Mikä kouluruoka haluaisin olla?

Lauantai 6.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Valtion ravitsemusneuvottelukunta järjesti eilen Tampereella tiedostus- ja keskustelutilaisuuden, jonka teemana oli

 

”Ravitsemuksella terveyttä ja hyvinvointia kuntalaisille vauvasta vaariin – ruokaan panostaminen kannattaa!”

 

Tilaisuus oli kaikille avoin ja sinne oli kutsuttu median edustajat, Pirkanmaan kuntapäättäjät, kunnallisvaaliehdokkaita sekä kuntien ravitsemusasioista päättäviä toimijoita.

 

Paikalla oli nelisenkymmentä ruoka-asioista kiinnostunutta ja tilaisuuden lopuksi järjestettiin paneelikeskustelu, jossa puolueiden edustajat kertoivat taustaryhmänsä mielipiteistä päivän aiheeseen.

 

Edustin paneelissa Suomen Keskustaa.

 

 

 

 

Tilaisuuden avaajana ja koko ajan paikalla olleena jämäkkänä johdattelijana toimi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Hän toimii myös Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtajana.

 

Tapasin Husu-Kallion vasta nyt ensimmäisen kerran hänen kansliapäällikköaikanaan. Sain tehdä vuosikaudet tiivistä yhteistyötä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa, kun Jaana Husu-Kallio toimi sen pääjohtajana.

 

Kokemukseni Husu-Kalliosta pätevänä suomalaisen ruokaturvallisuuden vartijana on ehdoton ja sen vuoksi totesinkin hänelle, että meillä suomalaisilla on nyt hieman turvaton olo, kun Sinä et ole Eviran johdossa!

 

Toki MMM:n kansliapäällikkyys on todellisen vaikuttajan paikka, sillä nyt Husu-Kalliolla on hyvin laaja vastuualue mm. kansalaisten ruokaketjussa.

 

 

 

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio katsoo eteenpäin ja hän totesikin alustuksessaan, että nyt pitää toimia!

Tarve toimia ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuksesta, jossa on seurattu väestön seerumin kolesteroliarvojen kehittymistä 1982 – 2012.

Kaaviosta nähdään, että miesten sekä naisten kolesteroliarvot ovat kohonneet kuluneena viisivuotiskautena!

 

Tampereen Vapriikissa pidetyssä tilaisuudessa julkistettiin Valtion ravitsemusneuvottelukunnan tuottama opas

”Ravitsemuksella hyvinvointia”.

 

Oppaaseen on koottu hyvän ravitsemuksen edistämiseksi annetut suomalaiset suositukset ja siinä esitellään esimerkkejä kunnissa toteutetuista hyvistä käytännöistä.

 

 

 (Kuvaaja: Mikko Kiio)

Tilaisuus huipentui paneelikeskusteluun ja sen johdattelijana toimi neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio-Lähteenkorva (oikealla) sosiaali- ja terveysministeriöstä.

 

Panelistit oikealta lukien

 

• Raine Nuolikoski, toimitusjohtaja Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Oy Servi
• Esko Erkkilä, Suomen Keskusta
• Kari-Pekka Rauhala, Perussuomalaiset
• Taina Lampu, Kokoomus
• Tiina Heinonen, Vasemmistoliitto
• Anne Tervo, Sosiaalidemokraatit
• Sirpa Pursiainen, Kristillisdemokraatit
• Vesa Eskola, Vihreät
• Elina Särmälä, ruokapalvelujohtaja Kuntaruokailun asiantuntijat KRA ry
• Ulla Siljamäki-Ojansuu, johtava ravitsemusterapeutti Tays

 

 

 (Kuvaaja: Mikko Kiio)

Esittelyn yhteydessä meille oli annettu ennakkotehtäväksi tämän jutun otsikko.

Istumajärjestys oli minulle suosiollinen, sillä sain esittäytyä ensimmäisenä.

 

Otsikon kysymys oli minulle helppo, sillä halusin valita ravitsemuksellisesti terveellisen ja välttämättömän ruuan. Kotimaisuus ja se, että valitsemani kouluruoka on tuotettu lähellä, olivat valinnassani ehdottoman tärkeitä. Tamperelaisen elintarviketyöläisen työpaikan varmistaminen oli kouluruokani valinnassa minulle ensiarvoisen tärkeää.

 

Valintani oli helppo ja kävinkin ennen paneelitilaisuutta ostamassa Nekalan K-Supermarketista Länsi-Maidon Vihiojantie 3:ssa sijaitsevassa meijerissä pakkaaman kevytmaitopurkin. Kyseessä on Pirkanmaalla tuotetusta maidosta jalostettu tuote.

 

Esittelin Pirkanmaalla tuotetusta maidosta Tampereella pakatun maitopurkin kouluruokana, joka haluaisin olla!

 

 

 

Länsi-Maidon Tampereen Nekalassa pakkaama kevytmaito on aistikkaassa pakkauksessa, sillä maitopurkin kyljessä on kuva Näsinneulasta.

Kuva on otettu eilen illalla mökkimme kivitasolla ja se on tarkoituksellisesti kooltaan iso, sillä lähellä tuotettu ruoka on ison kuvan arvoista!

 

On vähintään kummallista, että tuote ei ole päässyt esim. Tampereen suurimpiin S-ryhmän päivittäistavaraliikkeisiin! K-ryhmän maitohyllyssä se on!

 

Tarkoitukseni on palata paneelikeskustelun puheenvuoroihin ja niissä esitettyihin eri puolueiden painotuksiin myöhemmin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Vaalikoneita ja vaaliesitteitä

Maanantai 1.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Eilinen iltapuhde meni vaalikoneisiin vastatessa ja omatekoisia vaaliesitteitä laatiessa.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n vaalipäällikkönä jouduin antamaan apua muillekin ehdokkaillemme vaalikoneiden täyttämisessä.

Olen vastannut Tampereen kaupungin, Tamperelaisen, YLE:n sekä MTV:n vaalikoneisiin!

Lukijani ovatkin saaneet tutustua kolmeen vaaliteemaani eli Tavasen vastustamiseen, ihmettelyyn siitä, että Tampereen kaupunki hankkii oikein tarjouskilpailulla vanhuksille 14 päivää säilyvää leipää sekä TKL:n bussien Virossa tapahtuvan korjaamisen arvosteluun.

Tässä vaaliteemoistani kertovat vaaliesitteet, jotka laadin omalla tietokoneellani ja tulostin omalla tulostimellani:

Nyt pitääkin lisätä nimensä jälkeen numero 208!

-Esko Erkkilä 208-

Keskusta julkisti oman ehdokkaansa Tampereen pormestariksi: Timo Hanhilahti

Perjantai 28.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Keskusta on alusta alkaen kannattanut avointa kansanvaalia pormestarin valinnassa.

 

Se ei kuitenkaan ole nykyisen lainsäädännön mukaan mahdollista. Tämän vuoksi Keskusta on ottanut periaatteellisen kannan jo keväällä, että kunnallisvaaleissa tamperelaisilla on tiedossaan Keskustan pormestariehdokas.

 

Julkistimme pormestariehdokkaamme eilen klo 10.00 järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

 

Ehdokkaamme Tampereen pormestariksi on nykyinen apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Timo Hanhilahti on 57-vuotias maatalous- ja metsätieteiden maisteri (MMM). Hän on opiskellut Helsingin Yliopistossa ympäristötieteiden opintosuunnalla pääaineenaan maankäytön ekonomia.

Apulaispormestari Timo Hanhilahti on Suomen pitkäaikaisin apulaispormestari, sillä hän on ollut nykyisessä tehtävässään vaalikauden alusta alkaen.

 

Tunnen Timo Hanhilahden henkilökohtaisesti yli neljän vuoden ajalta ja hän on yksi niistä työ- ja politiikkakavereista, joiden esiintyessä voin olla turvallisin mielin.

 

Hanhilahden esiintyminen eilen aamulla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa vahvisti käsitystäni hänen vakuuttavuudestaan.

 

Laadimme pormestariehdokas Timo Hanhilahden johdolla Keskustan pormestariohjelman 2012.

 

Tiedotustilaisuudessa julkistettu pormestariohjelman kärki koostuu viidestä asiakokonaisuudesta. Tulemme Hanhilahden johdolla täydentämään Keskustan pormestariohjelmaa lähipäivinä.

 

Nyt julkistettu pormestariohjelman kärki on tässä:

 

******

 

KESKUSTAN PORMESTARIOHJELMA 2012: Viisi pääkohtaa

 

 

1. YRITYKSET OVAT KAUPUNGIN TÄRKEIN VOIMAVARA

Elinkeinopolitiikkaan tarvitaan aktiivista otetta. Kaupungin on oltava paljon aktiivisempi ja tehokkaampi yrittämisen edistämisessä ja uusien työpaikkojen luomisessa Tampereelle.

Yrityksille on pystyttävä tarjoamaan tarkoituksenmukaista tonttimaata ja yritystilaa sekä toimiva infrastruktuuri.

Nykyisten työpaikkojen turvaaminen ja uusien luominen ovat elinehto kaupungin vetovoiman kehittämiselle.

 

 

2.  TEHOA KAUPUNKIKONEESEEN

 

Tampereen kaupungin teknisissä palveluissa suoritettiin rakenteellinen muutos jolla saavutettiin n. 10 %:n kustannussäästö palveluista tinkimättä. Vastaava säästö esim. sosiaali- ja terveyspuolella merkitsisi 60 miljoonaa euroa eli kahta (2) prosenttiyksikköä tuloveroprosentissa.

Rakenteellinen selvitystyö ja sen jälkeiset toimenpiteet on tehtävä koko kaupunkiorganisaatiossa teknisen puolen tapaan myös tilaajaryhmässä sekä konsernijohdossa viimeistäkin apulaispormestaria ja johtajaa myöten.

 

 

3. SAMAA KAUPUNKIA LAIDASTA LAITAAN

 

Vetovoimainen ja viihtyisä kaupunkikeskusta on kaikkien etu. Keskusta-alueeseen kannattaa panostaa.

Kaikessa toiminnassa pitää muistaa, että samaa Tamperetta on Lentävänniemestä Hervantaan ja Teiskoon. Asukkaat ovat samanarvoisia asuinpaikasta riippumatta. Asukkaat itse valitsevat asuinpaikkansa kaupungin alueella. Ponnisteluja tonttitakuun toteuttamiseksi pitää voimistaa.

 

 

4. LIIKENNE SUJUVAKSI – OLO VIIHTYISÄKSI

 

Liikenneympäristössä keskeisin parannuksen tarve on asuinalueiden katuympäristön kunnon kohentaminen.

Hämeenkadun merkitys kevyt- ja joukkoliikennepainotteisena kaupallisena valtasuonena kasvaa, jonne myös henkilöautoilla pitää olla vapaa pääsy.

Sujuvan ja laadukkaan joukkoliikenteen pitää palvella koko kantakaupungin aluetta.

Ratikka on mahdollinen, jos sitoudutaan koko joukkoliikenteen laatukäytäväverkon laajuiseen ratikkaverkkoon. Ratikkapäätös vaatii, että tiedetään miten investointi rahoitetaan. Muussa tapauksessa toteutusvaihtoehdoksi etsitään joku muu ekologisesti kestävä joukkoliikennemuoto.

 

 

5. KUNTANAAPURIT OVAT KUMPPANEITA

 

Yhteistyötä ja kumppanuutta naapurikuntien kanssa on syytä tiivistää ja aktivoida. Kunnallisia palveluita voidaan tarjota kuntarajan yli esim. Pirkkalan suunnassa.

