linjaorganisaatiossa vastuullisena päättäjänä.

 

Konsulttien kanssa tulee kyllä toimeen, mutta pitää tehdä juuri toisin kuin konsultit ehdottavat – tällä menettelytavalla sain pitää jakkarani eläköitymiseeni saakka. Linjaorganisaation päällikön kannattaa kuunnella konsultteja, mutta tehdä päätökset itsenäisesti.

Lennän poliittisesti eri parvessa kuin tamperelainen kaupunginvaltuutettu Aila Dündar-Järvinen, mutta kannatan lämpimästi hänen 15.4.2013 kaupunginvaltuustossa esittämäänsä valtuustoaloitetta selvittää konsulttipalveluiden käyttäminen Tampereen kaupungissa.

 

Oletan, että virkamiesvalmistelussa rajataan Dündar-Järvisen valtuustoaloite koskemaan vain pelkästään Tampereen kaupunkia ja ”unohdetaan” Tampereen kaupungin konserniyhtiöiden käyttämät konsulttipalvelut.

 

En luonnollisesti omaa aukotonta tietoa kaupunkikonsernin käyttämistä konsulttipalveluista, mutta minulla on kalpea aavistus esimerkiksi konserniyhtiö Tavase Oy:n tukeutumisesta hyvinkin laajasti konsulttipalveluihin.

 

Konserniyhtiöiden sisällyttäminen valtuustokyselyn vastaukseen on välttämätöntä.

 

Sen lisäksi pitäisi saattaa päivänvaloon kaupungin poliittisten päättäjien sidokset Tampereen kaupungin käyttämiin konsulttiyrityksiin – tuskin virkamiesten päätösehdotus sitä kuitenkaan käsittelee. On toki todettava, että kaupunginvaltuutettu Dündar-Järvinen ei sitä valtuustoaloitteessaan pyydäkään.

 

Palaan tämän juttuni otsikkoon ja totean, että heikko johto joutuu tukeutumaan konsulttien ehdotuksiin – se jos mikä ulkoistaa päätöksenteon todellisilta päättäjiltä konsulteille!

 

Ajattelen muuten, että olisipa mielenkiintoinen tehtävä luonnostella virkahenkilöiden laatima vastaus Dündar-Järvisen valtuustoaloitteeseen. Ehdinköhän sellaisen luonnostella ja julkaista sen ennen sitä kaupunginvaltuuston kokousta, jossa vastaus Dündar-Järvisen valtuustoaloitteeseen annetaan?

 

 

-Esko Erkkilä-

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja yritti vaikuttaa "keittiön kautta"

Lauantai 8.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin (SDP) kirjoitti Aamulehden mielipideosastolla kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, että Tampereen Särkänniemi Oy:n pitäisi alentaa lipunhintojaan.

 

Tampereen Särkänniemi Oy:n toimitusjohtaja Miikka Seppälä ojensi kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa omalla kirjoituksellaan seuraavana päivänä ja totesi, että omistajakeskustelut tulee käydä valtuuston päättämän hyvän hallintotapaohjeen mukaan toimielinten kesken.

 

Minulla on jonkinlainen tuntuma pelisäännöihin ja olen Miikka Seppälän kanssa samaa mieltä.

 

Samaa mieltä oleminen ei välttämättä tarkoita, että olisin eri mieltä kaupunginvaltuuston puheenjohtajan kanssa hänen esille ottamastaan asiasta, mutta tapa jolla hän sen teki, ei ole pelisääntöjen mukainen.

 

Miikka Seppälä toteaa, että Tampereen kaupunginvaltuusto – siis se toimielin, jota Sanna Marin nyt puheenjohtaa – on asettanut yhtiölle ykköstavoitteeksi maksaa kaupungille osinkoa.

 

********

 

Yhtiöittämiseen ja erityisesti kunnallisten toimintojen yhtiöittämiseen liittyy se piirre, että yhtiöittämisen jälkeen kunnallisilla luottamushenkilöillä ei ole mahdollisuutta kontrolloida yhtiön toimintaa.

 

Osakeyhtiöiden hallituksiin valitut joutuvat tekemään päätöksiä, jotka ovat yhtiön kannalta parhaita – heidän ei tarvitse ja heidän ei kai saakaan ottaa kuuleviin korviinsa katsomosta huudeltuja, ehkä perusteltujakin näkökohtia.

 

Surullisen kuuluisa Tavase Oy on tästä malliesimerkki.

 

Yhtiö tekee suurta hallaa lukemattomilla lohkoilla, mutta sen hallituksen jäsenet istuvat tuppisuina. Heillä on siihen oikeus ja niin heidän pitää toimiakin.

 

Yhtiöissä omistaja päättää ja Tavasen tapauksessa se merkitsee, että Tampereen kaupungin pitää viheltää peli poikki.

 

 

**********

 

 

Palaan Tampereen Särkänniemi Oy:n asiaan ja totean, että Tampereen kaupunginvaltuuston sille asettama ykköstavoite on oikein ja sen toteuttamista eivät saa vaarantaa katsomosta tapahtuvat huutelut.

 

 

-Esko Erkkilä-

Hiekkavarastoinnilla juuresten varastointihävikki hallintaan!

Maanantai 15.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Elämme huhtikuuta ja on aika tutkailla viime syksynä varastoitujen juuresten selviämistä talvivarastoinnista.

 

Viime vuonna meillä saatiin kohtuullinen sato porkkanasta, punajuuresta ja palsternakasta. Kokeilumielessä viljelty naurissato oli laadultaan heikko, sillä ötökkätorjunnasta huolimatta nauriit olivat heikkolaatuisia.

 

Juuresten talvivarastoinnista on todettava, että se onnistui hyvin.

 

Talvivarastoinnin onnistumisen edellytys on, että nostetut juurekset ehtivät kuivahtaa vaikkapa pressun päällä vähintään muutaman tunnin.

 

Meillä juuresten talvivarastointi tapahtuu kellarissa ja sieltä niitä noudetaan tarpeen mukaan käytön tahdissa.

 

Porkkanat ja palsternakat varastoidaan meillä hiekkaan.

 

Muoviämpärin tai muovivadin pohjalle laitetaan hiekkaa ja juurekset ladotaan siihen kerroksittain siten, että jokaisen juureskerroksen jälkeen laitetaan hiekkaa.

 

Varastointihiekan pitäisi olla kuivaa, mutta eihän sitä kesällä tule varattua kuivumaan! Ensi kesänä pitäisi varmaan tehdä parannus ja hankkia kesä…heinäkuussa parisenkymmentä muoviämpärillistä hiekkaa syksyn juuresvarastointia varten!

 

Muutama kuva juuresten varastoinnista ja niiden kunnosta varastoinnin jälkeen. Kuvat on otettu aprillipäivänä eli huhtikuun 1. päivänä.

 

 

Porkkanoita hiekkavarastoituina ja toisessa ämpärissä pesua odottamassa.

 

 

 

Tässä palsternakkoja varastoituna ja pesua odottamassa.

 

 

 

Punajuuret ja perunat (alarivissä) varastoimme ilmavissa taimilaatikoissa tai muovisaaveissa – niiden varastoinnissa emme käytä hiekkaa.

 

 

 

Tässä on mallikappaleet aprillipäivänä kuorintaan menneistä (vasemmalta lukien) valkosipuleista, perunoista, porkkanoista, palsternakoista, punajuurista ja sipuleista!

Tulitikkurasia "mittana".

 

Toivottavasti ensi talvena juuresten varastointi onnistuu yhtä hyvin kuin nyt.

 

Ensiksi juurekset ja sipulit pitää kuitenkin kasvattaa!

