Kiersin kamerani kanssa Kouvolassa kuvaten keskustalaisia!

Tiistai 10.9.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

Olin virallinen kokousedustaja Kouvolassa 7.9.2019 järjestetyssä Keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa.

 

 

Minut tuntevat tietävät, että minulla on melkein aina mukanani kamera ja niin myös tuolloin Kouvolassa.

 

 

Politiikassa toimivat henkilöt ovat kiitollisia kuvattavia, sillä he kaikki suhtautuvat kuvaajiin suurella arvonannolla!

 

**************

 

Seuraavassa sekalaisessa järjestyksessä tunnettuja ja minulle tuttuja henkilöitä, joita tapasin Kouvolan Lumon Areenalla eli Kouvolan jäähallilla, sillä siellä järjestettiin Keskustan ylimääräinen puoluekokous.

 

 

 

 

 

Kokouksen puheenjohtaja Markku Pakkanen ja Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen.

 

 

 

 

 

Aina hymyilevä Anu Vehviläinen

 

 

 

 

 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä - mies paikallaan (jo toisessa hallituksessa)!

 

 

 

 

 

Keskustan varapuheenjohtajat (molemmat sitä vielä kuvanottohetkellä) Hannakaisa Heikkinen ja elinkeinoministeri Katri Kulmuni.

 

 

 

 

 

Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen, puolustusministeri ja tässä vaiheessa puheenjohtajaehdokas Antti Kaikkonen sekä Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Antti Kivelä.

 

 

 

 

 

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ja Keskustanuorten tamperelainen puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen.

 

 

 

 

 

Valtiosihteeri Tuomo Puumala

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Savola

 

 

 

 

 

Lähes 2.800 osanottajan kokousta johti puheenjohtajana Markku Pakkanen

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti

 

 

 

 

 

Opiskelukaverini kunnallisneuvos, agrologi Antti Hietaniemi Perhosta.

 

 

 

 

 

Karjala Liiton puheenjohtajana sekä MTK:n johtokunnassa toimiva Pertti Hakanen.

 

 

 

 

 

Viime toukokuussa ministerin arvonimen saanut Sirkka-Liisa Anttila ja valtiopäiväneuvos Jukka Vihriälä. Olen tuntenut nykyisen valtiopäiväneuvoksen jo 1970-luvulta saakka, jolloin hän toimi alkutuotannon neuvojana Osuusteurastamo Itikassa Seinäjoella ja minä vastaavasti samalla alueella Rehuraisio Oy:n myyntimiehenä.

 

 

 

 

 

Kokouksessa Keskustan varapuheenjohtajaksi valittu kansanedustaja Petri Honkonen ja…

 

 

 

 

 

…hänen kanssaan tiukan kisan käynyt kansanedustaja Mikko Kärnä!

 

 

 

 

 

Äänestin Juha Sipilää Keskustan puheenjohtajaksi jo Rovaniemen puoluekokouksessa vuonna 2012 ja olen tehnyt samoin myös kaikissa sen jälkeen järjestetyissä puoluekokouksissa. Nyt Juha luovutti Keskustan puheenjohtajuuden…

 

 

 

 

 

…Katri Kulmunille!

Toivon, että voimme antaa Katrille kiitokset jo seuraavassa Keskustan puoluekokouksessa Vantaalla syntymäpäivänäni 7.6.2020!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sain pitää ankkuripuheenvuoron Keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa Kouvolassa 7.9.2019

Maanantai 9.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Olin työelämässä agribisneksessä mukana yli 40 –vuotta ja on luonnollista, että silloin en voinut olla politiikassa aktiivinen toimija – uskontoon, pankkipolitiikkaan sekä puoluepolitiikkaan liittyvät asiat olivat käytännössä minulta poissuljettuja työelämäni aikana vaikka kukaan ei niin määrännytkään.

 

 

Tuo ylläkerrottu taustatieto selittää sen, että olen osallistunut Keskustan puoluekokouksiin vain Rovaniemellä, Turussa sekä Sotkamossa ja toissapäivänä nyt ylimääräisessä puoluekokouksessa Kouvolassa. Kaikissa noissa olen ollut virallinen kokousedustaja eli olen voinut käyttää puheenvuoron kokoussalissa. Noiden puoluekokousten lisäki piipahdin myös Lahden puoluekokouksessa, mutta siellä olin vain kuuntelija.

 

 

Sain Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana aikoinaan virallisen puoluekokousedustajan mandaatin Sotkamon puoluekokoukseen vuonna 2018 ja sama mandaatti oli minulla käytössä myös nyt Kouvolassa.

 

 

Keskustan Kouvolan puoluekokouksessa virallisia ja äänivaltaisia edustajia oli n. 1.700 ja heistä ainoastaan 161 käytti virallisen puheenvuoron – olin yksi heistä!

 

 

Satuin jättämään puheenvuoropyyntöni niin myöhään, että sain käyttää yleiskeskustelun viimeisen puheenvuoron.

 

 

 

 

 

Kutsuin puheenvuorossani puheenvuoroani ”ankkuripuheenvuoroksi” ja sillä on mielestäni vankat perusteet – kukaan ei kyseenalaistanut kehittämääni termiä.

 

****************

 

Me tamperelaiset saimme käyttää kolme viimeistä puheenvuoroa – ankkuripuheenvuoroa, sillä…

 

 

 

 

 

…minua ennen puheenvuoron käytti…

 

 

 

 

 

 …Jouni Ovaska ja...

 

 

 

 

…häntä ennen Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen!

 

 

****

 

 

Puheiden valmistelu on minulle ”tervanjuontia”, sillä monesti valmistelen merkkipäivien onnittelupuheenikin vasta, kun olen saapunut päivänsankarin parkkipaikalle!

 

 

 

 

 

Näin kävi taas kerran ja tässä näette iskusanaliuskani, johon tukeuduin puheenvuorossani Keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa Kouvolassa 7.9.2019!

 

 

 

 

Voitte katsoa puheenvuoroni myös tästä linkistä

 

 

https://youtu.be/SBdiFxqNdk4

Jos videotallenne ei avaudu tästä, on sama seitsentuntinen videopätkä katsottavissa minun fb-sivuiltani sekä Keskustan nettisivuilta!

 

Puheeni alkaa seitsentuntisen videotallenteen kohdasta 4.34.10 ja päättyy kohtaan 4.35.27!  Jouni Ovaskan ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen puheenvuorot ovat välittömästi edelläni!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Puoli seitsemän 3.9.2019: Mikko Alatalo

Sunnuntai 8.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Puoli seitsemän on ”Hyväntuulinen asiaohjelma”, joka tulee televisiosta aina ”puoli seitsemältä”.

 

 

Satuin katsomaan kyseisin ohjelman loppuosan tiistaina 3.9.2019 ja kukas tuttu henkilö siellä olikaan Mikko Kekäläisen ja Irmeli Alatalon haastateltavana – no, Mikko Alatalohan siellä.

 

 

Tunnen Mikko Alatalon poliittisen puolen kohtuullisen hyvin, mutta olipas hieno taas kerran nähdä se valtava monipuolisuus, joka Mikkoon liittyy.

