S-ryhmä on lopettamassa tai ainakin vähentämässä kuluttajien ja maataloustuottajien halveksimista!

Torstai 7.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa liikkuu tietoja, että S-ryhmä olisi lopettamassa ”halpuuttamisen”.

 

S-ryhmä aloitti vuoden 2015 alussa ”halpuuttamisen”, jossa se muka alensi omia katteitaan elintarviketuotteissa. Todellisuudessa mitä ilmeisimmin oli kuitenkin kyse siitä, että elintarvikekaupan markkinajohtaja alensi tavarantoimittajilleen maksamiaan sisäänostohintojaan.

 

S-ryhmän halpuutuskampanja alensi koko suomalaisen alkutuotannon saamaa katetta ja osaltaan se vaikeutti suomalaisen maataloustuottajan taloudellista pärjäämistä.

 

S-ryhmän toiminta heijastui lähes koko maamme elintarvikekauppaan ja se merkitsi kotimaiselle elintarviketeollisuudelle merkittävää haittaa.

 

Haitta syntyi mm. siitä, että elintarviketeollisuuden huipputuotteiden hintakuva muodostui halpatuotteiden tasolle – tästä eräänä pahimpana esimerkkinä oli Valion Oltermanni-juuston mielikuva!

 

S-ryhmän 5-vuotisella halpuutuskampanjalla on merkittävä rooli maataloustuotannon ongelmien kärjistymiselle; toiminnalla on vaikutuksia jopa huoltovarmuudellemme.

 

”Halpuuttavaa” S-ryhmää voi perustellusti verrata räkänokkaiseen katupoikaa, joka heittelee kiviä yhteiskuntamme tärkeisiin kohteisiin ja nyt tapahtuvaa S-ryhmän muutosta onkin kunnioitettava, sillä nyt kyseisen jakelutien uusi slougan tulee olemaan ”Herkuttele juhlavammin”!

 

Aika näyttää, että miten räkänokkapojasta kehkeytyy salonkikelpoinen herrasmies!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi yrityksen kannattaa ylläpitää asiakaspalvelunumeroaan asiakkaiden karkottamiseen?

Torstai 31.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö osallistuu jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina Tampereen Torikauppiasyhdistyksen järjestämille Maanantaimarkkinoille Tampereen Keskustorilla.
 
 
Paikalla on Keskustan luottamushenkilöitä keskustelemassa tamperelaisten ja myös maakunnan väen kanssa ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä.
 
 
Tarjoamme toritilaisuudessa kahvia, jota keitämme kahdella Bartscher-perkolaattorilla eli tuoretta kahvia on aina saatavilla.
 
 
Perkolaattorit ovat toimintavarmoja laitteita, mutta niiden nousuputki rikkoutuu joskus ja sen vuoksi nousuputkia pitää aina olla varastossa.
 
 
Meillä ei tällä hetkellä ole nousuputkea – hinnaltaan n. 20 euroa – varaosana ja sen vuoksi eilen tilasinkin niitä varastoon tulevia tarpeita varten.
 
 

***************

 
 
Erehdyin soittamaan Forssan Huoltopalvelu Oy:n asiakaspalvelunumeroon, mutta sieltä todettiin yks´kantaan, että heillä ei ole puhelinmyyntiä!

 

Osoite	Sähkoposti	Puhelin
Forssan Huoltopalvelu Oy	forssan@huoltopalvelu.com	Asiakaspalvelu 010-5045810
Myymälä: Salkokatu 1, 30100 Forssa	Yhteydenottolomake	Kodinkonehuolto 010-5045811
Ma 08.30 - 17.00, ti-pe 08.30 - 16.30		Whatsapp 0400772249
Postiosoite: PL 50, 30101 Forssa

 

Totean, että Forssan Huoltopalvelu Oy:n ilmoittama asiakaspalvelunumero onkin tarkoitettu asiakkaiden karkottamiseen!

 

 

 

 

No, hätä ei ollut kuitenkaan kummoinenkaan, sillä soitin Pokerpool Oy:n puhelinnumeroon, jossa ystävällinen ja asiantunteva mieshenkilö halusi palvella minua.

Näin Pokerpool Oy kertoo itsestään:

 

 

***************

 

Kiitän Pokerpool Oy:tä miellyttävästä asiakaspalvelusta ja uskon sekä toivon sen pärjäävän markkinoilla tulevaisuudessakin!

 

-Esko Erkkilä-

Viimeistään nyt on oikea hetki laittaa jänisaita pensasmustikkamaan ympärille!

Tiistai 22.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Istutimme toistakymmentä vuotta sitten 19 pensasmustikantainta mökkimaailmaamme ja vaikeuksiakin on ollut, sillä yksikään nykytaimista ei taida olla alkuperäisiä.
 
 
Viime kesänä kuitenkin onnisti ja saimme noista yksilöistä lähes neljäkymmentä kiloa pensasmustikkaa.
 
 
 

 
 
   
 
 

 
 
Tässä malliksi viime kesän satoamme.

Pensasmustikan marjat eivät ole niin mehukkaita ja aromisia kuin tavallisen mustikan. Sitä vastoin marjat ovat kookkaampia, mutta hedelmäliha on väritöntä ja siemenet puuttuvat.

*********************

 
 
 
Pensasmustikka on alppiruusun ja syreenihortensian tavoin kalkinkarttaja, joten kalkkia ei missään nimessä saa laittaa pensasmustikkamaalle.  Pensasmustikka tykkäisi muiden kalkinkarttajakasvien tavoin, jos sen juurille muutaman vuoden välein toisi suolta suorutaa tai maata ainakin sellaiselta suopellonsyrjältä, jota ei ole koskaan kalkittu.
 
