Vanhukset, ikäihmiset sekä heidän läheisensä ja omaisensa joutuvat maksamaan kovaa hintaa Tampereen kaupungin holtittomasta taloudenpidosta

Lauantai 21.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen Tampereen Vanhusneuvoston jäsen ja kuulimme kokouksessamme 11.12.2019 tyrmäävän uutisen, että Tampere on lakkauttamassa toisen vanhusasiamiehen viran.

 

 

Ikääntyneen väestön osuus kasvaa Tampereellakin ja meillä tarvittaisiin oikeastaan kolmaskin vanhusasiamies ja onkin käsittämätöntä, että ikääntyvän väestön edunvalvonnasta huolehtivien virkamiesten määrää ollaan supistamassa.

 

 

Laadimme kaupungin suunnitelmia arvostelevan tiedotteen ja liitän se tähän oheen:

 

 

 

 

Tampereen vanhusneuvoston tiedote 11.12.2019:

 

Toista vanhusasiamiehen tehtävää ei saa lopettaa

 

Vanhusneuvoston tietoon on tullut, että Tampereen kaupungin aikomuksena on lopettaa toinen vanhusasiamiehen tehtävä.

Vanhusneuvosto oli aikoinaan aloitteellinen vanhusasiamiesten saamiseksi kaupunkiin ja pitää ehdottaman tärkeänä, että kaupungissa vastaisuudessakin on kaksi vanhusasiamiestä.

Vanhusasiamiehen vakansseja perustettiin alun perin kaksi siksi, että apua ja neuvontaa tarvitsevat ikäihmiset ja heidän omaisensa saisivat aina kiinni vanhusasiamiehen.

Vakanssien perustamisen jälkeen vanhusasiamiesten tehtävänkuva on kuitenkin laajentunut: vanhusasiamies on vanhuspalvelujen laatua koskevien asiakasvalitusten ja palautteiden käsittelijä, hän tekee yhteistyötä vanhusneuvoston sekä muiden ikäihmisten palvelujen toimijoiden kanssa.

Palveluihin liittyvät ristiriitatilanteet ovat monimutkaistuneet ja vanhusten omaiset ja läheiset aiempaa tietoisempia oikeuksistaan.

Lisäksi vanhusasiamies käy valvontakäynneillä palveluntuottajilla, vierailukäynneillä eri yhdistyksissä ja edustaa kaupunkia eri tilaisuuksissa: tämä vanhusasiamiehen kansalaistyö ja yhteisötason neuvonta on tällä hetkellä yhtä tärkeää kuin varsinainen yksilö- ja tapauskohtainen neuvonta.

Vanhusneuvostolle on selvää, että yksi vanhusasiamies ei ehdi tätä vanhusneuvostoyhteistyötä ja kansalaistyötä tekemään vaan kaikki aika menee yksilö-ja tapauskohtaiseen neuvontaan, johon siihenkään se ei riitä.

Tulevaisuudessa neuvontaa omassa asiassaan tarvitsevat saavat vanhusasiamiehen huonommin kiinni ja se tulee aiheuttamaan kipuilua ja kiukkuisia yhteydenottoja myös vanhusneuvostolle.

Yhteydenotot ja asioiden selvittelytarpeet eivät tule jatkossa vähenemään, päinvastoin.

 

Vanhusneuvosto vaatii kaupunkia harkitsemaan uudelleen toisen vanhusasiamiehen tehtävän lopettamista. Molemmat vanhusasiamiehet tarvitaan. Tämä ei ole järkevä säästökohde.

 

Tampereella 11.12.2019

 

Tampereen vanhusneuvosto

 

*********************

 

-Esko Erkkilä-

Vähänkin merkittävien hankkeiden kilpailutus on välttämätöntä!

Perjantai 20.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Vastasin bisnesmaailmassa toimiessani vuosittain 550 miljoonan kilon raaka-ainehankinnoista ja oli selvää, että monet hankinnat kannatti kilpailuttaa.

 

 

Kilpailutuksessa hinta oli tärkeä elementti, mutta ei suinkaan ainoa.

 

 

*****************

 

 

Kuten eilen kerroin, toissapäivänä omakotitalotontiltani kaadettiin yksi koivu ja yksi mänty.

 

 

Oli luonnollista, että kilpailutin palveluntuottajat ja on todettava, että kilpailutus – tai oikeammin tarjousten pyytäminen kannatti.

 

 

Kaikki tarjoajat kävivät tutkailemassa työmaansa eli kaikille oli täysin selvää, että millaisesta hommasta he jättivät tarjouksensa.

 

 

********************

Kaikilla tarjoajilla oli 500.000 euron suuruinen vastuuvakuutus, joten heidän mahdollinen epäonnistumisensa ei olisi joutunut maksettavakseni – kaikki muistuttivat myös siitä, että tarjouksensa loppusumma on kotitalousvähennykseen oikeuttava kuluerä.

 

 

Edullisimman tarjouksen eli 300,00 euroa jätti kaksi tarjoajaa ja kalleimman tarjouksen hinta oli 850,00 euroa – molemmat ilman arvonlisäveroa!

 

 

Valitsimme toisen edellisimmän tarjouksen jättäneistä yrityksistä, joten arvonlisäverolliseksi hinnaksemme muodostui 372,00 euroa!

