"Raha ei kasva puussa, mutta puu kasvaa rahaa"

Perjantai 9.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Hämeenkyrön yhdistys on aktiivinen toimija Hämeenkyrön lisäksi Viljakkalassa.

 

Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Seppo Hyypöläinen Viljakkalasta ja hän sai ”ylipuhuttua” minutkin yhdistyksen jäseneksi jo ennen eläkkeelle siirtymistäni.

 

Eläkeliiton Hämeenkyrön yhdistyksen vieraana oli maanantaina syyskuun 5. päivänä Juha Mieto. Tilaisuus järjestettiin Heiskalla Antinsalissa ja paikalla oli 70 kuulijaa.

 

Olin mukana tilaisuudessa.

 

Tiedän kokemuksesta, että Miedolla on sana halussaan ja nytkin saimme kuulla mielenkiintoisen lähes tunnin pituisen alustuksen yleisöä kiinnostavista asioista. Esityksensä aluksi Juha Mieto totesi, että nyt hän ei puhu politiikkaa ja hyvin hän sanansa piti.

 

Lähes tunnin kestäneen puheenvuoronsa Mieto piti ilman papereita. Eteläpohjalainen murre on Miedon tavaramerkki ja sitä saimme ihaillen kuunnella nytkin.

 

Juha Mieto on syntynyt v. 1949, joten hänellä on perspektiiviä käsitellä niitä asioita, joita tilaisuuden yleisö arvosti.

 

Mieto antoi tunnustusta, että tilaisuuden osanottajat ovat uurtaneet ja luoneet tämän yhteiskunnan kivijalan.

 

Miedon eräs keskeisimmistä aiheista jo hänen eduskunta-aikanaan oli liikkuminen, hyötyliikunta ja se, että ihminen on luotu liikkumaan.

 

Juha Mieto on ollut jo ennen sauvakävelybuumia innokas sauvakävelyn puolestapuhuja. Jo 1970-luvun alusta alkaen hän on sauvakävellyt. Hän muistutti, että sauvojen kanssa liikkuminen on vanhemmalle väelle jopa turvatekijäkin.

 

Lasten fyysisiä leikkejä tarvittaisiin Miedon mielestä nykyistä enemmän. Ne loisivat hyvän perustan nykylasten terveydelle. Elinikäennuste on yli 100 vuotta totta joka neljännen nyt syntyvän tyttölapsen kohdalla. Pitkä elinikäennuste tarvitsee toteutuakseen hyvän fyysisen kunnon jo nuorena.

 

Mieto painotti, että tulevaisuus on lapsissa ja haaste se, että miten saada heidät liikkumaan.

 

Juha Mieto painotti opettajien sekä puolison roolia elämän onnistumisessa. Juha mainitsi olleensa leskimies jo viidentoista vuoden ajan ja se kirvoitti usean kuulijan silmäkulmat kostumaan.

 

Otsikossa mainittua teemaa Juha painotti ja halusi sillä muistuttaa metsän merkitystä.

 

Juha Mieto on positiivisuuden perikuva. Hän mainitsi, että ei ole koskaan jäänyt selittelemään sadasosasekunnin häviötään Thomas Wassberg´lle. Jos hän olisi häviötään alkanut selitellä, niin sitä olisi saanut hävetä hautaan saakka, mainitsi Mieto.

 

Tässä muutama kuva tilaisuudesta:

 

 

Yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Hyypöläinen avasi tilaisuuden.

 

 

Juha Mieto käyttää mukaansatempaavassa esiintymisessään koko kehoaan ja hienoa etelä-pohjanmaan murretta.

 

 

Seppo Hyypöläinen ja Juha Mieto – armoitettuja esiintyjiä molemmat!

 

Minut oli plaseerattu Juha Miedon viereen kunniapaikalle. Juhan koulunkäynti alkoi Kurikan Harjankylän koululta ja se tuli minullekin tutuksi silloin, kun toimin myyntimiehenä Etelä-Pohjanmaalla. (Kuva; Tuula Klug)

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksi dia vakuutti kaikki !

Torstai 8.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon YVA-tilaisuuden parasta antia torstaina 25.8.2011 Tampereen valtuustosalissa oli Tampereen Veden toimitusjohtaja Pekka Pesosen esityksessään esittämä Näsijärven ja Pyhäjärven tilaa kuvaava dia.

 

Pesosen esittämässä diassa kuvattiin Näsijärven sekä Pyhäjärven vedenlaatua 1970-luvun alussa ja nyt.

 

Pyhäjärven osalta tilanne on vajaan neljänkymmenen vuoden aikana parantunut selvästi. Sen osalta ei enää olekaan korjaantumista odotettavissa, sillä Sulkavuoreen suunniteltu keskuspuhdistamo ”pitää siitä huolen”. On suuri todennäköisyys, että Pyhäjärvi pysyy pilaantuneena seuraavan sadan vuoden ajan!

 

Näsijärven tila on kohentunut siten, että koko järvessä vesi on nyt korkealaatuista. On ilahduttavaa, että veden laatu on koko Näsijärvessä erinomainen.

 

Tampereen Veden toimitusjohtaja Pesosen esittämän dian sanoma merkitsee, että Pälkäneelle ja Kangasalle suunniteltu sadetusmenetelmällä toimiva Tavase-hanke on tarpeeton. Yksi dia vakuutti siis kaiken oleellisen!

 

On mainio asia, että Tampereen Vesi on aloittanut Kaupin vanhan vedenottamon koekäytön ja ohjaa jo nyt Näsijärven vettä Tampereen vesijohtoveteen. Pesosen esittämä dia varmistaa, että tamperelaiset juovat turvallista vettä, jota ei ole tuotettu epäekologisesti.

 

Tiedän, että Tampereen eri poliittiset tahot käyvät parhaillaan keskusteluja Tavase-hankkeesta luopumisesta.

 

Ymmärrän päättäjien tuskan, sillä Tavaseen nyt sijoitettu 12 miljoonaa euroa on iso summa hukkaan heitettäväksi. Se on kuitenkin verrattomasti pienempi summa kuin 200 miljoonaa euroa, joka olisi Tavasen todellinen kustannusvaikutus, jos sen annettaisiin valmistua.

 

Summassa on huomioitu Pinsiöön tarvittava toinen imeytysalue. Pälkäneen imeytysalueesta Tavase joutunee varmuudella luopumaan ja Kangasalan imeytyskapasiteetti ei riitä, joten sen vuoksi  joudutaan tuhoamaan myös Pinsiön harjumaisemat.

 

Toivon, että hankkeen kannattajat huomioivat toimitusjohtaja Pesosen esittämät seikat ja luopuvat järjettömästä, kalliista ja toimimattomasta hankkeesta.

 

Tavasen Pälkäneen ja Kangasalan harjuihin pumppaaman ja sadettaman vesipatsaan korkeus olisi suunnitelmien mukaan 863 metriä vuodessa! Se olisi yli tuhatkertainen alueen luontaiseen sademäärään verrattuna. Kyseessä olisi siis suorastaan ympäristörikos!

 

Kiitän toimitusjohtaja Pekka Pesosta havainnollisen dian esittämisestä ja toivon, että Tampereen päättäjät toimivat Pesosen esittämän tiedon pohjalta.