Teknisen tuotannon alueella voidaan harkita yhteistä kuntarajat ylittävää liikelaitosta tai osakeyhtiötä.

Kaavoitustyötä voidaan suorittaa yhteisenä, hajautettuna työyhteisönä ja esim. viranomaispalveluja voidaan tuottaa seudullisesti.

Kuntien välisen yhteistyön pitää perustua vapaaehtoisuuteen. Aikaa myöten yhteistyö tuottaa sellaisen tuloksen kuin se ansaitsee. Jokainen kunta tekee itsenäisesti omat ratkaisunsa kuntarakenneasiassa.

 

 

Timo Hanhilahti

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n pormestariehdokas kunnallisvaaleissa 2012

 

*******

Tiedotusvälineiden puolelta Keskustan pormestariehdokkaan nimeäminen ja pormestariohjelmamme saivat positiivisen vastaanoton.

 

Keskustan roolina on olla edelläkävijä.

 

Viime presidentinvaalien Tampereen kolmanneksi suurimpana puolueena eilen kertomamme uutinen on osoitus Keskustan merkittävästä roolista Tampereen kunnallispolitiikassa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampere-talon Broadway-musikaali Annie kannattaa kokea

Torstai 20.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampere-talossa sai ensi-iltansa 13.9.2012 Broadwaylta tuttu musikaaliklassikko Annie, jonka toteuttavat menestyksekkään The Sound of Musicin tekijät Tampere-talo ja Tampereen Komediateatteri.

 

Sain läheisteni kanssa nauttia hienosta taide-elämyksestä sunnuntaina 16.9.2012.

 

Menestysmusikaali on  Thomas Meehanin käsikirjoittama, Charles Strousen säveltämä ja Martin Charninin sanoittama ja sen Broadway-ensi-ilta oli huhtikuussa 1977.

 

Orpotyttö Anniesta kertova tarina on esittelytekstien mukaan samaan aikaan valloittava, koskettava ja koominen. Voin kertoa, että esittelytekstit pitävät paikkansa.

 

Musikaalin päähenkilönä eli Anniena esiintyy 11-vuotias Ronja Alatalo.

 

Musikaali kestää väliaikoineen kaksi ja puoli tuntia. Ronja on esillä koko ajan, joten hänen laulu-urakkansa on jo fyysisestikin todella mittava.

 

Satu Silvo esittää orpokodin juopottelevaa ja vastenmielistä johtajaa neiti Hannigania. Täytyy ihailla Satu Silvon roolisuoritusta näyttelijätyön fyysisen rasittavuuden kannalta – Silvo tekee esityksen aikana mm. spagaatin!

 

Jukka Leisti näyttelee komedian kolmannen pääroolin eli liikemies Oliver Warbuks´n roolin.

 

Musikaalilla on myös maailmanpoliittinen näkemys, sillä Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt on liikemies Oliver Warbuks´n tuttavana mukana musikaalin juonessa.

 

Roosevelt´n roolin tulkitsee mainiosti Ilmari Saarelainen.

 

Ronja Alatalo on valinnut musikaalissa esiintyväksi Sandy-koiraksi 6-vuotiaan belgianpaimenkoira Pradan. Pradan koko nimi on Flammeus Go-Go Girl. Oli hauska seurata kuinka hyvin Ronjan ja Pradan yhteistyö toimi näyttämöllä.

 

 ******

 

Sain maaliskuun 18. päivänä olla Komediateatterin katsomossa, kun Ronjan vaari Mikko Alatalo järjesti siellä Vilkas lapsi-konsertin ja sen yhteydessä esitelmätilaisuuden ADHD-lapsista.

 

 

Annie-musikaalin harjoitukset olivat silloin vasta alkaneet, mutta musikaalissa nyt esiintyvät orpolapset oli jo ehditty valita. 

Tytöt esiintyivät Annie-asusteissa ja…

 

 

 

 

…Ronja esiintyi jo silloin valloittavasti.

 

 

 

Muiden ”orpolasten” poistuttua Ronja jatkoi ADHD-konsertissa esiintymistään.

 

 

 

Harmittelen, että valokuvani, jossa Mikko Alatalo esiintyy yhdessä Ronjan kanssa, ylivalottui ja kuvan laatu on heikko.

Vaari ja pojantytär tässä kuitenkin musisoivat yhdessä! 

 

 

Annie-musikaalin esityksiä Tampere-talossa on jäljellä enää kuusi ja esitysajankohdat ovat seuraavat:

 

• La 22.9. klo 13 ja 17
• Su 23.9. klo 13
• La 29.9. klo 13 ja 17
• Su 30.9. klo 13

 

Kannattaa siis pitää kiirettä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Käsittämätöntä tehottomuutta

Maanantai 17.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu 67 kaupunginvaltuutetun voimin tänään eli 17.9.2012 klo 17.00 toteamaan kahden Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen saaneen lainvoiman, lyö leimansa yhteen kaava-asiaan ja toteaa, että Vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloite aurinkoenergian käyttöönotosta Vuoreksen koulukeskuksessa ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin!

 

Voisiko turhempaan kokoustamiseen tamperelaisten rahoja tuhlata?

 

Miksi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ei peruuttanut täysin turhaa kokousta?

 

Ymmärrän, että kunnallisvaalien alla puolueet tarvitsevat kipeästi niitä kymmenyksiä, joita kaupunginvaltuutetut joutuvat maksamaan raskaista kokouksistaan puolueilleen. Suurille puolueille yhden kokouksen kymmenyksistäkin kertyy mukava summa, jolla sitten taas pystyy vakuuttamaan äänestäjille, että kuinka maireaa elämä on vaalien jälkeen, jos äänestät meitä.

 

Kaupunginvaltuuston kokouksen järjestäminen neljän läpihuutojutun vuoksi kuvastaa sitä tehottomuutta, joka Tampereen kaupungille on luonteenomaista.

 

Hallinnon ja päätöksenteon tehottomuus on karmeata, kun julkisuuteen samaan aikaan kerrotaan, että Tampereen veroprosenttia pitäisi korottaa 20,5 prosenttiin eli 1,5 %-yksiköllä. Aikoinaan luvattiin, että veroprosentin korottaminen 18 prosentista 19 prosenttiin on väliaikainen.

 

Vain Tampereen päätöksentekojärjestelmä voi toimia näin?

Peräänkuulutan jonkun Tampereen kaupungin virkamiehen selvittämään vaikkapa Aamulehden kautta, että kuinka paljon maksaa tänään pidettävä kaupunginvaltuuston kokous.

Kyse ei ole pikkusummasta ja sen vuoksi tamperelaisten pitäisikin saada se tietää.

-Esko Erkkilä-

Muistatko Tallinnan berjozkan?

Perjantai 7.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Berjozka oli kummajainen, joka tuli tutuksi kaikille niille, jotka matkailivat neuvostomiehityksen aikana Tallinnassa.

Berjozkat olivat Neuvostoliitossa myymälöitä, joissa oli tarjolla sellaisia tavaroita, joita ei tavallisista kaupoista ollut mahdollisuutta ostaa. Maksuvälineenä berjozkassa kävi ainoastaan vaihdettavat valuutat, sillä ruplia berjozkat eivät hyväksyneet.

 

Berjozkoita oli Tallinnan lisäksi mm. Viipurissa, silloisessa Leningradissa ja Moskovassa.

Tallinnan borjozkan lisäksi olen käynyt Viipurin rautatieasemaa vastapäätä sijainneessa berjozkassa.

 

Tartu maantien ja E. Viiraltin kulmauksessa sijainnut Tallinnan berjozka tuli neuvostomiehityksen aikana tutuksi kaikille Tallinnassa vierailleille.

 

 

Kerrotaan, että Tallinnan berjozka on suomalaisten rakentama ja se on helppo uskoa, kun katselee entistä berjozka-rakennusta nykyään. Tiilet ovat vahvatekoisia ja muuraus on tehty ammattimiesten taidolla - saumat ovat suorassa ja tiilet eivät ole vinksin vonksin.

 

Tiilirakenteinen rakennus on edelleen samalla paikalla kuin berjozkana toimiessaan ja kaikesta näkee, että rakennusta ei ole rakennettu neuvostoliittolaisten spesifikaatioiden mukaan!

 

 

Rakennuksessa näyttää nykyisin toimivan Apollo-niminen cabaret.

 

 

 

Tästä ovesta pääsivät Viron neuvostomiehityksen aikana sisään ainoastaan turistit ja tietyt valtion virkamiehet sekä ulkomaiset asiantuntijat perheineen, joilla oli oikeus pitää hallussaan ulkomaan valuuttaa.

 

Tallinnan berjozkassa oli osittain kaksikerroksinen myymälätila, sillä toisen kerroksen myymälätilat olivat muistaakseni tavallaan päämyymälän yläpuolella seinien vierustoilla.  

Tarjolla olleet tuotteet oli hintalapuissa hinnoiteltu ruplissa, mutta kassalla ruplahinta muutettiin virallisen kurssin mukaisesti vaihdettaviin valuuttoihin. Tämä tuotti monille suomalaisille suuren pettymyksen, sillä katukurssilla vaihdetuilla ruplilla ei ollut lainkaan arvoa berjuzkassa! Berjozkassa ei voinut maksaa lainkaan ruplilla, ei vaikka ne olisi ollut vaihdettu virallisella kurssilla.

 

Pääsin Viron neuvostomiehityksen aikana käymään usein Tallinnassa, sillä se oli suosittu ja edullinen mm. myyntihommissa kunnostautuneille eri jakeluteiden myyntimiehille.

Sain olla mukana järjestämässä ja toteuttamassa monia erilaisiin myyntikilpailuihin liittyneitä asiakkaidemme palkintomatkoja Tallinnaan. Toimin siis isäntänä Tallinnan matkoilla ja matkoihin liittyy lukuisia hupaisia tapahtumia, joista joskus voisi kertoa myös tällä saitilla!

 

Suomalaisturistien kaupankäynti Tallinnassa perustui neuvostovallan aikana rupliksi vaihdettaviin pipoihin, lenkkareihin, farkkuihin ja muihin sellaisiin tavaroihin, joihin Neuvostoliiton kansalaisille ei laillisesti ollut mahdollisuuksia.

 

Tavaravaihdon lisäksi vaihdoimme tavallisesti viisikymmentä markkaa rupliksi virallisella kurssilla – kurssi oli naurettavan heikko ”katukurssiin” verrattuna. Viisikymppinen oli kuitenkin vaihdettava virallisella kurssilla, jotta innokkaat Neuvostoliiton rajavartijat olisivat uskoneet, että jollain summalla sitä on pitänyt elää ja nauttia Tallinnan vilkkaasta yöelämästä!

 

Berjozka-myynti tapahtui virallisella kurssilla ja sen vuoksi berjozka-ostokset jäivät yleensä perin vaatimattomiksi.

 

Muistan, että Alla Pugatšovan levyt olivat ainoita, joiden hankinta berjozkasta oli järkevää.

 

Myönnän, että hieman harmittaa, etten viime viikonvaihteen aikana tapahtuneen Tallinnan-matkani yhteydessä poikennut vanhassa ja muistorikkaassa Tallinnan berjozkassa.

 

Ehkäpä jo seuraavalla Tallinnan-matkalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasillassa luvattiin palvelujen karsimista, lisää lainanottoa sekä veronkorotuksia

Keskiviikko 29.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Syyskauden ensimmäinen Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin yhteinen asukasilta järjestettiin Kaukajärven koululla maanantaina 27.8.2012 klo 18.00-20.00.

