Tänään on vasta vuoden viides päivä ja jo nyt tiedämme, että Tampereen kaupungin tulosennusteessa on tänä vuonna 13,8 miljoonan euron suuruinen alijäämä

Sunnuntai 5.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Sinikka Torkkola (Tampere) ja Keskustan kunnanvaltuutettu Tuukka Liuha (Lempäälä) julkaisivat yhdessä eilen Aamulehdessä yleisönosastokirjoituksen, jonka otsikkona oli…

 

 

 

…”Sairaanhoitopiirin valtuutetut peloteltiin unohtamaan lait”.

Kirjoitus sai jo eilen poikkeuksellisen laajan huomion ”Tampereen kuntapoliitiikka” –nettisivuilla ja hyvä niin, sillä kirjoituksessa paljastettiin  sellaisia suhmurointeja, jotka asukkaiden pitää tietää.

 

Oleellista Torkkolan ja Liukan mukaan suhmuroinnissa on ollut se, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston enemmistö taipui joulukuussa tekemään päätöksen, joka on ristiriidassa lain ja tosiasioihin perustuvan talousarvion laadinnan kanssa.

 

Tampereen osalta päätös merkinnee, että Tampereen tämän vuoden tulosennuste on jo nyt 13,8 miljoonaan euroa alijäämäinen!

 

Alimitoitetun talousarvion laadinta sotii alkeellisimpiakin toimintatapoja vastaan ja siihen on nyt Pirkanmaalla menty.

 

Onneksi kuitenkin terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoito on toteutettava potilaan lääketieteellisen tarpeen mukaisesti, joten Pirkanmaan kuntien ja kaupunkien tulosennusteet tälle vuodelle tulevat ilmeisesti ylittymään.

 

Tietoisella alibudjetoinnilla on kuitenkin vaikutuksia potilaiden saamaan hoitoon, sillä paine kuntien virkamiesten taholta lääketieteellisiin päättäjiin on vaarassa kasvaa.

 

Tampereen osalta nyt julkisuuteen tullut erikoissairaanhoidon kustannusten ilmeinen alibudjetointi Tampereella on jatkoa niille virkahenkilöiden päätöksille, joilla ollaan lopettamassa toisen vanhusasiamiehen toimi – vanhukset ja sairaat saavat maksaa ratikkatouhut ja vanhan homehtuneen Tavara-aseman siirrosta aiheutuvat kustannukset!

 

-Esko Erkkilä-

Vuosina 2014 - 2020 vähävaraisten avun toimenpideohjelmassa EU:n maksuosuus Suomelle on 22,5 miljoonaa euroa

Maanantai 30.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Eilen muistelin EU-ruoka-apuohjelmaa ja sen käytännön toteuttamista EU-jäsenyytemme alkuhetkistä vuoteen 2013 saakka.

 

 

Nyt selvittelin itselleni, että miten samassa asiassa on toimittu vuodesta 2014 eteenpäin ja totesin seuraavaa:

 

 

• vähävaraisille suunnattu eurooppalaisen avun rahasto FEAD (The Fund for European Aid to the Most Deprived) tarjoaa vuosina 2014 – 2020 elintarvikeapua tai perushyödykkeitä niitä tarvitseville

• rahaston erityistavoitteena on lieventää köyhyyden pahimpia muotoja tarjoamalla aineellista tukea

• Suomessa vähävaraisten avun toimenpideohjelman kokonaisrahoitus mainittuna ajanjaksona on 26,5 miljoonaa euroa ja siitä EU:n rahoitusosuus on 85 % eli 22,5 miljoonaa euroa. Kansallinen valtion vastinrahoitus on 15 % eli 4 miljoonaa euroa.

• tilastoista ilmenee, että tämän ohjelmakauden ensimmäisenä vuonna eli vuonna 2014 EU-ruoka-apuohjelmaan kuuluvia elintarvikkeita ei jaettu – syytä en tiedä

• Suomessa vähävaraisten avun toimenpideohjelman toteutus keskitetään elintarvikeapuun, jolla lievennetään vähävaraisimpien ruuan puutetta

• Suomessa TEM eli työ- ja elinkeinoministeriö vastaa vähävaraisten avun rahastosta ja Maaseutuvirasto toimenpideohjelman toteutuksesta. Toteutukseen kuuluvat elintarvikkeiden hankinta, niiden välivarastointi ja kuljetus sekä elintarvikkeiden välittäminen kumppanuusorganisaatioille, jotka jakavat elintarvikkeet ruoka-apua tarvitseville.

 

 

*********************

 

 

Kumppanuusorganisaatiot ovat mielenkiintoinen joukko, sillä viime vuonna eli vuonna 2018 kumppanuus-organisaatiot olivat seuraavat (suluissa niiden saamat elintarvikemäärät tonneina):

 

 

 

• Adra Finland säätiö                                              (96)

• Asaria ry                                                                (23)

• Hyvä Sanoma ry                                                  (151)

• Kainuun Kansalaiskeskus ry                               (31)

• Kirkkopalvelut ry                                                (567)

• Kälviän rukoushuoneyhdistys Siion ry              (26)

• Mielenterveyden Keskusliitto ry                          (53)

• Mäntsälän Helluntailähetys ry                            (109)

• Suomen Katulähetys ry                                         (16)

• Suomen Punainen Risti                                         (67)

• Suomen Vapaakirkko ViaDia ry                           (246)

• Työttömien keskusjärjestö ry                              (480)

• Muut                                                                         (74)

 

 

                 Yhteensä                                         1939 tonnia

 

 

 

Pidättäydyn kommentoimasta kumppanuusorganisaatioiden saamia elintarvikemääriä, mutta mielenkiintoisia kumppaneita ja mielenkiintoisia määriä!