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Osuuskauppa perii asiakkailtaan 30.000.000 euroa tänä vuonna ylihintaa bonusten maksamista varten

Keskiviikko 7.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Kaupparyhmien erilaiset ”vilunkipelit” – bonusmenettelyt, hallintohenkilöille tarjotut henkilökuntaedut, poliisien ruokailuedut ja monet muut seikat ovat viime päivinä nostettu julkisuuteen.

 

Kolmen kaupparyhmän eli S-ryhmän, K-ryhmän sekä Tradekan toiminta on joutunut aiheellisesti kritiikin kohteeksi.

 

Moraalinen häkki on heilahtanut ainakin poliisikunnan ja S-ryhmän sekä Tradekan hallintohenkilöiden ylle.

 

Kiinnitän nyt huomiota Pirkanmaan Osuuskaupan julki-ilmoitteluun siitä, että he tulevat perimään asiakkailtaan tänä vuonna yli 30.000.000 euroa ylihintaa, jotta pystyvät maksamaan ”asiakasomistajilleen” bonukset.

 

 

Tässä kuva Aamulehdessä 14.8.2011 julkaistusta Pirkanmaan Osuuskaupan kokosivun ilmoituksesta, jossa osuuskauppa kertoo kaikelle kansalle perimästään ylihinnasta. Ilmoituksessa toki kerrotaan, että ”osuuskauppa palkitsee asiakasomistajiaan yli 30 M€:lla”, mutta jätetään kertomatta, että asiakkaat ovat etukäteen maksaneet tuon summan osuuskaupalle ostostensa ylihintana.

 

Jotta summasta saa jonkinmoisen käsityksen, on kerrottava, että sama summa saadaan kokoon, jos Tampereen kaupungissa veroäyriä korotettaisiin yhdellä %-yksiköllä!

 

Bonukset, kanta-asiakasalennukset, sopimusalennukset, vuosialennukset, henkilökunnalle, hallintohenkilöille ja mm. poliiseille annettavat alennukset on etevän laskentahenkilökunnan toimesta osattu etukäteen huomioida myytävien tuotteiden hinnoittelussa. Vanha pitävä hinnoitteluperiaate on, että kaikki tiedossa olevat alennukset on myyntihintaa määrättäessä huomioitava 1,5 kertaisena, jotta ei tulisi yllätyksiä.

 

On siis suuri harhaluulo, jos joku olettaa saavansa bonuksina jotain ylimääräistä – kaikki on ennakkoon maksettu vähintään puolitoistakertaisesti!

 

Eräs asia, joka on hyvä tiedostaa bonusmenettelyn taustana ja se on ilmaisen rahoituksen saaminen kuluttajilta.

 

Otetaan esimerkiksi Pirkanmaan Osuuskaupan ylihinnoittelu tänä vuonna eli 30.000.000 euroa.

 

Jos korkokantana käytetään 3 % ja bonuseurojen maksuaikana 45 päivää, niin Pirkanmaan Osuuskaupan rahoitusetu on tänä vuonna 112.500 euroa! Bonusjärjestelmä keventää siis yrityksen rahoitusasemaa merkittävästi, sillä summalla saadaan monen osa-aikaisen myyjän palkkakustannukset hoidettua!

 

Selvennykseksi on todettava, että huudan susien lailla susilaumassa, sillä lompakossani on mm. S-ryhmän, K-ryhmän sekä Tradekan bonuskortit.

 

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin kesäjuhla järjestettiin nyt Järvensivun Omakotiyhdistyksen kanssa yhteistyössä

Sunnuntai 4.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin kesäjuhla on aiempina vuosina järjestetty ”omin yhteisin voimin”, mutta nyt sen järjestäminen tapahtui yhdessä Järvensivun Omakotiyhdistys ry:n kanssa.

Kesäjuhla järjestettiin 18.8.2011.

Kokeilu oli mielenkiintoinen ja kesäjuhlien jatkoa on erikseen pohdittava.

Aikaisempina vuosina kesäjuhlapaikkana on ollut Hatanpään kartanon tienoot, mutta nyt tapahtumapaikkana oli Järvensivunpuisto.

Laaja puistoalue haittasi tunnelmaa, sillä aikaisemmin juhla-alue on ollut pienempi ja ”kompaktimpi”.

Järvensivun alue on järvensivulaisille lähellä, mutta muille etelä-Tampereen asukkaille se on kaukana ja outo. Kaukainen sijainti merkitsi, että juhlayleisö oli pääosin lähialueelta ja kauempana asuvat tamperelaiset eivät kokeneet tapahtumaa omakseen.

Kesäjuhlayleisöä Järvensivunpuistoon oli saapunut yli 300 henkeä.

 

 

Kesäjuhlan juontajana toimi Komediateatterin ”isäntä” Esko Raipia. Valitettavasti heikkotehoiset äänentoistolaitteet veivät osan osaavan juontajan panoksesta.

 

Miiru Millisentti sai koko juhlan aikana esiintyä innostuneelle lapsijoukolle.

 

 

Kypärä päähän ja ratsastamaan - se vasta on jännää hommaa!

 

Mielestäni kesäjuhlan parasta antia oli Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg´n avajaispuheenvuoro.

 

En ehtinyt muiden menojeni vuoksi kuuntelemaan Skogberg´n puheenvuoroa ”livenä”, mutta nykytekniikan avulla sain kuunnella sen videoversiona jo juhlan aikana.

 

Skogberg käsitteli sopivan kriittisessä avauspuheenvuorossaan maan ja Tampereen taloudellista tilannetta sekä suuria Tampereelle suunniteltuja hankkeita.

 

Etelä-Alvarin puheenjohtajaksi jo toiseksi kaksivuotiskaudeksi valittu Juhani Skogberg totesi, että puheen aikana parhaillaan Helsingissä käydään tiukkoja budjettineuvotteluja.

 

-On varmaa, että rahasta on puutetta, totesi Skogberg.

 

Sama tilanne on Skogberg`n mukaan myös Tampereella, mutta siitä huolimatta kaupunkiin suunnitellaan Rantaväylän tunnelia, pikaratikkaa, ohitusrataa ja montaa muuta sinällään hyvää asiaa.

 

Pidin siitä, että puheenjohtaja Skogberg mainitsi tervetulosanoissaan kriittisiä arvioita myös Sulkavuoreen suunnitellusta jätevesien keskuspuhdistamosta.

 

Vesi- ja kalastusasioiden asiantuntija Skogberg pelkäsi, että Sulkavuoren keskuspuhdistamon myötä Tampereen Pyhäjärvi pilataan sadaksi vuodeksi!

 

Etelä-Alvarin yhdessä Järvensivun Omakotiyhdistyksen kanssa toteuttamaa kesäjuhlaa suosi kesäinen ja lämmin sää. Hyvät olosuhteet olivat houkutelleet paikalle yli kolmesataa tamperelaista.

 

Tilaisuus oli koko perheen juhlaa parhaimmillaan, mutta sen asiaosuuteen sisältyi sopiva annos kritiikkiä niistä monista hankkeista, joihin Tampereen kaupunki nyt tiukassa taloudellisessa tilanteessa hamuaa.

 

Toivottavasti kritiikki tavoittaa Tampereen päättäjät!

 

-Esko Erkkilä-

Lähiruoka ja lähellä valmistetut tuotteet kiinnostivat Viljakkalassa

Perjantai 2.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalo-yhdistys järjesti ”Läheltä Sinulle” –tapahtuman Viljakkalan Seurojentalolla lauantaina elokuun 27. päivänä.