 

 

 

Asukkaiden kysymyksiin olivat vastaamassa oikealta lukien:

 

• kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen, vihr.
• pormestari Timo P. Nieminen, kok.
• apulaispormestari Leena Kostiainen, kok.
• apulaispormestari Irja Tulonen,kok.
• apulaispormestari Olli-Poika Parviainen, vihr.
• apulaispormestari Timo Hanhilahti, kesk.

 

Myös kaikki valtuustoryhmät olivat lähettäneet kysymyksiin vastaamaan edustajansa, mutta kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmä oli antanut tehtävän Leena Kostiaisella ja vihreät puolestaan Olli-Poika Parviaiselle.

Eikö kokoomuksen ja vihreiden valtuustoryhmissä löydy asiantuntemusta ja/tai uskallusta laittaa pätevää voimaa tamperelaisyleisön eteen?

 

 

Asukasillan toinen tunti keskityttiin Tampereen taloudellisen tilanteen selvittelyyn ja yleisölle tuli selväksi, että ankeat ajat ovat tamperelaisilla edessä.

 

 

 

Kiitokset pormestaripestistään kuuden pormestarivuoden jälkeen luopuvalle Timo P. Niemiselle, sillä asukasillassa puhuttiin ainakin tovi niistä ankeista näkymistä, jotka Tamperetta uhkaavat.

 

Kiitokset kokoomuslaiselle Timo P. Niemiselle myös siitä, että hän uskalsi selkeästi nimetä nykyisen hallituksen suurimmaksi syypääksi, kun kunnilla menee nyt heikosti ja lähitulevaisuudessa taloudellisesti vieläkin heikommin.

 

Pormestari Nieminen totesi selkeäsanaisesti, että Suomen tilanne huolestuttaa, sillä Suomen valtion lainamäärän kasvua ei ole pystytty katkaisemaan.

 

Valtio siirtää tehtäviään kunnille ja se merkitsee kunnille lisälainan ottamista, verojen korottamista ja investointien siirtämistä. On selvää, että kunnat joutuvat karsimaan palvelujaan.

 

Pormestari Nieminen totesi, että näin ei voi jatkua.

 

Valtionvelka on nyt 16.000 euroa jokaista suomalaista kohti.

 

Tampereen tilanteesta pormestari Timo P. Nieminen kertoi aluksi Tampereen velkamääräksi 1.550 €/henkilö, mutta tarkensi hetken kuluttua, että todellinen lainamäärä, jossa on huomioitu myös konsernilainat, onkin 3.660 €/henkilö.

 

Olen tiennyt tämän hämäystaktiikan, että konsernilainoja ei huomioida julkisuuteen saatetuissa luvuissa, mutta kiitos tässäkin Niemiselle, että hän uskalsi kertoa koko karun totuuden!

 

Kataisen ja Urpilaisen hallitus ottaa kunnilta ensi vuonna 500 miljoonaa euroa ja on selvää, että kunnat joutuvat todella ahtaalle.

 

Nieminen totesi, että köyhiltä kunnilta ei saada mitään, vaan niidenkin osuuden joutuvat maksamaan paremmassa asemassa olevat kunnat. Tampere kuuluu kolmenkymmenen parhaan kunnan joukkoon, joten Tamperetta tullaan valtion taholta kurittamaan enemmän kuin keskivertokuntaa.

 

Tampereen erityishuolena on pormestari Niemisen mukaan se, että kaupungin elinkeinorakenne on vientiteollisuusvoittoinen.

 

Pormestari totesi, että Euroopassa on nyt vaikea tehdä kauppoja ja sen perusteella Timo P. Nieminen mainitsikin, että Tampere kärsii eurokriisistä.

 

Yhteisöveron tuotto oli viime vuonna Tampereen kaupungille 72 milj. euroa, mutta tänä vuonna se jää 53 miljoonaan euroon.

 

Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero, jonka määrä on 24,5 prosenttia yhteisön verotettavasta tulosta. Yhteisöveronsaajia ovat valtio, kunnat ja seurakunnat. Normaalisti valtion osuus yhteisöveron tuotosta on 74,80 prosenttia, kuntien 23,34 prosenttia ja seurakuntien 1,86 prosenttia. Verovuonna 2012 yhteisöveron jako-osuudet ovat kuitenkin seuraavat: valtio 69,36 prosenttia, kunnat 28,34 prosenttia ja seurakunnat 2,30 prosenttia.

 

Kuntaosuuden noususta huolimatta Tampereen saama rahamäärä yhteisöverosta siis alenee 19 miljoonaa euroa.

Olen oppinut, että Tampereella yksi vero-% merkitsee 30 miljoonaa euroa eli yhteisöveron alenema tarkoittaa vajaata yhtä vero-% -yksikköä!

 

Eikä tässä vielä kaikki, sillä loppuvuoden näkymät osoittavat, että yhteisöveron tuotto kunnille on edelleen laskusuunnassa.

 

Käsittelin tällä palstalla taannoin Tampereen kaupungin riskienhallintajärjestelmien pettämistä ja mainitsin esimerkkinä sen, että Tampereen kaupungin virkamiesjohto ja eivät myöskään luottamushenkilöt ole osanneet arvioida yhteisöveron tuottonäkymiä. Kirjanpito-osastolla toimivan konttoristin liian suurta lyijykynien kulutusta kyllä varmaan on osattu paimentaa, mutta ei sitä, että johtavat virkahenkilöt olisivat tehneet vaihtoehtoisia suunnitelmia yhteisöveron alenemisen varalta.

Hyvinä vuosina Tampereella ei osattu varautua huonoihin aikoihin eli riskienhallintajärjestelmät ovat pettäneet.

 

On selvää, että viime hetkiään istuva Tampereen kaupunginvaltuusto vain torailee ja todelliseen toiminnan tehostamiseen se ei pysty.

 

Se on myös selvää, että veronkorotuksia ei ensi vuodeksi uskalleta tehdä. Toivottavasti niitä ei tarvitse tehdä lokakuussa valittavan uudenkaan kaupunginvaltuuston, vaan sen jäsenet pystyvät tekemään jämäköitä päätöksiä tamperelaisten parhaaksi!

Kristillisdemokraattien Marco Roth totesi puheenvuorossaan, että laiska luottamushenkilö päätyy veronkorotuksiin. Juuri näin se on, sillä laiska luottamushenkilö ei vaivaudu tai ei pysty päätöksiin, jotka tehostaisivat julkisen organisaation toimintaa.

 

Tämän juttuni lopuksi kiitän pormestari Timo P. Niemistä ryhdikkäästä esiintymisestä asukasillassa.

Tuli jälleen kerran todistetuksi, että henkilö, joka ei tavoittele seuraavaa valtakautta pystyy kertomaan kipeänkin totuuden!

Nyt tiedämme, että mikä meitä tamperelaisia odottaa, jos emme syksyn kunnallisvaaleissa saa aikaan muutosta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamon varapurkupaikan käyttäminen merkitsisi paskalietejärven muodostumista Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteysalueelle

Lauantai 25.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Pyydän anteeksi otsikon kielenkäyttöäni, mutta useilla jätevesipuhdistamoilla vierailleena tiedän, että otsikon sanoma on täyttä totta.

Tampereen Vesi on liikelaitos, joka oheisyrityksensä Tavase Oy:n kanssa suunnittelee suurta kusetusta Tampereen vesihuollon molemmissa päissä – puhtaan veden tuotannossa ja jätevesien käsittelyssä.

 

Käsittelen tässä jutussani Sulkavuoreen suunniteltua jätevesien keskuspuhdistamoa ja senkin osalta ainoastaan puhdistamon häiriötilanteissa käyttämää puhdistamattomien jätevesien purkamista Vihinojaan ja sitä kautta Pyhäjärveen sekä edelleen Kokemäenjokea pitkin turkulaisten juomavedeksi ja turkulaisten tarpeen ylijäävää osuutta, joka lopulta päätyisi Porin kohdalla mereen.

 

Häiriötilanteet ovat kaikessa toiminnassa mahdollisia ja ne tulevat toteutumaan ennemmin tai myöhemmin.

 

 

 

Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon häiriötilanteissa puhdistamaton jätevesi tultaisiin ohjaamaan viettopurkuviemäriä pitkin kohtaan, joka on tässä kartassa siinä paikassa, johon ruuvinkärki osoittaa.

Kyseessä on Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteysalue ja tarkemmin ilmaisten Lempääläntien alittavan Vihiojan mutka. Alue taitaa olla Koivistonkylää?

Ruuvinkärjen jatkeella näkyvä suurempi musta suorakaide on Helsinki-Tampere -moottoritien silta, joka ylittää tällä kohtaa Lahdenperänkadun. 

Jätevesien suunniteltu varapurkupaikka sijaitsee siis paraatipaikalla Tampereelle tulijoita ajatellen! Moottoritiellä kulkee tuhansia kulkuneuvoja vuorokaudessa, joten häiriötilanteissa tamperelaiset hajuelämykset olisivat tuhansien ihmisten nautittavissa heti häiriötilanteen jälkeen.

 

Selvittelin asiaa Tampereen Veden käyttämän YVA-konsultin Ramboll Oy:n harjoittelija Salla Sillanpäältä ja sain viettopurkuviemäri –käsitteen selitykseksi, että kyseessä on putkitettu ratkaisu. Kauppasin Sillanpäälle "viettopurkuviemäri" -käsitteen tarkemmaksi selitteeksi avo-ojaa, mutta Salla kertoi, että kyseessä on putkitettu ratkaisu! Viettopurkuviemäri olisi todennäköisesti maahan kaivettava suuriläpimittainen putki.

Olin kiinnostunut suunnitellun varapurkupaikan rakenteesta sen vuoksi, että halusin tietää sitä varten tarvittavien räjäytysten ja louhintojen tarpeen. Näitä asioitahan Tampereen Vesi ei käsittääkseni kerro suunnitelmissaan.

Suhtaudun Tampereella suoritettaviin räjäytyksiin pelolla ja suurella varovaisuudella. Minulla on tähän omat syyni ja tärkein niistä on Ikea-räjäytysten aiheuttamat vauriot Palokallion alueen omakotitaloille. Myös oma omakotitaloni - joka sijaitsee Ikean räjäytyspaikalta 300 metrin etäisyydellä - sai Ikea-räjäytyksissä vauriot, jotka Tampereen kaupunki arvioi 600 euron arvoiseksi vahingoksi. Tyydyin Tampereen kaupungin maksamaan korvaukseen.

 

Arvostan harjoittelija Salla Sillanpään taitoja, mutta ihmettelen, että Tampereen Veden käyttämä konsultti tukeutuu miljoonahankkeen toteuttamisessa harjoittelijatyövoimaan. Harjoittelijatyövoiman käytöllä konsulttiyritys pystyy maksimoimaan tuloksentekonsa – viis työn lopputuloksesta, sillä tärkeintä on, että Tampereen veronmaksajilta saadaan kynittyä mahdollisimman paljon rahaa Ramboll Oy:n kassaan!

 

Kävin kuvaamassa suunniteltua purkupaikkaa 22.8.2012 ja silloin näkymät näyttivät tältä:

 

 

Puhdistamattomien jätevesien varapurkupaikka sijaitsee Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteyksen välittömässä läheisyydessä. Se sijaitsee kuvassa näkyvästä kärkikolmiosta vajaat kymmenen metriä oikealle.

Koivistokylän Prismaan, Koivistonkylään, Peltolammille, Palokalliolle, Multisiltaan ja sitä kautta Lempäälään matkaavat saavat keskuspuhdistamon häiriötilanteissa jäteveden lähes sananmukaisesti "päin naamaansa"!

