Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Päivittäistavarakauppa hyödyntää ostajavoimaansa useilla kilpailun kannalta kyseenalaisilla tavoilla

Torstai 28.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Käsittelen vasta nyt asiaa, joka Kilpailuviraston selvityksen perusteella julkistettiin jo tammikuun 10. päivänä tänä vuonna.

 

Kyse on Kilpailuviraston päivittäistavarakauppaa koskevasta selvityksestä. Selvityksen nimi on:

 

Kuinka kaupan ostajavoima vaikuttaa kaupan ja teollisuuden välisiin suhteisiin?

 

Selvityksen suorittajina sekä vastuuhenkilöinä olivat Kilpailuviraston erikoistutkijat Tom Björkroth, Heli Frosterus ja Aija Palo sekä tutkija Milla Kajova.

 

Selvitysraportti keskittyy melko suppealle alueelle päivittäistavarakaupan toiminnassa, mutta asiantuntijoille oli tutkimattakin selvää, että juuri niillä alueilla päivittäistavarakaupan toiminta on härskeintä.

 

Selvityksen piiriin kuuluivat päivittäistavarakaupalle tuotteitaan toimittavat liha-, leipomo-, mylly- ja lemmikkieläinruokateollisuus.


Kommentoin muutamaa selvityksessä esilleotettua asiakokonaisuutta:

 

Hyllymaksuista ml. markkinointirahat selvitys toteaa, että vastikkeettoman markkinointirahan osuus Suomen päivittäistavarakaupan markkinoilla on huomattava.

 

Tämä voi nostaa tuotteiden hintatasoa, sillä tavarantoimittajat joutuvat luonnollisesti siirtämään markkinointikustannukset hintoihin.

 

Selvityksessä todetaan, että riskinsiirtoa kaupalta teollisuudelle esiintyy monella eri tapaa.

 

Takaisinostovaatimukset ovat ylivoimaisesti yleisin riskinsiirron muoto. Leipomo- ja lemmikkieläinruokateollisuuden aloilla takaisinostovaatimusten osuus oli jopa 75 prosenttia – kauppa ei siis ota mitään riskiä hankkimiensa tuotteiden vanhenemisesta, vaan riski on sälytetty teollisuudelle! Uskomatonta!

 

Olen eri yhteyksissä tälläkin saitilla jatkuvasti puuttunut kaupan omien merkkien (mm. Rainbow ja Pirkka) eli private label-tuotteiden turmiollisuuteen.

 

Kaupan omat merkit ovat merkkituotteiden heikkolaatuisempia kopioita.

 

Kilpailuviraston selvitys tukee mielipidettäni, sillä selvityksen mukaan privat label –tuotteiden kautta kauppa hallinnoi kaikkien tuotteiden valikoimaa, hinnoittelua ja esillelaittoa. Lisäksi kauppa saa PL-tuotteiden avulla sellaista tietoa tuotteiden kulurakenteesta, että teollisuuden ja kaupan roolit sekoittuvat epäterveesti.

 

Selvityksessä puututaan myös siihen, että toimivan kilpailun esteitä riittää yhä myös perusolosuhteissa. Näitä ovat mm. kaavoitus sekä kaupan ja kauppakeskusten oheispalvelujen sijoittuminen.

 

On selvää, että Alkon ja pankkiautomaattien sijoittuminen eri kauppakeskuksiin luo varjon tasapuolisille kilpailuasetelmille.

 

Moni on ihmetellyt, että Kauppakeskus Elossa Ylöjärvellä ei ole Alkon myymälää, mutta kulkuväylistä syrjässä sijaitsevan S-Marketin vieressä se on! Osuuskauppaväki on osannut olla oikeaan aikaan välilöissä vaikutusvaltaisten päättäjien kanssa!

 

Kilpailuviraston selvityksen yhteenvedossa todetaan, että päivittäistavarakaupan ja tavarantoimittajien välillä ilmiöiden monimuotoisuus ja sijoittuminen ”harmaalle alueelle” luovat selvän tarpeen jatkotoimenpiteille.

 

Kuluttajana odotan Kilpailuviraston jatkotoimenpiteitä!

 

-Esko Erkkilä- 

PS. Selvitys on 138 –sivuinen ja se löytyy Kilpailuviraston www.kilpailuvirasto.fi –nettisivuilta. Kannattaa tutustua myös selvityksen julkistamistilaisuuden kalvoesitykseen.


Selvityksen voi tilata maksutta sähköpostiosoitteesta;

tiedotus@kilpailuvirasto.fi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kilpailuvirasto, markkinointiraha, hyllymaksut, Rainbow, Pirkka, private label,

Miljoonalaatikot on joskus hyvä inventoida

Keskiviikko 27.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Miljoonalaatikot ovat tuttuja joka perheessä. Ne ovat miesväen ”hallinnoimia” naisten romulaatikoiksikin kutsumia todellisia aarrelaatikoita, joiden sisällöstä löytyy ratkaisu mitä moninaisimpiin ongelmiin.

 

Muistan kotoani, jossa isälläni oli kärryvajan eteisessä sijaitsevalla hyllyllä muutama miljoonalaatikko. Niiden kätköistä löytyi aina tarvikkeet kaikkinaisiin pieniin korjauksiin ja ratkaisut muihinkin ongelmiin.

 

Olen jatkanut isäni viitoittamalla tiellä. Meillä miljoonalaatikot ovat vanhoja työkalupakkeja, joissa on mitä erilaisimpia työkaluja ja muuta todella tarpeellista ”roinaa”.

 

Mökkivajan siivouksen yhteydessä tein inventointiretken työkalupakkien ehtymättömään tarjontaan.

 

Totesin, että inventointi oli enemmän kuin paikallaan. Huomasin, että työkalupakeissani oli paljon sellaista tavaraa, jota olisin tarvinnut muutama päivä sitten.

 

Etsin pari päivää sitten mm. tulppa-avaimia ja en löytänyt niitä mistään. Nyt huomasin, että seitsemässä työkalupakissa oli yhteensä peräti 18 tulppa-avainta. Nyt löytämistäni tulppa-avaimista ainakin puolisen tusinaa olisi soveltunut sen sytytystulpan irrottamiseen, joka muutama päivä sitten oikkuili!

 

Ruuvimeisseleitä löysin pakeista yhteensä lähes seitsemänkymmentä eli ruuvimeisseleissäkin löytyy!

 

Inventoinnin tulos oli yhdet hohtimet ja yli kymmenkunnat erilaiset pihdit sekä tongit.

 

Kiintoavaimia ja erilaisia hylsyavaimia löytyi mukava lajitelma.

 

miljoonalaatikko1

 

Inventointini kaunein löydös oli japanilaisvalmisteinen nuken jalkineen lesti – tai sellaiseksi ainakin sen mielsin! Voisikohan japanilaistytön jalka olla noin pieni ja siro?

 

miljoonalaatikko2

 

Mökkimme miljoonalaatikot on nyt läpikäyty ja tavarat ovat pakeissa jonkinmoisessa järjestyksessä varastorakennuksen hyllyllä.

 

Kysymys kuuluu nyt:

"Mistä pakista löydän kulloinkin etsimäni työkalun tai muun tarvikkeen?"

 

 

Olen muuten sitä mieltä, että naisten miljoonalaatikoiksi voidaan vallan hyvin kutsua niitä laatikoita, jotka sisältävät  tarpeellisia ja tarpeettomia ompelutarvikkeita! Hyvin tarpeellisia nekin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: miljoonalaatikot, miljoonalaatikko, ompelutarvikelaatikko,

Tapasin Jääprinsessan, mutta Jääprinsessan suudelma jäi kokematta

Sunnuntai 24.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Rovaniemen puoluekokouksen illanvietto lauantaina kesäkuun 9. päivänä tapahtui SantaPark´ssa.

 

SantaPark sijaitsee 8 kilometriä Rovaniemen keskustasta ja paikka on vuoren sisällä siten, että SantaPark´n päällä on 60 metriä kalliota.

 

 

Illanvieton ruokailujonot olivat pitkiä ja sen vuoksi halusinkin odotellessani tutustua SantaPark´n elämystarjontaan laajemminkin.

 

SantaParkin Jäägalleriaan tutustuminen oli jotain ainutkertaista ja hieno kokemus.

 

Jäägalleria sijaitsee SantaPark`n pääsalin kanssa samalla tasolla, mutta hieman erillään pääsalista.

 

Jaagalleriaviitat

 

Jäägallerian sisäänkäynnin vieressä on lämpöviittoja, joiden avulla galleriassa tarkenee hyvin – gallerian lämpötila kun on tasoa  miinus kymmenen astetta!

En galleriaan mennessäni tiennyt menettelytapoja ja menin sisään kesätamineissa. Hyvin niilläkin toki pärjäsi!

 

Jaagalleria1

 

Jäägallerissa on esillä suomalaiseen luontoon liittyviä eläinhahmoja jääveistoksina.

 

Jaagalleriahirvi

 

Hirvet,…

 

 

Jaagalleriakarhu

 

…karhut,…

 

Jaagalleriakettu

 

…ketut,…

 

 

Jaagallerialinnut

 

…erilaiset linnut…

 

 

Jaagalleriamuut

 

 

…ja monet muut suomalaisen luonnon eläimet ovat saaneet jäätaiteilijat ikuistamaan niiden hahmot Jäägallerian nähtävyyksiksi.

 

Jaagalleriajaaprinsessa

 

Jääprinsessa hallinnoi valtakuntaansa…

 

 

Jaaprinsessa_vuode

 

..ja Hän suostui samaan kuvaan myös satunnaisen kulkijan kanssa.

 

 

Minua jäi harmittelemaan se, että en osannut nauttia Jääprinsessan kanssa ”Jääprinsessan suudelmaa”. Se on Jääprinsessan tarjoilema käsintehdyistä jäälaseista nautittu grogi!

Varmasti elämys sinänsä!

 

Suosittelen SantaPark´ssa käyntiä ja muistakaa poiketa myös Jäägalleriaan, sillä se on jotain ainutlaatuista!

 

Kerrottehan sitten, että miltä tuntuu Jääprinsessan suudelma!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SantaPark, Jäägalleria, Jääprinsessa, Jääprinsessan suudelma,

Eilinen blogikirjoitukseni herätti suurta mielenkiintoa!

Torstai 21.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Kiitän kaikkia eilisen blogikirjoitukseni lukeneita ja sitä kommentoineita aktiivisuudesta esittämäni asian suhteen.

 

Sain sähköpostiviestejä, puhelinsoittoja, henkilökohtaisia kommentointeja ja poikkeuksellisen suuren määrän nettisivuillani kävijöitä kirjoitukseni ansiosta.

 

Lähetin kirjoitukseni hieman fiksattuna Aamulehdelle ja se julkaisi kirjoitukseni ”Lukijalta” –palstallaan  20.6.2012 – se varmaan osaltaan vaikutti, että nettisivuillani oli poikkeuksellisen vilkasta.

 

Aamulehtiotsikko

 

Aamulehti huomioi mielipidekirjoitukseni jo etusivullaan, sillä lehden nimen alla oli 20.6.2012 alaotsikko:


Palvelut: TKL korjauttaa yhä bussejaan Virossa, vaikka kaupungin oma tuotanto on tehostunut."