 

-Esko Erkkilä-

Kunnan ja kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen merkitsee kuntalaisdemokratian haaksirikkoa

Lauantai 30.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Monissa kunnissa on nykyisin pyrkimyksenä yhtiöittää kuntalaisille palveluja tarjoavat liikelaitokset.

 

Äänestäjien, kuntalaisten ja päättäjien on yhtiöittämispyrkimyksistä kuullessaan tiedostettava, että kuntalaisten ja luottamushenkilöiden valvontamahdollisuudet katoavat olemattomiin yhtiöittämisen myötä.

 

Yhtiöittämisen jälkeen kuntayhtiön on noudatettava osakeyhtiölakia ja se merkitsee, että yhtiöiden päätösvalmistelu sekä rahavirrat eivät ole julkisia.

 

Kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen rapauttaa demokratiaa.

 

Tampereen seudulla yhtiöittämisen ehkä surkein esimerkki on Tavase Oy.

 

Onneksi Tavase Oy on tulossa tiensä päähän ja se pitääkin nyt ehdottomasti varmistaa.

 

Yhtiöitetty palveluntarjoaja on kaiken avoimuuden tavoittamattomissa. Kunnalliset valvontaelimet eli esim. tarkastuslautakunnat ovat tervetulleita ”tarkastamaan” kuntien yhtiöittämiä liikelaitoksia, mutta niiden yhtiöstä saama informaatio rajautuu korkeintaan kahvi- sekä pullatarjoiluun sekä ilmoista jutusteluun. Yhtiön toimitusjohtajan ei tarvitse – eikä osakeyhtiölain mukaan saakaan – kertoa yhtiön asioista tarkastajille tavuakaan!

 

Ylikunnallisten palveluntarjoajien kohdalla päädytään usein yhtiöittämiseen.

 

Pelkään, että Tampereella ja Tampereen seudulla seuraava yhtiöittämishanke rakentuu veden- ja ehkä erityisesti jäteveden ympärille.

 

Tampereen Vedellä on nyt jo kunnallisena liikelaitoksenakin – Tampereen Vesi Liikelaitos – maine, joka tiedonsaannin vinkkelistä on kaukana asukasdemokratiasta.

Jos sen toiminnot yhtiöitetään, saavat sen vaikutuspiirissä asuvat valmistautua erittäin vakavasti kuntalaisdemokratiaa pilkkaavaan toimintakulttuuriin.

 

-Esko Erkkilä-

Iso potti tuo 5,2 miljoonaa euroa, jonka Tampereen kaupunki joutuu pulittamaan virheellisestä toiminnastaan

Torstai 28.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto joutui taipumaan maanantaina 25.3.2013 ja päätyi maksamaan hoitotyöntekijöilleen 5,2 M€ hoitotehtävien palkkatasoista koskeneen erimielisyyden korvaamiseksi.

 

Kertakorvauksen lisäksi Tampere joutui nostamaan hoitohenkilöstönsä palkkasummaa arviolta miljoonalla eurolla vuodessa!

 

Tavallisena veronmaksajana on aiheellista kysyä, että kuka kaupungin viranhaltijoista on aiheutuneen lisäkustannuksen arkkitehti? Missä esimiestyö on pettänyt? Löytyykö pormestaria alemmalta tasolta henkilöä, joka on töpännyt? Onko vastuualueen apulaispormestari hoitanut tehtävänsä huonosti? Kuka oli kyseisen vastuualueen apulaispormestari, kun virheellinen menettely tapahtui?

 

On selvää, että henkilöstö on palkkansa ansainnut, mutta miksi palkkaa ei ole maksettu asiallisesti ja ajallaan?

 

Seuraava vaihe on ilmeisesti se, että vuoden 2013 talousarvio ”kusee” kuusi miljoonaa euroa enemmän kuin edellisviikon perjantaina luultiin!

 

Uinuvatko luottamushenkilöt tapahtuneen edessä tumput suorina?

 

Uskalletaanko asia puida perusteellisesti?

 

Ennusmerkit ovat perin heikot, sillä pormestari toteaa ongelmaa maton alle lakaisten näin:

 

”Hoitohenkilöstön palkkatason nosto parantaa kaupungin kilpailukykyä pätevän ja osaavan hoitohenkilöstön rekrytoimiseksi.”

 

Nukkuuko media?

 

Totuus on se, että taas meni 6 miljoonaa euroa vuoden 2013 tuloksesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen: "Arvoisa puhemies! En tiedä, onko ollut edustaja Tuupainen päiväunilla,..."

Maanantai 25.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomalaiset ovat viime päivinä saaneet kokea hallitukselta yhä kiihtyvämmällä vauhdilla mitä kummallisimpia tempauksia.

 

Puutun nyt vain siihen, että miten ylimielisesti ja halveksivasti hallitus sekä valitettavan monet sen ministereistä kohtelevat kansalaisia.

 

Otan esimerkin valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen käyttäytymisestä:

 

Torstaina 21.3.2013 hallituksen pitämän ns. kehysriihen ”puintitulosten” informointitapa oli pohjanoteeraus hallituksen tavasta toimia.

 

Pohjanoteerauksien pohjanoteeraus oli valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen käyttäytyminen Eduskunnan kyselytunnilla hetki kehysriihen jälkeen.

 

Harvoin olemme kuulleet ministeriaitiosta niin rankasti kansanedustajaa halventavaa puhetta, kuin silloin päästeli suustaan ministeri Urpilainen.

 

Eduskunnan ikäpuhemies, kansanedustaja Kauko Tuupainen teki kyselytunnilla kysymyksen, joka kuului näin:

 

”Arvoisa puheenjohtaja! Jos tässä kehitysriihen tekstissä pysytään, niin aluksi olen mielissäni siitä, että hallitus huolehtii kansalaisista. Pahoillani olen vain siitä, että ne eivät ole Suomen kansalaisia vaan Kyproksen kansalaisia. Kypros on konkurssikypsä valtio, niin kuin tiedämme. Valtionvelka bkt:stä, bruttokansantuotteesta, on 100 prosenttia. Otan pienen demonstraation: Suomen velka on tällä hetkellä 96 miljardia, 48 prosenttia bkt:stä. Jos Suomen velka olisi 100 prosenttia bkt:stä, olisimme velkaa 200 miljardia euroa eli yli 35 000 per suomalainen. Sama tilanne on Kyproksen osalta. Kysyn teiltä: onko hallitus edelleenkin sitä mieltä, että erilaisin keinoin täytyy Kyprokselle antaa sitä, mitä Kyproksen hallitus pyytää?”

 

Pidän Tuupaisen kysymystä asiallisena ja aiheellisena. Erityisen hyvää siinä on se, että Tuupainen kysymyksessään havainnollisti Kyproksen taloudenpidon holtittomuuden verraten sitä Suomeen.

 

Mutta mitä vastasikaan valtiovarainministeri Jutta Urpilainen?

 

Hänen vastauksensa alkoi käsittämättömästi, sillä se kuului näin:

 

”Arvoisa puhemies! En tiedä, onko ollut edustaja Tuupainen päiväunilla, vai minkä takia ette ole tietoinen siitä, mitä hallitus on hetki sitten kehysriihessään päättänyt,…”

 

Urpilainen käyttäytyi juuri sillä tavalla, joka on tälle hallitukselle ominaista – herjaamalla kansalaisia!