 
 
Happaman kasvualustan lisäksi pensasmustikankasvatuksessa on muistettava kaksi asiaa eli pensasmustikkamaa on suojattava jäniksiltä ja marjomisaikana myös linnuilta.
 
 
 

 
 
Hyvän viimekesäisen sadon innoittamina hankimme 27 uutta pensasmustikantainta ja istutimme ne erilleen…
 
 
   
 

 
 
 

Tässä pari kuvaa uudesta pensasmustikkamaastamme:

 
 
   
 
 

 

*****************
 

Tein portin aitaukseen!

 
 
   
 
 

*****************

 
 
   
 

 

 
 
 

Meillä on mökkimaailmassa jänisverkkoa trekoolimaiden ympärillä yli 200 metriä ja nyt tuo uusi pensasmustikkamaan verkkoaita on tuon laajemman verkotuksen sisällä, joten eiköhän ainakin siellä nyt saada olla jäniksiltä rauhassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tein oikean päätöksen tasan 25 -vuotta sitten!

Keskiviikko 16.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tänään tulee kuluneeksi 25-vuotta, kun Suomessa järjestettiin kansanäänestys Euroopan Unioniin liittymisestä.

 

 

Kunnioittamani tahot, kuten MTK sekä Suomen Keskusta hoipertelivat, kun ainakin merkittävä osa niiden jäsenistä teki myyräntyötä Euroopan Unioniin liittymistä vastaan.

 

 

On viime päivinä ollut mukava havaita, että nämä ”hoipertelijat” ovat palanneet järkilinjalle ja kiittelevät liittymistämme Euroopan Unioniin!

 

 

Olin 16.10.1994 mukana agribisneksessä ja tiesin vallan hyvin, että EY:hyn liittyminen – se oli silloinen termi – merkitsee suuria haasteita suomalaiselle maataloudelle.

 

 

Uskoin kuitenkin jo silloin, että liittyminen Euroopan Unioniin on maataloudenkin kannalta oikea ratkaisu – nyt me kaikki tunnustamme, että näin on!

 

 

Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä 25 vuotta sitten meitä Euroopan Unioniin liittymistä kannattavia oli 56,89 % ja liittymistä vastustavia vain 43,11 %.

 

 

Eduskunta kunnioitti kansanäänestyksen tulosta ja Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1.1.1995!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

52 ei riitä Tunkelon lasi-ikkunoiden määräksi!

Torstai 10.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tapio Rautavaara laulaa tai oikeastaan kertoo ”Korttipakka” –kappaleessaan, että korttipakassa on kortteja 52 ja hän toteaa, että sama määrä on myös viikkoja vuodessa.
 
 
Tuo luku ei kuitenkaan riitä Oriveden Längelmäellä sijaitsevan Tunkelon talon hirsirakennuksen päärakennuksen alkuperäisten ikkunoiden lukumääräksi, sillä Tunkelon päärakennuksessa on 54 ikkunaa!
 
 
Me Pirkanmaan Agrologit vierailimme Tunkelossa, kun juhlimme yhdistyksemme 80-vuotista taivalta 29.9.2019.
 
 
 

 
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
Varmaan jonain päivänä jatkan juttuani Tunkelosta, mutta jo nyt voin suositella Tunkeloa tutustumiskohteeksi ja samalla sen maittavan juhlapöydän nautiskeluun!

Yhdistykset!

Tehkääpä matka Tunkeloon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Serlachius-museot Mäntässä tarjoavat suorastaan hengästyttävän taide-elämyksen!

Maanantai 30.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen olla Rouvan kanssa mukana matkassa, kun Pirkanmaan Agrologit ry järjesti 80-vuotisen historiansa kunniaksi retken Mänttään.
 
 
Kohteinamme olivat Serlachius-museot eli Gustav- ja Gösta-museot.

 

 

***************

 
 
Gustav-museo on toiminnallinen museo, joka toimii G.A. Serlachius-yhtiön entisessä hienossa pääkonttorissa.
 
 
 
Sen pääsisäänkäyntiä vartioi kuvanveistäjä Jussi Mäntysen vuonna 1935 veistämä veistospari,…

 

 

 

 

 

 

 

 

…joiden nimi on ”Äidin ylpeys”.

 

 

 

Veistosparissa ilvespari vartioi mietteliäänä G.A. Serlachius-yhtiön vuonna 1935 rakentamaa pääkonttorirakennusta – teokset tilasi Gösta Serlachius.

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Joenniemen kartanoon kuljetaan paviljongista johtavaa lasiseinäistä käytävää kulkien.

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

 

 

Paviljongin edessä on nyt Matthew Day Jacksonin vuonna 2013 luoma pronssinen luomus ”Mahtava lohduttomuus”!

 

 

Sateinen sää lisäsi teoksen lohduttomuutta!

*******************

Olen aikaisemminkin saanut tutustua Serlachius-museoihin, mutta aina niihin tutustuminen on vahva elämys -suosittelen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Venäläiset sotavangit helpottivat Haverin kultakaivoksen työvoimapulaa

Sunnuntai 29.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa Haverin kultakaivoksen alueen eräs erikoisuus on…
 
 
 

 
 
   
 

…Vankitalo, jossa kaivoksen työntekijöinä olleet neuvostovangit olivat majoitettuina Jatkosodan aikana.