 


Aamulehtieskonkirjoitus20062012

 

 Sivulla B24 julkaistu kirjoitukseni kuului näin:

 

”Halutaanko palvelut ulkomaille?

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitos on onnistunut liikelaitoksen tehostamisessa hyvin.  Onnistuminen koskee myös korjaamotoimintoja, joka merkitsee mm. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen sinisten bussien kunnossapidon ja korjaamisen tehostumista.

 

Kaupungin oman tuotannon tehostumisesta huolimatta TKL korjauttaa bussejaan Virossa.

 

Hämmästys oli suuri, kun TKL:n johtokunnan puheenjohtaja kaupunginvaltuustossa 18. kesäkuuta kehua retosteli virolaisten bussikorjaamoiden hyvää työn laatua ja halpaa hintaa

 

Puheenvuoro oli isku suomalaista ja tamperelaista työtä vastaan.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen tehostamistoimenpiteet ovat pelastaneet kaupungin oman tuotannon säilymisen laajemmaltikin. Infran kokemukset osoittavat, että myös kaupungin oma tuotanto pystyy olemaan tehokasta – kaikkea ei tarvitse ulkoistaa!

 

Haluavatko päättäjät ulkoistaa bussien korjaamisen ohella myös muut Tampereen kaupungin palvelutoiminnot ulkomaille?

 

 

 

Esko Erkkilä

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja, kesk”

 

 

Toivon, että blogikirjoitukseni ja sen Aamulehdessä julkaistu ”miedompi” versio vauhdittavat keskustelua siitä, että...


...onko meidän Tampereella ja koko Suomessa pakko siirtää kaikki palvelutoiminnot Suomen ulkopuolelta tapahtuviksi!

 

Vastaan omasta puolestani ja vastaukseni on VAHVA EI!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Petri Siuro, Tampereen Vihreät , Vihreät De Gröna, Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos, bussien korjaaminen Virossa, suomalaisen työn halveksiminen, Tampereen kaupunginvaltuusto 18.6.2012, ulkoistaminen, ulkoistaminen Viroon, TKL, Tampereen Infra,

Kuinka laajaa kotimaisen ja tamperelaisen työn halveksunta on Tampereen päättäjien piirissä?

Keskiviikko 20.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Seurasin Tampereen kaupunginvaltuuston kokousta internetin välityksellä maanantaina 18.6.2012.

 

Kaupunginvaltuutettu Hellä Asumaniemi (SDP) otti kokouksen ensimmäisessä puheenvuorossa esille Tampereen kaupungin omien sinisten bussien heikon kunnon.

 

Asumaniemen puoluetoveri Atanas Aleksovski, joka toimii kaupunginhallituksen edustajana Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnassa, toi esille, että Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos käyttää bussien korjaamisessa virolaisia bussikorjaamoita!

 

Aleksovskin kertoma on täyttä totta, vaikka se kuulostaakin uskomattomalta.

 

Toimin Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana ja olemme siellä ihmetelleet virolaisten korjaamoiden käyttämistä Tampereen sinisten bussien korjaamisessa. Menettely on ihmeellistä oman oksan sahaamista, sillä olemme vaalikauden aikana saaneet Tampereen Infran korjaamotoiminnot hyvään iskuun. Virolaiset korjaamot saavat töitä, mutta kaupungin omaa tuotantoa syrjitään!

 

Olin pudota tuoliltani, kun kuulin Vihreiden Petri Siuron puheenvuoron, jossa Siuro ponnekkaasti puolusti virolaisten bussikorjaamoiden käyttämistä Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen bussien korjaamisessa!

 

Siuro mainosti virolaisten korjaamoiden työn hyvää laatua ja halpoja hintoja.


Puheenvuoro oli isku suomalaista ja tamperelaista työtä vastaan.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen tehostamistoimenpiteet ovat esimerkillään pelastaneet kaupungin oman tuotannon säilymisen laajemmaltikin. Infran kokemukset osoittavat, että myös kaupungin oma tuotanto pystyy olemaan tehokasta – kaikkea ei tarvitse ulkoistaa!

 

Haluavatko päättäjät ulkoistaa bussien korjaamisen ohella myös muut Tampereen kaupungin palvelutoiminnot ulkomaille?



-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Petri Siuro, Tampereen Vihreät, TKL, Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos, bussien korjaaminen Virossa, Tampereen kaupunginvaltuusto,

Saksassa suurennuslasi on ostoskärryjen vakiovaruste joissain kaupoissa - milloin Suomessa?

Sunnuntai 17.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL kampanjoivat markettien edustalla kotimaisen ruuan puolesta perjantaina 20.4.2012.

 

Kahden merkittävän tahon yhteiskampanjan tarkoituksena oli kiinnittää kuluttajien huomiota ruuan alkuperään ja elintarvikepakkausten alkuperämerkintöihin.

 

Ruuan alkuperän selvittäminen on usein salapoliisityötä, sillä erityisesti kaupan keskusliikkeet, mutta myös osa elintarviketeollisuudesta haluavat itsekkäistä bisnessyistä piilotella ruuan alkuperää.

 

Ruuan alkuperän piilottelussa ”kunnostautuvat” erityisesti kaupan merkittömät tuotteet eli Pirkat, Euroshopperit ja Rainbowit. Hieman halvemmalla hyllyhinnalla ne pyrkivät kasvattamaan kaupan katetta – kuluttajan etua päivittäistavarakaupan jättiläiset eivät ajattele.


Minua huvitti taannoin, kun joku kuluttaja kehui Rainbow-tuotemerkillä myytyä jotain elintarviketta - Rainbow ei ole mikään merkki, vaan S-ryhmän merkitön tuote!

 

MTK:n ja SEL:n yhteiskampanjan hieman humoristisena kampanjavälineenä toimivat suurennuslasit, joita kuluttajille jaettiin markettien pihoilla.

 

Tavalliselle kuluttajalle suurennuslasit ovatkin usein ainoa keino selvittää elintarvikkeiden alkuperä.

 

Kotimaisen ruuan puolesta kampanjoivilla tahoilla on hieman erilaisia tavoitteita, mutta suuri päämäärä kaikilla on sama eli kotimaisen ruuan arvostuksen ja haluttavuuden kasvattaminen.

 

SEL:n jäsenet haluavat turvata työpaikkansa kotimaisessa elintarviketeollisuudessa...


...ja...


...MTK puolestaan kantaa huolta alkutuotannon säilymisestä Suomessa.

 

Taannoisella matkallamme Saksaan totesimme, että jotkut elintarvikemyymälät olivat siellä varustaneet ostoskärrynsä kiinteillä suurennuslaseilla!

 

ostoskarry1

 

Suurennuslasi oli kiinnitetty tukevasti ostoskärryyn, jotta kaikki pakkausmerkinnät oli helppo kuluttajan selvittää.

 


ostoskarry2

 

Mikä suomalainen päivittäistavarakauppaketju uskaltaa ottaa saman menettelyn käyttöönsä?

 

Suurennuslasin asentaminen ostoskärryn vakiovarusteeksi olisi suuri palvelus kuluttajalla ja olen varma, että se olisi hyvä käytännön askel kotimaisten elintarvikkeiden puolesta!

 

Löytyykö K- tai S-ryhmältä uskallusta toimia kuluttajan ja suomalaisuuden puolesta?

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: MTK:n ja SEL:n suurennuslasikampanja, elintarvikkeiden alkuperämerkinnät, K-ryhmä, S-ryhmä, Pirkka, Euroshopper, Rainbow, merkittömät tuotteet, private label, MTK, SEL,

Juha Sipilä: "Vastaukseni on luja kyllä!"

Keskiviikko 13.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Rovaniemen puoluekokouksen pääjuhlan odotetuin vaihe oli puheenjohtaja Juha Sipilän linjapuhe.

 

Olin pääjuhlassa paikalla ja voin vakuuttaa, että meillä keskustalaisilla on nyt tulevaisuuteen uskova ja luottavainen suhtautuminen tulevaisuuteen.

 

Otsikossa oleva Juha Sipilän linjapuheeseensa sisällyttämä lause oli ja on vastaus hänen itsensä esittämään kysymykseen, että tarvitaanko meitä.

 

Kerron pienen kuvakavalkadin välityksellä Lappi Areenan tunnelmista Keskustan puoluekokouksen pääjuhlassa:

 

paalippusaapuu

 

Rovaniemen halki edenneen lippumarssin tavoin Juha Rehula toi siniristilipun pääjuhlaan.

 

 

paapirkanmaasaapuu

 

Pertti Hakanen toi Lappi Areenalle Keskustan Pirkanmaan piirin järjestölipun. Pirkanmaan lippuairueina olivat Ritva Männistö (vasemmalla) ja Päivi Koppanen.

 

paalipunkantajat

 

Puhujakorokkeella Juha Rehulan kannatteleman Suomen lipun vierelle sijoittautuivat puheenjohtaja Juha Sipilän kantamana Keskustan lippu ja Keskustan Lapin piirin puheenjohtaja Janne Seurujärven kannattelema Lapin piirin järjestölippu.

 

paaanttikurvinen

 

Lapin Sotilassoittokunnan alkumusiikin jälkeen Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen lausui tervetulosanat.

Pääjuhlan teemana oli Santeri Alkion syntymän 150-vuotisjuhlavuosi ja sen vuoksi Kurvinen siteerasikin joitain Alkion lausumia totuuksia.

Olen saanut olla pitämässä lukemattomia tupailtoja ja sen vuoksi pidin Kurvisen mainitsemasta Alkio-lausumasta, joka kuului näin:

 

Tupailloissa ihmisellä järki lähtee liikkeelle!


Alkion lausumaa totuutta voidaan soveltaa nykyajan poliittisiin tupailtoihin eli toritapahtumiin. Ainakin me Tampereen keskustalaiset pyrimme toimimaan siten, että toritapahtumissa järki lähtee liikkeelle!

 

 

paaironface

 

Media on puoluekokouksen jälkeen repostellut, että räppäri Ironfacen esiintyminen ei muka olisi sopinut Keskustan juhlaan.

Minä ja lukemattomat muut juhlayleisön joukossa nauttivat Ironfacen kahdesta esityksestä, jotka olivat nimeltään: ”Pyöritä maailmaa” ja ”Te tuutte alas”.

Ironface itsekin toki totesi, että hänellä on nyt meneillään eräs erikoislaatuisemmista keikoistaan!

 

paasanterialkio

 

Taiteilija Esko Lehtimäki esitti Santeri Alkiota monologissa, joka kuvasi lähelle iltaan ehtinyttä Alkiota.

Monologi oli sijoitettu vuoteen 1929 ja kun Alkio kuoli 1930, niin ilta oli tuolloin jo lähellä Santeri Alkiota.

Monologissa Alkio tarkasteli ja analysoi mm. Vapaussotaan liittyneitä kuvioita; sen syitä ja myös sodan jälkeistä porvarillisen ylimystön toimintaa.

Monologin tuottamisen kantavana voimana oli ollut filosofian tohtori ja professori Kari Hokkanen – Hokkanen on aikoinaan toiminut Alkio-opiston rehtorina, joten hän varmasti osaa tulkita Alkion tekstejä.