 

 

Kuusitoista vuotta kansanedustajana on saavutus johon vain harva kykenee, mutta kaikki se sitä ennen tapahtuneet Mikon meriitit ovat jotain aivan käsittämätöntä.

 

 

Nyt Mikko on luomassa taas uutta menestystarinaansa, kun hän on siirtynyt politiikasta pois - toki Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenyys Mikolla edelleen on.

 

 

Olin sohvalla ja nautin, kun myös Mikko selvästi nautti uudesta roolistaan tai oikeastaan vanhasta roolistaan muusikkona.

 

 

 

 

 

Muutama kuva siitä jutteluhetkestä, jossa toimittajat Mikko Kekäläinen ja Irmeli Alatalo saivat nauttia Mikkoa haastatellessaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Television ruudulta ottamani valokuvat eivät ole studiotasoisia, mutta Mikon asenne niistä kai kuitenkin ilmenee!

*************

 

Arvostan korkealle, että muutama päivä sitten Mikko soitti ja pyysi puhelinnumeroani uudelleen, sillä hänellä oli kännykkänsä muistista hävinnyt kaikki kavereiden puhelinnumerot!

 

 

Saan siis edelleen kuulua Mikon kaveripiiriin!

 

*****************

 

Jos et sattunut seuraamaan Mikon juttutuokiota ”Puoli seitsemän” –ohjelmassa, se säilyy Yle Areenassa vielä vajaan vuoden ja sen löytää, kun googlaa ”Mikko Alatalo televisiossa 3.9.2019”!

 

 

Kannattaa katsoa ja nauttia!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansa osasi valita oikein!

Tiistai 27.8.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

*****************

 

Suomi haki EY-jäsenyyttä – silloinen nykyisen EU:n termi - 18.3.1992 ja jäsenyysneuvottelut alkoivat helmikuun 1. päivänä 1993. Samaan aikaan alkoivat neuvottelut Itävallan, Norjan ja Ruotsin kanssa.

 

 

Neuvottelutulos parafioitiin 1.3.1994 ja sopimus allekirjoitettiin Korfun huippukokouksessa 24.6.1994. Suomi, Ruotsi että Norja kaikki alistivat neuvottelutuloksen vielä kansanäänestykselle. Kansanäänestys järjestettiin Suomessa 16. lokakuuta, Ruotsissa 13. marraskuuta ja Norjassa 28. marraskuuta 1994.

 

 

 

 

 

Suomen kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymistä kannatti 56,89 % kansalaisista ja sitä vastusti 43,11 %.

 

 

Pirkanmaan vaalipiirissä liittymistä kannatti 54,77 % ja sitä vastusti 45,23 %.

 

 

On selvää, että kuuluin 16.10.1994 järjestetyssä kansanäänestyksessä enemmistöön ja en ole silloista päätöstäni saanut katua.

 

 

Luonnollista on, että Euroopan Unioniin liittyminen on ollut erityisesti maatalouteen liittyvissä asioissa haasteellista, mutta paljon vaikeampaa elämämme olisi, jos emme olisi 1.1.1995 liittyneet Euroopan Unioniin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalainen maidontuotanto on toki EU-aikana vähentynyt, mutta on se yhä edelleen rakennekehityksen ansiosta elinvoimainen!

Perjantai 23.8.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

Hämeenkyröläisen kierrätysneuvos Matti Järvenpään Rautapuistossa saimme tutustua 8.8.2019 niiden kyläläisten maitotonkkiin, jotka ovat lopettaneet maidontuotannon kierrätysneuvoksen kotikylällä sen jälkeen, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995.

 

 

Tilanne ei valtakunnan tasolla ole mielestäni hälyttävä, sillä vuosittain maidon tuotantomäärät ja maitoa tuottavien tilojen lukumäärät ovat kehittyneet seuraavasti:

 

 

• 1990: 2600 miljoonaa litraa ja 44.000 maidontuottajaa

• 2000: 2371 miljoonaa litraa ja 22.000 maidontuottajaa

• 2005: 2293 miljoonaa litraa ja 15.000 maidontuottajaa

• 2010: 2222 miljoonaa litraa ja 11.000 maidontuottajaa

• 2024: 2289 miljoonaa litraa ja 8.000 maidontuottajaa

 

 

En ”tähän hätään” löytänyt tilastoja vaikkapa vuodelta 1965, mutta sen totean, että vanhempani saivat silloin kolmesta lehmästään niin paljon elantoa, että minä enkä siskoni emme joutuneet ottamaan penninkään verran lainaa, jotta pystyimme kouluttautumaan minä agrologiksi ja siskoni 4H-nevojaksi!

 

 

Suomalainen maidontuotanto on kautta aikain antanut leivän monille ja näin tapahtuu Suomessa myös EU-aikana!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuntalaispalaute saa aikaan muutoksia, tilaisuuksia ja kehittymistä!

Sunnuntai 18.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin 1.1.2007 ja aluksi Viljakkala joutui ”enon osille” uudessa kunnassa.

 

 

Tilanteet ovat kuitenkin muuttuneet ja nykyään ”emo-Ylöjärvi” ja sen päättäjät osaavat antaa arvoa myös Viljakkalalle.

 

 

Ylöjärvellä toimii kuusi neuvostoa eli

 

 

• Viljakkala-neuvosto
• Kuru-neuvosto
• lapsi- ja nuorisoneuvosto
• mielenterveysneuvosto
• vammaisneuvosto ja
• vanhusneuvosto

 

 

Tunnen Viljakkala-neuvoston toiminnan sen puheenjohtajana hyvin ja olemmekin siellä halunneet kuunnella herkällä korvalla viljakkalalaisten aatoksia.

 

 

Kati Tuomisto toteaa fb-sivuillaan näin:

 

 

” Keväällä Viljakkala-neuvosto pyysi Haverin Konepäivillä kävijöiltä palautetta Viljakkalan kehittämiseksi. Toivottiin mm. tapahtumia. Nyt tapahtuu! Kirjasto järjestää lauantaina 17.8. kesäkekkerit kirjaston pihamaalla ja sisätiloissa. Tarjolla tanssittavaa musiikkia, pullakahvit, kirjailijavieras, nukketeatteriesitys ja vaikka mitä muuta.”

 

Kiitokset Kati Tuomistolle toimeen tarttumisesta!

 

 

 

 

Historiantutkija Pirkko Kastari kertoi liikennöitsijä Artturi Tiuran elämästä ja siitä, että miten A.Tiura Oy vaikutti alueen elämän ja elinkeinotoiminnan kehittämiseen.  Mielenkiintoista paikallista historiaa, josta minullakin on muistoja!

 

 

 

 

 

Mukana menossa oli myös Ylöjärven kaupungin kirjastoauto, joka liikkuu kanta-Ylöjärven alueella, sillä liitoskunnissa Viljakkalassa sekä Kurussa on omat kiinteät kirjastonsa.

 

 

Ylöjärven kaupungin kirjastoautolla on vuosittain n. 100.000 lainaajaa, joten tarvetta kirjastoautolle on.