 

 *********************

Täytyy muistaa, että ”leipäjonoissa” jaetaan paljon muidenkin rahoitustahojen maksamia elintarvikkeita kuin EU-rahoitteisia elintarvikkeita.

 

 

-Esko Erkkilä-

Sähkösavustimella tumpelokin ruuanlaittaja pystyy laittamaan hauen ruuaksi!

Sunnuntai 24.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain viime perjantaina eräältä kaveriltani seitsenkiloisen hauen ja eilen laitoin sen sähkösavustimella syötävään kuntoon.

 

 

 

 

Kaverini oli poistanut hauelta pään sekä sisälmykset ja minun tehtäväkseni jäi vain suolaamisesta alkaen muu käsittely.

 

 

 

Minulla on autotallissa näitä tapauksia varten valmiina pesäpallomailan pituinen ja juomapullon paksuinen leppärunko, josta kirveellä tein sähkösavustimeen leppälastuja.

 

Leppälastut tuovat kypsentymässä olevaan kalaan sopivasti savunmakua ja kun savustimen kannen avaa kypsennyksen aikana, niin mojovat savut leviävät ympäristöön!

 

 

 

 

Kypsää ja valmista on!

 

Hauki piti laittaa kahteen osaan, sillä se oli niin pitkä, ettei muuten mahtunut sähkösavustimeen.

 

 

 

Valmista tavaraa syntyi kolme karkkilaatikollista ja nyt kalasärvintä riittää hyväksi aikaa!

 

-Esko Erkkilä-

Surullista, että Tampereen kaupunginvaltuusto ei vieläkään lopettanut Tavase-hanketta!

Keskiviikko 20.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.11.2019 tehtiin kannatettu esitys Tavase-hankeen lopettamisesta.

 

Harmillista, että kaupunginvaltuustossa ei vieläkään ollut valmiutta lopettaa järjetöntä tekopohjavesihanketta, joka toteutuessaan tuhoaisi laajoja harjumaisemia Pälkäneellä ja Kangasalla.

 

 

 

 

Tavase-äänestyksen äänestyskartta kertoo, että 59 kaupunginvaltuutettua haluaa jatkossakin tuhota kahden naapurikunnan maisemia ja vain 7 kaupunginvaltuutettua osasi arvostaa luontoarvoja ja äänestivät Tavasen lopettamisen puolesta – yksi kaupunginvaltuutettu äänesti tyhjää.

 

 

Keskustan edustajista ainoastaan Matti Järvinen osoitti tilannetajua ja halusi välittömästi lopettaa mielettömän hankkeen – todellista vastuunkantoa Matilta!

 

 

Olen perehtynyt Tavase-hankkeeseen vuoden 2008 syksystä alkaen eli yli kymmenen vuoden ajan ja olen koko ajan lisännyt kriittisyyttäni hanketta kohtaan.

 

 

Arvostan Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiurun toimintaa Tavase-kysymyksessä, sillä hän on määrätietoisesti pyrkinyt lopettamaan tuon hankkeen – valitettavasti Pauli Kiuru on kotoisin Valkeakoskelta, joten hän ei ole osallisena Tampereen kunnallispolitiikassa.

 

Ihmettelen suuresti Tampereen Vihreitä, jotka nytkin yksimielisesti kannattivat Pälkäneen ja Kangasalan harjumaisemien tuhoamista – tätäkö se Vihreiden vihreys on?

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt vauhtia, jotta Tampereelle saadaan Lotta Svärd-patsas

Tiistai 19.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi eilisessä talousarviokokouksessaan Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Ilkka Sasin tekemän ponsiehdotuksen, että Tampereelle pitää saada Lotta Svärd-patsas.

 

Kannatan lämpimästi Ilkka Sasin ehdotusta!

 

 

Lappeenrannassa on Nina Sailon tekemä Lotta Svärd-patsas, mutta Tampereelle tarvitaan sama-aiheinen taideteos kunnioittamaan lottien tekemää työtä.

 

 

Nina Sailo o.s. Stünkel (1906 – 1998) oli kuvanveistäjä itsekin ja kuvanveistäjä Alpo Sailon (1877 – 1955) oppilas ja puoliso.

 

 

 

 

 

Itse arvostan Alpo Sailon veistoksista eniten Sortavalassa sijaitsevaa ”Runonlaulaja” –patsasta, joka paljastettiin Sortavalassa Suomen Kansalliseepoksen Kalevalan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 1935.

 

Patsaan mallina on ollut karjalainen runonlaulaja Petri Shemeikka – minulla ei koskaan ole Sorvalassa niin kiire, ettenkö ehtisi poikkeamaan Runonlaulaja-patsaalla.

