Yli puolet on pantava petäjäistä!

Lauantai 9.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Saarijärven Paavo sai kahden huonon satovuoden jälkeen hyvän sadon, mutta totesi siitä huolimatta vaimolleen, että pannaan leipään puolet petäjäistä. Syynä Paavon toteamukseen oli, että ”veihän naapurimme touon halla”.

 

Suomalaiset joutuvat ensi talvena laittamaan leipäänsä yli puolet petäjäistä eli tuontiruista, sillä rukiin kylvöala jäi viime syksynä poikkeuksellisen pieneksi.

 

Olen seurannut maamme viljasatojen kehittymistä tiiviisti vuodesta 1996 alkaen.

 

Viime syksynä rukiin kylvöalaksi muodostui maamme EU-ajan pienin, sillä syysruista saatiin kylvöön ainoastaan 14.000 hehtaaria. Keväällä kylvettävä kevätruis nostaa hieman ensi kesän ruisalaa, mutta siitä huolimatta se jää poikkeuksellisen alhaiseksi.

 

Maamme ruisalan pienentymisestä saa käsityksen, kun tietää että vuonna 1940 rukiin viljelyala laski ensimmäisen kerran alle 200.000 hehtaarin ja olympiavuoden eli 1952 jälkeen rukiin kylvöala on ylittänyt 100.000 hehtaarin rajan vain neljänä vuonna – vuonna 1965 meillä ruisala on viimeksi ylittänyt 100.000 hehtaaria.

 

Pitkän aikavälin pinta-alavertailuissa on luonnollisesti huomioitava sodissa Neuvostoliitolle menetetyt maan parhaimmat viljelyalueet.

 

Suomessa rukiinkäyttö on vakiintunut tasolle 86 – 99 miljoonaa kiloa vuodessa.

 

Jos neljäntoistatuhannen hehtaarin ruisalalta saadaan edellisvuosien tapainen keskisato, niin omavaraisuutemme jää ensi talvena alle 50 prosentin!

 

Kolmentuhannen kilon keskisadolla kotimaista ruista tullaan ensi syksynä korjaamaan hieman yli 40 miljoonaa kiloa eli omavaraisuutemme romahtaisi lähelle 40 prosenttia!

 

Onko rukiin omavaraisuutta mahdollisuus nostaa?

 

Suhtaudun tilanteeseen realistisesti ja oletan Suomen ruisomavaraisuuden pudonneen pysyvästi tasolle 50 – 70 %.

 

On muistettava, että ruisomavaraisuuden jääminen noin alas on ollut normaali olotila Suomessa koko sen ajan, kun olemme kuuluneet Euroopan Unioniin.

 

Rukiin kauppaantulomäärät ovat EU-aikana vaihdelleet vuosittain 14 – 76 miljoonan kilon välillä eli emme ole koskaan päässeet täyteen omavaraisuuteen.

 

Rukiin halpa viljelijähinta verrattuna tuontirukiin hintaan on yksi syy, mutta ei suinkaan ainoa syy.

 

Rukiin kylvöajankohdan heikot sääolosuhteet ovat keskeinen syy ja Suomessa viihtyvien ruislajikkeiden heikko satotaso on merkittävä syy rukiinviljelyn heikkoon suosioon.

 

Huoltovarmuuteen liittyvät seikat ovat mielestäni yksi keskeinen tosiasia, jonka vuoksi rukiin omavaraisuuteen pitäisi kiinnittää nykyistä suurempaa huomiota.

Oletan ja jopa tiedän, että rukiin varmuusvarastot ovat ”jollakin tasolla”, mutta ongelma on, että varmuusvarastoissa olevat rukiit ovat valitettavan paljon tuontiruista.

 

 

-Esko Erkkilä- 

Eläinten hyvinvointi ei koostu vain yhdestä asiasta!

Lauantai 2.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen oli kirjailijavieraana Tampereella Kirjastotalo Metsossa helmikuun 28. päivänä 2013 järjestetyssä tilaisuudessa.

 

Olin yksi paikalla olleista n. kuudestakymmenestä kuulijasta. Harmi, että miesten osuus kuulijajoukosta oli minimaalinen.

Menin mielenkiinnosta paikalle, sillä oletin, että pitkä työrupemani elintarviketeollisuuden ja kotieläintalouden parissa antaisi mahdollisuuden omaksua tietokirjailijan esityksestä jotain. En pettynyt ounasteluissani!

 

 

 

Elina Lappalaisen tilaisuutta mainostettiin fiksuilla julisteilla Kirjastotalo Metson tiedotustaululla.

 

 

 

Tietokirjailija Lappalaisen teos ”Syötäväksi kasvatetut – Miten ruokasi eli elämänsä” sai ansioistaan viime vuonna Tieto-Finlandia- sekä Kanava –tietokirjapalkinnot.

 

Suomen kirjasäätiön vuoden 2012 Tieto-Finlandia –palkintoraadin muodosti Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Janne Virkkunen.

 

Ensimmäisen Kanava-tietokirjapalkinnon jakoivat Kanava-lehti ja Otavan kirjasäätiö – palkinnon arvo oli 10.000 euroa.

 

Elina Lappalainen on syntynyt vuonna 1984 ja hän on Talouselämä-lehden toimittaja.

 

Toimittaja Lappalaisen kokemukset perustuvat siihen, että hän kasvoi lapsuusaikansa setänsä maidontuotantotilan naapurissa Siilinjärvellä sekä vierailuihin n. 20 maatilalla ja neljässä teurastamossa.

 

Varsin ohuesta kokemuksestaan huolimatta Elina Lappalainen kirjoittaa asiantuntevasti suomalaisen kotieläintalouden vahvuuksista ja haasteista.

 

Palkittu tietokirjailija totesi, että Suomessa kotieläinten hyvinvointi on suhteellisen hyvällä mallilla, mutta parantamisen mahdollisuuksia on.

 

 

 

Elina Lappalainen painotti aivan oikein, että kotieläinten hyvinvointi on monen tekijän summa.

 

Elina Lappalainen käsitteli melko asiantuntevasti keskeisimpien kotieläintemme tilannetta eläinlajikohtaisesti.

 

Broilerit

 

• monille kuulijoille oli yllätys, että broilerin kasvatusaika on vain 38 vuorokautta
• broilereiden jalostuksen keskeinen tavoite on nopea kasvu
• Suomessa broilertuotannossa ei ole salmonellaa ja meillä ei käytetä antibiootteja – Saksassa broilerparttialle saatetaan antaa jopa kahdeksan antibioottikuuria!
• Suomessa ei tuoteta ns. luomubroileria, mutta mm. Tanskassa luomubroileria kasvatetaan. Lappalainen kertoi, että HK tuo Suomeen Portin kautta tanskalaista luomubroileria.

 

 

 

Elina Lappalaisen esitykseen kuulunut kuva luomubroilerista ei varmaan ketään vakuuttanut luomun erinomaisuudesta!

 

 

Sika

 

• Lappalainen kertoi, että emakoilla on hormonaalinen pesäntekotarve.
• emakot porsivat porsitushäkeissä ja on muistettava, että ilman porsitushäkkejä pikkuporsaita kuolisi nykyistäkin enemmän
• karjuporsaat joudutaan kuohitsemaan, sillä karjunhaju lihassa tekisi karjunlihasta elintarvikkeeksi kelpaamattoman
• Suomessa ja Ruotsissa sikojen saparoita ei typistetä, mutta muulla niin tehdään
• Lappalainen muistutti, että sika on siisti eläin. Se on myös viisas eläin ja sitä voidaankin älykkyydessä verrata koiraan.

 

Kana

 

• Lappalainen muistutti, että kana on tyystin toinen eläin kuin broiler
• muniva kana ja munintansa lopettanut kana ei kelpaa elintarvikkeeksi
• kukkoja ei tarvita munantuotannossa ja sen vuoksi kukkopojat lajitellaankin pois kananpoikien joukosta. Lajittelu perustuu siipisulkien pituuteen – lajittelu on käsityötä.

 

Lehmä

 

• lehmästä kertoessaan Lappalaiselle sattui pieni lapsus, sillä hän kertoi lehmän synnyttävän kun oikea termi olisi ollut poikiminen!
• maidontuotannon tasoksi Lappalainen mainitsi 8.500 litraa vuodessa per lehmä. Luku saattaa keskimääräisenä pitää paikkansa, mutta parhaat yksilöt yltävät selvästi yli 10.000 litran per vuosi.