Tapahtuma alkoi aamukymmeneltä ja asiakkaita riitti myyntipöytien ympärillä tasaisesti koko viiden tunnin aukioloajan.

Tilaisuuden tarkoituksena oli esitellä paikallista osaamista ja tehdä tunnetuksi Viljakkalassa ja lähiseudulla tarjolla olevia palveluja sekä tuotteita. Myyjiä oli Viljakkalasta, Hämeenkyröstä, Ikaalisista ja myös Ylöjärven Työväenopisto oli paikalla esittelemässä Viljakkalassa olevaa tarjontaansa. Järjestöistä Eläkeliitto esitteli paikallista toimintaansa.

Lähiruoka oli vahvasti esillä tapahtumassa, sillä tarjolla oli paikallista palvattua porsaanlihaa, kutunjuustoa, suklaata, vihanneksia, marjoja, juureksia sekä laaja valikoima herkullisia leivonnaisia.

Lähiseudun kädentaitajat olivat esillä itse valmistamillaan monipuolisilla tekstiili- ja ompelutuotteillaan, puukoilla, koruilla, paperituotteillaan sekä laajalla kirjolla erilaisia lahjaesineitä.

Lisäksi tapahtumassa oli tarjolla kauneudenhoitoon ja siivoukseen soveltuvia tuotteita.

Viljakkalan Marttayhdistys on eräs Viljakkalan Seurojentalo-yhdistyksen jäsenyhdistyksistä ja he olivatkin tapahtumassa vahvasti esillä herkullisilla leivonnaisillaan ja kuivakukilla.

Marja-Liisa Alanen (vasemmalla) ja Viljakkalan Marttayhdistyksen puheenjohtaja Johanna Servo-Rassa (keskellä) esittelevät Sinikka Taposelle (oikealla) marttojen monipuolisen myyntipöydän tarjontaa. Myös Serafiina Rassa on myyntipöydän takana opettelemassa asiakaspalvelua.

Karhen Villisika –yrityksen Janne Korpilahti oli mukana tapahtumassa. Tällä kerralla grillausvartaassa pyöri tavallinen sikapossu. Kuvan possu teki päivän aikana kauppansa siten, että ajoittain oli possunlihan ostajia jonoksi saakka.

Tilaisuuden erikoisuudeksi oli saatu Suomen Metsästäjäliiton Satakunnan piirin osasto. Osasto oli pystytetty Seurojentalon taakse ja siellä viljakkalalainen piirikouluttaja Veikko Hietamäki opasti halukkaita riistalaukauskoulutuksessa. Aseena oli ilmakivääri ja laukaukset ammuttiin suksisauvojen avulla tehdyltä tuelta.

Kaija-Leena Heinonen ampuu ja Vesa Heinonen seuraa ammunnan tuloksia. Kouluttajana toiminut Veikko Hietamäki (oikealla) pitää huolen turvamääräyksien noudattamisesta. Elna Mäkipää seuraa taustalla mummon osumatarkkuuden onnistumista.

Viljakkalan Seurojentalo-yhdistyksen puheenjohtaja Outi Lähteenmäki ja sihteeri Leena Kunttu olivat tyytyväisiä tapahtuman onnistumiseen. He olivat iloisia paikallisten yrittäjien kiinnostuksesta ja totesivat, että tapahtumalla haettu paikallisen osaamisen esiintuonti onnistui hyvin. Paikallista osaamista on runsaasti haja-asutusalueilla ja sen kannustaminen on nyt ja erityisesti jatkossa erityisen tärkeää.

 

-Esko Erkkilä-

Omista omenoista tuoremehua turvallisesti ja edullisesti

Torstai 1.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkkalan-Lempäälän 4H ry:n tuoremehuasema Pirkkalassa on tullut tutuksi jo useana vuonna omenasatomme jalostamisessa omenatuoremehuksi.

 

Sain olla mukana, kun 62 kiloa omenoitamme jalostui mehuksi elokuun viimeisenä päivänä.

 

Aika oli varattuna etukäteen ja 45 minuutin kuluttua meillä oli valmista omenatuoremehua 43 litraa. Sen lisäksi saimme automme takakonttiin puristejaetta roskasäkkiin pakattuna 18 kiloa eli hävikiksi muodostui vain yksi kilo!

 

Tuoremehusaannoksi muodostui aavistuksen verran alle 70 %. 

 

Puristejae palautetaan asiakkaille ja se olisi herkkua kaikille kotieläimille. Jonain vuonna käytimme puristejakeen kotiviinin eräänä raaka-aineena, mutta nyt se päätyi kotikompostimme mainioksi heräteaineeksi.

 

 

Pirkkalan-Lempäälän 4H-yhdistyksen tuoremehuasema sijaitsee Pirkkalassa osoitteessa Turkkirata 12.

 

 

Omenat punnitaan, sillä tuotemehupuristamisen veloitusperusteena ovat omenakilot.

 

Ensimmäinen työvaihe on asiakkaan tuomien pullojen asettaminen höyrykuumennukseen. Silla taataan hygieniaketjun aukottomuus.

 

Valmistusprosessi alkaa laittamalla omenat kuljettimelle, joka nostaa ne rouhimelle.

 

 

Rouhin jauhaa omenat rouheeksi, joka putoaa liinojen päälle. Liinojen avulla muodostetaan kakut, joita

 

 

…asetetaan neljä päällekkäinen.

 

 

Neljän kakun korkuinen ”kakkutorni” puristetaan hydraulisella puristimella, jotta rouheesta saadaan mehu valumaan erilleen välisäiliöön.

 

Välisäiliöstä mehu johdetaan putkistoa pitkin kuumennukseen, jossa lämpötila on vähintään 76 astetta. Seitsemänkymmenenkuuden asteen lämpötila on riittävä, jotta haitalliset ainekset eivät pääse pilaamaan valmista tuoremehua.

 

 

Pullotuksen jälkeen saadaan…

 

…varmasti aitoa omenatuoremehua!

 

Pirkkalan-Lempäälän 4H-yhdistyksen tuoremehuasemalla puristusveloitus on 0,85 €/omenakilo. Meidän tapauksessamme se merkitsi, että valmiin omenatuoremehun valmistuskustannukseksi muodostui 1,23 €/litra.

 

Litrahinta ei ole mikään halpa, mutta se on kokonaisedullinen, sillä kyse on pastöroidusta todellisesta täysmehusta.

 

Toivottavasti myös Pirkkalan-Lempäälän 4H-yhdistys saa tuoremehuaseman avulla kerrytettyä varojaan muuhun toimintaansa!

 

-Esko Erkkilä-

Suomen EU:lta saamat alue- ja maataloustuet ovat vaarassa Kreikka-sooloilun vuoksi

Keskiviikko 31.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen huolissani valtiovarainministeri Urpilaisen tökeröstä tavasta yrittää pelata omaa puoluepoliittista peliään suurten EU-maiden selän takana.

 

Asia eli se, että Suomi ei ryvettyisi holtittomasti eläneen Kreikan vuoksi, on sinällään oikein.

 

Tapa, jolla Urpilainen yritti asian hoitaa, oli kuitenkin alokasmainen.

 

Ymmärrän MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan huolen, että Suomen sooloilu Kreikka-kysymyksessä saattaa kostautua tulevissa maatalousneuvotteluissa. On suuri vaara, että Suomi jää yksin, kun Brysselin neuvottelupöydissä sovitaan uusista EU:n maatalouspoliittisista linjauksista.