 

Urpilaisen vastauksen jatko-osa Tuupaisen kysymykseen paljastaa, että meillä on muistiongelmaa poteva valtiovarainministeri. Muistiongelman havaitsee siitä, että Urpilainen ei enää Eduskunnan kyselytunnilla muistanut niitä lukuisia heikennyksiä, joita hallitus oli hetki sitten kehysriihessään tehnyt. Tässä pätkä Urpilaisen vastauksesta sen jälkeen, kun hän oli sättinyt Tuupaista päiväunilla olemisesta:

 

”Tämä hallitus on juuri tehnyt merkittäviä päätöksiä, joilla parannetaan suomalaisten kansalaisten asemaa: puolustetaan hyvinvointiyhteiskuntaa, luodaan uusia työpaikkoja ja, mikä tärkeintä, puolustetaan myöskin heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia, koska sosiaaliturvaa ei leikata, ja se on hyvin tärkeä viesti tänä hyvin vaikeana aikana.”

 

Että sellainen hallitus ja sellainen valtiovarainministeri!

 

-Esko Erkkilä-

Eräs tapa pahoinpidellä Suomen karttaa!

Torstai 21.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistusta pohtinut selvitystyöryhmä jätti mietintönsä peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson´lle tiistaina 19.3.2013.

 

Mietinnön jättäminen oli jo sinänsä todellinen näytös, sillä tunnetusti avuton ministeri luki paperista hänelle kirjoitetun puheenvuoron ja sen jälkeen hän livisti mahdollisimman vähäpuheisena pois median tavoittamattomiin.

 

Kuuntelin peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson´n vastauspuheenvuoron sote-uudistusta pohtineen työryhmän puheenjohtaja Päivi Sillanaukeen puheenvuoroon ja mieleeni tuli etsimättä, että Sillanaukee oli laatinut oman puheenvuoronsa lisäksi myös ministerin vastauspuheenvuoron!

 

Kansliapäälliköt ainakin ennen laativat puheet mietintöjen luovuttajille ja myös ministerille, jotta ministerin vastaus olisi ”sopiva”.

 

Sote-uudistusta pohtineen työryhmän esitys oli karttaharjoituksena ”mielenkiintoinen tapa pahoinpidellä Suomen karttaa”.

 

Kartan pahoinpitelyssä ei ole mitään ennenkuulumatonta, sillä se on tuttua tohinaa myös vaikkapa minulle, kun korkeat ja korkeasti koulutetut esimiehet ovat joskus määritelleet kaupallisen organisaation vastuualueiden rajoja.

 

Eräs surkeimmista karttaharjoituksista, joita olen saanut läheltä seurata oli, kun Kokkolan myyntialueeseen liitettiin Lapua, vaikka Kokkolan tasoinen myyntitoimisto sijaitsi Seinäjoella!

 

On selvää, että tämä surkea karttaharjoitus ei toiminut ja se purettiinkin nopeasti!

 

Surkean karttaharjoituksen tunnelmat tulivat pintaa, kun tarkastelin sote-työryhmän ajatuksia Pirkanmaalle suunnitellusta sote-mallista.

 

Suunnitelman mukaan Tampere olisi Tampereen vastuukunta, Sastamala Länsi-Pirkanmaalla, Valkeakoski Etelä-Pirkanmaalla ja keskisuomalainen Jämsä Pohjois-Pirkanmaalla.

 

Ihmetystä herättää Jämsän yht´äkkinen muuttuminen pirkanmaalaiseksi ja se tapa, jolla sote-alueet pitäisi Sillanaukeen johtaman työryhmän mukaan järjestellä.

 

Sillanaukeen työryhmä on ehdottamassa Suomeen todellista himmelien himmeliä ja himmeleihin on yhdistetty taitoluistelusta tuttu kolmoissalkov sekä vielä uimahypyistä tunnetuksi tullut taaksepäin kerien suoritettu hyppy!

 

Pirkanmaalla kiinnitän huomiota ainakin siihen ”pahoinpitelyyn”, jossa Kurun kaukaisimmat Parkanoon rajautuvat seudut on nimetty Tampereelle kuuluviksi, mutta vartin matkan päässä Tampereen Keskustorilta sijaitsevan Hämeenkyrön pinsiöläiset joutuisivat hakeutumaan palvelujen etsinnässä Sastamalaan!

 

Sote-työryhmän esittämä aluejako perustuu täydelliseen tietämättömyyteen alueen olosuhteista ja luontaisista liikkumissuunnista. Sen vuoksi työryhmän esityksellä on vain halpaa viihdearvoa ja se joutaa pikapikaa silppuriin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen meluntorjuntasuunnitelmaluonnos antaa haparoivaa ja puutteellista tietoa

Maanantai 18.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on suunnitteilla meluntorjunnan toimintasuunnitelma, jossa esitetään tärkeimmät meluntorjuntakohteet kaupunkiympäristössä vuosille 2013-2017. Suunnitelman eräissä valmisteluaineiston asiakirjoissa esitetään ajanjaksona vuosia 2013-2018!

 

Toimintasuunnitelmaluonnoksesta voidaan todeta, että se on jopa harhaanjohtava, vaikka sen saatesanoissa todetaankin sen koskevan ensisijaisesti tie-, katu- ja raideliikenteen melua.

 

Toimintasuunnitelma on harhaanjohtava sen vuoksi, että se ei lainkaan koske lentomelua. Tilannetta ei muuksi muuta se, että sen todetaan koskevan ensisijaisesti vain tie-, katu- ja raideliikennemelua.

 

Alvari-tilaisuudessa todettiin, että toimintasuunnitelmaan pitäisi vaikkapa eri värillä merkitä ne alueet, joille Tampereella kohdistuu häiritsevää lentomelua.

 

Lentomeluun liittyy myös se, että Pirkkalaan suunnitellun uuden kiitotien meluvaikutusta ei ole Tampereella lainkaan käsitelty. Nyt valmistelussa oleva meluntorjunnan toimintasuunnitelma olisi oikea paikka käsitellä myös sitä.

 

Toimintasuunnitelmaan on kirjattu 20 melukohdetta ja niistä kymmeneen on suunniteltu tarkempi meluntorjuntasuunnitelma.

 

Esitän, että tarkemman ja nopeutetun meluntorjuntasuunnitelman kohteiksi nostetaan virkahenkilöiden laatiman ”top-10” listan ulkopuolelta Järvensivun ja Rautaharkon kohteet.

 

Molemmissa kohteissa raideliikennemelu on häiritsevää ja on huomattava, että molemmissa kohteissa häiritsevä melutaso pysyy vuorokauden kaikkina aikoina korkeana ja Järvensivun kohdalla se jopa kohoaa öiseen aikaan.

 

Järvensivun kohdalla on positiivisena seikkana todettava, että Järvensivun kouluun kohdistuvat meluntorjuntatoimenpiteet sisältyvät em. top-10 -listalle.

 

Rautaharkossa melutason dB-taso ei kerro kaikkea alueella vallitsevasta melutasosta, sillä melun lähteenä olevalla ratapihalla syntyvä melu on iskumelu-tyyppistä ja sen vuoksi poikkeuksellisen häiritsevää.

 

Pidän suunnitteilla olevaa meluntorjuntasuunnitelmaa oikean suuntaisena, mutta sen toimenpide-ehdotuksia riittämättöminä.

 

Erityisesti kaipaan lentomelun edes jonkinasteista huomiointia.

 

Valitan, että virkahenkilöt ovat aina Tampereella suhtautuneet lähes pilkallisesti niihin asukkaisiin ja asukasjärjestöihin, jotka aktiivisesti pitävät esillä lentomelun aiheuttamia ongelmia.

 

Toivon, että valmistelussa olevaan meluntorjuntasuunnitelmaan sisällytetään edes jonkinasteinen maininta Tampereesta lentomelukaupunkina. Se palvelisi Tampereelle muuttoa suunnittelevia ja ohjaisi heidät etsimään asuinpaikkansa lentomelusta vapaalle alueelle.