 

Hevonen

 

• eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta hevosesta puhutaan aivan liian vähän
• Suomeen tuodaan hevosenlihaa merkittäviä määriä
• Romaniasta hevosia viedään teurastettaviksi Espanjaan ja Italiaan
• USA:ssa hevosia ei saa teurastaa elintarvikkeeksi, mutta sen vuoksi jenkkihevoset viedäänkin Meksikoon teurastettaviksi ja siksi meksikolainen hevosenliha onkin usein peräisin jenkkihevosesta

 

 

 

Tietokirjailija Elina Lappalainen näki tuontiruuan kipukohdiksi mm. seuraavat seikat;

• kun ruoka matkustaa, sen alkuperä hämärtyy
• pitkät alihankintaketjut vaikeuttavat valvontaa
• erilaiset lainsäädännöt, eri kuluttajalupaus
• tiedon saamisen vaikeus
• poissa silmistä, poissa mielestä – ongelmien ulkoistaminen

 

Kiitän ja arvostan Elina Lappalaisen tasapuolista ja analyyttistä esitystä kotieläinten hyvinvoinnista.

 

Valittelen, että eräs kuulija syyllistyi ”kettutyttöilyyn” keskustelun aikana.

 

Esitin keskustelun aikana, että Elina Lappalaisen pitäisi seuraavaksi paneutua EU-maissa noudatettaviin menettelyihin kotieläinten kasvatuksessa ja teurastamisessa. Lappalainen kiitti kannustuksestani ja kertoi, että sama ajatus on ollut hänelläkin mielessä.

 

 

-Esko Erkkilä-

"Minä saan harrastaa seksiä kenen kanssa tahansa, mutta sinun on oltava uskollinen!"

Perjantai 1.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomi on viime päivinä saanut ihmetellä kokoomuslaisen pääministeri Jyrki Kataisen erikoisia päätöksiä ja pelkään, että tulevien viikkojen aikana saamme lisää ihmeteltävää.

 

Otsikkoteksti on suora lainaus Pekka Himasen pääministeri Jyrki Kataisen tilaamasta Sinisestä kirjasta, joka ilmeisesti lukeutuu Kataisen mielestä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudenkuvan perusteokseksi.

 

Otsikkoon kopioitu teksti löytyy sivulta 130.

 

Kyhäämästään ”tutkimuksesta” Himanen sai Kataiselta ilman kilpailutusta 700.000 euroa. Julkisuudessa kerrotaan, että Katainen ja Himanen sopivat "tutkimuksen" tilaamisesta ja marssivat sen jälkeen Tekesin, Sitran ja Suomen Akatemian puheille. On luonnollista, että mainitut rahoittajatahot eivät uskaltaneet sanoa vastaan, sillä olihan kysyjänä Suomen pääministeri!

Himasen tutkimuksen vahvasta sanomasta olkoon toisena esimerkkinä kestävästä kehityksestä toteamus sivulta 127:

 

”…merkityksellisyys on hyvinvointiin ja kukoistukseen nähden vielä erillinen elämän arvokkuuden lähde. Onnellisuus tai onnistuminen eivät ole kokonaan kontrollissamme – tätä voi kutsua elämän hauraudeksi. Tässä näyttäytyy myös elämän mysteerisyys:…”

 

Tätäkö Suomen kansa halusi, kun se viime eduskuntavaalien jälkeen sai hallituksen, jonka pääministerillä on otsaa maksaa kaverilleen 700.000 euroa (anteeksi vaan) paskan jauhamisesta?

 

Pääministeri Jyrki Kataisen ilman kilpailutusta Pekka Himaselta tilaaman ”tutkimuksen” lopussa kerrotaan tutkimushankkeen taustoista mm. seuraavaa:

 

”Ensimmäinen osa tutkimushanketta on keskittynyt päivittämään perustana käytettyä verkostoyhteiskunnan teoreettista viitekehystä.”

 

******

 

”Toisena osana tutkimushanketta on ollut tutkimusryhmän analysoimat case studyt, jotka on valittu niin että niiden kautta on voitu empiirisesti globaalisti testata informationaalisen ja inhimillisen kehityksen suhdetta kaikkien maailmantalouden alueiden menestyvimpien esimerkkien soveltamien kehitysmallien kautta.”

 

Oikeastaan olen vahvan anteeksipyynnön velkaa lukijoilleni, sillä kopioimani lainaukset eivät ole tästä maailmasta. Jouduin ne kuitenkin itsekin lukemaan, sillä vain siten koko kauheus minulle vasta paljastui.

 

On rienausta meitä kaikkia suomalaisia kohtaan, että maamme pääministeri on ollut valmis maksamaan Sinisen kirjan laatimisesta 700.000 euroa esimerkkitekstiä suoltaneelle ”tutkijalle”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen domino-palikat kaatuvat

Maanantai 18.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella eletään tänään jännittäviä hetkiä, kun kaupunginvaltuuston kokouksessa esitetään valtuustoaloite Rantaväylän tunnelin suunnittelutöiden välittömästä lopettamisesta.

 

Kyse on positiivisesta dominopelistä, jossa tänään ollaan kaatamassa toinen tamperelaisia kuristanut tarpeeton hanke.

 

Ensimmäinen palikka tamperelaisten parhaaksi koetussa domino-palikoiden kaatamisessa oli se, kun apulaispormestarit Pekka Salmi (sdp) ja Leena Kostiainen (kokoomus) ilmoittivat, että tekopohjavesihanke Tavase kuopataan.

 

Rantaväylän tunnelin kaatumisesta seuraa mielestäni automaattisesti, että pikaratikkahanke on myös tullut tiensä päähän.

 

Pikaratikkaa ovat sen kannattajat osanneet viedä kummasti eteenpäin, vaikka hanke tuntuu suorastaan uskomattoman typerältä.

 

Tunnelin kaatuminen on aiheuttanut Tampereen Vihreissä suurta huolta, sillä he ymmärtävät, että kokoomuksen hellimän tunnelin karilleajo merkitsee heidän ajamalleen ratikkahankkeelle pikaista loppua.

 

Olin voimakkaasti ajamassa Tavasen lopettamista. Olen ylpeä, jos sen nopea kaatuminen merkitsee myös tunneli- sekä pikaratikkahaaveiden kariutumista.

 

Tavasen sekä tunnelin kohdalla olisi puhuttu hukkaanheitettyjen miljoonien lisäksi merkittävien luontoarvojen tuhoamisesta sekä asumisen haitoista.

 

Tavasen kustannusarvio olisi ollut n. 200 miljoonaa euroa ja tunnelikysymyksessä liikutaan hieman suuremmissa lukemissa.

 

Pikaratikkahanke olisi kalliimpi kuin Tavase ja Rantaväylän tunneli yhteensä, sillä sen kohdalla realistinen kustannushaarukka asettuu tasolle 500 – 700 miljoonaa euroa.

 

Sanotaan, että ”kissa nostaa omaa häntäänsä” ja teen sen nyt, kun totean Keskustan tekemän valtuustoaloitteen olleen se alkupanos, jonka avulla Tavasen kuoppaaminen alkoi.

 

Keskustan valtuustoaloite toki kaatui yhden äänen erolla, mutta aloite teki tehtävänsä ja suuret puolueet heräsivät todellisuuteen ja lopulta saimme Tavasen nurin.

 

Tunnelia ovat nyt kaatamassa lähinnä demarit, vasemmistoliitto sekä perussuomalaiset. Toivon, että mukaan saadaan muitakin ryhmiä.

 

Mikä on se järkijoukko, joka ottaa julkisen aloitteen pikaratikan kaatamisessa?

Toivon, että sekin löytyy.

 

 

-Esko Erkkilä-

Meni vanhan jankkaamiseksi!

Tiistai 12.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen apulaispormestarit Pekka Salmi ja Leena Kostiainen ovat selkeästi ilmoittaneet, että Tavase-hankkeelle laitetaan jenka päähän.

 

Apulaispormestareiden sanomisella on painoarvoa, sillä Kostiainen on kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja ja Salmi puolestaan SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja.

 

Juridista päätöstä Tavasen kuoppaamisesta Tampereen osalta ei vielä ole, mutta me järki-tavaselaiset luotamme Salmen ja Kostiaisen linjauksiin.

 

Valkeakoski, Akaa sekä Kangasala ovat jo aikaisemmin heittäneet hyvästit Tavaselle.

 

Valkeakosken, Akaan ja Kangasalan valtuustopäätösten sekä Tampereen kahden apulaispormestarin linjausten jälkeen tuntuu kummalliselta, että Tavasen toimitusjohtaja vielä eilen Aamulehdessä jankkasi vanhaa virttään Tavasen muka tarpeellisuudesta.

 

Toimitusjohtajan väitteet olivat sitä vanhaa ja paikkansapitämätöntä jargonia, jota olemme häneltä kuulleet aiemminkin.

Tosiasioita toimitusjohtajan lausumat karttoivat kuin ruttoa.

 

Toimitusjohtajalta on kateissa liike-elämän yksi keskeisistä lainalaisuuksista; omistajat päättävät ja toimitusjohtaja toteuttaa.

 

Ei siinä pullikoimiset auta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tavasen tarina on päättymässä!

Tiistai 5.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden auditorioon Tampereen Siperiaan kokoontunut salintäysi yleisö kuuli viime keskiviikkona tammikuun 30. päivänä ilouutisen – Tavase-hanke pannaan jäihin!