 
 
 
Olen muutaman kerran päässyt tutustumaan Vankitaloon ja niin tapahtui taas 24.9.2019, kun Viljakkala-neuvosto tutustui Haverin alueeseen.
 
 
Seuraavassa muutamia valokuvia Vankitalon sisustuksesta:
 
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
 

*********************

 
 
 
 
Venäläiset sotavangit saatiin Kihniöllä sijainneelta vankileiriltä ja heitä oli Haverissa kolmisenkymmentä.
 
 
Kaivoksen johtaja paroni Aminoff oli innokas kalamies ja hän tapasi pyytää jonkun sotavangeista soutumiehekseen, kun lähti aamukalastukselle.
 
 
Kerrotaan, että paronilla oli tapana ottaa pienet ryypyt kalaonnen varmistamiseksi ja hän tarjosi pienet näkäräiset myös soutumiehelleen.
 
 
Venäläiset sotavangit kävivät aseistamattoman suomalaisen työnjohtajan johdolla mm. sienestämässä ja silloinkaan kukaan heistä ei lähtenyt karkuteille.
 
 
 

****************

 
 
   
 
Vankitalon seinällä on kuva viidestä Haverissa työskennelleestä sotavangista…
 
 
 
…ja Vankitalon saneerauksen yhteydessä löytyi seinästä myös…
 
 
   
 

 
 
 
Jatkosodan välirauha allekirjoitettiin 19.10.1944, joten tuo teksti on päivätty välirauhaa seuranneena päivänä!

 

 

 

Mitähän venäläisille sotavangeille tapahtui sen jälkeen, kun he palasivat kotimaahansa?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vakuutusyhtiöiden suorittamat auditoinnit antavat yrityksille paljon hyviä vinkkejä vahinkojen ennaltaehkäisyyn

Perjantai 27.9.2019 - -Esko Erkkilä-

”Vahinko ei tule kello kaulassa” on varmaan kaikille tuttu hokema ja osittain se pitää paikkansakin.
 
 
Puhun kokemuksesta, kun totean, että vakuutusyhtiöiden auditoinnit ovat kuitenkin niitä ”kelloja”, joita ne tarjoavat auditointien muodossa asiakkailleen.
 
 
Vakuutusyhtiöiden tarjoamiin auditointeihin kannattaa aina suhtautua myötäsukaisesti, sillä niiden avulla monet vahingot voidaan välttää kokonaan tai ainakin vahinkojen määrä pystytään rajaamaan.
 
 
Vakuutusyhtiöiden henkilökunnalle on muodostunut kokemuksen kautta erinomaisen tarkka vainu odotettavissa olevista vahingoista ja heidän antamiinsa vinkkeihin kannattaa suhtautua vakavasti – se on tietysti vakuutusyhtiön etu, mutta ennen kaikkea se on vakuutuksenottajan etu!
 
 
Bulk-, suursäkki- ja piensäkkivarastoijan vinkkelistä ja aikoinaan merkittävien materiaalimäärien logistiikasta vastanneena otan esimerkkinä esille yhden seikan ja se on…
 
 

…tyhjien kuormalavojen varastointi tuotanto- ja/tai varastorakennusten seinustoille!

 
 
 
Vakuutusyhtiöiden auditoijat näkevät suorastaan punaista, jos heidän asiakkaansa varastoivat tyhjiä kuormalavoja rakennusten seinustoilla.
 
 
 
Tyhjät kuormalavat seinustoilla merkitsevät melkoista palokuormariskiä, sillä kaikenmaailman hörhöjen on helppo saada kuormalavat tuleen ja se merkitsisi myös koko rakennuksen palamista.
 
 
Joku voi väittää, että tehdaslaitosten ja satamien ympärillä on korkeat aidat, mutta koskaan ne eivät ole niin korkeita, että ne pitelisivät hörhöjä!

 

 

Maatiloilla ei ole hörhöjen esteenä aitoja, joten maatilarakennustenkaan seinänvierustoille ei kannata tyhjiä kuormalavoja varastoida!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyynpurema on aina vakava asia!

Tiistai 17.9.2019

Nyt liitän juttuni oheiskuvaksi kuvan kyykäärmeestä, joka ei tarkasti ottaen liity juttuuni, sillä kuvassa on mökkimaailmassani jokunen vuosi sitten kuvaamani kyykäärme.   

Vuonna 1968 agrologiopintoihin liittyvän harjoittelujakson oleellinen osa oli kerätä tietty määrä kasveja ja sitä olimme me kolme MTT:n Hämeen Koeaseman harjoittelijaa tekemässä joskus kesällä 1968.  

Kuljin pusikossa kolmantena ja hurjistunut kyykäärme iski nilkkaani!  

Menimme nopeasti majoituspaikkaamme ja koeaseman johtaja Mauri Takala hälytti heti taksin viemään minua Tampereen Keskussairaalaan.  

Ohitin Keskussairaalan ensiavussa kaikki todellista apua tarvitsevat ja minut kiikutettiin operointipöydälle.  

Koko prosessin kivuliain vaihe oli, kun lääkäri antoi vasta-ainepistoksen nilkkaani – paikkaan, jossa ei juurikaan ole lihaksia. Pistos oli kivulias ja teki mieli potkaista kaikki kohdevalot ja muut rensselit säpäleiksi!  

No, siitäkin selvittiin ja minulle määrättiin viikko lepoa, jotta kyynpistos ei aiheuttaisi minulle sen suurempia ongelmia.  