 

 

-Esko Erkkilä-

"Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun"

Keskiviikko 13.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Augustin Ehrensvärdin Suomenlinnan Kuninkaanportin kivitauluihin kaiverretut sanat ovat ajankohtaisia tänä päivänä monestakin syystä. Tänään ne ovat aiheellista palauttaa mieliin sen vuoksi, sillä vietämme nyt eli maaliskuun 13. päivänä Talvisodan päättymisen muistopäivää.

 

Aseet hiljenivät itärajallamme tasan 73 vuotta sitten.

 

Talvisodan rauha on meille suuriin ikäluokkiin kuuluville tavallaan omakohtainen kokemus, vaikka emme silloin olleet vielä syntyneetkään.

 

Talvisodan, Jatkosodan ja Lapinsodan taistelut ovat ainakin minulle tuttuja niiden lukuisten muisteluhetkien kautta, jotka sain kuulla isäni ja hänen sotakavereidensa jutuista 1950-, 1960 ja jopa vielä 1970-luvuilla.

 

Talvisodan taistelupaikoilla käyminen ja niihin tutustuminen on meille osa Talvisodan saavutusten kunnioittamista. Talvisodasta on laadittu lukemattomia kirjoja ja myös niiden anti on mielestäni Talvisodan sankareiden arvostamista.

 

Olen vieraillut monilla Talvisodan taistelutantereilla ja siitä mahdollisuudesta on annettava täysi tunnustus manan majoille menneelle Neuvostoliitolle ja nyky-Venäjälle.

 

Hyvä ja asiantunteva opas on kullanarvoinen aarre Talvisodan ja Jatkosodan taistelupaikkoihin tutustumisessa. Mielestäni on rikkaus, jos pääsee tutustumaan taistelupaikkoihin eri oppaiden johdolla – jokaisella oppaalla on hieman erilainen lähestymistapa samoihinkin taistelupaikkoihin.

 

En lähde arvottamaan eri taistelupaikkoihin tutustumista, mutta sen totean, että samaan taistelupaikkaan kannattaa tutustua useita kertoja ja eri oppaiden johdolla.

 

Mm. Kollaa, Kelja, Taipaleen eri lohkot, Laatokan Karjalan mottitaistelut ja Viipurinlahden taistelut ovat Talvisodan taisteluja, joiden tapahtumapaikkoihin olen päässyt tutustumaan.

 

Taistelupaikkoihin tutustuminen antaa todellisen kuvan esim. niistä mittakaavasuhteista, joissa taistelut on käyty.

 

**********

Liitän tähän yhden aiheeseen liittyvän kuvan!

 

***********

Olen huomannut, että facebook´ssa on osallisena

”105 kunnian päivää Talvisodan sankareille”

–niminen toimija.

 

En tiedä ryhmän taustatoimijoita, mutta pidän siitä runsaasta kuva-aineistosta, jota ryhmä tuo esille facebook´ssa.

 

Arvostan ”105 kunnian päivää Talvisodan sankareille” –facebook-ryhmää, sillä se on eräs nykyajan tavoista osoittaa arvostusta heille, jotka taistelivat maamme vapaudesta Talvisodassa!

 

-Esko Erkkilä-

Uudet Alue-Alvarit aloittivat työnsä

Lauantai 16.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on asukkaiden osallistumiseen luotu on kanavansa – Alue-Alvarit.

 

Alvari-esitteissä todetaan, että Alvarit ovat vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Sen kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun.

 

Tiedonkulku Alvareiden avulla on siis kaksisuuntaista.

 

Tampereella toimii neljä alueellista Alvaria; Etelä-, Kaakkois-, Koillis- ja Länsi-Tampereella.

 

Keskikaupungilla ei ole omaa Alvari-ryhmää, mutta siellä toimii samaa tarkoittava sähköpostilista, jonka kautta keskikaupungin asukkaat saavat ajankohtaista tietoa kaupungin eri hankkeista ja suunnitelmista.

 

Alvareihin ilmoittautuminen on vapaaehtoista ja kaikki ilmoittautuneet ovat päässeet Alvareiden jäseniksi.

 

Kaikki Alue-Alvarit järjestävät vuosittain n. kolmisenkymmentä tilaisuutta ja niihin toivotetaan tervetulleiksi myös ne, jotka eivät ole ilmoittautuneet Alue-Alvareiksi.

 

Alue-Alvareiden toimintakausi on kaksi vuotta ja kaudet on rytmitetty siten, että valtuustokausi on jaettu kahteen kaksivuotis-jaksoon.

 

Alue-Alvarit järjestäytyivät tämän viikon aikana ja myös Etelä-Alvari piti järjestäytymiskokouksensa torstaina 14.2.2013.

 

 

 

Järjestämiskokousta johti Etelä-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen.

 

Tampereen kaupungin organisaatio saattaa tilaaja-tuottaja –malleineen olla monille hieman haasteellinen hahmotettava, mutta saimme todeta, että Aija pystyi selvittämään kaupunkiorganisaation yksinkertaisesti ja tajuttavasti. Aija esityksestä olisi opiksi otettavaa monelle virka- ja luottamushenkilölle!

 

 

 

Kaupunginhallitus nimesi Etelä-Alvariin 56 jäsentä ja heidän kaupunginosakohtaiset kotipaikkansa selviävät tästä kuvasta.

Huomaan, että olen ainoa palokalliolainen Etelä-Alvarissa.

 

 

Järjestäytymiskokouksen tärkein asia oli valita Etelä-Alvarille puheenjohtaja- sekä varapuheenjohtaja.

 

 

Kokous valitsi Ensi Järvisen sekä minut ääntenlaskijoiksi ja tässä Taina Lampun ottamassa kuvassa kerromme vaalin tuloksen.

Äänestykseen osallistui 38 henkilöä.

 

 

 

Äänestyksen tuloksena Juhani Skogberg toimii Etelä-Alvarin puheenjohtaja vuodet 2013 ja 2014 ja Taina Lampu toimii varapuheenjohtajanamme saman ajanjakson.

Mainittakoon, että he molemmat toimivat samoissa tehtävissä jo aiemminkin!

 

Onnittelut vastavalitulle puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Aktiivista toimintaa Eläkeliiton Tampereen yhdistyksellä

Tiistai 15.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on Suomen suurin eläkeläisjärjestö.

 

Eläkeliitossa toimii yli 127 000 jäsentä, 20 piiriä ja 402 paikallisyhdistystä.

 

Eläkeliiton Tampereen Yhdistys ry on yksi Eläkeliiton paikallisyhdistyksistä. Yhdistyksemme on perustettu 1976 ja meillä on n. 250 jäsentä. Yhdistyksen tarkoituksena on tamperelaisten eläkeläisten toiminnallisten, henkisten ja aineellisten etujen valvominen ja heidän asemassaan ilmenevien epäkohtien korjaaminen.

 

Olen Eläkeliiton Tampereen Yhdistyksen hallituksen jäsen tämän vuoden alusta, joten parhaillaan opettelen toimimaan yhdistyksen luottamushenkilönä.

 

Eläkeliiton Tampereen Yhdistyksen toiminta on vilkasta, sillä kokoonnumme joka toinen maanantai klo 11.00 Tampereen Marttojen Marttalan kerhohuoneella, osoite Hämeenpuisto 39 A.

 

Kokoontumisissa on aina erilaista ohjelmaa ja tietysti kahvitarjoilu.