 

 

********************

 

 

 

 

 

Tilaisuudessa jaettiin 20:lle ensimmäiselle muovisanko, johon sai ilmaiseksi kerätä sangollisen poistokirjoja.

 

 

 

 

 

Ehdin kahdenkymmenen ensimmäisen joukkoon ja valitsin Paavo Talvelan muistelmien toisen osan, Meeri Huuhka-Schadewitz´n kirjoittaman ”Lottia luotisateessa” sekä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjoittaman paksun teoksen ”Sukunimet”.

 

 

Ensisilmäyksellä näyttää, että Lottakirja täydentää sotahistorian tuntemustani ja sukunimikirja lisää valtavasti erilaista tietämystä koko Suomen alueelta.

 

 

Kirjat olivat hyviä ja ilmaisia hankintoja!

 

 

 

 

 

Kiitokset Viljakkalan kirjaston Kati Tuomistolle mukavan tilaisuuden järjestämisestä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaksi suurta hallitsevat patsaina Käkisalmea!

Perjantai 9.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen monta kertaa saanut käydä ja yöpyä Käkisalmessa, mutta suurta kunnioitusta en tuohon sinänsä kunniakkaaseen kaupunkiin osaa tuntea – pyydän asennettani anteeksi käkisalmilaisilta ja heidän jälkeläisiltään.

 

 

Puna-armeija poltti perääntyessään Käkisalmen vuonna 1941 ja silloin kaupungista jäi polttamatta vain 10 %.  Puna-armeijan barbaarit liikkuivat tuossa vaiheessa Käkisalmen kaduilla ja heittivät kaikkiin taloihin tulisoihdut, jotka polttivat lähes kaikki tuon silloin niin kauniin kaupungin puutalot.

 

 

Kaupunki ei ole vieläkään pystynyt yli 70-vuoden aikana nousemaan uuteen kukoistukseensa ja se tilanne on kai minullakin päällimmäisenä, kun en osaa arvostaa Käkisalmea!

 

 

Käkisalmi on tuottanut maailmalle lukuisia tieteen, taiteen sekä bisnesmaailman kärkinimiä ja heistä voidaan mainita mm.:

 

• Tuure Ara, laulaja

• Aku Korhonen, näyttelijä

• Rauno Meriö, entinen Ilmavoimien komentaja ja Karjala-liiton puheenjohtaja

• Göran Stubb, jääkiekkovaikuttaja ja ex-pääministeri Alexsander Stubb´n isä

• Urpo Ylönen, jääkiekkomaalivahti

• Olavi Viestäjä, Aamulehden teatterikriitikko

• Simo Kärävä, KOP:n entinen pankinjohtaja

 

 

 

 

Nyky-Käkisalmessa on keskeisellä paikalla kaksi maailmanhistorian suurnimeä, joista ainakin…

 

 

 

…Pietari Suuri voidaan kirjata historiankirjoihin paljon positiivistakin aikaansaaneena, mutta toisen eli…

 

 

 

 

 

…Vladimir Lenin ”ansioluettelosta” voidaan olla myös toista mieltä.

 

 

**************

 

 

 

Olen aina ihmetellyt, että miten Käkisalmen keskustan äärellä puistossa sijaitseva ”Poika ja leopardi” liittyy Käkisalmeen, mutta en ole saanut vastausta – olisikohan Neuvostoliiton aikainen päähänpisto!

 

 

 

 

 

Käkisalmen linna ja siellä olevat näyttelyt ovat aina mielenkiintoisia, mutta nyt Kyröläismatkallamme emme 8.7.2019 ehtineet siellä poiketa ja jouduimme tyytymään vain niiden…

 

 

 

 

 

 

 

 …kahden hyökkäysvaunun katseluun, jotka vahtivat maailmanmenoa Käkisalmen linnan edustalla.

Hyökkäysvaunujen takana näkyy se vuonna 1881 vaatimattomaksi kutistunut vesiväylä, jota pitkin siihen saakka Saimaan vedet virtasivat Laatokkaa.

Virallisten tietojen mukaan 21.5.1881 puhkesi Taipaleen kannas ja sen seurauksena Suvannon vedet purkautuivat Laatokkaan ja Käkisalmen kautta ennen kulkenut vesiuoma käytännössä kuivui.

 

 

 

 

 

Ohitimme pysähtymättä Kiviniemen ja…

 

 

 

 

 

…ylitimme Vuoksen sekä kiirehdimme seuraavaan kohteeseemme!

Harmillista muuten se, että emme pysähtyneet Kiviniemessä, sillä olisi ollut mukava käydä tervehtimässä sitä entistä Puna-armeijan hävittäjälentäjää, joka pitää kalakauppaa Kiviniemessä ja käyttää kalojensa rehuina Raision kalanrehuja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On harmillista, mutta ilmeisen totta, että Aunus on kuihtuvaa aluetta!

Perjantai 2.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuisella Kyröläismatkallamme ajoimme Petroskoista lähettyämme Aunuksen kautta kohti Salmia ja edelleen Käkisalmeen.

 

 

 

 

 

 

 

 

Ologna hotellin sisäänkäyntiportaiden vieressä ollutta parsakasvustoa olen aina kademielin katsellut, mutta nyt ei ole syytä olla kademielinen, sillä ennen niin rehevän parsakasvuston paikalla rehottaa saunakukkakasvusto!

 

 

 

 

 

Aunuksessa on jotain merkkejä elämästäkin, sillä paikallinen market on valikoimiltaan oikein kunnollinen ja…

 

 

 

 

 

…sen vieressä sijainneesta kenkä- ja sukkakaupasta ostin kuusi paria oikein laadukkaita sukkia.  Ihmeellistä oli se, että pikkuputiikissa kävi maksuvälineenä Visa-luottokortti ja sukkien hinnatkin olivat oikein kohtuulliset.

 

 

 

 

 

 

 

 

Jatkoimme matkaamme Aunuksen viljelylakeuksien läpi ja minusta tuntui, että näillä pelloilla on viime vuosina tehty määrätietoista työtä viljelyolosuhteisen parantamiseksi, sillä sarkaojien paikalla olleita pajupuskistoja on kovalla kädellä perattu ja hienoa viljelysmaata ollaan palauttamassa tehokkaan viljelyn piiriin.

 

 

 

**********************

 

Aunuksesta, tai oikeammin Aunuksen Kuujärven kylästä, jossa pääsin taannoin käymään, on mieleeni jäänyt ne kaksimetriset digitaaliskukat, jotka siellä mummujen pihoilla kukkivat. Olivat ne jotain todella hienoa!

 

 

Liitän tämän juttuni lopuksi Yrjö Jylhän vuonna 1942 kirjottaman pitkähkön runon ”Laulu Kuujärvestä”!

 

 

"Oli marssittu Aunuksen teitä

ja taisteltu, tottavie;

tomupilvet peittivät meitä,

jalan alla upposi tie.

 

Oli meitä paahtanut helle,

tuli tykkien kärventänyt,

oli rynnätty lakeudelle,

taas korpeen painuttu nyt.

 

Joka mies oli taas lopen kuitti,

lepotaukoa vartosi vain,

asemekkonsa hiessä uitti,

janon poltteessa taivaltain.