 

 

 

Tässä on hieman laajempi kuvakulma. Kuvassa varapurkuputken suu sijoittuu hieman bussin takakulmasta oikealle.

Kuvan oikeassa yläkulmassa näkyy Helsingistä Tampereelle suuntautuvaa moottoritieliikennettä ja vasemmalla näkyy Lempääläntien varrella sijaitseva varapurkupaikan lähin kerrostalo.

 

 

 

Tämän kuvan otin Lahdenperänkadun ylittävältä kevyenliikenteen sillalta ja tässä paskavesien varapurkupaikka sijoittuu suoraan sinisellä mopolla ajavan henkilön taakse pusikkoon.

Kuvan yläreunassa näkyy Helsinki-Tampere -moottoritie (Tampereen suunta oikealla).

 

 

 

 

Vihioja alittaa Lempääläntien aivan Lahdenperänkadun risteyksen tuntumassa ja…

 

 

 

… tässä kuvassa ”katsellaan” suoraan paskavesien purkutunnelin suulle. Pitäisi kai käyttää paskavesien tunnelin suusta termiä ”viettopurkuviemärin suuaukko".

Kuvassa näkyy Lempääläntie varrella oleva kerrostalo, joka jäisi kuivalle maalle, vaikka jätevedenpuhdistamossa tapahtuisi vakavakin onnettomuus!

 

Miksi tein näin mittavan selvityksen Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon varapurkupaikan ongemista?

 

Olen kokenut Palokalliolla Ikean räjäytystyömaan kirot ja en halua, että Koivistonkylän asukkaat joutuisivat kokemaan saman.

 

Mm. sen vuoksi vastustan keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen.

 

Lisäksi haluan, että seuraavat sukupolvet saisivat nauttia puhtaasta Näsijärven kaltaisesta Pyhäjärvestä. Puhdas Pyhäjärvi ei olisi ainakaan seuraavan sadan vuoden aikana mahdollista, jos Sulkavuoreen rakennettaisiin jätevesien keskuspuhdistamo. Tämä on eräs syy, että vastustan Sulkavuoreen suunniteltua keskuspuhdistamoa.

 

Oletin, että keskuspuhdistamon varapurkupaikka aiheuttaisi suuria ongelmia. Osuin oletuksissani oikeaan, sillä näin tulisi käymään.

 

Jos puhdistamattomien jätevesien varapurkua jouduttaisiin käyttämään, niin Lahdenperänkadun ja Lempääläntien kulmaukseen muodostuisi paskajärvi.

Paskajärven syvyys riippuisi häiriötilanteen pituudesta.

Kysynkin nyt suunnittelijoilta, että kuinka syvä paskajärvestä muodostuisi, jos häiriötilanne kestäisi puoli päivää, päivän tai kolme päivää? Miten alueen siivous järven laskettua Pyhäjärveen suoritettaisiin? Miten asia korvattaisiin vahinkoa kärsineille?

Puhdistamaton jätevesi ei ilmeisesti nousisi niin korkealle, että liikenne Helsingistä ja Turusta voisi jatkua Tampereen keskustaan, mutta Lempääläntien liikenne olisi mahdotonta. Peltolammin, Multisillan, Palokallion ja myös Koivistonkylän asukkaat jäisivät mottiin.

 

 

 

On selvää, että keskuspuhdistamon häiriötilanteessa Lahdenperänkadun huoltoaseman toiminta olisi mahdotonta.

Kun Sulkavuoren suunnittelijat vastaavat yllä esittämiini kysymyksiin, saadaan selville, lainehtisiko paskavesi myös huoltoaseman tontilla!

 

 

Toivon, että tämä amatööriselvitykseni havahduttaa Koivistonkylän ja hieman laajemmankin alueen asukkaat vastustamaan keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen.

 

Meneillään oleva YVA-prosessi maksaa tamperelaisille veronmaksajille miljoona euroa.

Kyse on jo kolmannesta YVA:sta, joilla Tampereen Vesi yrittää ajaa mieletöntä hanketta toteutukseen. Jokainen YVA maksaa millin, joten kolme miljoonaa euroa Tampereen Vesi on tämän YVA:n valmistuttua syytänyt tamperelaisten verovaroja konsulttiyritysten pohjattomaan kitaan!

Arvoisa lukijani!

 

On muistettava, että ratkaisun hyväksyminen merkitsisi asiantuntijoiden mukaan Pyhäjärven saastumisen jatkumista ja pahentumista seuraavan sadan vuoden ajan!

Haluammeko me tätä?

On aika havahtua laajemmaltikin vastustamaan Pirkanmaan jätevesien keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen!

 

-Esko Erkkilä-

Albertvillen talviolympialaisten kaksinkertainen kultamitalimies Toni Nieminen toi vilumpiatulen Ansomäen kentälle

Maanantai 20.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Yrittäjät ry järjesti Viljakkalassa Ansomäen kentällä lauantaina 18.8.2012 ensimmäiset (1.) perinteiset Vilumpialaiset.

 

Viljakkalan perinteisiin Vilumpialaisiin (jo näin ensimmäiselläkin kerralla) kuului, että vilumpiatuli tuotiin kentälle raikuvien suosionosoitusten saattelemana.

 

 

 

Vilumpiatulen Ansomäen kentälle toi Viljakkalan oma poika eli Karhella asuva Albertvillen talvikisojen kaksinkertainen kultamitalimies Toni Nieminen.

Nieminen on perheineen asunut Viljakkalan Karhella yli neljä vuotta ja hän kertoi, että he ovat viihtyneet Viljakkalassa hyvin.

Toni Nieminen toimii nykyisin ravivalmentajana ja hänellä on Karhella 15 hevosen ravitalli.

 

 

 

Vilumpialaiset avasi Kansainvälisen Vilumpiakomitean puheenjohtaja Teuvo Hakanen. Hakanen toimii myös Viljakkalan Yrittäjät ry:n puheenjohtajana.

Hakanen oli tyytyväinen Viljakkalan yrittäjien yhteistoimintaan. Yhteistoiminta on pienen pitäjän raameissa mittavaa, sillä esim. Vilumpialaisille taloudellista tukea antaneiden viljakkalalaisyritysten luettelo oli pitkä.

Oli mukava kuulla, että Viljakkalan Yrittäjät ry:n jäseninä on mm. kotieläintaloutta harjoittavia tiloja – ainakin Oinon Kanala vilahti jäsenyritysten luettelossa!

 

 

 

Vilumpialaiset järjestänyt Viljakkalan Yrittäjät ry oli haastanut Ylöjärven Yrityspalvelun sekä Ylöjärven Yrittäjät hauskaan haastekisaan, jossa kisailtiin nelihenkisin joukkuein ”sanomalehtikävelyssä” ja ilmapallojen puhaltamisessa sekä niiden puhkaisemisessa istumalla.

Kisa oli erittäin tiukka ja se päätyi haastajan niukkaan voittoon. Ylöjärven Yrityspalvelun joukkue kehitti hirmuisen loppukirin, mutta maaliviiva pelasti voiton Viljakkalan Yrittäjille.

 

****

Vilumpialaisten lajina oli todella nykyaikainen 5-ottelu, sillä siinä osalajeina olivat kuulan työntely, pituushyppely, ämpäriin heittely, minimaalisen keihään heittely sekä…

 

 

…moukarin vyöryttely.

 

 

 

Moukarin vyöryttelyssä tavoite oli saada kolme metallikuulaa pysähtymään n. kymmenen metrin etäisyydellä sijainneiden vilumpiarenkaiden sisään.

 

 

 

Olympiavoittaja Toni Nieminen toimi Vilumpialaisten kisajuontajana.

Tässä kuitenkin ”äänessä” kakkosjuontajana toiminut Dj Hakkis!

 

 

Vilumpialaiskutsussa todettiin, että paras ja innovatiivisin urheiluasu palkitaan.

 

 

 

Jouduin lähtemään kisoista ennen palkintojenjakoa, mutta uskon, että Pierre Volttilähtö-Perperiksi itsensä minulle esitellyt kilpailija sai parhaan ja innovatiivisimman urheiluasun sarjassa ykköspalkinnon.

Täytyy erikseen mainta, että Pierre varmisti nimensä oikeinkirjoitusasun, joten nimi yllä on täysin oikein!

Pierre on tässä vaimonsa pitelemän päivänvarjon suojassa keskittymässä kilpailuihin. Pierren aistikkaaseen asuun kuulunut berberi on tässä aidan laidalla.

 

 

 

Myös lehdistö oli kiinnostunut Pierre Volttilähtö-Perperin kisatunnelmista.

 

 

 

 

Viljakkalan omien Vilumpialaisten pokaalipöytä oli komea ja varmasti pokaalit päätyivät kisoissa ansioituneille!

 

 

On mielestäni hienoa ja osoittaa oikeata yrityshenkeä, että kuntaliitoksen kokeneen Viljakkalan yrittäjät haluavat jatkaa itsenäisenä. Vilumpialaisten järjestäminen on osoitus Viljakkalan Yrittäjät ry:n vireästä toiminnasta.

 

Toivottelen Viljakkalan Yrittäjät ry:n jäsenyrityksille hyvää tuloskuntoa ja menestystä yhäti kiristyvässä kilpailussa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkala on enemmän kuin kylä

Torstai 16.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Ekokumppanit Oy on ”yritys”, jonka omistavat Tampereen kaupunki liikelaitoksineen yhdessä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. Yhtiön kolmantena omistajana on vuoden 2009 alusta ollut Tampereen Sähkölaitos Oy. Ekokumppanit Oy tuottaa tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja asiantuntijapalveluja, joilla edistetään kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa.  

Olen muutaman kerran käynyt Ekokumppanit Oy:n Ekokumppani Klubi ry:n järjestämissä tilaisuuksissa. Viimeksi ”törmäsin” Ekokumppaneihin Hämeenpuiston Ystävien ja Tampereen kaupungin järjestämässä Puistofiestassa Hämeenpuistossa sunnuntaina 12.8.2012.

Ekokumppanit Oy oli muodostanut näyttelyosastonsa ”Ystäväkylä” –teeman varaan.

Osastolla tutustuttiin Pirkanmaahan ja sen tarjontaan leikkimielisesti kisaillen.

 

 

 

Kisa tapahtui siten, että esittelijän tarjoamasta korista poimittiin kortti, johon oli kirjoitettu jonkin pirkanmaalaisen kylän nimi. Kylä piti osata laittaa oikealle paikalleen Pirkanmaan kartalle. Kartaan oli merkitty kuntarajat, suurimmat tiet suuntaa-antavasti sekä vesistöt, mutta muuta vihjettä kartalta ei kunnannimen lisäksi saanut.

 

Osallistuin kisaan ja sain tehtäväkseni laittaa Mahnalan kylän nimikyltti oikealle paikalle.

 

Tehtävä oli helppo, sillä osasin vaivattomasti asettaa Mahnalan nimikyltin kohdalleen. Nyt jälkeenpäin ajattelen, että olisin voinut vallan hyvin saivarrella ja sijoittaa Mahnalan nimikyltti mökkinaapuriini, sillä myös Lavajärvellä Majajärven rannalla on Mahnalan kylään kuuluvia alueita!

 

Harmittelen, että Ekokumppanit Oy:n kyläkisassa Viljakkala oli rinnastettu tavalliseen kylään.

 

Mielestäni niin ei ole, vaan kysyjät olivat tavoitelleet Viljakkalan kirkonkylää.

 

Ylöjärveen taannoin tapahtuneen kuntaliitoksen myötä viljakkalalaiset ovat mm. Ekokumppanit Oy:n mielestä menettäneet Viljakkalan kirkonkylän ja saaneet tilalle Viljakkalan kylän!