 

 

Vuoden 2013 ensimmäisessä tapaamisessa meitä viihdytti Duo Raakileet vanhalla tanssimusiikilla. Duo Raakileet on hanuristi Matti Arajärven ja laulusolisti Kaarina Valtasen muodostama suosittu duo, joka esiintyy ahkerasti varttuneen väen tilaisuuksissa Tampereella ja lähiympäristössä.

 

 

Sauvakävely on tiiviisti Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen toiminnassa mukana, sillä meillä on kaksi sauvakävelyryhmää.

 

Minulle on yhdistyksen hallituksessa annettu tietty projekti vastuualueeksi ja siihen kuuluu mm. sauvakävelyn edistäminen. Tämän vuoksi osallistuinkin molempien sauvakävelyryhmiemme toimintaan ”oikein sauvojen kanssa”.

 

 

Tuomo Hakkarainen vetää sauvakävelyryhmää, joka aloittaa matkanteon Vapaudenpatsaalta Hämeenpuistosta.

 

Sauvakävely tapahtuu tutuissa maisemissa, mutta paljon matkan varrella näkee aivan uuttakin, jota ei ole autolla ohi ajaessaan huomannut.

 

Vapaudenpatsaalta lähtevä ryhmä päättää taivalluksensa yleensä Amurin Helmeen tai Tallipihalle, jossa juodaan kahvit.

 

Tammikuun 8. päivänä meillä oli tavallista juhlavampi kahvitilaisuus, kun eräs joukkomme jäsen täytti tasavuosia ja hän halusi tarjota koko porukalle Tallipihalla ”kahvit ja kastettavat”.

 

 

Irja Lehmuksen vetämä sauvakävelyryhmä aloittaa matkanteon Pappilanpuiston palvelukeskuksen pihamaalta Kourutaltankatu 2 joka toinen maanantai klo 10.00.

 

Tämän ryhmän sauvakävelypäiviä ovat ne, jolloin meillä ei ole Marttalassa kokoontumista.

 

Olin ryhmässä mukana maanantaina 14.1.2013 ja täytyy sanoa, että minulle kolmekymmentä Finlandia-hiihtoa peräjälkeen hiihtäneenä kyyti oli vauhdikasta – hiki tuli puseroon, kun tunnin verran taivalsimme!

 

 

Kertauksena vielä sauvakävelyryhmiemme lähtöajat ja lähtöpaikat:

 

• Tampereen keskustassa liikkuva sauvakävelyryhmä lähtee taittamaan matkaa joka tiistai Vapaudenpatsaalta Hämeenpuistossa klo 10.00

• Tampereen Irjalassa liikkuva sauvakävelyryhmä lähtee matkaan Pappilanpuiston palvelukeskuksen edestä (osoite Kourutaltankatu 2) joka toinen maanantai klo 10.00. Sauvakävelypäiviä ovat sen osalta 28.1.2013, 11.2.2013 ja siitä aina kahden viikon kuluttua!

 

 

Toivottelen kaikki lukijani tervetulleiksi Eläkeliiton Tampereen Yhdistyksen sauvakävelyryhmiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin Palveluliikenne ansaitsee kiitoksen

Maanantai 14.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Mielelläni poikkean tavanomaisesta linjastani eli jonkin epäkohdan arvostelemisesta, kun nyt kerron Tampereen kaupungin Palveluliikenteestä.

 

Tampereen Palveluliikenne palvelee erityisesti ikäihmisiä, liikuntaesteisiä ja pyörätuolilla liikkuvia.

 

 

 

Tampereen Palveluliikenne hoidetaan pikkubusseilla, joista tässä eräs niistä eli linjalla 11 kulkeva.

 

 

 

Palveluliikenne kattaa koko ydinkaupungin, sillä palvelubussilinjoja on kaikkiaan 16.

 

Linjat 6, 11 ja 13 toimivat linjamaisesti, mutta pieniä poikkeuksia asiakkaiden toivomusten mukaan on niilläkin mahdollista tehdä.

 

Palveluliikenne toimii pääasiassa kutsuperiaatteella, sillä matka tilataan soittamalla bussin numeroon. Esimerkiksi Palokallion, Peltolammin ja Multisillan aluetta palvelevan palvelubussin puhelinnumero on 050-531 7244.

 

Palvelubusseilla on kaupungilla tiettyjä aikataulupisteitä, joista lähtöajat ovat kiinteitä.

 

Palveluliikenteessä matkan hinta on sama kuin kaupungin busseissa ja matkan voi maksaa joko Tampereen kaupungin matkakortilla tai käteisellä.

 

Palvelubussit liikennöivät maanantaista perjantaihin pääsääntöisesti klo 8.30 – 14.30.

 

 

 

Myös Lempäälässä on vastaavaa palvelutoimintaa. 

Tässä kuvassa eräs Lempäälän palvelubusseista pysähtyneenä Koivistonkylän Prisman luona Tampereella.

 

 

 

En ole vielä tarvinnut palvelubusseja, mutta olen seurannut matkustajien asettautumista palvelubussin kyytiin. 

Niissä Tampereen palvelubusseissa joita olen seurannut, ostokset pitää tunkea matkustajaosaston lattialle ja matkustajien syliin. 

Ainakin siinä Lempäälän palvelubussissa, josta tässä kuva, ostosongelma on ratkaistu sillä, että palvelubussin takana on erillinen tila matkustajien ostoksille.

Tuntumani Tampereen kaupungin Palveluliikenteeseen perustuu vain sivustakatsojan rooliin ja niihin asiakkaiden kommentteihin, jotka ovat kantautuneet korviini. Niiden perusteella uskallan sanoa, että palvelubussien kuljettajiksi on seuloutunut taksin- ja bussinkuljettajien aatelia - on kerrassaan ollut hienoa seurata sitä huolenpitoa, jota palvelubussien käyttäjät kuljettajilta saavat.

 

Vaikka tämä juttuni huokuukin tyytyväisyyttä Tampereen kaupungin Palveluliikenteelle, on sen verran todettava kehityskohteena, että seuraavissa kilpailutuksissa palvelubusseihin vaadittaisiin Lempäälän bussien tapaan erilliset tilat matkustajien ostoksille!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Talonrakentaja" ei tiedä, että onko hän rivitalo- vai kerrostalotyömaalla!

Sunnuntai 13.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Ei ole yllätys, että Kataisen hallituksen kunta- sekä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus ovat ajautumassa täydelliseen umpikujaan.

 

Sote-uudistusta valmistelevan palvelutyöryhmän varapuheenjohtajana toiminut STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee totesi TV-haastattelussa osuvasti ja paljastavasti, että...

...työryhmä ei tiennyt, onko se rakentamassa rivitaloa vai kerrostaloa ja miten eri huoneet kokonaisuuteen rakentuvat!

 

Totuudenmukaista puhetta pääministeri Jyrki Kataisen puoluetoverilta!

 

Palvelutyöryhmän raportti ilmestyi nettiin 11.1.2013. Monet ihmettelivät, että työryhmän työn tuloksia ei julkistettu vaikkapa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

 

Silmäilin 42-sivuisen loppuraportin läpi ja huomasin, että eipä raportissa ole mitään julkistettavan arvoista.

 

Työryhmä oli kokoonpanoltaan todellinen mammuttiryhmä. Nimien luetteleminen on turhaa, mutta työryhmästä kertoo jotain vaikkapa se, että sen sihteeristö oli jo alussa 11-jäseninen ja sitä täydennettiin ”työn” edetessä.

 

Nopean silmäilyn tuloksena kiinnitin huomiota Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtaja Marina Erholan eriävään mielipiteeseen, jossa lopuksi todettiin näin:

 

Jos edellytykset toimivan kokonaisuudistuksen läpiviemiselle tällä hetkellä puuttuvat, voi olla järkevämpää jatkovalmistella palvelurakenneuudistuksen sisältöä huolella ja jättää sen toteutus myöhempään ajankohtaan.