 

Kovin houkutti sammalmättäin

salon siimeessä viileä maa:

hyvä siinä taakkansa jättäin

ois soturin uinahtaa.

 

Mitä silloin äkkiä näimme,

sitä näitkö unissakaan?

Havahduimme ja mykkinä jäimme

yli maiseman tuijottamaan.

 

Niin pehmeä kumpujen kaarre,

niin kummasti kimaltaen

lepäs järvi kuin simpukan aarre

sylis´armaan vehreyden -

 

kylä harmaja niemekkeessä,

kylä heimomme vainotun:

koti siin´ oli silmäimme eessä,

koti ihmisen, sun ja mun!

 

Miten autuas iäti olla,

oi järvi, sun huomassas ois,

miten vilvasta kuutamolla

sinun laineillas lipua pois!

 

Oli kolme veikkoa meitä,

ja me päätimme, koska taas

me marssimme Aunuksen teitä,

laulaa sun kunniaas:

 

Kuujärven kunnaat, Kuujärven kuu,

Kuujärven rannalla karsikkopuu

pilviä päin kuvastuu...

 

Ja se laulu lyhensi matkaa,

säe toiseen kun liittyi näin.

Piti laulua vieläkin jatkaa

sitä seutua vain ylistäin.

 

Mut kalliit on laulujen lunnaat -

sana suurten runoilijain -

ja sen tuntevat Karjalan kunnaat

läpi aikain katoavain.

 

Tyly kohtalo, valtias jäinen

sitä meille sallinut ei:

tulitaistelu ensimmäinen

ne veikot, ne laulajat vei.

 

Jäin yksin kolmesta meistä,

jäi kesken laulumme tää;

en lohtua saa säveleistä,

ja kesken se iäksi jää.

 

Kuujärven kunnaat, Kuujärven kuu,

Kuujärven rannalla karsikkopuu -

siinä mun lauluni taas tukahtuu,

siinä mun silmäni taas sumentuu."

 

 

-Esko Erkkilä-

Kirjojen paikka ei ole roskalavalla!

Tiistai 18.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Maksan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle jätemaksua kolmen kiinteistön osalta eli Tampereella omakotitalosta, Viljakkalan vapaa-ajanasunnosta ja vielä maatalousyhtymämme osalta.

 

 

Omakotitalon jätteet noudetaan tontilla oleva jätesäiliö parin viikon välein tyhjentäen, mutta ”mökkiroskat” vien matkani varrella sijaitsevien jätepisteiden säiliöihin.

 

 

Vein muutama päivä sitten mökkiroskia erään jätepisteen jätesäiliöön ja huomasin säiliössä paljon kirjoja.

 

 

Mielestäni kirjojen laittaminen jätesäiliöön on verrattavissa kirjojen polttamiseen kirjarovioilla ja kirjarovioiden roihuamisesta ei maailmanhistoriassa ole seurannut mitään hyvää.

 

 

Pelastin muutaman kirjan ja mukana oli kolme todellista helmeä.

 

 

 

 

 

 

Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä…

 

 

…on Talvisodassa Lapin ryhmän komentajana toimineen kenraali K. M. Walleniuksen kirja, joka kuvaa Walleniuksen omakohtaisia kokemuksia 1920-luvulta. K. M. Wallenius oli sotilasurallaan kiisteltykin persoona, mutta hänen kirjoittamiensa kirjojen luulisi kiinnostavan kaikkia.

 

 

Hämeenmaa 7 ja sen alaotsikkona Längelmäen elämää ja oloja…

 

 

…kertoo niistä tutkimuksista ja sisältää aikalaishaastatteluja Hämäläis-Osakunnan Kotiseutukerhon vuonna 1935 Längelmäellä tekemästä työstä.

 

Kerrassaan mielenkiintoisia juttuja minullekin, jolla ei ole sen kummempia siteitä Längelmäelle.

 

 

Kalevalan laulumailta…

 

 

…on I. K. Inhan paksu teos, jonka sisältö perustuu kirjailijan vuonna 1911 tekemään matkaan Karjalan laulumaille.

 

Olen monesti ajatellut, että tuo teos pitäisi saada ja nyt se on minulla!

 

 

Nykyään nettiaikana tulee aivan liian vähän luettua kirjoja, mutta noihin kolmeen tulen perehtymään.

 

 

 

Onkohan niin, että tuo kirjojen jättäminen jätesäiliöön perustuu siihen, että perikunnan jäsenet ovat siivonneet jonkun kulttuuria arvostaneen henkilön jäämistöä ja sen vuoksi kirjat olivat päätyneet roskikseen – harmillista sinänsä, mutta onni minulle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Helsingin Yliopisto, Mikkeli, Haaga sekä P. M. A. Tigerstedt ovat alppiruusulajikkeet, jotka menestyvät hallaisellakin tontilla

Torstai 13.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Elämme kesäkuun alkupuoliskon päiviä ja alppiruusut kukkivat parhaillaan.

 

 

Alppiruusut eli rhododendronit eli rodot ovat komeita ilmestyksiä yksittäisinäkin kasveina, mutta todellisia katseenvangitsijoita ne ovat ryhmissä.

 

 

Olen tyytyväinen, että parisenkymmentä vuotta sitten istutimme mökkitonttimme männikköön yksitoista alppiruusua ja kyseessä olivat juuri nuo lajikkeet, jotka mainitsen tämän juttuni otsikossa.

 

 

Tunnen pientä kademieltä varsinais-suomalaisia alppiruusun kasvattajia kohtaan, jotka voivat valita lajikkeeksi melkein minkä vaan tarjolla olevista lajikkeista – Viljakkalan Majajärvellä sijaitsevalla hallaisella mökkitontilla se ei ole mahdollista.

 

 

 

 

 

Alppiruusut ja alppiruusuryhmät pitää mieluiten istuttaa mäntyjen katveeseen, sillä alppiruusut matalajuurisina kasveina sopivat hyvin syväjuuristen mäntyjen kanssa.

 

 

Alppiruusuja ei pidä istuttaa kuusten alle ja läheisyyteen, sillä kuusi ei matalajuurisena sovellu alppiruusun kaveriksi.

 

 

Alppiruusun istutuskuoppaan pitää pohjalle hankkia havupuiden risuja ja käpyjä, sillä alppiruusun kasvupaikka pitää olla sellainen, että alppiruusun juurelle pystyy helposti kaivautumaan kyynärpäitä myöten!

 

 

Tärkeintä on muistaa se, että alppiruusulle ei koskaan pidä antaa ripaustakaan kalkkia, sillä alppiruusut ovat kalkinkarttajia.

 

 

Alppiruusut ovat nyt kukkeimmillaan ja tämän juttuni lopuksi kuvakimara alppiruusuistamme:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vuonna 2020 kesäkuun neljäntenä päivänä saamme taas seuraavan kerran ihailla alppiruusujen kukoistamista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ennen autot olivat yksilöllisiä

Maanantai 10.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Haverin konepäivät järjestettiin Viljakkalan Haverissa lauantaina 8.6.2019 jo kuudennen kerran.