 

Kyseessä oli Aamulehden järjestämä tilaisuus, jonka teemana oli;

 

Päättäjät vaihtuvat – muuttuuko mikään?

 

Kateederilla olivat

 

 

 

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok)

 

 

 

Lasten ja nuorten palvelujen apulaispormestari Leena Kostiainen (kok)

 

 

  

Yhdyskuntapalveluiden apulaispormestari Pekka Salmi (sdp)

 

 

 

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen  apulaispormestari Mikko Aaltonen (vasemmistoliitto) (kuvassa Pekka Salmen vieressä oikealla).

 

 

Osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (vihr) ja hänen vierellään Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin (sdp)

 

 

Yleisötilaisuuden ehdoton tähtihetki oli, kun apulaispormestari Pekka Salmi totesi, että Tavase Oy:n lupaprosessi viedään loppuun ja sitten hanke haudataan.

 

Salmi totesi, että hankkeeseen on palanut tamperelaisten veronmaksajien rahoja nyt 5 miljoonaa euroa.

 

Viisi miljoonaa euroa on totta, sillä koko hankkeeseen on nyt kulunut rahaa hieman yli 7 miljoonaa, mutta kun Tampereen omistusosuus Tavasesta on ”vain” 69,9 %, niin Tampere on maksanut täysin turhasta Salmen kertoman 5 M€!

 

Apulaispormestari Leena Kostiainen vahvisti yks´kantaan, että lupa haetaan ja sitten seis!

 

Koska Kostiainen ja Salmi ovat valtuustoryhmiensä puheenjohtajia he varmaan hoitavat, että Tavase pystytään lopettamaan.

 

Tavase-hanke on ehkä aikanaan tuntunut järkevältä, mutta mm. Näsijärven puhdistuminen, vedenkulutuksen väheneminen, ympäristöseikkojen huomiointi sekä ennen kaikkea taloudelliset seikat ovat saaneet aikaan sen, että hanke on tullut tarpeettomaksi. Myös se, että sadetusalueet sijoittuisivat Pälkäneen keskustan tuntumaan, ovat olleet vaikuttamassa, että hanke ei ole ollut enää vuosikausiin järkevä.

 

Tavasen lopettamisella on hyvät edellytykset parantaa Tampereen seudun kuntien yhteistoimintaa.

 

Tampereen suorittama lopetuspäätös poistaa ainakin osan siitä isoveli-asenteesta – suorastaan öykkäri-asenteesta – joka Tamperetta hallitsevilla eritoten virkahenkilöillä on ollut seutukunnan muita kuntia kohtaan.

 

Olen vuosikaudet ollut Tavasen tinkimätön vastustaja.

En ole vastustanut Tavasea vastustamisen vuoksi vaan sen vuoksi, että olen perehtynyt asioihin.

 

Tavase-prosessiin on liittynyt niin monia käsittämättömyyksiä, että niitä pitäisi pystyä hyödyntämään, jotta emme tulevissa naapurikuntia koskevissa hankkeissa sortuisi samoihin virheisiin.

 

Yritän joskus palata ainakin joihinkin Tavasen sivujuonteisiin.

 

Nyt on aika hetkeksi huoahtaa sekä todeta, että työ on saatu tehtyä ja Tavase on tulossa kuopatuksi!

 

-Esko Erkkilä-

Väyrynen on ajoituksen mestari!

Lauantai 2.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan vaalivankkurit lähtivät hienosti liikkeelle kohti ensi vuoden Europarlamenttivaaleja ja seuraavan vuoden Eduskuntavaaleja, kun VTT Paavo Väyrynen ilmoitti olevansa ehdokkaana molemmissa vaaleissa.

 

Paavo Väyrynen ilmoitti asiasta blogissaan 29.1.2013.

 

Väyrynen taustoittaa ehdokkaaksi lähtemistään näin:

 

”Ilmoitan ehdokkuuksistani jo nyt ennen muuta Britannian pääministerin David Cameronin äskettäisen linjapuheen innoittamana. Cameronin avaus käynnistää todellisen keskustelun EU:n ja euroalueen tulevaisuudesta.”

 

Suosittelen lukemaan Väyrysen blogin osoitteessa www.vayrynen.com.

 

Uskallan ennustaa, että tuota nettiosoitetta tullaan kaikkien politiikasta kiinnostuneiden toimesta seuraamaan tiiviisti ainakin seuraavat kaksi ja puoli vuotta!

 

Keskustalla tulee olemaan vahva ehdokaslista runsaan vuoden kuluttua järjestettävissä Europarlamenttivaaleissa. Sanon näin, vaikka osaan arvailla vasta osan ehdokasnimistä.

 

Keskustan istuvista mepeistä Anneli Jäätteenmäki ja Hannu Takkula ovat jo nyt vahvistaneet olevansa ehdokkaina 8.6.2014 järjestettävissä Europarlamenttivaaleissa. Toivon, että myös Riikka Manner päätyy siihen, että asettuu uudelleen ehdokkaaksi.

 

Jäätteenmäki, Takkula, Manner ja Väyrynen olisi sellainen kvartetti, että muilla puolueilla ei ole esittää vastaavaa ehdokasjoukkoa.

 

On varmaa, että myös muita keskustalaisia kiinnostaa Europarlamenttivaaliehdokkuus, sillä veikkaan tästä kvartetista löytyvän ministereitä vuonna 2015 muodostettavaan Juha Sipilän ensimmäiseen hallitukseen.

 

Viides ja ilmeisesti myös kuudes sija Keskustan listalla Europarlamenttivaaleissa 2014 merkinnevät paikkaa Brysselin koneessa vuoden 2015 keväästä eteenpäin, sillä seuraavat Eduskuntavaalit järjestetään 19.4.2015!

 

Toivon, että tapaan Anneli Jäätteenmäen, Hannu Takkulan, Riikka Mannerin ja Paavo Väyrysen tänään sekä huomenna Helsingissä järjestettävillä Keskustan toiminta- ja politiikkapäivillä sekä ”maaohjelman” jälkeen toteutettavalla Tallinnan-risteilyllä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kataisen hallitus rikkoo haparoinnillaan presidentti Urho Kekkosen tärkeintä viisautta

Tiistai 22.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Presidentti Urho Kekkosen tunnettu järjestys sisä- ja ulkopolitiikalle oli selkeä: jos jomman kumman on oltava rempallaan, olkoon se sisäpolitiikka.

 

Me kaikki tiedämme, että pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen harjoittama sisäpolitiikka on hakoteillä, mutta viimeaikojen tapahtumat kertovat, että valitettavasti myös hallituksen ulkopolitiikka on tuuliajolla.

 

 

 

Sain joululahjaksi VTT Juhani Suomen toimittaman kirjan valtiosihteeri Matti Tuovisen päiväkirjasta 1972-1985. Kirja on mielenkiintoinen aikalaiskuvaus UM:n johtavan virkamiehen kokemuksista Kekkosen ja Koiviston Suomessa. Kirjan nimi on ”Salaisuuksien vartija” ja sen alaotsikkona on ”Lehtiä valtiosihteeri Matti Tuovisen päiväkirjasta 1972-1985”.

 

 

 

Loppiaisen tienoon sukulaisvierailulla ahmin Pertti Suomisen kokoaman kirjan ”Armeijan silmänä ja korvana”. Kirja kertoo täsmälleen samoista tapahtumista kuin valtiosihteeri Matti Tuovisen havainnoimat tapahtumat, mutta tämän kirjan osalta havaintojen tekijänä on tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Raimo Heiskanen.

 

Kirjat käsittelevät aikaa, jolloin ulkoministereinä olivat pääasiassa Ahti Karjalainen ja Paavo Väyrynen sekä lyhyempiä jaksoja Kalevi Sorsa, Olavi J. Mattila, Pär Stenbäck ja Keijo Korhonen.

 

Molemmat kirjat ovat loistavia kuvauksia siitä ammattitaidosta, jolla erityisesti Urho Kekkonen, mutta myös Mauno Koivisto, silloiset ulkoministerit ja UM:n korkeimmat virkamiehet sekä Puolustusvoimain johtavat kenraalit luotsasivat maatamme kohti vakaampia aikoja.

 

Neuvostoliitto oli koko ajan kärttämässä ulkopolitiikkaamme, mutta em. henkilöt osasivat luovia neuvostoliittolaisten asettamien karikoiden ohi ja pikkuhiljaa laajentaa maamme liikkumatilaa kohti länttä.

 

Voimme nostaa hattua silloisille ulkopolitiikan taitajille – erityisesti Ahti Karjalaiselle, Paavo Väyryselle ja Keijo Korhoselle.

 

Valtiosihteeri Matti Tuovisen ja tiedustelupäällikkö Raimo Heiskasen ammattitaito sekä hyvät henkilökohtaiset suhteet kaikkiin suuntiin olivat ratkaisevia, sillä niiden avulla poliittiset päätöksentekijät osasivat tehdä oikeita valintoja.