 

 

Erhola oli työryhmän jäsen ja samoin oli myös Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen, joka lausui työryhmän loppuraporttiin lisäämässään täydentävässä lausumassaan mm. näin:

 

Työryhmän työtä on vaikeuttanut myös se, että työtä sitovilla poliittisilla linjauksilla on rajattu eri vaihtoehtojen tarkastelua. Selvityshenkilöiden tehtävänä on nyt saada poliittisten kompromissien pohjalta syntyneistä linjauksista parissa kuukaudessa johdonmukaiselta näyttävä kokonaisuus.

 

 

Minusta Erholan eriävä mielipide ja Nenosen täydentävä lausuma todistavat, että palvelutyöryhmän työskentely on ollut yhtä tyhjän kanssa!

 

-Esko Erkkilä-

Laatokan jäälle Talvisodassa sankarivainajana kaatunut Elias Simojoki oli mallina Tampereella sijaitsevalle Vapaudenpatsaalle

Torstai 10.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Hämeenpuistossa, lähellä Kirjastotalo Metsoa, sijaitsee Vapaudenpatsas.

 

Patsaaseen liittyy useita mielenkiintoisia taustatarinoita ja uskon, että useimmat tamperelaisetkaan eivät tunne niitä.

 

 

 

Tässä patsas talvisessa asussaan – vasemmalla näkyy pieni nurkka Kirjastotalo Metsosta.

 

Vapaudenpatsas on Vapaussodassa tapahtuneen Tampereen valtauksen muistomerkki ja sen vuoksi patsaan varhaishistoriaan liittyy monia ristiriitoja.

 

Patsas on kuvanveistäjä Viktor Janssonin käsialaa ja se on paljastettu vuonna 1921 eli kolme vuotta Vapaussodan päättymisen jälkeen. Patsaan suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1918.

 

Patsaan pysyminen nykyisellä paikallaan tarvitsi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen ja se saatiin vuonna 1923. KHO päätti, että patsas on ”lain suojeluksessa”.

 

Veistoksen mallina toimi Elias Simojoki, jonka sukunimi oli vuoteen 1926 saakka Simelius.

 

Simojoki oli IKL:n kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Koulutukseltaan Simojoki oli pappi.

 

Simojoki oli syntynyt 1899 Rautiossa – Rautio liittyi Kalajokeen vuonna 1973. Opin työvuosieni alkuvaiheessa tuntemaan Raution mukavaksi pitäjäksi. Nykyään Kalajoki ja sen myötä Rautio luetaan kuuluviksi Pohjois-Pohjanmaalle, mutta minun ajatusmaailmassani molemmat ovat yhä edelleen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevia paikkakuntia.

 

Elias Simojoki toimi Talvisodan aikana rykmentin pastorina JR39:ssä.

 

Suomalaiset saivat pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen Koirinojalle Pitkärannan ja Impilahden välille, jonne rintamalinjat vakiintuivat tammikuun 1940 aikana.

 

Rintamalinjojen väliin jäi haavoittunut hevonen, joka tuskissaan makasi Laatokan jäällä. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset yrittivät ampumalla lopettaa hevosen kärsimykset, mutta eivät onnistuneet.

 

Elias Simojoki meni kärsivän hevosen luo ja lopetti sen pistoolinlaukauksella. Sen jälkeen Neuvostoliiton sotilaat ampuivat Simojoen ja niin Kiuruveden papista tuli yksi Talvisotamme sankarivainajista.

 

 

 

 

Laatokan jäälle tammikuun 25. päivänä 1940 kaatunut Elias Simojoki on ollut mallina Tampereen Vapaudenpatsaan mieshahmolle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Palvelua, jota käytännössä ei saa, on turha mainostaa halvoilla hinnoilla

Sunnuntai 6.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomessa on kansalaisilla tarjottavan informaation mukaan ns. omalääkärisysteemi.

 

Omaan korvat, jotka on lääkärin toimenpiteillä puhdistettava muutaman kerran vuodessa. Toimenpide kestää kymmenen minuuttia, joten teknisesti sen suorittaminen on helppoa.

 

Korvani menivät taas kerran tukkoon ja yritin tukeutua julkisen terveydenhoidon palveluksiin.

 

Etsin netistä omalääkärini ja totesin, että hän on Ulla Wärri-Raiko –niminen lääkäri, jolla on vastaanotto Hatanpään terveysasemalla Tampereella.

 

Ajanvaraus omalääkärille on hoidettava puhelimella ja runsaan kymmenen minuutin jonotuksen jälkeen puheluuni vastattiinkin. Muistutan, että yritysmaailmassa tavoite on tavallisesti se, että puhelimen kolmanteen piraukseen vastataan!

 

Soittoni omalääkärin ajanvaraukseen tapahtui 2.1.2013 ja sieltä kerrottiin, että seuraava vapaa aika olisi 14.1.2013 eli vajaan kahden viikon kuluttua!

 

Puheluuni vastannut sairaanhoitaja kertoi, että maksu hoitokäynnistä olisi 12,00 €. Lisäksi hoituri kertoi, että maksu perittäisiin vuoden aikana vain kolmasti ja sen jälkeen tapahtuvat lääkärissäkäynnit olisivat ilmaisia.

 

On luonnollista, että en voinut vastaanottaa minulle tarjottua aikaa, sillä kahden viikon jakso ”umpikorvaisena” ei olisi ollut mahdollista.

 

Yhteiskunnassamme on paljon vialla, jos terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääseminen vaatii kahden viikon jonotuksen.

 

Hätäapuna tarjottu ensiapu Acutassa ei kiinnostanut, sillä nettitutkailun perusteella siellä hoidetaan ainoastaan niitä, joiden tulee saada hoito viimeistään vuorokauden kuluessa sairastumisesta ja hoidon viivästyminen voi aiheuttaa pysyvää terveydellistä haittaa tai joiden henki on uhattuna.

Acutan sulki pois vaihtoehtojen joukosta pois parin vuoden takainen kokemukseni Acutasta - jouduin odottamaan yli neljä tuntia Acutan odotustilassa pienen vaivani vuoksi.

Tukeuduin korvieni aukaisussa entiseen tapaan Mehiläisen palveluihin ja maksoin mielelläni 50,10 €, joka kymmenen minuutin hoitotoimenpiteestä veloitettiin.

 

Hoitopaikan valinnassa ei painanut mitään se, että Mehiläisen sanotaan kotiuttavan voittonsa jollakin veroparatiisisaarella sijaitsevalle emoyhtiölleen – minulle oli tärkeintä saada kunnon hoito ja nopeasti!

On vastuutonta, että julkisen terveydenhoidon palveluksia mainostetaan edullisiksi.

Mielestäni palvelua, jota ei käytännössä ole mahdollisuutta saada, ei pitäisi markkinoida halvan hinnan argumenteilla - ensin on luotava systeemi, että palvelut pelaavat!

 

-Esko Erkkilä-

"Keskustaan saavutaan nopeasti, jotta voidaan olla hitaasti ja rauhallisesti perillä"

Torstai 20.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman lopputulosta esiteltiin luottamushenkilöille ja muille asianosaisille torstaina 13.12.2012. Esittely tapahtui aamupäivätapahtumana Museokeskus Vapriikissa.

 

Olin paikalla Etelä-Alvareiden edustajana.