 

Saattaa olla, että mikään maa ei tue Suomen pyrkimyksiä, kun lähdimme sooloilemaan yhdessä asiassa.

 

Maatalousneuvotteluissa ei suinkaan ole kysymys pelkästään maanviljelijöiden toimeentulosta, vaan kyse on laajasta joukosta muita suomalaisia.

 

Professori Esko Antola – jonka tunnen henkilökohtaisesti jo varusmiesajaltamme 1960-luvulta – jakaa Juha Marttilan huolen Suomen joutumisesta yksin tulevissa EU:n tukineuvotteluissa.

 

Pidän valitettavana, että kokematon valtiovarainministerimme on saattanut Suomen elintärkeät neuvotteluasemat heikkoon asemaan. Moitteeni kohdistuu myös toiseen kokemattomaan ministeriin eli pääministeri Jyrki Kataiseen – miksi Katainen ei osannut antaa ohjeita kokemattomalle valtiovarainministerilleen?

 

-Esko Erkkilä-

Löytääkö "Voimaa tuulesta" -projekti sopivan paikan tuulivoimapuistolle vaikkapa Sulkavuoresta?

Tiistai 30.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Liitto on käynnistänyt projektin, jossa Pirkanmaalta etsitään sopivia paikkoja tuulivoimapuistolle.

 

”Puisto” nimitys tuulivoimalakeskittymälle on sinällään pahinta viherpesua, jossa ympäristölle haitallinen toiminta pyritään verhoamaan positiivisen ilmaisun taakse.

 

Olen kyyninen ja odotan, että Pirkanmaan eräs ”tuulivoimapuistolle” sopiva paikka löytyy eteläiseltä Tampereelta.

 

Perustan otaksumani sille, että lähes kaikki lähiympäristölleen haitalliset hankkeet on viime vuosina sijoitettu eteläisen Tampereen alueelle – miksi tuulivoimapuiston kohdalla tästä periaatteesta luovuttaisiin?

 

Ikean rakentaminen ja nyt Sulkavuoreen suunniteltu jätevesien keskuspuhdistamo ovat eteläisen Tampereen ikeitä pahimmillaan. Kolmostien ja pääradan meluvaikutus sekä Tampere-Pirkkalan lentoaseman Hornet-melu muodostavat perusannoksen eteläisen Tampereen asumishaitoista. Kymmenkunnan tuulivoimalan lätkytys olisi oiva lisä alueen asukkaiden rasitukseksi! Ne muodostaisivat myös sopivan maisemahaitan alueelle!

 

Vakavasti puhuen toivon, että tuulivoimalakeskittymää ei rakenneta Tampereelle.

 

Toivon, että päättäjät luopuvat kokonaan tuulivoimalakeskittymän suunnittelusta, sillä tuulivoimaloiden hyötysuhde energiantuotannossa on negatiivinen. Näin erityisesti sisämaassa, jossa toiminnan pyörittämiselle välttämättömiä tuulia ei kerta kaikkiaan ole.

 

Muistutan perussuomalaisiin SDP:stä loikanneen Matti Putkonen toteamusta, kun hän huhujen mukaan totesi toimivan tuulivoimalan konseptiksi sen, että tuulivoimala toimii, jos alhaalla oleva dieselmoottori hihnavedon avulla pyörittää tuulivoimalan siipiä!

 

-Esko Erkkilä-

Mansikkamaan laajennus omien taimien rönsyistä on nyt ajankohtaista

Maanantai 29.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Elokuun viimeiset päivät ja syyskuun alkupuolisko ovat aikaa, jolloin mansikkamaan laajennus omien mansikantaimien rönsyistä on ajankohtaista puuhaa.

 

Saimme elokuun aikana uudistettua mansikkamaatamme runsaan sadan taimen verran. Kyse taitaa olla laajennuksesta, sillä emme ainakaan vielä ole poistamassa vanhoja mansikkarivejämme.

 

Muutama kuva kertoo ehkä parhaiten, että mitä saimme aikaiseksi kuluneen viikon aikana. En suinkaan väitä, että teimme kaikki oikein, mutta tämä on meidän tapamme lisätä mansikka-alaamme omilla rönsyillä:

 

 

Erillinen lisäalamme sijaitsee lähellä järvenrantaa ja laajennusala oli kooltaan hieman runsas 50 neliömetriä. Alan merkitseminen oli tarkkaa puuhaa, sillä tarkistimme neliönmuotoisen alan ristiinmittauksella!

 

Mansikkamaan perustamiseen kannattaa panostaa, sillä hyvin perustettu mansikkamaa voi tuottaa satoa jopa kymmenkunta vuotta.

 

Traktoriäestys ei riitä, vaan muokkaus on tehtävä puutarhajyrsimellä.

 

Kalkitus on tärkeä toimenpide ja myös peruslannoituksesta on huolehdittava. Löysimme ”talon nurkista” vanhaa, mutta hyvin säilynyttä lannoitetta, jonka typpipitoisuus oli ehkä hieman liian korkea optimaaliselle mansikkamaan lannoitteelle. Kyseessä oli todellinen ”antiikkilannoite”, sillä sen valmistaja Typpi Oy fuusioitiin Rikkahappo Oy:n kanssa jo vuonna 1971! Lannoite oli kuitenkin täysin moitteetonta ja olen varma, että se antaa potkua mansikallemme sopivasti!

 

 

 

Mansikkapenkkien pohjalle tapaamme asentaa kasteluputken, sillä hyvän sadon tuottamiseen mansikka tarvitsee riittävästi kosteutta.

 

 

Kasteluputkena toimii muoviputki, johon on n. neljänkymmenen sentin välein sahattu moottorisahalla viilto, josta vesi pääsee pitämään mansikkapenkissä oikean kosteuden. On luonnollista, että maaston pitää sopivasti laskea kohti järveä, jotta putkeen penkin yläosassa johdettu vesi imeytyy tasaisesti koko mansikkapenkin pituudelta.

 

Käytimme mansikkamuovina edellisvuosilta jäänyttä säilörehumuovia, mutta myös nykyaikaisia heikkoja mansikkamuoveja oli käytettävä. Kolmeen penkkiin kokeilimme ”nurkista löytynyttä” puuvillakangasta – saa nähdä, että miten se vuosien aikana toimii?

 

Mansikkapenkkien välit ”välijyrättiin” ruokamullan tasaamisen jälkeen.

 

 

Mansikkamaan loppusilaus tehtiin hiekan lisäämisellä käytäville ja sen jälkeen suoritetulla ”loppujyräyksellä”.

 

Mansikkamaa on valmis taimien istuttamiseen.

 

 

Rönsyjä ei kannata ottaa vanhoista taimista. Rönsylisäämisessä on parasta käyttää ainoastaan kahta lähimpänä emotainta muodostunutta rönsytainta.

 

Käytämme taimivälinä 45 senttiä. Kannattaa sahata sen pituinen mittakeppi, jotta taimet saadaan oikealle etäisyydelle toisistaan. Puukko on oikea välinen tehdä ”ristipisto” mansikkamuoviin tai mansikkakankaaseen.

 

 

Juuri valmistunut mansikkamaa on sen näköinen, kuin se olisi syntynyt helposti. Näin ei kuitenkaan ole, vaan oikein perustettu mansikkamaa vaatii lukemattomia työvaiheita! Onneksi se tuottaa hienoja marjoja jopa kymmenkunta vuotta!