Olin sijoittunut juhlasalissa siten, että jouduin kuvaamaan "Alkion" videotaululta ja sen vuoksi kuva on epätarkka.

 

paaliputodottavat

 

Jalustalla seisoneet liputkin odottivat jännityksellä puheenjohtaja Juha Sipilän linjapuhetta.

 

 

paajuha1

 

Puheenjohtaja Sipilän linjapuhe on julkaistu Keskustan nettisivuilla.

Tekee kuitenkin vääryyttä itselleen, jos tukeutuu pelkästään netissä julkaistuun Sipilän puhetekstiin – kyllä puhe piti itse kuunnella paikan päällä!

Tukeudun omaan muistiini ja muistiinpanoihini, kun referoin puheenjohtaja Juha Sipilän linjapuhetta muutamilla ranskalaisilla viivoilla:

 

  • kuljemme yhdessä tämän porukan kanssa kohti voitollisia kunnallisvaaleja
  • Keskusta on kautta aikain rakentanut sovintoa ja siltoja eri kansanosien välille; kansaneläke, lapsilisät, peruskoulu, ammatti- ja korkeakouluverkko, opintotuki, minimipalkka, veteraaniasia, kodinhoitotuki sekä rautaruukit ja outokummut ovat olleet keinoja tässä työssä, jota Keskusta on edesauttanut ja linjannut
  • nyt on satsattava suomalaiseen ruokaan ja on rohkaistava nuoria ottamaan tila vastaan vanhemmalta sukupolvelta
  • biotalouden avulla pystymme luomaan 200.000 uutta työpaikkaa
  • työtä tekemällä ja toisista välittämällä!
  • välittämistä ei voi ulkoistaa!

 

 

paajuhasipila

 

Sipilä linjasi näin:


Keskittäminen ei ole suomalaisten haave.

Keskittäminen tuhoaa luontoa.

Hajauttaminen suojelee luontoa!

Kunta on ihmisten lähiyhteisö ja kansanvallan kulmakivi.

Sanelua ja pakkoliitoksia Keskusta ei hyväksy!


Näiden lauseiden jälkeen kolmituhantinen pääjuhlayleisö puhkesi jälleen kerran suosionosoituksiin.


Nykyhallitusta Sipilä luonnehti näköalattomaksi ja totesi sen valinneen linjakseen hitaan taantumisen linjan – hallitus ajaa vimmalla alas suomalaista yhteiskuntaa.


paaesko


Sain jo paluumatkalla viestejä, että olen seurannut Sipilän puhetta tarkkaavaisena, sillä naamaani on kuulemma näytetty ruudun täydeltä Ylen iltauutisissa.

Varmistin asian kotiin päästyäni Yle-Areenasta ja näinhän tässä on näköjään käynyt!

En omaa pienintäkään tietoa, että mistä ja kuinka minua on kuvattu television iltauutisiin.

 

paapuoluejohtolavalla

 

Puheenjohtajan linjapuheen jälkeen juontaja Julius Oförsagd pyysi edellispäivänä valitun puoluejohdon kokonaisuudessaan Sipilän seuraksi lavalle.

On selvää, että Sipilän linjapuhe ja uuden johtoviisikon esiintyminen saivat yleisöltä pitkään jatkuneet suosionosoitukset!

 

paaelsi

 

Pääjuhlan viimeisen puheenvuoron sai käyttää Keskustanaisten puheenjohtaja Elsi Katainen.

Koulukuntasiskoni Elsi-agrologi toivotteli herttaiseen tyyliinsä puolueväen turvalliselle kotimatkalle.

 

Lopuksi puoluekokousväki lauloi sydämensä kyllyydestä ”Oi maamme, Suomi, synnyinmaa…” ja kansallislaulumme kaikuikin väkevästi Lappi Areenalla!

 

 

paayhdessa

 

”Yhdessä” –teeman ympärille rakentunut Suomen Keskustan 74. sääntömääräinen puoluekokous oli päättynyt!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Juha Sipilä, Antti Kurvinen, Santeri Alkio, Elsi Katainen, Juha Rehula, keskustan puoluekokous, Pertti Hakanen, Ritva Männistö, Päivi Koppanen, Janne Seurujärvi, Ironface,

Puoluekokousmatka on alkanut!

Perjantai 8.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamuvirkuimmat tämän palstan lukijat näkevät nämä rivit perjantaina 8.6.2012 klo 00.00.

 

Olen täsmälleen samalla kellonlyömällä noussut bussiin Tampereen linja-autoasemalla ja matkamme kohti Rovaniemeä ja Keskustan puoluekokousta on alkanut.

 

Bussi on täpötäynnä, sillä matkassa on viitisenkymmentä pirkanmaalaista puoluekokousedustajaa. Muilla kulkutavoilla Rovaniemelle on tulossa ainakin sama määrä pirkanmaalaisia, joten kokonaisedustuksemme kohoaa tasolle satakunta kokousedustajaa.

 

Aikataulusuunnitelman mukaan olemme perillä Rovaniemellä tänään klo 12.00.

 

Keskustan puoluekokouspaikkana toimii Lappi Areena ja siellä puoluekokousosanottajien valtakirjojen tarkastaminen alkaa klo 10.00.

 

Ohjelman mukaan Rovaniemellä on runsaasti erilaisia oheistapahtumia mm. Lordinaukiolla sekä Lapin Urheiluopistossa Santaparkissa.

 

Santaparkissa alkaa varmaan mielenkiintoinen ja erittäin ajankohtainen ”Terve tulevaisuus tehdään kunnissa” –ajankohtaisseminaari klo 12.30, mutta todennäköisesti en ehdi sinne.

 

Varsinainen puoluekokous alkaa klo 15.00 ja silloin on oltava paikalla.

 

Jossain vaiheessa on ehdittävä kirjautumaan hotelliin, jotta kahden yön majoittuminen on turvattu.

 

On selkeästi todettava, että kaikki puoluekokouskulut menevät omasta pussistani, sillä mikään taho ei maksa edes osaa puoluekokouskuluistani.

 

Tutkailin hotellini tietoja ja siellä kaikissa huoneissa on langaton internet-yhteys.

 

Kannettava tietokoneeni on matkassa ja ainakin suunnittelen, että pystyn paikan päältä päivittämään tuoretta tietoa näille sivuille. Mitään en pysty lupaamaan, mutta sitä yritän.

 

Jos yritykseni ei onnistu, niin sen varalle tällä palstalle on kyllä kaikille päiville varattuna oma juttunsa eli näille sivuille ilmestyy Keskustan puoluekokouksenkin aikana joka tapauksessa uusi juttu!

 

sammalleimu

 

Sammalleimulla ei ole mitään yhteyttä tähän juttuun, mutta koska otin eilen mökillämme tämän kuvan, niin liitän sen tähän loppuun!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskusta, Suomen Keskusta, puoluekokous Rovaniemellä, Keskustan puoluekokous, Keskustan puoluekokous Rovaniemellä, Lappi Areena,

Onko Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä hallintohimmeleistä tiensä päässä?

Perjantai 1.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän muodostavat Tampereen lisäksi Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Ylöjärvi ja Vesilahti.

 

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, jota lyhyemmin kutsutaan nimellä ”Tampereen kaupunkiseutu” järjesti toukokuun 30. päivänä 2012 seminaarin, jonka aiheena oli

 

”Infra on kuntien kilpailukyvyn runko”.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana sain kutsun tilaisuuteen, joka järjestettiin Työväenmuseo Werstaan auditoriossa Väinö Linnan aukiolla Tampereella.

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen, sillä siellä vallinnut henki viesti voimakkaasti sitä pinnan alla kytevää eripuraisuutta, jonka on saanut aikaan Kokoomuksen pääministeri Jyrki Kataisen ja kuntaministeri Henna Virkkusen ajama kuntauudistus.

 

Paivi_Nurminen

 

Seutujohtaja Päivi Nurmisen alustus, jonka aiheena oli ”Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö” kuvasti vahvasti sitä epävarmuutta, jota kuntauudistuskaavailut ovat saaneet aikaan Tampereen kaupunkiseudulla.

 

Tampereen kehyskunnat eivät luota kaupunkiseudun yhteistyössä Tampereen muita kuntia hamuilevaan politiikkaan ja tämä luo varjon pääkaupunkiseudun jälkeen maan toiseksi suurimman talousalueen kehittymiselle.

 

Kataisen ja Virkkusen kuntauudistussuunnitelmista kärsivät tamperelaiset, Tampereen kehyskunnat, koko Pirkanmaa ja lopulta koko Suomi.

 

Paivi_Nurmisen_dia

 

Seutujohtaja Päivi Nurminen oli sisällyttänyt esityksensä alkuun dian, joka taustoitti hyvin niitä erilaisia lähtökohtia, joista Tampereen seutukunnat ponnistavat.

Nurmisen esittämät lukusarjat ovat vankka tae sille, että toimintansa kestävälle perustalle saaneita kehyskuntia ei kiinnosta liittyä tehottomaan Tampereen kaupunkiin.

 

Parhaillaan menossa olevat Tampereen kaupungin ”hätätyönä” laatimat talouden korjaustoimenpiteet karistavat viimeisetkin liittymishalut kehyskuntien päättäjiltä ja asukkailta.

 

Vihreitä edustava nokialainen kaupunginvaltuutettu ja Nokian teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja Leo Lähde kysyi Nurmiselta urheilijoille tavallisesti esitetyn kysymyksen:

 ”Miltä nyt tuntuu?”

 

Tampereen seutukunnan palkkarenkinä seutujohtaja yritti tietysti pyöritellä asioita myötäsukaan, mutta kaikesta huomasi, että Tampereen ja kehyskuntien eripura ei anna mielekästä pohjaa seutukunnan työn jatkamiselle.

 

Olen jo aikaisemmin pitänyt Tampereen seutukunnan kyhäämistä turhana hallintohimmelin rakentamisena ja nyt pidetty seminaari vankisti käsitystäni, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä voitaisiin lopettaa.

 

Onneksi kuntayhtymän marraskuulla 2008 allekirjoitetussa perustamisasiakirjassa on osattu valmistautua kuntayhtymän lopettamiseen.

 

Perustamissopimuksen 24 § toteaa näin:

 

”Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääoma-osuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.”

 

Ehdotan, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä asettautuu hiipuvalle toiminnan tasolle ja valmistaudutaan sen purkamiseen tarpeettomana hallintohimmelinä jäsenkuntien syksyllä valittavien uusien valtuustojen päättämällä aikataululla.

 

Mielestäni en syyllisty populismiin, kun totean tuntevani huonoa omaatuntoa, että sain nauttia maittavan lounaan kaikkien teknisten palvelujen seutuseminaarin osanottajien tapaan Ravintola Ziberiassa. Eivät luottamushenkilöt ansaitse ylitsepursuavaa tarjoilua - kahvi- ja teetarjoilu riittää varsin hyvin puolilta päivin alkavan seminaarin tarjoiluksi!

 

Ajattelen niitä lukemattomia lounaita, jotka Tampereen seutukunta on maksanut hallinnossaan mukanaoleville kuntien virkahenkilöille ja myös päättäjille – jo yksistään näiden ilmaisten lounaiden lopettaminen olisi suuri helpotus taloudellisissa ongelmissa painiskeleville kunnille!