 

 

Hintaero kalleimman tarjouksen jättäneen yrityksen tarjoukseen olisi ollut arvonlisäverolliseen hintaan verrattuna 684,00 euroa, sillä sen arvonlisäveroton hinta olisi samasta työstä ollut 850,00 euroa - eli arvonlisäverollinen hinta olisi ollut peräti 1.054,00 euroa!

 

 

En suinkaan moiti kalleimman tarjouksen jättänyttä yritystä, sillä kaikkihan pyrkivät tarjoajina mahdollisimman korkeaan hintaa, mutta se ei vaan meille nyt käynyt!

 

 

En paljasta kalleimman tarjouksen jättänyttä, mutta mieluusti kerron tarjouskilpailun voittaneen ja erittäin hyvää työtä tehneen yrityksen nimen ja se on;

 

 

T:mi M. Juusela, jonka omistaja on Matti Juusela – Y-tunnus 1139818-1.

 

 

Suosittelen Matti Juuselaa vaikeitten puunkaatojen suorittajaksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Eduskuntatalon Valtiosalissa on ainoastaan viiden presidenttimme rintakuvat?

Torstai 5.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Kävin toissapäivänä Eduskuntatalossa laittamassa kuntoon sitä villervalleri- tilannetta, joka maamme poliittista elämää oli vaivannut jo pidemmän ajan.

Asia tulikin hoidettua, sillä pääministeri Antti Rinne luopui iltapäiväkahden aikaan tehtävästään ja pyysi eroa.

******************

Käyntini aikana vierailin jälleen kerran mm. Eduskuntatalon Valtiosalissa ja näin siellä viiden presidenttimme rintakuvat.

 

Rintakuvansa ovat Valtiosaliin saaneet:

 

 

K.J. Ståhlberg

 

 

 Lauri Kr. Relander

 

 

P.E. Svinhufvud

 

 

 

Kyösti Kallio

 

 

 

Urho Kekkonen

 

 *********************

 

Miksi Risto Ryti, C.G.E. Mannerheim, J.K.Paasikivi, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen eivät ole päässeet tähän joukkoon?

 

Syy on yksinkertainen: Vain Ståhlberg, Relander, Svinhufvud, Kallio ja Kekkonen ovat toimineet Tasavallan Presidentin ja myös Eduskunnan Puhemiehen tehtävissä!

 

***************

 

Nykyinen Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö toimi Eduskunnan Puhemiehenä vuosina 2007 – 2011 ja sen vuoksi on odotettavissa, että hänen rintakuvansa ilmestyy aikanaan Valtiosalin seinälle.

 

-Esko Erkkilä-

Santeri Alkio täytti 50-vuotta vuonna 1912

Keskiviikko 27.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Tunnen perin heikosti ”alkioni”, mutta hienoista lisäystä tietoihini hänestä sain, kun löysin Kansanvalistusseuran kalentereita 1900-luvun alkuvuosilta ja vuoden 1912 kalenterissa on W. Tarkiaisen kirjoittama juttu, jossa käsitellään tuona vuonna 50-vuotta täyttäneiden merkkimiesten elämää ja aikaansaannoksia.

 

Mainittakoon, että Wiljo Tarkiainen oli naimisissa kirjailija Maria Jotunin kanssa.

 

W.Tarkiainen käsittelee 9-sivuisessa jutussaan Santeri Alkion lisäksi Kauppis-Heikkiä eli Heikki Kauppista sekä Kalle Kajanderia.

 

Kalenterin teksti on fraktuuraa, mutta hyvin osaan siä lukea.

 

Olen aikaisemmin luullut, että tämä kuva on Alkiosta hieman vanhempana, mutta se onkin julkaistu jo vuonna 1912 eli Alkio on tuossa kuvassa alle 50-vuotias!

Näin W. Tarkiainen kertoo 50-vuotiaasta Santeri Alkiosta:

 

 

”Santeri Alkio syntyi 17 p. kesäkuuta 1862 Laihialla, jossa hänen isänsä Juho Filander oli räätäli, sittemmin maakauppias. Pienillä varoillaan hän ei jaksanut kustantaa pojalleen suurempaa sivistystä kuin mitä pitäjän kansakoulussa oli saatavissa.

 

 

Santeri, jolle jäi 17-vuotisena velkainen koti isän kuoltua hoidettavaksi, sai omin neuvoin ponnistaa taloudellisten vaikeuksien läpi ja hankkia itsellensä kirjallisen ja tietopuolisen sivistyksen. Täten hänestä tuli yksi maamme ei niinkään harvinaisia itseoppineita ja uupumaton, ihanteellinen kehitysaatteiden esitaistelija. Se näkyy hänen kirjoistaan sekä julkisesta toiminnastaan. Niitä kannattaa molempia edistysmieli ja valoisa usko hyvän lopulliseen voittoon.

 

Kirjailijauransa hän aloitti 1885 julkaisemalla kyläkirjastossa ”Kuvaelmia katovuodelta 1867”, joka on syntynyt hänen omien lapsuudenmuistojensa ja havaintojensa pohjalla. Sitten seurasivat kertomukset ”Teerelän perhe” 1887, ”Eeva” 1888, ja ”Aikamme kuvia” (1889 ja 1891), joissa kaikissa hän kuvailee todellisuuden mukaan, mutta tuntuvalla tarkoituksellisuudella luonteita ja oloja kotiseudullaan.  Varsinaisen kirjailijamaineensa hän saavutti kaksoisromaanillaan ”Puukkojunkkarit” ja ”Murtuvia voimia”, joista edellinen ilmestyi 1894 ja jälkimäinen 1896.