 

-Esko Erkkilä-

Aamulehden pääkirjoitus 21.7.2011 "Jätevesisotaa Pirkanmaalla" ei käsitellyt asiaa loppuun saakka

Sunnuntai 28.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti otti pääkirjoituksessaan 21.7.2011 voimakkaasti kantaa Sulkavuoreen kaavaillun jätevesien keskuspuhdistamon puolesta.

 

Pääkirjoituksessa todetaan, että Tampereen Sulkavuoreen kaavailtu uusi jätevesien keskuspuhdistamo on kiistelty hanke, mutta joskus yhteinen etu ohittaa yksityisen edun.

 

Pääkirjoitus jäi torsoksi, sillä se ei ottanut kantaa jäteveden keskuspuhdistamon rakennusaikaisten vaurioiden korvaamiseen. On kiistatonta, että erityisesti rakennusvaiheessa hankkeesta aiheutuu suuria ongelmia Sulkavuoren lähiseudun asukkaille, kiinteistöille sekä luonnolle.

 

Sulkavuori-hankkeessa on lähiseutujen asukkaiden kannalta ainekset suuremmalle katastrofille kuin konsanaan Ikea-hankkeessa toteutui.

 

Ikea-räjäytykset aiheuttivat suuret vahingot lähialueen omakotitaloille ja sama kohtalo odottaa myös Sulkavuoren räjäytystöiden seurauksena lukuisia omakotitaloja.

 

Sulkavuoren lähiseudun asukkaille on taattava käyvät korvaukset rakennustöiden aiheuttamista vahingoista. Korvauksiin on riittävästi varoja, sillä Viinikanlahden 8 hehtaarin suuruisen puhdistamotontin pilkkominen ja osien myyminen Sulkavuori-hankkeen takana oleville rakennusliikkeille tuo kaupungin kassaan lukemattomia miljoonia.

 

Tampereen kaupunki sitoutui Ikea-tapauksessa korvaamaan omakotitaloille aiheutuneet räjäytystöiden seurauksena syntyneet vahingot, mutta tosin kävi – kaupunki on erilaisin tekosyin pitkittänyt prosessia ja laistanut korvausvastuunsa. Näin siis siitä huolimatta, että asiasta on Tampereen kaupungin ylimmän johdon ja Palokallion Omakotiyhdistys ry:n allekirjoittama sopimus!

 

On välttämätöntä, että Sulkavuoren lähiseudun asukkaiden oikeusturva varmistetaan sopimuksella, jonka Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyy. Paras vaihtoehto tietysti olisi, että jätevesien keskuspuhdistamoa ei rakennettaisi Sulkavuoreen.

 

-Esko Erkkilä-

Hautakivien muistolaatat ovat arvonanto sotiemme taistelijoille, jotka varmistivat Suomen itsenäisyyden

Lauantai 27.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Vapaussotamme veteraanit ovat jo kaikki saaneet kutsun viimeiseen iltahuutoon.

 

Myös Talvisodan, Jatkosodan ja Lapinsodan urheat taistelijat ovat keskuudessamme yhä harvenevin rivein.

 

On ilahduttavaa, että sotiemme veteraaneja muistetaan heidän hautakiviinsä kiinnitetyin muistolaatoin. Se on tapa, jolla voimme antaa arvostustamme joukostamme poistuneille veteraaneille.

 

Tein taannoin lyhyen kierroksen Kälviän hautausmaalla ja löysin lukuisiin hautakiviin kiinnitettyinä sotiemme veteraaneja kunnioittavia muistolaattoja.

 

Tässä muutamia kuvia Kälviän hautausmaalla tapaamistani hautakivilaatoista, joissa muistetaan sotiemme veteraaneja:

 

Vapaussodan muistomitali merkitsee, että sen saaja on  itsenäisyytemme ensi hetkinä osallistunut Suomen itsenäisyyden varmistamiseen.

 

Suomen Sotaveteraaniliiton muistomitali on kiinnitettynä monen Talvi-, Jatko- ja Lapinsodassa kunnostautuneen veteraanin hautakiveen.

 

Rintamaveteraaniliiton muistomitali löytyy usean maamme hautausmaan poveen haudatun sotaveteraanin hautakivestä.

 

 

Lukemattomat sotaveteraanit vammautuivat viime sodissamme ja heidän hautakivissään on Sotainvalidien hautamuistomerkkilaatta.

 

 

Lotta Svärd-järjestö oli tärkeä tekijä, että Suomi säilytti itsenäisyytensä viime sodissamme. Saamme olla ylpeitä, että Lotta Svärd-järjestön kunnia on palautettu. Lotta Svärd-muistomitali hautakivessä kertoo, että kummun alla lepäävä nainen on ollut tärkeässä roolissa Suomen itsenäisyyden turvaajana.

 

Hautausmaat kertovat lukemattomia tarinoita.

 

Hautakiviin kiinnitetyt sotiemme muistomitalit ovat tärkeitä ”tarinoiden kertojia” – ne kertovat henkilöistä, jotka ovat toiminnallaan taanneet meille vapaan maan.

 

-Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäki katkaisi Lipposen ja SDP:n turmiotien kahdeksaksi vuodeksi

Perjantai 26.8.2011 - -Esko Erkkilä-

On jäänyt liian vähälle huomiolle, että Keskustavetoiset hallitukset pystyivät kuluneen kahdeksan vuoden aikana luotsaamaan Suomea karikkoisilla ”maailman merillä” kohtuullisin tuloksin.

 

Keskusta oli Eduskunnan johtava puolue kahden vaalikauden ajan eli vuodesta 2003 alkaen.

 

Anneli Jäätteenmäen rooli oli keskeinen, kun Keskustasta vuoden 2003 eduskuntavaaleissa tuli johtava puolue. Jäätteenmäen arvostusta ei vähennä se, että hänen pääministeriysaikansa jäi kovin lyhyeksi.

 

Puheenjohtajansa Anneli Jäätteenmäen johdolla Keskusta pystyi katkaisemaan Paavo Lipposen ja SDP:n valtakauden. Jäätteenmäki osasi vaalitaistelun aikana puuttua asioihin, jotka katkaisivat Lipposen ”kuningastien”.

 

Keskustan presidenttiehdokkaasta päätetään puoluekokouksessa 29.10.2011.

 

Toivon, että puoluekokous voisi olla todellisen valintatilanteen edessä ja sen vuoksi Anneli Jäätteenmäen ilmoittautuminen Keskustan presidenttiehdokkaaksi olisi tärkeää.

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalassa ja Hämeenkyrössä postinumeroalueella 39360 asuvilla on oikeus postista noudettavien lähetysten maksuttomaan kuljetuspalveluun

Keskiviikko 24.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa ja Hämeenkyrössä asuvat henkilöt, joiden postiosoite on 39360 Komi, ovat tähän saakka voineet noutaa postista noudettavat lähetyksensä Viljakkalasta, jossa on toiminut asiamiesposti Valinta-Riikassa.

 

Valinta-Riika lopettaa toimintansa elokuun viimeisenä päivänä ja se merkitsee, että asiamiesposti lopettaa samalla toimintansa.

 

Itella Posti Oy lähetti minullekin – jonka kesämökkiosoite on 39360 Komi - 22.8.2011 päivätyn kirjeen, jossa kerrottiin, että postista noudettavat lähetykset on 1.9.2011 alkaen noudettava Postin myymälästä Ylöjärveltä.