On aina muistettava koettu ikivanha totuus:

Ilmaisia lounaita ei ole!

 

Pirkanmaalaisten kuntien edunvalvonnan pitää mielestäni tapahtua Pirkanmaan Liiton kautta – siihen ei tarvita Tampereen seutukunnan tapaista hallintohimmeliä.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Tampereen kaupunkiseutu, Pirkanmaan Liitto, Infra on kuntien kilpailukyvyn runko, Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta, ilmaisia lounaita ei ole,

35. Türin kukkamarkkinoilla oli tarjolla paljon muutakin kuin Viherpeukaloiden tarvitsemia taimia ja työvälineitä

Sunnuntai 27.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Viron kevätpääkaupungiksi julistautuneessa Türin kaupungissa järjestettiin 18…20.5.2012 Türi XXXV Lillelaat –tapahtuma eli Türin Kukkamarkkinat.

Markkinat järjestettiin kaupungin Kalevi-kadun kentillä – tänä vuonna siis jo 35:ttä kertaa.

 

Markkinoilla puutarha-alan yritykset, taimitarhat ja yksityispuutarhurit esiintyivät osastoillaan ja niillä Viherpeukalot pystyivät tutustumaan puutarha-alan uutuuksiin sekä tekemään edullisia hankintoja.

 

Osallistuin perhekuntani kanssa markkinoille jo toisena vuonna peräkkäin. Edellisvuonna oli paahtava helle ja nyt lämpötila oli vain hieman yli kymmenen astetta!

 

Olimme paikalla Kukkamarkkinoiden ensimmäisenä päivänä ja totesimme bussien paikoitusalueella, että suomalaisbusseja oli matkassa lähes kaksikymmentä! Jos sama suomalaistahti jatkui myös kahtena muuna näyttelypäivänä, voidaan todeta, että yli 2.000 suomalaista bussimatkaajaa tutustui Türin Kukkamarkkinoille!


VH_putsaa

 

Matkasimme Türiin nokialaisen Tilausliikenne V-H Tuovisen bussilla, jota ohjasi itse yrittäjä Veli-Heikki Tuovinen.

Tässä Veli-Heikki laittaa bussiamme ”putsikuntoon” Rakveressä, jossa yövyimme matkallamme kaksi yötä.

 

tyri1

 

Markkinoilla oli tarjolla monenlaista kukkaloistoa…

 

tyri2

 

…kuten kuvista ilmenee!

 

tyri3

 

Kattava amppelivalikoima…

 

tyri4

 

…ja paljon terhakoita taimia.

 

tyri5

 

 

Tältä myyjältä ostimme useita erilaisia mehikasvien alkuja, jotka viimevuotisen kokemuksemme perusteella oikein hoidettuina selviävät talven yli.

 

Markkinoilla oli runsas tarjonta myös sellaisista tuotteista, jotka eivät suoraan liittyneet puutarhanhoitoon. Tässä joitain esimerkkejä:


tyri6

 

Keski-Eesti Käsitööselts, Türi Käsitöötuba sekä Türi Kindaklubi olivat laittaneet näyttelyalueen koululle käsityönäyttelyn.

 

tyri7

 

Näyttelyssä oli tarjolla ja myytävänä taidokkaita neuletöitä. Ostin parit töppöset pojan tyttärille - hinta yhteensä 7 euroa!

 

tyri8

 

Taiteilija Aino Kukk myi osastollaan kansallispukuisia nukkeja edulliseen hintaan eli kymmenen euroa kappaleelta!

 

tyri9

 

Omatekoiset juustot…

 

tyri10

 

…ja makkarat sekä muut lihajalosteet kuuluvat Türin Kukkamarkkinoiden vakiotarjontaan.

 

tyri112

 

Samoilla markkinoilla oli ”irtomyynnissä” myös eläviä kanan-, broilerin- ja kalkkunanpoikasia sekä hanhenmunia!! Kalkkunanpojat karkailivat myyjältä ja hän keräili niitä kentältä takaisin laatikoihin.

Olen täysin varma, että Suomessa ei samoilla markkinoilla olisi mahdollista myydä ”irtomyynnissä” juustoja, makkaroita ja eläviä kananpoikia. Samaiseen Euroopan Unioniin kuuluvassa maassa se on kuitenkin mahdollista!

 

tyrisaunajakkara2

 

Puutarhakalusteosastolla oli tarjolla perin mielenkiintoinen saunajakkara.

 

Oma lukunsa Türin Kukkamarkkinoilla on runsas savukalatarjonta. Oletin kalojen alkuperäksi Peipsjärven, mutta suurimman kalaosaston myyjä kertoi niiden olevan kalastettu ”Pärnun mereltä”.

 

tyrikala1

 

Lohi 6 €/kpl

 

tyrikala2

 

Hauki 4 €/kpl

 

tyrikala3

 

Lahna 3 €/kpl

 

tyrikala4

 

Ahven 6 €/kg

 

tyrikala5

 

”Tuule haug” 4 €/kpl

 

 

tyriperakarrynpakkaus

 

Türistä oli lähdettävä klo 14.00, jotta olisimme ehtineet sovitulle paluulaivalle.

Kukkamarkkinaostokset pakattiin bussin peräkärryyn ja pakkausmestarina toimi ”kapteenimme” Veli-Heikki Tuovinen!

 

 

Matkamme oli mielenkiintoinen ja sen tuloksena riitti istutustöitä pariksi päiväksi - pitäisi varmaan alkaa varaamaan jo seuraavaa Türin matkaa!

 

-Esko Erkkilä-





Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Türin Kukkamarkkinat, Türi XXXV Lillelaat , Türi Lillelaat, Tilausliikenne V-H Tuovinen Oy, Rakvere, Türi,

Kuntaliiton analysointi kuntien vastauksista kuntauudistukseen antaa arvokasta tietoa kansalaisille, kunnallisvaalien äänestäjille ja toivottavasti puhuttelee myös hallitusta

Lauantai 26.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuntaliiton erityisasiantuntijat Antti Kuopila ja Markus Pauni sekä projektipäällikkö Sini Sallinen ja tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom ovat kehitysjohtaja Kaija Majoisen johdolla laatineet erinomaisen analyysin kuntien valmiuksista ministeri Virkkusen esityksestä kuntien yhdistymisselvityksiin.

 

MSL-Tampere oli jo useita viikkoja sitten sopinut erityisasiantuntija Antti Kuopilan alustuksesta, joka käsitteli Kuntaliiton näkemyksiä kuntauudistuksesta.

 

Emme tilaisuudesta sopiessamme osanneet arvata, että tilaisuuden ajoitus osui kohdalleen, sillä Kuntaliiton asiaa koskeva analyysi julkistettiin muutama tunti ennen tilaisuutemme alkamista – saimme siis kuulla todella uusinta tietoa kuntauudistuksesta!

 

Kuntaliiton erityisasiantuntijoiden laatima analyysi löytyy Kuntaliiton nettisivuilta www.kunnat.net nimellä ”Kuntien valmiudet yhdistymisselvityksiin vaihtelevat alueittain paljon”.

 

Antti_Kuopila

 

MSL-Tampereen kaikille avoimessa tilaisuudessa Kirjastotalo Metson Martikainen-luentosalissa Kuntaliiton erityisasiantuntija Antti Kuopila kertoi Kuntaliiton analyysistä torstaina 24.5.2012.

 

Kuntaliiton laatima analyysi on vaatinut analyysin laatineelta työryhmältä paljon työtä, sillä kuntien vastaukset ministeri Virkkusen laatimiin kysymyksiin eivät ole helposti tulkittavissa.

 

Työryhmä on paneutunut tehtäväänsä huolella ja on tarvittaessa erikseen tarkistanut kunnan todellisen kannan esitettyihin kysymyksiin.

 

Kuntaliiton erityisasiantuntijoiden laatimaa analyysiä on arvostettava, sillä se antaa todellista tietoa kansalaisille, syksyn kunnallisvaaleihin valmistautuville äänestäjille ja toivottavasti se antaa järkeä myös hallitukselle.

 

Oleellista analysoinnissa Kuntaliiton tiedotteen mukaan on se, että kunnat hyväksyvät vain vapaaehtoisuuteen perustuvat kuntaliitokset.

 

Tästä lähes kaikki hallituksessakin olevat puolueet ovat yksimielisiä, mutta hallituksessa on kaksi ”vastarannan kiiskiä” ja he ovat pääministeri Jyrki Katainen sekä kuntaministeri Henna Virkkunen. Kukaan ei ole heidän suustaan kai kuullut, että kuntien pakkoliitokset eivät ole mahdollisia!

 

Kataisen sekä Virkkusen jääräpäisyys ja sitä kautta Kokoomuksen linja on äänestäjien muistettava, kun syksyn kunnallisvaaleissa äänestäjä tekee äänestyskopin hiljaisuudessa päätöstään puolue- ja ehdokasvalinnastaan!

Kuntaliiton_graaffi

 

 

Kuntaliiton analyysistä selviää, että Virkkusen kuntakartan vastustaminen on voimakkainta Keski-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä, ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla.

 

Virkkunen olisi rustaamassa koko Keski-Pohjanmaata yhdeksi kunnaksi ja tiedän alueen hyvin tuntevana, että se ei ole mahdollista.

 

Vihreiden selvitysmies Osmo Soininvaaran taannoinen haavekuva yhdestä Lahden ympärille muodostettavasta suurkunnasta näkyy alueen kuntien kannanotoissa edelleen ja siellä kunnat haluavat jatkaa ymmärrettävistä syistä itsenäisinä. Eivätpä taida Vihreät olla kovin suuressa suosiossa Lahden ympäryskunnissa!

 

Pirkanmaalla ainoastaan kaksi kuntaa Tampereen lisäksi on tyytyväinen Virkkusen esitykseen.

 

Tampereen kehyskunnat eivät halua liittyä tehottomaan Tampereeseen ja näin onkin hyvä.

Tämä oli Keskustan linja taannoin, kun Tampereen vastausta Virkkusen kyselyyn laadittiin – oli hienoa, että useat vastuulliset Tampereen kaupunginvaltuutetut myös muista valtuustoryhmistä yhtyivät Keskustan kantaan!

 

Toivon, että mahdollisimman monet kansalaiset ja äänestäjät perehtyvät Kuntaliiton erityisasiantuntijoiden laatimaan analyysiin. Se on mainio pohja, kun äänestäjä tekee puolue- ja ehdokasvalintaa ensi syksyn kunnallisvaaleissa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuntaliitto, Kuntaliiton analyysi, Kuntien valmiudet yhdistymisselvityksiin vaihtelevat alueittain paljon, www.kunnat.net,

Rakveren Näyttelytalossa kannattaa käydä

Keskiviikko 23.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Vietimme Türin Kukkamessuille suuntautuneella matkallamme kaksi yötä Rakveressä, joten meille jäi kokonainen päivä aikaa tutustua Rakveren kaupunkiin, sen nähtävyyksiin ja turistitarjontaan.

 

Seurueemme miesväki poikkesi Rakveren Näyttelytalossa ja käyntimme perusteella uskallankin suositella siellä käyntiä kaikille Rakveressä kävijöille.

 

Rakvere1

 

Rakveren Näyttelytalo on peräisin vuodelta 1786 ja se sijaitsee Pik-kadun päässä.