 

Ne kuvaavat sitä hurjaa elämää, jota kuuluisat puukkojunkkarit viettivät viime vuosisadan keskivaiheilla eräässä etelä-Pohjanmaan pitäjässä, ja sitä tapojen muutosta, minkä körttiläisyys ja 1867:n katovuosi kovine  koettelemuksineen vähitellen sai aikaan heidän keskuudessaan. Kuvaus on karkeaa kuten itse aihekin, mutta todenmukaista ja eloisaa. Me näemme ilmielävänä edessämme tuon raa`an ja järeäpiirteisen rahvaan kokonaisina kyläkuntina, näemme sen keskuudessa toimivat kauppiaat ja nimismiehet ihantelemattomassa todellisuuden valaistuksessa ja näemme yltiöpäisten puukkojunkkarien vastakohtana tasaantuneemmat körttiläiset jotka hengen asein, useimpa miesvoimallakin nousivat tuota vallatonta nyrkkivaltaa vastaan ja lopulta saivat aikaan muutosta parempaan päin.

 

Puhtaana sielunelämän kuvauksena ehein ja syvin Alkion teoksista on kertomus ”Mennyt” (vuodelta 1892). Se esittää kansakoulunopettajan elämää kaukana maaseudulla, innokkaan ja edistyshaluisen miehen, jonka henkisesti ja aineellisesti ahtaat olot yhdessä hivuttavan taudin kanssa kaatavat vuoteelle ja pakoittavat murtumaan kesken parasta ikäänsä. Kirjailijan myöhemmistä tuotteista, esim. novellikokoelmasta ”Tienhaarassa” (vuodelta 1900) ja laajanpuoleisesta kertomuksesta ”Palvelusväkeä” (vuodelta 1904), tulee opettava tarkoitusperäisyys yhä selvemmin ja tietoisemmin näkyviin. Hän ei tyydy yksistään tasapuoliseen olojen kuvailemiseen, vaan hän tahtoo myös kasvattaa ja opettaa. Edellisessä kirjassa on kärki tähdätty juoppoutta, valheellisuutta, tekohurskautta y.m. paheita vastaan. Ja jälkimäisestä korottaa kirjailija äänensä palvelusväen sivistyspyrintöjen hyväksi.

 

Varsinkin viime aikoina on Alkio luonteensa mukaisesti käyttänyt kynäänsäyhä enemmän käytännöllisten päämäärien palvelukseen. Hän on vuosikymmeniä vaikuttanut nuorisoliikkeen huomatuimpana johtomiehenä, esim. ”Pyrkijän” toimittajana (vuodesta 1890 alkaen), ja ottanut äskeisinä vuosina tehokkaasti osaa politiikkaankin ”Ilkka” lehden toimittajana vuodesta 1906 sekä maalaisliittolaisten edustajana valtiopäivillä. Hän on näin ollen ehtinyt jo suorittaa monilla alueilla laajan ja raskaan päivätyön sekä kirjailijana luoda huomattavan sarjan kuvia siitä ympäristöstä, jossa hän on elänyt. Hän ei ole kertomuksissaan yksistään katselija, joka antautuisi välittömästi nauttimaan vaihtelevista muodoista, vaan aktiivinen parannusten vaatija. Hänellä on aina mielessä aatteelliset päämäärät, joihin hän esityksellään tahtoo johtaa lukijaa. Tästä syystä ei hänen kuvauksensa ole koskaan naiivia ja harvoinpa aivan vapaata, mutta toiselta puolen sen merkitys ajan rientoihin ja kansan henkisen herättämiseen on suuresti arvioitava.”

 

***************

 

-Esko Erkkilä-

Vaarantavatko teleoperaattorien ongelmat suomalaisten turvallisuuden?

Lauantai 23.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Tuskin paljastan suurta sotilaallista salaisuutta, kun kerron kertausharjoituksissa harjoiteltavan tilannetta, jossa yksikön päällikön yhteydet alaisiinsa yksiköihin heikkenevät asteittain.

 

Aluksi yhteydenpito onnistuu kaikille vapaassa verkossa, mutta sitten erilaisten häiriöiden vuoksi joudutaan siirrytään ennalta kaivettuun maanalaiseen tietoverkkoon ja kun sielläkin mukaan änkeää vieraskielistä puhetta puhuvaa väkeä, on pakko siirtyä tukikohtien välissä toimivan lähettiverkoston varaan.

 

Olen päällikkönä saanut aikoinaan kertausharjoituksissa kokea kaiken tämän.

 

 

********************

 

Nämä ajatukset tulivat mieleeni, kun eilen Telian tietoverkko lakkasi toimimasta ja minkäänlaista tietoa emme saaneet me Telian asiakkaat.

 

Minäkin luulin, että ongelmat johtuivat reitittimestäni ja sen vuoksi teinkin matkan mökille, josta noudin toisen reitittimen.