 

En hyväksy menettelyä, vaan haluan ylläpitää Viljakkalan kirkonkylästä edelleen nimeä ”Viljakkalan kirkonkylä”.

 

Kisasta vielä sen verran, että oikeaan osuneen Mahnala-nimen sijoittamisesta sain valita palkinnon tarjolla olleista palkinnoista.

 

Valitsin palkinnokseni Suojärven Suklaatilan 80 grammaa painavan ”Mustikka valkosuklaan”.

Palkinnon nauttiminen oli todellinen juhlahetki!

 

 

-Esko Erkkilä-

Saamme vuodenvaihteessa "myöhästyneen joululahjan" Kataiselta ja Urpilaiselta

Torstai 9.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Hallitus elämöi Espanjan pankeille annetun lainan takuista, mutta on visusti hiljaa kehysriihessään 22.3.2012 sopimastaan arvonlisäverokantojen nostamisesta prosenttiyksiköllä 1.1.2013 alkaen.

 

Jokainen suomalainen on siis saamassa vuodenvaihteessa todellisen joululahjan pääministeri Jyrki Kataiselta (kok) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselta (SDP).

 

Yleinen arvonverolisäkanta kohoaa vuodenvaihteessa 24 prosenttiin.

 

Erityisen kipeästi suomalaisia koskee ”hallituksen lahja”, kun ruuan arvonlisäverokanta nousee 14 prosenttiin!

 

Ruuan arvonlisävero on todellinen tasavero, sillä kaikkien on tulotasosta tai varallisuudesta riippumatta syötävä. Demarit ovat perinteisesti vastustaneet tasaveroja, mutta nyt Urpilaisen joukot ovat ilomielin nostamassa suomalaisten köyhien, eläkeläisten ja vähäväkisten ruokalaskua täsmälleen tasatahtia hyvin ansaitsevien kanssa.

 

Hallituksen päättämä ruuan arvonlisäveron korottaminen osuu todella pahaan saumaan, sillä samaan aikaan ruuan hinta on muidenkin syiden vuoksi voimakkaasti nousemassa.

 

Heikot satonäkymät maailmalla ja biopolttoaineiden valmistamisen kasvu ovat syitä ruokalaskun suurenemiselle. Suomalaisia syitä ruuanhinnan korotuksille ovat heikot satonäkymät ja valkuaisraaka-aineiden hinnannousu, joka vaikeuttaa entisestään kotieläintuotannon kannattavuutta. On varmaa, että erityisesti sianlihantuotanto tulee alenemaan, sillä kannattamatonta tuotantoa ei kukaan pysty jatkamaan.

 

Valkuaisrehujen hinnankorotuksissa merkittävää roolia näyttelee euron heikentyminen dollariin verrattuna, sillä Suomessa kotieläinten valkuaistarpeesta ainoastaan n. 15 % on kotimaista. Puheet kotimaisen herneen tai härkäpavun roolista valkuaistarpeen tyydyttäjinä ovat haihattelua.

 

Valtiovarainministeriön nettisivuilla ei häveliäisyyssyistä kerrota mitään vuodenvaihteen korotuksista arvonlisäverokannassa.

 

Asia on hyvä paikallaan varmistaa esim. www.veronmaksajat.fi, jossa se selvästi todetaan.

 

Suomen arvonlisäverokanta on viidenneksi korkein Euroopassa ja Valtiovarainministeriölle on annettava tunnustus, että tämä tosiasia ministeriön nettisivuilla kerrotaan!

 

Toive Jyrki Kataiselle ja Jutta Urpilaiselle:

 

Toivon kaikkien suomalaisten puolesta ja erityisesti eläkeläisten, köyhien sekä vähäväkisten puolesta, että perutte kehysriihessä maaliskuun 22. sopimanne ruuan arvonlisäveron korotuksen ja pidätte siten ruokalaskumme nykyisellä tasolla!

 

-Esko Erkkilä-

Viroon haudattujen suomalaislentäjien muistomerkillä Viron Velisessä

Sunnuntai 5.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Poikkesimme taannoisella Baltian matkallamme Viron Velisessä sijaitsevalla suomalaislentäjien muistomerkillä, joka on pystytetty hämeenkyröläisen lentäjä Pentti Antilan sekä hänen Helsingin maalaiskunnasta kotoisin olleen tähystäjänsä Antti Sarion muistolle.

 

Kaksi vuotta sitten samanlaiselta kenraali Pentti Lehtimäen johtamalta matkalta palatessamme poikkesimme samalla paikalla ja kirjoitin silloin näille palstoille näin:

 

 

Puolustusvoimain lentokone sai 16.08.1941 käskyn lähteä levittämään lentolehtisiä Hangossa silloin olleille neuvostojoukoille. Lentokonetta ohjasi Hämeenkyröstä kotoisin oleva Pentti Antila ja tähystäjänä oli Helsingin maalaiskunnasta kotoisin oleva Antti Sairio. Kone starttasi Nummelan lentokentältä Vihdistä.

 

Elokuisen yön aikana lentäjät eksyivät ja joutuivat Viron puolelle. Oletettavasti heidän koneestaan loppui polttoaine ja he joutuivat tekemään hallitsemattoman pakkolaskun Veliseen.

 

Elettiin saksalaisten hyökkäysvaihetta ja neuvostojoukot perääntyivät kohti äiti-Venäjää. Velise oli jo vapautunut neuvostojoukoista, mutta saksalaiset eivät vielä olleet siellä. Alueella piileskelevät metsäveljet eli sissitoimintaa harjoittavat virolaiset näkivät lentokoneen putoamisen. He totesivat, että koneessa olleet olivat kuolleet ja hautasivat heidät lähelle koneen putoamispaikkaa. Metsäveljet polttivat lentokoneen jäännökset, sillä he eivät halunneet niiden joutuvan kummankaan miehittäjän haltuun.

 

Matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki on myöhemmin tavannut yhden paikalla olleista metsäveljistä, mutta sankarivainajien tarkkaa hautapaikkaa ei kyseinen metsäveli pystynyt enää paikantamaan. Myös lentolehtisiä ei valitettavasti ole säilynyt.

 

Lentäjänä toiminut alikersantti Pentti Johannes Antila oli syntynyt Hämeenkyrön Osaralla 12.09.1917 eli hän oli kaatuessaan 24-vuotias. Tähystäjänä toiminut lentomekaanikko Antti Adolf Sairio oli parisen vuotta Antilaa nuorempi.

 

Antila ja Sario ovat ainoat Virossa kaatuneet suomalaiset sankarivainajat. Suomen valtio on pystyttänyt heidän lentokoneensa putoamispaikalle muistomerkin. Kyseessä on yli 4 metriä korkea kivi, joka on työstetty lentokoneen potkurin siipeä muistuttavaan muotoon. Muistokivessä on henkilötietojen lisäksi teksti:

 

Pakkolaskussa Velisessä 16.8.1941 menehtyneiden suomalaisten sotilaslentäjien muistoa kunnioittaen

 

Suomen valtio

 

 

****

 

Kaksi vuotta sitten blogikirjoitukseni ei sisältänyt valokuvia, mutta nyt lisään tähän muutaman kuvan 10.7.2012 tapahtuneesta vierailustamme muistomerkillä.

 

 

Muistomerkki on suomalaista graniittia ja se kuvaa lentokoneen potkuria.

Hyvinhoidettu muistomerkin ympäristö kertoo, että virolaiset arvostavat Viroon haudattuja suomalaislentäjiä. Muistomerkistä huolehtii Märjamaan kunta. Märjamaa on Vihannin ystävyyskunta.

 

 

 

Lentäjien henkilötiedot on kirjattu muistokiveen.

 

 

 

Järjestimme muistomerkillä pienimuotoisen juhlatilaisuuden ja luonnonkukista kerätyn kukkakimpun laskivat muistomerkille Tuomo Linnainmaa (vasemmalla), Tuire Luukkanen ja Jarmo Puntalo.

 

 

 

 

Paavo Poussa (vasemmalla) ja Jarmo Puntalo kunnioittivat lentäjien muistoa sotilaallisella kunnianosoituksella.

 

Myös minä pääsin nuorimman poikani ikuistamana kuvaan lentäjien muistomerkillä.

 

 

Käynti suomalaislentäjien muistomerkillä oli monelle seurueemme jäsenelle tärkeä, sillä useat tuntevat hyvin kaatuneen Pentti Antilan kotitalon sekä ovat tunteneet ja tuntevat edelleen myös hänen lähisukulaisiaan.

 

Olen matkamme jälkeen tehnyt internet-tiedusteluja Pentti Antilan ja Antti Sarion sankarikuolemaan päätyneestä lennosta ja löysin Matti Haran asiasta Sotainvalidi-lehteen vuonna 2007 kirjoittaman mielenkiintoisen artikkelin. Lainaan sen tähän:

 

****

Suomalaislentäjät katosivat - iskikö paniikki?

Kaksi suomalaista sotilaslentäjää katosi 16.8.1941 ja menehtyi pakkolaskussa. Heidän piti lentää Nummelasta Hankoon. Tosiasiassa lensivätkin Viroon ja siellä noin 70 kilometriä Tallinnan eteläpuolelle Märjamaan kunnassa sijaitsevaan Velisen kylään. Virallinen taho väittää, että lentäjät eksyivät.

Uskoni eksymiseen alkoi horjua, kun osallistuin Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen 31.7.2007 järjestämään muistotilaisuuden Velisen kylässä, jonne Suomen valtion toimesta on kymmenen vuotta sitten pystytetty muistomerkki.

Muistotilaisuuteen osallistui myös virolainen metsäveli Arseeni Saare (99) tyttärensä Milvi Lõhmuksen kanssa.

Saare oli niiden metsäveljien kanssa, metsäveljien, jotka ensimmäisinä tulivat turmapaikalle. Saare muisteli 66 vuotta sitten sattunutta tapahtumaa kuin eilistä päivää:

”Olin toisten metsäveljien kanssa partioimassa. Kuulimme lähestyvän lentokoneen moottorin äänen. Moottorin ääni oli sen verran voimakas, että kiinnitimme siihen huomiota ja uskoimme sen lentävän lähellä ja hyvin matalalla. Kohta moottorin ääni lakkasi ja kuului voimakas rysähdys. Kiiruhdimme ääntä kohti. Löysimme metsään pudonneen koneen hylyn. Päästyämme koneen luo, totesimme koneen kaksi lentäjää kuolleiksi. Heidän auttamisekseen emme voineet tehdä mitään. Kun koneessa oli Suomen tunnukset, ihmettelimme; millä asioilla Suomen ilmavoimien kansallisuustunnuksilla varustettu kone oli liikkeellä Eestissä? Epätietoisuuttamme lisäsi se, että koneessa oli venäjänkielisiä ja saksankielisiä lentolehtisiä? Meitä ihmetytti, missä mielessä lentolehtiset oli tarkoitettu alueella liikkuville venäläisille ja saksalaisille sotilaille? Meidän oli joka tapauksessa toimittava nopeasti, koska paikalle saattoi tulla missä vaiheessa tahansa toisia etsijöitä. Niinpä päätimme polttaa koneen ja siinä olevat lentolehtiset. Koneen putoamisesta emme ilmoittaneet kenellekään”, Saare muisteli.

”Emme halunneet jättää todistusaineistoa paikalle, koska alueella liikkui jo tähän aikaan saksalaisia ja venäläisiä sotilaita. Lentäjät me hautasimme lähelle koneen putoamispaikkaa”, Saare perusteli koneen välitöntä polttamista.