 

 

Nyt vaan töpinäx, jotta Tampereelle saadaan Lotta Svärd-patsas!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kylläpä katteet ovat sulaneet silmälasibisneksessä!

Perjantai 15.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Se oli vuosi 1968, kun me Mustialan agrologiopiskelijat halusimme lintsata yhden päivän luennoilta ja lähdimme porukalla Helsinkiin silmälääkärin vastaanotolle.

 

Meitä oli matkassa puolisentusinaa kossia – tyttöjä kun meidän kurssillamme ei ollut lainkaan - ja vain minulle määrättiin jatkuvasti pidettävät silmälasit!

 

Silmälasit ovat perinteisesti olleet kallis investointi ja sen vuoksi kai minullakin nyt on jo kymmenen vuotta sitten hankitut silmälasit.

 

Kävin ”männä viikolla” silmälääkärissä ja eilen aloin Rouva mukanani etsiskelemään kaupallista ratkaisua silmälasikysymykseeni.

 

Olen oppinut käyttämään kaksiteholinssejä ja kun minulla on hajataitteisuutta, otaksuin, että kyseessä on lähes tonnin investointi.

 

Rouva halusi, että ensimmäiseksi menemme Ratinan kauppakeskus Nissenille jossa odottelimme myyjää melko pitkän aikaa ja kun haluan lasiset linssit, niin puolituntisen odottelun jälkeen kuulimme, että heillä ei ole lainkaan lasisia linssejä tarjolla.

 

Seuraava kohde oli Koskipuiston Instrumentarium, jossa pääsimmekin melko nopeasti nuoren, mutta osaavan asiantuntijan puheille.

 

Hämmästykseni oli suuri, kun eri vaiheiden jälkeen sain käteeni Instrumentariumin tarjouksen, jonka lopullinen hinta lasisilla kaksiteholinsseillä, valitsemillani pokilla sekä kahden vuoden vakuutuksella oli 364,00 euroa!

 

Käsittämättömän alhainen hinta, kun muistaa kymmenen vuotta sitten vallinneen hintatason, jolloin vastaavilla spekseillä liikuttiin tasolla 900 – 1.000 euroa!

 

Löin kaupat lukkoon, sillä tuon hinnan kuultuaan ei mielestäni kannattanut lähteä kyselemään tarjouksia muista tamperelaisista silmälasiliikkeistä.

 

 

Kyselin tulevien silmälasieni asennuksista, että missä linssit liitetään valitsemiini pokiin ja heitin vaihtoehdoiksi Helsingin ja Slovenian.  Sain vastauksen, että Instrumentariumin ”paja” sijaitsee Tallinnassa.

 

Myyntiasiantuntijani tutkaili Tallinnan ”pajan” pokatilannetta ja totesi, että siellä ei ole valitsemiani pokia, joten Tampereella valitsemani pokat matkaavat nyt Tallinnaan ja palaavat valmiina silmälaseina Tampereelle parin viikon kuluttua.

***************

 

Silmälasibisnekseen tulleet uudet toimijat ovat sulattaneet alan katteet siedettävälle tasolle – se on mielipiteeni eilisen kokemukseni perusteella!

 

 

-Esko Erkkilä-

S-ryhmä on lopettamassa tai ainakin vähentämässä kuluttajien ja maataloustuottajien halveksimista!

Torstai 7.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa liikkuu tietoja, että S-ryhmä olisi lopettamassa ”halpuuttamisen”.

 

S-ryhmä aloitti vuoden 2015 alussa ”halpuuttamisen”, jossa se muka alensi omia katteitaan elintarviketuotteissa. Todellisuudessa mitä ilmeisimmin oli kuitenkin kyse siitä, että elintarvikekaupan markkinajohtaja alensi tavarantoimittajilleen maksamiaan sisäänostohintojaan.

 

S-ryhmän halpuutuskampanja alensi koko suomalaisen alkutuotannon saamaa katetta ja osaltaan se vaikeutti suomalaisen maataloustuottajan taloudellista pärjäämistä.

 

S-ryhmän toiminta heijastui lähes koko maamme elintarvikekauppaan ja se merkitsi kotimaiselle elintarviketeollisuudelle merkittävää haittaa.

 

Haitta syntyi mm. siitä, että elintarviketeollisuuden huipputuotteiden hintakuva muodostui halpatuotteiden tasolle – tästä eräänä pahimpana esimerkkinä oli Valion Oltermanni-juuston mielikuva!

 

S-ryhmän 5-vuotisella halpuutuskampanjalla on merkittävä rooli maataloustuotannon ongelmien kärjistymiselle; toiminnalla on vaikutuksia jopa huoltovarmuudellemme.

 

”Halpuuttavaa” S-ryhmää voi perustellusti verrata räkänokkaiseen katupoikaa, joka heittelee kiviä yhteiskuntamme tärkeisiin kohteisiin ja nyt tapahtuvaa S-ryhmän muutosta onkin kunnioitettava, sillä nyt kyseisen jakelutien uusi slougan tulee olemaan ”Herkuttele juhlavammin”!

 

Aika näyttää, että miten räkänokkapojasta kehkeytyy salonkikelpoinen herrasmies!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi yrityksen kannattaa ylläpitää asiakaspalvelunumeroaan asiakkaiden karkottamiseen?