 

Onneksi matkalla kuulin autoradiosta, että Telian verkossa on ongelmia ja päättelin, että syy ongelmiin ei olekaan minun reitittimissäni vaan jossain muualla.

 

 

 

 

 

Television tekstitelevisioon tuli illan kuluessa tiedote, jossa todettiin Telian ongelmien olevan korjattu ja huomaammehan me tässä itsekin, että näin on!

 

 

Eilinen Telian ongelma merkitsee sitä, että viranomaisten on pikaisesti ryhdyttävä toimiin, jos jonkun teleoperaattorin toiminnassa on ongelmia.

 

 

Yhteiskuntamme on jo nyt tietoyhteiskunta, jonka lähes kaikki toiminnot perustuvat sähköisen maailman toimintavarmuuteen – nyt viranomaisten on pikaisesti herättävä pohtimaan, että miten toimitaan jos joku teleoperaattori on hetkenkin poissa kuvioista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt vauhtia, jotta Tampereelle saadaan Lotta Svärd-patsas

Tiistai 19.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi eilisessä talousarviokokouksessaan Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Ilkka Sasin tekemän ponsiehdotuksen, että Tampereelle pitää saada Lotta Svärd-patsas.

 

Kannatan lämpimästi Ilkka Sasin ehdotusta!

 

 

Lappeenrannassa on Nina Sailon tekemä Lotta Svärd-patsas, mutta Tampereelle tarvitaan sama-aiheinen taideteos kunnioittamaan lottien tekemää työtä.

 

 

Nina Sailo o.s. Stünkel (1906 – 1998) oli kuvanveistäjä itsekin ja kuvanveistäjä Alpo Sailon (1877 – 1955) oppilas ja puoliso.

 

 

 

 

 

Itse arvostan Alpo Sailon veistoksista eniten Sortavalassa sijaitsevaa ”Runonlaulaja” –patsasta, joka paljastettiin Sortavalassa Suomen Kansalliseepoksen Kalevalan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 1935.

 

Patsaan mallina on ollut karjalainen runonlaulaja Petri Shemeikka – minulla ei koskaan ole Sorvalassa niin kiire, ettenkö ehtisi poikkeamaan Runonlaulaja-patsaalla.

 

 

Nyt vaan töpinäx, jotta Tampereelle saadaan Lotta Svärd-patsas!

 

 

-Esko Erkkilä-

Varsinainen aivopieru!

Maanantai 18.11.2019

Tänään jo klo 9.00 kokoontuvan Tampereen kaupunginvaltuuston esityslistalla on ensi vuoden talousarviosta päättäminen.

 

Kaupunginhallituksen esitys äänin 8 – 5 on se, että veroprosentti nostettaisiin nykyisestä.

 

 

Himoverottajiksi kaupunginhallituksessa halusivat leimautua ”Jaa” äänestäneet SDP:n, Vasemmistoliiton sekä Vihreiden edustajat ja ”Ei” äänestäneet Keskustan, Perussuomalaisten sekä Kokoomuksen edustajat olivat järkevällä kannalla.

 

Jaa
 Minna Minkkinen
 Matti Helimo
 Jaakko Mustakallio
 Olga Haapa-aho
 Kirsi Kaivonen
 Anne Liimola
 Pekka Salmi
 Lauri Lyly

Ei
 Kalle Kiili
 Lassi Kaleva
 Irja Tulonen
 Kalervo Kummola
 Ilkka Sasi

 

*****************

Varsinaisen aivopierun esitti eilen Kalle Kiilin fb-päivityksessä apulaispormestari SDP:n Johanna Loukaskorpi, joka perusteli veroprosentin nostohaavettaan minulle mm. näin:

 

”Johanna Loukaskorpi Esko Erkkilä Aika paljon tarvitaan lisää mm. varhaiskasvatus-, perusopetus-, toisen asteen investointeja tai esimerkiksi tehostettua palveluasumista. Talonrakennusinvestoinnit maksavat.”

 

 

Loukaskorpi jatkoi jankkaamistaan hetken kuluttua:

 

Johanna Loukaskorpi Esko Erkkilä 300 uutta varhaiskasvatuspaikkaa päivähoitoon ja 500 oppilasta tulee lisää perusopetukseen pelkästään ensi vuonna. Siihen päälle iso ikäihmisten määrän kasvu. Tampere kasvaa molemmista ikäryhmien päistä - lapsia ja vanhuksia.”

 

 

 

 

En ole kyllä milloinkaan kuullut, että kaupungin väestönkasvulla perustellaan veroprosentin nostamista, mutta kyllähän näitä aivopieruja aina näyttää joskus purskahtelevan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Metsäpeura Vipu Viljakkala ry:n yleisötilaisuudessa 14.11.2019

Sunnuntai 17.11.2019

Vipu Viljakkala ry:n puheenjohtajana sain avata ja toivottaa nelikymmenhenkisen yleisöjoukon tervetulleeksi Viljakkalan Seurojentalolle 14.11.2019, jossa Vipu Viljakkala ry järjesti Suomen metsäpeuraan liittyvän yleisötilaisuuden.

 

 

 

 

Yhdistyksemme hallituksen jäsen Juha Riihioja oli jälleen käyttänyt asiantuntemustaan ja alustajana toimi Metsähallituksen metsäpeura-asiantuntija Sakari Mykrä-Pohja.