 

Näyttelytalossa on muutamia pysyviä näyttelyitä ja niiden lisäksi siellä järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä. Keskityn tässä jutussa kertomaan tarkemmin kahdesta näyttelystä:

 

Näyttelytalon alakerrassa esitellään pirtun historiaa ja siellä saa havainnollisen kuvan pirtun valmistuksesta sekä alkoholin kiroista.

 

Rakvere2

 

Ohra on tärkeä viinanvalmistuksen raaka-aine, mutta…

 

 

Rakvere3

 

…myös perunasta saadaan pirtua.

 

 

Rakvere4

 

Havainnetaulussa kerrotaan, että tonnista perunaa saadaan 80 litraa pirtua, vehnästä 150 litraa ja maissitonnista peräti 300 litraa pirtua!

Saantoprosentit selittävät paljolti sen, että ohraan perustuva suomalainen etanolinvalmistus ei ole kilpailukykyinen maissista jalostettuun etanoliin verrattuna.

 

 

Rakvere51

 

Viinapulloista oli näyttelyyn rakennettu pyramidi, joka kuvasi sitä vodkan määrää, jonka virolainen keskimäärin juo elinaikanaan.

 

 

Rakvere6

 

Erääseen näyttelyhuoneeseen oli rakennettu putka, johon juopuneet kansalaiset oli viety selviämään. Blogisti kokeili putkan makuulaveria ja ihan selvin päin sekä hymyhuulin!

 

Rakveren Näyttelytalon taidenäyttelyssä on pääosin Virumaan paikkoja kuvaavia sekä virumaalaisten taiteilijoiden töitä.

 

 

Rakvere7

 

Taiteilija Hando Mugaston öljyvärityö vuodelta 1931 on nimeltään ”Koduhoov”.

 

 

Aleksander Rünk´n Viron neuvostoaikaa ihannoivat maalaukset olivat runsaslukuisasti edustettuina näyttelyssä.

 

Hänen neliosainen teossarjansa ”Põllymajandus neljas erinevas ühiskondlikus formatsioonis” kuvaa Viron historiaa varhais-Virosta Neuvostoliiton miehitykseen saakka.

 

 

Rakvere_varhais-Viro

 

Varhais-Viron aikana virolaiset ahersivat ja kaskesivat pelloillaan, mutta…

 

Rakvere_oky1

 

…sitten piiskuri-isännät ajoivat talonpojat kiivastahtiseen työntekoon ja pakottivat myös äidit lastensa imettämisen sijaan korjaamaan satoa.

 

Rakvere_oky2

 

Tunteettomat isännät saivat talonpojat itkusilmin luovuttamaan ainoan lehmänsä öky-isännälle.

 

 

Rakvere_pioneerit

 

Neuvostomiehitys muutti kuitenkin kaiken ihanuudeksi.

Pioneerilapset voivat katsoa valoisin mielin turvallisen neuvostojohtajan ohjauksella tulevaisuuteen ja rynnätä avosylin odottavan neuvostomiehittäjän syliin.

Viljasäkit ovat pullollaan kultaista viljaa ja kaikesta näkyy sosialismin autuus sekä ihanuus!

 

 

Rakvere_talonpojan_piekseminen

 

Rünk´n teos ”Talopoegade peksmine” eli Talonpoikien piekseminen kuvaa myös neuvostoaikaista käsitystä ylemmän luokan toiminnasta ennen ihanaa neuvostomiehitystä.

 

 

Rakveren_vapauttaminen

 

Todelliseen huippuunsa taiteilija Aleksander Rünk pääsee, kun hän maalauksessaan ”Rakvere vabastamine” kuvaa neuvostojoukkojen hyökkäystä Rakvereen vuonna 1944.

Taustalla näkyvä Rakveren linnoitus ei jätä arvailujen varaan paikkakuntaa, jota Puna-armeija on ”vapauttamassa”.

 

 

Rakveren Näyttelytalossa oli käyntimme aikana esillä myös ”Minun erotiikka” –näyttely.

 

Näyttelytyöt perustuvat naisia kuvaaviin alastonteoksiin ja ne olivat maalattu 1950-luvulla.

 

Käsityksemme mukaan neuvostoyhteiskunnan ”pornografinen kysyntä” tyydytettiin alastomia naisia kuvaavilla ”taideteoksilla”.

 

On hyvä asia, että Virossa pidetään yleisön nähtävillä teoksia, joissa ihannoidaan Neuvostoliiton miehitysaikaa.

Neuvostomiehitystä ihannoivat maalaukset ovat aikansa tuotteita ja siksi ne pitää käsittää. Tuskin kukaan taiteilija silloinkaan uskoi maalaustensa todenperäisyyteen!

 

Rakveren Näyttelytalon naispuoliset vahtimestarit halusivat meiltä palautetta, että miten he saisivat suomalaiset nykyistä suuremmin joukoin poikkeamaan Näyttelytalossa.

 

Totesimme, että Näyttelytalon anti on laadukasta ja siitä pitää vaan kertoa kaupungissa vieraileville suomalaisille. Näyttelyihin pääseminen maksaa kolme euroa, joten kustannuskysymys Rakveren Näyttelytaloon tutustuminen ei ole!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rakvere, Rakveren Näyttelytalo, Viron neuvostomiehitys, Viron "vapauttaminen", Neuvostoliitto, Hando Mugasto, Aleksander Rünk, Rakvere vabastamine, Talopoegade peksmine, Rakveren vapauttaminen,

OÜ Liliinan tehtaanmyymälä Rakveressä on suomalaisten suosima käyntikohde, jossa pellavatuotteiden "kauppa käy kuin siimaa"!

Tiistai 22.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Rakveren linnoitus oli korjaustöiden vuoksi suljettuna, kun toukokuun 16. – 18. päivinä vietimme Rakveressä kaksi yötä matkalla Türin Kukkamessuille.


Matkasimme nokialaisen Tilausliikenne V-H Tuovinen Oy:n uusimmalla bussilla, jonka kuljettajana toimi itse Veli-Heikki Tuovinen.

 

Linnan korjaustöiden vuoksi myös me matkaseurueemme miehet lähdimme pellavakauppaan ja ostoksille Virunmaan suurimpaan ja uhkeimpaan kauppakeskukseen eli Põhjakeskukseen.

 


liliina1

 

Pellavakaupan nimi on OÜ Liliina ja se sijaitsee osoitteessa Võidu tn 1.

 

Liliinan tehtaanmyymälä on tuotantotilojen kanssa samassa kiinteistössä. Tehtaalla syntyy kankaita 60 kilometriä vuodessa ja neulojat neulovat tuotteita 2,5 kilometrin verran.

 

Tehdas työllistää n. 40 henkilöä, joten mistään pienestä toiminnasta ei ole kyse.

 

Tuotteisiin kuluu vuodessa 15 tonnia puuvillaa ja 11 tonnia pellavalankaa.

 

Tehtaanmyymälän sisäänkäynti on vaatimattoman näköinen…

 

liliina2

 

…ja sen vuoksi olikin iloinen yllätys, kun totesimme tehtaanmyymälän sisätilojen olevan valoisat ja ostamaan houkuttelevat.

 

Myymälä oli somistettu langanvalmistukseen ja kankaankudontaan liittyvillä esineillä:

 

liliina3

 

Rukki…

 

 

liliina5

 

…ja kangaspuut kuuluivat tehtaanmyymälän somistukseen.

 

 

liliina6

 

Tehtaanmyymälän myymälänhoitaja Maarika Miilman ja hänen Triin-tyttärensä ahkeroivat ostamiemme tuotteiden myymisessä ja pakkaamisessa.

 

liliina7

 

Laudeliinat ja kylpy- sekä käsipyyhkeet olivat korkealaatuisia ja hinnaltaan kohtuullisia.

 

 

liliina9

 

Kassan tienoo muistutti muurahaispesää, kun seurueemme naiset pääsivät kilvan laittamaan eurot liikenteeseen ja Visat vinkumaan!

 

Myymälän esiliinavalikoima oli kattava ja se kiehtoi myös meitä miehiä.

 

liliina10

Mallailen tässä sukulaismiehen ostamaa ”kravatillista herrasmiehen esiliinaa” ylleni, mutta…

 

liliina11

 

…todellisuudessa hankin itselleni alhaalla vasemmalla näkyvän ”sikapossuesiliinan”. Se on kolmiulotteinen, sillä sikapossun korvat ovat mukavasti lerpallaan!

 

Täyspitkien esiliinojen hinnat olivat 12,70 € per kappale eli hinnankiroissa ne eivät olleet!

 

Harmittelen, että en ostanut useampaa possuesiliinaa – niille olisi varmasti löytynyt mukavaa käyttöä!

 

 

Suosittelen hyvillä mielin Rakveressä käydessänne poikkeamista Liliinan tehtaanmyymälään!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: OÜ Liliina, Rakvere, pellavakauppa, Maarika Miilman, Triin Miilman, Tilausliikenne V-H Tuovinen Oy,

Keskustan johtopaikoille on tarjolla päteviä henkilöitä!

Maanantai 14.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan puoluekokous lähestyy, sillä keskustaväki kokoontuu Rovaniemelle kesäkuun 8. – 10. päivinä päättämään puolueen linjauksista ja henkilövalinnoista seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.

 

Tulemme Rovaniemellä valitsemaan puolueelle puheenjohtajan, kolme varapuheenjohtajaa sekä puoluesihteerin.

 

Henkilövalintojen ohella tulemme päättämään lukuisista Suomen Keskustan toimintaan liittyvistä kysymyksistä.

 

Minut on valittu viralliseksi puoluekokousedustajaksi ja olen lähdössä Rovaniemelle.

 

Tampere on Suomen Keskustan kannalta tärkeä kaupunki ja olemme saaneet täällä tehdä uraauurtavaa keskustalaista politiikkaa. Suomen ensimmäinen keskustalainen apulaispormestari Timo Hanhilahti on hienosti hoitanut tehtävänsä koko kulumassa olevan vaalikauden.

 

On muistettava, että Hanhilahti on nyt virkavuosiltaan Suomessa kaikkien aikojen ”vanhin” apulaispormestari!

 

Tamperelaisilla oli kunnia saada perjantaina toukokuun 11. päivä henkilökohtaisesti tutustua kolmeen puoluejohtoon pyrkivään kandidaattiin.

 

Kulttuuriravintola Kivessä järjestetyssä tilaisuudessa esittäytyivät esiintymisjärjestyksessä seuraavat johtajakandidaattimme:

  • Sami Kilpeläinen, puoluesihteeriehdokas

  • Arto Pirttilahti, varapuheenjohtajaehdokas
  • Juha Sipilä, puheenjohtajaehdokas

 

Sami_Kilpelainen

 

Puoluesihteeriehdokas Sami Kilpeläinen on 34-vuotias valtiotieteiden maisteri, agronomi MMM ja toimii nyt MTK:n maitoasiamiehenä.

Elintarvike- ja maitoalan kokemuksestani huolimatta tapasin Sami Kilpeläisen nyt vasta ensimmäisen kerran.

Ensitapaaminen oli Samin kannalta vakuuttava, sillä sain puoluesihteeriehdokkaastamme luotettavan sekä innostavan kuvan.