 

************

 

Kirjoja lukiessa tuli etsimättä mieleen ne lukuisat epäonnistumiset, joihin Kataisen hallitus on ulkopolitiikan hoidossaan päätynyt. Epäonnistunut yritys päästä YK:n turvaneuvostoon, suomalais-venäläiset lapsikiistat ja haparointi Islannin ilmatilan valvonnassa ovat esimerkkejä Kataisen hallituksen epäonnistumisista ulkopolitiikassa.

 

************

 

On myönnettävä, että olisin empinyt edellä olevan johtopäätökseni julkituomista, mutta kun Aamulehdessä perjantaina tammikuun 11. päivänä julkaistu toimittaja Kari Huovialan ”Lisäpöytäkirja” teeman alla julkaistu juttu päätyy kanssani samaan johtopäätökseen, olen tyytyväinen, että olen osannut arvioida ulkopolitiikan hoitomme oikein.

 

 

 

Huoviala on otsikoinut juttunsa:

”Ulkopolitiikka rempallaan”

 

Kari Huovila toteaa kirjoituksessaan mm. näin:

 

”Nykyinen hallitus on soveltanut Kekkosen vanhaa ohjetta omalla tavallaan tasapainoisesti: sekä sisäpolitiikka että ulkopolitiikka ovat rempallaan.”

 

”Päämäärätietoista, Suomen etuun tähtäävää ulkopolitiikkaa sanan vanhassa merkityksessä ei oikeastaan ole enää olemassakaan.”

 

Huoviala osaa hyvin kytkeä hallituksen monet epäonnistumiset yhteen, kun hän toteaa:

 

”Ikuisen onnen sijasta saimme luvan upota kaulaamme myöten eurooppalaiseen kriisiin, joka imee hallituksen voimia ja aikaa muulta kansakunnan edunvalvonnalta.”

 

***********

 

Jälleen kerran ihmettelen niitä lukuisia henkilöitä, jotka manaavat Aamulehden kirjoittelua ja ovatpa jotkut lopettaneet Aamulehden tilaamisenkin.

 

En suinkaan aina ole samaa mieltä Aamulehden kirjoitusten kanssa, mutta varsin usein lehden sivuilta saa lukea todellisia helmiä – Kari Huovialan juttu 11.1.2013 on sellainen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Laatokan jäälle Talvisodassa sankarivainajana kaatunut Elias Simojoki oli mallina Tampereella sijaitsevalle Vapaudenpatsaalle

Torstai 10.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Hämeenpuistossa, lähellä Kirjastotalo Metsoa, sijaitsee Vapaudenpatsas.

 

Patsaaseen liittyy useita mielenkiintoisia taustatarinoita ja uskon, että useimmat tamperelaisetkaan eivät tunne niitä.

 

 

 

Tässä patsas talvisessa asussaan – vasemmalla näkyy pieni nurkka Kirjastotalo Metsosta.

 

Vapaudenpatsas on Vapaussodassa tapahtuneen Tampereen valtauksen muistomerkki ja sen vuoksi patsaan varhaishistoriaan liittyy monia ristiriitoja.

 

Patsas on kuvanveistäjä Viktor Janssonin käsialaa ja se on paljastettu vuonna 1921 eli kolme vuotta Vapaussodan päättymisen jälkeen. Patsaan suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1918.

 

Patsaan pysyminen nykyisellä paikallaan tarvitsi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen ja se saatiin vuonna 1923. KHO päätti, että patsas on ”lain suojeluksessa”.

 

Veistoksen mallina toimi Elias Simojoki, jonka sukunimi oli vuoteen 1926 saakka Simelius.

 

Simojoki oli IKL:n kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Koulutukseltaan Simojoki oli pappi.

 

Simojoki oli syntynyt 1899 Rautiossa – Rautio liittyi Kalajokeen vuonna 1973. Opin työvuosieni alkuvaiheessa tuntemaan Raution mukavaksi pitäjäksi. Nykyään Kalajoki ja sen myötä Rautio luetaan kuuluviksi Pohjois-Pohjanmaalle, mutta minun ajatusmaailmassani molemmat ovat yhä edelleen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevia paikkakuntia.

 

Elias Simojoki toimi Talvisodan aikana rykmentin pastorina JR39:ssä.

 

Suomalaiset saivat pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen Koirinojalle Pitkärannan ja Impilahden välille, jonne rintamalinjat vakiintuivat tammikuun 1940 aikana.

 

Rintamalinjojen väliin jäi haavoittunut hevonen, joka tuskissaan makasi Laatokan jäällä. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset yrittivät ampumalla lopettaa hevosen kärsimykset, mutta eivät onnistuneet.

 

Elias Simojoki meni kärsivän hevosen luo ja lopetti sen pistoolinlaukauksella. Sen jälkeen Neuvostoliiton sotilaat ampuivat Simojoen ja niin Kiuruveden papista tuli yksi Talvisotamme sankarivainajista.

 

 

 

 

Laatokan jäälle tammikuun 25. päivänä 1940 kaatunut Elias Simojoki on ollut mallina Tampereen Vapaudenpatsaan mieshahmolle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Turkistalous tekee arvokasta työtä ruokalaskumme alentamiseksi

Maanantai 17.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa kansalaisaloite turkistalouden kieltämiseksi Suomessa.

 

Hankkeen taustatoimijoina ovat Eläinsuojeluliitto Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta eläimille sekä SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto.

 

Luettelo taustatoimijoista kertoo, että kyseessä on porukka, joka yleensäkin haluaa ajaa Suomen nykyistäkin tukalampaan tilanteeseen taloudellisesti.

 

Oletan, että taustatoimijat ovat erilaisten yhteiskunnan tukea nauttivien toimijoiden ”työntekijöitä”, jotka saavat toimeentulonsa muiden työskentelyn tuloksena.

 

Otaksun tietäväni jotain turkisalan toiminnasta, sillä toimin sen lähietäisyydellä useita vuosia.

 

Osallistuin maamme suurimman vapailla markkinoilla toimineen turkiseläinrehutehtaan hallintoon turkisalan vaikeimpina hetkinä, joten myös alan vaikeudet ovat tiedossani.

 

Otan turkisalan merkityksestä esille sen, että teurastamoteollisuuden sivujakeiden hyödyntäminen auttaa jokaista suomalaista kuluttajaa ruokalaskun alentajana.

 

Teurastamoteollisuudessa syntyy sivujakeita, joita ei pystytä hyödyntämään elintarviketeollisuudessa. Tavallisessa kielenkäytössä sivujakeista käytetään termiä ”teurasjätteet”.

 

Kierrätyksen ja taloudellisen toiminnan vinkkelistä katsellen kyseessä ei ole suinkaan mikään jäte, vaan arvokas raaka-aine turkiseläinten rehunvalmistuksessa. Sen vuoksi teurastamoteollisuus kutsuukin teurasjätettään aivan oikein rehujakeeksi.

 

”Teurasjäte” eli rehujae on turkistalouden tarvitsema raaka-aine, josta turkiseläinten rehutehtaat kilpailevat. Ne maksavat siitä teurastamoille hyvän hinnan.

 

Teurastamoille maksettava hyvä hinta rehujakeesta merkitsee alhaisempaa hintaa niille lihajalosteille, joita teurastamot myyvät kaupan jakeluteille ja sitä kautta edelleen kuluttajille. Osa teurastamojen tuotteista päätyy vientiin, joten turkistalouden teurastamoteollisuudelta hankkimat rehujakeet tukevat maamme vientiä.

 

Teurastamoiden toinen vaihtoehto teurasjakeelle olisi sen kuivaaminen energiatarkoituksiin, sillä esimerkiksi teurasjätteen hautaaminen ei EU:ssa ole mahdollista.

 

Teurasjätteen kuivaaminen on teknisesti toki mahdollista, mutta se ei ole taloudellisesti kannattavaa, sillä kuivattu teurasjae tultaisiin kuitenkin kuivaamisen jälkeen käyttämään kunnallisten lämpövoimaloiden energialähteenä. Jos teurasjätteestä kuivattua tavaraa ei pystytä käyttämään kotimaisten lämpövoimaloiden energialähteenä, on se vietävä ulkomaille. On selvää, että silloin syntyy mittavia kustannuksia.

 

Jos teurastamoteollisuuden kaikki sivujakeet jouduttaisiin kuivaamaan ja sen jälkeen käyttämään lämpövoimaloiden energialähteenä, olisi ruokalaskumme selvästi suurempi kuin nykyisin.

 

Turkistalouden puolesta puhuu moni asia, mutta alan merkitys ruokalaskumme alentajana on tämän juttuni aihe.

Jos turkistalous ei olisi teurastamoiden tärkeä yhteistyötaho, niin kotieläintuotteidemme alkutuotanto paineskelisi huomattavasti nykyistä suuremmissa ongelmissa - näin olisi erityisesti sikatalouden kohdalla.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee Tavasea tänään eli 10.12.2012 pidettävässä kokouksessaan

Maanantai 10.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa tänään on kohta 251, jossa käsitellään Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitetta tekopohjavesiyhtiö Tavasesta.