 

Kutsuttuja oli pitkä lista eli seuraavat tahot:

 

Keskustan kehittämisen seurantaryhmä

 

Luottamushenkilöt

Yhdyskuntalautakunta

Valtuustoryhmät

 

Kansalaisyhdistykset

Suomen liikenneliitto ry

Alue-Alvarit

 

Yrittäjät ja elinkeinoelämä

Tampere tunnetuksi ry

Tammerkosken yrittäjät

Tampereen kauppakamari

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

Tampereen Aluetaksi Oy

 

Tampereen kaupunki

Takli projektiryhmä

Keskustahanke

Joukkoliikenne

Liikennesuunnittelu

Kaavoitus

Vammais- ja esteettömyysasiamies

Tapahtumatoimisto

 

Muut asiantuntijat

Tampereen teknillinen yliopisto

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Pirkanmaan ELY-keskus

 

On hämmästyttävää, että laajasta kutsuttujen joukosta huolimatta paikalla oli ainoastaan n. 25 henkilöä ja heistäkin osa poistui kesken tilaisuuden.

 

Tilaisuuden tekniset järjestelyt onnistuivat hyvin, sillä asiaohjelma oli onnistuttu sijoittamaan vajaan kahden tunnin jaksoon ja siitäkin keskusteluosuus käytti vajaan tunnin.

 

 

 

Tilaisuuden avannut apulaispormestari Timo Hanhilahti muistutti, että Tampereen keskustan kehittäminen on tärkeä asia, sillä Tampereen keskustan vetovoima merkitsee paljon koko Pirkanmaalle.

 

Hanhilahti korosti, että lopulliset ohjauspäätökset tulevat aikanaan luottamushenkilöiltä.

 

Hän peräsi vaihtoehtoja keskustan kehittämiseen, sillä vaihtoehtojen esittäminen takaa aina parhaan lopputuloksen

 

Apulaispormestari peräänkuulutti keskustan kehittämisessä muistettavan tamperelaisuutta. Hanhilahti konkretisoi tämän merkitsevän mm. sitä, että mistä tahansa Suomesta kotoisin olevan pitää viidensadan metrin keskustakävelyn perusteella tietää olevansa Tampereella!

 

 

 

Suunnittelutyötä johtanut Björn Silfverberg alusti varsinaisen asiaosuuden ja hänen esityksensä teema oli:

”Hidas ja nopea kaupunki kulkumuotojen yhteispelillä”.

 

Silfverberg muistutti, että suunnittelutyön johtavana teemana on ollut Tampereen kilpailukyvyn parantaminen.

 

-Monta isoa hanketta on tulossa suunnitteluun ja päätöksentekoon, sanoi Silfverberg.

 

Silfverbergin esityksen todellinen helmi oli mielestäni tämän jutun otsikkolause;

”Keskustaan saavutaan nopeasti, jotta voidaan olla hitaasti ja rauhallisesti perillä”

 

Toinen asia, josta olin mielissäni ja josta omaan myös tiettyä kokemusta, oli se kun Silfverberg totesi, että Würzburg on kaupunki, josta voidaan ottaa oppia Tampereen keskustaa kehitettäessä.

 

Vierailin lomamatkallani Würzburgissa viime Vappuna ja sain tästä baijerilaiskaupungista miellyttävän vaikutelman.

 

Myös se miellytti minua, kun Silfverberg totesi olevan tärkeää, että autolla pitää päästä keskustaan.

 

Polkupyöräilijät ovat ahtautuneet liiaksi Tampereen keskustaan ja suunnitelmien toteuttaminen merkitsee, että Hämeenkatu rauhoitetaan pyöräilyltä Koskipuiston ja Rautatienkadun väliseltä matkalta – hieno asia!

 

Eräs hyvä slougan, joka jäi ”soimaan” Silfverbergin esityksestä oli

 

”Järveltä järvelle”

 

Sen sisältö jäi tilaisuudessa hieman avoimeksi, mutta toivottavasti Tampereen kaupungin ideanikkarit pystyvät jalostamaan sen pohjalta hienon mainoslauseen Tampereen markkinointiin.

 

 

 

Projektiarkkitehti Kay Bierganns keskittyi ”Keskusta kehittyy” –esityksessään Tampereen keskustan maanalaisten pysäköintitilojen esittelyyn ja uusien pysäköintitilojen kaavailuihin.

 

P-Hämppi on tässä vaiheessa valmis, mutta P-Frenckell ´n osalta on laajentamissuunnitelmia.

 

P-Kunkku on kokonaan aloittamatta ja kulkuyhteys Näsinkallion eritasoliittymästä Tampereen keskustan maanalaisiin pysäköintitiloihin on luonnollisesti vasta suunnittelijoiden pöydällä, sillä se on osa mahdollisesti joskus toteutettavasta Rantaväylän tunnelista.

 

On todettava, että Bierganns´n esityksestä huokui hänen vajavainen suomalaisen ja tamperelaisen kulttuurin tuntemuksensa. Vast`ikään baijerilaisista maisemista palanneena voin todeta, että emme voi ja meidän ei kannata suoraan kopioida keski-eurooppalaisia ratkaisuja Tampereelle.

Konsulttien lennokkuus on kuitenkin tiettyyn rajaan saakka hyvä ja se voidaan tässä vaiheessa antaa anteeksi ja jopa hyväksyä, mutta asia on luottamushenkilöiden aikoinaan lopullisessa päätöksenteossa huomioitava.

 

Alustusten aikana ja niiden jälkeen käyty keskustelu oli vilkasta.

 

Hämeenkadun ehkä joskus tapahtuva rauhoittaminen henkilöautoliikenteeltä puhutti, sillä yhtenä "kiertoväylänä" käytettävä Satakunnankatu on paikoitellen vain n. kymmenen metriä leveä. Silfverberg vakuutti, että Satakunnankadun leveys on riittävä. Silfverbergin vastausta "on syytä epäillä"!

 

Tampereen keskustan liikenneverkon kehittäminen on tamperelaisten ja pirkanmaalaisten kannalta tärkeää.

 

Seitsemän kilometrin etäisyydellä Tampereen keskustasta asuvana se ei ole kuitenkaan minulle ”maailman tärkein” asia. Saan lähes kaikki tarvittavat palvelut Koivistonkylästä ja Tampereen-Pirkkalan rajamailla sijaitsevalta Sarankulman-Partolan alueelta.

 

Käyn toki Tampereen keskustassa, mutta viivyn siellä vain välttämättömän ajan.

 

Toivon, että ”keskusta-kansan” liikennejärjestelyihin ml. ratikat ja tunneli haaskattaisiin mahdollisimman vähän rahaa, sillä se kaikki on pois muista tärkeistä menoeristä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan alkamisesta tuli 30.11.2012 kuluneeksi 73 vuotta

Sunnuntai 2.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto aloitti Talvisodan Suomea vastaan torstaina marraskuun 30. päivänä vuonna 1939.

 

Tapahtumasta tuli 30.11.2012 kuluneeksi 73 vuotta.

 

Talvisodan alkaminen oli yllätys Suomen hallitukselle ja koko kansalle vaikka jo vuosikausia oli ollut nähtävissä ennusmerkkejä Neuvostoliiton halusta poistaa Suomi maailmankartalta.

 

Suomi menetti Talvisodassa 11 % pinta-alastaan hyökkääjälle, mutta sodan lopputulos osoitti kuitenkin, että vääryydellä aloitettu sota ei tuhonnut Suomea.

 

 

***********

 

Karjalan Liitto, Karjalaisseurojen Tampereen piiri, Tampereen tuomiokirkkoseurakunta ja Tampereen ortodoksinen seurakunta järjestivät perjantaina 30.11.2012 Talvisodan syttymisen valtakunnallisen muistotilaisuuden Tampereella.