Sami lähetti edellispäivänä keskusta-vaikuttajille Sami-kirjeen sähköpostiviestinä ja kävimme sen tiimoilta hänen kanssaan edellisiltana mielenkiintoisen sähköisen keskustelun.

Kilpeläinen osasi kirjeessään pureutua juuri niihin seikkoihin, joihin olen halunnut Keskustassa puuttua koko vajaan neljä vuotta kestäneen poliittisen toimintani ajan.

Tulemme kuulemaan Sami Kilpeläisestä jatkossakin!

 

 

Arto_Pirttilahti

 

Keskustan varapuheenjohtajaehdokas Arto Pirttilahti on pirkanmaalaisille ja myös minulle tuttu mies.

Mänttä-Vilppulasta kotoisin oleva koulukuntakolleegani Pirttilahti on valoisana ja positiivisena henkilönä juuri oikea persoona kokoamaan Keskustan voimavarat kaupungeissa sekä maaseudulla puhaltamaan ”yhteiseen hiileen”.

Artsi on vahvoilla, kun Rovaniemellä olen kirjoittamassa varapuheenjohtajaehdokkaan nimeä äänestyslippuun - ja perusteluna minulla ovat asiasyyt, ei pelkästään se että Artsi on agrologi!

 

Juha_Sipila

 

Kempeleläinen Juha Sipila on insinöörismies, mutta siitä huolimatta (vai juuriko sen vuoksi!) hän on vahvoilla Keskustan seuraavaksi puheenjohtajaksi.

Sipilällä on vahva yritystausta ja arvostan sitä.

Olen omissa luottamushenkilöympyröissäni todennut, että yritystaustasta on suuri hyöty myös politiikassa. ”Poliittiset broilerit” ovat oma lukunsa ja heidän rinnalleen politiikkaan tarvitaan yritysmaailmassa karaistuneita osaajia. Yritysmaailman kokemus on korvaamaton resurssi politiikassa.

Toimin 38-vuotta yritysmaailmassa ja vasta sen jälkeen rohkenin siirtyä politiikkaan.

Juha Sipilässä meillä Keskustassa on pätevä vaihtoehto johtamaan puolue selville vesille.

Sipilän kuuleminen todisti minulle sen, että tässä vaiheessa ei kannata lukita mielipiteitään Keskustan puheenjohtajakysymyksessä!

 

Mikko_Alatalo

 

Kulttuuriravintola Kivessä järjestetyssä tilaisuudessa sai taas kerran huomata sen perusteellisuuden, jolla kansanedustaja Mikko Alatalo paneutuu asioihin.

Kuvittelen, että ainakin Pirttilahden ja Sipilän esittämät asiat olivat Mikolle tuttuja jo aikaisemmin, mutta siitä huolimatta tamperelais-senaattori teki ahkerasti muistiinpanoja ja osallistui keskusteluun terävillä kysymyksillä.

Näitä oman maakunnan asioiden ajajia ja valtakunnan parasta ajattelevia kansanedustajia me tarvitsisimme enemmän!

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön varapuheenjohtajana ja vaalipäällikkönä kiitän Sami Kilpeläistä, Arto Pirttilahtea ja Juha Sipilää esiintymisestä tamperelaisille.

On varmaa, että Teidän kaikkien osalta esiintymisenne Tampereella vei Teitä lähemmäs tavoittelemaanne Keskustan johtopaikkaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rovaniemen puoluekokous, Sami Kilpeläinen, Arto Pirttilahti, Juha Sipilä, Timo Hanhilahti, Mikko Alatalo,

Jatkan lähiruokateeman käsittelyä jo kolmantena peräkkäisenä päivänä...

Sunnuntai 13.5.2012 - -Esko Erkkilä-

…ja tänään keskityn lähiruoan tiimoilta esitettyjen tosiasioiden, mielipiteiden sekä ajatusten esittelyyn:

 

MTK:n määritelmä lähiruoalle:

 

Lähiruoka on tuoretta, mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään.


Mielipiteeni on, että MTK:n määritelmä lähiruoaksi on hyvä ja kattava. Maakunnalliset hankkeet ovat sinällään kannatettavia, mutta liian pieniin kokonaisuuksiin pilkkominen saattaa hämärtää kotimaisen ruoan menestymistä.

 

****

 

Maakuntajohtaja Juhani Honka, Hämeen liitto:

 

Kaikki syyt olla käyttämättä lähiruokaa ovat tekosyitä.

 

****

Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK:

 

Millä oikeudella julkisissa ruokapalveluissa tarjotaan ulkomaista ruokaa?

 

****

 

Tuntematon totuudenpuhuja:

 

Jos emme käytä paikallista ruokaa, niin kohta ei ole alueella syöjiäkään.                                                                                         

****

 

Projektikoordinaattori Päivi Fallström, MTK-Pirkanmaa: seminaarikutsu 24.4.2012:

 

Lähiruoka joukkoruokailuissa pitää verorahat lähellä!


****

Kakkosryhmän päätelmä ruokapäälliköiden seminaarissa Tampereella 9.5.2012:

 

Lähiruokaan panostaminen ei lisää julkisissa ruokapalveluissa annoskustannusta, mutta se muuttaa reseptikoostumusta oikeaan suuntaan.

 

****

 

Kolmosryhmän päätelmä ruokapäälliköiden seminaarissa Tampereella 9.5.2012:

 

Paikallinen ruoka on investointi Pirkanmaan aluetalouteen.

 

****

 

Asiantuntijoiden toteamuksia ruokapalvelupäälliköiden seminaarissa Tampereella 9.5.2012:

 

Hankintalain tehtävänä on markkinoiden kehittäminen.

 

Ruokaa ja ruokaturvallisuutta pitää ajatella maalaisjärjellä.

 

Asiakas tietää tarvitsemansa määrän – eivät teollisuuden pakkauskokosuunnittelijat.

 

Pakkopäätös luomuun siirtymisestä ei toimi.

 

Ravintosuositusten orjallinen noudattaminen ei saa olla ainoa ostokriteeri.

 

Ravintosuositusten rinnalle ollaan nostamassa myös muita tekijöitä.

 

Ruoan alkuperään liittyvät kyselyt ovat lisääntyneet voimakkaasti kuluneen vuoden aikana.

 

Tämän päivän linjauksilla luomme julkisen ruokailun hankintapäätösten perusteita kuuden vuoden päähän!

 

Ruoan alkuperää pitää aina kysyä – se vaikuttaa joka tapauksessa, tosin viiveellä elintarvikkeiden tarjoajan toimenpiteisiin!

 

****

 

Esko Erkkilä, Tampere:

 

Lähiruoka on tärkeä elementti, kun taistelemme itsenäisten kuntien puolesta!

 

Itsenäiset kunnat luovat toimintaedellytykset ja elinolosuhteet lähiruoan tuottajille.

 

Luottamushenkilöiden pitää linjata lähiruoan strateginen merkitys kunnan julkisissa ruokapalveluissa.

 

Kunnan luottamushenkilöt eivät voi paeta vastuutaan, jos kunnan julkisissa ruokapalveluissa käytetään tarpeettomasti tuontielintarvikkeita.

 

Yhteistyokolmio

 

On kuntien luottamushenkilöiden vastuulla, jotta lähiruoan kolmikantayhteistyö toimii kuntapäättäjien johdolla alkutuottajien ja jalostajien sekä kunnan ruokapalveluiden kesken.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lähiruoka, MTK:n määritelmä lähiruoalle, Lähiruoka on tuoretta, mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään,

Näimme Würzburg´ssa vieraillessamme noidan

Tiistai 8.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Noitavainot vaikuttivat Euroopassa 1400 – 1600 luvuilla lähes kolmen vuosisadan ajan. Vainojen laajuus vaihteli dramaattisesti maittain: Saksassa vainoissa kuoli arviolta 26 000 ihmistä.

 

Perimätieto kertoo, että noitavainojen huippuvuonna 1515 saksalaisessa Würzburg´n kaupungissa poltettiin kolmen kuukauden kuluessa noitina 900 ihmistä.

 

 

noita1

 

Würzburg´n vierailullamme näimme yhden noidan.

Noita esiintyi Alte Mainbrücke´llä eli kaupungin halkovan Main-joen sillalla. Noidan vakuuttavuutta hieman alensi se, että hänen vierellään oli astia, johon ihailijat saivat pudottaa roponsa.

 

silta

 

Alte Mainbrücke on eräs Würzburg´n nähtävyyksistä ja keskeinen matkailutekijä tässä luoteis-baijerilaisessa kaupungissa.

Sillalla on pituutta 180 metriä ja autoliikenne ei ole sillä sallittua.

 

noitatosi

 

Noita esiintyi erään vuonna 1730 sillalle koristeeksi saadun kahtatoista apostolia kuvaavan patsaan kohdalla.

 Sillan alla virtaa Main-joki ja taustalla näkyvät Main-joen laaksoon laskeutuvat viinitarhat.

 

alter_Kranen

 

Sillan ohella toinen Würzburg´n nähtävyyksistä on barokkityylinen kahdella nostopuomilla varustettu satamanosturi Alter Kranen vuodelta 1773.

Voi vain kuvitella, että millaisia tavaroita ja kuinka suuria määriä nosturin kautta on aikojen kuluessa lastattu ja purettu Main-jokea kulkevien laivojen ruumasta tai ruumaan!

 

Marienkapelle

 

Marienkapelle on eräs Würzburg´n kuuluisimmista nähtävyyksistä. Se sijaitsee keskellä kaupunkia, joten keskeisen sijaintinsa ansiosta se osuu ohikulkijankin reitin varrelle.

Viimeisenä Würzburg-aamunamme poikkesin kappelissa aamuisen rukoushetken aikaan.

 

Kirkonhuippukoriste

 

Marienkapellen korkeimmalla huipulla komeilee hieno taideteos, jota pääsee ihailemaan tarkemmin ainoastaan joko hyvällä kiikarilla tai kauko-objektiivilla - tässä kauko-objektiiviotokseni!

 

Wyrsvanha

 

Würzburg saavutti vuonna 2004 tuhannenkolmensadan vuoden iän ja on selvää, että sotien ankaruudesta huolimatta tässä hieman Tamperetta pienemmässä kaupungissa riittää paljon katsottavaa ja koettavaa.

 

Suosittelen Würzburg´a käyntikohteeksi – se on perusteellisemmankin tutustumisen arvoinen kaupunki!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Würzburg, noitavainot, Alte Mainbrücke, Alter Kranen, satamanosturi Alter Kranen, Marienkapelle, Main-joki, Main, Baijer, Baijeri,

Demarileirissäkin on vankkoja talouden asiantuntijoita

Lauantai 5.5.2012 - -Esko Erkkilä-

On täydellinen virhearvio, jos oletetaan, että SDP:n riveissä ei olisi järkevää talouspolitiikkaa kannattavia henkilöitä.

 

Virhearvio on syntynyt siitä, että ”punaruusujoukko” on valinnut keskuudestaan johtajikseen henkilöitä, joilla talouspoliittista näkemystä ja kokemusta ei ole.

 

Nivalassa vuonna 1945 syntynyt valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas on kaikkien tuntema järkevä ja realistinen demari. Hänen monesti synkänoloiset ennusteensa tulevaisuudesta on heti ”deletoitu”, mutta ne ovat hetken kuluttua olleet totisinta totta.