 

 

 

 

Metsäpeura on latinankieliseltään nimeltään ”Rangifer tarandus  fennicus”.

 

 

 

 

Tässä historiatietoa metsäpeuran esiintymisestä Suomessa.   

 

********************

 

Olin ennen tilaisuutta kriittisen asenteellinen metsäpeuran palauttamisesta Suomen luontoon, mutta saatuani uutta ja päivitettyä tietoa, olen valmis muuttamaan ennakkoasenteitani, mutta niistä joskus myöhemmin tarkemmin.

 

 

-Esko Erkkilä

Tänään on oikea päivä muistella myös sankarivainajiamme!

Lauantai 2.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Pyhäinpäivää, jota aiemmin kutsuttiin Pyhäinmiestenpäiväksi.
 
Kävin jo eilen illalla sytyttämässä kynttilät sukulaisteni, naapureiden sekä ”kylänmiesten” haudoille Viljakkalan hautausmaalla.
 
Lähdin matkaan jo varhain iltapäivällä ja etenin hautausmaalla hitaasti kynttilöitä sytytellen ja poisnukkuneita muistellen – olin muistojeni kanssa rauhassa yksin!
 
 

 

Tärkeä osa minulle Viljakkalan hautausmaalla on sankarihautausmaa, sillä lepäähän siellä…

 
 
   
 

…yksi sedistäni eli Reino Erkkilä.

 
 
Setäni kuoli 8.3.1940 eli vain muutama päivä ennen Talvisodan päättymistä.
 
 
Käytin termiä ”kuoli” ja en käyttänyt termiä ”kaatui”, vaikka setäni lepääkin kotiseurakuntansa sankarihaudassa.
 
 
Talvisodassa Viipurinlahden taistelut käytiin 2.3.1940 alkaen ja ne kestivät Talvisodan päättymiseen eli 13.3.1940 saakka.
 
 
Viipurinlahden taisteluiden aikana setäni kuului joukko-osastoon, joka löysi Viipurista spriiksi luulemaansa nestettä ja eräs joukko-osaston porukka otti tästä nesteestä kunnon huikat.
 
Neste olikin jäähdytysnestettä ja lähes kaikki sitä nauttineet kuolivat – setäni oli yksi näistä kuolleísta!
 
Tilasin aikoinaan kopiot monien sukulaisteni kantakorteista ja siinä aineistossa on tarkat tiedot mm. setäni Reino Erkkilän kuolemasta. Valitettavasti tuo aineistonippu on nyt niin ”hyvässä tallessa”, että en edes muista missä se on!
 
 

Arvostan, että setäni on kuolinsyystään huolimatta haudattu Viljakkalan sankarihautausmaalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Karl Frans Hjorth rakensi Tampereen Pispalanharjulle nykyisen haulitornin vuonna 1908

Perjantai 1.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Pelastin muutama päivä sitten matkalaukullisen 1900-luvun alussa painettuja kirjoja joutumasta jätekuljetukseen.
 
Kirjat olivat päässeet kastumaan ja niiden kuivattelemisessa kului muutama päivä.
 
Perehtymiseni kirjoihin on vielä alkutekijöissä, mutta kun ”saaliissani” on muutamia Kansanvalistusseuran kalentereita, niin niitä olen ehtinyt alustavasti selailemaan.
 
 

 

 

Kansanvalistusseuran kalentereita on painettu vuodesta 1881 alkaen ja vanhin minulla nyt oleva on vuoden 1912 kalenteri.

 

Kalenterini kantta on ajan hammas syönyt, mutta sisäsivujen teksti on helposti luettavaa. Helposti ja helposti, sillä vuoden 1912 –kalenterissa vain mainokset ovat antikvaa ja kaikki muu teksti on fraktuuraa – onneksi osaan lukea myös fraktuuraa!

 
 

Kaikissa nyt saamissani Kansanvalistusseuran kalentereissa on runsaasti mainoksia eri puolilla Suomea silloin toimineilta yrityksiltä.

 

Mainokset ovat Suomen teollisuus- ja yrityshistoriaa parhaimmillaan.

 

*****************

 

Tamperelaisyritykset ovat jo vuoden 1912 Kansanvalistusseuran kalenterissa hyvin esillä ja nyt kerron kuvien kera kahdesta yritysmainoksesta:

 
 

Suomen Haulitehdas Osakeyhtiö oli rakentanut vuonna 1908 nykyisinkin Pispalanharjulla olevan haulitehtaan – haulitornin – ja on luonnollista, että tehtaan tuotteita piti mainostaa; kas näin:

 
   
 

”Metsästäjät!

 

Suosikaa kotimaista teollisuutta, käyttäkää Tampereen haulia.

Tampereen haulit ovat parhaitten ulkolaisten vertaiset. Haulit ovat 2 kilon kangaspusseissa, joihin tehtaan nimi, haulinumero ja suuruus ovat leimatut.

Tampereen haulia on saatavina kaikissa ase-, rauta- ja muissa hyvin lajitelluissa kaupoissa.

 

Tampereen Haulitehdas Osakeyhtiö”

 
   

Jo tämän jutun otsikossa totean, että Karl Frans Hjorth oli Tampereen Haulitehtaan rakentamisen takana.