 

Keskustan valtuustoaloite on päivätty 17.9.2012 ja se on silloin jätetty Tampereen kaupunginvaltuustolle.

Päätösvalmisteluaineistossa Tampereen kaupungin liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson toteaa mm. näin:

 

 

”Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan nopeasti tehtävää selvitystä Tavase Oy:n tilanteesta ja sen toiminnan kustannuksista sekä esittää Tampereen kaupungin valmiuden lisäämistä vaihtoehtoisen vesihuoltosuunnitelman tekemiseksi Tavasen alasajamisen varalta.

 

Valtuustoaloitteessa esitetään tai nostetaan esille seuraavat kysymykset:

 

-     Mikä on Tampereen kaupungin suunnitelma Tavasen jatkon suhteen?

-     Kolmen kunnan irtautumisen vaikutukset hankkeeseen?

-     Tampereen tämän hetken maksuosuus yhtiöön?

-     Mahdollisen investoinnin rahoitussuunnitelma?

-     Onko jo laadittu suunnitelma mahdollisesta Tampereen kaupungin hankkeesta irtautumisesta ja siitä johtuvan vesihuollon uuden suunnitelman tekemisestä?

-     Tehdäänkö noin 50–200 miljoonan euron investointi vai lopetetaanko hanke kirjanpidon alasajokustannuksin?”

 

 

Valtuustoaloitetta käsiteltiin Tampereen kaupunginhallituksessa 26.11.2012.

 

Käsittely oli pöytäkirjan mukaan poikkeuksellisen mielenkiintoinen, sillä kaupunginhallituksen jäsenet joutuivat äänestämään kaupunginvaltuustolle tänään esittämästään.

 

Pöytäkirjalainaus kaupunginhallituksen kokouksesta kuuluu näin:

 

”Päätösehdotus. Johtaja Yli-Rajala:

 

Kaupunginhallitus päättää

 

esittää valtuuston päätettäväksi,

 

että Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi, ja

 

että aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

 

Asian käsittelyn kuluessa Leena Rauhala esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

 

Maija Kajan ja Vesa Eskola kannattivat Rauhalan palautusesitystä.

 

Puheenjohtaja tiedusteli Rauhalan palautusesityksen saamaa kannatusta ja totesi, ettei sitä oltu hyväksytyksi yksimielisesti vaan siitä oli äänestettävä.

 

Suoritetussa kädennostoäänestyksessä Rauhalan palautusesityksen puolesta eli JAA äänestivät Maija Kajan, Vesa Eskola, Mikko Aaltonen ja Leena Rauhala. Käsittelyn jatkamisen puolesta eli EI äänestivät Ilpo Sirniö, Atanas Aleksovski, Anneli Kivistö, Anna-Kaisa Ikonen, Ilkka Sasi, Riitta Koskinen ja Timo P. Nieminen.

 

Puheenjohtaja totesi asia käsittelyn jatkuvan äänin 7–4.

 

Päätös           Päätösehdotus hyväksyttiin.”

 

*************

 

Kaupunginhallituksen 8.10.2012 tekemästä Tavase-päätöksestä on julkisuudessa käyty keskustelua ja asiantuntijat ovat esittäneet, että päätösvalmisteluaineistossa on päättäjille silloin annettu harhaanjohtavaa tietoa. 

 

*************

 

Tampereen kaupunginvaltuuston kokousta on mahdollista seurata internetin kautta.

 

Polku suoraan lähetykseen kulkee näin:

 

www.tampere.fi -> Päätöksenteko -> Kaupunginvaltuuston kokoukset suorana netissä

 

On mielenkiintoista nähdä ja kuulla, että pystyykö istuva Tampereen kaupunginvaltuusto tekemään viimeisessä kokouksessaan jämäkän päätöksen ja luopumaan Tavase-hankkeesta.

 

Jos luopumista ei nyt tapahdu, ennustukseni on, että Tavasen kuoppaamista merkitsevä päätös tulee tapahtumaan Tampereen uuden kaupunginvaltuuston ensitaipaleella.

 

-Esko Erkkilä-

Onko suuri kaunista ja tehokasta vesialueiden järjestelyissä?

Sunnuntai 9.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä ja Viljakkalassa ollaan maanmittaustoimituksella yhdistelemässä osakaskuntien omistamat vesialueet uudeksi suureksi kokonaisuudeksi.

 

Projektissa on mukana yli kymmenen vesialueiden osakaskuntaa, joita ollaan yhdistämässä uudeksi osakaskunnaksi, jolla olisi hallinnassaan 1.130 hehtaaria vesipinta-alaa. Osakkaita uudessa vesialueessa olisi 1.379.

 

 

 

Maanmittaustoimitus yhteisen alueen muodostamiseksi järjestettiin Hämeenkyrön valtuustosalissa 29.11.2012 ja toimitusinsinöörinä toimi Lea Sukanen.

 

Maanmittaustoimituksessa oli miellyttävää ainakin se, että toimitusinsinööri sinutteli luontevasti valtuustosaliin kertyneitä osakaskuntien edustajia.  Entiseen aikaan ei olisi tullut kyseeseen, että maanmittausinsinööriä olisi voinut sinutella tai että hän olisi sinutellut ”alamaisia”.

 

Olin mökkijärveni rannan- ja vesioikeudenomistajana paikalla.

Asia kiinnosti, sillä huomattava osa kokoukseen saapuneista osakaskuntien osakkaista ei mahtunut valtuustosaliin - meitä oli paikalla oli sata osakasta.

 

Toimitusinsinööri oli koonnut yhdistymistä puoltavia seikkoja ja tässä niitä muutamia:

 

• osakkaan kalastusoikeus laajenee koko yhdistettävälle alueelle
  • en ole monena kesänä kalastellut lainkaan, mutta yhdistymisen jälkeen se olisi mahdollista 1.130 vesihehtaarilla!

• kalastuksen järjestäminen ja valvonta helpottuu

• vesistöjen kunnostusten suunnittelu ja toteuttaminen helpottuu

• pienet ja toimimattomat alueet saadaan suunnitelmallisen toiminnan piiriin

• hallintokulut olisivat pienemmät kuin erillisinä toimittaessa – ilman yhdistymistä jokaisen yhteisen alueen on pidettävä omat kokouksensa ja järjestäydyttävä erikseen

• toimihenkilöitä tehtäviin (=hoitokuntaan) on helpompi löytää laajemmasta osakaskunnasta

 

Maanmittaustoimituksessa herätti eniten keskustelua ja vastarintaa Lavajärven alueen liittäminen suureen osakaskuntaan.

 

Ymmärrän lavajärveläisten vastustuksen ja käytinkin tilaisuudessa heidän näkemyksiään tukevan puheenvuoron.

 

Vanhojen osakaskuntien ”kokoukset” oli kuitenkin pidetty lainsäädännön mukaisesti, joten vastustuksemme oli turhaa.

 

Haluan opastuksena muille vesialueiden osakkalille sanoa, että osakaskuntien kokouksiin kannattaa osallistua, jotta vesialueen omistajien valtaosan etujen vastaisia päätöksiä ei pääse syntymään.

Kuulin huhuja, että joidenkin osakaskuntien kokouksiin oli osallistunut vain yksi henkilö, kun osakaskuntien osakasmäärät kuitenkin vaihtelivat välillä 8 - 364 osakasta. Keskimäärin osakkaita nyt yhdistyneissä osakaskunnissa oli 138 osakasta/osakaskunta.

Kuulun Sarkkilan kylän yhteisen vesilueen osakaskuntaan ja sillä on yhteensä 226 osakasta.

Osakaskuntien kokouksista on vaikea saada etukäteen tietoa, sillä niiden koollekutsumiseen riittää ilmoitus paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä sekä kirjallinen ilmoitus niille, joiden osoite osakaskunnan tiedossa. Osakaskunta ei ole velvollinen selvittämään osakkaiden osoitteita, vaan osoitteen toimittaminen osakaskunnalle on osakkaan vastuulla.

 

Pienestä mökkijärvestäni vain 2/3 kuuluu uuden osakaskunnan vesialueeseen ja 1/3 jää entiselleen.

 

Kysyinkin kokouksessa, että jos uusi osakaskunta suo mökkijärvelleni vaikkapa kalanistutuksia, niin miten saamme istutuskaloille viestin, että ne eivät saa uida Hämeenkyrön puolelle! Hämeenkyrön puoleinen vesialue kun on sitä aluetta, joka nyt tehdyssä ratkaisussa jäi uuden osakaskunnan ulkopuolelle!

 

En ole lainkaan varma, että nyt perustettu mammuttiosakaskunta olisi parempi ratkaisu kuin entinen systeemi. Se on varmaa, että paikallisuus häviää, kun nimihirviöksikin on tulossa joku todella ihmeellinen nimi.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereella Vihreät, Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit ovat valmiit luopumaan järjettömästä Tavase-tekopohjavesihankkeesta?