 

Saimme huhtikuun 23. päivänä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtoon ylijohtajaksi Juhana Vartiaisen. Vartiainen on julkidemari ja aikoo sellaisena myös pysyä. 

 

Vartiaisen ylijohtajuus on määräaikainen viiden vuoden ajan, joten toivottavasti saamme kuulla hänestä jatkossakin monesti. Monesti sen vuoksi, että hänellä tuntuu olevan raikkaita mielipiteitä – toivottavaa on, että hänen taustaryhmänsä eli demarit eivät miedonna Vartiaisen mielipiteitä.

 

Mainitsin näillä sivuilla jo aikaisemmin, että Vartiaisen mielestä ay-liike jähmettää päätöksiä Suomessa.

 

Vartiainen on seurannut Ruotsin asioita paikan päällä kymmenisen vuotta. Valtaosan Ruotsissa viettämästään ajasta Vartiainen on ollut Ruotsin valtion tutkimuslaitoksen Konjunkturinstitutin palveluksessa.

 

Vartiainen toteaa Maaseudun Tulevaisuus –lehdelle 7.3.2012 antamassaan haastattelussa, että Ruotsissa poliitikot ottavat aidosti vastuuta.

 

Etujärjestöjen vallassa onkin Vartiaisen mielestä ”todella suuri ero” Ruotsin ja Suomen välillä, toteaa Vartiainen MT:n toimittaja Eija Poutasen muistiinmerkitsemässä haastattelussa.

 

”Ruotsissa poliittiset päättäjät kyllä kuulevat niitä, mutta eivät kysy niiltä eivätkä välitä niistä” siteeraa toimittaja Puotanen VATT:n ylijohtajaksi Suomeen siirtymässä olevaa Juhana Vartiaista.

 

Esimerkiksi eläkeikää ei Vartiaisen mukaan ”ikinä” annettaisi Ruotsissa etujärjestöjen päätettäväksi, jatkaa toimittaja Puotanen Vartiaisen haastattelua kuvaavassa jutussaan.

 

Me suomalaiset tapaamme hyväntahtoisesti pilailla ruotsalaisten kustannuksella ja kerromme heidän vaan ”diskuteeraavan” eli keskustelevan asioista, mutta ei päättävän.

 

Vartiaisen haastattelu kertoo kuitenkin sen, että politiikan todelliset mammanpojat ovatkin Suomessa eivätkä Ruotsissa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Demarit, Raimo Sailas, Juhana Vartiainen, VATT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, Konjunkturinstitut,

Kannustan yleisönosastokirjoituksiin

Torstai 3.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Yleisönosastokirjoitukset ovat lehtien luetuimpia osastoja. Niitä kutsutaan lehdestä riippuen eri nimillä; mielipidepalsta, mielipiteet, lukijan palsta, lukijoilta, kirjeitä toimitukselle, kirjeet jne.

 

Yleisönosastokirjoituksilla on jokaisessa lehdessä oma teemansa, mutta tarkoitus on kaikilla lehdillä sama – lukijoiden äänen kuuluminen lehdessä!

 

Puhun kokemuksesta kun totean, että ensimmäiseksi monet lukijat tutkivat lehdestä yleisönosastokirjoitukset. Näin erityisesti silloin, kun oma kirjoitus on ”sisässä” eli odotan oman kirjoitukseni mahdollista julkistamista, mutta myös silloin kun omaa kirjoitusta ei ole ”sisällä”.

 

Lehtien toimitukset pitävät yleisönosastoa tärkeänä osana lehden tarjoamaan aineistoa.

 

Yleisönosastokirjoittamisen tärkeydestä kertoo mm. se, että taannoin Aamulehti järjesti auditoriossaan seminaarin asian tiimoilta.

 

Osallistuin seminaariin ja tunsin tiettyä mielihyvää, kun syksyinen yleisönosastokirjoitukseni Aamulehdessä Houkanojan myrkkyskandaalista otettiin esimerkiksi hyvästä mielipidekirjoituksesta. En tiennyt asiasta etukäteen ja myös seminaarin järjestäjät eivät olleet etukäteen tietoisia läsnäolostani seminaarissa.

 

Aamulehti julkaisi kirjoitukseni


”Houkanojalla muhii myrkkyskandaali”


1.11.2011 ja eräiden muiden henkilöiden kirjoitusten jälkeen


”Vastuun pallottelu Houkanojalla lopetettava”


kirjoitukseni 8.11.2011.

 

Aamulehti piti kirjoituksiani esimerkkinä hyvästä yleisönosastokirjoituksesta ja varmaan niin olikin, sillä ne innoittuvat Aamulehteä tekemään Houkanojasta myös oman toimituksellisen jutun.

 

Houkanojan kirjoitukseni saivat Aamulehden oman reportaasin lisäksi aikaan useita mielipidekirjoituksia Aamulehteen.

 

Tärkeintä kuitenkin on se, että Houkanojan ja sitä kautta Vihinojan sekä lopulta Pyhäjärven myrkkykuormitus saadaan alenemaan.

Varmuuden vuoksi on toki todettava, että ehkä kirjoitusteni ansiosta jatkossa kiinnitetään entistä suurempaa huomiota vastuuttomien yritysten toimintaan.   

 

Kannustan lukijoitani yleisönosastokirjoituksiin, sillä ne nostavat keskustelun piiriin asioita, jotka muuten jäisivät unholaan.

 

On selvää, että kaikki yleisönosastokirjoitukset eivät läpäise julkaisukynnystä. Siitä ei kannata mieltänsä pahoittaa, vaan silloin on todettava, että en pystynyt ilmaisemaan asiaani riittävän terävästi ja siten, että se olisi ylittänyt julkaisukynnyksen.

 

Neuvona se, että yleisönosastokirjoitukseen kannattaa liittää saate, jossa todetaan, että toimitus saa fiksata kirjoitusta ja muotoilla sitä muutenkin julkaisukelpoiseksi.

 

Mielipidekirjoituksen lähettämisen ja sen julkaisemisen aikajänteenä käy esimerkkinä viimeisin Aamulehdessä julkaistu kirjoitukseni.

 

Kyse on kirjoituksesta, joka lähetin 25.2.2012 ja jonka otsikkona oli:

 

”Tampereen bussiliikenteen linjastomuutoksessa ainakin kymmenen pienaluetta kokee liitoskuntien kohtalon”.

 

Aamulehti julkaisi kirjoituksen 10.3.2012 eli tasan kahden viikon kuluttua sen lähettämisestä.

 

Annoin tietysti toimitukselle luvan fiksata kirjoitusta ja niin olikin tehty. Kirjoituksen otsikko oli nyt:

 

”Osa Tampereesta kuin liitoskuntaa”

 

Kirjoitusta oli tiivistetty ja oikeinkirjoitusta paranneltu, mutta tunsin kirjoituksen edelleen omakseni.

 

Mainitussa seminaarissa Aamulehden toimittajat totesivat, että lähes aina otsikkoa muutetaan ja voin usean kokemuksen perusteella todeta, että niin on hyvä – kirjoituksen houkuttelevuus kasvaa ja sen lukuarvo paranee.

 

Kannustan palstani lukijoita mielipidekirjoittajiksi eri lehtien yleisönosastoille. Ei kannata lannistua, jos omaa hengentuotetta ei ensimmäisellä kerralla julkaista – ehkä jo toisella yrittämisellä julkaisukynnys ylittyy!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mielipidekirjoitus, Houkanoja, Houkanojan myrkkyskandaali, Vihinoaja, Pyhäjärvi,

Harmillista, mutta kuntamaailmassa ilmeisen tyypillistä, että kunnan virkahenkilöillä ei ole toimivaa keskusteluyhteyttä muiden virallisten organisaatioiden eikä kolmannen sektorin kanssa

Maanantai 30.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampere on saamassa ensimmäisen luonnonsuojeluohjelman, josta on nyt valmistunut luonnos asukkaiden kommentoitavaksi.

 

Ohjelmasta järjestettiin yleisötilaisuus palvelupiste Frenckellissä 26.4.2012. Olin mukana tilaisuudessa.

 

Ohjelmassa on paljon hyvää. Siinä esitetään 67 uutta suojeltavaa aluetta. Hyvää on se, että suojeltavat alueet sijaitsevat Tampereen kaupungin mailla tai sellaisten maanomistajien mailla, jotka ovat vapaaehtoisesti antaneet alueet suojeltaviksi.

 

Ohjelman toteutuminen merkitsee, että Tampereella on luonnonsuojelualueita 1,4 % pinta-alasta. Pinta-alaltaan suuressa kaupungissa se on hyvä asia – eritoten sen vuoksi, että kaupungin ydinalueella luonnossuojelualueita on runsaslukuisasti.

 

logo_luonnonsuojeluohjelma

 

Esitelty luonnos luonnonsuojeluohjelmaksi käsittää vuodet 2012 – 2020 ja se ilmenee myös ohjelman onnistuneesta tunnuskuvasta.

 


Harri_Willberg

 

Ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg avasi tilaisuuden.

 

 

Lasse_Kosonen

 

 

Ympäristösuunnittelija Lasse Kosonen kertoi olevansa koulutukseltaan biologi ja hän johdatteli ansiokkaasti paikalle saapuneet tamperelaiset syventymään suunnitelmaan.

 

Yleisön joukosta pidettiin ohjelman tavoitetta eli 1,4 % kaupungin pinta-alasta vaatimattomana, mutta Kosonen totesi, että ei kannata lähteä kilpajuoksuun siitä, että minkä suuren kaupungin pinta-alasta eniten on luonnonsuojelualuetta.


Terve mielipide virkahenkilöltä!

 

Kososen esitystä oli miellyttävä kuunnella, sillä hän ei tuntunut olevan yltiöpäinen ”luonnonsuojelija” vaan suhtautui kysymykseen realistisesti.

 

Käytin tilaisuudessa parikin puheenvuoroa ja kiitin Tampereen kaupunkia, että nyt saadaan 67 aluetta virallisen luonnonsuojeluohjelman piiriin. Lausuin erityiskiitoksen siitä, että useat alueet sijaitsevat ”ydinkaupungin” alueella tai sen välittömässä läheisyydessä.

 

Muistutin Tampereen kaupungin ympäristönhallinnon virkahenkilöitä siitä, että jatkossakin on muistettava ympäristöhallinnon virkahenkilöiden panostavan esim. meluongelman vähentämiseen ja kaupungin saastumisen estämiseen ja vähentämiseen.

 

Mainitsin esimerkkinä Houkanojan myrkkyskandaalin, josta olen joutunut käymään mielipiteidenvaihtoa julkisuudessa mm. ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg´n kanssa.

 

Oletan tietäväni jotain metsälain 10 pykälästä (kiitokset Matti Äijölle Ikaalisiin!), joka asettaa tiukat rajoitukset metsänhoitotoimenpiteille monilla luonnonsuojelun kannalta tärkeillä alueilla.

 

Huomasin, että metsälain ns. ”kymppipykälä” oli jokseenkin tuntematon Tampereen kaupungin ympäristöasioiden vastuuhenkilöille!