 

Tässä Oy K. Hjorth Ab:n mainos samalla sivulla kuin Tampereen Haulitehdas Osakeyhtön mainos!

 

Hjorth (1857 – 1919) oli Tampereella asunut kauppias ja tehtailija. Hän perusti vuonna 1881 Oy K. Hjorth Ab:n joka toimii edelleen urheilu- ja metsästysaseiden, niihin liittyvien tarvikkeiden ja urheiluvälineiden maahantuojana.

 

Hjorth oli vuodesta 1895 pääosakkaana Tampereen Haulitehdas Osakeyhtiössä joka oli jo vuodesta 1859 lähtien valmistanut hauleja Pyynikinharjun etelärinteessä sijainneessa haulitehtaassa. Vuonna 1908 yhtiö rakensi uuden haulitehtaan ja tehtaaseen liittyi yhä edelleenkin pystyssä oleva 55 metriä korkea teräsrakenteinen haulitorni. Haulitehdas oli toiminnassa vuoteen 1972 saakka. Tampereen kaupunki osti tehtaan haulitornin 1973 ja nykyisin se on suojelukohde.

 
 

**************

 
   
 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ulkopolitiikassa vastuuhenkilöiden puoluepoliittisella taustalla ei saa olla sijaa!

Perjantai 18.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Maailma on myllerryksessä ja myllerrys saattaa minä päivänä tahansa koskea myös Suomea.
 
 
Kokoomustaustainen presidenttimme on selviytynyt ulkopolitiikan haasteista kelvollisesti ja siitä hänelle tunnustus – joskus jopa äänestin häntä, mutta jäimme häviölle, kun eräs SAK:n lakimiehenä toiminut henkilö sai enemmän ääniä.
 
 
Eilen A-Studiossa ”Valtapeli Syyriassa kiihtyy” –ohjelmassa esiintyi kaksi poliitikkoa, joihin olen tottunut luottamaan ulkopolitiikan luotsaamisessa eli…
 
 

 
 

 
 
   
 

 
 
 
Liekö osaltaan oman ikääntymiseni vaikutusta, kun tunnen turvallisuuden tunnetta Ilkka Kanervaa ja Erkki Tuomiojaa kuunnellessani!
 
 
Suhteestani Kokoomukseen kerroin jo yllä ja arvostan SDP:n toimintaa Tampereella paikallisesti, sillä sainhan olla demarien mandaatilla kaksi vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä; sitä ennen olin Keskustan mandaatilla tuon liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana neljä vuotta ja tuon "demarikauteni" jälkeen taas Keskustan mandaatilla jäsenenä kaksi ja puoli vuotta!
 
 

Yleensäkin harmittelen politiikassa, että henkilöt blokkiutuvat taustapuolueidensa taakse yksisilmäisesti ja eivät koe aitoa yhteistyöhenkeä puoluepoliittisten karsinoiden yli!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tein oikean päätöksen tasan 25 -vuotta sitten!

Keskiviikko 16.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tänään tulee kuluneeksi 25-vuotta, kun Suomessa järjestettiin kansanäänestys Euroopan Unioniin liittymisestä.

 

 

Kunnioittamani tahot, kuten MTK sekä Suomen Keskusta hoipertelivat, kun ainakin merkittävä osa niiden jäsenistä teki myyräntyötä Euroopan Unioniin liittymistä vastaan.

 

 

On viime päivinä ollut mukava havaita, että nämä ”hoipertelijat” ovat palanneet järkilinjalle ja kiittelevät liittymistämme Euroopan Unioniin!

 

 

Olin 16.10.1994 mukana agribisneksessä ja tiesin vallan hyvin, että EY:hyn liittyminen – se oli silloinen termi – merkitsee suuria haasteita suomalaiselle maataloudelle.

 

 

Uskoin kuitenkin jo silloin, että liittyminen Euroopan Unioniin on maataloudenkin kannalta oikea ratkaisu – nyt me kaikki tunnustamme, että näin on!

 

 

Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä 25 vuotta sitten meitä Euroopan Unioniin liittymistä kannattavia oli 56,89 % ja liittymistä vastustavia vain 43,11 %.

 

 

Eduskunta kunnioitti kansanäänestyksen tulosta ja Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1.1.1995!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Paperiperkeleestä kertova muotokuvaveistos ja myös muitakin veistoksia Mäntässä

Keskiviikko 9.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Palaan ainakin vielä tämän kerran siihen taideantiin, jota me Pirkanmaan agrologit saimme nauttia Serlachius-museoihin suuntautuneella yhdistyksemme 80-vuotisjuhlamatkallamme 29.9.2019!
 
 
Nämä veistokset tallensin kamerani muistikortille:
 
 
 

 
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
 

*******************

 
 
Vielä yksi maalaus eli
 
 
   
 

 

 

Tässä teoksessa on paljon samaa kuin Hugo Simbergin maalauksissa Tampereen Tuomiokirkossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisen taiteen kultakaudella 1880 - 1910 johtohahmona oli Akseli Gallen-Kallela, mutta...

Sunnuntai 6.10.2019 - -Esko Erkkilä-

…suureen suosioon ja maailmanmaineeseen silloin pääsi mm. ...
 