Torstai 31.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö osallistuu jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina Tampereen Torikauppiasyhdistyksen järjestämille Maanantaimarkkinoille Tampereen Keskustorilla.
 
 
Paikalla on Keskustan luottamushenkilöitä keskustelemassa tamperelaisten ja myös maakunnan väen kanssa ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä.
 
 
Tarjoamme toritilaisuudessa kahvia, jota keitämme kahdella Bartscher-perkolaattorilla eli tuoretta kahvia on aina saatavilla.
 
 
Perkolaattorit ovat toimintavarmoja laitteita, mutta niiden nousuputki rikkoutuu joskus ja sen vuoksi nousuputkia pitää aina olla varastossa.
 
 
Meillä ei tällä hetkellä ole nousuputkea – hinnaltaan n. 20 euroa – varaosana ja sen vuoksi eilen tilasinkin niitä varastoon tulevia tarpeita varten.
 
 

***************

 
 
Erehdyin soittamaan Forssan Huoltopalvelu Oy:n asiakaspalvelunumeroon, mutta sieltä todettiin yks´kantaan, että heillä ei ole puhelinmyyntiä!

 

Osoite	Sähkoposti	Puhelin
Forssan Huoltopalvelu Oy	forssan@huoltopalvelu.com	Asiakaspalvelu 010-5045810
Myymälä: Salkokatu 1, 30100 Forssa	Yhteydenottolomake	Kodinkonehuolto 010-5045811
Ma 08.30 - 17.00, ti-pe 08.30 - 16.30		Whatsapp 0400772249
Postiosoite: PL 50, 30101 Forssa

 

Totean, että Forssan Huoltopalvelu Oy:n ilmoittama asiakaspalvelunumero onkin tarkoitettu asiakkaiden karkottamiseen!

 

 

 

 

No, hätä ei ollut kuitenkaan kummoinenkaan, sillä soitin Pokerpool Oy:n puhelinnumeroon, jossa ystävällinen ja asiantunteva mieshenkilö halusi palvella minua.

Näin Pokerpool Oy kertoo itsestään:

 

 

***************

 

Kiitän Pokerpool Oy:tä miellyttävästä asiakaspalvelusta ja uskon sekä toivon sen pärjäävän markkinoilla tulevaisuudessakin!

 

-Esko Erkkilä-

Viimeistään nyt on oikea hetki laittaa jänisaita pensasmustikkamaan ympärille!

Tiistai 22.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Istutimme toistakymmentä vuotta sitten 19 pensasmustikantainta mökkimaailmaamme ja vaikeuksiakin on ollut, sillä yksikään nykytaimista ei taida olla alkuperäisiä.
 
 
Viime kesänä kuitenkin onnisti ja saimme noista yksilöistä lähes neljäkymmentä kiloa pensasmustikkaa.
 
 
 

 
 
   
 
 

 
 
Tässä malliksi viime kesän satoamme.

Pensasmustikan marjat eivät ole niin mehukkaita ja aromisia kuin tavallisen mustikan. Sitä vastoin marjat ovat kookkaampia, mutta hedelmäliha on väritöntä ja siemenet puuttuvat.

*********************

 
 
 
Pensasmustikka on alppiruusun ja syreenihortensian tavoin kalkinkarttaja, joten kalkkia ei missään nimessä saa laittaa pensasmustikkamaalle.  Pensasmustikka tykkäisi muiden kalkinkarttajakasvien tavoin, jos sen juurille muutaman vuoden välein toisi suolta suorutaa tai maata ainakin sellaiselta suopellonsyrjältä, jota ei ole koskaan kalkittu.
 
 
 
Happaman kasvualustan lisäksi pensasmustikankasvatuksessa on muistettava kaksi asiaa eli pensasmustikkamaa on suojattava jäniksiltä ja marjomisaikana myös linnuilta.
 
 
 

 
 
Hyvän viimekesäisen sadon innoittamina hankimme 27 uutta pensasmustikantainta ja istutimme ne erilleen…
 
 
   
 

 
 
 

Tässä pari kuvaa uudesta pensasmustikkamaastamme:

 
 
   
 
 

 

*****************
 

Tein portin aitaukseen!

 
 
   
 
 

*****************

 
 
   
 

 

 
 
 

Meillä on mökkimaailmassa jänisverkkoa trekoolimaiden ympärillä yli 200 metriä ja nyt tuo uusi pensasmustikkamaan verkkoaita on tuon laajemman verkotuksen sisällä, joten eiköhän ainakin siellä nyt saada olla jäniksiltä rauhassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tein oikean päätöksen tasan 25 -vuotta sitten!

Keskiviikko 16.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tänään tulee kuluneeksi 25-vuotta, kun Suomessa järjestettiin kansanäänestys Euroopan Unioniin liittymisestä.

 

 

Kunnioittamani tahot, kuten MTK sekä Suomen Keskusta hoipertelivat, kun ainakin merkittävä osa niiden jäsenistä teki myyräntyötä Euroopan Unioniin liittymistä vastaan.

 

 

On viime päivinä ollut mukava havaita, että nämä ”hoipertelijat” ovat palanneet järkilinjalle ja kiittelevät liittymistämme Euroopan Unioniin!