Tiedän kotikulmilta tapauksen, jossa kyynpurema henkilö polki vasta seuraavana aamuna polkupyörällä kunnanlääkärin vastaanotolle eli polkupyöräily tavallaan varmisti kyynmyrkyn täydellisen tehon. Kyseinen henkilö ei koskaan tullut entiselleen kyynpuremasta!

 

 

 

Kyynpureman jälkeen kehotan mahdollisimman nopeasti hankkiutumaan lääkärin vastaanotolle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Presidentti ja valiokuntaneuvos

Tiistai 20.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen MTK-Viljakkalan jäsen ja pääsin sen jäsenenä elokuun alussa käymään hämeenkyröläisen "kierrätysneuvos” Matti Järvenpään (syntynyt 1936) rakentamassa Rautapuistossa.

 

 

Käynnistä taitaa riittää juttuaineksia useampaankin juttuun, mutta aloitan otsikkoaiheella.

 

 

 

 

 

Tässä kuvassa on itse kierrätysneuvos romuraudasta rakentamansa ”Presidentti ja valiokuntaneuvos” -teoksen äärellä.

 

 

Puuttuu vain se, että presidentti huiskaisisi käsilaukullaan valiokuntaneuvosta!

 

 

 

*******************

 

 

 

 

Minulla on yksi henkilökohtainen muistelus presidentistä ja valiokuntaneuvoksesta; kas näin:

 

 

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen jäsenenä olin kutsuvieraana mukana Finlandia-talolla vuonna 2006, kun Suomen Syöpäyhdistys täytti 70-vuotta ja etupenkissä istuivat juhlaamme juhlistamassa Tasavallan Presidentti Tarja Halonen sekä puolisonsa valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi.

 

 

Jossain vaiheessa valiokuntaneuvos nousi ylös ja käveli arvokkaasti etuoikealle kulisseihin – puolisonsa jäi itsekseen istumaan eturiville.

 

 

Luulimme, että valiokuntaneuvos-Pentti lähti käymään kusella, mutta niin ei ollut, sillä hän ei juhlan kestäessä enää saapunut paikalleen!

 

 

No, Hämeenkyrön Rautapuistossa valiokuntaneuvos seisoo presidentin vierellä ja hänellä ei ole tarvetta käydä kusella tai muutenkaan kouluttaa puolisoaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sortavalassa pitää aina olla aikaa, jotta ehtii poiketa "Runonlaulaja" -patsaalla!

Keskiviikko 7.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kyröläismatkallamme poikkesimme kahdestikin Sortavalassa - mennessämme kohti Petroskoita ja palatessamme Aunuksesta kohti Käkisalmea.

 

 

Menomatkalla olimme liikkeellä kovin myöhäistunteina ja kun yövyimme Piipun Pihassa, en lähtenyt illalla enää Sortavalan keskustaan.

 

 

Paluumatkalla oli olevinaan myös kiire ja pysäköimme bussimme Sortavalan torin äärelle, josta on muutama sata metriä Sortavalan keskustaan.

 

 

 

 

 

Sortavalan ykköskohde on mielestäni ”Runonlaulaja” –patsas ja sen luokse kiirehdin myös nyt.

 

 

 

 

 

Runonlaulajan patsas on kuvanveistäjä Alpo Sailon veistos, joka paljastettiin Sortavalassa Kalevalan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 1935. Patsaan mallina Sailo käytti karjalaista runonlaulaja Petri Shemeikkaa (1821 – 1915), jonka Sailo oli tavannut aikaisemmin henkilökohtaisesti.

 

 

Veistoksen tekemisessä Sailoa auttoi hänen oppilaansa Nina Stynkel, josta muutamaa vuotta myöhemmin tuli Sailon puoliso.

 

 

 

 

Kannustan, että Sortavalassa käydessänne poikkeatte Alpo Seilon veistämän ”Runonlaulaja” – patsaan äärellä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Apteekkari Jääskeläinen maksoi kyläläisille markan jokaisesta kivestä, jotka he toivat huvilan rakennustyömaalle!

Tiistai 6.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Sorvalalaisen apteekkari Tauno Jääskeläisen huvila sijaitsee Sortavalasta Pitkärannan ja Salmin kautta Aunukseen johtavan tien varrella Sortavalasta ajaen tien vasemmalla puolella 12 kilometrin etäisyydellä Sortavalasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taannoisella Kyröläismatkallamme ajoimme kahdestikin apteekkari Jääskeläisen huvilan ohitse, mutta vain paluumatkalla - kun istuin bussin oikealla puolella - sain heikkolaatuisia kuvia huvilasta.

 

 

Harmittelen, että en pyytänyt kuljettajaamme Raivoa pysähtymään tai edes hiljentämään, kun ajoimme apteekkari Jääskeläisen huvilan ohi!

 

 *******************

 

Sortavalan apteekkari Tauno Jääskeläinen (1888 – 1947) rakennutti Laatokan pohjoisrannalle Kirjavalahden rannalle funkistyylisen kaksikerroksisen kivirakennuksen, jonka suunnitteli vuonna 1935 arkkitehti Pauli Blomstedt.

 

 

Rakennuksen erikoisuus on se, että sen julkisivu on koristeltu pienillä kivenlohkareilla ja se valmistui vuonna 1937 eli kaksi vuotta ennen Talvisotaa.