Saaren muistelu oli vakuuttava. Voiko olla mahdollista, että eksyy näin karkeasti? Antilakin oli jo sen verran kokenut lentäjä, että en usko hänen harhautuneen niin perusteellisesti, mitä virallinen tieto asiasta väittää.

Jotakin olen saanut selville.

Tiedän, että alikersantit Pentti Antila (s.1917) Hämeenkyröstä ja Antti Sairio (s.1919) Helsingin pitäjästä kuuluivat Lentolaivue 6:een, joka oli sijoitettu Nummelan kentälle. Laivueen toiminta-alueena oli 1941 Hangon rintama ja Suomenlahden merialue. Anttila kuului laivueen ohjaajiin ja Sairio lentomekaanikkoihin. Turmalennolla Sairio toimi tähystäjänä.

Seuraavassa sekoitan tosiasiat ja omat kuvitelmani.

16.8.1941 Antila ja Sairio saivat lentotehtävän. Tehtävän suorittamista varten he saivat käyttöönsä hollantilaisvalmisteisen Koolhoven FK.52:n. Se oli kaksitasoinen ja kaksipaikkainen tiedustelukone. Suomella oli näitä koneita kaksi. Talvisodan aikana ruotsalainen kreivi Carl Gustav von Rosen lahjoitti ne ilmavoimille.

Koneen varusteisiin kuului magneettinen kompassi ja kello. Jo näillä kahdella lentosuunnistuksessa käytetyllä perusvälineillä pysyy varmasti Suomen ilmatilassa. Antilallakin oli sen verran lentotunteja takana, että lentäminen Nummelasta Hankoon on pikkujuttu. Säänkin äkillisesti muuttuessa, Antila tuskin lähtisi hoikailemaan etelään, yli Suomenlahden. Itse olisin nopeasti vääntänyt koneen pohjoiseen.

Mikäli kysymyksessä oli todellakin lentäminen Nummelasta Hankoon, tehtävä oli helppo. Nummelan tukikohdasta on sata kilometriä Hankoon. Suunnistustehtävänä lento Nummelasta Hankoon on helppo näkölento-olosuhteissa, koska sinne pääsee rautatien rataa seuraamalla. Kompassiakaan tuskin tarvitsee.

Uskon, että lentotehtävän antajan kanssa he kävivät läpi lentoon liittyvät yksityiskohdat.

He päättivät, että Hankoa on hyvä lähestyä itäpuolelta, riittävän kaukaa ja matalalla. Tällä yllätyksellä vältetään venäläisten vahva ilmatorjunta, eivätkä venäläisten torjuntahävittäjät Täcktomin kentältä ehdi nousta ilmaan ja torjuntaan. Tehtävän suorittamisen jälkeen heidän on palattava takaisin Nummelaan. Mikäli sää yllättäen heikkenee, varalaskupaikkoina voisivat olla Kiikala, Hyvinkää ja Malmi.

Lentoonlähtö tapahtui kello 22. Puolen tunnin kuluttua koneesta ja sen lentäjistä tehtiin Snappertunan ilmavalvonta-asemalla havainto. Se oli viimeinen tieto koneesta ja lentäjistä.

On hyvä muistaa, että tapahtuman kelloaikaan Suomessa ei käytössä ollut ns. kesäaika. Joten elokuussa 1941 ilta oli jo pimeä, kun he lähtivät Nummelasta. Pimeys ei silti ollut este lentotehtävän suorittamiselle. Se oli pikemminkin etu kuin haitta.

Oliko lennolla sittenkin joku toinen tarkoitus kuin pudottaa lentolehtiset Hankoon?

Yhtenä mahdollisena tarkoituksena Viroon suuntautuneella lennolla olisi saattanut olla saksalaisten ja neuvostoliittolaisten senhetkisten rintamalinjojen sijainnin todentaminen. Voisi olettaa, että Suomen sotilasjohto, vaikka sillä oli käytettävissä saksalaisten tiedustelutiedot, halusi ”omin silmin” varmentaa linjojen sijainnin.

Venäläisten Virossa olevien lentokenttien paikantaminen saattaisi olla mahdollista. Näiden jossittelujen haittana on, että lento suoritettiin yölentona ja elokuussa on pimeätä jo siinä vaiheessa kun lähdettiin matkaan. Tässä on hyvä vielä toistaa, että nykyisenä ns. kesäaikana iltakymmeneltä on vielä suhteellisen valoisaa, mutta pilvisellä säällä iltayhdeltätoista on jo lähes säkkipimeää.

Saare mainitsi sään olleen huono. Silti en usko, että Antila olisi lähtenyt Suomenlahden eteläpuolelta etsimään pakkolaskupaikkaa. Olen siinä uskossa, että lentäjät lähetettiin Viroon tiedustelulennolle.

Valitettavasti metsäveljet polttivat kaikki lehtolehtiset. Saaren tilaisuudessa mainitsemista saksan- ja venäjänkielisistä lentolehtisistä ja niiden teksteistä ei ole jäänyt tietoa meille. Se vain ihmetyttää, miksi heillä oli matkassa saksankielisiä lentolehtisiä?

Toivon, että ”eksymiselle” joku keksii paremman selityksen kuin allekirjoittanut.

Yhden mahdollisen tulkinnan kuulin Suomen Sotaveteraaniliiton 50-vuotiastoritapahtumassa, kun kerroin Antilan ja Sarion lennosta neljälle ilmavoimien lentäjäveteraanille, pilvenveikoille. He eivät pitäneet eksymistä mahdottomana. Syyksi he epäilivät paniikkia. Sellaistakin kuulemma sattui. Tähän tulkintaan on kaiketi uskottava - tai sitten ei.

****

Kiitokset Matti Haralle artikkelista joka antaa ainakin joitain lisätietoja hämeenkyröläisen Pentti Antilan viimeisestä lennosta. Toki artikkeli herättää paljon myös kysymyksiä.

 

Haran artikkelissa mainittu Arseeni Saare on ilmeisesti sama henkilö, jonka kenraali Lehtimäki mainitsee tavanneensa muistomerkin paljastustilaisuudessa.

 

Näyttää, että Pentti Antilan ja Antti Sarion Viron Veliseen päätyneen lentomatkan todellinen tarkoitus jää ikiajoiksi selvittämättä – vai jääkö?

 

Jään monien muiden tavoin odottamaan, että löytyykö Sota-arkistosta, Puolustusvoimain tai Ilmavoimien arkistoista Antilan ja Sarion lennon todellista tehtävänantoa! Nyt sen voisi vallan hyvin kertoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vetopelejä ja menopelejä Lavajärven Leirirannassa

Keskiviikko 1.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Lavajärven-Komin kyläyhdistys järjesti Lavajärven Leirirannassa kesäjuhlat sunnuntaina 29.7.2012.

 

Kesäjuhlat on pitkään jatkunut perinne kylällä, jossa sijaitsee mm. vapaa-ajanasuntomme.

 

Muistan ajan, jolloin Lavajärven kesäjuhlat järjestettiin Lavajärven Päivölässä

 

Ajat ovat muuttuneet ja niin on muuttunut myös kesäjuhlien sisältö. Ennen kesäjuhlissa oli useita urheilukilpailuja, mutta nyt kesäjuhlat painottuvat leppoisaan yhdessäoloon.

 

Pituushyppy, kuudenkymmenen metrin juoksu ja maastojuoksu olivat entisaikaan Päivölän kesäjuhlien ohjelmanumeroita. Muistan hyvin, että olen saanut Päivölän kesäjuhlilla lusikan palkinnoksi 500 metrin juoksussa!

 

Lavajärven-Komin kesäjuhlilla oli tänä vuonna esillä kaksikin mielenkiintoista meno- ja vetopeliä.

 

 

Kesäjuhlayleisö kohahti, kun Totti Härkönen kurvasi juhlapaikalle hienolla mikroautollaan.

 

 

 

Edestäpäin huomaa selvästi, että Totin auto on Volkkari!

 

 

 

Kesäjuhlien juontaja Tea Pihkoluoma kysyi Totilta haastattelussa, että pääsevätkö tytöt Totin kyytiin?  Totti totesi, että vain pojat pääsevät hänen kyytiinsä. No, ehkä tulee sekin aika, että myös tytöt pääsevät Totin kyytiin!

 

 

 

Hieman järeämpää tekoa oli kesäjuhlien vetopeli eli Ville Koivuniemen omistama Ford 5000.

Ville osallistuu traktorillaan Tractoc Pulling´n SM-kisoihin Farmi 2500 kg –sarjassa.

 

 

 

Tea Pihkoluoman haastattelussa Ville kertoi, että tänä vuonna Tractor Pulling´n SM-sarjassa ajetaan kuusi kilpailua. Neljä on ajettu ja Ville on nyt SM-kisassa toisena.

Ville edustaa SM-sarjassa kilpaillessaan Kauhajoen Traktoriurheilijoita.

 

 

 

Ville Koivuniemi on pystynyt kilpailemaan yllättävän pienellä budjetilla. Kone on kestänyt kaikki vedot, joten suuriin remontteihin ei ole ollut tarvetta.

 

Varsinaiseen harjoitteluun ei ole mahdollisuuksia, sillä jarruvaunuja ei luonnollisesti ole käytössä.

 

Kauden seuraava kisa käydään Nurmeksessa.

 

Ville kertoi, että kauden jälkeen traktoriin tehdään täysremontti ja kustannusarvio on nykynäkymien mukaan n. 5.000 euroa.  Tarvikevaraosilla kustannusarvio olisi pienempi, mutta Ville ei halua riskeerata ja hän tulee käyttämään alkuperäisosia.

 

Traktorin kuljetukseen käytettävä kuorma-auto maksoi Villen mukaan ”mopon hinnan verran”.  Se on kuitenkin pelannut hyvin ja kertaakaan ei ole jääty taipaleelle.

 

Ville Koivuniemi harjoittaa voimaperäistä viljelyä Viljakkalassa ja hän on mm. maatalousyhtymämme vuokramies.

 

 

 

Kesäjuhlilla oli tarjolla mansikoita, makkaraa ja lättyjä maksua vastaan.

Lavajärven-Komi kyläyhdistys tarjosi kesäjuhlaväelle ilmaiset kahvit, teen tai mehun.

 

 

 

Lavajärven Leiriranta on oivallinen paikka järjestää hiekkalinnojen rakennuskilpailu.

 

Kisaan osallistui kuusi joukkuetta ja joukkueen koko oli max. neljä henkilöä.

 

 

 

Näytti olevan yleistä, että hiekkalinnojen ympärille rakennettiin oikeaoppisesti vallihauta.

Marakatti-ryhmä koostui tytöistä ja he turvautuivat vallihaudan täyttämisessä kantoveteen, mutta…

 

 

 

 

…Zombie-pojat rakensivat linnansa niin lähelle vesirajaa, että he hyödynsivät vallihaudan vetenä suoraan Lavajärven vedenpinnan tasoa!

 

Kiitokset Lavajärven-Komin kyläyhdistykselle, jonka aktiivisuuden tuloksena kyläläiset ja mökkikansa saivat tavata toisiaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jääkärien jalanjäljillä Liebajan St. Trinitatis -kirkossa

Tiistai 24.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Liebajan St. Trinitatis-kirkko Latviassa on merkittävä Suomen historian kannalta, sillä siellä suomalaiset jääkärit vannoivat sotilasvalan helmikuun 13. päivänä v. 1918.

 

Jääkäreiden aikana Liebajan nimi oli Libau ja sillä nimellä tämä silloinen varuskuntakaupunki tunnetaan jääkärihistoriassa.