 

Positiivista Itellan kirjeessä on se, että siinä kerrotaan selkeästi haja-asutusalueiden asukkaiden oikeudesta saada postista noudettaville lähetyksille maksuton kuljetuspalvelu.

 

Maksuttoman kuljetuspalvelun ehtona on se, että asiointimatka postiin on yli viisi kilometriä.

 

Maksuttoman palvelun voi tilata numerosta 0200 71000 (pvm/mpm).

 

Tiedotteessa suluissa olevat kirjainyhdistelmät ”pvm/mpm” tarkoittavat, että puhelusta veloitetaan paikallisverkkomaksu/matkapuhelinmaksu.

 

Palvelut Viljakkalassa ja Hämeenkyrössä siis heikkenevät, mutta maksuttoman kuljetuspalvelun hyödyntäminen lieventää ongelmia.

 

Toivon, että kaikki Komin alueella asuvat hyödyntävät maksuttoman kuljetuspalvelun.

 

Oletan, että Suomessa on suuri määrä asukkaita, jotka asuvat yli viiden kilometrin etäisyydellä postitoimipaikasta. Tiedän, että mm. Viljakkalan kirkonkylässä asuvat kuuluvat syyskuun alusta tähän joukkoon. Useimmat haja-asutusalueiden asukkaat eivät tiedä oikeudestaan maksuttomaan postista noudettavien lähetysten kuljetuspalveluun.

 

Olen tyytyväinen, jos henkilöt jotka ovat oikeutettuja tähän maksuttomaan palveluun, liittyvät tämän kirjoitukseni perusteella palvelun käyttäjiksi eri puolilla Suomea!

 

Antakaa sanan kiiriä!

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan hautausmaan tapahtumat Vapaussodan aikana on tallennettu myös näytelmässä

Tiistai 23.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen luodinrei´istä, jotka ovat Viljakkalan hautausmaan vanhoissa risteissä.

Turun Kaupunginteatterissa esitettiin 1980-luvun alkupuolella näytelmä ”Tulee aika toinenkin”, johon sisältyy kohtaus Viljakkalan hautausmaalla.

 

Tarkistin asioita Turun Kaupunginteatterista ja sain teatterisihteeri Sari Läikelältä tiedon, että näytelmän ensi-ilta oli 15.11.1982 ja sitä esitettiin kaikkiaan 58 kertaa. Näytelmällä oli siis varsin hyvä menestys Turussa.

 

Näytelmä on kirjailija Anja Vammelvuon kirjoittama ja sen sovittivat Turun Kaupunginteatterille E. Halttunen sekä Vammelvuon poika Jotaarkka Pennanen.

 

Minulla oli tilaisuus olla läsnä yhdessä näytelmän näytöksessä.

 

”Tulee aika toinenkin” käsittelee näyttelijä-punapäällikkö Aarne Orjatsalon elämää ja eräässä näytelmän kohtauksessa Orjatsalo kyyristelee Viljakkalan hautausmaalla valkoisten kuularuiskutulessa.

 

Näyttelijä Aarne Orjatsalolla oli aikoinaan suhde kirjailija Ain`Elisabet Pennasen kanssa ja tästä suhteesta syntyi Anja Vammelvuon puoliso Jarno Pennanen vuonna 1906.

 

Pennasella ja Vammelvuolla oli kesämökki – Priikooli – Viljakkalassa, joten näytelmän ainekset ovat ilmeisen selvästi tämän kohtauksen osalta syntyneet Viljakkalassa.

 

Käsittääkseni Priikoolia isännöi nykyään Jotaarkka Pennanen.

 

”Tulee aika toinenkin” oli Turun Kaupunginteatterissa varsinainen ”sukunäytelmä”. Se käsitteli kirjailija Jarno Pennasen isän Aarne Orjatsalon vaiheita, näytelmän oli kirjoittanut Orjatsalon miniä eli Anja Vammelvuo ja sen sovitti Orjatsalon pojanpoika Jotaarkka Pennanen!

 

Heitän ajatuksena pirkanmaalaisille näyttämötaidepiireille, että olisiko ”Tulee aika toinenkin” -näytelmän ottaminen ohjelmistoon paikallaan? Ainakin minä menisin näytelmän uudestaan katsomaan.

 

-Esko Erkkilä-

Luodinreikiä Vapaussodan ajalta Viljakkalan hautausmaan hautamuistomerkeissä

Maanantai 22.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Vapaussodasta on kulunut yli 93 vuotta, mutta muistoja sodan taisteluista on vielä tänäänkin nähtävissä Viljakkalan hautausmaalla. Muutamissa hautaristeissä on luodinreikiä, jotka ovat syntyneet Vapaussodan taisteluissa.

 

Valkoiset etenivät Kurun suunnasta kohti Kyröskoskea Viljakkalan kautta ja luodinreiät ovat Viljakkalan taistelujen aikana syntyneet hautaristeihin.

 

Muistan, kun lapsena kuuntelin aikuisten juttuja, että kuularuiskulla olisi ammuttu Parvilahdelta kirkonmäkeen ja hautaristit saivat silloin osumia. Parvilahdelta on kuitenkin mielestäni liian pitkä matka kirkonmäelle, joten oletan, että ampumamatka on ollut lyhyempi. Hautausmaalle on ehkä ammuttu jostain nykyisen Lehtomäen tienhaaran tuntumasta.

 

 

Peltinen hautamuistomerkki, jonka alla lepäävästä vainajasta ei enää saa selkoa. Hautamuistomerkissä on kuitenkin selvästi havaittavissa Vapaussodan aikana syntyneet luodinreiät.

 

 

Karhen Muotiaisilta kotoisin olleen entisen talollisen pojan Wilhelm Nisulan valurautaristi on saanut luodinreiän ja ristin toinen sakara sekä ristin yläosa ovat myös kokeneet kovia.

 

 

Tässä lepää Henriikka Kallentytär Jutila, joka syntyi 1828 ja kuoli 1898. Myös hänen valurautainen hautaristinsä on saanut osumia.

 

Muistelen, että Viljakkalan hautausmaalla oli ennen enemmän hautaristejä, joissa oli Vapaussodan aikana syntyneitä luodinreikiä.

 

Ehdotan, että Viljakkalan seurakuntapiiri huolehtii jäljellä olevien ainutlaatuisten ”sotamuistojen” kunnostamisesta siten, että ne ovat vielä tulevienkin sukupolvien nähtävissä.

 

-Esko Erkkilä-

Vapaussodassa Länkipohjan taistelussa 16.3.1918 kaatuneen lapualaisen talonpoikaispäällikön Matti Laurilan muistolaatta 9-tien varrella on paikka, jossa kannattaa pysähtyä

Sunnuntai 21.8.2011 - -Esko Erkkilä-

”Lapuan lumiaura” – isä Matti Laurila sekä hänen poikansa Ilmari ja Matti – muodostivat Vapaussodassamme kunniakkaan sotilasperheen.

 

Ilmari Laurila ja isä ”Ukko”Laurila kaatuivat Länkipohjan taistelussa 16.3.1918.

 

Isä ja poika Laurilan kaatuminen kirvoitti ylipäällikkö Mannerheimia lähettämään sähkösanoman kaatumista seuraavana päivänä Lapualle.