 

 

Helteinen sää suosi tapahtumaa vaikka muutaman kilometrin päässä vettä tuli iltapäivän alkaessa rankastikin.

 

 

Tähän juttuuni sisältyy kuvakimara niistä veteraaniautoista, jotka osallistuivat tapahtumaan.

 

 

Monet konepäivävieraat totesivat veteraaniautoja katsellessaan, että ennen autot olivat yksilöllisiä, mutta toisin on tänään.

 

 

Tänään henkilöautot ovat samanlaisissa tuulitunneleissa testattuja persoonattomia tekeleitä, jotka kaikki näyttävät samoilta automerkistä riippumatta.

 

 

Nykyajan henkilöautot erottaa toisistaan vain sillä, että tiirailee johonkin kohtaa autossa ikuistettua automerkkiä.

 

 

Tässä se lupaamani kuvakimara veteraaniautoista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kiitokset veteraaniautojen omistajille, jotka toitte ajopelinne Haverin konepäivien yleisön ihailtavaksi.

 

 

Hienoa oli se, että kaikki veteraaniautot saapuivat paikalle omin voimin ja myös lähtivät pois omin voimin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Myös se on tärkeä mielipide, että ei ole hyvää eikä pahaa sanottavaa Viljakkalan kuntaliitoksesta Ylöjärveen

Sunnuntai 9.6.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

Olen kahden kaupungin ”luottamushenkilöloukussa”, sillä Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäsenyyden lisäksi toimin Ylöjärvellä asukaslautakunnan alaisen Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana.

 

 

 

 

Viljakkala-neuvosto osallistui tänään omalla osastollaan Haverin konepäiville.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tapio Lieskon kanssa yhdessä otimme vastaan viljakkalalaisten  tuntemuksia välitettäväksi Ylöjärven päättäjille.

 

 

 

 

 

Nella-onnetar nosti hedelmäkorin omistajaksi…

 

 

 

 

 

…Markku Vuorenmaan, jolle luovutimme Viljakkala-neuvoston hankkiman hedelmäkorin.

 

 

 

Seuraavan kerran Viljakkala-neuvosto kerää asukasmielipiteitä Karhen markkinoilla 29.6.2019 – tervetuloa silloin Karhelle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen perinteinen jäsenretki Viikinsaareen 4.6.2019

Perjantai 7.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Voidaan kai jo puhua perinteestä, kun Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä puheenjohtamani Eläkeliiton Tampereen yhdistys toteutti jo toisena vuonna peräkkäin jäsentensä virkistysmatkan Tampereen Laukontorilta Pyhäjärvellä sijaitsevaan Viikinsaareen.

 

 

 

 

 

Laivamatkaa varjosti se, että Tammerkoski-laivan pakoputki on viallinen ja laivalla haisee koko ajan pakokaasut.

 

 

Hopealinjan häpeäksi on luettava se, kun kapteeni kertoi meille, että rahaa pakoputken korjaamiseen on vasta ehkä ensi vuonna eli Viikinsaareen matkaajat ja Tammerkoski-laivalla risteilylle osallistuvat joutuvat kokemaan pakokaasujen hajua ensi vuoteen saakka – ei voi olla totta!!!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viikinsaaresta on ensimmäiset kirjalliset tiedot jo vuodelta 1596, jolloin käräjöitiin Viikinsaaressa tapahtuneista heinävarkauksista.

 

 

Viikinsaari syntyi maankohoamisen vuoksi jo seitsemäntuhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkamista, joten kyse on vanhasta saaresta.

 

 

 

 

 

Poikkesimme menomatkalla Rosendahlin laiturilla, sillä sieltä laivaan nousi orkesteriporukka, joka esiintyy kesäkauden aikana Viikinsaaren kesäteatterissa.

 

 

 

 

 

Kahdeksan hengen etujoukolla riitti grillikatoksella puuhaa, sillä kaikki piti saada valmiiksi ennen pääjoukon saapumista.

 

 

 

 

 

Olin hankkinut sata grillimakkaraa. jotta jokaiselle riitti kaksi makkaraa.

 

 

On luonnollista, että kelpuutin makkaroiksi vain kotimaisesta lihasta valmistetut makkarat ja silloin tulivat valituiksi Wilhelmi- sekä Kabanossi-grillimakkarat.

 

 

Sinikka Salo (vasemmalla) ja Terttu Styrman valmistelivat makkarat grillausvalmiiksi.

 

 

 

 

 

Suojelimme saaren luontoa ja kasvillisuutta, kun etujoukkomme grillasi makkaramme tarkoitukseen varatussa grillikatoksessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhdistyksemme pääjoukko saapui klo 11.00 lähteneellä laivalla ja sen jälkeen vietimmekin rattoisan tapaamishetken grillimakkaraa ja salaattia maistellen.

 

 

Olin tehnyt pienen virheostoksen, kun olin ostanut juomaksi muutaman litran verran Valion mansikkakeittoa – ostos olikin lopulta nappiostos, sillä niin paljon sain kehuja hienosta ”juomasta”!

 

 

 

 

 

Yhdessäolomme päätteeksi hallituksemme jäsenet Seppo Saari (vasemmalla) ja Reijo Kauppila toimivat esilaulajina, kun yhteisesti lauloimme Puolustusvoimain lippujuhlapäivään hyvin sopivan ”Siniristilippumme”!

 

 

 

Toivottavasti Viikinsaareen taas vuonna 2020!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toiminta äänestyspaikoilla on järjestelmällistä

Tiistai 28.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Olin viime sunnuntaina EU-vaaleissa…

 

 

 

 

 

…vaalilautakunnan jäsenenä äänestysalueella 61 Tampereen Hervannassa.

 

 

 

Kokemus ei ollut minulle suinkaan ensimmäinen, sillä olen ollut vaalilautakunnan jäsenenä usein aikaisemminkin.

 

 

Vaalilautakunnan jäsenyys merkitsee pitkää päivää, sillä vaalilautakunnan jäsenet kokoontuvat äänestyspaikalla klo 8.00 ja pääsevät pois vasta sen jälkeen, kun äänet on laskettu.

 

 

Saimme äänet laskettua hieman klo 21.00:n jälkeen eli päivälle tuli pituutta yli 13 tuntia.

 

 

 

 

 

Kello on 8.45 ja vaalilautakuntamme puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä sihteeri odottavat kellon siirtymistä aamuyhdeksään!

 

 

 

 

 

Tyhjät äänestysliput on ryhmitelty kymmenen lipun nippuihin ja leimasimen kunto on tarkistettu.

 

 

 

 

 

Ehdokaslistojen yhdistelmät oli kiinnitetty äänestyskoppien seinälle ja yksi erillinen ehdokaslistojen yhdistelmä oli sijoitettu ennen kuin äänestäjät saapuvat äänestysvirkailijoiden luo – tätä ”äänestyskoppia” ja listaa käyttivät myös mm. sellaiset äänestäjät, jotka liikkuivat pyörätuolilla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ensimmäisen äänestäjän äänestyslippu sujahti uurnaan.

 

 

 

 

 

 

 

Pelipuiston koululla oli saman käytävän varrella neljä äänestyspaikkaa eli paikat 58, 59, 60 sekä 61.