Maanantai 3.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginhallitus käsitteli 26.11.2012 pitämässään kokouksessa Keskustan Tampereen valtuustoryhmän tekemää valtuustoaloitetta, jossa esitettiin nopeasti tehtävää selvitystä Tavase Oy:n tilanteesta ja sen toiminnan kustannuksista sekä esitettiin Tampereen kaupungin valmiuden lisäämistä vaihtoehtoisen vesihuoltosuunnitelman tekemiseksi Tavasen alasajamisen varalta.

 

Asiaa valmistellut liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson oli perehtynyt hyvin Keskustan valtuustoaloitteeseen, sillä päätösehdotukseen oli koottu Keskustan esittämät näkemykset oikeaan muotoon. Näin Michelsson tiivisti Keskustan näkemykset päätösesityksensä aluksi:

 

• Mikä on Tampereen kaupungin suunnitelma Tavasen jatkon suhteen?

 

• Kolmen kunnan irtautumisen vaikutukset hankkeeseen?

 

• Tampereen tämän hetken maksuosuus yhtiöön?

 

• Mahdollisen investoinnin rahoitussuunnitelma?

 

 

• Onko jo laadittu suunnitelma mahdollisesta Tampereen kaupungin hankkeesta irtautumisesta ja siitä johtuvan vesihuollon uuden suunnitelman tekemisestä?

 

• Tehdäänkö noin 50–200 miljoonan euron investointi vai lopetetaanko hanke kirjanpidon alasajokustannuksin?

 

Kysymysten kristallointi olikin ainoa positiivinen piirre päätösvalmisteluaineistossa, sillä muilta osin aineisto oli tyypillistä Tavase-propagandaa, jolla on vain niukalti yhteistä totuuden kanssa.

 

Tampereen kaupungin päätöksenteossa on Tavase-asiassa kuitenkin menty aimo harppaus eteenpäin, sillä kristillisten Leena Rauhalan esitystä asian uudelleen valmisteluksi kannattivat vihreiden Maija Kajan sekä Vesa Eskola ja äänestyksessä sitä kannatti em. kaupunginhallituksen jäsenten lisäksi vasemmistoliiton Mikko Aaltonen.

 

Asia meni siis äänestykseen ja silloin pöytäkirjan mukaan seuraavat kaupunginhallituksen jäsenet torppasivat asian uudelleen valmistelun:

 

Kokoomuksesta Anna-Kaisa Ikonen, Ilkka Sasi, Riitta Koskinen sekä Timo P. Nieminen…

 

…ja SDP:stä Ilpo Sirniö, Atanas Aleksovski sekä Anneli Kivistö.

 

 

Näin kävi tällä kerralla, mutta kunhan Tavase taas lähiaikoina lähettää Tampereen kaupungille uuden rahoituspyynnön, niin uskon, että asia etenee kohti järkevää ratkaisua.

 

Oletan, että uutta rahoituspyyntöä jo kirjoitetaan ja nyt se lieneekin suuruusluokkaa miljoona euroa, sillä sen verran maksaa uusi YVA, jonka otaksun olevan seuraava askel Tavasen kivikkoisella tiellä.

 

Ainoa oikea järkevä ratkaisu Tavase-kysymyksessä on hankkeen mahdollisimman nopea lopettaminen ja tähän mennessä aiheutuneiden n. seitsemän miljoonan euron suuruisen panostuksen kirjaaminen luottotappioiksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Vihreiden Emmanuel Eneh, vasemmistoliiton Mahmoud Machal ja kristillisten Irmeli Merikanto äänestivät väärin?

Maanantai 26.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti 13.11.2012 keskustalaisen Tuukka Liuhan esityksestä, että koko sairaanhoitopiirin alueella ambulanssit ovat kautta vuorokauden välittömässä lähtövalmiudessa.

 

Tämän eettisesti kestävän periaatteen puolesta äänestivät tamperelaisista sairaanhoitopiirin valtuutetuista vihreiden Emmanuel Eneh, vasemmistoliiton Mahmoud Machal sekä kristillisten Irmeli Merikanto – arvostan heidän äänestyskäyttäytymistään.

 

Elina Siren (kokoomus) ja Hellä Asumaniemi (SDP) äänestivät, että Tamperetta ja Nokiaa lukuun ottamatta muualla sairaanhoitopiirin alueella tiettyinä vuorokauden aikoina ambulanssit olisivat saaneet viivytellä lähdössä 15 minuuttia.

 

En hyväksy viivyttelyä ambulanssien lähtöajoissa.

 

Nyt Tampereen kaupunginhallitus on tarttunut toimeen ja haluaa sen mielestä niskoittelevat tamperelaiset sairaanhoitopiirin valtuutetut kuriin.

 

Osoituksena siitä on Tampereen kaupunginhallituksen esityslistalla tänään pykälä, joka kuuluu näin:

 

 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien kutsuminen koolle keskustelemaan sairaanhoitopiirin perussopimuksen muuttamisesta

 

En tiedä, että kenen isoille varpaille tamperelaiset Eneh, Machal ja Merikanto astuivat, mutta näin ilmeisesti tapahtui. Pelkään, että kyseessä olivat Tampereen kaupungin virkahenkilöt – eivät suinkaan todelliset päättäjät eli luottamushenkilöt.

 

Keskustalaisena on helppo olla samaa mieltä vihreiden Eneh´n, vasemmistoliiton Machal´n sekä kristillisten Merikannon kanssa, että ambulanssien lähtövalmiudessa ei saa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella olla viiveitä.

 

On ilahduttavaa, että myös Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin valtuuston kokoomuslainen puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen äänesti lähtövalmiudesta päätettäessä Tuukka Liuhan (kesk) kanssa samalla tavalla.

 

Toivon, että tamperelaiset ja pirkanmaalaiset seuraavat tiiviisti, että miten Tampereen kaupunginhallitus tänään suhtautuu sen esityslistalla olevaan asiaan.

 

*****

 

Mainitsen jo nyt, että Tampereen kaupunginhallituksen esityslistalla tänään on myös toinen mielenkiintoinen asia eli Keskustan tekemän Tavase-valtuustoaloitteen käsittely.

 

Valmisteluaineistossa on täyttä puppua, mutta siitä myöhemmin lisää.

 

Sen jo kuitenkin voi nyt todeta, että jos päätös myötäilee päätösehdotusta, niin Tampereen kaupunginhallituksen asiantuntemus ei päätä huimaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan tv-mainos voitti "Kuukauden Parhaat Sekunnit" -kilpailun

Lauantai 17.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan kunnallisvaalityö sai hienon päätöksen, kun puolueen tv-mainos voitti MTV3:n, Subin, AVAn ja Markkinointiviestinnän toimistojen liiton yhteisen Kuukauden Parhaat Sekunnit -kilpailun lokakuussa.

Keskustan "Nälkämaan laulu" oli lokakuun raadin mielestä omassa luokassaan eli poliittisen mainonnan kategoriassa laadukas ja huolella toteutettu mainos. ”Puhuttelee kohderyhmäänsä ja vetoaa suomalaisiin perusarvoihin", raati perusteli.

Raadin perusteluihin on helppo yhtyä.

 

Keskustan kampanjassa oli kyse perheiden ja kotien hyvinvoinnista, laadukkaista palveluista ja jokaisen oikeudesta päättää itse, mihin kotinsa, työnsä ja elämänsä rakentaa. Filmissä tiivistyy Keskustan yli satavuotinen tehtävä puolustaa niitä suomalaisia, joilla ei ole vahvoja etujärjestöjä takanaan.

Keskustan tehtävä on tarjota vaihtoehto tämän ajan näköalattomuudelle. Suomi selviää vain, kun koko Suomi ja kaikki suomalaiset pidetään mukana tämän maan rakentamisessa. Maamme suomalaisimpana puolueena Keskustan on helppo nojata politiikassaan ja toiminnassaan suomalaisiin perusarvoihin.


Mainos näytetään MTV3:lla ja Subilla tänään seuraavasti:

MTV3 klo 22.26
SUB klo 21.57

 

 

Mainos on huomenna katsottavissa;

SUB klo 20.56
MTV3 klo 22.30

Mainos löytyy myös netistä osoitteesta:

http://spotti.fi/kuukauden_parhaat_sekunnit?gclid=CPPykIWq07MCFdB8cAodpTcACg

Kannattaa katsoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eräs episodi Tavasen alkutaipaleelta

Perjantai 16.11.2012 - -Esko Erkkilä-

 

 

***********************

 

 

 

Valtiopäivät TAA 681/1998 vp

Talousarvioaloite 681

Jorma Rantanen /sd ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen

Eduskunnalle

Tampereen ja Valkeakosken vedenhankinnan yleissuunnittelutyön tavoitteena on alueen pohjavesivarojen mahdollisimman tehokas käyttöönotto ja tekopohjavesien muodostamismahdollisuuksien selvittäminen. Suunnittelualueena ovat Hämeenkyrön, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Toijalan, Valkeakosken, Vesilahden, Viialan ja Ylöjärven kuntien alueet. Lisäksi suunnittelussa otetaan huomioon Sahalahden kunnan vedentarve.