 

Mannerheimin viesti luettiin kirkossa seuraavana sunnuntaina ja se kuului näin:

 

”Olen syystä liikutettu siitä suuresta surusta, joka on kohdannut Lapuan urhoollisia poikia, kun Lapuan sankarit Laurila ja poika kaatuivat Länkipohjan voitollisessa taistelussa. - - Luutnantti Laurilan, joka tänä lyhyenä aikana oli tullut urhoollisuudesta ylennetyksi vänrikiksi ja luutnantiksi, nimitän Vapauden Ristin kolmannen luokan ritariksi, korkein kunniamerkki, mikä tähän saakka on saatu urhoollisuudesta. Hänen poikansa nimitän Vapauden Ristin neljännen luokan ritariksi. Muistakoon ja kunnioittakoon Lapuan  kunta ja koko Suomen maa aina näiden urhojen muistoa.”

 

Lauriloiden muiston kunnioittamiseksi on pystytetty kaikkiaan kolme erillistä muistomerkkiä.

 

Isä-Laurilan kaatumispaikka sijaitsee 9-tien varrella ja sille paikalle on v. 1990 hankittu muistolaatta.

 

Tapaan 9-tietä ajaessani usein poiketa Matti Laurilan muistolaatan äärellä ja siten osoittaa kunnioitustani Länkipohjan taistelun sankarille.

 

 

 

Matti Lauilan kaatumispaikka ja paikalle vuonna 1990 pystytetty muistolaatta sijaitsevat aivan 9-tien kupeessa. Paikalle ohjaa tienviitta Länkipohjassa.

 

 

 

Muistolaatassa on teksti:

Tällä paikalla kaatui Lapuan Pataljoonan kompp. pääll. luutn. Matti Laurila Länkipohjan taistelussa 16.3.1918.

"Kunnian miehistä kaunein on luku. Sankarit vaan niin käy kuolemaan"

 

”Lapuan lumiauran” kolmas jäsen – jääkärieversti Matti Laurila selvisi Vapaussodasta ja Talvisodasta, mutta Jatkosodassa hän joutui esimiehensä eversti Hannukselan toimesta mahdottoman tehtävän eteen Kumurin taistelussa. Hannuksela salasi Laurilalta vihollistiedot ja siten saattoi eversti Laurilan mahdottomaan tilanteeseen.

 

Laurila halusi säästää miehiään ja joutui sen vuoksi esimiehensä epäsuosioon.

 

Pohjalaisista kiistakumppaneista kenraaliksi ylennetty Hannuksela kuoli sydänkohtaukseen 1942, mutta eversti Laurila sai elää aina vuoteen 1983 saakka.

 

Etelä-pohjalaiset olivat aktiivisia jääkärieversti Matti Laurilan ylentämiseksi kenraaliksi. Muistan omakohtaisesti niitä keskusteluja, joita hankkeen tiimoilta Seinäjoen seudulla käytiin.

 

Predentti Kekkonen ei kuitenkaan suostunut Laurilan ylentämiseen ja siten hän kuolikin kaikkien etelä-pohjalaisten arvostamana everstinä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Sipulikuivuri on mökkitontillamme jokasyksyinen näky

Lauantai 20.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Olemme innokkaita Viherpeukaloita ja sipulinkasvatus kuuluu oleellisena osana kesäämme.

 

Tavallisen istukassipulin lisäksi viljelemme punasipulia ja valkosipulia.

 

Viime keväänä teimme V-H Tuovisen kyydissä matkan Tyrin kukkamarkkinoille Viroon ja sieltä ostimme kilon verran ”Peipsjärven siemensipulia”. Se oli meille uusi tuttavuus ja kylvövaiheessa ei ollut tietoa, että millaisia nämä sipulit ovat.

 

Nyt tiedän, että Peipsjärven hiekkaiset rannikot ovat kuuluisia maukkaista sipuleistaan.

 

Peipsjärven rannassa kulkee ns. Sipulitie. Vanhauskovaiset kasvattavat siellä sipuleita korkeissa penkeissä – ei siis tasamaalla. 

 

Kesän aikana valkeni, että peipsjärviläinen oli jonkinmoista ryvässipulin ja istukassipulin välimuotoa. Useimmat peipsjärviläiset siemensipulit tekivät kahden sipulin ryppään.

 

Joka syksy mökkitontillemme rakentuu sipulikuivuri, jolla esikuivaamme sipulisatomme.

 

Sipulikuivurin idea selviää parhaiten muutaman kuvan avulla:

 

 

Sipulikuivurin tarveaineet ovat talvivarastossa hieman sivummalla ja ne tuodaan suloisessa sekasotkussa traktorin peräkärryllä kokoamispaikalle.

 

 

Sipulikuivurin pohjakerroksen muodostaa panssariverkosta rakennettu kehikko. Se on puupöllien avulla saatava riittävän korkealle maasta, jotta myös alimmalle tulevien sipuleiden kuivuminen on mahdollista.

 

 

Toista kerrosta varten asettavat rungot on laitteva paikoilleen ennen ensimmäisen kerroksen sipuleiden asettamista kuivumaan.

 

 

Tässä on valmiina kahdelle alimmalle tasolle kuivumaan asetetut sipulit. Mukana on istukassipulia, punasipulia sekä valkosipulia sulassa sovussa. Oikealle sivulla on Peipsjärven sipulia!

 

 

Osa valkosipuleista kasvoi aivan kohtuullisen kokoisiksi!

 

 

Tänä vuonna sipulisato jäi sille tasolle, että nelikerroksinen sipulikuivuri oli riittävän kokoinen!

 

 

Sipulikuivurin kattorakennelma on toteutettava siten, että sadevesi pääsee valumaan tukirakenteiden päälle asetettavalta pressulta vaivattomasti maahan.

 

 

On myönnettävä, että valmis sipulikuivuri ei ole mökkitontin kaunistus, mutta paljon se helpottaa sipulisadon varastointia sitten aikanaan, kun esikuivatus on saatu onnistumaan.

 

-Esko Erkkilä-

Tuhannen taalan kysymys: "Mitkä ovat yritysten tilauskannat keski-Euroopan lomakauden päättyessä?"

Perjantai 19.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on julkistamassa ehdotustaan ensi vuoden tulo- ja menoarvioksi.

 

Julkistaminen on suurta sokkoleikkiä, sillä kenelläkään ei ole tietoa Euroopan talousnäkymistä. Ne selviävät ehkä hieman, kun keski-Euroopan lomakausi päättyy elokuun lopulla.

 

Keski-eurooppalaisten yritysten menestymisnäköalat ja yritysten tilauskannat ratkaisevat seuraavan parin viikon aikana, että mihin suuntaan Euroopan taloudelliset näkymät ovat menossa.

 

Näitä asioista pohti ja niistä kertoi kansanedustaja Arto Pirttilahti Kirjastotalo Metson Martikainen-salin tilaisuudessa torstaina 18.8.2011. Tilaisuuden oli järjestänyt MSL-Tampere.

 

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti sai viime eduskuntavaaleissa keskustalaisista ehdokkaista eniten ääniä Pirkanmaalla ja on nyt Arkadianmäellä ensikertalainen.

 

Pirttilahti on lakivaliokunnan varsinainen jäsen ja sen lisäksi hän on varajäsen talousvaliokunnassa sekä liikennevaliokunnassa. Talousvaliokunnassa Pirttilahti tulee istumaan todellisena päättäjänä ainakin Paula Lehtomäen äitiysloman ajan.