 

 

 

 

 

Seurasimme äänestysprosentin kehittymistä tasatunnein ja alueemme äänestysprosentiksi muodostui 44,7. Samalla käytävällä sijainneiden muiden äänestyspaikkojen äänestysprosentit muodostuivat seuraaviksi:

 

 

• 58 äänestysalue 42,0 %
• 59 äänestysalue 33,7 %
• 60 äänestysalue 43,0 %

 

Viime eduskuntavaaleissa äänestysalue 59:n äänestys-% oli myös alhainen ja olisi mielenkiintoista selvittää, että miksi näin.  Tampereella Multisillan äänestysalueen äänestys-% on perinteisesti ollut alhainen, mutta nyt sielläkin päästiin sentään 36,3 prosenttiin.

 

 

 

 

 

Tässä äänestysalueemme äänestysprosentin kehittyminen tasatunneittain on esitetty myös käppyränä.

 

 

 

 

 

Viimeiset kaksi äänestäjää pääsivät äänestyshuoneistoon tasan klo 20.00 ja kun he olivat äänestäneet, niin uurnaan kertyneet äänestysliput kaadettiin pöydälle klo 20.02 ja aloitimme ääntenlaskennan.

 

 

 

Me äänestysvirkailijat emme työssämme – emme edes laskentavaiheessa – kiinnitä pienintäkään huomiota eri ehdokkaiden saamiin äänimääriin, mutta nyt myöhemmin on todettava, että Eero Heinäluoma taisi olla kaikkien Hervannan äänestysalueiden äänikuningas.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Euroopan tulevaisuuteen ja vahvuuteen uskovat poliittiset voimat etenivät eilisissä EU-vaaleissa

Maanantai 27.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Eilisillan alustavat vaalitulokset osoittavat, että Euroopan tulevaisuuteen ja vahvuuteen uskovat poliittiset voimat etenivät EU-vaaleissa ja pelätty nationalistien voima kohtasi parempansa.

 

 

Tunnetta ei heikennä se, että Keskusta menetti yhden EU-parlamenttipaikan, sillä Keskustan ja RKP:n taustaryhmä ALDE voimisti asemiaan Europarlamentissa.

 

 

On hienoa todeta, että Keskusta ehti päättyneellä parlamenttikaudella toimimaan siten, että ALDE muutti linjauksiaan maatalousmyönteisimmiksi ja tämä antaa uutta vahvaa selkänojaa myös Keskustan sekä RKP:n europarlamentaarikoille.

 

 

 

 

 

Suuri yllätys ei ollut, että Mauri Pekkarisesta tuli Keskustan ykköstykki Euroopan parlamenttiin ja suuri yllätys ei ollut myöskään se, että agrologi Elsi Katainen pääsi Pekkarisen kaveriksi Brysseliin.

 

 

Mauri Pekkarisen tiedot, taidot ja osaamisen tiedämme kaikki, sillä hänen osaamisensa ovat Euroopan poliittisilla kentillä ylivertaisia.

 

 

Maatilan emäntä ja agrologi Elsi Kataisesta on kouliintunut osaaja, jonka toiminta Euroopan Parlamentissa on jo nyt hyväksi havaittu.

 

 ********************

 

Me suomalaiset toivottelemme Mauri Pekkariselle ja Elsi Kataiselle  parhainta menestystä Brysselissä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Turvattomat sähköpostiosoitteet

Keskiviikko 22.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen tutulta kaverilta ”Kiireellinen” –otsikkoisen sähköpostiviestin, joka kuului näin:

 

 

Hei,

Kirjoitan täältä Etelä-Afrikka, missä olen tällä hetkellä jumissa, koska puhelimeni ja lompakkoni varastettiin puolituttuni autosta. Lompakossa olivat kaikki rahani ja muutkin tärkeät jutut. Pystyisitkö mitenkään lainaamaan pikaisesti 1000 €, että saan hotellilaskun maksettua ja pääsen takaisin kotiin? Mikä tahansa pienempikin summa auttaa paljon, ja maksan takaisin heti kun palaan. Tilanne näyttää aika pahalta. Tarvitsen pikaista apua ja kaikki mahdollinen apu sinulta olisi hyvin tervetullutta.

Terveisin NN

 

  

********************

 

 

On selvää, että tiesin kyseessä olevan huijausviestin, mutta soitin tutulleni, joka muka oli Etelä-Afrikassa jumissa.

 

 

Tuttuni vastasi kodistaan Ruovedeltä ja totesi, että on turvallisesti kotosalla.

 

 

 

Huijauksen kohteeksi joutuneella kaverillani oli sähköpostiosoitteena etunimi.sukunimi@luukku.com ja pidän luukku.com-sähköpostiosoitetta perin epäkäytännöllisenä sekä epäluotettavana.

 

 

Lukijani saavat mieluusti korjata mieliteitäni, mutta pidän…

 

• @luukku.com,
• @outlook.com ja
• @suomi24.fi –sähköpostiosoitteita epäluotettavina.

 

 

Minulla on sähköpostiosoitteena esko.erkkila@gmail.com ja olen siihen tyytyväinen. Taisi olla vuosi 2008, kun sen hankin ja ainakaan toistaiseksi ongelmia ei ole ilmennyt.

 

 

Olen lähettänyt sähköpostini kautta satoja ellei tuhansia valokuvia ja en ole oikeastaan milloinkaan poistanut viestejä, mutta siitä huolimatta tilaa sähköpostilaatikostani näyttää riittävän!

 

 

Uskallan suositella gmail.com –sähköpostiosoitetta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Euroopan Unioni on valtava menestystarina"

Sunnuntai 19.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen virallisena kokousedustajana Keskustan Pirkanmaan piirin piirikokoukseen Vesilahdella.

 

 

Virallisesti kokous alkoi klo 10.00, mutta kaksi ensimmäistä tuntia oli varattu paikalla olleiden EU-parlamenttivaalien ehdokkaiden esittelyyn ja kokousyleisön heille tekemiin kysymyksiin.

 

 

 

 

 

Paikalla oli kolme keskustalaista eurovaaliehdokasta eli vasemmalta lukien Petra Schulze Steinen, Pekka Puska ja Suvi Mäkeläinen.

 

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen ja se vakuutti, että nämä kolme ehdokasta ovat asioista perillä.