Yleissuunnitelmassa on useampia vaiheita, joiden kokonaisinvestoinnit maksavat 213 000 000 markkaa. Investointikustannukset on ajoitettu tasaisesti vuosille 1994─2010. Tärkeimpänä tavoitteena on pitää talousveden laatu mahdollisimman hyvänä. Toisena tärkeänä tavoitteena on vedenhankinnan turvaaminen poikkeustilanteissa. Tällöin vedenhankinta pystytään turvaamaan, vaikka jokin vedenottamo tai pintavesilaitos olisi käyttökelvoton.

Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,

että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1999 talousarvioon momentille 35.10.77 1 000 000 markkaa Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen.

Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1998

Jorma Rantanen /sd Reino Ojala /sd Eila Rimmi /vas

Arja Ojala /sd Pia Viitanen /sd Mikko Kuoppa /va-r

Kimmo Sasi /kok Irja Tulonen /kok Markku Vuorensola /kesk

Reijo Lindroos /sd Kari Kantalainen /kok Sulo Aittoniemi

/kesk

Jukka Gustafsson /sd

 ********************

Ovatkohan tämän talousarvioaloitteen allekirjoittaneet poliitikot Tavasesta edelleen samaa mieltä?

 

Hanke on ollut alusta alkaen kuolleena syntynyt ja sen haittavaikutukset merkitsevät ongelmia koko Pirkanmaalle.

 

Tavasen ongelmat koskettavat erityisen rankalla kädellä Tampereen kaupunkia, sillä nyt siihen on kulunut veronmaksajilta kerättyjä varoja jo n. 7.000.000 euroa.

 

 

Takinkääntäjiä ei yleensä arvosteta, mutta tässä asiassa toivon, että saisimme todeta kaikki silloiset allekirjoittajat takinkääntäjiksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tavase Oy:n suunnittelemat yhden vuoden sadetusmäärät vastaavat normaalivuosien sademääränä 1.233 (tuhannenkahdensadankolmenkymmenenkolmen) vuoden sateita!

Tiistai 13.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen murheellisena pannut merkille, että keskeisten päättäjien käsityskyky ei vieläkään yllä tajuamaan tekopohjavesihanke Tavasen sadetussuunnitelmien mielettömyyttä.

 

Tavasen sadetusuunnitelmien ainoa todellinen julkisuuteen saatettu tieto perustuu 17.4.2003 kirjattuun Ympäristövaikutusten (YVA) arviointiin.

 

Tiedot sadetusmääristä on mainitussa pian kymmenen vuotta vanhassa YVA:ssa selvitetty sivulla 13 olevassa taulukossa 2.

 

 

 

Asiantuntijat ovat laskeneet taulukkoluvut havinnolliseen muotoon ja laskennan tulos on kerrottu kuvassa näkyvässä vesimäärien keskinäisessä vertailussa.

Kuvasta nähdään, että Tavasen suunnittelemat sadetukset ovat yli viisinkertaiset Tampereen Särkänniemessä sijaitsevan Näsinneulan korkeuteen verrattuna!

 

Tavase Oy:n suunnittelemat sadetusmäärät merkitsevät 863 metriä korkean vesipatsaan sadettamista Pälkäneen ja Kangasalan harjumaisemiin vuodessa.

 

Sadetusmäärät ovat yli 1.000 kertaiset seutukunnan normaaliin sademäärään verrattuna.

 

 

Kuka uskoo, että Suomen kauneimmat harjut kestäisivät tämän?

 

 

Lisää havainnollisuutta:

 

• Tavasen suunnittelemat sadetukset merkitsevät, että normaalisadanta 1.233 vuodessa vastaisi Tavase Oy:n suunnittelemia yhden vuoden sadetuksia!

• Tavasen suunnittelemat sadetusmäärät merkitsevät, että saman vesimäärän kuljettamiseen tarvittaisiin 2.300 täysperävaunullisen säiliöauton kantavuutta joka päivä.

• Yhden päivän sadetuksiin tarvittavasta vedestä muodostuisi säiliöautoilla 51 kilometriä pitkä jono.

• Maastoon pitäisi purkaa 1,5 täysperävaunullisen säiliöauton lasti joka minuutti yötä päivää!

 

Pidän välttämättömänä, että Tampereen päättäjät vihdoinkin tutustuvat tekopohjavesiyhtiö Tavasen suunnitelmiin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Pormestarin tarjoamat juhlakahvit Raatihuoneella olivat tunnustuksen osoitus Alvari-toiminnalle

Perjantai 9.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Pormestari Timo P. Nieminen tarjosi Alue-Alvareille 5 –vuotisjuhlakahvit Tampereen Raatihuoneella eilen eli torstaina 8.11.2012.

 

Alue-Alvarit ovat Tampereen kaupungin päätöksentekoon kuuluva alueellisen vaikuttamisen verkosto, joka on saanut alkunsa pormestari Timo P. Niemisen nyt päättyvän 6 –vuotisen kauden alussa.

 

Tampereella toimii neljä Alue-Alvaria ja keskikaupungin Facebook-Alvari. Niihin kuuluu yhteensä 264 jäsentä.

 

Alue-Alvarit ovat asukkaista ja yhdistysten tai järjestöjen edustajista koottuja alueellisia työryhmiä, jotka kaupunginhallitus on nimennyt.

 

Olen ollut Etelä-Alvarin jäsen sen perustamisesta lähtien.

 

Pormestari Timo P. Niemisen toimintaa on arvioitu myötäsukaisesti ennen kunnallisvaaleja käydyissä paneelikeskusteluissa ja samoin myös kunnallisvaalien jälkeen järjestetyissä paneeleissa.

 

 

 

 

Aamulehden 5.11.2012 järjestämässä ”Pormestarikatsastuksessa” yleisö arvioi Timo P. Niemisen kehittäneen eniten Tampereen keskustan elinvoimaa, mutta heti seuraavana hänen ansiolistallaan tuli demokratian lisääminen.

Itse äänestin Timo P.  Niemisen kehittäneen eniten demokratiaa.

 

 

 

Raatihuoneella järjestetyn juhlatilaisuuden odotustunnelmissa kamerani linssiin osui Etelä-Alvarin vetäjä eli vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen (vasemmalla) ja Koillis-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Annamaria Valanto-Pyhältö.

 

 

 

Tapasin myös Etelä-Alvarin varapuheenjohtaja Taina Lampun (oikealla) sekä aina vaan nuorentuvan Ensi Järvisen.

 

 

 

Pormestari Timo P. Niemisen reipas kädenpuristus ja tervetulotoivotus odotti meitä jokaista alvarilaista, jotka olimme saapuneet Raatihuoneelle juhlatilaisuuteemme.

 

 

 

 

Pormestari korosti puheenvuorossaan Alvari-toiminnan merkitystä suoran informaation antajana kaupungin ylimmälle johdolle.

Timo P. Nieminen mainitsi mielestäni aivan oikein, että ylimmän johdon virkamiehiltä ja jopa luottamushenkilöiltä saama informaatio on vanhaa. Mutkien kautta saatu informaatio saattaa olla myös tarkoitushakuista, mainitsi pormestari.

Pormestari muisteli Alvareiden alkuaikoina saaneensa virkamiehiltä varoituksen sanat, että nyt tulet kuulemaan todellisia toiveiden tynnyreitä. Nieminen kertoi vastanneensa, että antaa tulla vaan!

Pormestari Timo P. Nieminen korosti Alvareiden toiminnan saaneen häneltä alusta alkaen luottamusta ja arvostusta. Hän kiitteli Alvari-toiminnan olleen vastuullista ja alueellista toimintaa, jota ylimmät päättäjät ovat tahtoneet.

Puheenvuoronsa lopuksi pormestari osoitti lämpimät kiitoksen sanat Alvareille ja toivoi, että Alvari-toimintaa kehitettäisiin tulevaisuudessakin.

 

 

 

Pormestarin puheenvuoron jälkeen Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg kiitti saamastamme kutsusta ja toimintamme arvostuksesta.

 

 

Puheenvuorojen jälkeen siirryimme kahvipöytään ja nauttimaan kahveista Raatihuoneen eri saleihin sekä tutustumaan Raatihuoneen seinillä oleviin taideteoksiin.

 

 

Kiertelin Alvareiden joukossa ja näppäilin muutamia valokuvia:

 

 

 

Etelä-Alvarin jäsen Niilo Paldanius ja vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen kuuntelivat pormestarin puhetta tarkkaavaisina.

 

 

 

Myös Lasse Kristeri (vasemmalla), Toivo Aura sekä Tuomo Hakkarainen ovat Alvareita!