 

 

Olin 16.10.1994 mukana agribisneksessä ja tiesin vallan hyvin, että EY:hyn liittyminen – se oli silloinen termi – merkitsee suuria haasteita suomalaiselle maataloudelle.

 

 

Uskoin kuitenkin jo silloin, että liittyminen Euroopan Unioniin on maataloudenkin kannalta oikea ratkaisu – nyt me kaikki tunnustamme, että näin on!

 

 

Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä 25 vuotta sitten meitä Euroopan Unioniin liittymistä kannattavia oli 56,89 % ja liittymistä vastustavia vain 43,11 %.

 

 

Eduskunta kunnioitti kansanäänestyksen tulosta ja Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1.1.1995!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

52 ei riitä Tunkelon lasi-ikkunoiden määräksi!

Torstai 10.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tapio Rautavaara laulaa tai oikeastaan kertoo ”Korttipakka” –kappaleessaan, että korttipakassa on kortteja 52 ja hän toteaa, että sama määrä on myös viikkoja vuodessa.
 
 
Tuo luku ei kuitenkaan riitä Oriveden Längelmäellä sijaitsevan Tunkelon talon hirsirakennuksen päärakennuksen alkuperäisten ikkunoiden lukumääräksi, sillä Tunkelon päärakennuksessa on 54 ikkunaa!
 
 
Me Pirkanmaan Agrologit vierailimme Tunkelossa, kun juhlimme yhdistyksemme 80-vuotista taivalta 29.9.2019.
 
 
 

 
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
Varmaan jonain päivänä jatkan juttuani Tunkelosta, mutta jo nyt voin suositella Tunkeloa tutustumiskohteeksi ja samalla sen maittavan juhlapöydän nautiskeluun!

Yhdistykset!

Tehkääpä matka Tunkeloon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Serlachius-museot Mäntässä tarjoavat suorastaan hengästyttävän taide-elämyksen!

Maanantai 30.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen olla Rouvan kanssa mukana matkassa, kun Pirkanmaan Agrologit ry järjesti 80-vuotisen historiansa kunniaksi retken Mänttään.
 
 
Kohteinamme olivat Serlachius-museot eli Gustav- ja Gösta-museot.

 

 

***************

 
 
Gustav-museo on toiminnallinen museo, joka toimii G.A. Serlachius-yhtiön entisessä hienossa pääkonttorissa.
 
 
 
Sen pääsisäänkäyntiä vartioi kuvanveistäjä Jussi Mäntysen vuonna 1935 veistämä veistospari,…

 

 

 

 

 

 

 

 

…joiden nimi on ”Äidin ylpeys”.

 

 

 

Veistosparissa ilvespari vartioi mietteliäänä G.A. Serlachius-yhtiön vuonna 1935 rakentamaa pääkonttorirakennusta – teokset tilasi Gösta Serlachius.

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Joenniemen kartanoon kuljetaan paviljongista johtavaa lasiseinäistä käytävää kulkien.

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

 

 

Paviljongin edessä on nyt Matthew Day Jacksonin vuonna 2013 luoma pronssinen luomus ”Mahtava lohduttomuus”!

 

 

Sateinen sää lisäsi teoksen lohduttomuutta!

*******************

Olen aikaisemminkin saanut tutustua Serlachius-museoihin, mutta aina niihin tutustuminen on vahva elämys -suosittelen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Venäläiset sotavangit helpottivat Haverin kultakaivoksen työvoimapulaa

Sunnuntai 29.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa Haverin kultakaivoksen alueen eräs erikoisuus on…
 
 
 

 
 
   
 

…Vankitalo, jossa kaivoksen työntekijöinä olleet neuvostovangit olivat majoitettuina Jatkosodan aikana.

 
 
 
Olen muutaman kerran päässyt tutustumaan Vankitaloon ja niin tapahtui taas 24.9.2019, kun Viljakkala-neuvosto tutustui Haverin alueeseen.
 
 
Seuraavassa muutamia valokuvia Vankitalon sisustuksesta:
 
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
 

*********************

 
 
 
 
Venäläiset sotavangit saatiin Kihniöllä sijainneelta vankileiriltä ja heitä oli Haverissa kolmisenkymmentä.
 
 
Kaivoksen johtaja paroni Aminoff oli innokas kalamies ja hän tapasi pyytää jonkun sotavangeista soutumiehekseen, kun lähti aamukalastukselle.
 
 
Kerrotaan, että paronilla oli tapana ottaa pienet ryypyt kalaonnen varmistamiseksi ja hän tarjosi pienet näkäräiset myös soutumiehelleen.
 
 
Venäläiset sotavangit kävivät aseistamattoman suomalaisen työnjohtajan johdolla mm. sienestämässä ja silloinkaan kukaan heistä ei lähtenyt karkuteille.
 
 
 

****************

 
 
   
 
Vankitalon seinällä on kuva viidestä Haverissa työskennelleestä sotavangista…
 
 
 
…ja Vankitalon saneerauksen yhteydessä löytyi seinästä myös…
 
 
   
 

 
 
 
Jatkosodan välirauha allekirjoitettiin 19.10.1944, joten tuo teksti on päivätty välirauhaa seuranneena päivänä!