 

Taannoisella Baltian matkallamme vietimme mieliinpainuvan hetken tässä kirkossa.

 

 

 

Liepajan St. Trinitatis-kirkon latviankielinen nimikyltti.

Kyltistä ilmenee, että kirkko on rakennettu v. 1758. 

 

 

Kirkko on ulkoasultaan vielä osin restauroimatta, mutta…

 

 

 

…sisäasultaan se on restauroitu hyvin kauniiksi.

 

Sisätilojen restauroinnista me suomalaiset saamme olla ylpeitä, sillä Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Kulttuurialan ja muotoilun yksikön konservoinnin koulutusohjelman oppilaat ovat ”Conservation of the St. Trinitatis Church in Liebaja, Latvia” –hankkeen merkeissä osallistuneet kirkon konservointiin.

 

SEAMK:n hanke on tavallaan jatke jääkäritoiminnalle, sillä hankkeen taustalla on Etelä-Pohjanmaan Maakuntamuseon sekä Etelä-Pohjanmaan Jääkäriperinneyhdistyksen aloitteellisuus.

 

Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Liebajan St. Trinitatis-kirkkoon liittyvään hankkeeseen voi tutustua tarkemmin www.extra.seamk.fi/trinitatis -sivuilla.

Erityisesti suosittelen kirkon sisätiloista laaditun videomateriaalin katselemista!

 

 

Matkamme johtaja kenraali Pentti Lehtimäki kertoi kirkossa jääkäreiden sotilasvalatilaisuuden yksityiskohdista.

 

On luonnollista, että kaikki jääkärit eivät voineet valatilaisuudessa olla suorassa yhteydessä jääkärilippuun, vaan he muodostivat ketjun, jossa ensimmäinen piti kiinni lipusta ja seuraavat laskivat kätensä edellisen hartioille. Näin kaikilla jääkäreillä oli elävä yhteys jääkärilippuun.

 

 

Matkamme osanottaja, hämeenkyröläinen ylilääkäri Jarmo Puntalo esitti aikoinaan saksalaisille laatimansa mielenkiintoisen esityksen Suomen jääkäriliikkeestä. Todella hieno esitys ja saimme kuulla sen paikassa, jossa se erityisesti puhutteli.

Puntalo toimi Hämeenkyrössä lääkärinä ollessaan Viljakkalan ja Hämeenkyrön sotaveteraanien nimikkolääkärinä. Hän nautti silloin ja nauttii edelleenkin sotaveteraanien täydellistä luottamusta.

 

 

 

Kirkon seinällä on suomalaisten jääkäreiden sotilasvalan vannomistilaisuuden muistoksi laatta, jonka teksti kuuluu näin:

 

 

Suomalaiset jääkärit vannoivat tääl-

lä 13. helmikuuta 1918 uskollisuutta

Suomen lailliselle hallitukselle

lippunsa vihkimistilaisuudessa ennen

lähtöään maansa vapaustaisteluun

 

Teksti on laatassa latviaksi, suomeksi ja ruotsiksi.

 

Laatta on paljastettu syyskuun 13. päivä 1977.

 

 

 

Ylilääkäri ja res. lääkintämajuri Jarmo Puntalo jääkäreiden muistolaatan äärellä.

Muistolaatan vierellä on Suomenlippu ja Jääkärilippu.

 

 

Kirkossa on tavanomaisen urkuparven lisäksi hallitsijan aitio.

Osa meistä palasi kirkkoon vielä illalla, sillä siellä piti kaksi paikallista neitosta voimallisen urkukonsertin.

Kun neitokaiset tulivat konsertin jälkeen yleisön eteen kiittämään, niin mieleen nousi ajatus, että miten noin hennot tytöt saivat uruilla aikaan niin mahtavan musiikkituokion!

 

Ehkä osa poikkeuksellisen voimallisesta musiikista selittyy sillä, että kirkon urut tunnetaan eräänä maailman vanhimmista ja edelleen käytössä olevista mekaanisista uruista.

 

 

Tärkeä palanen Suomen historiaa tuli koettua, kun meillä oli tilaisuus vierailla St. Trinitatis -kirkossa Liepajassa Latviassa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tekikö pääministeri Jyrki Katainen puolueensa kannalta virhearvioinnin, kun todennäköisesti etukäteen hyväksyi Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuoren Suomen holtitonta rahan jakamista Espanjalle puolustavan puheenvuoron?

Sunnuntai 15.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus on onnistuneesti käyttänyt toimintaperiaatteenaan kahden kärjen taktiikkaa.

 

Kahden kärjen taktiikka on tuonut Kokoomukselle tulosta valtakunnallisesti, mutta myös suurissa kaupungeissa.

 

Kokoomuksen valitsema taktiikka on käytännössä sitä, että useista keskeisistä asioista kokoomuslaiset esittävät julkisuudessa täysin vastakkaisia mielipiteitä.

 

Vastakkaisten mielipiteiden esittämisellä Kokoomus pyrkii haalimaan puolueena mahdollisimman suuren äänimäärän vaaleissa.

 

Vakuuttavan näytön Kokoomuksen kahden kärjen politiikasta suomalaiset ja valitettavasti myös koko Eurooppa sai, kun perjantaina 13.7.2012 tuli julkisuuteen kahden merkittävän kokoomuslaisen tyystin toisistaan poikkeavat näkemykset eurotalouden hoitamisessa.

 

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori oli torstaina 12.7.7.2012 antanut Helsingin Sanomille haastattelun, jossa hän selkeästi asettui puolustamaan Espanjan pankeille annettavaa vakuudetonta rahan kylvämistä.

 

Vapaavuoren haastattelu julkaistiin Helsingin Sanomissa perjantaina 13.7.2012 ja kaikille on täysin selvää, että Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan kannanotot on etukäteen hyväksynyt Kokoomuksen puheenjohtaja eli tässä tapauksessa Suomen pääministeri Jyrki Katainen.

 

Kokoomuksen kahden kärjen toimintapolitiikka varmistui, kun samaisena perjantaina ja heinäkuun 13. päivänä Kokoomuksen kokenut kansanedustaja Ben Zyskowicz totesi Ylen ykkösaamussa, että hallituksen linja vakuuksien vaatimisesta on täysin oikein!

 

Kupletin juoneen kuului, että Turkista lomamatkaltaan tavoitettu pääministeri Jyrki Katainen sanoi tiedotteessaan, että Suomi voi osallistua lainaohjelmaan vain, jos Suomi saa Euroopan rahoitusvakausvälineen kautta annettavalle takausosuudelleen vakuudet.

 

Tiedotteellaan Katainen veti maton Vapaavuoren jalkojen alta, vaikka varmasti oli etukäteen hyväksynytkin Vapaavuoren Helsingin Sanomien haastattelussa ilmaiseman kannan!

 

Keskustan kanta Espanjan ja Italian pankkien tukemiselle on selkeä EI.

 

Olin paikalla, kun Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä linjapuheessaan Rovaniemellä 10.6.2012 totesi asiasta sanatarkasti näin:

 

”...sanomme kyllä tiukemmalle talouskurille ja ei liittovaltiokehitykselle. Meillä on ollut perusteet ja ymmärrystä pienten euromaiden tukemiselle, koska olemme sitä kautta auttaneet paitsi itseämme myös koko Eurooppaa.

 

Suurten maiden, kuten Espanjan ja Italian auttamiseen perusteet eivät enää riitä. Yhteisvastuun raja tulee vastaan.

Keskustan mielestä jokaisen maan on vastattava pankkijärjestelmänsä toiminnasta. Espanjan on pelastettava espanjalaiset pankit. Näin Suomessakin tehtiin 90-luvun pankkikriisissä.”

 

 

Yhteenvetona viime perjantain tapahtumista voidaan ennustaa, että Kokoomuksen horjahtelu ja kahden kärjen politiikka rahan syytämisessä Espanjalle tulee merkitsemään puolueen kannatuksen nopeaa hupenemista.

Heinäkuun kolmannentoista päivän tapahtumat 2012 saattavat koitua Kokoomukselle todella surkeiksi!

 

-Esko Erkkilä-

Eilinen blogikirjoitukseni herätti suurta mielenkiintoa!

Torstai 21.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Kiitän kaikkia eilisen blogikirjoitukseni lukeneita ja sitä kommentoineita aktiivisuudesta esittämäni asian suhteen.

 

Sain sähköpostiviestejä, puhelinsoittoja, henkilökohtaisia kommentointeja ja poikkeuksellisen suuren määrän nettisivuillani kävijöitä kirjoitukseni ansiosta.

 

Lähetin kirjoitukseni hieman fiksattuna Aamulehdelle ja se julkaisi kirjoitukseni ”Lukijalta” –palstallaan  20.6.2012 – se varmaan osaltaan vaikutti, että nettisivuillani oli poikkeuksellisen vilkasta.

 

 

Aamulehti huomioi mielipidekirjoitukseni jo etusivullaan, sillä lehden nimen alla oli 20.6.2012 alaotsikko:

Palvelut: TKL korjauttaa yhä bussejaan Virossa, vaikka kaupungin oma tuotanto on tehostunut."

 

 

 Sivulla B24 julkaistu kirjoitukseni kuului näin:

 

”Halutaanko palvelut ulkomaille?

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitos on onnistunut liikelaitoksen tehostamisessa hyvin.  Onnistuminen koskee myös korjaamotoimintoja, joka merkitsee mm. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen sinisten bussien kunnossapidon ja korjaamisen tehostumista.

 

Kaupungin oman tuotannon tehostumisesta huolimatta TKL korjauttaa bussejaan Virossa.

 

Hämmästys oli suuri, kun TKL:n johtokunnan puheenjohtaja kaupunginvaltuustossa 18. kesäkuuta kehua retosteli virolaisten bussikorjaamoiden hyvää työn laatua ja halpaa hintaa

 

Puheenvuoro oli isku suomalaista ja tamperelaista työtä vastaan.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen tehostamistoimenpiteet ovat pelastaneet kaupungin oman tuotannon säilymisen laajemmaltikin. Infran kokemukset osoittavat, että myös kaupungin oma tuotanto pystyy olemaan tehokasta – kaikkea ei tarvitse ulkoistaa!

 

Haluavatko päättäjät ulkoistaa bussien korjaamisen ohella myös muut Tampereen kaupungin palvelutoiminnot ulkomaille?

 

 

 

Esko Erkkilä

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja, kesk”

 

 

Toivon, että blogikirjoitukseni ja sen Aamulehdessä julkaistu ”miedompi” versio vauhdittavat keskustelua siitä, että...

...onko meidän Tampereella ja koko Suomessa pakko siirtää kaikki palvelutoiminnot Suomen ulkopuolelta tapahtuviksi!

 

Vastaan omasta puolestani ja vastaukseni on VAHVA EI!

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan uusi puoluejohto on valittu

Sunnuntai 10.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Kerron lyhyesti ja täydennän myöhemmin:

 

 

Puheenjohtajaksi Juha Sipilä

 

Varapuheenjohtajiksi:

 

 

Annika Saarikko

 

 

 

Riikka Manner

 

 

 

Juha Rehula

 

 

 

 

Puoluesihteeriksi Timo Laaninen...

...(joka tässä kertoo ääntenlaskun aikana tunnelmistaan Riikka Uosukaiselle)

 

 

Täydennän Rovaniemen kuulumisia toivottavasti jo tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sipilä-rintamerkki rintaan ja...

Lauantai 9.6.2012 klo 8.17

...bussimatka puoluekokouspaikalle voi alkaa!