 

 

Seuraavassa kertaan ranskalaisin viivoin kolmikon esittämiä näkökohtia, mutta valitsin tämän juttuni otsikoksi porukan nuorimmaisen eli Suvi Mäkeläisen naulan kantaan osuneen luonnehdinnan Euroopan Unionista eli

 

 

”Euroopan Unioni on valtava menestystarina”

 

 

Mutta sitten niihin ajatushelmiin, joita saimme kuulla:

 

 

• Kiina, Venäjä ja Afrikka voimistuvat, joten niiden vastapainoksi tarvitaan vahvaa Euroopan Unionia

• ilmastokehitys – josta monet käyttävät termiä ilmastomuutos, pitää hoitaa EU-tasolla

• Suomen oma ruuantuotanto on keskeistä meille suomalaisille myös Euroopan Unionissa

• maalaisjärkeä pitää saada EU:n päätöksentekoon

• Suomen oma vahva talous pitää säilyttää

• aluetuet ja maataloustuet pitää säilyttää

• perussuomalaisten slougan ”Äänestä Suomi takaisin” on vastuutonta menettelyä ja se pelaa suoraan Venäjän ja USA:n pussiin

• Keskustan oikea taustaryhmä EU-parlamentissa on ALDE ja varsinkin nyt, kun Suomen Keskusta pystyi kääntämään sen toiminnan maatalousmyönteiseksi

Petra Schulze Steinen, Pekka Puska ja Suvi Mäkeläinen kysyivät yhteen ääneen, että miksi suomalaisten kannattaisi äänestää EU-vaaleissa perussuomalaisia, jotka vastustavat maatalous- ja aluetukia.

 

 

Enemmän kuin aiheellinen kysymys!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jokainen vaali on oma kisansa

Torstai 16.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Huhtikuun 14. päivänä järjestetyissä eduskuntavaaleissa eri puolueet saivat seuraavat määrät kansanedustajia:

 

• SDP                                              40

• Perussuomalaiset                       39

• Kokoomus                                   38

• Keskusta                                     31

• Vihreät                                        20

• Vasemmistoliitto                        16

• RKP                                               9

• Kristillisdemokraatit                    5

• Muut                                              2

 

 

Nyt käydään hallitustunnusteluja SDP:n johdolla ja mukana ovat SDP:n lisäksi Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP.

 

 

Julkisuudessa on melkoinen älämöly, että miksi Keskusta on mukana hallitustunnusteluissa, kun se kärsi vaalitappion.

 

 

Alämöly on mielestäni aiheeton, sillä saihan Keskusta 31 kansanedustajaa siitä huolimatta, että joutui edellisessä hallituksessa kantamaan suurimman vastuun Suomen talouden kuntoon saattamisesta.

 

 

Älämölyäjiltä unohtuu, että Keskusta sai vaaleissa 11 kansanedustajaa enemmän kuin Vihreät ja lähes kaksikertaisen määrän kuin Vsemmistoliitto.

 

 

Mielestäni Keskustalla on vahva mandaatti osallistua hallitustunnusteluihin ja niihin osallistumista kannatin myös niissä laajoissa kyselyissä, jotka suunnattiin Keskustan jäsenistölle ennen hallitustunnusteluihin ryhtymistä.

 

 

On selvää, että Keskustan on pitäydyttävä niissä kynnyskysymyksissä, jotka se asetti hallitustunnustelijalle antamissaan vastauksissa, kun hallitustunnustelija kartoitti eri puolueiden näkemyksiä hallituksen muodostamiseksi.

 

 

Koko ajan on pidettävä mielessä, että nyt on kyseessä vasta hallitustunnustelut ja mihinkään suuntaan Keskustan ei tässä vaiheessa pidä rikkoa siltoja.

***************

 

 

Viittaan tuossa otsikossani kisoihin ja vertaankin nyt käytyjä eduskuntavaaleja Hiihdon Maailmancup-kisoihin – siellä jokainen kilpailu on oma kisansa ja ei siellä tulosluetteloita laadittaessa katsella, että millaisia muutoksia tuloslistassa oli edelliseen kilpailuun verrattuna.

 

 

Toki viime kaudella Johannes Klaebo voitti miesten kisan, mutta ei suinkaan ylivoimaisesti.

 

 

Ingvid Flugstad Östberg oli puolestaan naisten osalta ykkönen.

 

 

Eduskuntavaalituloksen ja hiihdon maailmancup-tulosten rinnastaminen on siinä mielessä perusteltua, että Klaebon ja Östbergin voitoista huolimatta useat osakilpailut päättyivät muiden voittoihin.

 

 

Eduskuntavaalit 2019 on käyty ja nyt ollaan hallitustunnusteluissa eri puolueiden saamien kansanedustajapaikkojen pohjalta – mielestäni pitää elää tätä päivää eikä pähkäillä neljän vuoden takaisia vaalituloksia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen neljäs Patsaskävely...

Perjantai 10.5.2019 - -Esko Erkkilä-

…toteutettiin eilen kauniissa säässä ja siniristilippujen liehuessa, sillä vietettiinhän eilen Eurooppa-päivää.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen eräs tarkoitus on tarjota jäsenilleen kulttuurielämyksiä ja kotikaupunkimme moniin patsaisiin tutustuminen on sitä parhaimmillaan.

 

 

Olemme kolmella aikaisemmalla Patsaskävelyllämme tutustuneet keskikaupungilla sijaitseviin patsaisiin sekä taideteoksiin ja nyt kohteenamme olivat Hämeenpuiston eteläpuolisen alueen, Eteläpuiston sekä myös Aleksanterinpuiston patsaat.

 

 

Olen saanut toimia kaikkien aikaisempien Patsaskävelyjen vetäjänä ja sama tehtävä minulla oli myös eilen.

 

 

Tässä kuvakimara kohteistamme, joihin eilen tutustuimme:

 

 

 

 

 

Uutinen

• taiteilija Heikki Varjan (1918-1986) veistämä teos, joka on paljastettu 1981

• teos sijaitsee Kirjastotalo Metson edessä

• Aamulehden teettämä 100-vuotisjuhlansa kunniaksi

 

 

 

 

 

Hämeenpuiston graniittipallo (kutsutaan myös nimellä Pyörivä pallo)

• asennettu paikalleen 1997, kivi painaa 800 kiloa

• Sorvikivi Oy:n Eero Vainikka ja Reijo Huppunen ovat yhteistyöllään rakentaneet laitteen

 

 

 

 

 

Vapaudenpatsas

• kuvanveistäjänä Viktor Jansson (1886-1958), paljastettu 1921

• valkoisen Tampereen symboli, jota vaadittiin poistettavaksi vuonna 1922

• 1923 KHO katsoi päätöksellään, että patsas on ”lain suojeluksessa”

• mallina teologian opiskelija Elias Simojoki, joka sittemmin IKL:n kansanedustajana kaatui 1940 Laatokan jäälle vihollisen luodista, kun meni lopettamaan rintamien välissä kituvaa hevosta

 

 

 

 

 

Kevät

• Väinö Richard Rautalin (1891 – 1943) veistämä, paljastettu 1937

• veistos kuvaa neljää alastonta poikaa käsi kädessä tanssimassa piirissä. Teos on sijoitettu pyöreälle jalustalle vesialtaan yläpuolelle. Vesi suihkuaa piirin keskeltä ja lasten jaloissa olevien neljän sammakon suusta kastellen tanssivat lapset. Lempääläläistaiteilijan tytär on ollut lapsifiguurien mallina.

• Aleksanterin kirkon edustalla oleva suihkukaivoveistos rahoitettiin Winterin lahjoitusrahastosta ja se paljastettiin ilman juhlallisuuksia vappuna 1937. Vuonna 2008 suihkulähde sai lasisen, valaistun talvisuojan, jonka pinnassa on taiteilija Sauli Iso-Lähteenmäen suunnittelema koristeaihe.