 

Pirttilahti tuntee siviilityönsä puolesta kreikkalaista mentaliteettia ja hän kertoi, että siellä on taloudellisissa asioissa kahdenkertainen kirjanpito; ensimmäinen kreikkalaisille itselleen ja toinen EU:lle!

 

Myös palaverikäytäntö poikkeaa esim. suomalaisesta suoraviivaisesta käytännöstä. Palaverit nauhoitetaan ja pöytäkirjat laaditaan nauhoitusten perusteella. Nauhoituksia kuuntelemalla sihteerit pyrkivät etsimään kokouksessa tehdyt päätökset! Monesti päätösten ”löytyminen” on vaikeaa!

 

Suomen Kreikalta vaatimista takuista Pirttilahti totesi, että kyseessä on sisäpoliittinen demarifarssi. Homma on hölmöläisten peitonjatkamispuuhaa – peiton yläpäästä leikataan pala pois ja se ommellaan peiton jalkopäähän!

 

Pirttilahti ja kokousyleisö totesivat, että aiempien Kreikka-päätösten pohja on karannut ja nyt on tehtävä uudet päätökset. Metsoon kokoontunut kuulijajoukko tervehti ilolla puheenjohtaja Mari Kiviniemen reipasta ulostuloa Kreikka-asiassa ja hänen toteamistaan, että uudet päätökset ovat välttämättömiä.

 

Kotimaan taloustilannetta puntaroidessa todettiin, että SAK on hallituksen seitsemäs puolue. Se näkyy myös Kataisen vasemmistohallituksen toiminnassa.

 

Pirttilahden mukaan vientiin tähtäävään toimintaan pitää panostaa. Kansanedustaja Pirttilahden mielipiteeseen on helppo yhtyä.

 

Liikenneverkkoon Pirkanmaalla suunnattavat budjettivarat kiinnostivat Metsoon kokoontunutta yleisöä erityisesti. Liikenneministeri Merja Kyllönen on vakuutellut, että myös alemman tieverkon kunnosta huolehditaan, mutta mitä kertoo Urpilaisen lähipäivinä julkistama budjettiehdotus? Siihen saadaan Urpilaisen näkemys maanantaina 22.8.2011!

 

Metson tilaisuuden perusteella oli luottavaista todeta, että Pirkanmaa sai Arto Pirttilahdesta osaavan ja yhteistyökykyisen kansanedustajan. Tilaisuus osoitti myös, että Pirttilahti muistaa juurensa, kun saapui puhujaksi elokuun kuumana poutapäivänä MSL-Tampereen järjestämään tilaisuuteen.

 

-Esko Erkkilä-

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen yrittää sumuttaa suomalaisia

Torstai 18.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallituksen valtiovarainministeri pyrkii muuttamaan mustan valkoiseksi, kun hän kertoo, että Suomi saa Kreikalta tililleen summan, joka pitkällä aikavälillä merkitsee kattavia takuita Suomen takaamalle Kreikan lainalle.

Urpilaisen mukaan Suomi sijoittaisi Kreikan tilillemme tallettavan summan AAA-joukkovelkakirjoihin. Niiden korkotuotto on valtiovarainministeriön mukaan tällä hetkellä 3–4 prosenttia vuodessa.

Kukaan ei pysty takaamaan, että AAA-joukkovelkakirjojen tuotto pysyisi 30 vuotta kolmessa…neljässä prosentissa.

 

Sumutuksen juoneen kuuluu, että Urpilainen ei suostu kertomaan Kreikan Suomen tilille tallettaman summan euromäärää.

 

Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm laski Uusi Suomen pyynnöstä tarvittavan summan ja päätyi haarukkaan 400 – 500 miljoonaa euroa! Eräät asiantuntijat muistuttavat, että Holm ei huomioinut laskelmissaan inflaation vaikutusta. Jos näin on ja inflaatio laukkaa näinä päivinä kerrotun neljän prosentin luokkaa, on Holm´n arvio pahasti alimittainen.

 

Urpilaisen sumutusyrityksessä on talletettavan summan lisäksi se arvoitus, että hyväksyvätkö muut maat Suomen erillisyrityksen. Veikkaan, että näin ei tule tapahtumaan.

 

On valitettavaa, että maamme valtiovarainministerinä on taloudellisia kysymyksiä ymmärtämätön henkilö.

 

Urpilaisen kokemattomuus sekä autuaallinen tietämättömyys taloudellisista asioista ilmenee hänen ilmeistään ja käytöksestään kameroiden edessä. Jokainen voi sen omakohtaisesti todeta.

 

Kulunutta vertausta hieman mukaillen joudun toteamaan, että ainakaan minä en ostaisi käytettyä autoa Urpilaiselta!

 

Suomella on vaikeina hetkinä ollut osaavia ja tiukkoja valtiovarainministereitä. Kaiholla kaipaan Ahti Pekkalan ja Iiro Viinasen aikoja. Heitä ja heidänlaisiaan tiukkoja talousmiehiä tarvittaisiin nyt!

 

-Esko Erkkilä-

Onko minulta taas menossa pankki alta?

Keskiviikko 17.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Aloitin pankkisuhteeni jo vauvaikäisenä Viljakkalan Säästöpankin kanssa ja jatkoin sitä pankkifuusion jälkeen Tampereen Aluesäästöpankin kanssa.

 

Säästöpankkikriisi kärjistyi ja jouduin siirtymään Suomen Säästöpankin asiakkaaksi.

 

Pankkikriisin jatkokuvioissa pankikseni ilmaantui Ylöjärven Osuuspankki, mutta siitäkään suhteesta ei muodostunut minusta johtumattomista syistä pitkää, sillä viime vuodet ole joutunut olemaan Tampereen Seudun Osuuspankin asiakas.

Kertaakaan en ole ollut pankkivaihdoksissani aktiivinen, vaan pankit ovat pallotelleet minua kuin pingispalloa!

On sanomattakin selvää, että pidän säästöpankit kadotuksen tielle ajaneita henkilöitä epäonnistuneina yksilöinä taloudellisten asioiden hoitajina.

 

Tampereen Seudun Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola –ryhmään.

 

Vakuutusasiani hoidin jo ennen Osuuspankkien ja Pohjolan yhdistymistä Pohjolassa, joten olen OP-Pohjolan "kaksoisvanki" - toki vapaasta tahdostani.

 

Olen huolestuneena seurannut, että nyt luottoluokituslaitos Moody's on ottanut OP-Pohjola-ryhmän ja Pohjolan luottoluokitukset tarkkailuun. Moody's saattaa laskea luokituksia.

 

Onko vaarana, että ilman omaa syytäni joudun asiakkaaksi kuudenteen pankkiin?

 

Totta puhuen en koe suurta vaaraa pankkini luisumisesta konkurssiin – vaikka toki kaikki on nykypäivänä mahdollista.

 

Melkein humoristiselta kuulostaa OP-Pohjolan johtajien selitykset Moodys´n hankkeista. Johtajat selittelevät parhaiden myyntimiesten tapaan, että mahdollisella luottoluokituksen alenemisella ei ole mitään merkitystä.

 

En ”purematta niele” OP-Pohjolan johtajien sepustuksia, vaan kuuntelen luottoluokituksen alentamisaikeita herkällä korvalla.

 

Näin on mielestäni tehtävä kaikkien, jotka ovat OP-Pohjola –ryhmän asiakkaita, sillä luottoluokituksen alentaminen on vakava merkki pankkiryhmän heikentyneestä tilanteesta.

 

-Esko Erkkilä-