 

 

Tutkin tätä juttuani varten apteekkari Jääskeläisen Kirjavanlahdella sijaitsevan huvilan historiaa ja totesin, että apteekkari Jääskeläinen tuki paikallista toimintaa ja maksoi jokaisesta kivestä, jotka kyläläiset toivat rakennustyömaalle, yhden markan!

 

 **************

 

Apteekkari Jääskeläisen huvilassa toimi Jatkosodan loppuvaiheessa Rannikkotykistörykmentti 13:n sairastupa ja komentotoimisto.

Myöhemmin siinä toimi joskus vajaat kolmisenkymmentä vuotta sitten kaikille avoin kahvila ja silloin olen poikennut siellä teellä ja maistuvia leivonnaisia nauttien – nykyisin Jääskeläisen huvila toimii venäläisten taiteilijoiden kesäkotina ja sen vuoksi se ei ole avoin ohikulkijoille.

 

Mainittakoon, että Blomstedt suunnitteli myös Jääskeläisen vuonna 1929 Helsinkiin Mannerheimintien ja Runeberginkadun kulmaan perustaman Carelia- apteekin ja apteekin painotuotteet. Carelia- apteekki on toiminut vuodesta 1996 alkaen Töölöntorin laidassa.

 

En tunne Carelia-apteekin nykytilannetta, mutta toivon, että se on yhä edelleen olemassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kauno Kleemola oli merkittävä keski-pohjalainen valtiomies

Lauantai 27.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Minulle Keski-Pohjanmaa merkitsee huomattavasti suurempaa aluetta, kuin se nykyisin määritellään.

 

 

Pohjoisessa minun keski-pohjanmaahani kuuluvat Kalajoki, Oulainen, Haapavesi ja Kärsämäki –linjan kunnat ja idässä Haapajärvi sekä Reisjärvi kuuluvat minun keski-pohjanmaahani.

 

 

Aloitin työurani Keski-Pohjanmaalla ja sen ansiosta tunnen alueen kunnat.

 

 

Keski-Pohjanmaalta on kohonnut useita henkilöitä vuosien saatossa Suomen valtiomiehiksi ja korkeimmalle heistä kohosi Nivalasta syntyisin ollut Kyösti Kallio.

 

 *****************

 

Maanviljelysneuvos Kauno Kleemola (1906 - 1965) on ollut eräs merkittävistä keski-pohjalaisista valtiomiehistä:

 

 

 

 

Eduskunnan puhemies Kauno Kleemolan hauta sijaitsee Kälviän kirkkomaalla eli maanviljelysneuvos on saanut viimeisen lepopaikkansa synnyinseurakuntansa mullassa.

 

 

 

 

 

Kauno Kleemolan muistopatsas sijaitsee Kälviän kirkon äärellä pitäjän parhaalla paikalla.

 

Patsaan on veistänyt presidentti Kyösti Kallion tyttären Kerttu Saalastin poika kuvanveistäjä Risto Saalasti – patsas paljastettiin v. 1981.

 

 

 

 

 

Risto Saalasti on onnistunut taltioimaan patsaaseen sitä jämeryyttä ja kaukokatseisuutta, joka oli luonteenomaista Kauno Kleemolalle.

 

 

 

 

 

Vuonna 1943 Kauno Kleemola valittiin Kannuksen Maamieskoulun johtajaksi ja silloin hän muutti Kälviältä Kannukseen.

 

 

Kannuksen kaupunki kunnioittaa Kleemolan elämäntyötä, sillä kaupungin virastotalon edustalle paljastettiin ”Elämän pelto ja pöytä” – niminen Riitta Helevän veistämä patsas 9.9.1990.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Äänisen rantakadulla Petroskoissa vieraskin viihtyy

Perjantai 26.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen päässyt käymään ainakin puolentusinaa kertaa Petroskoissa ja viimeisin käynneistäni siellä tapahtui, kun me Kyröläismatkaajamme yövyimme siellä kaksi yötä heinäkuun alkupäivinä.

 

 

Äänisen rantakadulla on useita mielenkiintoisia kohteita ja niistä nyt muutama kuva ja muutama sana.

 

 

 

 

 

Rotundan paviljonki on kaunis arkkitehtoninen kokonaisuus lähellä Otto Wille Kuusisen patsasta.

 

Rotunda on rakennustaiteessa käytetty pyöreä, kupolilla varustettu rakennustyyppi, yleensä kirkko tai joissakin tapauksissa yksityispalatsin eteishalli tai museon tai kirjaston lukusali.

 

 

 

 

 

Nainen aalloilla-taideteos, josta en löytänyt nimeä tarkempaa taustatietoa. Tämä taideteos on ollut paikoillaan jo useita vuosia.

 

 

 

 

 

Avaimet –taideteos ja sen sanoma jää epäselväksi minulle, mutta niin on käynyt myös useille muille, joiden olen kuullut kommentoineen tätä taideteosta!

 

 

 

 

 

"Kalastajat" on Duluthin kaupungin vuonna 1991 Petroskoille lahjoittama taideteos.

 

Metallitangoista tehdyt ihmishahmot esittävät venäläistä ja amerikkalaista merimiestä, jotka heittävät nuottaa veteen. Teos symboloi kahden kansan yhteistyötä.

 

 

 

 

 

Ruotsalainen Umeå lahjoitti petroskoilaisille Toiveiden puun vuonna 1996. Veistoksen valmistamiseksi käytettiin elävää mäntyä, joka peitettiin lasikankaalla. Puussa on pieniä kelloja ja iso korva, johon voi kuiskata toiveita. Ruotsalaisen eepoksen mukaan jos kello soi toiveen lausumisen jälkeen, se toteutuu.