 
 

 
 

 
 
 

******************

 
 
Kolmas saman aikakauden suurista mestareista oli Pekka Halonen, jolta Mäntän Serlachiuksen Gösta-museossa on ainakin…
 
   
 

 
 
 

****************

 
 
 
Pääsen erilaisten luottamushenkilötehtävieni vuoksi silloin tällöin osallistumaan Tampereen Raatihuoneella järjestettäviin ”pippaloihin” ja silloin aina haluan poiketa eräässä ”takakamarissa”, jossa on esillä Pekka Halosen maalaus…
 
   
 

 

 

Aina aistin tuon maalauksen edessä aidon veneentervan tuoksun eli Suomen kultakauden eräs keskeisimmistä taiteilijoista on onnistunut täydellisesti työssään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen taiteen kultakauden teoksia on ihailtavissa Serlachiuksen Gösta-museossa Mäntässä

Lauantai 5.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomen taiteen kultakaudeksi kutsuttu ajanjakso ajoittuu vuodelta 1880 vuoteen 1910 saakka ja jolloin suomalaiselle taiteelle luotiin kansallinen ilme sekä samalla se nousi kansainväliselle tasolle.
 
 
Kultakauden johtohahmo oli vuonna 1865 syntynyt Akseli Gallen-Kallela, joka vuonna 1894 lausui näin:
 

” Minä tunnen, että kohta taas avautuu minulle se ihana taiteen maailma, jonka kauneuksia saan mieleni mukaan nauttia. Maailmassa, elämässä ja luonnossa ei olekaan muuta kuin kauniita satuja, ja kun ovi aukenee, mene sisään ja ota sielusi täyteen.”

 
 
Akseli Gallen-Kallelan teoksia on nähtävillä Mäntässä Serlachiuksen Gösta-museossa mm. nämä:
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 

 

 

 

Poiketkaa ihmeessä Serlachiuksen museoissa Mäntässä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kännykkäaika teki yritysten konttoreissa olleet henkilöhakuvalot tarpeettomiksi!

Torstai 3.10.2019 - -Esko Erkkilä-

On yhä harveneva joukko yritysten pää- ja aluekonttoreissa palvelleita, jotka muistavat henkilöhakuvalot käytössä.

 

 

Henkilöhakuvalot oli asennettu konttoreiden eri huoneisiin ja niillä haettiin puhelimeen ”tärkeitä” henkilöitä.

 

 

Henkilöhakuvaloja näin viime viikolla, kun tutustuimme G.A. Serlachiuksen entisessä pääkonttorissa sijaitsevaan museoon – siellä henkilöhakuvalojen vilkkuvat valot ovat vielä nähtävissä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Henkilöhakuvalopatteriston” muodosti Serlachiuksella viiden valopisteen pystysuorassa ollut valoryhmä.

 

 

Aloitin työelämäni Raisio-osuuden koulutusjaksolla joulukuussa vuonna 1970 ja silloin näin henkilöhakujärjestelmän toiminnassa.

 

 

Raisiolla valopatteri käsitti muistaakseni vain neljä valopistettä, jotka oli asennettu 2 x 2 –asentoon.

 

 

Jokaisella henkilöllä oli hakujärjestelmässä oma henkilökohtainen ”vilkkumisjärjestys” ja sen nähtyään jokaisen kutsuttavan oli heti kiiruhdettava lähimpään puhelimeen ja soitettava puhelinkeskukselle, joka sitten ohjasi saapuvan puhelun kyseiseen puhelimeen!

 

 

 

Muistan, kun opastusjaksollani joulukuussa 1970 seurasin toimihenkilöruokalassa, kun valot alkoivat vilkkumaan, niin vilkkumisjärjestyksen omakseen tunnistava lopetti syömisen siihen paikkaan ja kiiruhti ruokalan vieressä sijaitsevaan puhelinkoppiin.

 

 

Oli silloin työmoraali korkealla!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Minähän se siinä!"

Tiistai 1.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Muistelen vanhoja ja muistelen nyt omia pikkutöppäyksiäni, kun seuraavassa kerron eräästä tapauksesta!

 

 

Koulukuntani Agrologien Liiton kesäpäivät järjestettiin joskus kauan sitten Turussa vai oliko Naantalissa, mutta joka tapauksessa työnantajani Raision Tehtaat oli eräs käyntikohde kesäpäiville osallistuneille agrologeille.

 

 

Olin isäntänä ja odottelin eräiden muiden raisiolaisten kanssa vieraiden saapumista Raisioon ja vartoilimme agrologi-veljiä Raisio Yhtymän suurimmassa luentosalissa.

 

 

Raisiolaisten odottajien joukossa oli maanviljelysneuvos ja Raision Kasviöljy Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja, agrologi Allan Nukari.

 

 

Odottelimme vieraita juhlasalissa, jonka seinillä ainakin silloin oli keskeisten Raision yhtiöiden hallintomiesten muotokuvia ja eräs näistä muotokuvista oli V. J. Sukselaisen muotokuva.

 

 

Totesin, että tuossa on V.J. Sukselaisen muotokuva, mutta kuka onkaan tuossa vieressä oleva henkilö.

 

 

Odottelijoiden joukossa ollut maanviljelysneuvos Allan Nukari totesi, että…

 

 

…”Minähän se siinä”!