 

 

 

Mitähän venäläisille sotavangeille tapahtui sen jälkeen, kun he palasivat kotimaahansa?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vakuutusyhtiöiden suorittamat auditoinnit antavat yrityksille paljon hyviä vinkkejä vahinkojen ennaltaehkäisyyn

Perjantai 27.9.2019 - -Esko Erkkilä-

”Vahinko ei tule kello kaulassa” on varmaan kaikille tuttu hokema ja osittain se pitää paikkansakin.
 
 
Puhun kokemuksesta, kun totean, että vakuutusyhtiöiden auditoinnit ovat kuitenkin niitä ”kelloja”, joita ne tarjoavat auditointien muodossa asiakkailleen.
 
 
Vakuutusyhtiöiden tarjoamiin auditointeihin kannattaa aina suhtautua myötäsukaisesti, sillä niiden avulla monet vahingot voidaan välttää kokonaan tai ainakin vahinkojen määrä pystytään rajaamaan.
 
 
Vakuutusyhtiöiden henkilökunnalle on muodostunut kokemuksen kautta erinomaisen tarkka vainu odotettavissa olevista vahingoista ja heidän antamiinsa vinkkeihin kannattaa suhtautua vakavasti – se on tietysti vakuutusyhtiön etu, mutta ennen kaikkea se on vakuutuksenottajan etu!
 
 
Bulk-, suursäkki- ja piensäkkivarastoijan vinkkelistä ja aikoinaan merkittävien materiaalimäärien logistiikasta vastanneena otan esimerkkinä esille yhden seikan ja se on…
 
 

…tyhjien kuormalavojen varastointi tuotanto- ja/tai varastorakennusten seinustoille!

 
 
 
Vakuutusyhtiöiden auditoijat näkevät suorastaan punaista, jos heidän asiakkaansa varastoivat tyhjiä kuormalavoja rakennusten seinustoilla.
 
 
 
Tyhjät kuormalavat seinustoilla merkitsevät melkoista palokuormariskiä, sillä kaikenmaailman hörhöjen on helppo saada kuormalavat tuleen ja se merkitsisi myös koko rakennuksen palamista.
 
 
Joku voi väittää, että tehdaslaitosten ja satamien ympärillä on korkeat aidat, mutta koskaan ne eivät ole niin korkeita, että ne pitelisivät hörhöjä!

 

 

Maatiloilla ei ole hörhöjen esteenä aitoja, joten maatilarakennustenkaan seinänvierustoille ei kannata tyhjiä kuormalavoja varastoida!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyynpurema on aina vakava asia!

Tiistai 17.9.2019

Nyt liitän juttuni oheiskuvaksi kuvan kyykäärmeestä, joka ei tarkasti ottaen liity juttuuni, sillä kuvassa on mökkimaailmassani jokunen vuosi sitten kuvaamani kyykäärme.   

Vuonna 1968 agrologiopintoihin liittyvän harjoittelujakson oleellinen osa oli kerätä tietty määrä kasveja ja sitä olimme me kolme MTT:n Hämeen Koeaseman harjoittelijaa tekemässä joskus kesällä 1968.  

Kuljin pusikossa kolmantena ja hurjistunut kyykäärme iski nilkkaani!  

Menimme nopeasti majoituspaikkaamme ja koeaseman johtaja Mauri Takala hälytti heti taksin viemään minua Tampereen Keskussairaalaan.  

Ohitin Keskussairaalan ensiavussa kaikki todellista apua tarvitsevat ja minut kiikutettiin operointipöydälle.  

Koko prosessin kivuliain vaihe oli, kun lääkäri antoi vasta-ainepistoksen nilkkaani – paikkaan, jossa ei juurikaan ole lihaksia. Pistos oli kivulias ja teki mieli potkaista kaikki kohdevalot ja muut rensselit säpäleiksi!  

No, siitäkin selvittiin ja minulle määrättiin viikko lepoa, jotta kyynpistos ei aiheuttaisi minulle sen suurempia ongelmia.  

Tiedän kotikulmilta tapauksen, jossa kyynpurema henkilö polki vasta seuraavana aamuna polkupyörällä kunnanlääkärin vastaanotolle eli polkupyöräily tavallaan varmisti kyynmyrkyn täydellisen tehon. Kyseinen henkilö ei koskaan tullut entiselleen kyynpuremasta!

 

 

 

Kyynpureman jälkeen kehotan mahdollisimman nopeasti hankkiutumaan lääkärin vastaanotolle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Presidentti ja valiokuntaneuvos

Tiistai 20.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen MTK-Viljakkalan jäsen ja pääsin sen jäsenenä elokuun alussa käymään hämeenkyröläisen "kierrätysneuvos” Matti Järvenpään (syntynyt 1936) rakentamassa Rautapuistossa.

 

 

Käynnistä taitaa riittää juttuaineksia useampaankin juttuun, mutta aloitan otsikkoaiheella.

 

 

 

 

 

Tässä kuvassa on itse kierrätysneuvos romuraudasta rakentamansa ”Presidentti ja valiokuntaneuvos” -teoksen äärellä.

 

 

Puuttuu vain se, että presidentti huiskaisisi käsilaukullaan valiokuntaneuvosta!