 

Petroskoilaiset ovat keksineet puuhun omaa perinnettään - jotta toive toteutuisi, puuhun on solmittava naruja!

 

 **********

 

Äänisen rantakadulla on eräitä muitakin taideteoksia, mutta ne sijaitsevat Rotundan paviljongista toiseen suuntaan ja siellä en nyt käynyt.

 

 

Äänisen rantakadulla kannattaa poiketa, kun käy Petroskoissa, sillä…

 

 

 

 

 

…rannalla saattaa nähdä sen kuuluisan Äänisen kalastajankin, jonka toimia Otto Wille Kuusinen jaksaa valvoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Murheen risti ja maailman ensimmäinen naiskosmonautti Valentina Tereskova

Keskiviikko 17.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisen Kyröläismatkamme ensimmäinen todellinen käyntikohde oli Lemetin motissa sijaitseva Murheen risti.

 

 

 

 

 

Murheen risti on Impilahdessa vuonna 2000 paljastettu veistos, joka on omistettu 1939 – 1940 käydyn Talvisodan molempien osapuolten sotilaiden muiston kunnioittamiseksi.

 

 

Veistoksessa on kuvattuna suomalaiset ja venäläiset äitihahmot, jotka syleilevät toisiaan ristin eri puolilla.

 

 

Suomen puolelta valtiovallan edustajana veistoksen paljastamistilaisuudessa oli silloinen pääministeri Paavo Lipponen.

 

 

 

 

 

Murheen ristiä kutsutaan myös Surun ristiksi ja sen lisäksi sillä on kolmaskin nimi eli ”Kaksi äitiä”!

 

 

 

 

 

Murheen risti sijaitsee Impilahden Korinojalla ja sen välittömässä läheisyydessä on vielä nytkin taistelukaivantoja, joihin neuvostoliittolaiset joukot kaivoivat panssarivaunuilleen kuoppia, joista ne pystyivät suojassa ampumaan heidät motittaneita suomalaisjoukkoja.

 

 

Kuvassa olen eräässä neuvostopanssarille kaivetussa kuopassa ja markkeeraan käsilläni sitä, kun neuvospanssari ampuu suomalaisia – kuvan otti pyynnöstäni kamerallani Kyröläismatkamme johtaja kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki.

 

 

 

Murheen risti kuuluu Lemetin motin alueeseen, jolle alueelle suomalaiset pystyivät suuren saarrostuksen jälkeen motittamaan merkittävän neuvostojoukon tammikuussa 1940.

 

 

Motti laukesi vasta helmikuun lopussa vuonna 1940.  Mottiin joutuneet neuvostojoukot olivat hyvin tulivoimaisia, sillä sen sisällä taisteli 3260 puna-armeijalaista ja kymmeniä panssarivaunuja. Motissa olivat myös puna-armeijan 18.D:n ja 34.Kev.Hv.Pr:n johto korkein johto eli prikaatinkomentajat (kenraalimajurit) Kondrašev ja Kondratjev.

 

 

Lemetin motissa kaatui myös maailman ensimmäisen naiskosmonautti Valentina Treskovan isä Vladimir Aksjonovitš Tereškov, joka palveli puna-armeijassa panssarivaunun vaunumiehenä.

 

 

Valentina sai tietää vasta vuonna 1988 isänsä kuolinpaikan Gorbatshovin aloittaman avoimuuspolitiikan johdosta ja lienee hänen aikaansaannoksensa, että Murheen ristin lähimaastossa on Valentina Treskovan isällä vaatimaton hautakivi.

 

 

Valentinalla oli kosmonauttiuransa alussa vaikeuksia, sillä häntä pidettiin ”petturin tyttärenä”, kun isänsä kaatui Suomea vastaa käydyssä Talvisodassa.

 

 

Olen muutaman kerran poikennut Vladimir Treskov´n hautakiven luona, mutta nyt alueella on tehty mittavia tienrakennushankkeita ja en varmaan enää osaisi paikalle.

 

 

 

 

 

Avaruuslentonsa jälkeen Valentina Treskova yleni puna-armeijassa kenraalimajuriksi ja kerrotaan, että Voiton päivänä hän aina lensi puna-armeijan helikopterilla nykyisen Murheen ristin lähimaastoon ja vei kukat isänsä hautakivelle.  Hiekka ja männynkävyt saivat kuvassa näkyvällä alueella kyytiä, kun Valentina saapui muistelemaan isäänsä!

 

 

 

 

 

Murheen ristiltä on Sortavalaan matkaa 58 kilometriä, Petroskoihin 185 kilometriä ja Suojärvelle 83 kilometriä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Runonlaulaja-patsas on aina nähtävä, kun käyn Sortavalassa!

Sunnuntai 14.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kenraalin vetämällä Kyröläismatkalla saimme käydä kahdestikin Sortavalassa eli 4.7.2019 ja 7.7.2019.

 

 

Menomatkalla saavuimme Sortavalaan iltamyöhään ja kun yövyimme keskustasta lähes kilometrin etäisyydellä sijaitsevassa Piipun Pihassa, en viitsinyt kävellä tapaamassa Runonlaulaja- patsasta.

 

 

Tiukkaa tapaaminen teki paluumatkallakin, sillä bussimme pysäköi Hotelli Sortavalan läheisyyteen, josta matkaa on ”hyvän matkaa” Sortavalan keskustaan Kolmikulmanpuistoon, jonka nykyinen nimi on Väinämöisenpuisto.