Rovaniemeltä "livenä" 9.6.2012 klo 8.18

-Esko Erkkilä-

Pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat ovat tärkeä elementti Tampereen kaupungin toiminnassa

Torstai 7.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereella järjestetään muutaman kerran vuodessa pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan yhteisiä asukasiltoja.

 

Asukasillat järjestetään eri puolilla kaupunkia. Ne ovat tarkoitettu tiettyjen alueiden asukkaille, mutta yleensä tilaisuudet muodostuvat koko kaupungin asioita koskeviksi ja se on mielestäni yksinomaan hyvä asia.

 

Etelä-Tampereen aluetta koskeva asukasilta järjestettiin kesäkuun 4. päivänä Rudolf Steiner -koulun auditoriossa, Muotialantie 78-81.

Paikalla oli nelisenkymmentä tamperelaista ja olin yksi mukanaolleista.

 

 

Rudolf Steiner -koulun auditorio on nähtävyys sinänsä, joten paikka oli valittu oikein.

 

 

Asukasillan puheenjohtajana toimi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen (vihreät).

 

 

Roivaisen (oikealla) kanssa saman pöydän ääressä istuivat kaikki Tampereen apulaispormestarit pormestari Timo P. Niemisen johdolla.

Henkilöt vasemmalta; apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (vihreät), pormestari Timo P. Nieminen (kokoomus), apulaispormestari Irja Tulonen (kokoomus), apulaispormestari Leena Kostiainen (kokoomus) sekä apulaispormestari Timo Hanhilahti (keskusta).

 

 

Yleisön kysymyksiin vastaamassa olivat myös valtuustoryhmien edustajat ja he tässä vasemmalta alkaen:

Sirkka-Liisa Virtanen (vasemmistoliitto), Jari Heinonen (SKP), Lasse Oksanen (Tampereen Sitoutumattomat), Heikki Luoto (perussuomalaiset), Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen (keskusta), Pekka Salmi (SDP) sekä Marco Ruth (kristillisdemokraatit).

Ihmetytti, että vihreiden ja kokoomuksen valtuustoryhmien edustajia ei ollut paikalla!

Valtaosa tilaisuudessa esitetyistä kysymyksistä keskittyi ennalta esitettyihin kysymysten käsittelyyn ja se latisti tilaisuuden kokonaiskuvaa – nyt tilaisuuden hektisyys heikkeni, kun puheenjohtaja tukeutui pääosin ennalta lähetettyjen kysymysten käsittelyyn.

 

Pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat menettävät merkitystään, jos paikalle saapuneiden kaupunkilaisten esittämillä kysymyksillä ei ole mahdollisuutta tulla esille lainkaan. Toivottavasti tähän saadaan parannus jo seuraavalla kerralla.

 

 

Osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (vihreät) vakuutti, että kirjastopalvelujen tarjontaan ei puututa kaupungin säästötoimenpiteiden varjolla – hyvä niin!

 

 

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen apulaispormestari Irja Tulonen (kokoomus) joutui monen kysymyksen kohdalla levittelemään käsiään, sillä niin osuvia kysymyksiä yleisö osasi esittää apulaispormestarille.

Kaikesta kuullusta ja nähdystä oli helposti aistittavissa, että erityisesti vanhusten, sairaiden ja vähäväkisten asiat eivät Tampereella ole kunnossa ja eivät ole edes tulossa kuntoon.

”Palvelutalo” –käsitteen suoranaiseen väärinkäyttöön Tulonen otti tiukasti kantaa, kun hän totesi, että on aivan liikaa palvelutaloksi kutsuttuja asumismuotoja, jotka eivät ole todellisia palvelutaloja. Hyvä kannanotto, sillä seniorit varmaan hankkivat asuntoja sellaisista asumisyhteisöistä, joita markkinoidaan palvelutaloina, mutta todellisuudessa yhteisö ei tarjoakaan palvelutalotasoisia palveluja.

 

 

Lasten ja nuorten palvelujen apulaispormestari Leena Kostiainen sai oman ”kysymyspatterinsa” vastattavakseen etuajassa, sillä hänellä oli tärkeämpiä menoja tiedossa kuin tamperelaisten ongelmiin vastaaminen omalla vuorollaan.

Apulaispormestari Kostiaisen vastuualue on tärkeä niiden valmiuksien luomisessa, jotka luovat perusteet nuorten pärjäämisellä. Tämän vuoksi hänen roolinsa olisi ensiarvoisen tärkeä, jotta nuorille pystyttäisiin Tampereella luomaan kohtuulliset olosuhteet elämässä selviytymiselle.

 

 

Yhdyskuntapalvelujen apulaispormestari Timo Hanhilahti on Suomen ensimmäinen keskustalainen apulaispormestari. On muistettava, että hän on myös Suomen kokenein apulaispormestari, sillä Hanhilahdelle on kertynyt apulaispormestarikokemusta eniten kautta aikojen Suomessa!

Hanhilahti totesi, että kaavoitustavoitteet Tampereella on määrällisesti saavutettu.

Apulaispormestari Hanhilahti muistutti, että Partolan alueesta on tulossa elinvoimainen keskus myös Tampereen tarpeita varten. Pidän Hanhilahden ajattelusta ja Partolan kohoaminen Pirkkalan puoleisesta sijainnistaan huolimatta eteläisen Tampereen palvelukeskukseksi on osoitus kuntarajojen ylittävästä positiivisesta toiminnasta.

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen kehittämisohjelmaan viitaten apulaispormestari Hanhilahti totesi, että kaupungin oman tuotannon kehittämisellä on varmistettu oman tuotannon säilyminen ja sen lisäksi säästetty 8 miljoonaa euroa. Kyseisen liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana on mukava kuulla tunnustusta työmme tuloksista!

 

 

Pormestari Timo P. Niemiseltä pyydettiin kommentteja pormestari-järjestelmän hyvistä ja huonoista puolista.

Nieminen keskittyi järjestelmän hyvien puolien mainitsemiseen ja eräänä keskeisenä hyvänä puolena hän mainitsi sen, että luottamushenkilönä pormestarin pitää nauttia kaupunginvaltuuston ja sitä kautta kaupunkilaisten luottamusta. Tämä merkitsee, että pormestarin on koko ajan huomioitava kaupunkilaiset toiminnassaan.

Timo P. Nieminen mainitsi, että kunnanjohtaja-järjestelmässä jopa kolmikymppinen kunnanjohtaja pystyy hankkimaan eläkeviran ja se ei ole kannatettava asia.

Tampereen talouskehityksessä pormestari Timo P. Nieminen ennusti vielä vuodesta 2013 tulevan tiukka ja sama tilanne jatkuu ehkä myös vuonna 2014.

 

Pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat ovat kaupunkilaisten näkökulmasta hyvä asia.

 

Läsnä olleille on kuitenkin jatkossa varattava parempi mahdollisuus esittää kysymyksiä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuntaliiton analysointi kuntien vastauksista kuntauudistukseen antaa arvokasta tietoa kansalaisille, kunnallisvaalien äänestäjille ja toivottavasti puhuttelee myös hallitusta

Lauantai 26.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuntaliiton erityisasiantuntijat Antti Kuopila ja Markus Pauni sekä projektipäällikkö Sini Sallinen ja tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom ovat kehitysjohtaja Kaija Majoisen johdolla laatineet erinomaisen analyysin kuntien valmiuksista ministeri Virkkusen esityksestä kuntien yhdistymisselvityksiin.

 

MSL-Tampere oli jo useita viikkoja sitten sopinut erityisasiantuntija Antti Kuopilan alustuksesta, joka käsitteli Kuntaliiton näkemyksiä kuntauudistuksesta.

 

Emme tilaisuudesta sopiessamme osanneet arvata, että tilaisuuden ajoitus osui kohdalleen, sillä Kuntaliiton asiaa koskeva analyysi julkistettiin muutama tunti ennen tilaisuutemme alkamista – saimme siis kuulla todella uusinta tietoa kuntauudistuksesta!

 

Kuntaliiton erityisasiantuntijoiden laatima analyysi löytyy Kuntaliiton nettisivuilta www.kunnat.net nimellä ”Kuntien valmiudet yhdistymisselvityksiin vaihtelevat alueittain paljon”.

 

 

MSL-Tampereen kaikille avoimessa tilaisuudessa Kirjastotalo Metson Martikainen-luentosalissa Kuntaliiton erityisasiantuntija Antti Kuopila kertoi Kuntaliiton analyysistä torstaina 24.5.2012.

 

Kuntaliiton laatima analyysi on vaatinut analyysin laatineelta työryhmältä paljon työtä, sillä kuntien vastaukset ministeri Virkkusen laatimiin kysymyksiin eivät ole helposti tulkittavissa.

 

Työryhmä on paneutunut tehtäväänsä huolella ja on tarvittaessa erikseen tarkistanut kunnan todellisen kannan esitettyihin kysymyksiin.

 

Kuntaliiton erityisasiantuntijoiden laatimaa analyysiä on arvostettava, sillä se antaa todellista tietoa kansalaisille, syksyn kunnallisvaaleihin valmistautuville äänestäjille ja toivottavasti se antaa järkeä myös hallitukselle.

 

Oleellista analysoinnissa Kuntaliiton tiedotteen mukaan on se, että kunnat hyväksyvät vain vapaaehtoisuuteen perustuvat kuntaliitokset.

 

Tästä lähes kaikki hallituksessakin olevat puolueet ovat yksimielisiä, mutta hallituksessa on kaksi ”vastarannan kiiskiä” ja he ovat pääministeri Jyrki Katainen sekä kuntaministeri Henna Virkkunen. Kukaan ei ole heidän suustaan kai kuullut, että kuntien pakkoliitokset eivät ole mahdollisia!

 

Kataisen sekä Virkkusen jääräpäisyys ja sitä kautta Kokoomuksen linja on äänestäjien muistettava, kun syksyn kunnallisvaaleissa äänestäjä tekee äänestyskopin hiljaisuudessa päätöstään puolue- ja ehdokasvalinnastaan!

 

 

Kuntaliiton analyysistä selviää, että Virkkusen kuntakartan vastustaminen on voimakkainta Keski-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä, ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla.

 

Virkkunen olisi rustaamassa koko Keski-Pohjanmaata yhdeksi kunnaksi ja tiedän alueen hyvin tuntevana, että se ei ole mahdollista.

 

Vihreiden selvitysmies Osmo Soininvaaran taannoinen haavekuva yhdestä Lahden ympärille muodostettavasta suurkunnasta näkyy alueen kuntien kannanotoissa edelleen ja siellä kunnat haluavat jatkaa ymmärrettävistä syistä itsenäisinä. Eivätpä taida Vihreät olla kovin suuressa suosiossa Lahden ympäryskunnissa!

 

Pirkanmaalla ainoastaan kaksi kuntaa Tampereen lisäksi on tyytyväinen Virkkusen esitykseen.

 

Tampereen kehyskunnat eivät halua liittyä tehottomaan Tampereeseen ja näin onkin hyvä.

Tämä oli Keskustan linja taannoin, kun Tampereen vastausta Virkkusen kyselyyn laadittiin – oli hienoa, että useat vastuulliset Tampereen kaupunginvaltuutetut myös muista valtuustoryhmistä yhtyivät Keskustan kantaan!

 

Toivon, että mahdollisimman monet kansalaiset ja äänestäjät perehtyvät Kuntaliiton erityisasiantuntijoiden laatimaan analyysiin. Se on mainio pohja, kun äänestäjä tekee puolue- ja ehdokasvalintaa ensi syksyn kunnallisvaaleissa!

 

-Esko Erkkilä-