 

 

 

*******************

 

 

 

 

Minulla on yksi henkilökohtainen muistelus presidentistä ja valiokuntaneuvoksesta; kas näin:

 

 

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen jäsenenä olin kutsuvieraana mukana Finlandia-talolla vuonna 2006, kun Suomen Syöpäyhdistys täytti 70-vuotta ja etupenkissä istuivat juhlaamme juhlistamassa Tasavallan Presidentti Tarja Halonen sekä puolisonsa valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi.

 

 

Jossain vaiheessa valiokuntaneuvos nousi ylös ja käveli arvokkaasti etuoikealle kulisseihin – puolisonsa jäi itsekseen istumaan eturiville.

 

 

Luulimme, että valiokuntaneuvos-Pentti lähti käymään kusella, mutta niin ei ollut, sillä hän ei juhlan kestäessä enää saapunut paikalleen!

 

 

No, Hämeenkyrön Rautapuistossa valiokuntaneuvos seisoo presidentin vierellä ja hänellä ei ole tarvetta käydä kusella tai muutenkaan kouluttaa puolisoaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sortavalassa pitää aina olla aikaa, jotta ehtii poiketa "Runonlaulaja" -patsaalla!

Keskiviikko 7.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kyröläismatkallamme poikkesimme kahdestikin Sortavalassa - mennessämme kohti Petroskoita ja palatessamme Aunuksesta kohti Käkisalmea.

 

 

Menomatkalla olimme liikkeellä kovin myöhäistunteina ja kun yövyimme Piipun Pihassa, en lähtenyt illalla enää Sortavalan keskustaan.

 

 

Paluumatkalla oli olevinaan myös kiire ja pysäköimme bussimme Sortavalan torin äärelle, josta on muutama sata metriä Sortavalan keskustaan.

 

 

 

 

 

Sortavalan ykköskohde on mielestäni ”Runonlaulaja” –patsas ja sen luokse kiirehdin myös nyt.

 

 

 

 

 

Runonlaulajan patsas on kuvanveistäjä Alpo Sailon veistos, joka paljastettiin Sortavalassa Kalevalan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 1935. Patsaan mallina Sailo käytti karjalaista runonlaulaja Petri Shemeikkaa (1821 – 1915), jonka Sailo oli tavannut aikaisemmin henkilökohtaisesti.

 

 

Veistoksen tekemisessä Sailoa auttoi hänen oppilaansa Nina Stynkel, josta muutamaa vuotta myöhemmin tuli Sailon puoliso.

 

 

 

 

Kannustan, että Sortavalassa käydessänne poikkeatte Alpo Seilon veistämän ”Runonlaulaja” – patsaan äärellä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Apteekkari Jääskeläinen maksoi kyläläisille markan jokaisesta kivestä, jotka he toivat huvilan rakennustyömaalle!

Tiistai 6.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Sorvalalaisen apteekkari Tauno Jääskeläisen huvila sijaitsee Sortavalasta Pitkärannan ja Salmin kautta Aunukseen johtavan tien varrella Sortavalasta ajaen tien vasemmalla puolella 12 kilometrin etäisyydellä Sortavalasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taannoisella Kyröläismatkallamme ajoimme kahdestikin apteekkari Jääskeläisen huvilan ohitse, mutta vain paluumatkalla - kun istuin bussin oikealla puolella - sain heikkolaatuisia kuvia huvilasta.

 

 

Harmittelen, että en pyytänyt kuljettajaamme Raivoa pysähtymään tai edes hiljentämään, kun ajoimme apteekkari Jääskeläisen huvilan ohi!

 

 *******************

 

Sortavalan apteekkari Tauno Jääskeläinen (1888 – 1947) rakennutti Laatokan pohjoisrannalle Kirjavalahden rannalle funkistyylisen kaksikerroksisen kivirakennuksen, jonka suunnitteli vuonna 1935 arkkitehti Pauli Blomstedt.

 

 

Rakennuksen erikoisuus on se, että sen julkisivu on koristeltu pienillä kivenlohkareilla ja se valmistui vuonna 1937 eli kaksi vuotta ennen Talvisotaa.

 

 

Tutkin tätä juttuani varten apteekkari Jääskeläisen Kirjavanlahdella sijaitsevan huvilan historiaa ja totesin, että apteekkari Jääskeläinen tuki paikallista toimintaa ja maksoi jokaisesta kivestä, jotka kyläläiset toivat rakennustyömaalle, yhden markan!

 

 **************

 

Apteekkari Jääskeläisen huvilassa toimi Jatkosodan loppuvaiheessa Rannikkotykistörykmentti 13:n sairastupa ja komentotoimisto.

Myöhemmin siinä toimi joskus vajaat kolmisenkymmentä vuotta sitten kaikille avoin kahvila ja silloin olen poikennut siellä teellä ja maistuvia leivonnaisia nauttien – nykyisin Jääskeläisen huvila toimii venäläisten taiteilijoiden kesäkotina ja sen vuoksi se ei ole avoin ohikulkijoille.

 

Mainittakoon, että Blomstedt suunnitteli myös Jääskeläisen vuonna 1929 Helsinkiin Mannerheimintien ja Runeberginkadun kulmaan perustaman Carelia- apteekin ja apteekin painotuotteet. Carelia- apteekki on toiminut vuodesta 1996 alkaen Töölöntorin laidassa.