 

 

Lujaa kiirehtien ehdin kuitenkin käymään tapaamassa Runonlaulaja-patsasta!

 

 

 

 

 

Runonlaulaja-patsas on kuvanveistäjä Alpo Sailon veistos, joka paljastettiin Suomen kansalliseepoksen Kalevalan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi Sortavalassa vuonna 1935. Patsaan mallina oli karjalainen runonlaulaja Petri Shemeikka (1821–1915), jonka Sailo oli aikaisemmin tavannut henkilökohtaisesti.

 

 

 

Kuvanveistäjä Alpo Seilon värikkääseen elämään pääsee tutustumaan, jos googlaa ”Alpo Sailo”!

 

 

 

Olen tyytyväinen, että tälläkin matkallamme pääsin näkemään Alpo Sailon ”Runonlaulaja”-patsaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Laatokka on seitsemän meren järvi!"

Perjantai 12.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen kuluneiden vuosien, jopa vuosikymmenten aikana saanut tutustua Laatokkaan, sillä muutaman kerran Laatokan kiertäneenä ja moniaita kertoja sen rantoja kolunneena uskallan todeta, että otsikkoteema pitää paikkansa.

 

 

Kyröläismatkallamme heinäkuun alussa tutustuimme taas kerran Laatokkaan ja menomatkalla Sortavalasta Pitkärantaa kohti Laatokan Kirjavalahteen.

 

 

Sortavalasta kohti Pitkärantaa kuljettaessa Kirjavalahti on koko ajan polveilevan tien oikealla puolella ja näkymät ovat niille todella mahtavat, jotka istuvat bussissa menosuunnassa oikealla puolella.

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia bussin ikkunan läpi kuvattuina Kirjavalahdesta (harmittelen, että matalalla roikkuvat puhelin- ja sähköjohdot häiritsevät kuvanautintoja):

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

Apteekkari Jääskeläisen huvila Kirjavalahden rannalla on eräs merkittävä kohde vielä nykyäänkin.  Olen aikoinaan saanut poiketa apteekkari Jääskeläisen huvilassa, kun se vielä oli avoinna kaikille kulkijoille.

 

 

Kuvani apteekkari Jääskeläisen huvilasta ei bussin ikkunasta kuvattuna onnistunut, mutta lainaan Suomen Sotahistoriallinen Seura ry:n verkkosivuilla olevaa selitystä Jääskeläisen huvilasta:

 

 

 

”Kirjavalahti on yksi Laatokan vuonomaisista lahdista. Sen rannalla on sortavalalaissyntyisen apteekkari Tauno Jääskeläisen rakennuttama erikoinen huvila, jonka seinien ulkopinta on koristeltu pienillä kivenlohkareilla. Huvilan on suunnitellut arkkitehti Pauli Blomstedt, ja se valmistui vuonna 1935. Sota-aikana rakennuksella ei ollut juuri käyttöä, mutta Jatkosodan loppuvaiheissa huvila oli Rannikkotykistörykmentti 13:sta sairastupana ja komentotoimiston työtilana. Nykyisin rakennuksessa toimii venäläisten taiteilijoiden (mm. muusikoiden) kesäkoti.”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Venäjällä mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy"

Keskiviikko 10.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen vetämälle Kyröläismatkalle Venäjälle 4. – 8.7.2019.

 

 

Kyröläismatkat saivat alkunsa, kun hämeenkyröläissyntyinen kenraali järjesti omistamansa Vihdin Liikenne Oy:n/VL-Matkat toimesta ensimmäisen sotahistoriamatkan hämeenkyröläisille ja viljakkalalaisille sotaveteraaneille viisitoista vuotta sitten.  Olen osallistunut kaikille Kyröläismatkoille, joista osa on Venäjän lisäksi suuntautunut Baltian maihin sekä Puolaan.

 

 

Otsikossa oleva lausahdus on tuttu monesta seikasta Venäjällä, mutta meidän matkallamme kaikki toimi ja kaikki järjestyi.

 

 

Kiertomatkamme pääkohteet olivat Sortavala, Petroskoi, Kizhin saari, Aunus, Rajakontu, Salmi, Sortavala uudestaan, Käkisalmi sekä Viipuri.

 

 

Sain matkalta paljon uutta aineistoa ja pyrin kertomaan matkastamme tarkemmin lähipäivinä.

 

 

 

*********************

 

 

 

Yövyimme matkallamme neljä yötä ja olimme kaikkiaan kolmessa eri hotellissa;

 

 

 

 

 

Sortavalassa Piipun Piha on majoitusolosuhteiltaan ja myös aamiais- sekä illallistarjoiluineen oikein kelvollinen hotelli. Olen aikaisemminkin yöpynyt Piipun Pihassa.

 

 

 

 

 

Petroskoissa yövyimme kaksi yötä laadukkaassa Hotelli Fregatissa. Majoitusolosuhteet Fregatissa ovat suorastaan huippulaadukkaat ja samaa on sanottava myös sen aamiais- sekä illallistarjonnasta. Toisena iltana ruokailimme Hotelli Pohjolan ravintolasalissa.

Olen yöpynyt monissa hotelleissa Petroskoissa, mutta Fregatissa ensimmäisen kerran vasta nyt.

 

 

 

 

 

Käkisalmessa ei hotellien osalta ole paljon valinnanvaraa, mutta Hotelli Korela täyttää kaikki vaatimattoman matkaajan toiveet - olen yöpynyt Korelassa useasti.