 

 

 

 

 

Eino Sakari Yrjö-Koskinen, 1858 - 1916

• veistänyt Heikki Konttinen (1910 – 1988), paljastettu 1958 Yrjö-Koskisen syntymän 100-vuotispäivänä

• Tampereen Reaalilyseon rehtori, koulu- ja kunnallismies

• sijainti Reaalilyseon, nykyisen Lastentarhaopettajaopiston edessä

 

 

 

 

 

Suru

• Wäinö Aaltonen (1894 – 1966)

• Tampereen kaupunki osti veistoksen suoraan taiteilijalta vuonna 1961. Teoksen valmistumisajasta ei ole varmuutta, mutta todennäköisesti se kuuluu 1950-luvun tai 1960-luvun alun tuotantoon. Veistos sijoitettiin Pyynikin kirkkopuistoon vuonna 1963

• Suru kuvaa alastonta, jalkojensa päällä istuvaa naishahmoa hiukset valtoimenaan ja kädet kohotettuina kasvojen eteen. Taiteilija on varioinut samaa teemaa useissa eri veistoksissa. Tällaisia ovat esim. Karinaisten sankarimuistomerkki vuosilta 1951-52 ja omalle sukuhaudalle sijoitettu Genius Montanus -veistos vuodelta 1961, joka on edellisten naishahmojen modernisoitu versio.

 

 

 

 

Tampereen Työväentalon seinäreliefit ovat Väinö Richard Rautalinin tuotantoa ja niitä ovat komeassa rivissä seuraavat;

 

 

 

 

 

Arkkitehti

 

 

 

 

 

Kirvesmies

 

 

 

 

Maalari

 

 

 

 

 

Tiilenkantaja

 

 

 

 

 

Seppä

 

 

 

 

 

Muurarimestari

 

 

 

 

 

Muurari

 

 

 

Tampereen Työväentalon ulkoseinillä on useita muistolaattoja ja niistä tutustuimme näihin:

 

 

 

 

 

Vienan Karjalaisten Liiton perustaminen 3.8.1906

 

 

 

 

 

SAK:n edeltäjän Suomen Ammattijärjestön perustaminen 15 – 17.4.1907

 

 

 

 

 

Suomen torppareittein kokous 9 – 12.IV.1906

 

 

 

 

 

V. I. Lenin ilmaisi tässä talossa vuosina 1905 ja 1906 pidetyissä kokouksissa myötämielisyytensä Suomen itsenäisyystahtoa kohtaan.

 

 

Mainittakoon, että Lenin ja Stalin kohtasivat toisensa ensimmäisen kerran Tampereella joulupäivänä 1905!

 

 

 

 

 

Kauppaneuvos Fabian Klingendahlin muistomerkki

• Yrjö Liipola (1881- 1971) veistämä

• Alunperin kauppaneuvos Fabian Klingendahlin (1852-1937) muotokuvapää pystytettiin Klingendahlin teollisuusrakennuksen pihamaalle hänen syntymänsä 100-vuotispäivänä vuonna 1952.

• Klingendahl perusti Tampereelle villatehtaan vuonna 1897. Klingendahlin tehtaan virkailijat halusivat lahjoittaa patsaan kaupungille, mikäli sille voitaisiin osoittaa uusi paikka Eteläpuistosta, koska tehdasalue katsottiin liian ahtaaksi ja vilkasliikenteiseksi.

• Patsas sijoitettiinkin Klingendahlin tehtaan eteläporttia vastapäätä. Patsaan virallinen luovutustilaisuus kaupungille pidettiin vuonna 1972.

 

 

 

Osuustoimintamuistomerkki "Tukinkantajat" ja "Ostoksilta paluu"

• Wäinö Aaltonen (1894 – 1966), paljastettu 1950

• Muistomerkki pystytettiin Tampereelle vuonna 1900 perustetun Suomen ensimmäisen osuuskaupan 50-vuotisjuhlien kunniaksi. Osuuskauppojen keskusjärjestö Kulutusosuuskuntain Keskusliitto järjesti muistomerkkikilpailun, jonka Wäinö Aaltonen voitti luonnoksellaan Pato. Teos paljastettiin Osuuskauppaliikkeen 50-vuotisjuhlien yhteydessä 17.6.1950. Muistomerkin tieltä purettiin 1920-luvulla rakennettu soittolava.

 

 

 

Monumentin etupuolella on kolmen naisen ryhmä. Yksi naisista kantaa kädessään koria ja toinen onnen oksaa. He symboloivat yhteistoiminnan henkistä ja kohottavaa puolta.

 

 

 

Vastakkaisella sivulla on neljä suurta lankkua kantavaa miestä, jotka puolestaan ilmentävät yhteistoiminnan ruumiillisia ponnisteluja.

 

 

 

Teoksen Eteläpuiston puoleisella sivulla on seuraava teksti:

 

Suomen kulutusosuustoiminnan uranuurtajien, perustajien ja rakentajien työtä kunnioittaen edistysmielinen osuuskappaliike pystytti tämän patsaan 50-vuotisjuhliensa yhteydessä 1950.

 

Sama teksti on ruotsiksi teoksen Ratinan puoleisessa päädyssä.

 

 

 

Patsaskävelymme kesti vajaat kaksi tuntia ja sen jälkeen pääsimme nauttimaan mainiosta kevätsäästä ja näimme kaupungin kylpevän siniristilippujen runsaudessa.

 

-Esko Erkkilä-

Virossa kaikki alkoholituotteet piilotetaan kaupoissa seinien taakse 1.6.2019

Torstai 25.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomessa lainsäädäntö kulkee alkoholituotteiden osalta vapaampaa suuntaan, mutta veljeskansamme Viron osalta suunta on tyystin toinen.

 

 

Toki on todettava, että Virossa nykymenettely on tyystin toisenlainen kuin Suomessa, sillä Virossa kaikki päivittäistavarakaupat voivat myydä alkoholituotteita täysin vapaasti.

 

 

Kesäkuun 1. päivänä tänä vuonna tilanne muuttuu käytännössä niin, että minkään kokoisissa myymälöissä Virossa ei alkoholituotteita saa olla asiakkaan myymäläkierron aikana nähtävillä eli myymälässä asiakas voi asioida näkemättä ainuttakaan alkoholituotetta.

 

 

Alkoholituotteiden osalta tilanne jatkuu asiakkaan vinkkelistä kuitenkin jokseenkin entisenä, mutta alkoholituotteet pitää käydä ostoskärryyn noutamassa erilliseltä osastolta, jonne myymälästä johtaa lukitsematon ovi.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen taannoisella jäsenmatkalla totesimme, että Tallinnan satamassa sijaitsevissa päivittäistavarakaupoissa valmistauduttiin kovalla kiireellä uusiin määräyksiin, jotta tilanne 1.6.2019 olisi lainmukainen.

 

 

Muutama kuva todisteeksi, että virolaiskaupat valmistautuvat jo hyvissä ajoin 1.6.2019 voimaanastuvaan laikimuutokseen!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hea klient eli Hyvä asiakas;

tässä informointia tulevasta tilanteesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-