 

En tunne Carelia-apteekin nykytilannetta, mutta toivon, että se on yhä edelleen olemassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kauno Kleemola oli merkittävä keski-pohjalainen valtiomies

Lauantai 27.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Minulle Keski-Pohjanmaa merkitsee huomattavasti suurempaa aluetta, kuin se nykyisin määritellään.

 

 

Pohjoisessa minun keski-pohjanmaahani kuuluvat Kalajoki, Oulainen, Haapavesi ja Kärsämäki –linjan kunnat ja idässä Haapajärvi sekä Reisjärvi kuuluvat minun keski-pohjanmaahani.

 

 

Aloitin työurani Keski-Pohjanmaalla ja sen ansiosta tunnen alueen kunnat.

 

 

Keski-Pohjanmaalta on kohonnut useita henkilöitä vuosien saatossa Suomen valtiomiehiksi ja korkeimmalle heistä kohosi Nivalasta syntyisin ollut Kyösti Kallio.

 

 *****************

 

Maanviljelysneuvos Kauno Kleemola (1906 - 1965) on ollut eräs merkittävistä keski-pohjalaisista valtiomiehistä:

 

 

 

 

Eduskunnan puhemies Kauno Kleemolan hauta sijaitsee Kälviän kirkkomaalla eli maanviljelysneuvos on saanut viimeisen lepopaikkansa synnyinseurakuntansa mullassa.

 

 

 

 

 

Kauno Kleemolan muistopatsas sijaitsee Kälviän kirkon äärellä pitäjän parhaalla paikalla.

 

Patsaan on veistänyt presidentti Kyösti Kallion tyttären Kerttu Saalastin poika kuvanveistäjä Risto Saalasti – patsas paljastettiin v. 1981.

 

 

 

 

 

Risto Saalasti on onnistunut taltioimaan patsaaseen sitä jämeryyttä ja kaukokatseisuutta, joka oli luonteenomaista Kauno Kleemolalle.

 

 

 

 

 

Vuonna 1943 Kauno Kleemola valittiin Kannuksen Maamieskoulun johtajaksi ja silloin hän muutti Kälviältä Kannukseen.

 

 

Kannuksen kaupunki kunnioittaa Kleemolan elämäntyötä, sillä kaupungin virastotalon edustalle paljastettiin ”Elämän pelto ja pöytä” – niminen Riitta Helevän veistämä patsas 9.9.1990.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Äänisen rantakadulla Petroskoissa vieraskin viihtyy

Perjantai 26.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen päässyt käymään ainakin puolentusinaa kertaa Petroskoissa ja viimeisin käynneistäni siellä tapahtui, kun me Kyröläismatkaajamme yövyimme siellä kaksi yötä heinäkuun alkupäivinä.

 

 

Äänisen rantakadulla on useita mielenkiintoisia kohteita ja niistä nyt muutama kuva ja muutama sana.

 

 

 

 

 

Rotundan paviljonki on kaunis arkkitehtoninen kokonaisuus lähellä Otto Wille Kuusisen patsasta.

 

Rotunda on rakennustaiteessa käytetty pyöreä, kupolilla varustettu rakennustyyppi, yleensä kirkko tai joissakin tapauksissa yksityispalatsin eteishalli tai museon tai kirjaston lukusali.

 

 

 

 

 

Nainen aalloilla-taideteos, josta en löytänyt nimeä tarkempaa taustatietoa. Tämä taideteos on ollut paikoillaan jo useita vuosia.

 

 

 

 

 

Avaimet –taideteos ja sen sanoma jää epäselväksi minulle, mutta niin on käynyt myös useille muille, joiden olen kuullut kommentoineen tätä taideteosta!

 

 

 

 

 

"Kalastajat" on Duluthin kaupungin vuonna 1991 Petroskoille lahjoittama taideteos.

 

Metallitangoista tehdyt ihmishahmot esittävät venäläistä ja amerikkalaista merimiestä, jotka heittävät nuottaa veteen. Teos symboloi kahden kansan yhteistyötä.

 

 

 

 

 

Ruotsalainen Umeå lahjoitti petroskoilaisille Toiveiden puun vuonna 1996. Veistoksen valmistamiseksi käytettiin elävää mäntyä, joka peitettiin lasikankaalla. Puussa on pieniä kelloja ja iso korva, johon voi kuiskata toiveita. Ruotsalaisen eepoksen mukaan jos kello soi toiveen lausumisen jälkeen, se toteutuu.

 

Petroskoilaiset ovat keksineet puuhun omaa perinnettään - jotta toive toteutuisi, puuhun on solmittava naruja!

 

 **********

 

Äänisen rantakadulla on eräitä muitakin taideteoksia, mutta ne sijaitsevat Rotundan paviljongista toiseen suuntaan ja siellä en nyt käynyt.

 

 

Äänisen rantakadulla kannattaa poiketa, kun käy Petroskoissa, sillä…

 

 

 

 

 

…rannalla saattaa nähdä sen kuuluisan Äänisen kalastajankin, jonka toimia Otto Wille Kuusinen jaksaa valvoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-