 

 

 

Hotellin ja ravintoloiden henkilökunnan palvelutahto on korkealla tasolla ja ymmärtäähän sen, sillä matkailijoiden viihtyminen on hotellien henkilökunnan kannalta tulevaisuudessa ainoa elinehto!

 

 

Uskallan suositella kaikkia käyttämiämme hotelleja muillekin Karjalan matkaajille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eduskuntavaalien tulos on jo vahvistettu!

Lauantai 29.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Osoitan tämän juttuni otsikkohuudahduksen Aarne Raevaaralle ja Heli Piiraiselle, joiden eduskuntavaalimainokset ainakin vielä eilen olivat Viljakkalan seudulla maanteiden varsilla sähköpylväisiin kiinnitettyinä julistamassa kyseisten ehdokkaiden erinomaisuutta kansanedustajiksi!

 

 

 

 

Paavo Väyrysen Tähtiliikkeen riveissä kansanedustajaehdokkaana viime eduskuntavaaleissa ollut tamperelainen Aarne Raevaara sai 236 ääntä ja sillä äänimäärällä senaattoripaikka ei irronnut.

 

 

Aarne Raevaara toimii Tampereen kaupunginvaltuustossa kaupunginvaltuutettuna ja hän taitaa olla ”puheliain” kaupunginvaltuutettu valtuuston kokouksissa.

 

 

Raevaara on VaihtoehtoTampereen ainoa kaupunginvaltuutettu.

 

 

Tunnen Aarnen kohtuullisen hyvin ja hänellä on kuntapoliitikkona monia hyviä ajatuksia, mutta hänen ehdotuksensa saavat vain harvoin kannatusta kaupunginvaltuustossa.

 

 

Aarne Raevaara mainostaa edelleen itseään maantie 2773:n varrella olevassa sähköpylväässä hieman Lavajärven Päivölästä Tampereelle päin.

 

 

 

 

 

Vasemmistoliiton listoilta Pirkanmaan vaalipiirissä kansanedustajaksi ponnistautunutta Heli Piiraista en tunne, mutta 505 pirkanmaalaista hänet varmaankin eduskuntavaalien aikana tunsi, sillä se oli hänen äänimääränsä.

 

 

Heli Piiraisella on ilmeisen vankka kannatus Viljakkalan kirkonkylän liepeillä, sillä hänen eduskuntavaalimainoksiaan on yhä edelleen monia niillä seutuvilla.

 

 

 

********************

 

 

Vakavasti puhuen on harmillista, että kansanedustajaehdokkaat itse tai heidän tukiryhmäläisensä eivät ole vieläkään poistaneet kellokkaansa vaalimainoksia.

 

 

Mielestäni vaalimainonta teiden varsilla olevissa sähkö- ja valaisinpylväissä ei ole sallittua ennen vaalejakaan, mutta erityisen huonon kuvan se antaa sellaisesta henkilöstä, jotka sallivat vaalimainostensa esilläolon luvattomilla paikoilla yli kaksi kuukautta vaalien jälkeen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keinusstoolinmatot ovat osa talonpoikaisperinnettä, talonpoikaistaidetta ja myös talonpoikaiskulttuuria

Maanantai 24.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Jos otsikkoni ensimmäinen sana ei kaikille avaudu, muutan sen viljakkalanmurteelta kirjakielelle ja silloin se kuuluu näin ”Keinutuolinmatot…”!

 

 

Olen vuosien saatossa ”pitänyt silmäni auki” ja minulle on sen tuloksena kertynyt muutaman keinutuolinmaton kokoelma.

 

 

Tutkailin googlettamalla ”keinutuolinmatto” –sanalla tilannetta ja huomasin, että vanhoja sekä uusia keinutuolinmattoja on tarjolla hintahaarukalla 5 – 30 euroa per kappale  + postituskulut.

 

 

Arvostan pientä kokoelmaani ja se on käytössä muutaman kerran kesän aikana – nyt viimeksi juhannuksena, kun meillä oli juhannusvieraita mökillämme.

 

 

Kokoelmani ei ole suurensuuri, sillä siihen kuuluu vain puolisentusinaa keinusstoolinmattoa, mutta tässäpä pieni kuvakimara niistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

Keinutuoli kuuluu yhä monen maalaistalon pirtissä pirtin tärkeimpien huonekalujen joukkoon ja entisaikaan se oli jokaisen pirtin vakiohuonekalu.

 

 

Keinutuolin mahduttaminen nykyisiin asuntoihin on tilankäytön kannalta haasteellista ja sen vuoksi mm. meillä omakotitalossa keinutuoli on sijoitettuna lasiverannalle!

 

 

Yleensä maalaistalojen keinutuoli oli yksinistuttava, mutta esimerkiksi eräässä naapurissamme oli kahdenistuttava keinutuoli!

 

 

Vieraan piti olla taloon tullessaan tarkkana, jotta ei heti ensimmäisenä mennyt istumaan keinutuoliin, sillä monissa paikoissa pirtissä oleva keinutuoli oli isännän mieluisin istumapaikka.

*****************

 

 

Heitän tässä ideanpoikasen, että jonkun opiskelijan tai vaikkapa graduntekijän aiheena voisi olla keinutuolit talonpoikaistalon huonekaluna ja siinä sivussa olisi sitten mahdollisuus perehtyä ”keinusstoolinmattoihin”!

 

 

Idea on vapaasti käytettävissä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-