 

 

 

No, siitäkin tilanteesta selvittiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Serlachius-museot Mäntässä tarjoavat suorastaan hengästyttävän taide-elämyksen!

Maanantai 30.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen olla Rouvan kanssa mukana matkassa, kun Pirkanmaan Agrologit ry järjesti 80-vuotisen historiansa kunniaksi retken Mänttään.
 
 
Kohteinamme olivat Serlachius-museot eli Gustav- ja Gösta-museot.

 

 

***************

 
 
Gustav-museo on toiminnallinen museo, joka toimii G.A. Serlachius-yhtiön entisessä hienossa pääkonttorissa.
 
 
 
Sen pääsisäänkäyntiä vartioi kuvanveistäjä Jussi Mäntysen vuonna 1935 veistämä veistospari,…

 

 

 

 

 

 

 

 

…joiden nimi on ”Äidin ylpeys”.

 

 

 

Veistosparissa ilvespari vartioi mietteliäänä G.A. Serlachius-yhtiön vuonna 1935 rakentamaa pääkonttorirakennusta – teokset tilasi Gösta Serlachius.

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Joenniemen kartanoon kuljetaan paviljongista johtavaa lasiseinäistä käytävää kulkien.

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

 

 

Paviljongin edessä on nyt Matthew Day Jacksonin vuonna 2013 luoma pronssinen luomus ”Mahtava lohduttomuus”!

 

 

Sateinen sää lisäsi teoksen lohduttomuutta!

*******************

Olen aikaisemminkin saanut tutustua Serlachius-museoihin, mutta aina niihin tutustuminen on vahva elämys -suosittelen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Vain yksi on joukosta poissa"..., "...sillä Tamperetta siellä ei näy!"

Keskiviikko 25.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomen johtava teollisuuden messutapahtuma ”Alihankinta 2019” Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa alkoi eilen ja jatkuu tänään sekä myös huomenna eli torstaina 26.9.2019.
 
 
Messuilla tulee käymään yli 20.000 messuvierasta ja he sekä näytteilleasettajat edustavat kattavasti niitä yrityksiä ja tahoja, jotka tuottavat Suomelle hyvinvointia.
 
 
Vierailin messuilla eilen.
 
 
En ole asiantuntija näytteilleasettajien tuotteita, palveluksia tai osaamista arvioimaan, mutta kiinnitin huomiota eri kuntien, kaupunkien ja maakuntien esilläoloon näillä suomalaisten kannalta ehkä tärkeimmillä messuilla.
 
 
Tässä melkoinen kuvakavalkadi niiden kuntien, kaupunkien ja maakuntien osastoilta, jotka kantavat huolta suomalaisten hyvinvoinnista, kun suhtautuvat myönteisesti kotimaisten yritysten pärjäämiseen:
 
 
 

 
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   

 

 

 

Vastuullisia kuntia, kaupunkeja ja maakuntia kaikki!

 

 

 

Yksi joukosta kuitenkin puuttuu ja se on Tampere eli otsikon tekstiä voidaan perustellusti jatkaa…

 

 

…”sillä Tamperetta siellä ei näy!”

 

No, Tampereellahan ei ole mitään hätää, sillä nyt on menossa vasta jo kymmenes tappiollinen vuosi peräkkäin ja tappioennuste on tänä vuonna 40 miljoonaa euroa!

Vai olisko sittenkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Puutarhakasveista palkokasvit ja tyrni pystyvät sitomaan ilmakehästä typpeä

Maanantai 23.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Typpi – latinankieliseltä nimeltään nitrogenium ja kemialliselta merkiltään N – on osana monissa elämälle välttämättömissä yhdisteissä.

 

 

Ilmasta n. 78 % on typpeä.

 

 

Tärkeitä typpiyhdisteitä ovat aminohapot ja niistä muodostuneet proteiinit eli valkuaisaineet.

 

 

Vaikka typpeä on runsaasti ilmakehässä, kasvit eivät pysty muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta hyödyntämään ilmakehän typpeä.

 

 

Puutarhakasveista palkokasvit sekä tyrni ovat kasveja, jotka pystyvät sitomaan ilmakehän typpeä omaan hyvinvointiinsa.

 

 

Viljelimme päättymässä olevana kasvukautena papuja vajaalla 200:lla rivimetrillä…

 
 
   
 
   
 

…ja se on yksi esimerkki kasvista, joka pystyy sitomaan ilmakehän typpeä.

 

 
 

Pavun typensidonta ilmenee sen juuristossa esiintyvistä juurinystyröistä, joista tässä…

 
 
   
 
   

 

…parikin jopa maatalousopetukseen soveltuvaa kuvaa.

 

 

Palkokasvit pystyvät sitomaan ilmakehästä typpeä 40 – 100 kiloa per hehtaari per vuosi.

 

 

Palkokasvien typensidontakyky merkitsee lannoituskulujen säästämistä, sillä tavanomaisilla typen lisäysmäärillä palkokasvien satotasoa ei pystytä nostamaan.

 
 
   
 

 
 

 

 

 

Yhteistä typensitojakasveille on se, että ne pitävät kalkitusta maasta eli maan pH-luku olisi hyvä olla tasolla 5,7 tai enemmän.

 

 

 

-Esko Erkkilä-