 

 

                                                                                                                                  

Tilaisuus alkoi Tampereen Vanhassa Kirkossa klo 18.00.

Otin kuvan talvisesta Vanhasta Kirkosta ja sen edessä seisovasta joulukuusesta ennen muistotilaisuuden alkamista.

 

 

 

Tilaisuuden juontajana toimi Karjalan Liiton hallituksen jäsen Eija Hatakka-Peltonen. Hän toi tilaisuuteen myös Karjalan Liiton tervehdyksen.

Eija Hatakka-Peltosen sukujuuret juontavat Metsäpirtin Hatakkalan kylään ja niiden seutujen asukkaiden tuntoja hän kertoikin niiltä ajoilta, jolloin Talvisota syttyi.

 

 

 

 

Piispa emeritus Juha Pihkala piti muistotilaisuudessa puheen.

 

Piispa Pihkala analysoi puheessaan Suomen kohtalonhetkiä ja kutsui niitä myös kriiseiksi.

 

Hänen mukaansa Suomen ensimmäinen kohtalonhetki ajoittui ristiretkiin, jotka todellisuudessa olivat Suomen valloittamista.

 

Maamme toinen kriisi oli Pihkalan mukaan se, kun Suomi joutui Venäjän vallan alle.

 

Kolmanneksi kriisiksi Tampereen hiippakunnan emeritus-piispa nimesi odotetusti Kansalaissodan, joka koetteli Tamperetta erityisen voimallisesti. Sen kaikki haavat eivät ole ehkä vieläkään parantuneet Tampereella.

Suomen neljäs kriisi oli Juha Pihkalan mukaan Talvi- ja Jatkosodat.

 

Suomi elää parhaillaan viidettä kriisiään, mainitsi Juha Pihkala. 1990-luvulla alkanut lama ja sitä seurannut erityisesti nuorten turvaton elämä ovat piispa Pihkalan mielestä yhä edelleen jatkuessaan osa maamme viidettä kriisiä.

 

Emeritus-piispa Juha Pihkalan ajatuksiin on helppo yhtyä.

 

 

 

Lämminhenkisen tilaisuuden aikana ja sen lopuksi esiintyi Karjalan Kaiku -kuoro.

Kuoron virallinen esiintymisasu on kansallispuku.

 

 

Vanhassa Kirkossa pidetyn muistotilaisuuden jälkeen yleisö siirtyi kynttiläkulkueena Tampereen ortodoksiseen kirkkoon.

 

Olisin mielelläni ollut mukana myös Tampereen ortodoksisessa kirkossa, mutta perjantai-illan ohjelmani ei sitä sallinut.

 

Kiitän muistotilaisuuden järjestäjiä arvokkaasta tilaisuudesta.

 

Talvisodan syttymispäivän muistaminen on tärkeä perinne Suomessa ja sitä on aiheellista jatkaa tulevinakin vuosina.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuntademokratiayksikön tuottama "Avoin kaupunki - Tampere 2030" -aineisto antaa runsaasti tietoa päätöksenteon pohjaksi

Lauantai 1.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Valtuustosalissa oli 28.11.2012 tarkoitus järjestää kaupungin virkamiehille suunnattu Alue-Alvareiden 5-vuotiseen toimintaan liittyvä juhlaseminaari ”Avoin kaupunki – Tampere 2030”.

 

Seminaariin oli kuitenkin niin laimea kiinnostus, että se jouduttiin peruuttamaan.

 

Juhlaseminaarin jälkeen suunniteltu Alue-Alvareiden 2011 – 2012 –kauden päätöskokous kuitenkin järjestettiin ja saimme sen lopuksi tutustua siihen aineistoon, joka oli ollut tarkoitus esittää virkamiehille.

 

 

Kuntademokratiayksikön esittelemä kokonaisuus pohjautuu Alue-Alvareiden tuottamaan aineistoon ja tämän ansiosta se kuvastaa hyvin sitä tulevaisuudenkuvaa, jonka tavallinen tamperelainen toivoo kotikaupungissaan toteutuvan vuonna 2030.

 

 

On heti kärkeen todettava, että tavallisten tamperelaisten tulevaisuudenkuva on tyystin toisenlainen, kuin se linja jolla poliittiset päättäjät aikovat edetä.

 

 

Esitän seuraavassa suoria lainauksia Alue-Alvareille 28.11.2012 esitetystä ”Avoin kaupunki – Tampere 2030" -aineistosta:

 

 

Länsi-Tampere…

 

…nähdään vuonna 2030 olevan vihreä, monipuolisesti ja sopusuhtaisesti rakennettu, pientalovaltaiset asuinalueensa säilyttänyt alue, jossa yhteisöllisyys toimii, julkiset palvelut ovat kaikkien saatavilla ja ympäristöstä huolehtiminen kuuluu kaikille.

 

 

Etelä-Tampereen…

 

…Alue-Alvarit puolestaan näkevät alueensa olevan ”vihreä keidas” lähellä keskustaa.

 

Etelä-Tampereella luonnonläheisyys ja viheralueet on säilytetty täydennys- ja rantarakentamisesta huolimatta. Veden läheisyys, alueen historia ja arvot näkyvät.

 

Viheralueet ja riittävät ulkoilualueet tarjoavat mahdollisuuden ihmisen ja luonnon vuorovaikutukselle. Viherkäytävät yhdistävät alueita toisiinsa.

 

 

Kaakkois-Tampere…

 

…on vuonna 2030 Alue-Alvareiden mukaan alue, jossa mm. luonnonläheisyys luo pohjan hyvälle elämälle ja menestykselle.

 

Alue on väljä ja siellä on kaikkien ulottuvilla luonto, viheryhteydet sekä Herukka-reitti!

 

Alueen väljyys toistuu aineistossa, ei tehorakentamista, vain harkittua tiivistämistä, infran ja rakennusten vanhenemiseen on varauduttu.

 

 

Koillis-Tampere…

 

…on 2030 vireä ja vehreä alue vesistöineen.

 

Maaseutu elää vireästi ja siellä pientaloja on valmistunut väljille tonteille tuoden uusia perheitä maaseudulle.

 

Koillis-Tampereen kaupunkialue on vuonna 2030 rakennettu väljästi ja pientalovaltaisesti jättäen tilaa ympäröivälle luonnolle.

 

Hyvin huolletut puistot ja ulkoilureitit tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen harrastus- ja virkistyskäyttöön sekä rauhoittumiseen.

 

 

Toivon, että uuden kaupunginvaltuuston jäsenet nopeasti tutustuvat tähän hienoon aineistoon.

 

Mitään ratkaisevaa ei vielä ole Tampereen kaupunkisuunnittelussa menetetty, mutta nykymeno tiivistysrakentamisineen, hajarakentamiskieltoineen ja kaupunkilaisten ahtaminen keskustaan on nyt saatava järjellisiin mittasuhteisiin.

 

”Avoin kaupunki – Tampere 2030” –aineistoon kannattaa mielestäni perehtyä myös Tampereen kehyskuntien asukkaiden sekä päättäjien.

 

Tutustuminen auttaa ymmärtämään, että tamperelaiset eivät kannata kaiken keskittämistä Tampereelle – tamperelaiset haluavat asua väljästi ja lähellä luontoa.

Maalla tai maaseutumaisessa ympäristössä asuminen on monen tamperelaisen toiveena. Jos Tampere ei siihen pysty, niin siinä piilee kehyskunnille suuri mahdollisuus.

 

Haja-asutusalueiden rakennuskiellot ja älytön tiivistysrakentaminen ovat harvojen mielipide – tavallisten tamperelaisten mielipide ne eivät ole!

 

 

-Esko Erkkilä-