 

 

 

 

Juhani Skogberg´n kamerallani ottamassa kuvassa keskustelen pormestarin kanssa meitä molempia kiinnostavista Suomen historiaan liittyvistä asioista.

 

 

Tampereen Raatihuoneella on mittavat kokoelmat Suomen huipputaidetta.

 

 

 

Professori Martti Häikiö totesi taannoin eräässä toisessa tilaisuudessa, että tästä Pekka Halosen maalaamasta teoksesta suorastaan aistii tervan tuoksun!

 

 

 

Tampereen kaupunginjohtajana 1957 – 1969 toiminut Erkki Napoleon Lindfors sekä…

 

 

 

 

…samassa virassa 1969 – 1985 toiminut Pekka Paavola katselevat muotokuvina nykymenoa Raatihuoneen toisessa kerroksessa.

On toki muistettava, että Pekka Paavola on edelleen vahva ja arvostettu taustavaikuttaja Tampereella.

 

 

 

Raatihuoneen kattokruunun valot sammuivat Alvareiden merkeissä, mutta tiedän niiden taas syttyneen muutaman hetken kuluttua erään toisen tilaisuuden juhlistamiseksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen vihreät ja perussuomalaiset sekä myös muut valtuustoryhmät ovat tervetulleita Keskustan kanssa vastustamaan mieletöntä Tavase -tekopohjavesihanketta

Maanantai 5.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuustoon 28.10.2012 valitut valtuustoryhmät vastasivat suurimman ryhmän eli kokoomuksen ja rkp:n valtuustoryhmän asettamiin 11 kysymykseen. Niillä pohjustetaan alkavia neuvotteluja pormestariohjelmasta.

 

Pyrin osaltani tekemään kunnallisvaaleista Tavase-vaalit ja tinkimättömänä mielettömän tekopohjavesihankkeen vastustajana olin mielissäni, että Keskustan lisäksi Tampereen Vihreät sekä Tampereen Perussuomalaiset ilmaisivat julkisesti kielteisen kantansa tekopohjavesihankkeen toteuttamiselle.

 

Kokoomuksen ja rkp:n valtuustoryhmän muille esittämien kysymysten joukossa oli kysymys numero 4 ja se kuului näin:

 

 

Miten ryhmänne suhtautuu Tampereen tulevaisuusinvestointeihin? Mahdolliset priorisoinnit, toteutus- ja rahoitusmallit ja aikataulut?

 

 

Poimin vastauksista Tavase -tekopohjavesihankkeeseen liittyvät maininnat:

 

 

Vihreät

 

”TAVASE-hanketta emme näe ajankohtaisena hankkeena.”

 

 

Perussuomalaiset:

 

”Perussuomalaiset vastustavat toiminnallisesti ja taloudellisesti riskialtista Tavase-tekopohjavesihanketta.”

 

 

Suomen Keskusta…

 

…ei julkistanut vastaustaan, mutta oletan sen myötäilevän sitä valtuustoaloitetta, jonka Keskustan valtuustoryhmä teki Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa 17.9.2012:

*********

 

TAVASE OY:N TILANNESELVITYS

 

Tekopohjavesiyhtiö Tavase Oy on jättänyt aluehallintoviranomaiselle hakemussuunnitelman, jolla haetaan lupaa tekopohjavesilaitoksen rakentamiselle tilanteessa, jossa Akaa, Kangasala ja Valkeakoski ovat vetäytymässä koko tekopohjavesihankkeesta. Tampereen kaupunki on taannut talousvaikeuksissa olevan yhtiön toiminnan jatkamisen.

 

Tampereen veronmaksajille tulee kertoa, että mikä on Tampereen kaupungin suunnitelma Tavasen jatkon suhteen. Vastausta vaille ovat kysymykset kolmen kunnan irtautumisen vaikutuksista hankkeeseen, Tampereen tämän hetken maksuosuudesta yhtiöön, mahdollisen investoinnin rahoitussuunnitelmasta, onko jo laadittu suunnitelma mahdollisesta Tampereen kaupungin hankkeesta irtautumisesta ja siitä johtuvan vesihuollon uuden suunnitelman tekemisestä. Kyse on merkittävästä tulevaan vaalikauteen liittyvästä ratkaisusta: tehdäänkö  noin 50 – 200 miljoonan euron investointi vai lopetetaanko hanke kirjanpidon alasajokirjauksin.

 

Keskustan valtuustoryhmä esittää nopeasti tehtävää selvitystä Tavase Oy:n tilanteesta ja sen toiminnan kustannuksista sekä esittää Tampereen kaupungin valmiuden lisäämistä vaihtoehtoisen vesihuoltosuunnitelman tekemiseksi Tavase Oy:n alasajamisen varalta.

 

Tampere 17.09.2012

 

Keskustan valtuustoryhmä

******

 

Toivottelen Tampereen Vihreät sekä Perussuomalaiset Keskustan linjalle. Se vastustaa mieletöntä tekopohjavesihanketta ja pyrkii irtautumaan siitä mahdollisimman nopeasti.

 

On ollut mieluisaa todeta, että myös Tampereen muut valtuustoryhmät ovat ilmaisseet olevansa valmiita luopumaan Tavase –hankkeesta!

 

Oletan, että lähipäivinä on suorastaan tungosta sillä tiellä, jonka lopputuloksena Tampereen kaupunki luopuu mielettömästä Tavase –tekopohjavesihankkeesta ja on valmis kirjaamaan kirjanpitoonsa runsaan viiden miljoonan euron alaskirjauksen.

 

Surullista, että Tampereen naapurikunnat joutuvat maksamaan Tavase –seikkailuistaan yhteensä n. kahden miljoonan euron suuruisen ”opintorahan”.

 

Positiivista prosessissa on kuitenkin se, että nopealla Tavasen kuoppaamisella pystytään minimoimaan veronmaksajille aiheutuvat vahingot!

 

 

-Esko Erkkilä-

Halusin ja sain Tampereelle Tavase-vaalit

Maanantai 29.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Käydyt kunnallisvaalit olivat Tampereella tunnelivaalit, sillä Rantaväylän tunneli ja sen tarpeettomuus – joidenkin harvojen ehdokkaiden mielestä sen tarpeellisuus – muodostui vedenjakajaksi vaalivoittajien ja suurimpien häviäjien välillä.

 

Kirjoitan näitä rivejä vaalipäivän iltana klo 18.00 eli en tiedä vaalitulosta. Osaan kuitenkin ounastella, että tunneliin kriittisesti suhtautuneet korjasivat potin.

 

Olin vaalikamppailussa tunnelihanketta vastaan, mutta omalta kohdaltani pyrin tekemään eilisistä kunnallisvaaleista ensisijaisesti Tavase-vaalit.

 

Olen toiminut aktiivisesti mielettömän tekopohjavesihankkeen arvostelijoiden riveissä jo kahden vuoden ajan. 

 

Työni Tavasen vastustamisessa on huomioitu, sillä olen saanut vastustamiselleni vastakaikua – ihmiset ovat alkaneet kiinnostua mielettömästä hankkeesta.

 

Tulen jatkamaan Tavasen vastustamista täysin siitä riippumatta, miten kunnallisvaaleissa kävi. Koen Tavasen vastustamisen olevan tamperelaisten asialla olemista ja ajavan koko Pirkanmaan etua.

 

Sitä pienemmillä kustannuksilla veronmaksajat pääsevät mitä nopeammin Tavase kuopataan.

 

Myönnän, että kuoppaamiskynnys on korkea, sillä täysin turhaan hankkeeseen on nyt ehditty tuhlaamaan yli 7 miljoonaa euroa veronmaksajien varoja.

 

Summa on kuitenkin pieni, sillä Tavasen tulevat rahoitustarpeet ovat mittaamattomat.

 

Olen jokseenkin varma, että lupaviranomainen tulee vaatimaan uuden YVA:n ja sen laatiminen maksaa Tavasen tapauksessa yli miljoona euroa! Persaukisella firmalla ei ole kuin velkaa ja uuden YVA:n kustannukset olisi taas maksettava Tampereen kaupungin konsernipankista.

 

Olen ilokseni kuullut, että aikaisemmin Tavaseen myönteisesti suhtautuneet tahot eivät tule hyväksymään sitä velkarahoitusta, joka tarvittaisiin uuden YmpäristöVaikutustenArvioinnin (YVA) tekemiseksi.

 

Tampereella käydyt kunnallisvaalit olivat Tavase-vaalit ja niiden tuloksena Kangasalan, Pälkäneen, Valkeakosken, Akaan, Lempäälän, Vesilahden ja erityisesti Tampereen asukkaat ja veronmaksajat saavat huoahtaa helpotuksesta.

 

Helpotuksen huokaus kuuluu myös Nokian, Hämeenkyrön ja Ylöjärven suunnalta, sillä nyt ei ole pelkoa Tavasen läntisen imeytysalueen tulemisesta raiskaamaan Pinsiön soraharjuja!

 

-Esko Erkkilä-