Epäilyni vastuuhenkilöiden heikosta asiantuntemuksesta saivat vahvistusta, kun ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg totesi, että eivätpä he paljon saa tietoa Pirkanmaan Metsäkeskukselta!

 

Eikö Tampereen kaupungin virkahenkilöille ole pälkähtänyt mieleen, että he voisivat olla aktiivisia Metsäkeskuksen suuntaan?

 

Toinen suunta, johon Tampereen kaupungin ympäristöasioita käsittelevät virkahenkilöt tuntuvan elävän umpiossa, on yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Asukasyhdistykset ja omakotiyhdistykset ovat tahoja, jotka joutuvat joka hetki elämään lähellä luontoa ja kunnioittamaan sitä. Toivon, että Tampereen kaupungin ympäristöhallinnon virkahenkilöt tekevät itseään tunnetuiksi myös siihen suuntaan.

 

Arvostan Tampereen kaupungin virkahenkilöiden aikaansaamaa luonnosta luonnossuojeluohjelmaksi. Totean, että se ei saa olla ”kiveen hakattu” asiakirja kahdeksan vuoden jaksolle (2012 – 2020), vaan sitä pitää pystyä tarkistamaan ja säätämään ainakin joka toinen vuosi.

 

Uudistan tässä Harri Willberg´lle ja Lasse Kososelle yleisötilaisuudessa toteamani:

 

"Kyllä Teillä töitä riittää!"

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen kaupungin luonnosuojeluohjelma, Harri Willberg, Lasse Kosonen, Houkanoja, Houkanojan myrkkyskandaali, metsälain 10 pykälä,

Keskustan esittämä kuntayhteistyötä rakentava lausuntoesitys sai Tampereen kaupunginvaltuustossa kannatusta yli puoluerajojen

Sunnuntai 29.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Kokoomusjohtoinen hallitus hakkaa pääministeri Jyrki Kataisen ja kuntaministeri Henna Virkkusen johdolla edelleenkin päätään mäntyyn, kun se ajaa kuntauudistusta kuin käärmettä pyssyyn.

 

Tampereen kaupunki sai pyytämänsä lisäajan oman lausuntonsa jättämiselle kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen ja se päättikin Tampereen lausunnosta vasta 16.4.2012 pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa.

 

Kaupunginhallitus esitti lausunnoksi virkamiesten valmistelemaa 21 –sivuista naapurikuntien päättäjiä ja kuntalaisia osoittelevaa syytekirjelmää.

 

On selvää, että Keskusta ei voinut hyväksyä virkamiesten vihapäissään laatimaa muistiota lausunnoksi ja sen vuoksi keskustalaiset kaupunginvaltuutetut esittivät jo keskustelun aikana virkamiesten syytekirjelmästä poikkeavia näkökohtia.

 

Seurasin kaupunginvaltuuston kokousta netin kautta suorana videolähetyksenä.

 

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Kriikku teki keskustelun aikana seuraavan muutosesityksen Tampereen kaupungin lausunnoksi kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen:

 

**************

 

TAMPEREEN KAUPUNGIN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON
RAKENNETYÖRYHMÄN SELVITYKSEEN


Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys korostaa nykyisen kuntarakenteen ongelmia erityisesti suurten kaupunkiseutujen näkökulmasta.

Tampereen seudulla näin ei ole ja sen vuoksi Tampereen kaupunki pitääkin kunta- ja palvelurakenteen tarkastelun jatkamista Paras-hankkeen pohjalta yhteistyössä muiden kuntien kanssa tarpeellisena.


Tampereen kaupunkiseudulla on tehty maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelussa
yhteistyötä kuntien kesken sekä myös seututasolla jo pitkään. Yhteistyö on ollut onnistunutta, ja siitä ovat hyötyneet Tampereen seutukunnan kunnat sekä niiden asukkaat. Tampereen kaupunki haluaa kehittää hyvin sujunutta kuntien välistä yhteistyötä eikä näe tarpeelliseksi kunnallishallinnon rakennetyöryhmän ehdottamaa selvitystä.

Ylikunnalliset hankkeet ovat haaste, jonka ratkaisemiseen löytyy useita käyttökelpoisia vaihtoehtoja. Näitä hankkeita Tampereen seudulla ovat mm. keskusjätevedenpuhdistamo, suuret kaupalliset hankkeet sekä Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät kysymykset.

Esitetty uusi kunta olisi maantieteellisesti liian laaja ja sen hallinto kasvattaisi byrokratian hallitsemattomaksi ja kustannustehottomaksi. Pirkanmaan olosuhteissa se merkitsisi maakunnan entistä voimakkaampaa kahtiajakoa paremmin ja heikommin menestyneisiin alueisiin.

Lähidemokratian kehittämiseen Tampereella on panostettu. Asukasvaikuttaminen on Tampereella saanut mm. Alvari-toiminnan ansiosta virallisen aseman kaupungin kehittämisessä.

Jos kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esittämä suurkunta syntyisi, olisi lähidemokratiasta huolehtiminen ylivoimaista. Kunta on asukkaita varten ja Suur-Tampereessa se periaate ei toteutuisi.


Tampereen kaupunki toteaa, että mahdollinen kuntarakenteen kehittäminen on tapahduttava yhteistyössä Tampereen seudun kuntien kesken. On todennäköistä, että Tampereen seudulla on valmius perustaa kuntien yhteinen työryhmä vapaaehtoisuuden pohjalla.

Ministeriön esittämään ja kustantamaan kuntajakoselvitykseen Tampereen kaupunki ei näe olevan tarvetta eikä mahdollisuuksia.



Kuntatyöryhmän esitykseen kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksiin Tampereen kaupunki toteaa, että se kuuluisi pakottavien keinojen valikkoon eikä siten ole käyttökelpoinen eikä hyväksyttävä.

Velvoittavan lainsäädännön käyttäminen kuntauudistuksen toteuttamisessa ei ole Tampereen
kaupungin kannalta tarkoituksenmukaista, koska uudessa kunnassa olisi tärkeää, että osapuolet
sitoutuvat uudistukseen ja näkevät tulevaisuuden yhdenmukaisella tavalla.


Tampereen kaupunki toteaa, että kuntien itsenäisyys oman alueensa asumisen ja sisäisen liikenteen suunnittelusta sekä paikallisista palveluista on tarpeen säilyttää. Raskaat ja ylikunnallista vaikutusta omaavat palvelut ja hankkeet tulisi toteuttaa yhtenäisellä alueella ylikunnallisen demokraattisen toimielimen päätöksillä.


Tampereen kaupunki toteaa, että maankäytön, liikenneympäristön tai joukkoliikenteen suunnittelu ja kehittäminen eivät edellytä uudenlaista kuntarakennetta, mutta yhteistyötä kylläkin.

Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteeseen liittyvät liikenneverkko-
ja kunnallistekniikan ratkaisut on jo pitkään hoidettu seudun kuntien kanssa yhdessä
sopimuspohjaisesti. Muun muassa pelastustoimi ja jätehuolto toimivat ylikunnallisesti.

Tampereen merkitys liikenteen solmukohtana on suuri ja tilanteen kehittäminen vaatii luottamuksellisia yhteistyösuhteita Tampereen seudun kuntien kesken - kuntaliitokset pysähdyttäisivät hyvään alkuun päässeen kuntien välisen yhteistyön ehkä jopa vuosikymmeniksi. Raideliikenteeseen panostaminen ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman
tietoinen ja voimakas kehittäminen ovat keskeisiä toimenpiteitä tulevaisuudessa, kun
halutaan turvata Tampereen seudun tasapainoinen kehitys.

Tampereella on jo suunnitteilla katuraitiotiejärjestelmä, joka voi jatkossa ulottua useamman
kunnan alueelle. Tampereen seudulla ja koko Pirkanmaalla Sastamalaan, Parkanoon, Jämsään ja myös etelän suuntaan on tärkeätä saada kaupunkiseudun katuraitiotien lisäksi rataverkkoa hyödyntävä henkilölähiliikenne käyntiin kohtuullisella aikavälillä.


Maakuntakaavan 2. vaihekaavan mukainen rataoikaisu kaupungin eteläpuolelta
mahdollistaa tavaraliikenteen siirtymisen pois ydinkeskustasta ja nykyisen henkilöliikenteen
kapasiteetin kolminkertaistamisen. Siksi eteläinen oikorata on tärkeä hanke kaupunkiseudun
ja sen yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta. Lähijunaliikenteen käynnistyminen
liittäisi myös Oriveden radanvarsikuntana entistä selkeämmin Tampereen taajamarakenteeseen ja tarjoaisi uuden houkuttelevan kaupunkirakenteen kehityssuunnan.


Elinkeinotoiminta on kunnan talouden perusta ja yhdessä toteutettu elinkeinojen kehittäminen, kuten Tampereen seudulla Tredea Oy , pystyy parhaiten vastaamaan haasteisiin tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä koko seudun näkökulmasta antaen tilaa kunkin kunnan omien vahvuuksien edelleen kehittämiseen.

Yhteenvetonaan Tampereen kaupunki toteaa, että kuntarakenne on onnistunut, kun se vastaa ihmisten arjen tarpeisiin kuntarajoista riippumattomasti.

Tampereen kaupunki haluaa kehittää Tampereen seudun kuntayhteistyötä kuntien ja kansalaisten yhdenvertaisuuden ja hallinnon kustannustehokkuuden lähtökohdista.

Kuntien välillä pitää olla tervettä kilpailua ja sen kuntatyöryhmän esitys Tampereen seudulta tukahduttaisi.

Tampereen kaupunki haluaa jatkossakin kehittää Tampereen seudulla kuntien välistä luottamuksellista yhteistyötä ja sen kehittämistä, eikä kannata kuntarakennetyöryhmän esittämää kuntamuutosta Tampereen seutukunnan alueella.

 

****************

 

Asia meni äänestykseen ja siinä Keskustan esittämä lausunto sai kannatusta yli puoluerajojen, sillä sen puolesta äänestivät Keskustan neljän kaupunginvaltuutetun (Mikko Kriikku, Mikko Alatalo, Timo Hanhilahti ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen) lisäksi kaikki perussuomalaiset (Heikki Luoto, Laina Koskela, Markku Talonen ja Jouni Viitanen), molemmat sitoutumattomat (Lasse Oksanen ja Matti Joki) sekä SKP:n Jari Heinonen ja vasemmistoliiton Marjatta Stenius-Kaukonen.

 

Vaikka virkamiesten esitys voittikin äänestyksen luvuin 55 – 12, oli Keskustan esittämä lausuntoluonnos kuitenkin voitto Tampereen kaupunkilaisille.

Keskustan lausunnon ansiosta tamperelaiset voivat nyt pystypäin kohdata naapurikuntien asukkaita ja muistuttaa, että Tampereellakin on päättäjiä, jotka arvostavat naapurikuntien asukkaita ja heidän kunnallista itsenäisyyttään sekä itsemääräämisoikeuttaan.

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Heikki Luoto, Laila Koskela, Markku Talonen, Jouni Viitanen, Lasse Oksanen, Matti Joki, Jari Heinonen, Marjatta Stenius-Kaukonen, Mikko Kriikku, Mikko Alatalo, Timo Hanhilahti, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, kunnallishallinnon rakennetyöryhmä,

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »